asikkalan ristikallion ranta-asemakaava-alueen ... · 6 asikkalan ristikallion...

Suom

en L

uont

otie

to O

y

ASIKKALAN RISTIKALLION RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2019

Suomen Luontotieto Oy 5/2019Jyrki Matikainen

Rantaviiva on kivikkoista

2


Suomen Luontotieto Oy

Sisältö

1. Johdanto ................................................................. 3

2. Aineisto ja menetelmät ........................................... 3

3. Tulokset .................................................................. 4

3.1 Alueiden yleiskuvaus ja luontotyypit................. 4

3.2 Liito-oravaselvitys ............................................. 6

3.2.1 Johdanto ................................................. 6

3.2.2 Käytetty menetelmä ............................... 6

3.2.3 Tulokset .................................................. 6

3.3 Pesimälinnustoselvitys ...................................... 7

3.3.1 Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajit ................... 7

3.3.2 Alueella pesivät /esiintyvät kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Hyvärinen ym. 2019) mainitut lintulajit ......... 7

4. Yhteenveto ............................................................. 8

5. Lähteet ja kirjallisuus .............................................. 9

6. Liitteet .................................................................. 11

3



1. JohdantoInsinööritoimisto Poutanen Oy tilasi keväällä 2019 Suomen Luontotieto Oy:ltä Asikkalan Ristikallion alueelle sijoittuvan ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Selvitys liittyy hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perussel-vityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut Juha Poutanen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen.

2. Aineisto ja menetelmätTutkimusalueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luonto-tyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29§), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinym-päristöt (1996/1093, 10§) ja Vesilain (Vesilaki 587/2011) suojelemat pienvesikohteet, kuten lähteet ja purot. Selvitys sisälsi myös uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Rau-nio ym. 2008) koskevan tarkastelun. Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyp-pien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti.

Luontotyyppiselvitys, jonka yhteydessä etsittiin myös uhanalaisia putkilokasvilajeja, teh-tiin 24.5 – 16.6.2019 välisenä aikana. Alueen pesimälinnusto selvitettiin mahdollisen uhan-alaisen tai vaateliaan pesimälajiston havaitsemiseksi (kts. pesimälinnusto-osio). Alueen liito-oravat selvitettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen (kts. liito-oravaosio).

Selvityksen maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala. Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyt-töömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Julkaistua luontotietoa ei alueelta löytynyt eikä aluetta ei liene aiemmin tutkittu.

4



3. Tulokset3.1 Alueiden yleiskuvaus ja luontotyypitAlue jaettiin lähinnä metsän iän ja metsänkäsittelytoimenpiteiden perusteella kahteen loh-koon sekä rantavyöhykkeeseen, joiden luontotyypit ja kasvillisuus selvitettiin. Rantavyöhyket-tä lukuun ottamatta koko aluetta on hoidettu talousmetsänä. Alueella ei ole peltoa, soita tai rakennettua aluetta. Alueelle johtaa metsäautotie ja rannassa on pieni venevalkama.

Lohko 1Valtaosa alueesta on keski-ikäistä harvettua kuusikkoa (Picea abies), josta harvennuksen yh-teydessä on muu puusto pääosin poistettu. Alueen pohjoisosan kuusikko on selvästi van-hempaa, mutta tämäkin alue on harvettu. Metsätyyppi on alueella mustikkatyypin tuotetta kangasta ja aluskasvillisuuden valtalajina kasvaa mustikka (Vaccinium myrtillus). Muuhun valtalajistoon kuuluu metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja paikoin myös metsäkastikka (Calamagrostris arundinacea). Muutamin kohdin alueella esiintyy myös hieman runsaammin metsänalvejuurta (Dryopteris carthusiana). Vaateliaampaa putkilokasvilajistoa ei alueella kas-va. Alueen keskiosissa on pieni kalliokumpare, jossa ei kuitenkaan laajempaa avokalliota ole, eikä alueella kasva kallioketojen lajistoa. Pensaskerros on lohkon alueella niukka ja se koos-tuu yksittäisistä kuusentaimista ja muutamasta kalliokumpareen reunalla kasvavasta virpapa-justa (Salix aurita). Lohkon alueella on niukasti lahopuuta hakkuutähteitä lukuun ottamatta.

Lohko 2Lohkon alue käsittää rantaviivaa reunustavan, enimmillään noin 50 metrin levyisen seka-metsäksi luokiteltavan alueen. Myös tätä aluetta on hoidettu talousmetsänä ja alueella on ollut aiemmin hakkuita. Alueen puusto koostuu männyistä (Pinus sylvestris), kuusista, rau-duskoivuista (Betula pendula) sekä muutamista haavoista (Populus tremula) ja raidoista (Salix caprea). Rantaviivassa kasvaa myös yksittäisiä tervaleppiä (Alnus glutinosa), mutta yhtenäistä tervaleppäreunusta ei alueella ole. Alueella on hakkuissa säästetty kookkaita kilpikaarnamän-

Suurin osa alueesta on kuusivaltaista talousmetsää

5



tyjä, jotka kasvavat nyt ylispuina. Alueella on muutamia tuulenkaatoja ja myös lahopuu-pökkelöitä, mutta lahopuuta on muuten niukasti. Metsätyyppi on alueella mustikkatyypin ja oravanmarjatyypin sekatyyppiä. Aluskasvillisuus on lohkon 1 aluetta monipuolisempaa. Valtalajiston muodostavat mustikka, oravanmarja (Mainthemum bifolium) sekä metsälauha. Alueella on myös muutama kielokasvusto (Convallaria majalis).

RantavyöhykeRantavyöhyke on alueella melko kapeaa ja ranta on pääosin kivikkoinen. Alueella on muuta-man neliömetrin kokoinen luhtalaikku, joissa kasvaa mm. viiltosaraa (Carex acuta), rantakuk-kaa (Lythrum salicaria), luhtavuohennokkaa (Scutellaria galericulata) ja rantamataraa (Galium palustre). Luhtalaikkujen reunoilla pensaskerroksen lajistoon kuuluu tuomi (Prunus padus), tuhkapaju (Salix cinerea) sekä niukkana esiintyvä suomyrtti (Myrica gale). Suomyrtti on Päi-jänteen alueella melko yleinen järvenrantojen laji, mutta Etelä-Suomessa laji on Lohjanjärveä lukuun ottamatta vähälukuinen. Saimaalla laji on yleinen. Rannassa ei ole vesialueesta irtau-tuneita lampareita, jotka sopisivat sammakoiden kutupaikoiksi. Rantaa pitkin kulkee polku koko suunnittelualueen läpi.

Rannassa on yksi pienialainen luhta-laikku

6



3.2 Liito-oravaselvitys3.2.1 JohdantoLiito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vai-kea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektii-vin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana.

3.2.2 Käytetty menetelmäTutkimusalueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailu-puiden tyviltä ja oksien alta 24.5.2019. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja päivä-lepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerk-kejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimak-kaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaika-na myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle.

3.2.3 TuloksetAlueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä ja alueella on niukasti lajille sove-liasta elinympäristöä. Valtaosa alueesta on monotonista ja harvennettua kuusikkoa, jossa ei lehtipuita kasva. Lajille elinympäristöksi optimaalisia varttuneita kuusi-haapa sekametsäku-vioita ei alueella ole. Tilapäisesti laji saattaa suunnittelualueella liikkua, koska alueelta on puustoisia yhteyksiä moneen suuntaan.

Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta

7



3.3 PesimälinnustoselvitysAlueelle tehtiin kartoituslaskentamenetelmään perustuva pesimälinnustoselvitys. Alueelle tehtiin laskentakierros 24.5 ja alueelta inventoitiin Lintudirektiivin liitteen I pesimälajit sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Hyvärinen ym. 2019) mainitut lintulajit. Peruslajistoa ei selvityksessä laskettu.

3.3.1 Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajit

Pyy (Bonasa bonasia) 1 pari Lohkon 1 itäreunalla havaittiin yksinäinen pyy, joka todennäköisesti pesi jossain lähialueella. alueella. Laji ei ole Suomessa harvinainen ja se kuuluu metsästettäviin riistalintuihin. Uudes-sa uhanalaisuusarvioinnissa se on luoteltu vaarantuneisiin (VU) lintulajeihin. Muiden metsä-lintujen tavoin laji kärsii hakkuista.

Teeri (Tetrao tetrix)Alueen keskiosan pienellä kalliokumpareella havaittiin teeren talvisia jätöksiä. Lajia ei kuiten-kaan pesimäaikana havaittu alueella. Alue kuuluu lajin laajaan talviseen ruokailualueeseen. Laji ei ole Suomessa harvinainen ja se kuuluu metsästettäviin riistalintuihin.

Viirupöllö (Strix uralensis) 1 pari ?Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevalla hakkuuaukealla havaittiin aamuhämärissä yksinäi-nen viirupöllö, joka väijyi saalista säästöpuuksi jätetyn suuren haavan oksalla. Laji pesinee jossain lähialueella. Suunnittelualueella ei ole lajille riittävän kookkaita luonnonkoloja lajin pesäpaikaksi. Alue kuuluu lajin laajan saalistusreviiriin.

Kalatiira (Sterna hirundo) Suunnittelualueen rannan edustalla havaittiin useaan kertaan saalistavia kalatiiroja. Enim-millään lintuja oli kymmenkunta. Laji ei kuitenkaan pesi suunnittelualueella, eikä rannan edustalla ole lokkilintujen pesimäluotoja.

3.3.2 Alueella pesivät /esiintyvät kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Hyvärinen ym. 2019) mainitut lintulajit

Västäräkki (Motacilla alba) 1 pariRannan venevalkaman tuntumassa havaittiin varoitteleva västäräkkipari, joka luultavasti pesi jossain rannan kivenkolossa. Uudessa uhanalaislukituksessa laji on luokiteltu silmälläpidet-täviin (NT) lintulajeihin, mutta laji on edelleen yleinen pesimälintu koko Suomen alueella.

Västäräkillä oli reviiri ranta-alueella

8



4. YhteenvetoSuunnitellulla ranta-asemakaava-alueella ei ole Luonnonsuojelulain 29§ mukaisia suojelta-via luontotyyppejä eikä Vesilain (Vesilaki 587/2011) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Myös Metsälain 10 § mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt puuttuvat alueelta. Alueella ei havait-tu liito-oravia, eikä alueella esiinny lajille optimaalista elinympäristöä. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella pesii pyy ja alueella havaittiin myös teeren talvisia jätöksiä. Alueen lähistöllä havaittiin myös viirupöllö, jonka reviiriin koko suunnittelualue kuuluu. Kansallisessa uhan-alaisluokituksessa (Hyvärinen ym. 2019) mainituista lintulajeista alueella havaittiin pesivinä västäräkki (NT) ja pyy (VU). Alueella ei ole viitasammakolle sopivia kutupaikkoja, sillä ran-nassa ei ole erillisiä järvestä kuroutuneita lampareita, joissa nuijapäät olisivat suojassa kalojen saalistukselta. Uhanalaisille sudenkorentolajeille merkittävät laajat luhdat puuttuvat alueelta täysin. Alueella ei ole perinnebiotooppeja eikä vanhaan asutukseen viittaavaa kasvilajistoa (arkeofyyttejä) havaittu alueella. Ranta-asemakaava aluetta hoidetaan talousmetsänä kapeaa rantakaistaletta lukuun ottamatta ja alueen luontoarvoja voi pitää tavanomaisina.

Suomyrttiä kasvaa rannan luhtalaikun reunalla

9



5. Lähteet ja kirjallisuus

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe.

Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33–46.

Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen Ympäristö 459.

Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suo-men lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympä-ristökeskus. Helsinki. 704 s.

Enemar, A. 1959: On the determination of size and composition of a passerine bird populati-on season. A methodologigal study. – Vår Fågelvärld suppl. 2:1-114.

Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki.

Koskimies, P. &Väisänen 1991: Monitoring bird populations in Finland . A manual of methods applied in Finland. Finnish Museum of Natural History.Helsinki 145 s.

Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi

Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus

Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikus-tannus. Tapio. Hämeenlinna.

Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki.

Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. – Suomen ympäristö.

Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhan-alaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Hel-sinki. 685 s.

Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. – Suomen Ympäristökeskus. Kirjayh-tymä Oy. Helsinki.

Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R. 2012 (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Hel-sinki

10



Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus.

Tiainen, Juha; Mikkola-Roos, Markku; Below, Antti; Jukarainen, Aili; Lehikoinen, Aleksi; Leh-tiniemi, Teemu; Pessa, Jorma; Rajasärkkä, Ari; Rintala, Jukka; Sirkiä, Päivi; Valkama, Jari 2015 : Suomen Lintujen uhanalaisuus 2015: Ympäristöministeriö. 978-952-11-4552-0

Tucker, G. & Heath, M. 1995: Birds in Europe- Their conservation status. BirdLife Conservati-on Series No. 3. 600p

Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi 2011: Suomen III Lintuatlas. – Luonnon-tieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. http://atlas3.lintuatlas.fi. ISBN 978-952-10-6918-5. Sähköinen versio.

Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. – Otavan Kirjapai-no, Keuruu. ISBN 951-1-12663-6.

Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä. www.karttapaikka.fi www.ymparisto.fi.

11



6. Liitteet

Karttaliite 1. Tutkimusalue ja lohkorajaus

asikkalan ristikallion ranta-asemakaava-alueen ... · 6 asikkalan ristikallion...

Documents