■toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

29
Toimiva kunta – hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma SDP:n puoluekokous, Hämeenlinna 5.-7.6.2008 Hyväksytty 7.6.2008

Upload: sdp

Post on 02-Nov-2014

2.594 views

Category:

News & Politics


2 download

DESCRIPTION

SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.

TRANSCRIPT

Page 1: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta – hyvinvoiva kuntalainen

-ohjelma SDP:n puoluekokous, Hämeenlinna 5.-7.6.2008

Hyväksytty 7.6.2008

Page 2: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen
Page 3: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

S i s ä l t ö 1. Kaikki mukaan - sosialidemokraattisen kuntapolitiikan

perusperiaatteet........................................................................................ 1

2. Osallistuva kansanvalta vaatii demokratian vahvistamista ................. 2

Edustuksellista demokratiaa täydennettävä................................................ 2

Valta ja vastuu samoissa käsissä ............................................................... 3

Kansalaisyhteiskunta tuo lisäarvoa päätöksentekoon................................. 4

Hiljaisten kuntalaisten ääni kuuluviin .......................................................... 5

Äänestäminen helpommaksi - politiikan vaihtoehdot näkyviin .................... 6

3. Vahva peruskunta - kuntalaisen paras turva.......................................... 8

PARAS-hanke............................................................................................. 8

Tiivis yhdyskuntarakenne............................................................................ 9

Kestävä kuntarahoitus turvaa palvelut ...................................................... 11

Valtio-kuntasuhde toimivaksi .................................................................... 12

Kunnista parempia työnantajia.................................................................. 13

Monipuoliset tuotantomuodot - demokraattinen ohjaus ............................ 14

4. Paikallispolitiikalla on väliä.................................................................... 16

Sosiaalisesti oikeudenmukainen kunta ..................................................... 16

Ekologisesti kestävä kunta........................................................................ 18

Paikallisten palveluiden keskeiset kehittämisperiaatteet........................... 19

Page 4: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen
Page 5: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

1

1. Kaikki mukaan - sosialidemokraattisen

kuntapolitiikan perusperiaatteet

• Itsensä toteuttaminen, yhteisöllisyys ja tasa-arvo tavoitteina Sosialidemokraattisen kuntapolitiikan lähtökohtana on jokaisen ihmi-sen vapaus ja oikeus toteuttaa itseään sekä yksilönä että osana yhtei-söä. Kaikista pidetään huolta. Yhteisön jäsenet kantavat puolestaan vastuuta toisistaan ja koko yhteisöstä. Vapautta ei voi olla ilman yhteisiä rakenteita, joilla luodaan jokaiselle mahdollisuuksia ja väyliä edetä elämässään. Tasa-arvoisesti nämä turvataan julkisen vallan keinoin, vahvistamalla kuntalaisten oikeuksia, tarjoamalla palveluita ja luomalla osallistumisen, oppimisen ja sivisty-misen mahdollisuuksia. Paikallisella tasolla näiden mahdollisuuksien luomisesta vastaa kunta. Sosialidemokraatit haluavat tukea niin kunta- kuin muussakin politii-kassaan erityisesti niitä ihmisiä, joiden sosiaaliset ja taloudelliset oi-keudet eivät täysimääräisesti toteudu. Tasa-arvo vaatii lähtökohtien tasa-arvoa. Tähän kuuluu myös kielellinen tasa-arvo. Kunnilla on keskeinen asema kansalaisten tasa-arvoisten mahdolli-suuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Globalisaatio, nopeutuva rakennemuutos ja yhteiskunnan monimutkaistuminen nä-kyvät jokaisen suomalaisen elämässä. Kunnan päätöksentekojärjestelmän tulee olla avoin ja demokraattinen. Hallinnollista epäselvyyttä, keinotekoisia raja-aitoja ja päätöksenteon hitautta on purettava. Valtaa ja vastuuta on selkiytettävä ja ne on pi-dettävä samoissa käsissä. Kuntien lisäksi tasa-arvoa turvaamaan tar-vitaan vahvaa valtiota. Valtion tehtävä on varmistaa laadukkaiden pal-veluiden tasapuolinen saatavuus ja kuntalaisten yhdenvertaisuus koko maassa lainsäädännön ja rahoituksen keinoin.

Page 6: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

2

Tasa-arvon ja yhteiskunnan sosiaalisen eheyden kannalta on suosit-tava yhteisiä, läheltä saatavia palveluita, joiden asiakkaita ovat kaikki kuntalaiset. Tätä kautta luodaan yhteisvastuuta ja käsitystä yhteisestä omaisuudesta ja yhteisöstä. Sosialidemokraatit haluavat turvata toimi-vat ja vaikuttavat hyvinvointipalvelut kaikille kuntalaisille koko maassa. Erilaisuus ja valinnanvapaus ovat myös palveluissa keskeisiä arvoja, mutta ne eivät saa tarkoittaa eriarvoisuutta. Kuntien palveluiden ja muiden tukirakenteiden on kohdeltava ihmisiä yksilöinä. Suomessa ei saa syntyä kahden kerroksen palvelujärjestelmää. Ihmisten omaa asi-antuntemusta on hyödynnettävä entistä enemmän niin palveluissa kuin hallinnossa. Vahvoja ja toimivia palveluita ei voi olla ilman tervettä kuntataloutta. Paikallista elinvoimaa ja taloudellista toimeliaisuutta on tuettava ja vahvistettava kannustavalla rahoitusjärjestelmällä, luomalla hyvät edellytykset työllistävän elinkeinotoiminnan harjoittamiseen sekä pa-nostamalla palveluissa ennaltaehkäisevään toimintaan. 2. Osallistuva kansanvalta vaatii

demokratian vahvistamista

Edustuksellista demokratiaa täydennettävä

• Lisää suoria mahdollisuuksia vaikuttaa, vuorovaikutteisuutta kuntahallintoon

Sosialidemokraattien yhtenä tavoitteena on rakentaa osallistuvaa kan-sanvaltaa. Tämä tavoite on ajankohtainen myös kunnissa. Kuntapoli-tiikan tavoitteena on oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja kaikkien mah-dollisuus osallistua. Demokratiaa on vahvistettava niin edustuksellisen järjestelmän kuin täydentävien väylien kautta. Edustuksellinen demokratia, jossa kaikilla on mahdollisuus asettua ehdokkaaksi ja äänestää kunnallisissa vaaleissa, on historiallinen saa-vutus. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valta ja valmistelu, sekä val-

Page 7: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

3

tuustojen päätäntävalta ovat yhä toimivan kuntademokratian perusta. Poliittisilla luottamuselimillä on aina viimekätinen päätäntävastuu, jos-ta ollaan vastuussa kuntalaisille. Edustuksellinen demokratia ei kuitenkaan yksin riitä turvaamaan ih-misten mahdollisuutta aitoon osallistumisen. Sivistyneessä ja aktiivi-sessa yhteiskunnassa tarvitaan täydentäviä osallistumisen muotoja, jotta kaikilla kunnan asukkailla on mahdollisuus täyteen osallisuuteen. Kunnallisen itsehallinnon tavoitteena on paitsi paikallinen demokratia, myös hyvin toimivat ja läheltä saatavat palvelut. Yhteiskunnallisten ra-kenteiden on tuettava ihmisiä heidän jokapäiväisessä elämässään ja omissa tavoitteissaan. Toimiva paikallisdemokratia on asukkaiden, jär-jestöjen, yhteisöjen ja yritysten yhteistyötä, jossa avoin keskustelu ja mielipiteiden vaihto edistää päätöksentekoa ja paikallista demokratiaa. Toimivan paikallisdemokratian kautta ihmisille syntyy mahdollisuus vai-kuttaa käyttämiinsä palveluihin ja oman asuinympäristönsä asioihin. Osallisuus ja kokemus oman mielipiteen kuulemisesta ja huomioon ot-tamisesta ovat keskeisiä yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun syntymisen kannalta. Tämä korostaa vuorovaikutteisuuden tarvetta kaikessa kun-nan toiminnassa, niin hallinnossa kuin palveluissa.

Valta ja vastuu samoissa käsissä

• Vahva peruskunta lisää avoimuutta Suomalaisilla kunnilla on laaja verotusoikeus sekä laajat vastuut pal-veluiden tuotannossa. Tämä korostaa vallan ja vastuun yhteyttä sekä avoimuuden ja tilivelvollisuuden merkitystä. Kunnan hallinto- ja päätöksentekojärjestelmän on oltava läpinäkyvä ja ymmärrettävä. Kuntalaisilla on oikeus saada ymmärrettävää tietoa kunnan päätöksistä ja niiden taustoista. Päätöksillä on oltava kasvot ja puhelinnumero. Samalla selvitetään mahdollisuutta ottaa kunnanval-tuustoissa käyttöön kunnallinen välikysymys, jolla valtuuston käsiteltä-väksi tuodaan kuntalaisten kannalta keskeisiä poliittisia kysymyksiä.

Page 8: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

4

Kaikkia kuntien vastuulla olevia palveluja ei voida tuottaa vahvoissa-kaan peruskunnissa, vaan tarvitaan yhteistyötä. Näiden järjestelyiden tulee kuitenkin olla enemmän poikkeus kuin sääntö hallinnon pirstou-tumisen lisätessä kustannuksia samalla, kun valta karkaa demokraat-tisesti valituilta valtuustoilta. Mahdollisten yhteistyöjärjestelyiden yh-teydessä on varmistettava riittävä ja asianmukainen, vahva peruskun-nista käsin tapahtuva ohjaus ja valvonta. Kuntapäättäjät ovat vastuus-sa päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja valvonnasta.

Kansalaisyhteiskunta tuo lisäarvoa päätöksentekoon

• Järjestöjä ja verkostoja kuultava paikallisessa päätöksenteossa

Kansalaisjärjestöjä ja kansalaisten muodostamia yhdistyksiä sekä va-paamuotoisia verkostoja on hyödynnettävä päätöksenteon tukena en-tistä enemmän. Nämä vapaa- ja omaehtoiset verkostot ovat joustavia, välittävät tietoa etukäteen ja ottavat mukaan useampia kuntalaisia kuin edustuksellinen päätöksenteko. Järkevä järjestöjen ja verkostojen kuuleminen tuo kunnalliseen pää-töksentekoon sellaista asiantuntemusta, jota poliittisilla päättäjiltä ja vi-ranhaltijoilta puuttuu. Järjestöjen osallisuus asioiden valmistelussa on hyvä tapa lisätä asiantuntemusta ja osallisuutta päätöksenteossa. Tämä toimii myös muodollisen demokratian täydentäjänä ja antaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon muutoinkin kuin äänestämällä. Käyttäjädemokratiaa on laajennettava siten, että ihmisillä on aito mahdollisuus vaikuttaa itse mm. päiväkodin, koulun, terveyspalvelui-den ja ikäihmisten palveluiden toimintaan. Palvelupalautejärjestelmiä on kehitettävä ja niiden käyttöä päätöksenteon pohjana vahvistettava.

Page 9: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

5

Hiljaisten kuntalaisten ääni kuuluviin

• Henkilökohtaisia kontakteja lisättävä, kuntapäättäjät ulos kabineteista

Kaikkien oikeus osallisuuteen ei toteudu perinteisin ja totutuin mene-telmin. Heihin lukeutuvat mm. lapset, nuoret, ikäihmiset, vajaakuntoi-set, vammaiset sekä syrjäytymisuhan alla elävät kansalaiset. He eivät tule kuulluiksi perinteisin menetelmin. Vanhusten osallisuutta voidaan lisätä henkilökohtaisin haastatteluin ja keskusteluin. Vanhusneuvostot ovat asiantuntijoita käyttäjien näkö-kulmasta. Tärkeää olisikin saada vanhusneuvostot osaksi jokaisen kunnan päätöksentekoprosessia. Palvelusuunnitelmien käyttö lisää mahdollisuuksia kuulla asiakasta ja hänen tarpeitaan. Nuorten ja las-ten osallisuutta voidaan lisätä käyttämällä nuorten omakohtaista asi-antuntemusta hyväksi mm. koulun kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kun-tien nuorisovaltuustojen ja vastaavien toimintaryhmien roolia on sel-keytettävä ja vaikutusmahdollisuuksia lisättävä Syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten osallisuutta tulee tukea erityis-ten projektien kautta. On rakennettava pidempiaikaista luottamusta ja vuorovaikutusta. Erityisen tärkeää tämä on alhaisen äänestysprosen-tin alueilla. Kuntalaisten omia valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua paikalli-seen päätöksentekoon vaalien välillä on lisättävä. Kunnallisten luotta-mushenkilöiden ja kuntalaisten vuorovaikutusta tulee lisätä. Erilaiset tapaamiset, avoimet keskustelutilaisuudet ja tapahtumat antavat pa-remmat mahdollisuudet kuntalaisten mielipiteen kuulemiselle yhdessä kirjallisten ja sähköisten palautejärjestelmien kanssa. Kansalaisilla on oltava säännöllinen mahdollisuus antaa palautetta kunnallisille päättä-jille ja asioista vastaaville ja valmisteleville viranhaltijoille.

Page 10: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

6

Äänestäminen helpommaksi - politiikan vaihtoehdot näkyviin

• Koordinaatiota valtakunnan ja paikallisen politiikan välille, väriä tunnustettava

Suomessa kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus on pohjoismaiden al-haisin. Tähän on saatava muutos. Äänestämättömyyden taustalta löy-tyy usein monia rakenteellisia ongelmia, erityisesti sosioekonomisen tasa-arvon osalta. Sosialidemokraattien on omalla toiminnallaan mää-rätietoisesti pyrittävä lisäämään kansalaisten poliittista järjestelmää kohtaan tuntemaa luottamusta. Tavoitteena ovat päätöksenteon avoi-muus, selkiyttäminen ja nopeuttaminen. Äänestäminen on tehtävä jokaisessa kunnassa mahdollisimman hel-poksi. Liian monessa kunnassa ainoa ennakkoäänestyspaikka löytyy kunnantalolta. Säästösyyt eivät saa estää ihmisiä äänestämästä. Äänes-tysbussit, äänestyskuljetukset ja kauppakeskus- ja lähikauppaäänes-tyspaikat on otettava käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. Lisäksi säh-köisten äänestysjärjestelmien käyttöönottoa vaaleissa on edistettävä. Kunnissa perinteinen johtamistapa on mahdollisimman laajapohjainen kunnanhallitus. Tämä yhdessä korostuneen virkamiesvetoisuuden kanssa on osin johtanut siihen, että kuntapolitiikasta on tullut vaihto-ehdotonta ja harmaata. Päätöksenteon ehdoton edellytys on kuntalai-sen etu. Kunnanhallitus on vastuussa kuntalaisilleen tehdyistä päätök-sistä, ei viranhaltijoille. Maan hallituksessa toteutettava valtakunnan-tason politiikka ei aina kohtaa paikallistason toimintaa. Alueelliset eri-tyiskysymykset eivät pelkästään saa olla ratkaisevia päätöksenteossa. Poliittisten puolueiden valtakunnan tason ja paikallisen tason poliittiset linjaukset menevät välillä eri suuntiin. Politiikan koordinaatiota on pa-rannettava kaikilla tasoilla ja eri puolueiden poliittiset vaihtoehdot tulee myös paikallisesti tuoda selkeästi esille. Sosialidemokraattisen politii-kan linjan on, paikallisiin olosuhteisiin sopeutuen, oltava mahdollisim-man selvä ja yhtenäinen koko maassa.

Page 11: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

7

Aidon osallistumisen parantamiseksi ansionmenetys ja korvauskäy-tännöt on uudistettava sellaisiksi, että kunnalliset luottamustehtävät ovat houkuttelevia ja mahdollisia kaikille kuntalaisille elämäntilantees-ta riippumatta. Työn ja luottamustoimien yhteensovittamista on helpo-tettava. Erilaisissa kunnissa demokratiahaasteet vaihtelevat. Edustuksellinen demokratia vaatii kuntauudistuksen kaltaisissa muutostilanteissa eri-tyistä huolenpitoa. Valtuutettujen, lautakuntien jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden osaamista ja valmiutta hallita suuria asiakoko-naisuuksia on jatkuvasti vahvistettava. Luottamushenkilöiden koulu-tus, asiantuntijoiden kuuleminen ja valmistelun avoimuus auttavat edustajien valmiutta hoitaa luottamustehtäviään. Pääkaupunkiseudun metropolialue sekä suuret kaupungit tarvitsevat asuinaluekohtaisia osallistumisen muotoja sekä edustuksellisia elimiä. Tällaisia ovat mm. alueelliset neuvottelukunnat tai kaupunginosaval-tuustot. Kuntien yhdistyessä ja hallinnon virtaviivaistuessa on huoleh-dittava sektorilautakuntien riittävästä määrästä. Edustuksellisuutta ei tule vähentää. Myös kunnassa tehtävien päätösten valmistelua on demokratisoitava. Valtuustoilla on oltava mahdollisuus käydä poliittista lähetekeskuste-lua valmisteltavaksi menevistä asioista. Tätä kautta kansalaisten sekä heitä edustavien elinten merkitystä ja painoarvoa kyetään lisäämään. Kuntien on järjestettävä säännöllisesti valtuustojen, hallitusten ja lau-takuntien kyselytunteja. Demokraattista päätöksentekoa on tarvittaessa uudistettava ja kuntien tulee itse voida kokeilla ja valita erilaisia johtamisen ja luottamustehtä-vien hoitamisen malleja. Erilaiset kokeilut voivat tuoda uutta ilmettä ja lisätä kansalaisten kiinnostusta kuntapolitiikkaan ja poliittiseen johta-juuteen. Yhtenä esimerkkinä tästä on pormestarimalli. Kunnallisiin luottamustoimiin osallistuville on turvattava riittävä ajan-käyttö.

Page 12: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

8

3. Vahva peruskunta - kuntalaisen paras turva

PARAS-hanke

• Työssäkäyntialueeseen perustuva peruskunta, valtio takaamaan tasa-arvoa

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistämisessä sosialidemo-kraateilla on ollut keskeinen merkitys. Uudistus käynnistettiin, jotta kunnat selviytyisivät tulevista haasteista, joista merkittävin on väestön ikääntyminen yhdessä paikallisten peruspalveluiden laadun ja saata-vuuden kanssa. Uudistusten tavoitteena tulee ennen muuta olla paikallisen palveluta-son parantaminen ja lähipalveluiden laadun ja saatavuuden varmista-minen myös tulevaisuudessa. Kuntien tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää kuntaraken-teen tiivistämistä, kuntien rahoituspohjan vahvistamista ja kuntien ve-tovoiman kehittämistä uusiutuvilla työmarkkinoilla. Myös yhdyskunta-rakenteen eheytyminen kaupunkiseuduilla on PARAS-hankkeen kes-keinen tavoite. Kuntaliitosten kautta kuntien määrä vähenee, mutta ei riittävästi. Useimmat sellaiset kunnat, joiden väestöpohja ei riitä 20 000 asuk-kaan vaatimuksen täyttämiseksi, etenevät puitelain toteuttamisessa yhteistoiminnan kehittämisen kautta. Monin paikoin uusien toimielinten perustaminen on johtamassa päällekkäiseen hallintoon ja monimut-kaiseen asioiden järjestämiseen. Päätäntävallan siirtyminen yhä kau-emmaksi kansalaisten valitsemilta valtuutetuilta heikentää demokraat-tista päätöksentekoa ja läpinäkyvyyttä. Sosialidemokraattien mielestä yhteistyöhön sitoutuneiden kuntien tulee varmistaa päätöksenteon avoimuus ja valvonta sekä vuorovaikutus palvelun käyttäjien kanssa. Kuntien yhteistyöelimien valinnassa on noudatettava kunnallisvaalien tulokseen perustuvia poliittisia voimasuhteita. Kuntien yhteistyön on oltava kuntien kiinteässä ohjauksessa.

Page 13: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

9

Peruspalveluiden järjestämisen tulee perustua vahvoihin peruskuntiin. Vahva peruskunta muodostuu parhaimmillaan kansalaisten luonnolli-sen työssäkäynnin ja asioinnin pohjalta. Kuntaliitokset ovat kuntayh-teistyötä demokraattisempi ja tehokkaampi keino pyrkiä vastaamaan palvelutarpeiden kasvuun. Kuntaliitosten yhteydessä on huolehdittava demokraattisista rakenteista ja liitoksista on koiduttava konkreettista hyötyä kuntalaisille. Siinä tilanteessa on varmistettava kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi alueellisten neuvottelukuntien tai muiden lähidemokratiaa edistävien toimenpiteiden avulla. Kuntatasolla resursseja on siirrettävä hallinnosta palveluihin. Kunta-koon kasvattaminen vapauttaa kuntien resursseja palvelutuotantoon ja lisää samalla tosiasiallisia valinnan mahdollisuuksia sekä parantaa lä-hipalveluita. Tiettyjen tehtävien hoidossa kuntayhteistyötä tarvitaan edelleen. Yhteistyö on tarpeen erikoistuneissa palveluissa, joiden jär-jestämisen väestöpohjan tarve ylittää selvästi suurtenkin kuntien väki-luvun. Suomessa on kenties Euroopan pisimmälle viety kunnallinen itsehal-linto. Monista eduistaan huolimatta tämä on myös johtanut palveluta-son kirjavoitumiseen. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa monen palvelun tai etuuden suhteen vain sen vuoksi, että he sattuvat asu-maan tietyssä kunnassa. Valtion ja kuntien on vahvistettava rooliaan perusoikeuksien tasa-arvoisessa takaamisessa kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.

Tiivis yhdyskuntarakenne

• Seudullista yhteisvastuuta ja kurissa pysyviä kustannuksia. Suomalainen yhdyskuntarakenne on hajautunut. Laajalle alueelle pit-kien välimatkojen päähän toisistaan hajonnut yhdyskuntarakenne ai-heuttaa haasteita lähipalveluiden tehokkaalle järjestämiselle. Yksityis-autoiluun vahvasti perustuva yhdyskuntarakenne aiheuttaa myös li-sääntyneitä liikennepäästöjä ja vaikuttaa ilmastonmuutosta edistävästi. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on hajautumisen lisäksi eriyty-mässä. Keskuskaupungit ovat alueensa työssäkäynnin keskuksia sa-

Page 14: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

10

malla, kun ne vastaavat pääosin ylikunnallisista palveluista. Niiden harteille on jäämässä usein myös sosiaalinen asuntotuotanto ja maa-hanmuuttajien kotouttamisesta vastaaminen. Kaupunkiseudulla jokaisen kunnan on kannettava vastuunsa moni-puolisesta asuntotuotannosta. Samalla on edistettävä yhdyskuntara-kenteen eheytymistä. Yhdyskuntien pirstoutuminen ja kuntien tarpeet-toman suureksi kasvava kilpailu asukkaista sekä yrityksistä uhkaa jät-tää yhteisen edun niin alueen taloudesta kuin ilmaston muutoksen tor-junnasta taka-alalle. Tähän on saatava muutos, sillä vastuu ilmaston-muutoksen torjunnasta kuuluu kaikille.. Kehyskuntien lisäksi tämä vaa-tii aktiivisia toimenpiteitä keskuskaupungeilta, joiden on kyettävä osoit-tamaan mahdollisista kuntaliitoksista seuraavat yhteiset edut. PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmat eivät edistyksestä huo-limatta ole sisällöltään ja tavoitteiltaan riittävän sitovia. Kaupunkiseutu-jen elinvoima on koko Suomen ydinkysymys. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen edistämisessä valtiovallan on otettava vastuunsa. Ny-kyistä osin epätervettä kehitystä ja sen hallintaa ei tule jättää pelkäs-tään kuntien hoidettavaksi, vaan siihen on tarvittaessa puututtava lainsäädännöllä.. Yhdyskuntasuunnittelun on tuettava toimivan joukkoliikenteen synty-mistä ja säilymistä. Riittävä asukaspohja mahdollistaa ympäristöystä-vällisen raideliikenteen rakentamisen ja käytön. Valtion on osallistutta-va merkittävästi paikallisten raideliikennehankkeiden rahoitukseen ja tuettava kuntia ilmastonmuutosta ehkäisevässä päätöksenteossa. Joukkoliikenteen kehittämiseen on varattava entistä enemmän varoja, joita on käytettävä paitsi liikenneyhteyksien parantamiseen, myös matkalippujen hinnan laskemiseen. Erityisen keskeistä on turvata su-juvat työssäkäyntialueen sisäiset liikenneyhteydet. Seudullisten ja alueellisten maankäyttöohjelmien avulla voidaan luoda puitteet yhdyskuntarakennetta eheyttävälle kaavoittamiselle. Samalla vähennetään kuntien välisen kilpailun seurauksena syntyviä huonoja kaavaratkaisuja. Kaavoituspäätöksiin liittyvien valitusten käsittelyaikaa on kyettävä lyhentämään merkittävästi.

Page 15: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

11

Kestävä kuntarahoitus turvaa palvelut

• Vahvempi verotulopohja, vähäisempi tukiriippuvuus Vaikka viime aikojen talouskasvu on ollut suotuisaa, on useissa kun-nissa suuria taloudellisia ongelmia. Erityisesti ongelmat ovat korostu-neet pienissä kunnissa, vaikka verotulot ja valtionosuudet asukasta kohden näissä kunnissa ovat maan keskiarvoa korkeammat. Erityises-ti valtion tuki näille kunnille on korkea. Väestön ikärakenteen muutokset lisäävät kuntien vastuulla olevien palvelujen kysyntää ja aiheuttavat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa taloudellisia ongelmia. Kestävää peruspalvelujen rahoituspohjaa ei voida rakentaa korkean valtion tukiriippuvuuden varaan. Kestävä rahoituspohja edellyttää kun-tarakenteen tiivistämistä ja kuntien oman veropohjan vahvistamista sekä yhteistyötä ympäristökuntien kanssa palvelujen tuottamisessa kuntalaisille. Kuntien verotulopohjaa on vahvistettava niin, että kunnanvaltuustojen päättämä tuloveroprosentti vastaa kunnan todellista verokertymää, ku-ten eduskunnassa hyväksytty PARAS-hankkeen puitelaki edellyttää. Tämä on tärkeätä myös demokratian sekä talouden ja toiminnan lä-pinäkyvyyden näkökulmasta. Kuntien verotulopohjassa olevia eroja tulee tasata palvelujen rahoituk-sen varmistamiseksi. Tämän lisäksi valtion on osallistuttava palvelujen rahoitukseen valtionosuuksin, joiden määräytymisessä otetaan huo-mioon palvelujen tuottamisen kustannuksiin vaikuttavat olosuhdeteki-jät kuten väestön ikärakenne ja harva asutus. Kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset ovat mahdollistaneet pienten ja keskisuurten tulojen veronkevennykset, mutta samalla ne ovat kaventaneet kuntien verotulopohjaa. Kunnallisverotus on vähen-nysten myötä myös muuttunut osin progressiiviseksi niin, että suurim-pia tuloja saavien kunnallisveroprosentti on 18,5 prosenttia ja pienitu-loisten kunnallisveroa maksavien palkansaajien noin 10 prosenttia. Kuntien verotulopohjan vahvistaminen ei saa merkitä progressiivisuu-

Page 16: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

12

den vähenemistä. Verotusta uudistettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kokonaisverorasituksen oikeudenmukaisuuteen. Verovä-hennysten siirtyminen valtionverotuksessa huomioitavaksi ei saa joh-taa kuntien palveluissa pienituloisten rahoitusosuuden kasvuun. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tue riittävästi kuntien omatoimi-suutta ja tarkoituksenmukaisten rakenteiden syntyä. Nykyinen valtion-osuusjärjestelmä ylläpitää osaltaan nykyistä kuntarakennetta. Valtion-osuusjärjestelmää on selkeytettävä ja yksinkertaistettava. Hallinnonala-kohtaiset valtionosuudet on yhdistettävä mahdollisimman laajasti. Kunnat ovat alueensa merkittäviä taloudellisia toimijoita. Tärkeätä on, että rahoitusjärjestelmän kautta edistetään taloudellista kasvua ja työ-paikkojen syntymistä sekä ehkäistään tarpeetonta kuntien välistä kil-pailua. Yhteisövero on säilytettävä kuntien tulopohjassa elinkeinopoliit-tisista kannustinsyistä. Kiinteistöverolla tulee olemaan jatkossakin tär-keä osuus kuntien veropohjassa.

Valtio-kuntasuhde toimivaksi

• Kuntien taakkaa kevennettävä erityisen kalliin hoidon osalta Valtion tehtävä on varmistaa laadukkaiden palveluiden tasapuolinen saatavuus koko maassa. Valtion talouden osana olevan peruspalve-luohjelman toimivuutta ja taloudellisia ohjauskeinoja on parannettava. Peruspalveluohjelmassa tulee nykyistä realistisemmin arvioida kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoa tulevina vuosina ja esittää kei-not tasapainon saavuttamiseksi. Vaatimukset kuntien tuottavuuden parantamisesta eivät saa jäädä ai-noiksi toimenpide-esityksiksi. Vaikka kuntien toimintatapoja ja tehok-kuutta on nostettava, on myös otettava huomioon, että kansainvälisis-sä vertailuissa kuntapalvelumme pärjäävät hyvin niin laadun kuin kus-tannustehokkuuden osalta. Työvaltaisella kunta-alalla tuottavuuden jatkuva parantaminen nykyisin laskennallisin mittarein on hyvin vaikeata. Palveluiden käyttäjien hoi-toisuus kasvaa väestön vanhenemisen myötä ja laadukas hoito vaatii

Page 17: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

13

usein lisäpanostuksia ja lisää hoitohenkilöstöä. Näin on erityisesti vanhustenhuollossa. Kuntien tehtäväkenttä on jatkuvasti laajentunut samalla kun nykyisiä tehtäviä on laadullisesti kasvatettu, esimerkiksi hoitotakuun myötä. Tämä on luonnollinen kehityskulku ja sillä on kansalaisten laaja hy-väksyntä. Kuntien menoista voimakkaimmin ovat kasvaneet erikoissai-raanhoidon menot. Vaikka erikoissairaanhoitomme on kansainvälises-sä vertailussa varsin edullinen ja tehokas, uhkaa näiden menojen voimakas kasvu jo muiden toimintojen kehittämistä. Nyt noin 20 pro-senttia potilaista aiheuttaa yli 80 prosenttia erikoissairaanhoidon me-noista. Suomi onkin tiettävästi ainoa maa maailmassa, jossa paikallishallinto vastaa erityisen kalliin hoidon järjestämisestä ja pääosin sen rahoituk-sesta. Tämä vääristää ja vaikeuttaa kuntien muun toiminnan hoitamis-ta. Kehitystä on ohjattava suuntaan, jossa korkeaa osaamista keskite-tään ja samalla varmistetaan, että kallistuva erityisen kallis hoito ei vaikeuta muun kunnallisen toiminnan kehitystä. Valtion on tultava vas-taan ja otettava oma vastuunsa erityisen kallista hoitoa saavista kun-talaisista asuinpaikasta riippumatta.

Kunnista parempia työnantajia

• Määräaikaisuuksia vähennettävä, työntekijöiden osaaminen täyteen käyttöön

Kuntien suurena haasteena on kuntahenkilöstön ikärakenne. Suuri osa kuntien henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Kuntien on huolehdittava ikääntyvistä työntekijöistään sekä panostettava hei-dän työssä viihtymiseensä ja jaksamiseensa. Ikääntyvien työntekijöi-den ammattitaidon arvostus ja heidän tietotaitonsa siirtyminen seuraa-valle työntekijäpolvelle pienentää muutoksen riskiä. Voimakas muutos asettaa suuria haasteita myös uuden työvoiman rekrytoinnille. Kunnan tulee olla reilu, henkilöstönsä hyvinvoinnista sekä osaamises-ta huolta kantava työnantaja. Kuntatyön laatua ja tehokkuutta sekä sen kiinnostavuutta uramahdollisuutena parannetaan merkittävästi

Page 18: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

14

työsuhteita vakinaistamalla, työntekijöiden osaamiseen panostamalla sekä kannustavammalla palkkauksella. Perusteeton määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on lopetettava. Kuntien tulee profiloitua oikeudenmukaisina, turvallisina ja monipuoli-sia mahdollisuuksia tarjoavina työnantajina. Päällekkäisyyksiä on pois-tettava ja hyödynnettävä uutta teknologiaa sekä parempaa työn orga-nisointia. Työyhteisöjen johtamiskulttuuriin sekä työpaikkademokratian kehittämiseen on panostettava voimakkaasti. Kunnissa on mahdollistettava entistä joustavammat työaikajärjestelyt, joiden puitteissa työntekijöillä on mahdollisuus parempaan työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Epätyypillisiä työsuhteita voidaan vä-hentää palkkaamalla vakituisia sijaisia sijaisrenkaaseen, yhdistämällä toimenkuvia sekä lisäämällä moniammatillisuutta. Kunnan henkilöstön hyvinvoinnin ja kuntatyönantajan kilpailukyvyn kannalta keskeistä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Kunnilla on jo tällä hetkellä palveluksessaan huomattavan osaava ja koulutettu henkilökunta. Kuntien omat organisaatiot on nostettava työssä kehit-tymisen markkinajohtajiksi. Työntekijöiden omaa osaamista ja ideoita on hyödynnettävä palveluiden kehittämisessä entistä enemmän. Kuntaorganisaation sisäistä innovaatiotoimintaa on kannustettava ja tuettava.

Monipuoliset tuotantomuodot - demokraattinen ohjaus

• Omille ja ostetuille palveluille yhtenäiset laatukriteerit. Täysin markkinaperusteisessa palvelujärjestelmässä vain harva kyke-nisi turvaamaan itselleen asianmukaisen turvan. Yksityisen vastuun yhteiskunnassa yksilö vastaa itsestään, muttei kanna vastuuta muista kansalaisista tai yhteiskunnan kokonaisedusta. Hyvinvointiyhteiskunta kantaa kuntien palveluiden avulla puolestaan vastuuta kaikista yhtei-sön jäsenistä ja luo solidaarisuutta sekä tasa-arvoa järjestelmään osallistuvien välille.

Page 19: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

15

Tasa-arvosyistä palveluiden järjestämisperustan tulee olla julkinen. Palveluita voidaan tuottaa myös yksityisesti tai järjestöjen toimesta, jolloin perustana ovat kuntien järjestämisvelvollisuutensa mukaisesti ostamat palvelut. Kunnalla on aina vastuu palveluista, niiden saata-vuudesta ja kuntalaisten hyvinvoinnista. Kunta ei voi ulkoistaa järjes-tämisvastuutaan. Markkinoita on hyödynnettävä silloin, kun ne tehostavat tuotantoa ai-heuttamatta ihmisten elämään kohdistuvia negatiivisia ulkoisvaikutuk-sia. Toimialat, joille ei synny luontaisia markkinoita tai joiden palveluita ei voida tuotteistaa, tulee irrottaa kilpailuttamiskäytännöstä. Sosiali-demokraatit eivät hyväksy sellaisia toimintojen uudelleenjärjestelyjä, joiden seurauksena henkilöstön työehdot heikkenevät. Kilpailuttami-nen ei saa tapahtua työehtojen kustannuksella. Kunnan omaa palvelutuotantoa on säilytettävä myös tilanteissa, joissa palvelun tuottaminen ulkoistetaan. Tämä takaa ostopalveluiden tilaa-jaosaamisen säilymisen omassa kunnassa. Omaa palvelutuotantoa tarvitaan myös ehkäisemään kartellien tai yksityisten oligo- tai mono-polien syntyä sekä hillitsemään hintojen nousua. Kuntien tulee omissa palvelustrategioissaan tehdä selkeä suunnitelma miten, millä ehdoilla ja laadun sekä valvonnan varmistusjärjestelmillä palveluita voidaan tilata kolmannen sektorin toimijoilta ja yksityisiltä yrityksiltä täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa. Ostopalvelui-ta tulee arvioida samoin periaattein ja laatuvaatimuksin kuin kunnan omaa toimintaa. Palveluita voidaan jättää harkinnan jälkeen myös asiakkaan itsensä ostettavaksi esimerkiksi palvelusetelillä. Näissä tilanteissa on varmis-tettava, että asiakkaalla on mahdollisuus toimia valveutuneena kulut-tajana. Kun yhteiskunnan tukemia palveluseteleitä käytetään yksityis-henkilön palveluntuottajalta ostamiin palveluihin, on järjestettävä riittä-vä palveluohjaus, valvonta ja oikeusturvakeinot. Palveluita ulkopuolelta ostettaessa on huolehdittava toimivasta palve-luketjuista sekä laadunvarmistuksesta. Palvelujärjestelmän hajautues-sa usean eri toimijan yhteistyöksi erikoistumisella saavutettavat hyödyt

Page 20: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

16

saattavat hukkua informaatio-ongelmiin ja hallintoon kuluvien resurs-sien kasvamiseen. Kuntien on jatkossa entistä enemmän hyödynnettävä tutkimustietoa, jossa vertaillaan kustannuksia muihin vastaaviin toimijoihin, toiminnan tavoitteisiin sekä aikaisempiin suorituksiin. Hyvät käytännöt on kyettä-vä levittämään tehokkaasti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ulkois-tamisesta aiheutuvien vaihdanta- ja piilokustannusten esiin saamiseksi ja laskemiseksi. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on kuntien osto-osaamista vahvistettava tuntuvasti. 4. Paikallispolitiikalla on väliä

Sosiaalisesti oikeudenmukainen kunta

• Alueiden eriarvoistuminen estettävä, kunnista reiluja ja eettisiä ostajia

Alueellinen eriarvoistuminen kaupunkialueilla on kyettävä pysäyttä-mään ja kehityskulku kääntämään. Erityisesti suuria suomalaisia kau-punkeja uhkaa monista eurooppalaisista suurkaupungeista tuttu kehi-tys, jossa tietyt alueet menettävät vetovoimaansa, niiden palveluiden taso heikkenee ja sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Alueellinen eriy-tyminen näkyy nopeasti ja vakavasti mm. koulujen oppimistuloksissa, alueen investoinneissa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Eriyty-miskierre on helposti itseään ruokkiva. Kasvava maahanmuuttajaväestö on Suomelle arvokas voimavara, mutta maahanmuuttoon liittyy myös haasteita. Työpaikan saaminen on keskeinen edellytys Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin integroi-tumiselle. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on kotouttamiseen sekä kie-liopetukseen taattava riittävät resurssit. Lisäksi ikääntyneiden maa-hanmuuttajien erityistarpeet sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta tarvitsevat rahoituksen lisäksi mm. kuntakohtaisia ohjelmia.

Page 21: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

17

Kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa on uudelleen korostetta-va sosiaalisen monimuotoisuuden periaatteen keskeisyyttä. Vuokra-asuntojen tarjontaa on lisättävä merkittävästi erityisesti kasvukeskuk-sissa. Kuntien on käytettävä entistä aktiivisemmin ja määrätietoisem-min kaikkia maapolitiikan keinoja, kun yleinen etu sitä vaatii. Asunnottomuus on poistettava. Asunto on edellytys, joka mahdollistaa myös muiden sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen. Kuntien tulee olla aloitteellisia asuntoloiden muuttamisessa palveluasunnoiksi ja osallis-tua asunnottomien tarvitsemien asuntojen rakentamiseen mm. RAY:n ja valtion tuella. Asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi varmiste-taan nuorisoasuntojen riittävä määrä sekä asumisneuvonnan tarkoi-tuksenmukaiset resurssit. Julkisten tilojen on oltava esteettömiä. Esteettömyydellä tarkoitetaan muutakin kuin liikkumisen esteitä, myös näkö- ja kuulovammaisten eri-tyistarpeet on otettava huomioon. Tekeillä olevista päätöksistä on ol-tava olemassa myös selkokielistä materiaalia. Sähköistä asiointia on kehitettävä kaikki kuntalaiset huomioiden. Verkkopalveluiden on oltava esteettömiä. Toimivat tietoliikenneyhtey-det mm. etätyön mahdollistamiseksi on turvattava koko maassa. Joukkoliikenteen solmukohdissa sekä keskusta-alueilla on oltava käy-tössä maksuton ja kaikille avoin langaton verkko. Lisäksi koulutusta sähköisten palveluiden käytössä kuntien toimesta on lisättävä, jotta niitä voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Jokaisella on oikeus valita asuinkuntansa. Nykyisellään tämä ei toteu-du kaikkien ihmisten kohdalla. Erityisesti laitospalveluita käyttävän vanhusväestön kohdalla asuinkunnan valinnanvapautta rajoittavat palveluiden rahoitusjärjestelmät. On luotava järjestelmä, joka mahdol-listaa tosiasiallisen mahdollisuuden muuttaa asuinkuntaa kaikissa elämän tilanteissa. Kuntien tulee kantaa omalta osaltaan myös globaalia vastuuta. Uuden hankintalain antamien mahdollisuuksien mukaisesti julkisissa hankin-noissa tulee soveltaa entistä enemmän eettisiä kriteereitä. Sosialide-mokraatit tukevat olemassa olevia Reilun kaupan kunta -hankkeita ja

Page 22: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

18

käynnistävät uusia hankkeita paikallisesti niissä kunnissa, jossa niitä ei vielä ole.

Ekologisesti kestävä kunta

• Ekologista rakentamista, nykyisiä taajamia eheytettävä Rakennusten lämmitys ja liikenne vastaavat noin 40 prosentista ener-gian kulutuksesta ja niiden osalta kotitalouksien päätökset ovat tärkei-tä. Kaavoituksella voidaan tehokkaasti vaikuttaa kunnan sisäisen lii-kenteen määrään ja muotoon sekä ilmastonmuutokseen. Kunnallistekniikan rakentaminen uusille alueille maksaa jopa kolme tai neljä kertaa enemmän kuin täydennysrakentaminen. Uusien asuinalu-eiden rasitteena on aina myös palveluverkoston rakentaminen asuk-kaiden tarpeita vastaavaksi. Kuntien tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota maankäytön suun-nitteluun. Maankäytön ratkaisut vaikuttavat oleellisesti myös joukkolii-kenteen toimintaedellytyksiin. Asumista ja liikennettä on suunniteltava rinnakkain niin, että uusien asuinalueiden valmistuessa ne liitetään saman tien toimivan joukkoliikennejärjestelmän piiriin. Yhdyskuntasuunnittelussa ja julkisessa rakentamisessa on säännön-mukaisesti siirryttävä energiatehokkaiden rakennusmateriaalien käyt-töön sekä suosittava yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon pe-rustuvaa kaukolämmitystä ja muita ympäristön kannalta kestäviä energiamuotoja. Kaavamääräyksiin tulee lisätä merkintä asuntojen käyttämästä lämmitysjärjestelmästä. Jätehuollon järjestämisen osalta tulee suosia ratkaisuja, joissa synty-neen jätteen jatko- ja loppukäsittely tapahtuisi mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. Jäte on käsiteltävä turvallisesti. Jätteenkuljetuksessa tu-lee suosia ympäristölle ystävällisimpiä ja asukkaille edullisimpia vaih-toehtoja. Jätehuollon järjestäminen on jatkossa oltava kuntien vastuul-la. Kuntia tulee verotuksellisesti kohdella samanarvoisesti muiden toi-mijoiden kanssa. Tiedottamista, koulutusta ja neuvontaa jätehuollosta on järjestettävä tehokkaasti.

Page 23: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

19

Toimiva energia- ja valvottu vesihuolto on jokaiselle kuntalaiselle tär-keä palvelu. Saatavuuden ja valvonnan turvaamiseksi energia- ja vesi-laitokset tulee pitää kuntien omistuksessa

Paikallisten palveluiden keskeiset kehittämisperiaatteet

• Asiakasmaksuista kohtuullisia, palveluiden tavoitteena tasa-arvo, hyvinvointi ja työllisyys

Jokaisella kansalaisella on oikeus hyvinvointipalveluihin. Kynnys pal-veluiden piiriin pääsemiseksi ei saa nousta liian korkeaksi. Tämä kos-kee niin järjestelmien selkeyttä kuin maksupolitiikkaa. Palvelujärjestelmän kehittämisessä painopisteen tulee olla terveyttä edistävissä ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Ongelmia ehkäisevät palvelut ovat vaurioita korjaavia palveluita edullisempia ja usein myös inhimillisempiä. Palvelut voidaan jakaa kolmeen maksukategoriaan. Maksuttomia pal-veluiden on oltava silloin, kun on yhteiskunnallisesti tärkeää saada mahdollisimman moni kuntalainen palveluiden piiriin. Tasamaksuja voidaan periä, kun halutaan luoda alhainen kynnys palveluiden käyttä-miselle. Ansioon sidottuja maksuja voidaan periä, kun palvelu vastaa valtaosasta elämisen kustannuksista tai mahdollistaa työllistymisen. Palvelumaksut eivät saa estää ketään käyttämästä hyvinvointipalvelui-ta. Käyttömaksujen porrastamisesta johtuvia kohtuuttomia kannustin-loukkuja on purettava. Päivähoitomaksujärjestelmää on kehitettävä oi-keudenmukaisempaan suuntaan etenkin yksinhuoltajaperheiden, pie-nituloisten sekä osa-aikaisessa hoidossa olevien osalta. Työllisyyden tukeminen ja parantaminen ovat keskeisiä hyvinvointipalveluiden pe-rusteita. Lapsiperheiden kannalta keskeisimmäksi nousevat turvallinen ja tasa-arvoinen koulutus, toimiva päivähoito sekä lapsiperheiden kotipalvelu. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytettävä. Toimiva ja edullinen päivähoito on paitsi perhepoliittinen, myös työelämän tasa-arvon ja

Page 24: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

20

työllisyyden edistämisen kannalta keskeinen toimenpide. Perheiden erilaiset tarpeet mm. päivähoidossa, koulutuksessa ja harrastustoi-minnassa tulee ottaa huomioon palveluita järjestettäessä. Oppimistulosten alueellisia eroja on kavennettava. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kouluun kaik-kialla maassa. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on taattava riittävät tukipalvelut erityisesti neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto-palvelut. Erityistä tukea on suunnattava monikulttuuristen lasten ja nuorten tukemiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulu- ja opiske-lijaterveydenhuolto tarvitsevat erillisen kehittämisohjelman. Lasten iltapäivätoimintaa on tarjottava kaikissa kunnissa tavoitteena yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentäminen sekä monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Toisen asteen oppilai-tosverkkoa kehitettäessä tulee huomioida opiskelijoiden mahdollisuus yhdistellä ammatillisia ja lukio-opintoja. Opinto-ohjaukseen on panos-tettava voimakkaasti. Liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on keskeinen ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia lisäävä sekä ongelmia ennaltaehkäisevä mer-kitys. Kirjastoja on kehitettävä laaja-alaisina kuntalaisten olohuoneina, joilla on paitsi sivistyksellinen, myös sosiaalinen tehtävänsä. Jokaisel-le koululaiselle on joka lukuvuonna taattava ainakin yksi maksuton kulttuurielämys. Omaishoidon tuen tasoa on parannettava ja omaishoidon palvelu-suunnitelmien laatua parannettava. Yhteistyötä kunnan ja Kelan kans-sa on kehitettävä tavoitteena yhden luukun palvelu. Ikäihmisten palveluissa on eniten parannettavaa. Keskeistä on paitsi laadukas, myös inhimillinen palvelu. Tämä vaatii pitkäjänteistä henki-löstöpolitiikkaa. Väestön ikääntyessä on taattava mahdollisimman monelle ihmiselle heidän näin halutessaan mahdollisuus asua koto-naan. Palvelujärjestelmä on rakennettava tukemaan kotona asumista ja tarvittaessa laadukasta palveluasumista.

Page 25: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen -ohjelma

21

Ihmisten tarpeet eivät vastaa hallinnollisia sektorirajoja. Palveluita on koottava palvelukokonaisuuksiksi, jotta ne eivät pirstaloidu asiakkaan näkökulmasta liiaksi. Neuvolat ovat hyvä esimerkki asiakkaan tarpeet kokonaisvaltaisesti huomioivasta, toimivasta palvelusta. Vastaavan-kaltaiset palvelukokonaisuudet on otettava käyttöön ikääntyneiden palveluissa. Yhden luukun periaatetta palveluiden tarjonnassa on lisät-tävä. Sosiaali- ja terveyspalveluita on kehitettävä asiakasystävällisempään suuntaan. Sosiaalipalveluissa tarvitaan entistä yksilöllisempää otetta. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollossa on lisättävä hoito- ja palvelu-sopimusten käyttöä ja sitovuutta. Tavoitteena on palveluiden käyttäji-en näkemysten parempi huomioonottaminen sekä osallisuus. Erityi-sesti sosiaalityön ja lastensuojelun kehittämiseen ja palvelutason pa-rantamiseen tarvitaan vahvaa otetta.

Page 26: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen
Page 27: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Muistiinpanoja

Page 28: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

Muistiinpanoja

Page 29: ■Toimiva kunta - hyvinvoiva kuntalainen

www.sdp.fi