asikkalan kunta · 2017. 2. 6. · asikkalan kunta ruotsalaisen rantaosayleiskaava vastineet...

ASIKKALAN KUNTA

Ruotsalaisen rantaosayleiskaava

Vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.1.2017 P26024

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

Vastineet

kaavaluonnoksesta

annettuihin

mielipiteisiin

I (I)

Auranen Maria / Reinikainen Kuisma 23.1.2017

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 Weuster Marjatta ja Ulrich ................................................................................................. 1

2 Leveälahti Pasi ................................................................................................................. 4

3 Kakko Elina ja Lauri.......................................................................................................... 5

4 Kakko Elina ..................................................................................................................... 7

5 Tarkkonen Petteri .......................................................................................................... 13

6 Helminen Paula ja Eero ................................................................................................... 14

7 Mäkelä Valto oikeudenomistajat (Mäkelä Maija ja Tomi) ...................................................... 15

8 Tirkkonen Olli ja Tiina ..................................................................................................... 17

9 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Ry ................................................................................ 18

10 Rakennusliike Porvari Oy / Pentti Porvari .......................................................................... 19

11 Saarnisto Matti .............................................................................................................. 20

12 Koskinen Kalevi ja Jukka ................................................................................................. 21

13 Jokinen Juha ................................................................................................................. 24

14 Mikkola Jussi ................................................................................................................. 25

15 Lehtinen Pekka Aaro oikeudenomistajat (Lehtinen Marja-Liisa, Marjo ja Saila) ....................... 27

16 Vaarala Markku .............................................................................................................. 29

17 Lampola Jouni ja Minna .................................................................................................. 30

18 Saarnisto Matti ja Marketta sekä Tuttu Sirkka .................................................................... 32

19 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry ........................................................................ 33

20 Castren Antti (Castren Lauri, Mari ja Jyrki asiamiehenä) ..................................................... 36

21 Vantaan seurakuntayhtymä (Asiamies Hartikainen Pertti / Karttaako Oy) .............................. 38

22 Karkinen Katri ............................................................................................................... 42

23 Juutinen Jarmo .............................................................................................................. 44

24 Vuorinen Mikko ja Miika .................................................................................................. 45

25 Hallikainen Sari, Monica, Jessica ja Samuel ....................................................................... 47

26 Lindqvist Maritta ............................................................................................................ 48

27 Lievonen Jouni ............................................................................................................... 49

28 Järvenpää Jouni ............................................................................................................. 50

29 Haara Ville .................................................................................................................... 51

30 Lahtinen Saara ja Juha ................................................................................................... 53

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin

1 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

1 Weuster Marjatta ja Ulrich

016-407-1-189 (016-407-1-134 ja 016-407-1-127)

Mielipiteen pääkohta:

1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kunnanhallituksen kokouksen

pöytäkirjassa 25.01.2016 on merkitty, että kaavan luonnosvaiheesta tiedotetaan

kirjeitse niitä kaava-alueen maanomistajia, joiden kiinteistöjen alueella on

tapahtunut muutoksia edelliseen kumoutuneen kaavan valmisteluaineistoon

verrattuna. Mielipiteen jättäjälle ei ole toimitettu kirjettä. Mikä on kirjeen

sisältö?

2. Kiinteistöistä 16-407-1-127 ja 16-407-1-134 yhdistämällä on muodostettu yksi

kiinteistö 16-407-1-189 vuonna 2012. Yhdistymisestä on tehty ilmoitus

Asikkalan kunnalle.

3. Pyydetään tilalle 1: 134 vuonna 1992 myönnetyn rakennusoikeuden ja

rakennuspaikan osoittamista kaavaan (tällä hetkellä tila 1:189, tilan 1:127

olemassa olevan rakennetun loma-asunnon lisäksi). Tilalla 1: 134 on olemassa

lomarakennuksen rakennuslupa vuodelta 1992, ja rakennuspaikka on jo ennen

kaavatyön aloittamista (kaavatyö aloitettu 2008) osoitettu tilalle, joten se ei ole

uusi kaavalla luotu, vaan olemassa oleva.

Kaavaselostuksessa, 19.1.2016, on todettu, että Asikkalan kunnan päätöksellä

on tehty kumotussa Ruotsalaisen rantaosayleiskaavassa kaavaluonnos ja -

ehdotusvaiheen jälkeen tarkistuksia ja yksittäisten kiinteistöjen osalta on

poikettu mitoituksesta lievennysnormiin perustuen ja on osoitettu

rakennuspaikkoja.

Jos Asikkalan kunta ei katso tilan 1: 134 rakennuspaikan olemassa olevaksi,

pyydetään, että tilalle 1:134 palautetaan sille 1992 myönnetty lomarakennuksen

rakennusoikeus ja osoitettu rakennuspaikka erityisistä syistä ja kohtuuden

perusteella.

Saman emätilan 16-407-1-103 X alueella (emätilasta erotetut kiinteistöt) kaikille

muille omarantaisille tiloille (paitsi tilalle 16-407-1-142 , joka on MY-alue) on

rakennettu loma-asunnot.

4. Jos Asikkalan kunta ei hyväksy edellä esitettyä pyydetään tilalle 1: 134 (nyt 1:

189) rantasaunan rakennuspaikan osoittamista kaavaan (saunakolmio).

5. Tilan 1:127 kohdalta puuttuu kaavakartassa puuvaja.

Vastine:

1. Vanhojen tilojen 1:127 ja 1:134 osalta kaavaratkaisussa ei ole tapahtunut

muutoksia verrattuna kumottuun kaavaan. Tilat on yhdistetty nykyisellään

yhdeksi tilaksi 1:189 ja tämä uusi kiinteistöjako on huomioitu

kaavaehdotuksessa, johon on lisätty uudet kiinteistörajat. Kiinteistörajat ovat

informatiivinen tieto, joilla ei ole oikeusvaikutusta kaavassa.

2. Kts. kohta 1.


2 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3. Kaavassa on lähtökohtien mukaisesti tutkittu loma-asuntorakentamisen,

vakituisen asumisen ja matkailurakentamisen mahdollisuudet ranta-alueella.

Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 §:ssä

säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on

merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat

erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti

rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön

tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin

keskeinen rooli on myös vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden

huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Rantojen osalta

mitoitusperusteina on käytetty soveltuvin osin samoja periaatteita kuin Eteläisen

Päijänteen rantaosayleiskaavassa.

Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien

mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä.

Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi luetaan ne kaava-alueen

kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969. Emätilan käytettynä

rakennusoikeutena otetaan huomioon emätilasta myöhemmin erotetut ja

rakennetut kiinteistöt sekä rakennusluvat.

Kantatilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan perusteella.

Näin saatavasta luvusta vähennetään jo käytetty rakennusoikeus. Jäljelle jäävä

rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille.

Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.1.

Tila 1:189 (ID 223) kuuluu samaan emätilaan 30 muun tilan kanssa. Emätilan

laskennallinen rakennusoikeus on 4,68 (~5). Emätilalla on 16 käytettyä

rakennusoikeutta. Emätila on siten käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa

eikä sillä voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia ilman, että maanomistajien

tasapuolinen kohtelu vaarantuu.

Tilan 1:189 rakennusoikeus on 0,83 (~1). Tilalla on 1 olemassa oleva

rakennusoikeus. Myös tila 1:189 on käyttänyt laskennallisen

rakennusoikeutensa, eikä sille voida osoittaa uusia rakennusoikeuksia.

Maanomistajien omissa suunnitelmissa esitetyt rakennusoikeudet eivät ole

perusteita uusien rakennusoikeuksien osoittamiseen kaavassa, jos näitä

rakennusoikeuksia ei ole koskaan osoitettu missään rakennuslain tai

maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa.

Ainoastaan voimassa oleva rakennuslupa tai poikkeamislupa taas katsotaan

rantarakentamista koskevan oikeuskäytännön mukaisesti olemassa olevaksi

rakennusoikeudeksi. Uusien rakennusoikeuksien osalta rakennusoikeus voidaan

ainoastaan mitoitustarkastelun mukaisesti tai tietyissä tapauksissa ns.

kohtuullisuustarkastelulla. Täten vuodelta 1992 peräisin oleva rakennuslupa,

joka ei ole enää voimassa, ei voi perustella rakennusoikeuden myöntämistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maanomistajien tasapuolinen kohtelu

lähtee siitä, että kaikki maanomistajia kohdellaan samoilla periaatteilla. Tämä

toteutuu tässä osayleiskaavassa tilan 1:189 osalta. Koska maanomistajalla on jo

tilalla 1 kpl rakennusoikeuksia eikä tilan oma rakennusoikeus mahdollista toisen

myöntämistä, toteutuu tasapuolisuus. Jos tilalle myönnettäisiin uusi

rakennusoikeus, vaarantuisi maanomistajien tasapuolinen kohtelu.


3 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4. Rantarakentamiseen liittyvän oikeuskäytännön mukaisesti erillinen

rantasaunarakennus muodostaa rantarakennusoikeuden. Koska tilan

rakennusoikeus on käytetty, ei tilalle 1:189 voida myöntää rantasaunan

rakennusoikeutta.

5. Kaavan pohjakarttana on maanmittauslaitoksen maastotietokanta, jonka osalta

kaikki olemassa olevat rakennukset eivät välttämättä näyt (huom. mittakaava).

Asialla ei ole merkitystä, koska pohjakartta on yleiskaavassa informatiivinen

tieto.


4 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2 Leveälahti Pasi

016-419-2-18

Mielipiteen pääkohdat:

1. Tilakeskukselle varattu alue (AM-alue) on liian pieni, jo nyt olemassa olevat

rakennukset eivät mahdu sen sisään. Osa näistä rakennuksista on rakennettu

hiljattain, eivätkä näy liitteenä olevassa kartassa.

Lisäksi tilakeskuksessa toimiva yritystoiminta (metsätalous, konevuokraamo ja

maahantuonti) on laajenemassa ja lähitulevaisuudessa on tarvetta uusille

yritystoimintaan liittyville rakennuksille. Ehdotetaan että tilakeskuksen AM-

aluetta laajennetaan etelän suuntaan aina Kausantie länsipuolella olevaan

tilanrajaan asti. Kyseessä oleva alue on liitteenä olevassa kartassa värjätty

ruskeaksi.

Vastine:

1. AM -aluetta on laajennettu esitetyn mukaisesti.


5 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3 Kakko Elina ja Lauri

016-413-4-129

Mielipiteen pääkodat:

1. Kiinteistö Vähä-Ranta 16-413-4-129 on rekisteröity 20.6.2014 lohkomalla se

kiinteistöstä Vähä-Siikala 16-413-4-101. Kiinteistöä ei ole huomioitu 19.1.2016

päivätyissä kantatilaselvityksessä eikä kaavakartan kiinteistöjaotuksessa.

2. Kesäkuussa 2014 on myyty määräala 16-413-4-129-M601 kiinteistöstä Vähä-

Ranta 16-413-4-129. Myyty määräala sijoittuu rakentamisen osalta Päijänteen

rantaosayleiskaavaan mutta osittain myös Ruotsalaisen rantaosayleiskaava-

alueelle. Määräalan ostaja ei ole hakenut lainhuutoa. Tuleeko mielipiteen

jättäjien ilmaista mielipide myös ko. pinta-alan omistajina vai ei?

3. Kiinteistön toinen palsta kuuluu kokonaisuudessaan Päijänteen

rantaosayleiskaavaan ja toinen lähempänä Kalkkisten kanavaa sijaitseva palsta

on nyt kokonaisuudessaan jäämässä Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan kaava-

alueeseen. Vaaditaan kiinteistön poistamista kaava-alueelta. Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavaan kuuluva osa kiinteistöstä sijaitsee lähimmillään

Ruotsalaisen rantaviivasta noin 400 metrin päässä ja Kalkkisten kanavan

varresta lähimmillään noin 300 metrin päässä. Kiinteistöltä ei ole näköyhteyttä

ruotsalaiselle.

4. Kantatilaselvitystaulukossa oli kiinteistön pinta-alasarake, josta ilmeni

naapurikiinteistön 16-413-4-102 kuuluvan 4 m2 osalta Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavaan. Voisiko tässäkin kaavaraja noudattaa kiinteistön rajaa?

5. Päijänteen rantaosayleiskaavan ja Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan ulkopuolelle

on jäämässä kiinteistöstä 16-413-4-85 kaavavapaata aluetta (ei kuulu

kumpaankaan yleiskaavaan mutta sijaitsee näiden keskellä), ja vieläpä

nimenomaan rakennuksien osalta. Tältä osin kaavaa laativa konsultti ehdotti

hallinto-oikeudelle osoittamassaan vastineessaan, että kaava-alueen rajausta

tarkistetaan siten, että kiinteistö 16-413-4-85 sisällytetään kaava-alueeseen

kokonaisuudessaan. Vaaditaan maanomistajien tasavertaisen kohtelun

perusteella, että kiinteistö 16-413-4-85 sisällytetään Ruotsalaisen

rantaosayleiskaava-alueeseen kokonaisuudessaan.

6. Luonnollista olisi, että Ruotsalaisen rantaosayleiskaava-alueen ulottuvuus

Ruotsalaisen suunnalta päättyisi Kanavankulmantiehen kiinteistömme kohdilla ja

näin ollen kiinteistömme jäisi työn alla olevan kaavan ulkopuolelle; samoin kuin

kiinteistöt Vähä-Siikala 16-413-4-101 ja Arinmaa 16-413-4-102 sekä

kiinteistöstämme myyty määräala 16-413-4-129-M601 .

7. Jos ensisijainen vaatimuksemme kiinteistömme poistosta kaava-alueelta ei saa

hyväksyntää, vaadimme kiinteistöllemme Kanavankulmantien läheisyyteen

kaavassa osoitettavaksi ympärivuotisen asunnon, tai vähintään loma-asumisen,

rakennuspaikan tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Vastine:


6 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

1. Kaavaehdotukseen on päivitetty ajantasaiset kiinteistörajat. Ajantasaiset

kiinteistöt on myös huomioitu mitoitustaulukossa.

2. Tämä mielipide huomioidaan tilan 4:129 osalta.

3. Ruotsalaisen rantayleiskaavan kaava-alueen rajaus on Asikkalan

kunnanhallituksen päätöksen mukainen ja perustuu tässä kohtaa Päijänteen

rantayleiskaavan rajaukseen. Osa tiloista ei kuulu ranta-alueeseen, mutta ne

ovat silti mukana kaava-alueessa. Rajausta ei muuteta. Mitoitustaulukkoa on

tarkennettu niiden tilojen osalta, jotka eivät ole ranta-alueella, maininnalla siitä.

4. Kts. kohta 3. Nämä esitetyt tilat on poistettu mitoitustaulukosta, koska kaava-

alueen rajaus on alun perin tarkoitettu siten, että tilat jäisivät kaava-alueen

ulkopuolelle, vaikka niistä minimaalinen osa jää paikkatietomuodossa olevan

kaavarajauksen sisään. Tässä kohtaa huomioidaan yleiskaavantarkkuustaso.

Tilat eivät kuulu tähän yleiskaavaan.

5. Alue sisällytetään Ruotsalaiseen rantaosayleiskaavaan esitetyn mukaisesti.

Tämä on tarkoituksenmukaista, koska kyseessä on ranta-alueella oleva

rakennuspaikka (RA)

6. Kts. kohdat 2-5.

7. Tilan 4:129 osalta tila ei kuulu ranta-alueeseen, joten sille voidaan rakentaa

Asikkalan kunnan haja-asutusalueita koskevien säädösten mukaisesti. Tämä on

huomioitu myös M -alueen määräyksessä. Tilan 4:85 osalta olemassa oleva

rakennuspaikka on lisätty kaava-alueeseen.


7 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4 Kakko Elina

016-413-4-101


1. Kiinteistön Vähä-Siikala 16-413-4-101 omisti aiemmin sisarukset Elina Kakko ja

Lauri Kakko. Lohkomisten rekisteröintien 20.6.2014 myötä VähäSiikalan 16-413-

4-101 omistaa yksin Elina Kakko. Vaaditaan, että Vähä-Siikalan 16-413-4-101

kiinteistön kuuluminen tai kuulumattomuus Ruotsalaisen rantaosayleiskaava-

alueeseen tarkistetaan ja, että kaavakarttaan päivitetään kiinteistörajat.

2. Pyydetään ilmoittamaan pinta-ala joka kiinteistöstä kuuluu ruotsalaisen

rantaosayleiskaava-alueeseen.

3. Kiinteistö sijaitsee Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan ulkorajoilla. Kiinteistöllä ei

ole mitään yhteyttä tai tekemistä Ruotsalaisen kanssa. Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavaan kuuluva osa kiinteistöstä sijaitsee lähimmillään

Ruotsalaisen rantaviivasta noin 500 metrin päässä ja Kalkkisten kanavan

varresta lähimmillään noin 300 metrin päässä. Vaaditaan kiinteistön poistamista

kaavasta.

4. Kantatilaselvityksen emätilasta Vähä-Siikala 16-413-4-88X on Vähä-Siikala ( 16-

413-4-101) poikkileikkausajankohdan 19.9.1969 jälkeen muodostettu lukuisia

muitakin kiinteistöjä kuin mitä kantatilaselvitykseen on kirjattu.

Kantatilaselvitykseen on kirjattu sellaisia muodostettuja kiinteistöjä, jotka ovat

sekä kokonaan Ruotsalaisen rantaosayleiskaava-alueen ulkopuolella (esim.

Vaahteramäki 16-413-4-119) että sellaisia kiinteistöjä, jotka ovat osittain

Ruotsalaisen rantaosayleiskaava-alueella (esim. Arjanmaa 16-413-4-100).

Merkinnöistä puuttuu logiikka ja täten vaaditaan, että tiedot tulee yhtenäistää

sekä kirjoittaa emätilaselvitys- ja mitoitustaulukon selitteeseen mitkä kiinteistöt

kantatilaselvityksessä on huomioitu (esim. vain Ruotsalaisen kaavakartta-

alueeseen kuuluvat kiinteistöt) ja minkä hetkisen tilanteen mukaan (pvm).

Selventävää olisi myös, mikäli selitteeseen olisi kirjattu

poikkileikkausajankohdan päivämäärä, jottei lukijan tarvitse sitä etsiä

kaavaselostuksesta.

5. Emätilaselvitys- ja mitoitustaulukon selitteessä mainitaan sarakkeena "Pinta-

ala", muttei kantatilaselvitystaulukossa tällaista saraketta ole. selitteeseen on

myös tarpeellista kirjata, tarkoittaako pinta-ala koko kiinteistön pinta-alaa

sisältäen myös kaava-alueen ulkopuolella olevat alueet, vai pelkästään

kiinteistöstä sen pinta-alan mikä sisältyy kaava-alueeseen.

6. Kiinteistön maankäyttöä ohjaa vahvasti Päijänteen rantaosayleiskaava, jossa

kiinteistö kuuluu kaikista korkeimpaan rp/m-rkm -vyöhykkeeseen eli luvun ollen

7. Ruotsalaisen rantaosayleiskaavassa kiinteistö kuulunee "vähäisiä luonto- tai

maisema-arvoja" -vyöhykkeeseen saaden arvon 5 rp/km. Koska kummassakin

yleiskaavassa on kyse rantaosayleiskaavasta, katsotaan että Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavassa sisämaassa rantaviivasta 500 metrin päässä olevan

pinta-alan arvostaminen Päijänteen rantaosayleiskaavassa lähempänä

rantaviivaa olevaan alueeseen nähden arvokkaampana/ herkempänä/ vast, on

täysin perusteetonta.


8 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 1 luvussa todetaan: "Suunnittelu koskee

noin 100 – 200 metrin levyistä rantavyöhykettä Ruotsalaisen vesialueella

Asikkalan keskustasta koilliseen. Rantaviivaa on noin 110 km. Suunnittelualueen

laajuus on noin 75 km2." Puolestaan kaavaselostuksen 1.3 alaluvussa todetaan:

"Suunnittelualue on kooltaan noin 75 km2. Suunnittelussa käsitellään ranta-

aluetta ja vyöhykettä, joka on keskimäärin noin 200-300 metrin levyinen

kaistale rannasta sisämaahan päin. Kaava on MRL:n 72 §:n mukainen

rantaosayleiskaava. Asikkalan alueella karttarantaviivaa on yhteensä noin 143

km, josta mitoittavaa eli ns. muunnettua rantaviivaa on noin 99 km." OAS:n ja

kaavaselostuksen edellä mainittujen kohtien metrimäärissä olisi

yhdenmukaistettavaa, samoin km-määrissä.

8. Kaava-aineistossa tulisi selkeästi tuoda esille vähintään rantavyöhykkeen

määritelmä. Kaavaselostuksen 5.3 alaluvun viimeisessä kappaleessa

määritelmiä on avattu teoreettisesti kirjallisuusaineistosta, mutta syytä olisi

kaavaselostukseen tarkentaa, mitä niillä tarkoitetaan nimenomaan Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavassa.

9. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sivun 6 viimeistä lausetta voisi päivittää,

sillä vuosi 2015 on jo mennyttä aikaa. Saman päivitystarpeen katsoisin

aiheelliseksi kaavaselostuksen 3.2.1 alaluvun viimeiseen tekstikappaleeseen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 3.2 alalukuun voisi mielestäni lisätä

suunnittelualueen rajautuvan Kalkkisten kanavan kohdilla Päijänteen

rantaosayleiskaavaan. Saman lisäyksen tekisin myös kaavaselostuksen 3.2.2

alalukuun.

10. Kaavaselostuksen 4.1 alaluvussa mainitaan poikkileikkausajankohdan

päivämäärä. Lukijalle olisi mielestäni tarpeellista selittää miksi juuri tämä

kyseinen päivämäärä on valittu poikkileikkausajankohdaksi.

Pitäisikö kaavaselostuksen 5.3 alaluvun toisessa kappaleessa mainittua " ... ne

kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969" tarkentaa

esimerkiksi " ... ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet kiinteistörekisteriin

merkittyinä kiinteistöinä 19.9.1969"?

11. Kaavaselostuksen 1.4 alaluvussa on tiivistettynä rakennuspaikkojen lukumääriä.

Loma-asuntojen kokonaismäärä alueella on 1005 kpl, joista uusia

rakennuspaikkoja on 133 kpl. Sijaitsevatko nuo 1005 kpl kaava-alueella vai

ranta-alueella; eli mitä alueella-sanalla on tarkoitettu? Näiltä osin tekstiä siis

voisi tarkentaa.

12. Kaavaselostuksen 5.2.1 alaluvun kolmannessa kappaleessa mainitaan M-1 alue,

jota ei yhtään tarkemmin selosteta mitä se tarkoittaa. Koska kyseistä aluetta ei

ole kaavamääräyksissä, olisi lukijalle hyvä selventää vaikka muutamalla sanalla

mitä se tarkoittaa ja, että se on kaavatyöskentelyn edetessä jätetty pois

(yhdistetty?).

13. Onko kantatilaselvitykseen sisällytetty kaikki sellaiset emätilat ja kiinteistöt,

jotka joltakin pinta-alaltaan sisältyvät Ruotsalaisen rantaosayleiskaava-

alueeseen? Vai onko joitain emätiloja tai kiinteistöjä jätetty selvityksen

ulkopuolelle? Emätilat on huomioitu poikkileikkausajankohdan mukaan, entäpä

kiinteistöt?


9 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

14. Kaavaselostuksen 5.3 alaluvun kolmannessa kappaleessa mainitaan" ...

vähennetään jo käytetty rakennusoikeus". Millainen käytetty rakennusoikeus on

huomioitu kantatilaselvityslaskelmissa käytettynä rakennusoikeutena?

Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu talo, vapaa-ajanasunto, jokin muu?

Pitääkö paikkansa, ettei sellaista käytettyä rakennusoikeutta ole huomioitu,

mikä sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella?

15. Nämä edellä mainitut pitäisi mielestäni selventää kaavaselostuksen lisäksi myös

emätilaselvitys- ja mitoitustaulukon selitteen selityksiin.

16. Emätila sijaitsee kaava-alueen ranta-alueella, mutta sillä ei ole ollenkaan

rantaviivaa eli kiinteistö on ns. kuivanmaan tontti. Siitä ei ole

poikkileikkausajankohdan jälkeen erotettu kiinteistöjä. Jos kiinteistöllä ei ole

olemassa olevaa rakennusta, niin sillekö ei myöskään Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavassa osoiteta rakentamista? Entä jos kiinteistöllä on

rakennettua rakennelmaa, eikö sille siltikään osoiteta Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavassa rakentamista? Entäpä jos kyseinen kiinteistö sijaitsee

rantavyöhykkeellä, miten sitä kohdellaan työn alla olevassa kaavassa

rakentamattomana tai rakennettuna?

17. Voidaanko rakennusoikeus kaavassa sijoittaa minne vaan, myös

rantavyöhykkeen ulkopuolella kuin myös ranta-alueen ulkopuolelle? Vai onko

laskennallinen rakennusoikeus osoitettu kaavassa omarantaisena

rakennuspaikkana?

18. Omarantainen –sanaa tulisi käyttää jo aiemmin kaavaselostuksessa ja määritellä

sana.

19. Kaavaselostuksen 5.3.1 alaluvussa mainitaan, että "laskelmissa ovat mukaan

myös osayleiskaava- alueella rantavyöhykkeellä sijaitsevat,

mitoitustarkastelussa huomioidut ei-omarantaiset rakennuspaikat ... ".Tämäkö

tarkoittaa sitä, että laskelmissa ei ole mukana ranta-alueen rantavyöhykkeen

ulkopuolella sijaitsevat omarannattomat rakennuspaikat?

20. Miksi kaava pitää ulottaa sisämaahan päin myös ranta-alueen, jolta on

mitoituksen tuloksia, ulkopuolelle?

21. Mitä kaavaselostuksen 5.4.3 alaluvun kolmannen kappaleen "alueen"-sanalla

tarkoitetaan? Viitataanko sillä edellisen lauseen aluetta vai ylipäätänsä M-

aluetta?

22. Onko kaavassa RA-kaavamerkintää käytetty myös kiinteistöillä/

rakennuspaikoilla, joilla ei ole omaa rantaa?

23. Kaavaselostuksen sisällysluettelossa on alaluvut lueteltu toisen alaluvun

tarkkuudella (esim. 3.1.3) vaikka tekstissä esiintyy ainakin myös kolmannen

alaluvun otsikkoja (esim. 3.1.3.3), joten voisiko sisällysluettelon saada

kattamaan kaikki otsikot?

24. Kirjoitusvirheiden korjauksia.


10 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Vastine:

1. Kiinteistö Vähä-Siikala 16-413-4-101 on poistettu mitoitustaulukosta, koska

kaava-alueen rajaus on alun perin tarkoitettu siten, että tila jäisi kaava-alueen

ulkopuolelle, vaikka siitä minimaalinen osa jää paikkatietomuodossa olevan

kaavarajauksen sisään. Tässä kohtaa huomioidaan yleiskaavantarkkuustaso. Tila

ei kuulu tähän yleiskaavaan. Tilasta lohkottu lohkotila 4:129 kuuluu sen sijaan

kaava-alueeseen.

2. Kts. kohta 1.

3. Kts. kohta 1.

4. Mitoitustarkastelua on tarkistettu siten, että siinä on esitetty vain kaava-

alueeseen kuuluvat tilat. Osa näistä tiloista ei kuulu ranta-alueeseen, mutta ne



Kts. kohta 4. Mitoitustaulukkoa on tarkennettu tältä osin. Leikkausajankohta on

mainittu kaavaselostuksen luvussa 6.1. mitoitusperusteet. Sitä ei esitetä

erikseen mitoitustaulukossa.

5. Esille tuotu sarake on virheellisesti jäänyt selitteeseen. Kiinteistöjen pinta-alalla

ei ole mitoituksessa merkitystä ja siksi sarake on poistettu mitoitustaulukosta

tässä kaavaprosessissa. Selitettä korjataan tältä osin.

6. Mitoitusvyöhykkeellä ei ole merkitystä ei-omarantaisten kiinteistöjen osalta. Kts.

kohta 1.

7. Kohtia on tarkistettu ko. asiakirjoihin. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on

keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin

etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä

keskivedenkorkeuden mukaisesta ranta-viivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä

leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus

vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu

noin 150-200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi

olla leveämpikin. Tässä yleiskaavassa rantavyöhykkeestä sekä edellä mainitusta

ranta-alueesta käytetään yhteisnimitystä ranta-alue ja sen leveys on

keskimäärin 200 m.

8. Mitoitusperusteissa esitetty asia on rantarakentamista koskevaa

oikeuskäytäntöä. Sitä ei sovelleta tietyllä tavalla juuri Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavassa. kuten kohdassa 4 on mainittu, on mitoitustaulukkoa

tarkistettu siltä osin, kun joku tila ei kuulu ranta-alueeseen.


11 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

9. Maakuntakaavaa ei ole vielä hyväksytty, joten maininta aineiston olemisesta

nähtävillä vuoden 2015 aikana on perusteltu kuvaus prosessista. Kohtaa on

tarkennettu sekä OAS:aan että kaavaselostukseen normaalisti kaavaprosessin

etenemisen mukaisesti arviolla maakuntakaavan tulevasta hyväksymisestä ja

kaavaselostuksen ko. kohtia on tarkistettu esitetyn mukaisesti.

10. Asiaa on tarkennettu kohtaa 4.1.

Kohtaa 5.3. ei tarkenneta esitetyllä tavalla, koska oikeuskäytännön mukaisesti

merkitsevää ei ole kiinteistörekisterissä olo vaan toimituksen päätöspäivämäärä.

11. Rakennuspaikkojen kokonaismääriä on tarkennettu kaavaselostukseen

tarvittaviin kohtiin.

12. Kyseessä on virheellinen maininta. Kohta on korjattu.

13. Mitoitustarkasteluun on sisällytetty kaikki ne kiinteistöt, jotka kuuluvat

yleiskaavan tarkastelutasolla kaava-alueeseen. Mitoitustarkastelusta on siivottu

pois ne kiinteistöt, jotka ovat mukana vain hyvin pieneltä osin. Yleensä näiden

tilojen kohdalla kyse on siitä paikkatietoaineistojen tarkkuuteen liittyvistä

kysymyksistä. Emätilat on huomioitu esitetyn poikkileikkausajankohdan

mukaan. Kaavaluonnoksessa nykyiset kiinteistöt oli esitetty vuoden 2007

tilanteen mukaisesti, mutta kaavaehdotuksessa on huomioitu alkusyksyn 2016

mukainen tilanne.

14. Olemassa olevat loma-asunnot, vakituiset asunnot tai erilliset rantasaunat sekä

näihin liittyvät voimassa oleva rakennusluvat tai poikkeamisluvat katsotaan

mitoituksessa tilan ja siten emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Asiaa on

tarkistettu kaavaselostukseen.

Yleiskaavan mitoitustarkastelussa huomioidaan ainoastaan kaava-alueella

olevat, ranta-alueella sijaitsevat rakennusoikeudet.

15. Kirjataan tiedoksi. Mitoitustaulukkoon mahtuu rajallinen määrä tietoa ja se on

kaavan liitetieto. Siksi asia on selitetty kaavan selitykseksi ensisijaisesti

määritellyssä kaavaselostuksessa.

16. Ei omarantainen rakennuspaikka katsotaan oikeuskäytännön mukaisesti

rantarakentamiseksi, jos se sijaitsee ranta-alueella ja vaikuttaa rantaan. Tämä

on aina tapauskohtaista ja siihen ei ole yksittäistä selkeää määrittelyä.

Tällaiselle kiinteistölle ei osoiteta uutta rakentamista, jos tilan kohdalla ei tule

esille sellaisia erityisiä syitä, jotka tätä puoltava (kohtuullisuustarkastelu). Jos

tilalla on kohdassa 14 mainittu peruste olemassa olevan rakennuspaikan

osoittamiseksi, osoitetaan kiinteistö olemassa olevana rakennettuna

rakennuspaikkana.

17. Laskennallinen rakennusoikeus voidaan sijoittaa mille tahansa kaava-alueella

olevalle maanomistajan kiinteistöille. Lähtökohta kuitenkin on, että nämä

rakennusoikeudet sijoitettaisiin rantarakennuspaikkoina.

18. Kirjataan tiedoksi.

19. Osa näistä rakennusoikeuksista on ollut virheellisesti mukana laskelmissa. Asiaa

on korjattu kaavaselostukseen.


12 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

20. Kyseessä on Asikkalan kunnan linjaus kaava-alueen rajoista.

21. Sanalla viitataan M -alueeseen. Ranta-alueesta puhutaan ranta-alueena.

22. RA -merkintää on käytetty sekä ei-omarantaisilla että omarantaisilla

rakennuspaikoilla.

23. Sisällysluetteloon on otettu mukaan vain kolme ylintä otsikkotasoa niiden

merkittävyyden vuoksi. Neljäs taso pääaisassa jäsentää tekstiä ja sen ottamista

mukaan sisällysluetteloon ei ole katsottu perustelluksi.

24. Kirjataan tiedoksi. Kirjoitusvirheitä on korjattu.


13 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5 Tarkkonen Petteri

16-421-6-69


1. Kiinteistö on kunnan rekisterissä merkitty asuinkäyttöön. Kaavassa kiinteistö on

merkitty loma-asunnoksi.

Vastine:

1. Rakennuspaikka on muutettu AO –rakennuspaikaksi.


14 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

6 Helminen Paula ja Eero

1:150


1. Vaaditaan toinen uusi loma-asunnon rakennusoikeus toisen uuden

rakennusoikeuden viereen jo rakennetuista tonteista lounaaseen.

Vastine:























Tila 1:150 (ID 276) kuuluu samaan emätilaan tilojen 1:190 ja 1:149. Emätilan


rakennusoikeutta. Emätilalle muodostuu täten 1 uusi rakennusoikeus, joka on

osoitettu tilalle 1:150. Emätila on tämän myötä käyttänyt kaiken laskennallisen

rakennusoikeutensa eikä sillä voida osoittaa enempää uusia rakennusoikeuksia

ilman, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuu.



toteutuu tässä osayleiskaavassa tilan 1:150 osalta. Vaikka tilan 1:150

laskennallinen rakennusoikeus on 3,39, on emätilan rakennusoikeus käytetty

lohkotiloissa 1:190 ja 1:149, jotka on aikojen saatossa lohkottu nykyisestä

tilasta 1:150. Jos tilalle ja siten emätilalle myönnettäisiin uusi rakennusoikeus,

vaarantuisi maanomistajien tasapuolinen kohtelu.


15 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7 Mäkelä Valto oikeudenomistajat (Mäkelä Maija ja Tomi)

5:104


1. Saaressa ovat seuraavat rakennukset (pohjoisesta etelään päin lueteltuina),

joista kaikkia ei ole merkitty luonnokseen tai ne on merkitty väärään paikkaan:

a. rantasaunamökki, pa n. 18 m2, n. vuodelta 1948 (keittiöllä, varsin

huonokuntoinen, puuttuu kartalta?)

b. yhden huoneen takallinen Honkarakenne-tupa, pa n. 35m2,

vuodelta 1990 (ei keittiötä, ilmeisesti karttaan merkityn RA:n

ulkopuolella?)

c. Entinen 9 m2 savusauna, riihikäytössä, n. vuodelta 1979 (ei

kiuasta, huonokuntoinen, kartalla väärässä paikassa?)

d. Mökki, pa n. 65m2, vuodelta 1954 (keittiöllä, huonokuntoinen)

e. rantasaunarakennus, 10 m2, n. vuodelta 1952 (huonokuntoinen

mutta palotarkastettu, puuttuu kartalta)

2. Eteläisin rantasauna olisi huonosta kunnosta huolimatta otettava luonnoksessa

huomioon.

3. Nykyiset 3 RA:ta on toki syytä pitää voimassa, mutta uudisrakennusten ja

huonokuntoisen rakennuskannan korvaaminen rakentamalla samoille paikoille ei

ole mielekästä.

4. Rakennus no. 2 on kartalla RAa:n ulkopuolella; ts. kyseistä RAa:ta pitäisi

laajentaa 20 m myös etelään päin. Toinen mahdollisuus olisi leikata kyseinen RA

kahteen osaan ja jättää rakennuksen no. 1 ja 2 väliin metsäkaistale

maisemallisesti arvokasta hakkaamatonta kalliota.

5. Keskimmäisellä RA:lla on vain riihi/vanha savusauna (rakennus no. 3, kartalla

luultavasti väärässä paikassa) ja laho grillikatos. Tämän rakennusalueen muu

luvanvarainen käyttö on tulevaisuudessa mahdollista vaikkakin

epätodennäköistä. Osittain lahon riihen korvaaminen hiukan laajemmalla riihi-

tai saunarakennuksella kauempana rannasta on mahdollista.

6. Rakennus no. 5 on mahdollista korvata ekologisesti oikein samalla RA:lla, jos

kyseistä RA:ta laajennetaan koilliseen päin. Nyt RA päättyy heti rakennuksen

no. 4 takana, mikä vastaa 1940/50-luvun tilajakoa muttei todellisuutta. RA:ta

tulisi maisemallisestikin ajatellen laajentaa jopa n. 100 m koilliseen päin.

7. Täysin uusi RA merkintä olisi hyvä sijoittaa "M-1" tekstin kohdalle. RA:n ei

tarvitsisi ulottua rantaan ja/tai se voisi olla myös länsirannalla olevan RAa:n

laajennus. Vaihtoehtojen arviointi olisi ehkä mielekästä tehdä paikan päällä,

8. Maisemallisesti mielekästä olisi myös keskimmäisen RA:n laajentaminen itään

päin siten että se kattaisi 1960-luvun kuusikon

9. Saaren käsittely esisijaisesti metsätalousalueena ei vastaa todellisuutta.


16 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

10. Luonnoksen teon kannalta helpoin vaihtoehto olisi kaikkien tai 2-3 RA:n

yhdistäminen siten että nykyiset rakennukset ja nyt ehdotetut/suunnitellut

toimenpiteet olisivat varmasti RA:n piirissä.

Vastine:

1. Kirjataan tiedoksi. Kts. kohdat 2-9.

2. Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteria. Siinä ei ole

esitetty saareen enempää rakennuksia. Mielipiteestä ei ilmene tarkemmin, missä

kohta saarta esille tuotu sauna sijaitsee.

3. Kirjataan tiedoksi. Kts. kohdat 4-9.

4. Rakennuspaikan rajausta on muutettu esitetyn mukaisesti. Rakennuspaikka on

aina yksittäinen kokonaisuus, joten sitä ei voida jakaa kahteen eri palstaan.

5. Rakennuspaikkaa on suurennettu uudisrakentamisen paremmaksi

mahdollistamiseksi.

6. Rakennuspaikan koko on kasvatettu mielipiteen liitekartan esityksen mukaisesti.

Mielipiteen tekstissä esitetty 100 m laajennus ei ole perusteltu, koska kaava-

alueella täytyy turvata myös rakentamiselta vapaan rantaviivan määrä.

Rakennuspaikan rantaviivan kasvattaminen 100 m mahdollistaa rakentamisen

hajauttamisen kaavan tavoitteiden vastaisesti.

7. Kaavan mitoitusperusteiden mukaisesti ”ilman eritystä syytä ei saariin tulisi

sijoittaa enempää kuin 1 loma-asunto saaren 3 hehtaaria kohti laskettuna”.

Pukkisaaren koko on noin 9 ha ja siellä on jo 3 rakennusoikeutta. Saaren

rakentamismahdollisuudet on tältä kannalta tarkasteltu, eikä uusia

rakennusoikeuksia voida osoittaa.

8. Kts. kohta 5.

9. Rantarakentamista koskevan lainsäädännön mukaisesti ranta-alueella on

eriteltävä rakentamisalueet ja rakentamiselta vapaaksi jäävät alueet. Toisien

sanoen kaikkia alueita ei voida osoittaa rakentamisalueiksi, koska vapaan

rakentamattoman rantaviivan määrä on turvattava. Koska koko saarta ei voida

merkitä rakentamisalueeksi, on loput alueet osoitettava jollain muulla

maankäyttömerkinnällä. Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M) on osoitettu

kaikki ne rantayleiskaavan maa-alueet, joilla ei ole selkeää muuta

käyttötarkoitusta. Näiden alueiden ei sinänsä tarvitse olla juuri maa- ja

metsätalouskäytössä.


17 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

8 Tirkkonen Olli ja Tiina

16-417-13-42


1. Liitteenä olevan kauppakirjan mukaisesti kauppa on tehty kiinteistöstä, jolla on

Hämeen lääninhallituksen palstoitussuunnitelman (6.5.1968) mukaisesti ilman

määräaikaa voimassaoleva poikkeuslupa n:o 164/Xll rakentamiselle.

2. Asikkalan kunta on myöntänyt loma-asuntojen rakennuslupia Hopeasaareen

perustuen edellä mainittuun palstoitussuunnitelmaan. Asikkalan kunnan tulee

noudattaa kaikkien kiinteistön omistajien tasa-arvoista kohtelua meneillään

olevassa kaavoitusprosessissa.

3. Kaavaselostuksen kohdan 5.3 mukaan suunnittelussa pääsääntöisesti

käytettävästä laskennallisesta rakennusoikeudesta voidaan poiketa erityisistä

syistä tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Edellytetään Asikkalan kunnan

harkintaa.

4. Hämeen ELY-keskuksen tekemä valitus oli rajattu koskemaan Hopeasaaressa

sijaitsevia tiloja RN:o 13:44 - 47, eikä kohdistunut omistamaamme kiinteistöön.

Katsotaan, ettei Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kohdistu kiinteistöön

13:42.

5. Kiinteistölle tulee myöntää loma-asuntoyksikkö tai palstoitussuunnitelman

mukainen loma-asunnon rakennuspaikka.

Vastine:

1. Kts. kohta 4

2. Kts. kohta 4.

3. Kts kohta 4

4. Hämeen ELY-keskuksen valitus oli rajattu koskemaan tiettyjä tiloja, mutta

hallinto-oikeuden päätöksen perusteet muodostavat tässä kohtaa

oikeuskäytäntöä, koska koskee kaikkia kaava-alueella olevia vastaavia tiloja.

Tilalle ei voida täten osoittaa uutta rakennusoikeutta ilman, että maanomistajien


5. Kts. kohta 4.


18 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

9 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Ry


1. Kaavaselostuksen arvioinnin mukaan kaava ei vaikuta merkittävästi

metsätalouteen, mutta tällaisena se vaikuttaa merkittävästi eräiden

maanomistajien metsätalouden harjoittamiseen. Metsätalouden kannattava

toiminta tuhotaan maisematyölupavaatimuksella. Lupamenettely on kallis ja

hidas. Metsänomistajan kiinnostus romahtaa metsänhoitoon ja -hakkuisiin.

Lopputuloksena alueen nuoret metsät jäävät hoitamatta ja alueen maisema- ja

virkistysarvot heikentyvät.

2. Vaaditaan MY/1 alueiden merkittävää pienentämistä. Ei ole perusteltua levittää

näitä alueita satoja metrejä rannasta normaalin talousmetsään. Vain erityisillä

kaukomaisemaan vaikuttavilla pienialaisilla kohteilla merkintä voi olla perusteltu.

3. MY/1 alueilta tulee poistaa maisematyölupavaatimus. Määräys

metsänhoitosuositusten rantametsiä koskevien ohjeiden noudattamisesta turvaa

jo yksistään rantamaiseman säilymisen, eikä lisäksi tarvita

maisematyölupavaatimusta.

Vastine:

1. Maisematyöluvan vaatimus on voimassa ainoastaan sellaisilla maa- ja

metsätalousvaltaisilla alueilla, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Nämä arvot on

osoitettu alueelle tehdyn luonto- ja maisemaselvityksen perusteella.

Maisematyöluvan vaatimus ei estä metsätalouden harjoittamista, vaan

toimenpiteiden merkittävyys ja vaikutus maisemaan tarkastellaan juuri

maisematyöluvan myötä. MY/1 -alueiden merkintää ja maisematyöluvan

vaatimusta on muutettu siten, että se koskee vain avohakkuita.

2. Kts. kohta 1. Kyseessä eivät ole vain ranta-alueiden suojaksi määritellyt

aluevaraukset, vaan luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset alueet.

3. Kts. kohdat 1 ja 2.


19 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

10 Rakennusliike Porvari Oy / Pentti Porvari

016-406-2-134


1. 1975 luvulle asti Kasiniemi on ollut maatila, jonka päärakennus on Punatulkku,

joka kaavaluonnoksessa on RA-alueeksi merkitty. Halutaan jatkossa paikan

olevan ympärivuotisen asumisen yksikkö maatilakeskus tai pientalo.

2. Toinen RA-alue kuivanmaan rakennuspaikoista on Teollisuusalojen ammattiliiton

(TEAM) rakennuttama 1990-luvulla yhdistystoiminnan kokoontumistila. Tästä

halutaan myös maatilakeskuksen tai pientalon.

3. Kolmannelta kuivanmaan RA-alueelta mielipiteen jättäjät ovat valmiit siirtämään

kaksi aittarakennusta muualle. Varastorakennus jäisi metsätaloustoimintaan

kuuluvaksi varastorakennukseksi.

4. Lisäksi esitetään, että molemmille ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetulle

rakennuspaikalle merkittäisiin karttaan pienehkön rantasaunan rakennuspaikat.

Vastine:

1. Rakennuspaikka voidaan muuttaa AO -paikaksi esitetyn mukaisesti

2. Rakennuspaikka voidaan muuttaa AO -paikaksi esitetyn mukaisesti

3. Rakennusaluetta voidaan rajata esitetyn mukaisesti

4. Koska kyseessä ovat mitoitustarkastelussa huomioidut, ei omarantaiset

rakennuspaikat, voidaan niille osoittaa rantasaunat.


20 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

11 Saarnisto Matti

13:27


1. Kiinteistö 13:27 tulee merkitä loma-asuntojen alueeksi (RA), koska kiinteistöllä

on loma-asunto, jonka rakennuslupa on myönnetty 14.4.1992 ja joka on

valmistunut ja otettu käyttöön 2.12.1997.

Vastine:

1. Asikkalan kunnasta saatujen tietojen mukaan kiinteistöllä on luvallinen loma-

asunto. Kiinteistölle merkitään loma-asunnon rakennuspaikka (RA).


21 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

12 Koskinen Kalevi ja Jukka

16-406-3-407, 16-406-2-217


1. lisakkilan kartanoon kuuluvan rannan virheellinen merkitseminen satama-

alueeksi (LS) tulee niiltä osin poistaa, joissa kyse on maatilan talouskeskuksesta

(AM)

2. RM-3 merkinnän tulisi olla RA, sillä alueelle ei ole suunnitelmissa loma- tai

matkailupalvelualuetta

3. rantavyöhykkeellä sijaitsevan lisakkilan talousmetsän perusteeton luokittelu

erityisiä ympäristöarvoja sisältäväksi maa- ja metsätalousalueeksi MY/37.

Kaavamerkinnän tulisi olla kohdetta vastaava M.

4. rantavyöhykkeellä sijaitsevan lisakkilan talousmetsän perusteeton luokittelu

erityisiä ympäristöarvoja sisältäväksi maa- ja metsätalousalueeksi MY/56.

Kaavamerkinnän tulisi olla kohdetta vastaava M.

5. Kaavamerkinnän MY/37 tulisi koskea vain Virtovuoren avokallioaluetta (9,4 ha),

joka on ollut jo ympäristötuen piiriin kuulunut tärkeä elinympäristö

6. Ruotsalaisen rantayleiskaavan luonnosta tehtäessä ei ole kuultu maanomistajia

ja kaavan merkittävä vaikutus tilan metsänhoitoon ja elinkeinonharjoittamiseen

on jätetty selvittämättä.

7. Kaavaa myös perustellaan riittämättömillä tutkimuksilla tai jo yli viisi vuotta

vanhoilla sekä puutteellisiksi jääneillä selvityksillä

8. Maanomistajan elinkeinonharjoittamisen kannalta kaavamääräykset vain

pyrkivät tarpeettomasti rajoittamaan tilalla vuosikymmeniä harjoitettua

metsänhoitoa.

9. Maanomistajalle ei myöskään ole tehty tiettäväksi mihin selvitykseen tai arvioon

perustuu luontoselvityksessä esitetty koko Rantahaan talousmetsäalueen

merkitseminen rantayleiskaavaan 72,8 hehtaarin kokoisena arvokkaana

Virtovuoren kallioalueena (KA0040228). Virtovuoren paljas kallioalue on vain

noin 10 hehtaarin kokoinen alue Virtosalmen läheisyydessä Kymenvirran

rannalla.

10. Mitään perusteita kaavaan sisältyvän luontoselvityksen suositukselle MY/ge 72,8

hehtaarin talousmetsän alueelle ei puutteellisten ja riittämättömien tietojen

vuoksi ole. Suosituksen MY/ge tulisi koskea vain Virtovuoren lehdon ja

Mattilanlehdon sisältävää Virtovuoren avokallioaluetta (9,4 ha), josta on ollut jo

laadittuna Metsäkeskus HämeUusimaan kanssa tärkeän elinympäristön sopimus.

11. Kaavaan kuuluvassa luontoselvityksessä mainittu uhanalainen ja harvinainen

laji: Mustalinnunheme (NT) kuuluu maakuntakaavan luontoinventoinnin 2003-

2004 mukaan jo suojeltujen Virtovuoren lehdon (SU40) ja Mattilanojan lehdon

(SU41) lajistoon. Rantayleiskaavaan liittyvässä luontoselvityksessä

mustalinnunherne on kuitenkin merkitty virheellisesti koko kohteeseen MY/37

Virtovuori, joka on 72,8 ha sekametsäalue. Luontoinventointi on kuitenkin


22 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

suoritettu vain Virtovuoren lehdon ja Mattilanojan lehdon kohdalta. Kyseiset

lehdot ovat ainoat Rantahaan 72,8 ha (MY/37) metsäalueen arvokkaat lehdot.

12. Luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi arvioitu, ja ehdotukseen MY/37

sisältyvä kohde MY/56: Vuohenniemen lehto (1,1 ha) on nimeltään Tikkalanlion

lehto ja rantavyöhykettä lukuun ottamatta se on istutettua koivikkoa.

13. MY -maa- ja metsätalousalueita koskeva määräys: "Maisemaa muuttavaa

toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä

tarkoitettua maisematyölupaa (toimenpiderajoitus)." Kaavamääräys ei kerro

miten on mahdollista sovittaa yhteen alueella tapahtuva metsätalous ja

maisematyölupaa edellyttävä metsänhoito.

Vastine:

1. Satama-alueena (LS) ei ole merkitty mielipiteen antajien omistuksessa olevia

kiinteistöjä tai niiden osia. Merkinnän rajausta ei muuteta.

2. RM-3 -alue on osoitettu syystä, että emätilan laskennallinen rakennusoikeus on

käytettyä. Tilalle ei voida siten osoittaa omarantaisia loma-asunnon

rakennuspaikkoja merkinnällä RA. Sen sijaan matkailukäyttöön osoitettuja

rakentamisalueita voidaan osoittaa, vaikka emätilan laskennallinen

rakennusoikeus olisi käytetty.

Jos mielipiteen antaja haluaa tästä huolimatta poistaa RM-3 -alueen, pyydetään

häntä lausumaan asiasta kaavaehdotuksen kuulemisen yhteydessä.

3. Kyseessä on osiltaan maakunnallisesti arvokas kallioalue. Lisäksi alueella on

monipuolinen kasvillisuus. Alueen rajaus on tehty luonto- ja maisemaselityksen

perusteella esitetynkaltaisella rajauksella ja arvoilla. Alueen merkintä maa- ja

metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, on tältä osin perusteltu.

Puuston käsittelyn osalta toimenpiteiden laajuus ratkaistaan maisematyöluvalla.

MY/1 -alueiden merkintää on ja maisematyöluvan vaatimusta on muutettu siten,

että se koskee vain avohakkuita.

4. Kyseessä on luonto- ja maisemaselvityksen mukainen lehtoalue. Merkintä MY/1

-alueena on perusteltu.

5. Kts. kohta 3.

6. Ruotsalaisen rantayleiskaavan luonnosta valmisteltaessa on toimittu

maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti. Kaavaluonnoksesta on annettu

mahdollisuus antaa mielipide, kuten maanomistaja on tässä kohtaa tehnytkin.

Kaavan vaikutukset on arvioitu MRL:n mukaisesti. Metsänhoitoon ja

elinkeinonharjoittamiseen kohdistuvat vaikutukset eivät tässä kohden ole

merkittäviä tai poikkea muista vastaavista rantayleiskaavoista tai niissä

käytetyistä merkinnöistä.

7. Kaavan selvitykset on todettu viranomaisyhteistyössä riittäviksi ja niitä on

täydennetty tarvittavilta osin kesän 2016 aikana.

8. Kts. kohdat 3 ja 4.

9. Kts. kohta 3.


23 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

10. Kts. kohta 3.

11. Kts. kohta 3. Alue on rajattu selkeästi luonto- ja maisemaselvityksessä nyt

esitetyn kokoisena perustuen siihen, että arvot ulottuvat koko rajauksen

alueelle.

12. Kts. kohta 4.

13. Kirjataan tiedoksi. Alueelle maisemallisesti merkittäviä metsänhoitotoimenpiteitä

suoritettaessa ratkaistaan toimenpiteiden laajuus ja merkittävyys

maisematyölupaprosessilla huomioiden alueelle luonto- ja maisemaselvityksessä

määritetyt arvot. Jos toimenpiteet eivät vaaranna näitä arvoja, voidaan ne

suorittaa.

MY/1 -alueiden merkintää ja maisematyöluvan vaatimusta on muutettu siten,

että se koskee vain avohakkuita.


24 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

13 Jokinen Juha

3:129


1. Sekä maisemallisista syistä, että liian tiuhan rakentamisen välttämiseksi jo

taajaan rakennetulla alueella, vaaditaan kyseisen alueen käyttötarkoituksen

säilyttämistä ennallaan maa- ja metsätalousvaltaisena alueena.

Vastine:

1. Kyseessä on Asikkalan kunnan linjauksen mukaisesti kohtuullisuustarkastelulla

osoitettu rakennuspaikka. Asikkalan kunta ei ole muuttanut linjaustaan

rakennuspaikan osoittamisesta. Rakennuspaikka ei rajoitu rantaan eikä siten

vaikuta merkittävästi ranta-alueen rakentamistiheyteen tai maisemaan.


25 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

14 Mikkola Jussi

016-408-1-69


1. Vaaditaan Sirkkulahden eteläpäässä olevan kapean lahden, joka on jätetty

mitoittamatta, ottamista mitoitukseen mukaan. Kyseinen alue on samaa

vesialuetta Ruotsalaisen kanssa. Tämä on tarkistettu vesialueen omistajalta,

osakaskunnalta. Rakennusten etäisyyksiä määritettäessä Asikkalan kunta

käyttää kyseisen lahden rantaa mittauspisteenä aivan kuten kuuluukin.

Maataloudessa kyseinen lahti katsotaan rannaksi ja se määrää pellolle

jätettäväksi suoja kaistan rannan läheisyyden vuoksi. On epäoikeudenmukaista,

että samaa aluetta tulkitaan eri tavalla riippuen siitä aiheuttaako se

maanomistajalle hyötyä vai haittaa.

2. "Kapeaan lahteen ei sovelleta rantarakentamisen määrityksiä, koska sitä ei ole

katsottu sellaiseksi vesistön osaksi, jota voisi mitoittaa. Kyseessä on lähes

umpeenkasvanut lahti." Kaavoittajan vastaus ei ole oikeudenmukainen, koska:

a. Muitakin yhtä kapeita lahtia on mitoitettu kyseisellä kaava-alueella.

b. Rantakaava tehdään karttarantaviivan mukaan. Kaislikoita ei huomioida

muillakaan rannoilla.

c. Maanomistaja ei pysty yksistään vaikuttamaan vesialueiden avoinna

pysymiseen. Vesialueella tehtävät toimenpiteet vaativat aina vesialueen

omistajan luvan.

d. Kyseiset kaislikot on mahdollista ruopata pois kuten muillakin ranta-

alueilla.

3. Vaaditaan, että Sirkkulahden ja Lahna lammin välisen kannaksen Ruotsalaisen

puoleisen rantaviivan mitoitusta muutetaan. Vaaditaan että tuo 90 metrin matka

muutetaan takaisin kertoimelle 1 niin kuin se hallinto-oikeudelle annetussa

vastineessakin oli.

4. AM alueen rajausta voisi kasvattaa suuremmaksi. Perusteluna vanhojen

huonokuntoisten rakennusten purkaminen pois jollain aikavälillä ja niiden

korvaaminen uusilla kauempana tiestä. Lisäksi pihan jakaminen eri toimintoja

varten (maatalouteen liittyvät rakennukset erillään asumisesta).

5. M alueen rajaus ulottuu kohtuuttoman kauas rannasta (suurimmillaan yli 500

metriä). Rajausta tulisi pienentää vastaamaan normaalia etäisyyttä rannasta.

6. Kaavamääräyksistä tulisi poistaa loma-asuntojen aluetta koskeva rajoitus

yksiasuntoisesta loma-asunnosta. Kyseinen määräys asettaa Ruotsalaisen

puolen rantarakennuspaikat eriarvoiseen asemaan Päijänteen

rantaosayleiskaavan kanssa, jossa kyseistä rajoitusta ei ole.

Vastine:

1. Sirkkulahden eteläpäässä olevan kapean lahden osalta kiinteistölle 1:69 on

lisätty rantaviivaa. Lahti on tässä kohdin verrattavissa muutamaan muuhun

kaava-alueella olevaan kapeaan lahteen, joiden osalta kiinteistöille on myös


26 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

osoitettu mitoitettavaa rantaviivaa. Tarkistettujen mitoitusperusteiden

mukaisesti alle 50 m leveän lahden osalta käytetään mitoituskerrointa 0, eli

rantaviiva ei tuota kiinteistölle uutta rakennusoikeutta. Vastaavan levyiset

lahdet eivät tuota rakennusoikeutta myöskään muualla kaava-alueella.

2. Kts. kohta 1

3. Kyseissä kohtaa on ollut kumotussa rantayleiskaavassa virhe. Hallinto-oikeuteen

annettu vastine on tältä osin perustunut virheeseen. Virhe on korjattu ja alueen

rantaviivanmuunto vastaa kaavan mitoitusperusteita. Muutoksen ei ole

perusteita.

4. AM -alueen rajausta on muutettu esitetyn mukaisesti.





tarkennettu niiden tilojen osalta, jotka eivät ole ranta-alueeseen, maininnalla

siitä.

6. Ranta-alueella sivuasunto määritetään MRL:ään liittyvän oikeuskäytännön

mukaisesti yhdeksi rakennusoikeudeksi. Lisäksi Asikkalan kunnan

rakennusjärjestyksessä on todettu:

”Rakennuspaikalle sallitaan enintään yksi 1½ kerroksinen asuinrakennus tai

loma-asunto.”

Päijänteen rantaosayleiskaava on laadittu rakennuslain aikana, vaikkakin

vahvistettu MRL:n tultua voimaan, ja siten rakennuslain mukaista määräystä ei

voida tuoda suoraan tähän rantaosayleiskaavaan.


27 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

15 Lehtinen Pekka Aaro oikeudenomistajat (Lehtinen Marja-Liisa, Marjo ja Saila)

16-417-9-40


1. Vaaditaan Ropioissaareen rantarakennuspaikkaa.

2. Toissijaisena vaihtoehtona vaaditaan rakennuspaikkaa mantereelle

Varaslahteen.

3. Talousmetsämaan poisto rantakaava-alueesta. Suivankulmantie voi olla rajana.

Vastine:























Kiinteistö 9:40 (ID 728) on oma emätilansa. Emätilan laskennallinen

rakennusoikeus on 3,2 (~3). Emätilalla on 1 käytettyä rakennusoikeus.

Emätilalle ja kiinteistölle muodostuu täten 2 uutta rakennusoikeutta, jotka on

osoitettu loma-asunnon rakennuspaikkoina Varaslahden rannalle. Emätila on

tämän myötä käyttänyt kaiken laskennallisen rakennusoikeutensa eikä sillä

voida osoittaa enempää uusia rakennusoikeuksia ilman, että maanomistajien


2. Kts. kohta 1.





28 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki



Alueen kuulumisella mukaan rantayleiskaava-alueeseen ei ole merkitystä

metsänhoidon kannalta, koska kyseessä on normaali maa- ja

metsätalousvaltainen alue (M).


29 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

16 Vaarala Markku

9:27


1. Tilan päärakennus sijaitsee ilmoitetun rantakaavan ulottumisalueen (100-200m

rannasta) ulkopuolella joten sitä ei tule sisältää mitoitukseen. Rajoitettu näkymä

järvelle on vain Inkerinpohjaan johon matkaa kuistilta on 450 m ja kaavarajasta

500 m! Ensisijaisesti halutaan rajata tilakeskus kaava-alueen ulkopuolelle.

2. Vanhaa syytinkirakennusta ei ole mahdollista purkaa ja rakentaa tilalle uutta tai

korjata vastaamaan vuoden 2016 asumisstandardeja. Vanha tila

rakennuksineen kunnioittaa entisaikojen henkeä ja perinteistä maalaiskulttuuria,

eikä tätä kokonaisuutta ole järkevää rikkoa ahtaalla AM-alueella.

Päärakennuksen pohjoispuoli on huomattavan mäkistä metsätalousmaastoa,

jossa rakentaminen olisi hankalaa ja epäekologista. Kaavoittaja tuskin on käynyt

paikan päällä katsomassa. Toissijaisesti halutaan, että Ylä-Hokkalaan varataan

riittävän suuri uusi AM-alue.

Vastine:

1. Kaava-alueen rajaus perustuu Asikkalan kunnan linjaukseen tarkasteltavasta

alueesta. Kaava-alueeseen kuuluu myös ranta-alueeseen kuulumattomia tiloja ja

niiden rakennuspaikkoja. Näiden osalta rakentamisessa sovelletaan Asikkalan

kunnan rakennusjärjestyksen haja-asutusalueiden määräyksiä. Asiaa on

tarkennettu kaavaselostukseen ja mitoitustaulukkoon.

2. AM -alueen rajausta on laajennettu esitetyn mukaisesti.


30 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

17 Lampola Jouni ja Minna

16-417-13-53


1. Pyydetään merkitsemään kiinteistö rantarakennuspaikaksi.

2. Palstoitussuuunnitelman mukaisesti 6.8.1970 lohkottu rantarakennuspaikaksi ei

metsätalousmaaksi.

3. Kiinteistön kaupanteon yhteydessä rakennusoikeus on varmistettu Asikkalan

kunnasta ja Elykeskuksesta. Palstoitussuunnitelman (poikkeamislupa N:o

164/III 6.5.1968) kerrottiin olevan lainvoimainen ja toteuttamiskelpoinen.

4. Muut kiinteistöt, joista on tehty kaupat samoihin aikoihin, ovat saaneet

rakennusluvan.

5. Rakennuspaikan kriteerit täyttyvät

6. Kiinteistöllä on ollut saunarakennus, jonka kulmakivet, piippu ja kiuas ovat

vieläkin nähtävillä kiinteistöllä.

7. Mikäli rakennusoikeutta ei merkitä, on se omistajille taloudellinen katastrofi.

Vastine:

1. Kts. kohdat 2-7.

2. Itä-Suomen hallinto-oikeus on todennut päätöksessään Asikkalan kunnan

Ruotsalaisen rantayleiskaavasta 12.11.2014 (päätös 14/5223/3) Hämeen ELY-

keskuksen valituksen perusteella, että vanhojen palstoitussuunnitelmien

mukaisten tilojen tulkitsemiseksi olemassa oleviksi rakennuspaikoiksi ei ole

laillisia perusteita. Koska päätös on lainvoimainen, on se ollut ohjeena tätä uutta

yleiskaavaprosessia tehdessä. Tilaa ei voida osoittaa rakennuspaikaksi

palstoitussuunnitelman perusteella.

Tilalle ei myöskään voida osoittaa rakennusoikeutta rantayleiskaavan

mitoitustarkastelun perusteella, sillä emätila on käyttänyt kaiken laskennallisen

rakennusoikeutensa.

3. Maanomistajien omissa suunnitelmissa esitetyt rakennusoikeudet eivät ole








kohtuullisuustarkastelulla. Täten vuodelta 1968 peräisin oleva poikkeamislupa,

joka ei ole enää voimassa, ei voi perustella rakennusoikeuden myöntämistä.

4. Kts. kohdat 2-3. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa rantayleiskaavassa ei

voida osoittaa rakennusoikeutta sellaisen lainsäädännön perusteella, joka ei ole


31 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

enää voimassa. Muiden palstojen rakennusluvat on myönnetty pääsääntöisesti

vanhan rakennuslain aikana.

5. Kts. kohdat 2-4. Itsessään se, että rakennuspaikka täyttää rakennuspaikalta

edellytetyt vaatimukset, ei ole peruste osoittaa rakennusoikeutta.

6. Kts. kohta 3. Purettu rakennus ei ole peruste rakennusoikeuden osoittamiselle.

7. Maanomistajan taloudelliset perusteet eivät valitettavasti mahdollista

poikkeamisesta edellä mainituista perusteista, joiden vuoksi tilalle ei voida

osoittaa rakennusoikeutta.


32 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

18 Saarnisto Matti ja Marketta sekä Tuttu Sirkka

13:28


1. Pyydetään merkitsemään kiinteistö loma-asuntojen alueeksi (RA).

2. Kiinteistö on emätila, joka on lohkottu ennen poikkileikkausajankohtaa ja sen

laskennallista rakennusoikeutta ei ole käytetty lainkaan.

3. Palstoitussuunnitelma vuodelta 1968 tähtäsi tiiviseen loma-

asuntorakentamiseen, ja tämän suunnitelman yksi osa on kiinteistömme 13:28,

jolle myönnettiin rakennuslupa kuten muillekin rakennuspaikoille.

Palstoitussuunnitelman mukainen rakentaminen on Pirttisaaressa toteutunut

lähes kokonaan.

4. Kiinteistö täyttää Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen ehdot ja määräykset

loma-asunnon rakennuspaikasta.

Vastine:

1. Kts. kohta 2.

2. Asikkalan kunnanhallitus on ehdotusvaiheessa linjannut, että Ruotsalaisen

rantayleiskaavan mitoitusperusteissa huomioidaan ns. perusrakennusoikeutta

rakentamattomille emätiloille. Tilalle voidaan siis osoittaa 1 uusi loma-asunnon

rakennuspaikka.

3. Kts. kohta 2.

4. Kts. kohta 2.


33 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

19 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry


1. Kaava-alue on huomattavan laaja ja linnustoltaan monipuolinen. PHLY pyytää,

että kaavoittaja lisää yhdistyksen kaavan osallisten listaan ja lähettää tiedon

kaavan etenemisestä yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen ja/tai

postiosoitteeseen kunnan käytännön mukaisesti.

2. Yhdistys katsoo, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulisi päivittää ja sen

tavoitteisiin lisätä linnustonsuojelu. Kaavan etenemisaikataulu tulisi muuttaa

huomattavasti väljemmäksi.

3. Laaditut luontoselvitykset ovat vanhentuneita ja puutteellisia. Vanhoista

luontoselvityksistä puuttuvat kokonaan viitasammakkoselvitys, luontodirektiivin

IV -liitteen sudenkorentojen selvitys, liito-oravaselvitys ja lepakkoselvitys.

4. Liitteenä oleva hajahavaintoaineisto osoittaa kuitenkin selvästi, että alueella on

paljon havaintoja uhanalaisista lajeista ja alueen nykyisen linnustollisen

merkityksen asianmukainen selvittäminen on tämänkin perusteella tarpeen.

5. MAALI-hankkeen aineiston käsittely on Päijät-Hämeen osalta vielä kesken,

mutta pääosa maakunnan tärkeistä lintujen kerääntymisalueista on tunnistettu

ja rajattu. MAALI-alueiden linnustoarvojen säilyminen tulee turvata

kaavamerkinnöin ja -määräyksin ja alueet tulee esittää kartalla.

6. Liitteessä on esitetty Kalkkistenkosken-Kotasaaren tulevan maakunnallisesti

tärkeän lintualueen rajaus.

7. PHLY on valmis yhteistyössä selvittämään alueen statusta kunnan ja konsultin

kanssa myös Asikkalan puolelta.

8. Vaikutusarvioinnin perusteella kaavaa tulee tarvittaessa muokata ja mikäli

arviointi aiheuttaa kaavaan merkittäviä muutoksia, tulee kaavaluonnos asettaa

uudelleen nähtäville.

Vastine:


2. Linnustonsuojelu on osa ympäristönsuojelua, joka on huomioitu kaavassa

maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti. Linnustonsuojelua ei

tarvitse eritellä tässä kohtaa esim. muihin lajistoihin tai kasvillisuuteen

liittyvästä suojelusta, vaan se on osa kokonaisuutta.

3. Luontoselvitystä on Hämeen ELY-keskuksen kaavaluonnoksesta annetun

lausunnon mukaisesti täydennetty kesän 2016 aikana

viitasammakkoselvityksellä sekä korentoselvityksellä. Lisäksi on tarkistettu liito-

oravien uudet eliölajit -tietojärjestelmän mukaiset elinympäristöt. Selvitys on

kaavaselostuksen liitteenä 3c.

Viitasammakkoa, idänkirsikorentoa ja liito-oravaa kartoitettiin toukokuussa.

Heinäkuussa kartoitettiin muita luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuja

sudenkorentoja ja tarkistettiin myös potentiaaliset liito-oravakohteet. Liito-


34 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

oravan osalta käytössä oli myös Hertta eliölajit -tietojärjestelmään tallennetut

havainnot (SYKE 2016).

Selvitystulosten perusteella viitasammakko esiintyy Ruotsalaisen alueella melko

yleisenä. Uusien rakennuspaikkojen läheisyyteen sijoittuvia EU:n

luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja

havaittiin kahdeksan kappaletta. Nämä alueet huomioidaan alueen

rakennuspaikkoja suunniteltaessa siten, että lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

ominaispiirteet säilyvät eikä niitä hävitetä tai heikennetä. Alueet osoitetaan luo-

2 -osa-alue merkinnällä ja määräyksellä:

luo-2 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ

ALUE

Alueella sijaitsee luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja

levähdyspaikkoja. Ennen aluetta muuttavia toimenpiteitä tulee selvittää

toimenpiteen vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja

levähdyspaikkoihin, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain

49 §:n nojalla kielletty. Alueella sallitaan pienimuotoinen niittäminen ja

ruoppaus. Toimenpiteestä on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle.

Numero merkinnän yhteydessä viittaa kaavaselostukseen.

Luontodirektiivissä IV(a) mainittuja sudenkorentoja ei havaittu. Selvitysalueelle

ja sen välittömään läheisyydessä on tiedossa kuusi vanhaa liito-oravan

elinaluetta, mutta uusien rakennuspaikkojen alueilla ei selvityksen perusteella

ole lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai lajille potentiaalista elinympäristöä.

Luontoselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena ja yleiskaavan sisältövaatimusten

mukaisesti, joten lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen inventointia

alueen olemassa olevista rakennuksista ei ole laadittu. Lepakot käyttävät

Suomessa rakennuksia lisääntymis- ja levähdyspaikkoinaan, mutta Suomessa ei

yleisesti vaadita selvityksiä rakennusten peruskorjaus- tai muiden

remontointitöiden yhteydessä. Kaava mahdollistaa joidenkin rakennusten

muuttamisen ympärivuotiseen käyttöön, mutta muutosten ajankohta ei ole

tiedossa ja niiden toteutuminen riippuu kiinteistön omistajasta. Kaava on

voimassa seuraavat 20-30 vuotta, jona aikana lepakoita voi vaihtelevasti

esiintyä joissain rakennuksissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua vuosittain tai jopa

päivittäin. Vaatimus rakennusten inventoimisesta yleiskaavoituksen yhteydessä

on kohtuuton. Viranomainen ei ole myöskään edellyttänyt selvitystä.

Kokonaisuudessaan lepakoiden elinympäristöihin kohdistuu vain vähän

vaikutuksia eikä lepakoiden esiintymispotentiaali alueella muutu.

4. Kts. kohta 3.

5. MAALI-alueet voidaan lisätä kaava-aineistoon selvitysaineiston ja raportoinnin

valmistuttua. Päijät-Hämeen osalta MAALI-aineiston raportointi ei kaavoittajan

saamien tietojen mukaan ole vielä valmis. Alueen osoittamiseksi kaava-

aineistoon tarvitaan myös raportointitietoa.

Esitetty alue sijoittuu kaava-alueelle mutta ranta-asemakaava-alueiden sisään.

Kaavassa ei siten osoiteta sen ranta-alueille uutta rakentamista eikä kaava

aiheuta ko. alueeseen merkittäviä vaikutuksia.

6. Kts. kohta 5.


35 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7. Kirjataan tiedoksi. Kts. kohta 5.

8. Kaavaluonnosta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville, sillä nyt

laadittavana on kaavaehdotus, jonka osalta järjestetään kuuleminen. Tämä on

normaali maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavaprosessin etenemistapa.

Jos kaavaehdotukseen tulee merkittäviä muutoksia, tulee se tarvittaessa asettaa

uudestaan nähtäville.


36 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

20 Castren Antti (Castren Lauri, Mari ja Jyrki asiamiehenä)

16-417-13-21, 16-417-13-64


1. Kiinteistöjen alue tulee kokonaisuudessaan merkitä loma-asuntojen alueeksi

(RA). Kiinteistöille tulee yhdessä osoittaa yksi rakennuspaikka.

2. Kiinteistö 13-21 on emätila, joka on lohkottu ennen poikkileikkausajankohtaa ja

jonka laskennallista rakennusoikeutta ei ole käytetty lainkaan. Kiinteistö 13-64

on jo vuonna 1992 lohkottu lisämaaksi emätilasta 16-417-13-5, jonka

laskennallista rakennusoikeutta ei niin ikään ole käytetty lainkaan.

3. Kiinteistöjen yhteenlasketun mitoitusrantaviivan perusteella niiden

laskennallinen rakennusoikeus on 0,564.

4. Kiinteistöt yhdessä täyttävät Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen ja RA-

kaavamääräyksen ehdot rakennuspaikasta.

5. Pirttisaari on rakentunut lähes täysin Hämeen lääninhallituksen 6.5.1968 tehdyn

päätöksen 164/Xll mukaisen palstoitussuunnitelman mukaisesti. Kiinteistölle 13-

21 on myönnetty vastaava rakennuslupa kuin muillekin suunnitelman

rakennuspaikoille.

6. Vaikka palstoitussuunnitelma ja lääninhallituksen päätös sellaisinaan eivät enää

voikaan toimia rakennusluvan perusteena, Pirttisaaren emätilanomistajien

yhdenvertaisen kohtelun kannalta on perusteltua osoittaa emätilaa tai niiden

yhdistelmää kohden vähintään yksi rakennuspaikka, mikäli rakennusjärjestyksen

ehdot täyttyvät.

7. Alkuperäiseen palstoitussuunnitelmaan verrattuna laajempi rakennuspaikka

mahdollistaa rakennusten sijoittamisen sekä maiseman että naapureiden

kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan.

8. Asikkalan kunnan alueella maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on

perusteltua osoittaa vähintään yksi rakennuspaikka emätilaa kohden, mikäli

rakennusjärjestyksen ehdot täyttyvät, kuten Päijänteen rantaosayleiskaavassa

on mitoitettu.

9. Mikäli yleiskaava tulee lainvoimaiseksi luonnoskartan mukaisena, katsomme

tämän aiheuttavan Asikkalan kunnalle maankäyttö- ja rakennuslain 101 §

mukaisen ehdollisen lunastus- tai korvausvelvollisuuden.

Vastine:

1. Kts. 3.

2. Asikkalan kunnanhallitus on ehdotusvaiheessa linjannut, että Ruotsalaisen

rantayleiskaavan mitoitusperusteissa huomioidaan ns. perusrakennusoikeutta

rakentamattomille emätiloille, jotka täyttävät rakennuspaikan vaatimukset. Tila

13:64 on pääosin liian kapea rakentamiseen ja tila 13:21 ei täytä vaatimuksia

rantaviivan vähimmäispituudesta. Kts. 3


37 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3. Kiinteistöt 13:21 ja 13:64 ovat samassa omistuksessa ja vierekkäin. Kiinteistö

13:21 on emätila ja Kiinteistö 13:64 kuuluu emätilaan, jossa on lisäksi toinen

kiinteistö 13:65. Millään kolmesta kiinteistöstä ei ole olemassa olevia

rakennusoikeuksia. Lisäksi tila 13:65 ei vastaa maankäyttö- ja rakennuslain

vaatimusta rakennuspaikalle.

Tässä kohtaa voidaan siksi katsoa, että tilat 13:21 ja 13:64 voidaan samassa

omistuksessa olevina ja maantieteellisesti toisiinsa liittyvinä tiloina katsoa

yhdeksi kokonaisuudeksi ilman, että emätilan sisällä tasapuolinen kohtelu

vaarantuu. Emätiloihin ei kuulu muita kiinteistöjä, joille rakennusoikeutta voisi

sijoittaa.

Koska tilojen yhteinen rakennusoikeus on 0,564 voidaan tiloille sijoittaa

kohtuullisuustarkastelulla 1 uusi rakennusoikeus. Rakennusoikeus osoitetaan

loma-asunnon rakennuspaikkana.

Lisäksi tulkinnassa on otettu huomioon kohdan 2 mukainen Asikkalan kunnan

linjaus. Kyseessä on kaksi rakentamatonta emätilaa, jotka eivät yksinään täytä

rakennuspaikan vaatimusta, mutta yhdessä täyttävät.

4. Kts. kohta 3.

5. Kts. kohta 3

6. Kts. kohta 3

7. Kts. kohta 3.

8. Kts. kohta 3. Jos rakennusoikeutta ei voida rantayleiskaavassa osoittaa johtuen

kaavan lakiin ja oikeuskäytäntöön perustuvista mitoitusperusteista, ei kunnalle

aiheudu lunastus- tai korvausvelvollisuutta.


38 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

21 Vantaan seurakuntayhtymä (Asiamies Hartikainen Pertti / Karttaako Oy)

16-417-8-65


1. Vantaa seurakunta yhtymää ei ole kohdeltu tasavertaisesti muihin

maanomistajiin nähden.

2. Tontunniemen tilalle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa vähemmän kuin mitä

sille tasapuolisuuden perusteella kuuluu osoittaa. Rakennuspaikat tulee lisätä

niihin kohtiin, joihin kaavaluonnoksessa on osoitettu M-alueelle olemassa olevan

saunan merkintä.

3. Mitoitusta alentavat maisemakriteerit on määritetty srky:n alueella eri tavalla

kuin muualla ja maisema- sekä luontokriteerit ovat vaikuttaneet srky:n

alueeseen eri tavalla muilla tiloilla.

4. Ranta-asemakaavojen ulkopuolisilla aluilla maisematekijöitä on osoitettu

niukasti vaikka näillä alueilla maisemakuva ei poikkea ranta-asemakaava-

alueista. Tästä linjasta poiketen kuitenkin srky:n alueella maisematekijöitä on

sovellettu muista alueista poiketen mitoitusta alentavalla tavalla

5. Tontunniemen luonnonoloihin ja maisemaan rinnastettavat olosuhteet eivät

muualla ole johtaneet alhaisempaan mitoitusluokkaan.

6. Kaavaselostus antaa harhaan johtavan kuvan (kohta 5.2.2), kun siinä todetaan,

että" kaavaluonnos perustuu kumotun rantaosayleiskaavaan tavoitteisiin,

selvityksiin ja esim. mitoitusperusteisiin siltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa

hallinto-oikeiden päätöksen kanssa".

7. Kaava-asiakirjoista ei voi todeta miten selostuksen kohdassa 5.3 luetellut

perusteet ovat johtaneet esitettyyn vyöhykejakoon. Perusteet ja niiden vaikutus

täytyy esittää johdonmukaisesti koko kaava-alueen osalta.

Yhdyskuntarakenteen vaikutusta vyöhykejakoon ei ole käsitelty lainkaan.

8. Srky:n alueeseen ei myöskään kohdistu mitään maakuntakaavan merkintöjä,

jotka voisivat olla peruste alhaiseen mitoitukseen.

9. Kaavaselostuksen mukaan (kohta 5.3) “ …Jos alueelle sijoittuu useampia

arvoalueita päällekkäin, on mitoitus luku pääsääntöisesti arvoalueiden määrän

pienempi kuin alueilla, jonne ei sijoitu kuin arvoalueita." Teksti ei ole

ymmärrettävää. Perusteet ja niiden vaikutus täytyy esittää johdonmukaisesti

koko kaava-alueen osalta.

10. Tontunniemen poikkeuksellisen edullinen sijainti tieverkkoon, palveluiden

saatavuuteen ja muuhun yhdyskuntarakenteen nähden on jäänyt vaille

huomiota.

11. Kaavaselostuksen mukaan yhtenäisenä säilynyt eheä metsänreunavyöhyke on

alentanut alueen mitoitusluokkaa. Kaavan laatijan ilmoituksen mukaan

ilmakuva-aineistona on käytetty ortoilmakuvaa. Aineiston perusteella

yhtenäisenä säilyneitä metsänreunavyöhykkeitä on täysin mahdoton määrittää.

Lain sisältövaatimuksista tai oikeuskäytännöstä ei löydy tukea sille, että


39 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

yhtenäisenä säilynyt metsänreunavyöhyke voisi maisematekijänä vaikuttaa

mitoitusta alentavasti. Lisäksi tilanne muuttuu hakkuiden myötä.

12. Tontunniemen kohdalla on käytetty maiseman solmukohtaa koskevaa

merkintää, mutta kaava-asiakirjoista ei selviä, miten se on vaikuttanut kaava

mitoitusvyöhykkeisiin. Myös merkinnän peruste jää epäselväksi. Kaava-

asiakirjoissa tulee osoittaa ja perustella, kuinka laajan alueen mitoitukseen

kukin solmukohta vaikuttaa.

13. Onko näkymäsuunnat vaikuttaneet mitoitukseen?

14. Alueella sijaitseva suppea paikalisesti arvokas luontokohde (suppea lehto ja

lähde) ei ole muualla johtanut tilan mitoituksen alentamiseen. Paikallisesti

arvokkaan luontokohteen ympäristössä on yleisesti käytetty korkeinta

mitoitusta.

15. Valmisteluvaiheen kannanottoja on luottamusmiehille esitetyissä vastineissa

referoitu keskeisiä seikkoja pois jättämällä siten, että kaavan virheet eivät niistä

selvinneet.

Vastine:

1. Kts kohdat 3-14

2. Kts. kohdat 3-14

3. Mitoitusta alentavat maisemakriteerit on määritetty Vantaan

seurakuntayhtymän omistuksessa olevalla maa-alueella vastaavalla tavalla, kun

muuallakin kaava-alueella. Maisemaselvitys ja siinä esitetyt arvotekijät ja niiden

aluevaraukset on kaava-aineiston liitteenä.

4. Kaavoittajan on mahdotonta vaikuttaa siihen, mihin arvokkaat maisematekijät

sijoittuvat. Maisemaselvityksen arvotukset on tehty samoilla periaatteilla koko

kaava-alueella. Maisematekijöiden vaikutus mitoitusnormeihin on huomioitu

samalla tavalla koko kaava-alueella. Nyt esitetty seurakuntayhtymän alue ei

poikkea muista alueista tässä mielessä.

5. Kts. kohta 4. Tontunniemen arvoihin rinnastettavat olosuhteet ovat myös

muualla johtaneet alhaisempaan mitoitusluokkaan.

6. Kaavaluonnos perustuu kumotun rantaosayleiskaavaan tavoitteisiin, selvityksiin

ja esim. mitoitusperusteisiin siltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa hallinto-

oikeiden päätöksen kanssa". Tämä tarkoittaa sitä, että hallinto-oikeuden

kumoamispäätöksen perusteena olevat asiat on huomioitu ja niiden perusteella

tehty tarvittavat korjaukset kaava-aineistoon. Kaava-aineistoa on lisäksi

tarkistettu kaavaluonnoksen kuulemisen perusteella.

7. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa, joka

on esitetty liitteessä. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön,

luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen

perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Jos alueelle sijoittuu yksi

arvoalue, on mitoitusluku pääsääntöisesti yhden luvun pienempi, kuin sellaisilla

alueilla, jonne ei sijoitu yhtään arvoalueita. Jos alueelle sijoittuu useampia

arvoalueita päällekkäin, on mitoitusluku pääsääntöisesti arvoalueiden määrän

pienempi, kuin sellaisilla alueilla, jonne ei sijoitu yhtään arvoalueita.


40 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Mitoitustarkastelussa huomioitavia arvoalueita ovat arvokkaat maisema-alueet,

maisemaselvityksen mukaiset maiseman solmukohdat ja yhtenäisenä säilyneet

eheät metsänreunavyöhykkeet, harmoniset maisema-alueet, maiseman

kannalta merkittävät näkymäsuunnat sekä arvokkaat luontokohteet.

Vyöhykejakona käytetään 3, 4, 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-

viivakilometri (rp/ m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään sa-

maa mitoitusnormia. Vyöhykejaossa ei huomioida hyvin pienialaisia kohteita,

joiden vaikutus ranta-alueeseen on hyvin pieni.

Oikeuskäytännön mukaisesti kunta voi varsin vapaasti päättää rantayleiskaavan

mitoitusperusteista, kunhan ne täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain

vaatimukset. Asikkalan kunta ei ole mitoitusperusteissa huomioinut erityisesti

olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta mitoitusnormeissa. Mitoitusnormit

perustuvat edellä mainitun mukaisesti luontoon ja maisemaan liittyviin arvoihin.

8. Seurakuntayhtymän alueeseen ei kohdistu mitään maakuntakaavan merkintöjä,

jotka alentaisivat mitoitusta.

9. Kts. kohta 7. Tekstiä on tarkennettu tältä osin ja kirjoitusvirheet korjattu.

10. Kts. kohta 7.

11. Kaavan laatija on tuonut mielipiteen antajan edustalle ilmi, että

maisemaselvityksen laadinnassa on käytetty lähtöaineistoina esim.

ortoilmakuvia. Lisäksi kaikki ranta-alueet on kierretty veneellä. Tämä on

tarkistettu maisemaselvityksen tekijältä keväällä 2016. Veneestä tapahtuvan

havainnoinnin perusteella yhtenäisenä säilyneet metsänreunavyöhykkeet on

voitu määrittää helposti.

Lain sisältövaatimuksissa on tuotu hyvin vähän esille sellaisia maisemallisia tai

muitakaan tekijöitä, joita pitäisi erityisesti huomioida rantarakentamisen

mitoitusnormeja laadittaessa. Laissa ja oikeuskäytännössä on kuitenkin monia

selkeitä esimerkkejä siitä, kuinka erilaiset luontoon, maisemaan ja

kulttuuriympäristöön liittyvät arvot tulee huomioida mitoitusnormeja laatiessa.

Tässä rantayleiskaavassa on mitoitusperusteissa linjattu, että ko. maisema-

arvot huomioidaan mitoitusnormeja alentavasti. Näin turvataan se, että

maisemallisesti aroille alueille sijoittuu vähemmän rakennusoikeutta.

12. Kts. kohta 7. Solmukohdan merkintä on huomioitu sen selvityksen liitekartalla

olevan rajauksen mukaisesti.

13. Kts. kohta 7. Mitoitustarkastelussa huomioitavia arvoalueita ovat arvokkaat

maisema-alueet, maisemaselvityksen mukaiset maiseman solmukohdat ja

yhtenäisenä säilyneet eheät metsänreunavyöhykkeet, harmoniset maisema-

alueet, maiseman kannalta merkittävät näkymäsuunnat sekä arvokkaat

luontokohteet

14. Tässä kohdin tilannetta on tarkistettu verrattuna muihin vastaaviin alueisiin.

Muilla vastavilla alueilla vastaavankaltaista pientä kohdetta ei ole huomioitu ja

tilanne korjataan tältä osin myös tilan 8:65 osalta. Ko. alueelle kohdistuu

edelleen maisemaselvityksen mukainen yhtenäinen metsänreuna, joka alentaa

mitoituslukua yhdellä parhaasta mahdollisesta mitoitusluvusta eli luvusta 7 rp /

mrv-km.


41 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Alueen mitoitusluku kuitenkin nousee luonnoksessa esitetystä luvusta 5 rp /

mrv-km lukuun 6 rp / mrv-km.

Mitoitusvyöhykkeelle 6 rp / mrv-km siirtyy noin 250 m muunnettua rantaviivaa.

tämä lisäys ei kuitenkaan nosta emätilan ja siten kiinteistön

kokonaisrakennusoikeutta niin paljoa, että kiinteistölle muodostuisi lisää uusia

rakennusoikeuksia.



42 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

22 Karkinen Katri


1. Tiekunta huolehtii Lammasojantiestä, joka sijaitsee Ruotsalaisen

rantaosayleiskaavan karttaosan keskellä lähtien Kalkkisten keskustasta

lisakkilan tilalta itään Kymen suuntaisesti ja päätyy Lammasojalle ja Kilikalliolle.

Tiet pysyvät ajokuntoisina sen seurauksena, että osakkailta kerätään

osakasmaksu, sekä talkoovoimin. Metsätalouden harjoittajalla on tien hoitoon

todellinen intressi: hän osallistuu vähintään viisikertaisella rahasummalla tien

kustannuksiin muihin osakkaisiin nähden ja hän käyttää tietä pitkin vuotta

enemmän kuin muut osakkaat.

Kaavaselostuksen luonnoksessa "6.3 sosiaaliset vaikutukset" teksti tyyliltään tai

asiasisällöltään ei pidä paikkaansa kaava-alueen keskeisellä paikalla. Muun

muassa lause "Näin ollen (kaavan) vaikutukset alueen asukkaille ovat

paikallisesti merkittäviä, mutta koko kunnan mittakaavassa vähäisiä. Sosiaaliset

vaikutukset konkretisoituvat eritoten loma-asumisessa" on virheellinen, eikä

siinä tavoitella puolueettomuutta.

Ehdotetaan seuraavia muutoksia:

Kaava-alueella asuu noin tuhat ihmistä, jotka hankkivat toimeentulonsa tai heillä

on muuta taloudellista intressiä aluetta kohtaan. Maanviljelijöitä on vain

muutama, vaikka heidän osuutensa maiseman avoimuuteen ja tiestön kuntoon

on ratkaiseva. Se että peltoa on tarjolla vuokrattavaksi, mahdollistaa

viljelijöiden työn. Kaava-alueen asukkaat harjoittavat myös metsätaloutta ja tai

palvelujen tuottamista. He ovat alueen sosiaalisen ja kulttuurisen jatkuvuuden

edellytys. Heidän elinkeinonsa ja oikeutensa on kaavassa turvattava

työpaikkojen ja palvelujen säilymisen vuoksi.

Kaavan sosiaaliset vaikutukset ovat selkeitä ja ne ulottuvat varsinaisen kaava-

alueen ulkopuolelle. Kaavan laadintaa varten on tärkeä tunnistaa eri osapuolet

ja arvioida heidän intressinsä ja merkityksensä kaava-alueen kehitykselle.

Pysyvän asutuksen lisäksi on otettava huomioon, että kaava-alueella on runsas

retkeilijöiden läpikulkuliikenne ja tiheä kesäasutus. Pelkästään Kalkkisissa

Kymijoen pohjoisrannalla sillan jälkeen ennen Kasiniemeä on kesäasutus, jonka

varrella olevia kiinteistöjä hallitsevat Riihimäellä, Tuusulassa, Espoossa ja

Pirkkalassa sekä eri osissa Päijät-Hämettä asuvat henkilöt. Heitä yhdistää

yhteinen tie, josta pidetään huolta tiekunnan ja talkoiden avulla. liman tätä ja

muita vastaavia yksityisteitä tuskin kesäasutusta tai retkeilyä olisi olemassa

tässä laajuudessa.

Kalkkisissa on aktiivinen yhdistystoiminta, mikä osaltaan vaikuttaa alueen

vireyteen. Pysyvästi asuvien tehtävien ja toimeentulon lisäksi alueella on

veneilyyn sekä metsästykseen ja muuhun luontoon ja maisemaan liittyviä

toimintoja. Kalkkinen sijaitsee alle tunnin autolla ajon päässä monesta

kaupungista ja siksi autoilijat ja retkeilijät käyttävät alueen kulkureittejä ja

vesiä. Pelkästään mattojen pesijöitä tulee kylään eri puolelta Suomea joka kesä.

Nämä ns. "näkymättömät maalaiset" (Yle 2016) eli elintilaa ja luontoa etsivät

kaupunkilaiset on otettava huomioon kaavaa laadittaessa.

2. Maatalous on nostettu erikseen esiin 6.3 sosiaalinen vaikutus -kohdassa.

Lauseesta irrotettuna on teksti: "ympärivuotinen asuminen on luonteeltaan


43 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

maatalouteen nojaavaa...". Kalkkissyntyisenä ja nykyisin elinkeinonharjoittajana

tulee mieleen, ettei ainakaan se voi koskea peltoviljelyä tai eläintuotantoa,

mutta ehkä jotenkin laajemmin elämäntapamaataloutta.

3. Onko kaavan tavoitteet nähtävissä yleisölle?

Vastine:

1. Kaava ei muuta merkittävässä määrin nykyistä maankäyttöä mutta luo toki

uusia rakennusmahdollisuuksia. Kaavalla ei ole myöskään suoraan vaikutusta

yksityisteihin. Toki tilanteissa, joissa uusia rakennusmahdollisuuksia osoitetaan,

tulee niille kulkeminen todennäköisesti ratkaista yksityistietoimituksessa. Tätä ei

voida kuitenkaan määrätä osayleiskaavassa, koska laki yksityisistä teistä on

yksityisoikeudellista oikeutta ja kaavoitus perustuu hallinto-oikeuteen.

Osayleiskaavassa ei siis osoiteta yksityisteitä, vaan ne ovat vain pohjakartan

merkintöjä.

Kaavan vaikutusten arviointi on tehty sillä tarkkuudella, jonka maankäyttö- ja

rakennuslaki yleiskaavoitukselta edellyttää. Asioita, joita mielipiteessä

korjatussa sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on esitetty, on huomioitu

kaavan tavoitteisessa sekä kaavan osallisia määrittäessä. Asiat on myös tuotu

osiltaan esille kaavan perustiedoissa ja lähtökohdissa. Ne eivät siis sinänsä ole

kaavan lopputulokseen liittyviä vaikutuksia, joita arvioidaan.

Kaavaratkaisun lopputulosten kannalta kaavaluonnoksen vaikutusten

arvioinnissa esitetty näkemys on perusteltu. Kaavalla ei ole merkittäviä

vaikutuksia, jos asiaa tarkastellaan verrattuna nykytilaan koko kunnan

mittakaavassa.

2. Kohtaa on tarkistettu muotoon: ”Toisaalta ympärivuotinen asuminen on

historialliselta luonteeltaan maatalouteen nojaavaa ja on näin ollen sosiaalisesti

ja kulttuurisesti erittäin vahvasti sidoksissa ympäristöönsä. Näin ollen

vaikutukset alueen asukkaille ovat paikallisesti merkittäviä, mutta koko kunnan

mittakaavassa vähäisiä.”

3. Suunnittelun lähtökohdat, jotka ovat siis osaltaan tavoitteita, on esitetty

kaavaselostuksen luvussa 3. Varsinaiset määritellyt tavoitteet luvussa 4 ja eri

vaihtoehtojen vertailu luvussa 5.


44 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

23 Juutinen Jarmo

16-421-4-98


1. Halutaan laajentaa rakennuspaikkaa liitekartan mukaisesti savusaunaa varten.

Vastine:

1. Rakennuspaikkaa on laajennettu esitetyn mukaisesti.


45 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

24 Vuorinen Mikko ja Miika

16-406-2-184


1. Esitetään, että tilan kohdalla kaavoitusluonnos muutetaan niin, että siinä

noudatetaan tasapuolisuutta muihin RA/ loma-asutusalueisiin, alueen kokoon ja

rantaviivan pituuteen nähden, eli ranta-alue muutetaan RA kohteeksi.

Vastine:




































kohtuullisuustarkastelulla.


46 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki



toteutuu tässä osayleiskaavassa tilan 2:184 osalta. Vaikka tilalla 2:184 on

laskennallista rakennusoikeutta, on emätilan rakennusoikeus käytetty muissa

lohkotiloissa, jotka on aikojen saatossa lohkottu nykyisestä tilasta 2:184. Jos

tilalle ja siten emätilalle myönnettäisiin uusi rakennusoikeus, vaarantuisi

maanomistajien tasapuolinen kohtelu.

Itsessään se, että rakennuspaikka täyttää rakennuspaikalta edellytetyt

vaatimukset, ei ole peruste osoittaa rakennusoikeutta. Tämä on määritetty jo

maankäyttö- ja rakennuslain sekä siihen liittyvän oikeuskäytännön kautta.


47 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

25 Hallikainen Sari, Monica, Jessica ja Samuel

016-417-4-29


1. Esitetään, että kaavoitusluonnos muutetaan niin, että siinä noudatetaan

alkuperäistä kiinteistön käyttötarkoitusta, eli vakituinen asunto. Kiinteistö on

ollut vuodesta 1932 lähtien vakituinen asunto.

2. Samalla pyydämme saada tiedon kuka, milloin ja perusteet, miksi muutos on

tehty.

Vastine:

1. Asikkalan kunnan tietojen mukaan kyseessä on loma-asunto. Rakennuspaikka

voidaan kuitenkin muuttaa maanomistajien esityksen mukaisesti vakituiseksi

asunnoksi (AO)

2. Kts. kohta 1.


48 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

26 Lindqvist Maritta

016-421-17-36


1. Rantayleiskaavan aineistoon on jälleen liitetty vanha tontti Metsomäki 16-421-

17-36. Kyseinen tontti on yhdistetty marraskuussa 2011tonttiin 16-421-17-47

Telkänharju. Näin siis kaava-aineistosta uupuu kokonaan nykyinen tontti 16-

421-17-48 Kuikankutsu. Kartta-aineistossa on siten virhe kuten myös

kantatilaluettelossa.

Vastine:

1. Kaava-aineiston kiinteistöraja-aineisto ja mitoitustarkastelu on kaavaluonnoksen

jälkeen päivitetty syksyn 2016 kiinteistörajatiedoilla. Myös mielipiteessä esille

tuotu asia on huomioitu ja korjattu kaava-aineistoon.


49 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

27 Lievonen Jouni

1:27


1. Halutaan muuttaa kiinteistön 1:27 RA -rakennuspaikka AO:ksi ja rakentaa

omakotitalo pysyväksi asunnoksi. Rakennuspaikka liittyy Rutalahdentiehen ja

suoraan muihin AO rakennuspaikkoihin.

2. Tilaan on ostettu lisämaata ja uusi rakennus on suunniteltu siten, että

rakennuspaikkaa tulisi laajentaa pohjoiseen.

Vastine:

1. Rakennuspaikan käyttötarkoitus on muutettu esitetyn mukaisesti

2. Rakennuspaikan rajaus on muutettu esitetyn mukaisesti


50 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

28 Järvenpää Jouni

016-407-1-121, 016-407-1-67


1. Kiinteistölle Kreivitär 16-407-1-121, ei ole jostakin syystä merkitty lainkaan

rakennusoikeutta. Sen sijaan sen vieressä sijaitseva, samassa omistuksessa

oleva, Kreivilä 16-407-1-67 on rakennettu. Korjannette syntymässä olevan

ilmeisen virheen niin, että syntyy mainittujen tilojen yhteinen rakennusoikeus.

Maanmittauslaitokselle on tehty anomus mainittujen tilojen yhdistämisestä.

pian.

Vastine:

1. Rakennuspaikkaa on laajennettu myös tilan 1:121 alueelle.


51 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

29 Haara Ville

16-417-5-123


1. Mitä keinoja on hakea tontille (5:123) rakennuslupaa tai voiko poikkeuslupaa

tms. saada? Tontti on iso yli 0,5 ha ja rantaviivakin on mukavasti, tontille

menee vielä hyvä tie koska seuraavat tontit on kesämökkikiinteistöjä. Tontti olisi

ihan käypä rakentamiseen. Tontti on ostettu ajatuksella että siihen rakennetaan.

Pieni saunamökki olisi riittävä.

Vastine:





































52 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

kohtuullisuustarkastelulla. Kohtuullisuustarkasteluun ei tässä kohtaa ole

perusteita.



maankäyttö- ja rakennuslain sekä siihen liittyvän oikeuskäytännön kautta


53 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

30 Lahtinen Saara ja Juha

16-419-7-120


1. Tilalle pitäisi olla mahdollisuus kaavoittaa 2 kpl 3 000 m2 tontteja.

Vastine:




































kohtuullisuustarkastelulla.



toteutuu tässä osayleiskaavassa tilan 7:120 osalta. Vaikka tilalla 7:120 on


54 (54)

23.1.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

laskennallista rakennusoikeutta jäljellä, on emätilan rakennusoikeus käytetty

muissa lohkotiloissa, jotka on aikojen saatossa lohkottu nykyisestä tilasta 7:120.

Jos tilalle ja siten emätilalle myönnettäisiin uusi rakennusoikeus, vaarantuisi

maanomistajien tasapuolinen kohtelu.



maankäyttö- ja rakennuslain sekä siihen liittyvän oikeuskäytännön kautta.

asikkalan kunta · 2017. 2. 6. · asikkalan kunta ruotsalaisen rantaosayleiskaava vastineet...

Documents