Vuosikertomus 2016

Keravan kaupungin organisaatio ............4

Valtuusto ja hallitus ................................5

Kaupunginjohtajan katsaus ....................6

Tuloslaskelma .........................................8

Käyttötalous ......................................9

Toimintakate ......................................11

Verotulot ...........................................11

Rahoitustuotot ja -kulut ....................11

Vuosikate ...........................................11

Rahoituslaskelma ...................................12

Investoinnit ....................................13

Lainananto ja -otto .........................13

Tase ........................................................14

Keravan kaupungin tase ....................15

Tilinpäätöstietoja vuosilta 2012–2016 ...16

Tunnusluvut .......................................16

Käyttötalouden henkilöstömenot .....16

Työttömyys ........................................17

Pitkäaikainen vieras pääoma ............17

Lyhytaikainen vieras pääoma ............17

Takaukset ...........................................18

Rahastot ja varaukset ........................18

Kerava-konserni ......................................18

Konsernituloslaskelma ......................19

Konsernirahoituslaskelma .................20

Konsernitase ......................................21

Keravan talous lyhyesti ...........................23

Kervo stads ekonomi i korthet ...............23

Kerava’s finances in brief .......................23

Stadsdirektörens översikt .......................24

The mayor's economic review ...............26

Julkaisija: Keravan Kaupungin talouspalvelut Yhteydet: Keravan kaupungin viestintäpalvelut

Paino: Savion Kirjapaino Taitto: KMG Turku

Valokuvat: A. Aaltonen

Kannen kuva: Keravan keskustan rakentaminen käynnistyi Purkutaideprojektilla. Purkutaideprojekti

symboloi Keravalla vahvasti uuden alkua.

Sisällysluettelo

Keravan kaupungin organisaatio

Kaupunginvaltuusto (51)Tarkastus- lautakunta (7)

KaupunginjohtajaKaupunkikehitysjaosto (9)

Konsernijaosto (9)

Keskusvaalilautakunta (5)

Rakennuslautakunta (7)

KUUMA-seutu liikelaitoksen johtokunta (22)

Kasvatus- ja opetuslautakunta (11)

Vapaa-aikalautakunta (13)

Sosiaali- ja terveyslautakunta (12)

Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta (11)

Keskushallinto• Elinvoimapalvelut• Konsernipalvelut

• Hallintopalvelut• Rakennusvalvonta

Kasvatuksen ja opetuksen toimiala• Varhaiskasvatuksen vastuualue• Opetuksen vastuualue• Tukipalveluiden vastuualue

KUUMA-seutu liikelaitos

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala• Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut• Arjessa selviytymistä tukevat palvelut• Perheitä tukevat palvelut• Hallinto- ja tukipalvelut

Vapaa-aikapalvelujen toimiala• Keravan kirjasto- ja kulttuuripalvelut• Keravan museopalvelut• Keravan liikuntapalvelu• Keravan nuorisopalvelut• Keravan Opisto

Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitos• Kuntatekniset palvelut• Kiinteistöpalvelut• Hallinto- ja tukipalvelut

Maankäyttöpalvelut

Yhtiöt ja yhtymätKaupunginhallitus (11)

4

Keravan kaupunginvaltuusto 2016

Keravan kaupunginhallitus 2016

Alatalo Ilppo ................................ SDPEnjala Paul ................................... PSEvilä Anna .................................... VIHR 12.12.2016 saakkaEvilä Säde .................................... VIHRHaukipuro Kyösti ......................... KESK 12.9.2016 saakkaHavansi Erkki ............................... PSHavansi Lahja............................... PSHoikkala Ville ............................... SDPHölttä Maila ................................. VASIsola Samuli ................................. SDPKanerva-Poranen Kirsi ................. VIHRKarhu Heli .................................... SDPKarjalainen Anne ......................... SDPKauranen Erkki ............................ KOKKoivusaari Juhani ......................... KOKKomokallio Tuula ......................... SDPKuulas Kari ................................... VASLahtinen Eeva ............................. VIHRLavas Ilkka ................................... KOKLehti Eero .................................... KOKLind Tuula .................................... SDPLindholm Margit .......................... KOKLinros Jüri .................................... KOKLohikoski Pia ................................ VASMansikkamäki Eija ....................... KOK

Masalin Mikko-Petteri ................. KOKMäättä Antti ................................ PSNieminen Matti ........................... SDPNikander Harri ............................. KOKNissinen Jukka ............................. KOKNykänen Marja Liisa .................... SDPOvaska Joanna ............................. VIHRPesu Sari ...................................... VIHRPikkupeura Taina ......................... VIHR 13.12.2016 alkaenPulkkinen Malin ........................... RKPPyykkölä Markku ......................... KOKRiikonen Leena ............................ PSRönkkö Pentti .............................. KDSaarinen Niina ............................. SDPSavenius Esa ................................ KOKSavolainen Kim ............................ SDPSilvander Iiro ............................... PSSuomela Marja ............................ KOKSyrjälä Pertti ................................ KESK 13.9.2016 alkaenTirkkonen Jouni ........................... PSValkonen Veikko T ....................... VIHRVirtanen Jyrki .............................. KESKVuorensyrjä Juha-Matti ............... VASWilen Päivi ................................... SDPYlirisku Veli-Erkki ......................... KOK

Alatalo Ilppo ................................ SDPEvilä Säde .................................... VIHRLohikoski Pia ................................ VASLänsimäki Maija ........................... SDP

Pesu Sari ...................................... VIHRPyykkölä Markku ......................... KOKSavenius Esa ................................ KOKSuomela Marja ........................... KOK

Liimatainen Markku puheenjohtaja SDP

Hänninen Anja 2. varap. johtaja KOK

Forstén Eero 1. varap. johtaja VIHR

Lehti Eero puheenjohtaja KOK

Silvander Iiro 2. varap. johtaja PS

Karjalainen Anne 1. varap. johtaja SDP

5

Kaupunginjohtajan katsaus

K eravalla tapahtuu. Keravan kaupunkikuvassa on monta nostokurkea, isoja monttuja, työmaa-aitoja ja väliaikaisia liikennejär-jestely, mutta tämä kaikki kertoo siitä,

että keskustan rakentuminen on vihdoin alkanut. Keskustaan tulee uusia asuntoja ja kauan odotettu kauppakeskus Karuselli. Kerava on nousemassa jälleen Keski-Uudenmaan kaupalliseksi keskukseksi. Kaupungintalon tontin rakentamisen esisopimus kariutui, mutta se avaa uusia mahdollisuuksia kehittää tonttia ja maanalaista pysäköintiä.

Vuonna 2016 valtuusto hyväksyi kauan kaivatun asuntopoliittisen ohjelman ja tarpeeseen tulleen varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkosuunni-telman. Asuntopoliittisella ohjelmalla edistetään kaik-kien ihmisten mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Palveluverkkosuunnittelu on osa maankäytön ja palvelujen kokonaissuunnittelua. Suunnitelmamme ensimmäinen osa määrittää varhaiskasvatuksen ja kouluverkon palvelurakenteen vuoteen 2035 saakka. Palveluverkkosuunnittelu jatkuu myös vuonna 2017, jolloin suunnitelmaan lisätään kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluverkkosuunnitelmaa päivi-tämme vuosittain. Keravalaisia olemme osallistaneet entisiä vuosia enemmän kaupungin kehittämiseen.

Olemme organisoineet kaupungin toimintaa uudelleen kehittääksemme Keravaa. Elinkeino-, työllisyys-, henkilöstö- ja viestintäpalvelut on koottu yhteen elinvoimapalveluiksi. Aloitimme valmistau-tumisen maakuntauudistukseen ja sote-toimintojen siirtymiseen maakunnan järjestämisvastuulle. Panostimme vuoden 2016 aikana myös mielen-terveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen.

Vuoden 2016 aikana otimme opetuksessa käyttöön uudet opetussuunnitelmat OPS:t. Opetuksen sisältöjä on kehitetty hyödyntäen erityisesti sähköisiä oppimis-ympäristöjä sekä lisäämällä ilmiölähtöistä opetusta monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta. Myös kielenopetusta on monipuolistettu ja varhennettu alkamaan jo 2. vuosiluokalta alkaen. Lukiomme pääsi mukaan valtakunnalliseen tuntijakokokeiluun sekä lukioiden kehittäjäverkostoon, mikä nostaa lukiomme arvostusta nuorten keskuudessa. Olemme myös panostaneet koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen Keravalla TASKU-hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kieli- ja kulttuuritietoista koulua vahvistamalla erilaisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden arvostamista ja luomalla uusia mahdollisuuksia myös koulun ulkopuolella tapahtuvaan kulttuurien väliseen vuoropuheluun. Hankkeen avulla saatiin kehitettyjä opetusmenetelmiä ja toimintatapoja koulujen arkeen sekä syrjäytymisten ja koulupudokkuuden ennaltaehkäisyyn. Nuorten Ohjaamon toiminta siirrettiin Nuorten Talon tiloihin osaksi talon laajaa palvelukokonaisuutta nuorille.

Taide- ja museokeskus Sinkka saavutti vetovoimaisilla näyttelyillään 17 900 kävijämäärän. Lisäksi Galleria Alliin toteutettiin tuhansia kävijöitä ja runsaasti julkisuutta Suomessa ja ulkomailla saavuttanut taiteilija OLEKin Pink House -teos. Kirjastomme jatkoi edelleen myönteistä vastavirtaan uimistaan, tilastoja uhmaten. Jo monen vuoden ajan kirjaston kävijä- ja lainamäärät ovat Keravalla olleet kasvussa, kun koko maassa on samanaikaisesti vallinnut loiva laskusuuntaus. Ennen kaikkea lasten ja nuorten kirjastonkäyttöä on onnistuttu kasvattamaan.

Vuonna 2016 liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannettiin MT148 liikennejärjestelyillä ja Savion kiertoliittymällä. Uutena avauksenamme, jolla

6

houkutelemme erityisesti nuoria liikkumaan, oli Sala-vapuistoon rakennettu Parkour / Freerunning puisto. Toimitilojemme osalta paransimme sisäilmatyöryhmän työskentelyprosesseja ja avoimuutta. Otimme myös käyttöön sähköisen vika-/sisäilmailmoituksen.

Vuosi 2016 oli Keravalla taloudellisestikin erittäin onnistunut. Tilinpäätöksen mukaan vuonna 2016 kaupungin vuosikate on 26,1 miljoonaa euroa (2014 19,42 Me ja 2015 18,7 Me). Vuosikate asukasta kohden on 735 euroa/asukas (2014 550 e/as ja 2015 530 e/as). Kaupungin toimintamenot olivat 227,7 miljoonaa euroa vuonna 2016 (2014 221 Me ja 2015 228,4 Me). Verotuloja vuonna 2016 kaupunkiin kertyi 155 miljoonaa euroa (2014 150 Me ja 2015 152 Me). Verotulot kasvoivat vuonna 2016 1,6 %, joka johtui pääosin tuloveron kasvusta. Tuloveroprosentti nousi 19,0 %:sta 19,25 %:iin. Keravan kaupungin lainakanta vuonna 2016 on 37,9 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin se oli 42,4 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainamäärä vuonna 2016 on 1 067 euroa (2015 1 201 e). Kaupungin tilikauden ylijäämä vuonna 2016 on 14,5 miljoonaa euroa (2014 8,9 Me ja 2015 14,6 Me). Alkuperäisiä tavoitteita paremman ylijäämän syntymiseen vaikuttivat toimintakatteen, kiinteistöjen myyntivoiton ja verotulojen toteutuminen alun perin budjetoitua paremmin. Seuraavina vuosina on tiedossa suuret investoinnit ja ylijäämää pystytään hyödyntämään pienempänä lainanottotarpeena.

Keravalaisia oli vuoden 2016 lopussa 35 531 (2014 35 317 as ja 2015 35 294 as). Asukasmäärän tulee kas-vamaan tulevina vuosina voimakkaasti kun keskustan rakennushankkeita valmistuu. Kaupunki on pystynyt vastaamaan hyvin myös pientalotonttien kysyntään.

Kerava on onnellisten keravalaisten oma kotikau-punki, jossa huomioidaan ihminen elämän joka vaiheessa. Minulla on ilo johtaa Keravan kaupungin motivoitunutta ja ammattitaitosta henkilöstöä, joka mahdollistaa hyvän arjen jokaiselle keravalaiselle!

Kirsi Rontu kaupunginjohtaja

7

Tuloslaskelma1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

Toimintatuotot

Myyntituotot 12 554 486 13 618 422

Maksutuotot 11 366 754 9 923 878

Tuet ja avustukset 5 551 099 6 128 371

Muut toimintatuotot 11 814 866 10 482 185

41 287 206 40 152 856

Valmistus omaan käyttöön 195 662 225 730

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -59 663 948 -58 571 753

Henkilösivukulut

Eläkekulut -15 209 349 -15 488 149

Muut henkilösivukulut -3 762 291 -3 166 511

Palvelujen ostot -82 933 500 -86 774 572

Aineet,tarvikkeet ja tavarat -10 158 768 -9 873 397

Avustukset -17 025 185 -16 544 680

Muut toimintakulut -5 382 686 -4 565 823

-194 135 729 -195 284 886

Toimintakate -152 652 861 -154 906 300

Verotulot 154 566 751 152 164 129

Valtionosuudet 23 463 341 20 222 163

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 106 690 107 205

Muut rahoitustuotot 983 549 1 510 501

Korkokulut -277 147 -330 242

Muut rahoituskulut -90 277 -53 137

722 815 1 234 327

Vuosikate 26 100 046 18 714 319

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -11 646 046 -11 137 304

Satunnaiset erät

Satunnaiset erät 0 7 000 555

Tilikauden tulos 14 454 001 14 577 569

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -1 635 656

Tilikauden yli-/alijäämä 14 452 366 14 578 226

8

Käyttötalous

Käyttötalouden menot, sisäiset erät mukaanlukien, olivat yhteensä 227,7 milj. euroa ja tulot 68,8 milj. euroa. Talousarviossa oli varattu menoihin 236,8 milj. euroa ja tuloihin 71,2 milj. euroa.

Muutettuun talousarvioon verrattuna kaupungin vuoden 2016 toimintakate alittui 6,74 milj. euroa. Nettomenot alittuivat kaikilla toimialoilla. Suurimmat alitukset olivat keskushallinnossa, (kaupunkitekniikka -liikelaitoksen talousarviota pienempi toiminta-avustus) ja sosiaali- ja terveystoimessa (HUS palautus ja toimialan oma tehostustunut toiminta).

Erikoissairaanhoidon menot alittivat n. 1 958 934 euroa talousarvion.Nettomenokehitys on viime vuosina ollut seuraava:

Milj. euroa 2012 2013 2014 2015 TA2016 TP2016

Erikoissairaanhoito 33,4 35,7 37,1 39,0 38,2 36,2

muutos-% -1,4 6,9 3,9 3,9 -7,1 -7,1

9

Käyttötalous nettomäärärahoittain 2016

TA 2016 TP 2016 ERO

KAUPUNGINHALLITUS 10 599 070 7 859 183 2 739 887

Kaupungin johto ja maankäyttöpalvelut 928 680 160 827 767 853 Keskushallinto 9 464 710 7 771 876 1 692 834 Lupapalvelut 205 680 73 521 279 201

RAKENNUSLAUTAKUNTARakennuslautakunta 597 000 533 611 63 389

TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus 74 000 66 976 7 024

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 97 944 980 95 212 602 2 732 378 Hallinto ja tukipalvelut 139 120 29 192 109 928 Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut 12 658 130 12 609 925 48 205 Erikoissairaanhoito 38 200 090 36 241 390 1 958 701 Arjessa selviytymistä tukev. palv. 26 639 350 26 422 857 216 493 Perheitä tukevat palvelut 20 308 290 19 909 237 399 053

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 53 814 650 53 624 958 189 692 Johto ja hallinto 76 590 79 110 -2 520 Varhaiskasvatuspalvelut 21 205 380 21 209 817 -4 437 Perusopetuspalvelut 26 972 580 26 815 252 157 328 Lukiokoulutuspalvelut 5 560 100 5 520 779 39 321

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 7 222 490 7 092 508 129 982 Johto ja hallinto 120 110 128 530 -8 420 Museopalvelut 857 600 819 956 37 644 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2 656 930 2 597 297 59 633 Keravan opiston palvelut 798 260 800 789 -2 529 Liikuntapalvelut 1 594 490 1 549 760 44 730 Nuorisopalvelut 1 195 100 1 196 176 -1 076

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos 4 606 550 5 470 032 863 482

Tietotekniikan palvelukeskus -liikelaitoksen johtokunta Tietotekn. palvelukeskus -liikel. 0 11 545 11 545

Kuuma-seutu liikelaitoksen johtokunta 520 2 762 -2 242

10

ToimintakateToimintakate ilmaisee varsinaisen toiminnan tuloksen. Se ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Keravalla toimintakate vuonna 2016 oli -152,6 milj. euroa.

Verotulot Keravan kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2016 oli 19,25. Kuntien ansioäyreilla painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,86 vuonna 2016.

Keravan verotulot vuodelta 2016 olivat yhteensä 154,6 milj. euroa. Tämä oli yhtä suuri kuin talousarviossa oli arvioitu. Verotulot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 1,6 %. Verotulot muodostuivat seuraavasti:

• kunnallisvero ..................................135,02 m€• yhteisövero .....................................10,04 m€• kiinteistövero ..................................9,51 m€

Vuoden 2016 syksyllä toimitetussa vuoden 2015 tuloja koskevassa verotuksessa Keravan verotettava tulo (kunnallisverotus) oli 700,3 milj. euroa, mikä on 1,2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maan verotettavan tulon muutos vuodelta 2015 oli 1,2 %

Asukaskohtainen verotettava tulo verovuonna 2015 oli Keravalla 19 829, Uudellamaalla 21 325 ja koko maassa 17 177 euroa. Keravan asukaskohtainen verotettava tulo oli 10. korkein (10. vuonna 2014) koko maassa.

Keravan kaupungin kiinteistöveroprosentit olivat vuonna 2016 seuraavat:

• yleinen kiinteistövero .....................1,32 %• vakituiset asuinrakennukset ...........0,41 %• muut asuinrakennukset ..................0,91 %• rakentamaton rakennuspaikka ........3,00 %

Rahoitustuotot ja -kulutKoko kaupungin rahoitustuottojen ja -kulujen osalta merkittävin erä on pitkäaikaisten lainojen korot. Korkokulut olivat 0,28 milj. euroa. Korkokulut vähenivät 0,05 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden lainojen keskikoron alentumisesta johtuen.

VuosikateVuosikate ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot.

Keravan kaupungin vuosikate oli 26,1 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 735 euroa/asukas. Vuonna 2015 vuosikate oli 18,7 milj. euroa, joka oli 530 euroa/asukas.

Vuosikate (euroa/as) vuosina 2012–2016 Keravalla ja koko maassa keskimäärin:

2012 2013 2014 2015 2016

Kerava 393 509 550 530 735

Koko maa 248 380 403 347 439

Koko maan osalta vuoden 2016 luku on arvio.

11

Rahoituslaskelma1.1.–31.12.2016 1 .1.–31.12.2015

Toiminnan rahavirtaVuosikate 26 100 046 18 714 319Satunnaiset erät 0 7 000 555Tulorahoituksen korjauserät -6 278 615 -4 600 024

Investointien rahavirta Investointimenot -20 686 482 -25 281 902 Rahoitusosuudet investointimenoihin 97 521 28 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 087 444 5 185 347Toiminnan ja investointien rahavirta 6 319 913 1 046 295

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 0 315Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 000 7 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 458 334 -8 920 234 Lyhytaikaisten lainojen muutos -4 000 000 1 500 000Oman pääoman muutokset 0 0Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 135 661 -6 414Vaihto-omaisuuden muutos -10 110 -9 552Saamisten muutos -1 667 329 339 863Korottomien velkojen muutos -712 122 2 689Rahoituksen rahavirta -6 712 233 -93 333

Rahavarojen muutos -392 320 952 962Rahavarat 31.12. 4 390 916 4 783 236Rahavarat 1.1. 4 783 236 3 830 274

12

InvestoinnitKaupungin talonrakennusinvestointeihin (brutto) käytettiin vuonna 2016 11,4 milj. euroa. Merkittävin työkohde oli Kurkelan yhtenäiskoulu.

Kunnallistekniikan, puistojen sekä urheilu- ja liikunta-alueiden sekä valaistuksen rakentamiseen käytettiin kertomusvuonna 4,88 milj. euroa. Kunnallistekniikan merkittävimmät työkohteet olivat MT148 -hanke ja Itä-Kytömaan omakotialueen jatkaminen. Valaistuksen energiatehokkuutta parannettiin ohjauskeskuksia uusimalla sekä lisäämällä led-valaisimien määrää. Viherrakentamisen pääkohde oli Salavapuiston vesiaiheen korvaaminen freerunning puistolla, piknik nurmella ja sumukivillä.

Maata ja kiinteistöjä myytiin 7,1 milj. eurolla, josta tuloslaskelmavaikutteisesti kirjattiin 6,4 milj. euroa. Kiinteistöjen ostoihin käytettiin 0,71 milj. euroa.

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintoihin käytettiin 0,7 milj. euroa.

Nettoinvestointien ja vuosikatteen välinen suhde on ollut vuosina 2012–2016 seuraava:

2012 2013 2014 2015 2016

Nettoinvestoinnit 20,6 13,1 14,4 20,1 13,5

Vuosikate 13,6 17,8 19,4 18,7 26,1

Lainananto ja -otto Tilinpäätösvuonna nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 10 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 10,4 milj. euroa.

Pitkäaikaisten talousarviolainojen määrä asukasta kohden on Keravalla 730 euroa. Vastaava luku vuosi sitten oli 748 euroa/asukas.

Keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden oli kunnissa 2 841 euroa vuonna 2015. Vuoden 2016 osalta arvio on, että se on 2 930 euroa. Kaupungin omien lainojen määrä (euroa) asukasta kohti vuosina 2012–2016:

2012 2013 2014 2015 2016

1 405 1 335 1 212 1 201 1 067

Kaupungin omien lainojen määrä (tuhatta euroa) vuosina 2012–2016

2012 2013 2014 2015 2016

Lyhytaikaiset omat lainat 25 000 17 000 14 500 16 000 12 000

Pitkäaikaiset omat lainat 23 458 29 588 28 307 26 387 25 928

Yhteensä 48 458 46 588 42 807 42 387 37 928

13

TaseKeravan kaupungin tase 31.12.2016

VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015

Pysyvät vastaavat 317 684 838 309 566 206

Aineettomat hyödykkeet 84 855 323 370 Aineettomat hyödykkeet 64 486 208 237 Muut pitkävaikutteiset menot 20 369 115 133

Aineelliset hyödykkeet 249 790 763 241 433 617 Maa- ja vesialueet 35 259 674 35 401 893 Rakennukset 87 168 201 90 558 687 Kiinteät rakenteet ja laitteet 107 431 745 106 085 002 Koneet ja kalusto 1 918 266 2 221 385 Muut aineelliset hyödykkeet 617 444 617 444 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17 395 434 6 549 205

Sijoitukset 67 809 219 67 809 219 Osakkeet ja osuudet 61 819 380 61 819 380 Muut lainasaamiset 5 989 840 5 989 840

Toimeksiantojen varat 753 061 802 435 Valtion toimeksiannot 1 263 2 124 Lahjoitusrahastojen varat 751 798 800 311

Vaihtuvat vastaavat 12 451 285 11 166 166 Vaihto- omaisuus 135 164 125 053 Aineet ja tarvikkeet 135 164 125 053

Saamiset 7 925 205 6 257 876Lyhytaikaiset saamiset 7 925 205 6 257 876 Myyntisaamiset 4 194 876 3 984 433 Muut saamiset 717 421 1 256 407 Siirtosaamiset 3 012 909 1 017 037

Rahoitusarvopaperit 1 646 263 1 646 263 Osakkeet ja osuudet 1 646 263 1 646 263

Rahat ja pankkisaamiset 2 744 652 3 136 973

VASTAAVAA 330 889 183 321 534 807

14

VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015

Oma pääoma 268 389 769 253 935 769

Peruspääoma 136 995 569 136 995 569 Muut omat rahastot 236 207 234 572 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 116 705 627 102 127 401 Tilikauden yli-/alijäämä 14 452 366 14 578 226

Pakolliset varaukset 202 637 218 092 Eläkevaraukset 112 637 128 092 Muut pakolliset varaukset 90 000 90 000

Toimeksiantojen pääomat 887 445 801 159 Lahjoitusrahastojen pääomat 875 804 788 729 Muut toimeksiantojen pääomat 11 641 12 430

Vieras pääoma 61 409 332 66 579 787 Pitkäaikainen 19 950 158 19 507 992 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 17 541 678 17 000 008 Muut velat/liittymismaksut 2 408 480 1 883 278 Siirtovelat muilta 0 624 706

Lyhytaikainen 41 459 174 47 071 795 Joukkovelkakirjalainat 12 000 000 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 386 904 25 386 908 Saadut ennakot 204 652 274 565 Ostovelat 9 305 229 8 538 657 Muut velat 2 177 717 1 662 191 Siirtovelat 9 384 673 11 209 474

VASTATTAVAA 330 889 183 321 534 807

15

Tilinpäätöstietoja vuosilta 2012–2016 Tunnusluvut

Tuloslaskelman tunnusluvut

2012 2013 2014 2015 2016Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,7 21,2 19,8 20,6 21,3Vuosikate/Poistot, % 146,2 168,5 184,6 168,0 224Vuosikate, €/asukas 393 509 550 530 735

Rahoituslaskelman tunnusluvut2012 2013 2014 2015 2016

Investointien tulorahoitus, % 60,2 102,4 119,2 74,1 126,8Toiminnan ja inv. rahavirta 5 v 3 383 5 978 14 965 1 212 2 235Lainanhoitokate 1,3 1,8 2,0 2,1 2,5Kassan riittävyys, pv 6 7 7 8 7

Taseen tunnusluvut 2012 2013 2014 2015 2016

Omavaraisuus-% 76,3 77,3 78,0 79,0 81,2Suhteellinen velkaantuneisuus-% 35,4 33,2 32,4 31,2 27,9Lainakanta 31.12., milj. euroa 48,5 46,6 42,8 42,4 37,9Lainat €/asukas 1 405 1 335 1 212 1 201 1 067Lainasaamiset, milj. euroa 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0

Käyttötalouden henkilöstömenot vuosina 2012–2016 (1000 €)

2012 2013 2014 2015 2016Palkat 57 263 57 559 56 800 58 871 59 664Muut henkilöstömenot 18 268 18 302 18 318 18 654 18 972Yhteensä 75 531 75 861 75 118 77 525 78 635

Henkilöstömenot / käyttötalousmenot (%) 41,8 40,9 39,6 39,7 40,5

16

TyöttömyysKeravan keskimääräinen työttömyysaste on vuosina 2012–2016 ollut seuraava:

• 2012 .................6,7 %• 2013 .................8,3 %• 2014 .................9,9 %• 2015 .................11,3 %• 2016 .................11,3 %

Pitkäaikainen vieras pääoma Talousarviolainat 2012–2016

2012 2013 2014 2015 2016

Lainakanta 23 457 586 29 587 720 28 307 150 26 386 916 25 928 582€/asukas 680 848 801 747 730

Nettolainanotto 57 398 6 130 134 -1 280 570 -1 920 234 -458 334

Lainojen korkomenot (sis. kuntatodistuslainat) 453 722 459 129 454 127 330 199 277 147

Lainakanta pankkiryhmittäin prosentteina:

Pankkiryhmä Osuus lainakannasta

%

Kuntarahoitus 79,7

Handelsbanken 20,3

Yhteensä 100,0

Lyhytaikainen vieras pääoma

2012 2013 2014 2015 2016

Lainakanta 25 000 000 17 000 000 14 500 000 16 000 000 12 000 000 e/asukas 724 487 410 453 338

Lainakanta viitekoroittain prosentteina:

Viitekorko Osuus lainakannasta

%

Kiinteä korko 89,4

Vaihtuva korko 10,6

Yhteensä 100,0

17

TakauksetKeravan kaupungilla oli vuoden 2016 lopussa vastuita 102,3 milj. euroa (vuonna 2015 103,6 milj. euroa). Eniten vastuita (milj. euroa) kohdistui seuraaviin yhtiöihin:

Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu ................. 36,1Keravan Energia ...................................... 32,7Kiinteistö Oy Kultasepänkatu 7 .............. 19,7

Rahastot ja varaukset Keravan kaupungilla on erityiskatteinen vahinkorahasto.

Rahaston tarkoituksena on kattaa kaupungin omaisuutta kohdanneet vahingot sekä kaupungin palveluksessa tai työssä sattuneissa tapaturmissa vahingoittuneille tai heidän omaisilleen tapaturmakorvausten ja maksujen suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Rahaston pääoma oli vuoden 2016 alussa n. 234 500 euroa. Vuonna 2016 ei ollut rahaston piiriin kuuluvaa vahinkoa. Rahastoa kartutettiin 1 635 euroa korkotuotoilla. Saatujen korkojen jälkeen rahaston pääoma oli vuoden lopussa n. 236 207 euroa.

Vuoden 1998 tilinpäätöksestä alkaen Keravalla on ollut pakollinen investointivaraus jätehuoltoalueen maisemointia varten. Vuoden 2016 alkaessa varauksen suuruus oli 0,09 milj. euroa. Vuonna 2016 varausta ei käytetty. Varausta oli vuoden lopussa vielä käyttämättä n. 0,09 milj. euroa.

Lisäksi kaupungilla on pakollinen eläkevaraus, jonka suuruus tilikauden päättyessä oli n. 112 600 euroa.

Kerava-konserniKeravan kaupungin konsernilaskelmia muodostettaessa on huomioitu seuraavat tytäryhtiöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Suluissa on mainittu omistusosuus.

Tytäryhtiöt

• Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu (100 %)• Kiinteistö Oy Keravan Kultasepänkatu 7 (100%)• Tuusulantien Liikekiinteistö Oy (100 %)• Keravan Energia Oy (96,5 %)• Kiinteistö Oy Heka (66,7 %)• Kanniston Liikekiinteistö Oy (50,3 %)

Kuntayhtymät

• ETEVA kuntayhtymä (3,8 %)• HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (3,0 %)• HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1,9 %)• Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda (27,7 %)• Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä (26,7 %)• Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymä (34,5 %)• Uudenmaan Liitto (2,7 %)• Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (2,9 %)

Osakkuusyhteisöt

• Nikkarin Pysäköinti Oy (49,4 %)• Ki Oy Kerava-Tuusulan paloasema (40%)• Koy Keravan Toripaviljonki (29,5 %)• Keski-Uudenmaan informaatioteknoligia Oy (24,3 %)

18

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelman tunnusluvut

2012 2013 2014 2015 2016

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54,7 55,7 54,5 54,7 54,8Vuosikate/Poistot, % 134,4 139,4 136,5 136,5 161,7Vuosikate, €/asukas 844 938 936 1 029 1 232

1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

Toimintatuotot Toimintatuotot 179 588 454 180 345 693 Toimintakulut -327 424 748 -329 701 299 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -28 718 -16 456

Toimintakate -147 865 012 -149 372 062

Verotulot 154 077 019 151 732 924Valtionosuudet 38 433 662 34 689 029Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 60 468 61 052 Muut rahoitustuotot 1 099 952 1 809 783 Korkokulut -1 228 298 -1 628 585 Muut rahoituskulut -801 930 -959 874

Vuosikate 43 775 861 36 332 266

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -27 066 755 -26 620 852 Omistuksen eliminointierot -1 020 721 0 Arvonalentumiset -31 308 -1 370

Tilikauden tulos 15 657 077 9 710 045

Tilinpäätössiirrot -1 152 078 -748Tilikauden verot -534 -15 277Laskennalliset verot -298 039 -233 398Vähemmistöosuudet -148 921 -165 698

Tilikauden yli-/alijäämä 14 057 506 9 294 923

19

Konsernirahoituslaskelma

1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

Toiminnan rahavirta Vuosikate 43 775 861 36 332 266 Tilikauden verot -533 -15 277 Tulorahoituksen korjauserät -6 276 562 -4 973 652Investointien rahavirta Investointimenot -44 605 707 -73 886 329 Rahoitusosuudet investointimenoihin 10 561 15 204 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 10 342 458 30 828 142Toiminnan ja investointien rahavirta 3 246 077 -11 699 646

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -805 -4 224 Antolainasaamisten vähennykset 79 4 471Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 26 355 293 29 717 244 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 387 421 -16 077 887 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 900 427 2 870 329Oman pääoman muutokset 155 558 84 477Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 135 661 -6 586 Vaihto-omaisuuden muutos 852 577 -2 080 758 Saamisten muutos -3 318 870 5 138 772 Korottomien velkojen muutos 1 579 978 -2 931 370Rahoituksen rahavirta 2 528 377 16 714 467

Rahavarojen muutos 717 700 5 014 821

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 18 953 321 18 235 620 Rahavarat 1.1. 18 235 620 13 220 799

Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut

2012 2013 2014 2015 2016

Investointien tulorahoitus, % 68,9 79,6 79,5 49,2 98,2Lainanhoitokate 1,7 2,0 2,2 2,1 1,7Kassan riittävyys, pv 31 22 12 16 17

20

Konsernitase

VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015

PYSYVÄT VASTAAVAT 531 952 844 519 565 924 Aineettomat hyödykkeet 4 978 045 4 940 772 Aineettomat oikeudet 2 404 940 2 651 823 Muut pitkävaikutteiset menot 1 969 428 1 871 879 Ennakkomaksut 603 676 417 069

Aineelliset hyödykkeet 506 243 744 493 827 019 Maa- ja vesialueet 45 851 072 45 920 540 Rakennukset 213 180 882 216 451 846 Kiinteät rakenteet ja laitteet 116 816 808 115 131 329 Koneet ja kalusto 99 499 593 101 212 730 Muut aineelliset hyödykkeet 909 564 986 491 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 29 985 825 14 124 083

Sijoitukset 20 731 054 20 798 134 Osakkuusyhteisöosuudet 1 724 944 1 652 530 Muut osakkeet ja osuudet 18 747 988 18 888 208 Muut lainasaamiset 152 016 152 095 Muut saamiset 106 106 105 302

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 122 735 1 004 806

VAIHTUVAT VASTAAVAT 48 673 484 45 489 490 Vaihto-omaisuus 2 951 382 3 803 958

Saamiset 26 768 781 23 449 911 Pitkäaikaiset saamiset 685 581 818 871 Lyhytaikaiset saamiset 26 083 200 22 631 040

Rahoitusarvopaperit 2 418 669 2 438 071

Rahat ja pankkisaamiset 16 534 652 15 797 550

VASTAAVAA YHTEENSÄ 581 749 062 566 060 220

21

VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015

OMA PÄÄOMA 312 724 614 297 267 000 Peruspääoma 136 995 569 136 995 569 Muut omat rahastot 9 122 694 7 966 064 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 152 548 845 143 010 444 Tilikauden yli-/alijäämä 14 057 506 9 294 923

VÄHEMMISTÖOSUUDET 6 305 953 6 253 585

PAKOLLISET VARAUKSET 1 289 707 1 309 900 Eläkevaraukset 134 845 159 560 Muut pakolliset varaukset 1 154 861 1 150 340

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 257 120 1 003 529

VIERAS PÄÄOMA 260 171 669 260 226 206 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 138 659 392 136 187 670 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 42 971 426 42 019 268 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 30 396 338 34 800 615 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 48 144 513 47 218 653

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 581 749 062 566 060 220

Konsernitaseen tunnusluvut

2012 2013 2014 2015 2016

Omavaraisuus-% 54,4 55,6 54,3 53,8 55,0Konsernin lainakanta 31.12, milj.euroa 161,6 156,3 154,5 170,9 169,1Konsernin lainat euroa/asukas 4 686 4 479 4 375 4 845 4 758Lainasaamiset, milj. euroa 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

22

Keravan talous lyhyesti/ Kervo stads ekonomi i korthet / Kerava’s Finances in brief

2012 2013 2014 2015 2016

Asukasmäärä Invånarantal Inhabitants 31.12.

34 498 34 902 35 317 35 294 35 531

Tuloveroprosentti Inkomstskatteprocent Income tax percentage

18,75 18,75 19,00 19,00 19,25

Milj. euroa / Milj. / € millions

Toimintatulot Intäkter av rörelsen Operating revenue

35,6 39,4 37,3 40,2 41,3

Toimintamenot Rörelsens kostnader operating expenditure

180,9 185,6 188,4 195,3 194,1

Verotulot Skatteintäkter Tax revenue

138,8 145,1 149,5 152,2 154,6

Valtionosuudet (käyttötalous) Statsandelar State subsidies

18,7 18,3 18,7 20,2 23,5

Vuosikate Årsbidrag Annual balance

13,6 17,7 19,4 18,7 26,1

Investointimenot Investeringsutgifter Investment expenditure

22,8 17,4 16,4 25,3 20,7

Lainat Lån Loans

48,5 46,6 42,8 42,4 37,9

Varaukset ja rahastot Reserver och fonden Reserves and funds

0,9 0,3 0,2 0,2 0,2

Tilikauden tulos Räkenskapsperiodens resultat Financial result

4,3 7,2 8,9 14,6 14,5

€ /asukas / € /invänare / € /citizen

Vuosikate Årsbidrag Annual balance

393 509 550 530 735

Lainat Lån Loans

1 405 1 335 1 212 1 201 1 067

23

Stadsdirektörens översikt

D et händer i Kervo. I stadsbilden i Kervo syns många lyftkranar, stora gropar, byggplatsstaket och tillfälliga trafikarrangemang, men allt detta är

ett tecken på att stadskärnan äntligen byggs. Stads-kärnan kommer att få nya bostäder och köpcentret Karuselli som vi länge väntat på. Kervo blir på nytt ett kommersiellt centrum i Mellersta Nyland. Föravtalet som gällde byggande på stadshusets tomt strandade, men detta öppnar nya möjligheter att utveckla tomten och parkeringsplatsen under jord.

År 2016 godkände fullmäktige det efterlängtade bostadspolitiska programmet och den nödvändiga planen för servicenätet inom småbarnspedagogiken och undervisningen. Det bostadspolitiska programmet främjar alla människors möjligheter att få en bostad som är lämplig för deras livssituation, hållbar utveck-ling, ett fungerande samhälle och en fungerande ar-betsmarknad samt invånarnas möjligheter att påverka. Planeringen av servicenätet är en del av den totala planeringen av markanvändningen och tjänsterna. Första delen av vår plan fastställer servicestrukturen för småbarnspedagogiken och skolnätet fram till 2035. Planeringen av servicenätet fortsätter även 2017, då planen kompletteras med kultur-, ungdoms-, idrotts- samt social- och hälsovårdstjänster. Planen för servicenätet uppdateras årligen. Kervoborna har fått delta i utvecklingen av staden mer än tidigare.

Vi har omorganiserat stadens verksamhet för att utveckla Kervo. Närings-, sysselsättnings-, personal- och kommunikationstjänsterna har sammanställts till livskraftstjänster. Vi började förbereda oss på landskapsreformen och på att landskapet övertar ansvaret för att ordna social- och hälsovårdstjänster. Under 2016 satsade vi också på utvecklingen av mentalvårds- och missbrukartjänsterna.

Under 2016 tog vi i bruk de nya läroplanerna i under-visningen. Innehållet i undervisningen har utvecklats på så sätt att särskilt elektroniska inlärningsmiljöer har utnyttjats och fenomenbaserad undervisning har utökats via branschövergripande inlärningshelheter. Språkundervisningen har också blivit mångsidigare och inleds nu redan på andra årsklassen. Vårt gymnasium inkluderades i det riksomfattande timfördelningsex-perimentet och i nätverket för utveckling av gymna-sierna, vilket gör vårt gymnasium attraktivare bland de unga. Vi har också satsat på att främja en jämlik utbildning i Kervo med hjälp av projektet TASKU. Målet med projektet har varit att utveckla en språk- och kulturmedveten skola genom att i allt högre grad sätta värde på olikhet och kulturell mångfald och genom att skapa nya möjligheter för en dialog mellan olika kultu-rer även utanför skolan. Med hjälp av projektet fick vi utvecklade undervisningsmetoder och tillvägagångssätt i skolans vardag och för att förebygga utslagning och avbrott i skolgången. Verksamheten vid Nuorten Ohjaamo flyttades till lokalerna i Nuorten Talo som en del av husets omfattande servicehelhet för unga.

Konst- och museicentret Sinkkas attraktiva utställ-ningar besöktes av 17 900 personer. I galleriet Alli genomfördes konstnären OLEKs verk Pink House som lockade tusentals besökare och som nått rikligt med publicitet i Finland och utomlands. Vårt bib-liotek fortsatte att simma mot strömmen i positiv bemärkelse och trotsade statistiken. Antalet besökare och lån har redan ökat i många år i Kervo samtidigt som antalet i hela landet långsamt har minskat. Vi har framför allt lyckats få barn och ungdomar att använda biblioteket i större omfattning.

År 2016 gjordes trafiken smidigare och säkrare med MT148 trafikarrangemangen och rondellen i Savio. Vårt nya projekt, med vilket vi lockar särskilt unga

24

att röra på sig, var parkour-/freerunningparken som byggts i Salavapuisto. Beträffande våra lokaler förbättrades arbetsprocesserna och öppenheten i arbetsgruppen som arbetar med inomhusluft. Vi tog också i bruk en elektronisk fel-/inomhusluftsanmälan.

År 2016 var även i ekonomiskt hänseende ett mycket framgångsrikt år. Enligt bokslutet var stadens årsbidrag 26,1 miljoner euro 2016 (2014 19,42 miljoner euro och 2015 18,7 miljoner euro). Årsbidraget per invånare var 735 euro/invånare (2014 550 euro/inv. och 2015 530 euro/inv.). Stadens omkostnader uppgick till 227,7 miljoner euro 2016 (2014 221 miljoner euro och 2015 228,4 miljoner euro). Staden fick 155 miljoner euro i skatteinkomster 2016 (2014 150 miljoner euro och 2015 152 miljoner euro). Skatteinkomsterna ökade med 1,6 procent 2016 i huvudsak till följd av att in-komstskatten ökat. Inkomstskatteprocenten ökade från 19,0 till 19,25 procent. Kervo stads lånebestånd 2016 är 37,9 miljoner euro, medan det föregående år var 42,4 miljoner euro. Lånebeloppet per invånare uppgick till 1 067 euro 2016 (2015 1 201 euro). Överskottet under stadens räkenskapsperiod 2016 är 14,5 miljoner euro (2014 8,9 miljoner euro och 2015 14,6 miljoner euro). Att överskottet blev större än de ursprungliga målen berodde på att utfallet för verksamhetsbidraget, fastigheternas försäljningsvinst och skatteinkomsterna var bättre än det budgeterade. Under de närmaste åren väntar stora investeringar och överskottet kan utnyttjas i form av ett mindre behov av lån.

Vid utgången av 2016 hade Kervo 35 531 invånare (2014 35 317 inv. och 2015 35 294 inv.). Invånarantalet kommer att öka kraftigt under de närmaste åren när byggprojekten i stadskärnan är klara. Staden har också bra lyckats tillgodose efterfrågan på småhustomter.

Staden är lyckliga Kervobors hemstad som tar hänsyn till människan i alla skeden av livet. Jag har glädjen att leda Kervo stads motiverade och yrkeskunniga an-ställda som möjliggör en bra vardag för varje Kervobo!

Kirsi Rontu Stadsdirektör

25

The mayor’s economic review

K erava is making things happen. The townscape includes numerous cranes, great pits, construction site fences and temporary traffic arrangements, which

all goes to say that the town centre is finally taking shape with new housing and the long-awaited shopping centre, Karuselli. Kerava is re-emerging as the commercial hub of central Uusimaa. The preliminary contract for the town hall plot fell through, but this has opened up new opportunities for developing the plot and underground parking.

In 2016, the town council approved a long-needed housing policy programme and a necessary plan for an early childhood education and care service network. The housing policy programme provides better opportunities for everyone to find housing that is suit-able for the life situation and it promotes sustainable development, the functionality both of society and the labour market as well as opportunities for citizens to have an influence on things. Service network plan-ning is part of overall land use and service planning. The first part of our plan determines the service structure of early childhood education and the school network until 2035. Service network planning is being continued in 2017 with the addition of cultural, youth and sports amenities as well as social and healthcare services to the plan. We are updating the service net-work plan annually. We have involved Kerava citizens in town development more than in earlier years.

In order to develop Kerava, we have re-organised town activities. Industrial, employment, human resource and communications services have been consolidated into economic development services. We began preparing for provincial reform and the transfer of SOTE func-tions to the organisational responsibility of the prov-ince. During 2016, we also invested in the develop-ment of mental health and substance abuse services.

We adopted the new core curriculum in the field of education during 2016. Educational content has been developed by utilising electronic learning environ-ments especially and adding more phenomenon based learning through multidisciplinary learning modules. Language learning has been made more versatile and preponed to begin as of the second year class. Our secondary school became involved in a national educational expertise trial and the secondary school developer network, both of which raise appreciation for our secondary school among youth. Through the TASKU project, we invested in the promotion of equal educational opportunities. The project’s objective was to develop awareness of language and culture in schools by strengthening appreciation for otherness and cultural diversity and by creating new opportuni-ties for inter-cultural dialogue outside schools as well. Through the project, we were able to develop teaching methods and approaches for school routines as well as for the prevention of marginalisation and school dropouts. The activities of Ohjaamo youth guid-ance were transferred to the Youth House premises to become part of the broad overall youth services.

With its attractive exhibitions, the art and museum centre, Sinkka, attained the attendance of 17,900 visitors. In addition to this, art gallery Galleria Alli featured Pink House, a work of art by artist OLEK, which has attracted thousands of visitors and plenty of publicity. Defying statistics, our library continued its positive way of striving against the stream. For years already, the number of library visits and loans has been growing in Kerava, while at the same time a gradual downturn has been prevailing in the rest of the country. Above all, we have succeeded in growing library use by children and youth.

In 2016, traffic flow and safety was improved with the MT148 traffic arrangements and the Savio

26

roundabout. Our pioneering step to make sports at-tractive to youth especially was a park, called Parkour/Freerunning, built in Salavapuisto. With regard to our office facilities, we improved the working processes and transparency of the indoor air working group. We also introduced an electronic fault/indoor air signal.

The year 2016 was very successful for Kerava in economic terms as well. According to the financial statement, the annual balance for 2016 is 26.1 million euros (19.42 million euros in 2014 and 18.7 million euros in 2015). The annual balance is 735 euros per capita (550 in 2014 and 530 in 2015). The town’s operational expenses for 2016 were 227.7 million euros (221 million euros in 2014 and 228.4 million euros in 2015). The town accrued 155 million euros in tax revenue in 2016 (150 million euros in 2014 and 152 million euros in 2015), which meant growth by 1.6% for that year mainly due to growth in income tax. The income tax percentage rose from 19.0% to 19.25%. The loan portfolio of the Town of Kerava in 2016 is 37.9 million euros, whereas as year earlier it was 42.4 million euros. The sum of the loan per capita is 1,067 euros (1,201 euros in 2015). The town’s surplus for the financial period 2016 is 14.5 million euros (8.9 million euros in 2014 and 14.6 million euros in 2015). The formation of surplus that is better than originally anticipated was facilitated by gaining a bet-ter operating margin and more real estate sales profit and tax revenue than had initially been budgeted.

Major investments are in store for the coming years, so this surplus can be utilised as less need for loans.

At the end of 2016, Kerava had a population of 35,531 (35,317 in 2014 and 35,294 in 2015). The population will grow strongly in the coming years once the downtown construction projects are completed. The town has also been able to respond well to the demand for single-family plots.

Being the home town of many happy citizens, Kerava takes people into account at every stage of life. It is a privilege to lead the motivated and professional personnel of the Town of Kerava. These are the people who are making daily life so good for each and every one!

Kirsi Rontu Mayor

27

www.kerava.fi