viestintä ja informaatio kunta-alallakumula.fi/wp-content/files_mf/kumina207.pdf · kunta-alalla...

2 2 0 0 7

Viestintä ja informaatio kunta-alalla

Maan ensimmäinen seutukirjasto aloitti toimintansaSivu 4

Tiedottaminen on Asikkalan hallintojohtajalle sydämen asia Sivu 10

KUMU0702.indd 1KUMU0702.indd 1 29.5.2007 11:48:3829.5.2007 11:48:38

Lakkoaseet tanassa kohti kesää!Lakkoaseet tanassa kohti kesää!

sivu 9 Ulla Pötsönen

sivu 10 Jaana Rissanen

sivu 12 Kaija Mallat

sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä

sivu 14 Tärkeät yhteystiedot

sivu 15

Tiedotusvälineissä käy nyt kesän kynnyksellä kiihkeä keskustelu Vanhasen toisen hallitusohjelman lauseesta, jossa kunnille luvataan lisärahaa, mikäli työ-markkinoilla syntyy sellainen sopimus, joka korottaa koulutettujen, naisvaltaisten ja tehtäviensä vaatimuk-sen mukaan väärinpalkattujen palkkausta. Mielipiteet ja näkemykset sinkoilevat, toimittajat tenttaavat po-liitikkoja, poliitikot kääntävät katseensa työmarkkina-osapuoliin ja ammattijärjestöjen edustajat yrittävät kilvan päästä kertomaan toimittajille, että myös he edustavat juuri näitä hallitusohjelmassa mainittuja ryhmiä, joille palkankorotus tulisi kohdistaa.

Toisaalta tuntuu, että kolmikantajärjestelmän osa-puolet: valtiovalta, työnantajajärjestöt ja työnte-kijöiden ammattijärjestöt miettivät, mitkä ovat asetelmat syksyn sopimusneuvotteluihin, kun muutaman järjestön selkeän kannan-oton jälkeen näyttää erittäin epätodennä-köiseltä, että syksyn sopimus jatkaisi kes-kitettyjen tulopoliittisten sopimusten sarjaa. Olemme mitä todennäköisemmin kulkemassa kohti ns. liittokierrosta, jokainen ammattijärjestö joutuu omalla toiminnallaan ja neuvottelutaidollaan huolehtimaan siitä, että asetetut tavoitteet saavute-taan.

Oman kuvionsa tähän sopimussoppaan aiheuttaa tuo hallitusohjelman lause ja se, kuinka sitä halutaan tulkita – selvää ei taida olla sekään, kuka sitä pääsee tulkitsemaan. Sairaanhoitajat ovat ilmoittaneet, että tuo lause tarkoittaa vain heitä: heille Kokoomus on vaalikampanjansa tiimellyksessä luvannut 500 euron palkankorotukset. Hoitajien kannalta on ikävää vain se, että Kokoomus ei ole näissä neuvotteluissa se pöy-dän toisella puolella istuva osapuoli. Tätä hoitoalan tulkintaa vain heille tulevasta korotuksesta vastustavat tietysti kaikki muut järjestöt, jotka jokainen kokevat

yhtä oikeutetusti, että palkankorotuksen tulisi tulla heidän ryhmilleen.

Aivan samoin olemme KUMULAssa Akavan Erityis-alojen kanssa tuoneet julki jäsentemme palkankoro-tustarpeet. Me haluamme siihen neuvottelupöytään, jossa tuosta rahasta päätetään, ja me haluamme, että se raha tulee meille! Mutta siihen neuvottelupöytään pääsemiselle voi olla kova pääsymaksu: On väläytelty, että jos tuossa rahanjaossa haluaa olla mukana, jär-jestön pitää jättää lakkovaroitus, muuten työnantaja-puoli ei usko meidän olevan tosissamme ja valmiita panostamaan tavoitteidemme saavuttamiseksi. Onko

meillä riittävästi tahtoa? Olemmeko valmiit lakkoon? Minä olen – toivottavasti olet sinäkin!

Ennen kiihkeää neuvottelusyksyä meillä on kuitenkin edessämme kesä, jonka aikana

meistä jokainen voi kerätä voimia ja nauttia niin luonnosta kuin lomasta. Ja juuri kun olemme itse kukin saaneet

mielemme sopivasti viritettyä täyteen tais-telutahtoa palkkojen korotusten tarpeellisuu-

desta, voimme sitten laskeutua riippukeinuun lukemaan tästä lehdestä Kari Narsin näkemyksiä

siitä tekeekö raha onnelliseksi.Kesäkuun alkupäivinä Kuopiossa järjestetään perin-

teiset valtakunnalliset Kirjastopäivät, joilla myös KUMULA on mukana omalla messuosastollaan. Toi-vottavasti näen mahdollisimman monta jäsentä siellä päivien aikana ja pääsemme vaihtamaan ajatuksia edunvalvontamme keinoista ja tavoitteista.

Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille Kuminan lukijoille!

Maarit Helénpäätoimittaja

Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti [email protected] JULKAISIJA Kuntien asian-tuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, [email protected] TOIMINNANJOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh. 0201 235 385 ja 0400 811 886, [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh. 040 749 2299, [email protected] TOIMITUSKUNTA Reija Ala-Peijari, Maarit Helén, Pentti Jormanainen, Leena Ritala, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heik-kilä, puh. 050 430 5792, [email protected] SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS 3 100 kpl ISSN 1796-3605 2. vuosikerta. Neljä nume-roa vuodessa. www.kumula.fi KANSIKUVA Lanttuperhosen ukonnauriissa kuvasi Maarit Helén.

PALKITTU KUMULALAINEN

KUMULALAINEN

UUSI JÄSEN

AJANKOHTAISTA KUMULASSA

KUN TARVITSET...

SVENSK RESUMÉ


3K U M I N A 2 / 2 0 0 7

Nykyisin voimassa olevan kunnan KVTES-työehtosopimuksen sopimus-aika päättyy syyskuun lopussa. Ke-vään eduskuntavaalien jälkeen ovat työmarkkinajärjestöt nousseet jälleen mediassa esille vaatimuksineen – ei vähiten vaalikamppailun aikana eri puolueitten esittämien vaalilupausten perusteella.

Maan uusi hallitus aloitti toimikau-tensa huhtikuun lopulla. Hallitusohjel-maan on merkitty myös tuloneuvot-teluja koskevia kantoja. Pääministeri aloitti tulopoliittisen kokonaisratkai-sun tunnustelun heti huhtikuussa, mutta edellytykset tupo-sopimukseen näyttivät varsin heikoilta.

Tupo-kautta kestänyt pitkäänSuomessa keskitettyjen tulopoliittisten sopimusten (tupo) aikaa on kestänyt muutamin poikkeuksin 1960-luvun lopulta lähtien. Tupo-sopimusten on katsottu tarjoavan pienen maan kan-santaloudelle edellytykset ennustet-tavalla ja tasaiselle talouskasvulle. Tupoissa on pyritty ns. palkkamalttiin eli maltillisiin palkankorotuksiin, joita on tuettu palkansaajien ostovoimaa lisäävillä veronkevennyksillä.

Keskitetyt ratkaisut tarjoavat vakaa-ta mutta maltillista palkannousua. Rat-kaisumalliin ei ole sopinut ajatus, että yhteisesti päättämällä ratkaistaisiin jotakin yksittäisen ryhmän palkkau-sepäkohtaa ohjaamalla tähän muita suurempia korotuksia. Siksi tupo-so-pimusten yhteydessä ei ole pystytty ratkaisemaan palkkavääristymiä.

Tupo-sopimukset eivät ole ratkaisseet alipalkkaustaAkavalaiselta kannalta sekalinjaiset ja maltilliset palkankorotukset ovat päin-vastoin lisänneet akavalaisten asiantun-tija-ammattien palkkavääristymiä. Tämä etenkin julkista sektoria koskettava, tehtävän vaatimaan korkeaan koulutuk-seen nähden alipalkattujen alojen palk-kausepäkohta on vain syventynyt.

Sekalinjainen palkankorotusmalli

on tuonut matalampiin tuloluokkiin kohdennetuilla euromääräisillä koro-tuksilla prosentuaalisesti suuremmat korotukset. Tätä vaikutusta on vielä lisännyt tupo-sopimuksiin liitettyjen nais- ja matalapalkkaerien kohdenta-minen pääosin akavalaisten asiantun-tija-alojen palkkatason alapuolelle.

Viime vuosikymmenen aikana to-teutuneitten liittokierrosten saldo ei myöskään ole kohdellut akavalaisia alipalkattuja ammattiryhmiä kovin hyvin. Liittokierroksella tuloneuvotte-lut käydään työehtosopimusaloittain työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken. Kunnan KVTES-sopimuksessa sopuun pitää päästä neljän työnte-kijöitä edustavan pääsopijajärjestön kanssa. Näistä akavalaisia edustavan Julkisalan koulutettujen neuvotte-lujärjestö JUKO ry:n edustavuus on noin 10 %.

Hallitusohjelman ”tasa-arvotupo”Maan uuden hallituksen hallitusoh-jelmaan kirjattiin maininta korkeasti koulutettujen naisvaltaisten alojen palk-kausepäkohdan korjaamisesta eten-kin kunta-alalla: ”Hallitus on valmis tu ke maan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palk-karatkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Koro-tetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kuntasektorille tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisval-taisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.”

Hallitusohjelman kirjaus on saa-nut jo useammankin ammattijärjestön ilmoittautumaan mukaan korjausta vaativaksi ryhmäksi. Esillä on ollut etenkin TEHYn nostattama koulutetun hoitohenkilöstön palkkaus.

Kirjaus sinänsä ei vaadi maahan kolmikantaista tupo-sopimusta. Kir-jauksen ja sen perusteella korotetun valtionosuuden toteutuminen edel-lyttää kuntasektorin palkkaratkaisua, joka kohdennetaan koulutetuille nais-

valtaisille ammattiryhmille. Kirjaukses-sa ei myöskään ole mainittu mitään tiettyä ammattiryhmää.

Sanasta lihaksiPääministerin tunnustelut tulopoliitti-sen kokonaisratkaisun toteutumiseksi ovat vielä kesken, mutta odotukset sen toteutumiseen ovat varsin vähäi-set. Pääsyynä tähän on yksityissek-torin suurten työehtopoimusalojen – rahoitusala, teknologiateollisuus, metalli – liikkuminen jo liittokier-roksen suuntaan. Näyttää siltä, että työnantajaliitot ovat ostamassa koh-tuullisen suurilla palkankorotuksilla entistä suuremmat valtuudet paikallisen sopimisen ja sitä kautta sopimusjous-tojen lisäämiseen.

Yksityissektorin sopimusalojen pal-kankorotustaso näyttää kivunneen 4–5 prosentin vuosikorotuksiin. Sopi-muskaudeksi tulee oletettavasti kaksi vuotta. Sopimusneuvottelut on useilla aloilla aloitettu keväällä, ja valmiita sopimuksia näyttäisi olevan useam-piakin valmiina ennen juhannusta.

Kuntasektorin neuvottelutKuntasektorin työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat esittäneet Kun-nalliselle työmarkkinalaitokselle kun-tasektorin neuvottelujen aloittamista jo keväällä. Yhteisenä tavoitteena on kohtuullinen yleiskorotustaso ja sen lisäksi kunta-alan palkkaohjelman jat-kaminen uudella kaudella.

Akavalaiselta kannalta mielenkiin-toista on hallitusohjelman tasa-arvo- kirjauksen toteutuminen – millä me-kanismilla akavalaiset ryhmät pääse-vät mukaan ylimääräisen rahoituserän kohdennukseen ja miten paljon palk-kauksen jälkeenjääneisyyttä onnistu-taan korjaamaan.

J A A K K O K O R P I S A A R I

Kuntasektorin asiamiesAkavan Erityisalat ry

Tuleva tulokierros


Mikä on seutukirjasto, Joensuun seutu-kirjaston kirjastotoimenjohtaja Rebekka Pilppula?

Seutukirjasto-käsite ei ole yksiselit-teinen, joku nimittää seutukirjastoksi useiden kirjastojen tiivistä yhteistyötä, johon kuuluvat yhteiset aineisto- ja asiakastietokannat ja ehkä kirjastojen väliset kuljetukset. Itse käsitän seutu-kirjastoksi useamman kunnan yhteisen kirjastolaitoksen.

Mikä on isäntäkunta, mikä seutu-valtuusto?

Isäntäkunta tarkoittaa palvelun tuot-tajakuntaa, jolta muut yhteistyökunnat ostavat palvelun. Seutuvaltuusto on osa seutuhallintoa, johon kunnat va-litsevat edustajansa. Seutuvaltuustojen päätösvalta taitaa vaihdella seuduittain. Joensuun seudulla seutuvaltuusto voi päättää seutukaavasta, mutta muuten lähinnä antaa kunnille suosituksia.

Miten, koska, miksi ja mistä Joensuun seutukirjasto syntyi?

Seutukirjastoajatus syntyi Joensuun seudulla osana seutuyhteistyötä ja ajatus heitettiin ilmaan jo 1990-luvulla. Siitä alkaen se on ollut mukana seudullisissa palvelustrategioissa. Vakavammin asiaa lähdettiin tutkimaan 2000-luvulla. Pyhä-selän kirjastonjohtaja Kaisu Kärnä teki 2003-04 kattavat selvitykset ja käynnisti arvokeskustelun asiasta kirjastonjohta-jien keskuudessa.

Miksi seutukirjasto syntyi nyt, miksi ei 10 tai 15 vuotta sitten?

1990-luvun alussa oli mahdollista tiivistää kirjastojen välistä yhteistyötä muodostamalla hankintarenkaita ja saa-vuttaa säästöjä aineistohankinnassa tai liittymällä yhteisiksi kirjastokimpoiksi ja säästää siten IT-kuluissa. Samalla

kun yhteistyötä tiivistettiin, tultiin yhä tutummiksi ja valmiimmiksi jopa hal-linnollisesti yhteiseen kirjastoon. Sen lisäksi että kirjastoissa oltiin valmiita syvempään yhteistyöhön, tätä valmiutta tuli löytyä myös luottamushenkilöitä ja kuntien ylimmiltä virkamiehiltä. Jo-ensuun seudun syvä ja pitkäaikainen

4K U M I N A 2 / 2 0 0 7

kokosi seitsemän kunnan kirjastolaiset saman työnantajan palvelukseen

H A A S T A T T E L U T U I J A H E I K K I L Ä

K U V A T A R I I J Ä S , J O E N S U U N S E U T U K I R J A S T O

SeutukirjastoJoensuun seudulla aloitti vuoden alusta toimintansa maan ensimmäinen seutukirjasto. Siinä ovat mukana Enon, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Pyhäselän kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit. Kirjastojen työn-tekijöille muutos oli iso. Seutukirjaston johtaja Rebekka Pilppula summasi suunnittelu-vaiheen ja puolen vuoden toiminnan kokemukset.

seutuyhteistyö loi poliittisen valmiuden perustaa seutukirjasto.

Mihin seutukirjastonne pyrkii, mitkä ovat sen tulevaisuuden visiot?

Jo sopimuksen tekovaiheessa kirja-simme tavoitteiksemme• toimintojen tehostaminen – lähi- palvelun turvaaminen

V I E S T I N T Ä J A I N F O R M A A T I O

K U N T A -A L A L L A


neet tehdä ilman seutukirjastoa yhteisesti sopimalla. Lähipalvelua olemme kyenneet turvaamaan

ihan niin yksinkertaisella ja arkisel-la tavalla kuin järjestämällä sijaisia sinne, missä tarve on ollut suurin.

Asiakkaat ovat tasa-arvoisemmassa asemassa niin hyvässä kuin pahassa – samat laina-ajat ja maksut koskevat

kaikkia. Tämä ei tietystikään ole miel-lyttänyt kaikkia asiakkaita. Kirjastojen aukioloajat ovat edelleen niin vaihtele-via, että tasa-arvoisuuden ajatus ei ole siinä toistaiseksi toteutunut. Haasteita onkin vielä edessä. Ensimmäisen toi-mintavuotemme konkreettinen ja tär-kein tavoite on saada arki toimimaan.

Keiden rahoilla seutukirjasto toi-mii?

Seutukirjaston maksuosuus kunnal-le määräytyy siten, että seutukirjaston menot jaetaan asukasluvulla ja tämä kerrotaan kunnan asukasluvulla. Yk-sinkertainen euroa/asukas -maksuosuus haluttiin ottaa käyttöön, koska kirjasto-palvelu kohdistuu kaikille kuntalaisille. Tällä tavalla kirjastojen resurssointi on saatu samalla tasolle, kun muuten se olisi voinut vaihdella huomattavasti eri kuntien kesken.

Onko Pohjois-Karjalan hankkeen kaltaisia seutukirjastoja syntymässä muualle?

Muuallakin päin Suomea, kuten Jy-väskylässä, Kajaanissa ja Kouvolassa, on tehty seutukirjastoselvityksiä ja use-assa paikassa selvitys on tekeillä. Tällä hetkellä kuitenkin Paras-hankkeeseen liittyvät selvitykset ovat kaikkialla kes-keisimpiä, joten erilliset seutukirjasto-ratkaisut eivät ole nyt kiireellisimpiä toteutettavia. Joensuun seutukirjasto valmisteltiin pääsääntöisesti ennen Pa-ras-hanketta.

Kenen töissä Joensuun seutukirjas-ton työntekijät ovat? Onko seutukirjasto muuttanut heidän työsuhteitaan?

Seutukirjaston kaikki työntekijät ovat nyt Joensuun kaupungin palveluksessa. Siirtyminen oman kunnan palveluksesta isäntäkunnan palvelukseen tapahtui liikkeenluovutusperiaatteella eli enti-sin työsuhde-eduin. Työsuhteet eivät sinällään muuttuneet, vain työnantaja. Palkkaus lisineen ja työaika säilyivät ennallaan. Uhkiakaan ei pitäisi olla – Joensuun kaupungin henkilöstöstra-tegiaan ei tällä hetkellä kuulu henki-löstön irtisanomiset, joten olen hyvin luottavainen tulevaisuuteen.

Olivatko seutukirjaston eri kuntien kirjastojen työntekijöiden palkat lähtöti-lanteessa samantasoisia? Millä aikatau-lulla niitä aiotaan yhtenäistää ja miten

1. Sitoudu

2. Suunnittele

3. Tiedota, tiedota uudelleen,

tiivistä ja tiedota uudestaan

ja vielä kerran tiedota

4. Kaikki mukaan

5. Yhteistyötahot mukaan

kattavasti

6. Jousta, kun se on järkevää

7. Luota ammattilaiseen

8. Älä luota muistiin,

vaan kirjoita ylös

9. Huumori on sallittua

• kustannussäästöt pitkällä aikavälillä• ammatillisen osaamisen kehittäminen• aineistojen parempi liikkuvuus ja saatavuus• asiakkaat tasa-arvoisemmassa asemassa• tulevaisuuden haasteisiin vastaami- nen parempaa

Mitä seutukirjasto jo nyt tekee? Näyt-tääkö se onnistuneen siinä, mitä lähditte tavoittelemaan?

Näin vajaan puolen vuoden koke-muksella voin sanoa, että olemme on-nistuneet saamaan aineistot liikkeelle ja asiakkaille paremmin saataville, toki osan näistä muutoksista olisimme voi-

K U M I N A 2 / 2 0 0 75

Rebekka Pilppulan huoneentaulu seutukirjastoa rakentavalle


6K U M I N A 2 / 2 0 0 7

samalla turvataan palkkakehitys?Eri kuntien kirjastojen työntekijöiden

palkat ovat hyvin erilaisia, ne vaihtelivat jopa kunnan sisällä. Peruspalkkauksen yhtenäistäminen on hyvä tavoite, mutta tulee viemään pitkän ajan. Tällä hetkel-lä meillä on vielä tehtävänkuvausten laatiminen tekeillä. Työn vaativuuden arviointi suoritettiin aika nopealla aika-taululla viime vuonna. Tehtävänkuvat ovat hyvin vaihtelevia ja ne ovat mu-kautuneet paikallisiin olosuhteisiin. Tilanne tulee myös säilymään näin lähitulevaisuuden.

Otettiinko seutukirjasto työntekijöi-den parissa vastaan hurraten vai liittyikö siihen vastustusta?

Kyseessä oli todella iso muutos, jota johtajien kesken oli pohdittu jo vuo-desta 2003 lähtien. Muutos aiheuttaa aina vastarintaa. Lisäksi seutukirjastoon liittyminen merkitsi monelle henkilölle työnantajan vaihtumista, ja tämä on aina henkilökohtainen asia ja vaikuttaa jopa

Ohjeistusta Paras-hankkeen henkilöstövaikutuksille

perusturvallisuuteen. Ylipäätään henki-löstöasiat aiheuttivat eniten huolta ja kysymyksiä henkilöstön keskuudessa. Monista toiminnallisista ja kirjastoam-matillisista asioista olimme sen sijaan jo alusta lähtien samoilla linjoilla ja seutukirjaston tuomat edut hyväksyttiin hyvinkin laajasti.

Millainen oli asemasi ennen seu-tukirjastoa? Millaista panostusta seu-tukirjaston synnyttäminen on sinulta vaatinut?

Olin aiemmin Joensuun kaupun-ginkirjaston kirjastotoimenjohtaja, nyt Joensuun seutukirjaston kirjastotoimen-johtaja. Työtehtävät ovat periaatteessa entisellään. Nykyisin lähimpiä työtove-reitani ovat entiset kuntien kirjastonjoh-tajat. Tulin Joensuun kaupunginkirjas-ton kirjastotoimenjohtajaksi helmikuus-sa 2005, ja seutukirjaston valmistelu oli alkanut jo paljon aiemmin. Minulta tämä prosessi on vaatinut perehtymistä, suunnittelua, laskemista, kirjoittamista

ja puhumista eli työtä. Paljon raakaa, mutta erittäin antoisaa työtä!

Teetkö nyt moninkertaisen määrän työtä entiseen verrattuna?

En oikeastaan – yhä on yksi talous-arvio ja yksi strategia, vain volyymi ja vastuu ovat kasvaneet. Erityisesti vastuu on kasvanut, talous kasvoi kol-manneksella ja mikä tärkeintä, henki-lökuntamäärä melkein tuplaantui. Nyt kirjaston toimialueella on liki 110 000 asukasta, joille palvelu tuotetaan, kun ennen heitä oli noin 58 000.

Onko lisääntynyt vastuu huomioitu palkassasi?

On. Toisaalta olin selkeässä palkka-kuopassa verrattuna muihin maakunta-kirjastojen kirjastotoimenjohtajiin.

Oletko henkilökohtaisesti tyytyväinen seutukirjastoon?

Kyllä. Kirjastomme henkilökunta on tehnyt uskomattoman määrän työtä.

Mistä olet erityisen ylpeä, mikä meni mielestäsi pieleen, mistä vielä haa-veilet?

Ylpeä olen siitä, että iso osa henki-lökunnasta osallistui valmistelutyöhön. Ylpeä olen myös siitä, että jo viime syk-synä kaupunginkirjaston henkilökunta hyvin usein tarkoitti ’meidän kirjastolla’ koko tulevaa seutukirjastoa. Näin isossa muutoksessa tulee aina jotain, minkä olisi voinut tehdä paremmin. Lisäksi aika lailla etenkin suunnitteluvaiheen loppumetreillä tuli vastaan asioita, jois-ta oli todettava, että enpä huomannut tai muistanut tuotakaan aikaisemmin. Haaveilen siitä, että tulevaisuudessakin kirjastossamme säilyy into ja rohkeus uusiin haasteisiin.

Lisää tietoa: www.jns.fi

Henkilöstön asemaa kunta- ja palveluraken-nehankkeen toteuttamisessa on pohdittu Kun-nallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen kesken. Valmiiksi saatiin 1.3.2007 päivätty muistio Henkilöstön asema kunta- ja palvelurakennemuutoksessa.

Muistio on liitteenä Kunnallisen työmarkki-

nalaitoksen yleiskirjeessä 4/2007, joka löytyy KT:n kotisivuilta www.kuntatyonantajat.fi Ajankohtaista Yleiskirjeet.

Muistiossa ohjeistetaan henkilöstön osal-listumista valmisteluun, yhteistoimintamenet-telyn järjestämistä ja henkilöstön edustajien asemaa.

Joensuun kirjasto.


7K U M I N A 2 / 2 0 0 7

T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä K U V A T A M M I

Kari Narsin kasvot ovat tutut tv:n ta-lousuutisista. Kauppatieteiden tohtori ja valtiotieteiden lisensiaatti on maamme arvostetuimpia rahoitusalan asiantunti-joita. Hän on tehnyt uransa rahaelämän huipulla: Suomen Pankissa ja valtiova-rainministeriössä sekä pankkimaail-massa Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ranskassa, jossa hän tälläkin hetkellä toimii Euroopan kehityspankin neu-vonantajana.

Nars on syntyisin Pohjanmaan ran-nikolta, jossa asuvat Suomen onnelli-simmat ihmiset. Sekö sai rahan mie-hen perehtymään yli 200 filosofisen, taloustieteellisen, psykologisen ja so-siologisen teoksen ja artikkelin myötä onneen?

– Kiinnostuin siitä, miten voi olla niin, että länsimaissa valtava rahalli-nen vauraus ei ole lisännyt onnea, vaan päinvastoin näemme loppuun palamista, perheiden pirstoutumista, masennusta ja stressiä. Taloudellinen teesi, joka väitti jo yli 200 vuotta sitten, että mitä enemmän rahaa, sitä enem-män onnea, ei siis pidä paikkaansa, Kari Nars sanoo.

– Kiinnostukseeni onnesta vaikutti myös se, että olen seniorikansalaisena alkanut miettiä, mikä on elämässä tär-keää, mikä ei. Lisäksi jokunen vuosi sitten sairastuin vakavaan syöpään, ja sehän kirkastaa ihmisen ajatuksia.

Kahdeksan suomalaista kymmenestä on onnellisiaElinkeinoelämän valtuuskunta EVA on tutkinut suomalaisten onnellisuutta yli 20 vuoden ajan. Tuorein raportti, On-nellisuuden vaikea yhtälö, on vuodelta 2005. Sen mukaan 81 % noin 2 300:sta kyselyyn vastanneesta koki olevansa onnellisia.

Suunnaton määrä suoma-laisia, myös kumulalaisia, elää kesän haaveillen syksyn mahdollisista palkan-korotuksista. Mutta tekeekö raha onnelliseksi? Kari Nars on tarkastellut kysymystä monelta kannalta viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Pengar och lycka, joka on suomennettu nimellä Raha ja onni.

World Database of Happiness listasi vuonna 2005 91 maata sen mukaisesti, missä ihmiset tuntevat olevansa onnel-lisimpia. Suomi on peräti kuudennella sijalla – monta porrasta vauraita Norjaa ja Yhdysvaltoja ylempänä.

Onnellisuus ei siis johdu taloudelli-sesta hyvinvoinnista. Mutta jos tuloilla on niin vähäinen merkitys onnelli-suuteen, miksi työpaikoilla taistellaan jokaisesta eurosta ja sentistä ja miksi palkankorotukset eivät lisää ihmisen onnellisuutta kuin hetkeksi, Nars kysyy kirjassaan muistuttaen, että niin elin-keinoelämää kuin ammattiyhdistysten toimintaa on ohjannut ajatus, että raha tekee ihmisen onnelliseksi.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu tyytyväisyydellä työhön olevan ratkaiseva merkitys onnellisuuteen ja päinvastoin. Suomessa myös korkealla koulutuksella on suurempi merkitys kuin muualla.

– Useimmiten palkankorotusten vai-kutusta yliarvioidaan. On todettu, että hyväkin korotus unohtuu muutaman tunnin tai päivän jälkeen, eikä sen on-nea tuottava vaikutus lämmitä pitkään. Ne tekijät, jotka tuovat ja luovat aitoa onnea ovat perhe- ja ystävyyssuhteet, terveys sekä järkevä ja antoisa työ ja työympäristö. Meitä palkitaankin kaksin-kertaisesti: rahallisesti ja toisaalta niillä sosiaalisilla suhteilla ja rakenteilla, mit-kä työpaikka antaa ihmiselle. Naisilla elämän laadulliset tekijät painottuvat miehiä enemmän.

Nars toteaa, että onnettomaksi te-

kevä epäoikeudenmukainen kohtelu liittyy useammin huonoihin henkilösuh-teisiin kuin palkkakysymyksiin.

Uskomme, että tuntuva palkankoro-tus tekisi meistä onnellisempia, mutta haaveiltu tulotaso näyttää aiheuttavan tyypillisesti pettymyksen. Kun ambitiot lisääntyvät tulojen noustessa, palkanko-rotuksen kuviteltu positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen tuhoutuu. Tilannetta kutsutaan preferenssiliukumaksi.

Havahtuminen miellyttävämpiin töihinMikä sitten tekee Kari Narsin onnel-liseksi?

– Perhe ja ystävät sekä vastoinkäy-misten jälkeen terveys. Hyvät harrastuk-set: urheilu, elokuvat ja kirjat. Minulta on monesti kysytty, milloin olen ollut kaikkein onnellisin. Siihen vastaan: kun olin kaikkein köyhin eli opiskeluaika-na. Olin köyhä kuin kirkonrotta mutta rakkautta oli ja ystäviä.

Kirjansa vastaanottoon Kari Nars on tyytyväinen. Teos on saanut aikaan jopa merkittäviä reaktioita.

– Eräässä hyvin suuressa firmassa suuripalkkainen johtaja päätti kirjani lu-ettuaan lopettaa ja siirtyä mielenkiintoi-sempiin ja miellyttävimpiin töihin.

Rikas vai onnellinen?

Onnellisuudesta on kirjoittanut myös muun muassa filosofian tohtori, professori Timo Airaksi-nen, jonka teos Onnellisuuden opas ilmestyi vuonna 2006.


Ulla houkuttelee lukemaanKumulalainen Ulla Pötsönen on kirjavinkkauksen suomenmestari. Mutta kaikki antoisa vaatii uhrauksensa…H A A S T A T T E L U T U I J A H E I K K I L Ä K U V A U L L A P Ö T S Ö S E N A R K I S T O

88K U M I N A 2 / 2 0 0 7

Mitä teet työksesi?Työskentelen Joensuun kaupunginkirjas-tossa tilapäisenä erikoiskirjastonhoitajana. Olen ollut kirjastotöissä kuutisen vuotta, tehnyt projekteja ja sijaisuuksia, sekä ol-lut viime vuosina toteuttamassa erilaisia mukavia lastenhankkeita, kuten lasten-sivustoa, lukudiplomia, kirjavinkka-ushanketta ja päiväkotikierrok-sia. Tällä hetkellä valmistelen aikuisopiskelijan tiedonhaku-han-ketta. Lasten- ja nuortenkirjallisuus ja -kulttuuri ovat lähellä sydäntäni. Töiden ohessa toimin aktiivisesti paikallisessa sa-nataideyhdistyksessä.

Viime lokakuussa sait pokaalin kirjavink-kauksen suomenmestaruuskisoissa. Millai-sesta kamppailulajista on kyse?

Suomen kirjainstituutti järjesti nyt toisen kerran kisan Vammalassa lasten ja nuorten kirjapäivien yhteydessä. Osallistujina oli seitsemän kirjavinkkaajaa, kaksi parina. Kilpailu ei ollut kovin vakavahenkinen, mutta arvostan tunnustusta. Tosin vielä enemmän arvostan yleensä lapsiyleisön hiiskumatonta hiljaisuutta ja jännityksestä pyöreitä silmiä tai kun joku putoaa tuolilta naurusta! SM-kisojen raadissa oli nimittäin vain yksi lapsi, yleisössä ei ainoatakaan.

Mitä kirjavinkkaus on?Kirjavinkkaus on elämyksellistä luke-

maan houkuttelua. Kirjoja ei esitellä puhki vaan niitä avataan kuulijalle sen verran, että mielenkiinto herää. Juonta ei kerrota liikaa, vaan se jätetään avoimeksi, jopa niin, että lause jää kesken…

Vinkkauksen tavoite on, että kuulija tarttuu vinkattuun kirjaan saadakseen sel-ville, mitä sitten tapahtuu. Vinkkaaja antaa kuulijalle ideoita kirjan valintaan, esittelee vaihtoehtoja ja koettaa houkutella kuulijoi-ta kirjallisuuden pariin. Jos yleisö ei vielä lue itse, tutustuttaa vinkkaus kirjallisuuden ja kirjojen pariin satuhetken ja leikkien avulla. Vinkkaustunnilla tehdään myös sanataideharjoituksia, ja lapset pääsevät itse kokeilemaan vaikka taikajuoman re-

septin laatimista tai suomi–kissa-sanakirjan kirjoittamista.

Keille vinkkaus on tarkoitettu?Vinkkausta tehdään eniten alakouluikäi-

sille, mutta vinkata voi lapselle, joka ei vielä itse osaa lukea, lukiolaiselle tai aikuiselle.

Olen vinkannut ryhmälle vauvoja ja heidän vanhempiaan, niin että joka

toinen juttu oli vauvalle ja joka toinen aikuiselle. Vauvoille luet-

tiin, laulettiin, siliteltiin, kutiteltiin, hypiteltiin ja köröteltiin runoja ja

loruja. Toisessa päässä ikäjanaa ovat eläkeläisryhmät.

Mitä kirjavinkkaus on antanut sinulle it-sellesi?

Olen vinkannut nyt puolisentoista vuot-ta. Alkuoppia sain Suomen kirjavinkkauk-sen grand old ladyltä Marja-Leena Mäkelältä, mutta paras opettaja on ollut käytäntö.

Kirjavinkkaus on antoisaa ja palkitsevaa, on mukavaa jakaa hyviä kokemuksia toisille ja tehdä yhdessä. Nautin vuorovaikutukses-ta eri-ikäisten ihmisten kanssa, ja varsinkin lapsilta saa palautetta suoraan ja aidosti. Olenkin odotettu vieras ja vinkkaustunti vaihtelua koulupäivään.

Millaisin tavoittein kehität kirjavinkkaus-ta?

Olen tavannut muita kirjavinkkaajia, ja suunnittelemme pitävämme säännöllisesti yhteyttä käytännön ideoiden jakamiseksi. Koetan tehdä hiljaista käännytystyötä kir-jastossa ja opettajanhuoneissa ja houkutella muita kokeilemaan vinkkausta.

Omaa vinkkaustani kehitän lisäämäl-lä siihen uusia elementtejä: musiikkia, piirtämistä, sanataidetta. Vinkkaan vain kirjoja, joista itse pidän. Haasteellisinta on kuitenkin löytää aikaa kirjojen lukemi-seen, sillä selailu ei riitä, vinkkauskirjat on tunnettava niin hyvin, että niistä voi ker-toa kiinnostavasti, jännittävästi, hauskasti, hurjasti. Olenkin luopunut lähes kokonaan aikuisten kirjojen lukemisesta (huokaus), ja koetan pysyä kärryillä lasten ja nuorten kirjauutuuksista ja elokuvista.

Kirjatohtori von Böckerstöm opastamassa lapsia tervehenkisen kirjallisuuden pariinsanataideleirillä Joensuussa kesällä 2006.


9K U M I N A 2 / 2 0 0 7

Sukella kesäkirjaanKesälukeminen kannattaa valikoida sään mukaan: mitä korkeammalle lämpö-mittari kipuaa, sitä kevyempää lukemisen on syytä olla. Viileänä ja sateisena kesänä voi paneutua vakavampaan kirjallisuuteen ilman pelkoa aivojen kiehumi-sesta. Jos näihin seuraaviin vinkkeihin on uskominen, tulossa on kaikkien aikojen hellekesä!

Dekkarituttavuuksia

Jan Mårtenson ja Johan HomanKeski-ikäinen ja -kokoinen hieman snobahtava antiikki-kauppias Homan koettaa elää hiljaista elämää sinisen siami-laiskissansa Clèo de Meroden kanssa Tukholmassa ajalla ennen kännyköitä ja tietoko-neita. Jostain syystä Homanin nenän eteen tupsahtaa rikok-sia, milloin raakoja murhia ja milloin yliluonnollisia tapah-tumia. Homan ratkoo arvoi-tuksia vaatimattoman noncha-lantisti, lukija pääsee mukaan nauttimaan periruotsalaisesta juhannuksenvietosta maalla tai ukkoskesästä Tukholman Vanhassa kaupungissa. Kir-joissa illalliset ovat iloisia ja pitkiä, jokaisen snapsin yh-teydessä pidetään puhe tai lauletaan juomalaulu. Homan jakaa reseptejään myös luki-jalle – ainakin suomentamat-tomissa dekkareissaan.

Alexander McCall Smith jaMme RamotsweTapahtumat etenevät verk-kaisesti Botswanan polttavan auringon alla. Parin kirjan jälkeen idea Botswanan en-simmäisestä naisyksityisetsi-västä alkaa toistaa itseään, mutta keskikesällä voi samas-tua päähenkilöihin istumassa helteessä plataanipuun varjos-sa rooibos-teetä siemaillen. Erityisesti nautin päähenkilön fyysisen olomuodon kuva-uksesta: Mme on rakenteel-taan perinteinen afrikkalai-nen nainen, ja hän tuhahtelee halveksuvasti nuorten hoik-kuusihanteille. McCall Smith on ilmeisen mieltynyt nais-salapoliiseihin, sillä häneltä on ilmestynyt myös Sunday Philosophy Club -sarja, jonka päähenkilönä on edinburghi-lainen amatöörisalapoliisi Isa-bel Dalhousie.

Sujata Massey ja Rei ShimuraJapanilaisen kulttuurin ja ta-pojen kuvauksen ansiosta kelpuutan kesälukemiseksi myös Masseyn juoneltaan höyhenenkevyen dekkarisar-jan amerikanjapanilaisesta Rei Shimurasta. Kulttuurien yh-teentörmäykset luovat oman lisäjännitteensä tapahtumiin, vaikka ruumiitakin syntyy ta-saisella tahdilla. Sarjan uusin suomennettu dekkari on tältä vuodelta ja nimeltään Rei Shi-mura taifuunin silmässä.

TietoaLisää dekkareita ja salapolii-seja voit etsiä hakuteoksesta Dekkarisankarit: kuka kukin on?Tiesitkö, mikä on komisario Palmun etunimi tai mitkä ovat Pirkko Arhipan sankarittaren Pia Pohjakallion strategiset mitat?

Huolestuneen ja ennak-

koluuloisen nojatuolimatkai-lijan must-opas ennen mat-kakohteen valintaa on Adam Russin 101 paikkaa, joissa ei kannata käydä. Kirjassa ran-kataan maailman kaupungit tylsyys- ja vaara-asteikolla. Kuvailut ovat hykerryttävän osuvia, pääkaupunkiamme kuvaillaan inhorealistisesti näin: ”McDonald’s-autokais-tojen vanhanaikainen charmi yhdistyy Helsingissä dynaami-suuteen, joka on suoraan kuin vanhainkodin kortti-illasta”. Helsinki saakin täydet viisi tylsyyspistettä!

KesäKlasari

Kurt Vonnegut: Teurastamo 5 eli lasten ristiretkiMielestäni kirja on huhtikuus-sa kuolleen Vonnegutin vah-vin teos. Sitä voi lukea yhteis-kuntasatiirina, Vonnegutin (ja sodan kokeneen sukupolven) tarinana sodasta, kertomukse-na Dresdenin pommitukses-ta, postmodernina romaani-rakenteena, kieli poskessa kirjoitettuja tieteiskirjana tai mieluiten kaikkien näiden yhdistelmänä. Älä anna mo-nimutkaisen kuvailun tai mo-nimutkaisen juonen säikyttää. Kirja on helposti lähestyttävä ja luettava.

Kirjailija Yon Yonsonin toi-sesta maailmansodasta ker-tovan romaanin päähenki-lö Billy Pilgrim on joutunut ajasta irralleen ja poukkoilee hallitsemattomasti nykyhet-ken, menneisyyden ja tule-vaisuuden välillä. Väliin ase-masodan poterossa, väliin omassa nuoruudessaan, vä-lillä Billy-parka viettää aikaa Trafalmador-planeetalla eläin-tarhassa planeetan asukkai-den ihmeteltävänä. Onneksi Billylle tuodaan kumppaniksi toinen maan asukas, entinen

pornotähti… Niin trafalmado-relaiset pääsevät tutustumaan ihmislajin kosinta- ja lisäänty-mistapoihin.

Vonnegutin mukaan kai-kelle voi nauraa. 1970-luvulla hän pohtikin Voltairen sanoin: täyskatastrofit ovat kauhean huvittavia. Niin se käy, kir-joittaa Vonnegut lakonisesti, olipa lukija asiasta mitä mieltä hyvänsä.

Lapsille ja nuorille

Eoin Colfer: Etsivätoimisto Puolikuu12-vuotias Fletcher Moon on laillistettu yksityisetsivä, ja turhautunut ratkaisemaan koululaisten pikkuongelmia. Kun Fletcher saa selvitettäväk-seen mp3-soittimen varkau-den, tuntuu se taas yhdeltä läpihuutojutulta. Eipä tiennyt Fletcher kuinka väärässä on! Tapaus laajenee, mutkistuu ja muuttuu väliin jopa hengen-vaaralliseksi. Mikään ei ole sitä miltä näyttää, ystäviin ei voi luottaa, vihollisista löytyy yllättäviä piirteitä…

Silva Lehtinen: Mikä ötökkä? Lasten oma ötökkäkirjaKesän ykköshittikirjassa esi-tellään kaikki ne ihanat ja ällöttävät ötökät, jotka pihalla, metsässä, vedessä tai omassa niskassa ryömivät ja lentävät. Tiedäthän varmaan, mikä on Suomen kansallishyönteinen? Ellet, niin kiireen vilkkaa ötökkäkirja käteen!

Pihla Jeskanen: Pieni majakirjaKesän hittikirjaan #2 tutus-tuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Kirjan selkei-den ohjeiden ja kuvien avulla voit nimittäin rakentaa tiipiin, jurtan tai tukevan puuma-jan.

K I R J A V I N K I T U L L A P Ö T S Ö N E N P I I R R O S M A R J A M U H O N E N


1010K U M I N A 2 / 2 0 0 7

Kunnalliseen tiedottamisen koko laaja alue erilaisine kohderyhmineen on merkittävä osa Asikkalan kunnan hallintojohtaja Jaana Rissasen työtä.T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä K U V A M A A R I T H É L E N

Kuntaelämän näköalapaikalla

häntä kadut-tanutkaan ole. Kaksikymmentä vuotta hän on viih-tynyt eri kokoisten kun-tien johdon keulilla, alusta alkaen kunnansihteerinä.

– Yleishallinnon sekatyöläi-sen ura kiinnosti.

Kunnansihteeriksi hän meni Asik-kalaankin. Yleisessä nimikeremontissa hänestä tuli tämän vuoden alussa hal-lintojohtaja.

Asikkalan kunnallisen yhteistyön monet kuviotAsikkalan luonnonkaunis kuntakeskus Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kannaksella.

– Kallaveden lähellä kasvaneena olen aina kaivannut veden ääreen.

Lahden keskustaan on matkaa 25 ki-lometriä. Vesivehmaalla on lentokenttä, laivalla ja autolla Asikkalaan pääsee, vain junalla ei.

Kunnan asukasluku tulee hallinto-johtajalta kuin selkäytimestä.

– Vuoden 2006 lopun virallinen määrä oli 8 597. Kesäisin asukasmäärä tuplaantuu ellei peräti triplaannu. Mök-kiläisten tulon huomaa jo hiihtolomien aikaan. He tuovat vilkkautta ja ostovoi-maa hyvin varusteltuihin kauppoihin.

Kunnan väkiluku on hienokseltaan kasvanut parin viime vuoden aikana.

– Elämä on tasapainottelua ison kaupungin vieressä. Rakentaminen on ollut vilkasta, ja ihmiset käyvät töissä Lahdesta meillä ja meiltä Lahdessa. Isoja työpaikkoja meillä ei ole, vaan pienteollisuutta ja palveluammatteja. Kuntasektori on suurin työnantaja.

Asikkala on mukana Lahden alueen seutuyhteistyössä.

– Kunnan sosiaali- ja terveystoimi siirrettiin tämän vuoden alusta Hollolal-le, joka on isäntäkunta viiden kunnan

yhteisessä perusturvapiirissä. Puolet Asikkalan henkilöstöstä siirtyi näin toi-sen kunnan palvelukseen. Elämme mur-rosvaihetta ja onnistumisesta on vaikea vielä sanoa. Asiakkaan ei kuitenkaan pitäisi huomata eroa entiseen.

Kunnallinen yhteistyö on Asikkalalle jo entuudestaan tuttua. Pari vuotta sitten kunnallistekniikka siirtyi hoidettavaksi

seudulliselle toimijalle, palkanlas-kenta ja kirjanpito on jo useam-

man vuoden ollut muutaman kunnan yhteisen Päijät-Tili

Oy:n hoidossa.– Kirjastoyhteis-työssä Padas joen

kun nan kans-sa ostamme heiltä kirjas-

toautopalvelua ja myymme kir-

jastonjohtajapalve-lua. Kokonaan yhtei-

seen kirjastoon ei vielä ole ollut halua.Yhteistyöhankkeita syntyy

koko ajan, etenkin sivistystoimen puolella ja Paras-hankkeeseen liit-

tyen.– Takana on työläs talvi, kun on pitä-

nyt tehdä selvityksiä, mikä on järkevää tehdä yhteistyössä, mikä ei.Jaana suhtautuu kuitenkin oman kun-nan tulevaisuuteen turvallisen odotta-vasti, päivä kerrallaan.

– Strategiatyössä luottamushenkilöi-den kanta on säilyttää itsenäinen kunta, mutta paljon riippuu siitä, mitä muuta seudulla tapahtuu. Alueella ajetaan sitäkin, että Päijät-Hämeessä olisi yksi tai kaksi kuntaa.

Kunnansihteeri tekee kaiken mikä ei muille kuuluJaana Rissasen lähityöyhteisöön kun-nanvirastossa kuuluu 14 henkeä.

– Siinä on keskushallinto; kunnan-johtaja, kamreeri, henkilöstövastaava ja keskushallinnon toimistohenkilö-kunta sekä sivistys- ja maaseututoimi. Tiiviissä yhteistyössä olen myös eri toimipisteessä sijaitsevan teknisen- ja ympäristötoimen henkilöstön kanssa. Lisäksi teen työtä kunnanhallituksen ja -valtuuston ja lähes päivittäin niiden puheenjohtajien kanssa.

Hallintojohtajana Jaana työskentelee keskushallinnon toimialan toimiala-johtajana.

– Vastuullani on yleis- ja taloushal-linto, koko kunnan keskitetty ruokapal-velu, maaseututoimi, maaseutulomitus ja yleinen edunvalvonta. Ison osan työstä muodostavat kunnanhallituksen sihteerin ja valmistelijan tehtävät se-

Asikkalan kunnan hallintojohtaja Jaana Rissaselle, aktiiville kumulalaiselle, kun-nallinen viestintä on sydämen asia.

Siilinjärveltä Savosta kotoisin oleva 49-vuotias Jaana muutti syksyllä 2000 Päijät-Hämeen Asikkalaan. Sitä ennen hän oli ehtinyt opiskella Tampereella ja työskennellä Etelä-Karjalassa Saaren kunnassa, Savossa Juankoskella ja jäl-leen Etelä-Karjalassa Savitaipaleella.

Seitsemäs vuosi Asikkalassa on ehkä nostanut pientä ikävää Hämeestä omi-en, laajan suvun pariin kotiseuduille.

– Tämän lännemmäksi itäsuomalai-nen ei liiku, Jaana Rissanen nauraa.

Jaana valmistui hallintotieteiden maisteriksi 1987.

– Olimme ensimmäisiä opintouu-distuksen jälkeisiä putkiopiskelijoita. Kaikki oli vähän hakusessa.

Alun perin Jaanasta piti tulla juristi ja oikeustieteelliseen hän hakikin.

– Mietin julkisoikeuttakin, kun en tuntenut kunnallisalaa. Mutta kun van-hempani olivat mukana kunnallispo-litiikassa ja olin itsekin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, valitsin pää-

aineeksi kunnallispolitiikan.Varmasti Jaanasta

olisi tullutkin hyvä juristi,

mutta ei


vastata, kun kysytään.Omalta osaltaan hallin-

tojohtaja vastaa myös si-säisestä viestinnästä, mutta pääsääntöisesti se on hen-

kilöstösihteerin vastuulla.– Eri yksiköissä on omat

viestintätapansa. Sisäisessä vies-tinnässä käytetään paljon sähköpostia, mutta siinä kannattaa harkita kohden-tamista. Kunnan työntekijöillä on myös lukuoikeus seurata valmisteltavia asi-oita verkosta. Esimiesinfo on kerran kuukaudessa. Heidän tehtävänään on levittää tietoa omaan organisaatioonsa. Oman osastoni väelle pidän säännölli-sesti kuukausipalaverin. Se on havaittu hyväksi, mutta moni asia vaatii suoraa kontaktia tai kirjallista viestintää. Ratkai-sumalleja on mietittävä koko ajan.

Jaana Rissanen korostaa myös vuo-rovaikutusta sekä jokaisen työntekijän omaa aktiivisuutta ja velvollisuutta han-kia tietoa eikä jäädä sitä odottamaan.

Osallistuminen liitossa terävöittää näkökulmaa myös omaan työhönJaana Rissanen on kuulunut KUMULAan koko sen historian ajan ja melkein ko-ko työuransa ajan ollut akavalaisessa järjestössä.

– En ole ollut kauhean aktiivinen, koska toimin myös työnantajan edus-tajana. Mutta jonkun täytyy pitää mi-nustakin huoli, ja on hyvä olla jouk-kovoimaa takana.

Tämän kauden Jaana on ollut KU-MULAn valtuuston jäsen.

– Jäsentapahtumassa Sibelius-talossa lupasin ryhtyä ehdokkaaksi, mutta en päässyt mainostamaan itseäni ehdok-kaana, kun tulikin sopuvaali, Jaana harmittelee pilke silmäkulmassa.

– Ensimmäinen vuosi valtuustossa meni ihmetellessä, nyt alan päästä jyväl-lä asioista. Oma asenteeni ja näkökul-mani on tänä aikana terävöitynyt niin omista kuin muittenkin eduista. Vaik-ka työnantajana joudun ajattelemaan säästöjä, näen tärkeämpänä ihmisten etujen katsomisen.

Jaana on ollut pääsääntöisesti tyyty-väinen liittonsa toimintaan ja palve-luihin.

– Minusta oli mielenkiintoista viime syksyinen kiivas valtuustokeskustelu hallituspaikoista. Jokainen tietysti ajatte-lee oman ammattikuntansa etua, mutta se on itsestämme kiinni, että saamme valtuustossa ja liitossa äänemme kuu-luviin. Järjestöltä toivon edunvalvontaa ja etujen ajamista. KUMULA on pieni Akavan sisällä, mutta eritysaloja olisi pystyttävä pitämään esillä, Jaana Ris-sanen muistuttaa.

K U M I N A 2 / 2 0 0 711

onko viestinnän tapa oikea ja mistä ihmiset ovat kiin-nostuneita.

Monessa kunnassa van-notaan tiedot tamisessa ja kuntalaisten osallistumises-sa ja aktivoinnissa internetin nimeen.

– Netti tuo helppoutta ja nopeutta. Meidänkin sivujamme ja palautetapoja kehitetään. Osa kuntalaisista käyttää nettisivuja aktiivisesti, osa palautteesta kulkee luottamushenkilöiden kautta.

Asikkalan nettisivuilla kuntalaiset voivat myös esittää kysymyksiä, joihin virkamiehet vastaavat. Jaana jakaa ky-symykset vastattaviksi.

– Asiallisiin vastataan, epäasiallisia ei julkaista. Aluksi pelättiin, millaisia määriä kysymyksiä tulisi, mutta suurin osa on asiallisia ja käytäntö on toimi-nut hyvin. Netti on tuonut kuntalaisille mahdollisuuden saada lisää tietoa.

Viestintätaitonsa Jaana Rissanen on hankkinut lisäkoulutuksella, kuten krii-sitiedottamiskurssilla. Myös kunnansih-teerien neuvottelupäivillä viestintä on ollut useampana vuonna esillä, koska se on niin keskeinen osa työtä.

– Kun lukee alan asioista ja seuraa, miten muualla on tehty huomaa niin hyviä kuin huonoja esimerkkejä ja kat-selee omaa tiedotustakin tarkemmin. Joskus mietin, onko meilläkin tehty tuo asia yhtä hankalasti. Nuorethan ovat tottuneita käyttämään nettiä, mutta tulisi muistaa viestinnässä myös muut väylät, netti ei saa olla ainut ja riittävä väline, koska kaikilla ei ole mahdolli-

suutta käyttää sitä. Eri ryhmien ja eritysryhmien tiedonsaanti

pitää varmistaa ja sitä pitää kehittää.

Lähes viikoittainen ko-koustiedottaminen on luo-nut rungon Jaana Rissasen vakiintuneille lehdistösuh-

teille.– Koska tietyt toimittajat hoi-

tavat kunnallisasioita, heihin tutus-tuu ja yhteydenpito on välitöntä, on-gelmatonta ja sujuu hyvin. Kunnallinen viestintä on muuttunut avoimempaan suuntaan ja ilmapiiri muuttunut: toi-mittajat tarvitsevat taustatietoa ja myös saavat sitä. Takana ovat ajat, jolloin esityslistoja ei näytetty edes kunnan henkilöstölle. Nyt esityslistat julkaistaan netissä ja pidetään esillä kirjastossa.

Aina on tietysti myös asioita, joista ei valmisteluvaiheessa voi tiedottaa.

– Osalle toimittajista voi uskoa myös keskeneräistä taustatietoa. He myös tuntevat ja tietävät asiat ja osaavat kysyä joskus kiusallisia asioita. Pitää kuitenkin

kä valtuustoasiat tiiviissä yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Lisäksi toimin hänen sijaisenaan.

Työ on hajanaista ja siihen kuuluu kaikki, mikä ei muille kuulu.

– Välillä se on stressaavaa, määräajat painavat päälle ja monenlaisia asioita pitäisi pyörittää yhtä aikaa. Se on sa-malla työn rikkaus ja rasite. Ihaninta on saada työskennellä päivittäin erilaisten ihmisten kanssa ja heidän vuokseen.

– Kiirettä inhoan ja sitä, etten ehdi tehdä asioita niin hyvin kuin haluaisin. Ammattitaitoa ja tietoa on kertynyt sen verran, että asiat hoituvat rutiinilla, kun pitää hajota niin moneen hommaan. Se turhauttaa välillä.

Ellei oikein kiinnostavaa työpaikkaa tule tarjolle, ei Jaana helposti vaihda.

– Muuttaminen on kauhean raskasta, kun aina joutuu aloittamaan sosiaalisen verkoston luomisen. Viihdyn täällä työn puolesta, mutta isoja muutoksi on kuntapuolella koko ajan ja työtehtävät saattavat muuttua kuntaliitosten kautta. Kunnanjohtajan hommia olen kuitenkin sen verran seurannut, että siihen stres-siin en ole halunnut lähteä.

Tärkeä ja haasteellinen viestintäViestintä liittyy hallintojohtajan työhön olennaisesti ja koko kunnan osalta.

– Tehtäväni on viestinnän kehit-täminen ja koordinointi ja asioiden esillä pitäminen. Asikkalan kokoisessa kunnassa ei ole erityistä tiedotusalan ammattilaista, ja viestintä on hajautettu siten, että virkamiehet hoitavat oman toimialansa viestinnän. Minulle kuuluu kunnallisen viestin-nän yleinen kehittäminen. Kesän aikana uusin vies-tintäohjeet, jotta saisimme aktivoitua toimintaa.

Hallintojohtajan viestin-täalueisiin kuuluvat tiedot-taminen kunnanhallituksen ja valtuuston asioiden valmistelus-ta ja päätöksistä, sekä yhteydenpito tiedotusvälineisiin niiden osalta.

Suurin osa asioista kulkee ennen ja jälkeen kokousten. Koko ajan on kui-tenkin mietittävä, miten kuntalaisille saadaan tietoa, miten he voivat halu-tessaan ottaa osaa päätöksentekoon ja tehdä kysymyksiä ja kannanottoja.

– Muutama vuosi sitten meillä oli osallistumisen teemavuosi ja mietimme aktivoimiskeinoja. Tiedottaminen on hirveän tärkeää, mutta tiedon on oltava ymmärrettävää, jotta se avautuu kaikil-le. Olemmekin kiinnittäneet huomiota erityisesti viestin selkeyteen. Aina pitäisi miettiä tiedon vastaanottajan kannalta,


K U M I N A 2 / 2 0 0 712

HA

AS

TA

TT

EL

U T

UI

JA

H

EI

KK

IL

Ä

Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi?Olen Kaija Mallat, nimistönsuunnittelija Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Pääasiallinen tehtäväni on suunnitella katu-jen, puistojen yms. nimet asemakaavoihin. Pidän siis huolta siitä, että espoolaisilla on toimiva osoitejärjestelmä, jonka avulla vieraat, posti, taksit ja hätätapauksissa hä-lytysajoneuvot löytävät ongelmitta perille. Lisäksi jaamme tietoa sekä Espoon pe-rinnäisestä että uudesta paikannimistöstä esimerkiksi esitelmin ja näyttelyin. Olemme yhteistyössä myös koulujen kanssa: nimistö on erinomaista aineistoa vaikkapa suomen ja ruotsin kielen, maantiedon ja historian opetukseen.

Tätä ennen työskentelin Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa yli kymmenen vuotta assistenttina, tutkijana ja viimeksi lehtorina. Työhistoriani liittyy siis lähinnä tutkimukseen ja opetukseen; erikoisalani on kuitenkin nimistö, joten nimistönsuunnittelijan työ on oikeastaan unelma-ammatti. Olen myös sitä mieltä, et-tä hyvän suunnittelun tulisi perustua tutki-mukseen. Aloitin uuden työni helmikuussa, mutta yliopistostakaan en ole vielä täysin irronnut: väittelin toukokuun alussa ja to-dennäköisesti opetankin laitoksella silloin tällöin myös tulevaisuudessa – esimerkiksi juuri uuteen työhöni liittyviä asioita.Miksi liityit KUMULAan?Vaihtaessani työpaikkaa yliopistosta kunta-sektorille jäin vähän orvoksi. Entinen am-mattiliittoni on erikoistunut korkeakoulujen tutkijoiden asioihin. Kaipasin siis järjestöä, joka hallitsee kunta-alan. Akavan sivuilta löysin ensin Akavan Erityisalat ja sieltä KUMULAn, joka vaikutti omimmalta.Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet?Nimenomaan kunta-alan tuntemus. KUMU-LA ei myöskään ole aivan pieni järjestö, myös jäsenmäärä vaikutti valintaani.Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi?Tietoa (materiaalia olen jo nyt saanut kiitettävän määrän!), edunvalvontaa ja neuvontaa mahdollisissa työsuhteeseen liittyvissä pulmakysymyksissä.

Opi

skel

ijoid

en

asio

ita

Kv-

asio

ita

Jäse

netu

jaKun

ta- ja

pal

velu

rak.

uud

.H

enki

löha

asta

ttelu

itaJä

sent

en k

ysym

yksiä

Työ

suhd

easioi

taAja

nkoh

taisia

asioi

taM I T Ä A S I O I T A H A L U A I S I T K Ä S I T E LT Ä V Ä N K U M I N A S S A ?

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

6

14

2125 25 26

33

45

Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkut-teli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon.

”Hyvä ja raikasilmeinen alkutaival lehdellä.”

Kumina sai hyvää palautettaRunsaan vuoden ilmestynyt Kumina on vastannut hienosti lukijoiden odotuksiin ja toiveisiin: peräti 88 % vastaajista on tyytyväisiä lehteensä.

Tervetuloa KUMULAanKaija Mallat

T E K S T I M A A R I T H E L É N J A T U I J A H E I K K I L Ä

Viime vuoden lopulla kumu-lalaisille postitetussa Akava-ka-lenterissa kysyttiin tällä kertaa jäsenten mielipiteitä liiton jä-senlehdestä Kuminasta.

Kalenterikilpailun tulokset kertovat jäsenten eli lukijoiden tyytyväisyydestä Kuminaan. Vastauksia palautettiin yhteensä 56. Niistä 43:ssa otettiin kantaa Kuminan sisältöön: 34 mielipi-dettä eli 79 % oli positiivisia, neljä eli 9 % neutraaleja (Kumi-na on odotusten mukainen) ja vain viisi eli 12 % negatiivisia. Näin ollen peräti 88 % vastaa-jista on tyytyväisiä Kuminaan. Myös lehden ilmestymistiheyt-

tä (neljästi vuodessa) pidettiin sopivana.

Lehden sisältöön antoi omia ehdotuksiaan 14 vastaajaa. Tu-levissa Kuminoissa pyrimmekin toteuttamaan lukijoiden sisältö- ja juttuehdotuksia. Lehteen toi-vottiin tietoa työsuhde- ja työ-suojeluasioista sekä työelämän uudistuksista ja varjopuolista. Eri ammattiryhmien henkilö-haastattelut tuntuivat kiinnos-tavan lukijoita erityisesti ja niitä toivottiin lisää. Eräs vastaaja sen sijaan kirjoitti: ”Human interest -jutut eivät kiinnosta, ja työsuh-de- ym. asioista saa jo riittävästi tietoa –”.


13K U M I N A 2 / 2 0 0 7

Suomalainen kouluruokailu esittäytyi Pariisissa

Kaarina Hasselin (yläkuvassa vas.) ja Johanna Kotilaisen Pariisissa pitämä esitys kiinnosti erityisesti nuorta yleisöä.

Kumulalainen Kaarina Hassel esitteli viime syksynä kollegansa, Johanna Kotilaisen kanssa suomalaista kouluruokailua kansain-välisillä elintarvikealan messuilla Pariisissa. Ruokapalvelualan kuntasektorin asiantuntijat ovat kehittäneet tuotteen, josta olisi maailmanlaajuiseksi vientimenestykseksi.

jana oli 60 vuotta sitten se, että 40 % koululaisistamme oli aliravittuja. Nois-ta ajoista kouluruokailu on kehittynyt huimasti. Suomalainen nykytapa hoitaa lasten ja nuorten ruokailu koulupäivän aikana sopii malliksi niin kehitysmaille kuin myös niille maille, joissa lapsilla on yleisesti ylipainoa ja roskaruokaa paljon tarjolla.

Suomalaisen kouluruokailun tavoit-teena on tyydyttää ruokailijan tarpeet niin fyysisesti, yksilöllisesti, sosiaalisesti, henkisesti kuin esteettisesti. Ruokailu pohjaa neljään kriteeriin. Ensimmäinen on peruskriteeri, jonka mukaan tulee tarjota kasviksia, öljypohjaista salaatin-kastiketta, ruisleipää ja muita kokojyvä-leipiä, kasviöljyihin perustuvaa levitettä ja rasvatonta maitoa. Muut kriteerit ovat rasva ja suola, sekä tiedon jakaminen ravitsemussuosituksista. Suomalaisessa kouluruokailussa käytössä oleva lautas-malli laajennettiin Pariisin messuesityk-sessä koskemaan myös tiedonkeruuta. Palautetta ruuasta voi kerätä niin kyse-lyillä kuin lautasilta syödystä ateriasta ja jäteastioista. Tärkeitä tietokriteerejä ovat myös aterian hinta ja eettisyys.

Pariisissa kuulijoiden kiinnostusta he-rättivät erityisesti suomalaisen koulu-ruokailun maksuttomuus, sekä se, että vanhempien ei tarvitse varustaa lapsiaan eväillä matkaan. Kaikki hoituu koulusta, kun iltapäiväkerholaisetkin saavat välipa-laa. Mielenkiintoa herätti myös suomalai-sen kouluruuan terveellinen, roskaruokaa kaihtava sisältö.

Kaarina Hasselin ja Johanna Kotilaisen Power Point -esitys on nähtävissä osoitteessa http://iremas.oceanet.fr/medias/84_fr_Finland.pdf.Lisää tietoa:www.kuntaruokailunasiantuntijat.comwwww.iremas.orgwww.sial.fr

T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä K U V A T L A U R A H A S S E L

untaruokailun asiantun-tijat KRA ry on valtakun-nallinen ammatillinen yh-distys. Sen yli 150 jäsentä toimivat ruokapalvelujoh-tajina, -päälliköinä ja -oh-jaajina vastaten yli sadan kunnan kunnallisesta ruo-

kapalvelusta. Jäsenistön työtehtäviä ovat ruokapalvelutoiminnan suunnittelu, oh-jaus ja johtaminen, talous- ja henkilös-töhallinto sekä hankintojen valmistelu ja toteutus.

Yhdistys edistää alansa tiedollista ja taidollista kehitystä, suomalaista ruoka- ja tapakulttuuria sekä jäsentensä yhteen-kuuluvuutta ja korostaa ravitsemuksel-lisesti oikein koostetun, monipuolisen ruokavalion merkitystä kaikenikäisille. Alan tärkeimpiä haasteita on kunnallisten ruokapalvelujen kehittäminen ja kilpailu-kyvyn varmistaminen.

Kauniaisten kaupungin ruokahuolto-siivouspäällikkö Kaarina Hassel ja Sa-vonlinnan ruokapalvelupäällikkö Johan-na Kotilainen edustivat Kuntaruokailun asiantuntijoita Pariisissa 22.–26.10.2006 pidetyillä kansainvälisillä, keittiöalan am-mattilaisille tarkoitetuilla SIAL-elintarvi-kemessuilla, joille osallistui yli 140 000 kävijää.

Hasselin ja Kotilaisen 25. lokakuuta pitämä esitys Teaching children about nut-rition: The experience of Finnish schools keräsi suuren joukon innokkaita kuuli-joita, erityisesti nuoria, messujen Nutri-tion village -osastolle. Nutrition village -hankkeen takana oli messujärjestäjän ohella tutkimus- ja markkinointijärjestö IREMAS (Institut pour la Recherche en Marketing de l’Alimentation Santé), joka ajaa erityisesti terveellisen ruuan ja raaka-aineiden asiaa.

Suomalainen kouluruokailu olisi loista-va vientituote maailmanlaajuisesti. Ilmai-sen suomalaisen kouluaterian synnyn poh-

Palkinnon arvoinen

kumulalainen


14K U M I N A 2 / 2 0 0 7

KUMULAn jäseneksi voi liittyä käteväs-ti osoitteessa www.akavanerityisalat.fi/lomakkeet/kunta.php olevalla lomak-keella. Sivuston www.akavanerityisalat.fi jäsenyys-osiossa on lomakkeet myös muun muassa jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin.

Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 [email protected]

Akavan Erityisalat ryMaistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 340 (ma–pe klo 9–15), faksi (09) 147 242jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370www.akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassaAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila)puh. (09) 7206 4343 (puhelinaika ma–to klo 12–15), faksi (09) 272 1212sähköposti [email protected]

KUNTIEN ASIANTUNTIJAT – KUMULA RY

Valtuuston kokous 28.4.2007 KUMULAn valtuusto piti kevätkokouksensa

Helsingissä lauantaina 28. huhtikuuta lähes täysimääräisenä: vain kolme valtuutettua tai heidän varahenkilöään oli estynyt saapumasta kokoukseen. Ennen kokousta kulttuuriantro-pologi ja etnologi, FM Antti-Henrikki Puustinen alusti aiheesta Monikulttuurisuus kuntasekto-rilla, joka herätti vilkasta keskustelua valtuu-tettujen keskuudessa.

Kokouksessaan valtuusto hyväksyi vuo-delta 2006 liiton toimintakertomuksen ja tilin-päätöksen, joka oli ylijäämäinen noin 61 300 euroa. Valtuusto hyväksyi myös hallituksen esityksen lisätalousarviosta vuodelle 2007. Tällä 9 400 euron lisäyksellä liiton tämän vuo-den toimintaan on tarkoitus palkata yhdessä Kirjastonhoitajien Säätiön kanssa KUMULAn toimistoon toimihenkilö, jonka työsuhde jat-kuu vuoden 2009 loppuun. Tämän henkilön palkasta säätiö maksaa kolme päivää viikos-sa, KUMULA kaksi. Työsuhteen ehdoista ja palkattavan henkilön tarkasta toimenkuvasta käydään vielä neuvotteluita Kirjastonhoitaji-en Säätiön kanssa, mutta tavoitteena on, että työsuhde alkaisi 1. syyskuuta 2007.

Kirjastonhoitajien Säätiön perustarkoituk-sena on kirjastonhoitajien edunvalvonnan tukeminen. Rahoituspanoksellaan säätiö ha-luaa rakentaa KUMULAn kanssa yhteistyötä edunvalvonnan ja erityisesti KUMULAn jäsen-hankinnan tukemiseksi.

Tässä vaiheessa tämän uuden henkilön tehtävä vastaisi lähinnä järjestösihteerin toi-menkuvaa. Hänen tulee käyttää työajastaan noin 60 % erityisesti kirjastonhoitajien jäsen-hankintaan, jäsentilaisuuksien järjestämiseen ja jäsenkunnan aktivointiin. Lisäksi hänen tehtävikseen tulevat vastaavat tehtävät KU-MULAn kaikkien muiden jäsenryhmien osalta. Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään muun muassa markkinointiosaamista ja järjes-tötoiminnan tuntemusta.

Tämä lisäresurssi KUMULAn toimistoon vapauttaa toiminnanjohtajan työpanosta enem-män koko liittoa koskevien asioiden hoitami-seen ja kehittämiseen. Samalla se helpottaa

jäsenten yhteydenpitoa toimistoon, koska näin pystytään takaamaan parempi miehitys lomien, kokousten yms. poissaolojen aikana.

Hallituksen seminaari 9.6.2007 KUMULAn hallitus kokoontuu lauantaina

9. kesäkuuta Helsinkiin yhteiseen suunnitte-luseminaariin Akavan Erityisalojen suurim-man jäsenjärjestön, SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n hallituksen kanssa. Seminaarin tavoitteena on hallitusten jäsenten

tutustuminen toisiinsa ja järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen ja syventäminen.

KUMULA Kirjastopäivillä Joka toinen vuosi järjestettävät valtakun-

nalliset Kirjastopäivät pidetään Kuopiossa keskiviikosta perjantaihin 6.–8. kesäkuuta 2007. KUMULAlla on päivien yhteydessä jär-jestettävillä messuilla oma osasto, jonne kaikki jäsenet toivotaan tervetulleiksi!

AKAVAN ERITYISALAT RY

Reilu palkka -aluekiertue Akavan Erityisalat järjesti kevään aikana 19

paikkakunnalla aluetilaisuudet, joissa liiton asiamiehet kertoivat liiton neuvottelutavoit-teista ja syksyn sopimuskierrokselle valmis-tautumisesta. Tilaisuudet keräsivät runsaasti osallistujia, ja mukana oli myös monia kumu-lalaisia kuulemassa ajankohtaisista asioista. Tilaisuuksiin liittyi myös yhteydenottoja pai-kallisiin tiedotusvälineisiin, ja näin alojemme palkkausepäkohdat saivat julkisuutta.

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry ja Kirjastonhoitajien Säätiö

tulevat hakemaan alkukesän aikana

järjestösihteeriämääräaikaiseen työsuhteeseen KUMULAan syyskuusta 2007

vuoden 2009 loppuun.

Tehtäviin tulee kuulumaan mm. jäsenhankintaa, jäsenistön aktivointia ja

jäsentilaisuuksien järjestämistä sekä markkinointia. Työajasta 60 % tulee kohdistaa kirjastonhoitajien jäsen-

hankintaan ja edunvalvonnan tukemiseen.

Järjestösihteeriltä tulemme edellyttämään mm.

korkeakoulututkintoa, järjestö-toiminnan tuntemusta sekä

markkinointiosaamista.

Tarkempi ilmoitus tehtävästä tulee lähiaikoina Helsingin Sanomiin

ja KUMULAn nettisivuille www.kumula.fi.

Jos olet kiinnostunut järjestösihteerin tehtävästä jo nyt, ota yhteys KUMULAn puheenjohtaja

Maarit Heléniin, puh. 040 749 2299 tai [email protected].


K U M I N A 2 / 2 0 0 7 15

”Med strejkvapnen fällda mot somma-ren!”, rubricerar Maarit Helén sin ledare. I det nya regeringsprogrammet utlovades kommunerna extrapengar i fall man inom arbetsmarknaden får tillstånd ett avtal som höjer det utbildade, kvinnodominerade och enligt sina uppgifter kravstandart fel avlönade nivå.

Sjukskötarena anser att utlåtandet gäller bara dem: det är till dem Samlingspartiet har utlovat en löneförhöjning och 500 euro. ”Samlingspartiet är dock inte en avtals-partner, och områdets tolkningen motsätts naturligtvis av alla övriga organisationer, vilka upplever lika för rättigat att löneför-höjningen borde komma deras grupper till godo”, påminner Helén.

”Precis på samma sätt har vi i KUMULA inom Akavas Specialorganisationers fack fört fram våra medlemmars behov på en löneförhöjning. Vi vill vara med vid det avtalsbord där man fattar beslut om dessa pengar, och vi vill få de pengarna! Med det kan vara ett högt inträdespris till det bordet: det har antygts att i fall man vill vara med i den penningföredelning, bör facket ge en strejkvarning, annars tror inte arbetsgi-varparten att vi menar allvar och är redo att satsa hårt på att nå våra mål. Finns det tillräckligt med vilja hos oss? Är vi färdika till strejk? Jag är – jag hoppas att också du är!”, sporrar Helén.

Akavas Specialorganisationers ombuds-man för den kommunala sektorn Jaakko Korpisaari ger också en överblick om den instundande inkomstronden.

Joensuu omnejd startade i början av året landets första regionbibliotek. För de som jobbar på biblioteken inom dessa sju kommuner var omställningen stor. Direk-tören för den regionbiblioteket Rebekka Pilppula summerar erfarenheterna kring planeringsfasen och de fem månaderna av verksamhet.

Förvaltningsdirektören för Asikkala kom-mun Jaana Rissanen berättar om sitt arbete och speciellt den centrala delen av arbetet, kommunikation.

Kumina rapporterar också om hur fin-ländsk skolbespisning presenterades i Paris, samt läste boken Pengar och lycka av Kari Nars.

Finlandsmästare i bokprat Ulla Pötsönen ger olika lästips inför sommaren.

Bland medlemsförmånena löner det sig att kolla det förmånliga semestermålen och också övriga rabatter.

KUMULA söker en organisationssekre-terare på uttsatt tid. Annonsen finns i detta nummer av Kumina.

Vakuutukset, lomat ja matkat KUMULAn jäsen saa jäsenmaksunsa vas-

tineeksi runsaasti jäsenetuja – palveluita ja turvaa. Kesällä ajankohtaisia ovat erityisesti vakuutukset, lomat ja matkat. Edut ovat jäsenelle rahanarvoisia. Valinnanvaraa on paljon matkavakuutuksista yöpymiseen de-signhotellissa, mökkilomaan tai risteilyyn. Käytä ja nauti!

Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutusKumulalaiset saavat Akavan Eritysalojen jä-seninä If Vahinkovakuutusyhtiön vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen amma-tissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Liitto on neuvotellut jäsenille myös alennuksia muista vakuutuksista, kuten hintaetuja vahin-kovakuutuksista sekä Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksesta.

Vakuutus on jäsenetu, jonka järjestö on maksanut jäsentensä puolesta. Vakuutukseen

liittyy jäsenkortti, johon on painettu vakuutuk-sen numero ja voimassaoloaika. Se kannattaa pitää aina matkalla mukana.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta kor-vataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perus-tuen. Edunsaajina ovat aina omaiset.

Matkustajavakuutuksesta korvataan mat-kan aikana syntyneen sairauden ja tapatur-man aiheuttamia hoitokuluja, mukaan lukien If:n hyväksymä sairauskuljetus kotimaahan. Vakuutuksessa ovat mukana vanhempiensa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Vakuutus on voimassa vapaa-aikana tehtävillä koti- ja ulkomaanmatkoilla. Matka saa kestää yhtäjaksoisesti korkeintaan 45 vuorokautta.

Tarkempaa tietoa vakuutusten yksityiskoh-dista on vakuutusehdoissa ja nettiosoitteessa www.if.fi/web/fi/jar/aek.nsf. Siellä on myös ohjeet vahinkoilmoituksista sekä tietoa, joka kannattaa lukea ennen matkaan lähtöä, sillä varahan ei venettä kaada.

A-lomien lomat ja mökitYhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen sekä muiden palkansaaja- ja lomajärjestöjen kanssa toimiva A-lomat tarjoaa lomia edis-tämään hyvinvointia ja työssä jaksamista. A-lomia ovat jäsenille henkilökohtaisesti tarkoitetut kuntoremontti ja työuupumusta ehkäisevä tsemppiloma Ikaalisten kylpy-lässä. Perhe-, virkistys- ja mökkilomat ovat jäsenen koko perheelle.

Mökkejä tarjoavat Heinolan maalaiskun-nan Vierumäki, Jämsän Himos, Kittilän Levi, Muonion Jerisjärvi, Nilsiän Tahkovuori, Pun-kaharju, Sotkamon Vuokatti ja Kuusamon Ruka. Mökkiesittelyt löytyvät osoitteesta www.a-lomat.fi.

A-lomatuen hakemisesta sekä lomista ja mökeistä saa tietoa sivuilta www.a-lomat.fi sekä klo 9-12 puhelinnumerosta 020 111 2770 ja sähköpostilla osoitteesta [email protected]. Hakuohjeet ja lomakkeet voi myös tilata Akavan Erityisalojen toimistosta puhelinnumerosta 0201 235 347, sähköposti [email protected].

Kansainvälinen lomapalvelu INTERVAC välittää mahdollisuuden, jossa voit vaihtaa tai vuokrata kotisi ja lähteä vieraaksi toi-seen maahan. Lisätietoja on sivuilla www.intervac.com.

Matka-, majoitus-, bensa- ja liikuntaetujaAkavalaiset saavat jäsenalennuksia Suomen Retkeilymajajärjestön hostelliketjun retkei-lymajoista eri puolilla Suomea, jäsenetuja Lomaliiton kohteista, alennusta Villi Pohjola -erämaamatkailun kämppien vuokrista sekä hotelli-, urheiluopisto- ja kylpyläalennuksia. Näistäkin on lisätietoja sivuilla www.a-lomat.fi edut/alennukset.

Myös monet matkailualan yritykset tar-joavat etuja Akavan Erityisalojen jäsenille. Etuja antavat Kaleva Travel, Solaris-lomat, Hilton Hotellit, designhotelli Klaus K Hel-singissä, Holiday Club Caribian ja Finlandin kylpylähotellit, Hotelli Keurusselkä, Ikaalis-ten ja Naantalin kylpylät, sekä laivayhtiöt Eckerö Line, Tallink, Silja ja Viking Line.

Bensa- ja muita alennuksia jäsenet saavat Teboil-asemilta, Esso-asemilta Esso Tiger Card -kortilla ja autonvuokrauksesta Hertz-autovuokraamoista.

Sateinen ja kylmä kesä houkuttaa liik-kumaan sisällä. Alennuksia saa Finnbody kuntoklubeista.

Kaikista näistä eduista on ajantasaista lisätietoa sivulla www.akavanerityisalat.fi jäsenyys jäsenedut vapaa-aika.


viestintä ja informaatio kunta-alallakumula.fi/wp-content/files_mf/kumina207.pdf · kunta-alalla...

Documents