valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Chess14.11.2013

Selvitysmies Arno Miettinen Valtiovarainministeriö

Valtionosuusjärjestämisen uudistamiseen liittyviä selvityksiä ja esityksiä: 1989 Vn Selvitysmies Teemu Hiltusen ehdotus valtionapujärjestelmän uudistamisesta 1993 Siirtyminen laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään 1995 SM Kuntien valtionosuustoimikunnan 1995 mietintö 1995 SM Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, tutkijaseminaari 1996 SM Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksia, kysely 1996 SM Valtionapujärjestelmien taloudellisten vaikutusten arviointi 1996 SM Selvitysmies Heikki Koski: Valtion ja kuntien tehtäväjako ja vos-järjestelmä 1996 Julkisen hallinnon tasaavat järjestelmät 1999 SM Kuntien tulorakenteen kehittämisvaihtoehtoja 1999 SM Selvitys uudistetun valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta ja

tarkoituksenmukaisuudesta 2001 SM Selvitysmies Jukka Pekkarinen: Kuntien peruspalvelujen rahoitus 2002 Muistio VOS-periaate-työryhmä 2003 SM Arviointia ja laskelmia kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi 2004 SM Esitys kuntien rahoitus ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi 2006 SM Kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi, työryhmäraportti 2007 SM Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, väliraportti 2008 VATT Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä: Vaihtoehtoja uudistuksen

toteuttamiseksi 2009 Hallituksen esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ KUNTIEN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUSPROSENTTI VUOSINA 1993-2014

(vuodesta 2010 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuus)

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

45,00

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään

Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2012 = 100)

Kuntasektorin käyttökustannukset

vuonna 2011

milj. euroa 2012 2017 2020 2030 2012–2020 2020–2030Koulutuspalvelut 9653 100 101 102 104 0,2 0,2Lasten päivähoito ja esiopetus

2567 100 102 103 102 0,3 0

perusopetus 4488 100 103 105 109 0,7 0,3lukiokoulutus 651 100 91 91 98 -1,2 0,7ammatillinen koulutus 1522 100 97 96 99 -0,5 0,3

ammattikorkeakoulut 425 100 100 97 97 -0,4 0Terveyspalvelut 10124 100 107 111 126 1,3 1,3erikoissairaanhoito 6110 100 106 109 120 1,1 0,9perusterveydenhuolto 4014 100 108 114 136 1,6 1,8

Sosiaalipalvelut (alla olevat) 2743 100 115 125 174 2,9 3,3

vanhainkodit 947 100 116 128 180 3,1 3,5kotipalvelut 794 100 114 123 166 2,6 3,1palveluasuminen (arvio) 1002 100 115 125 173 2,8 3,3

Yllä mainitut peruspalvelut yhteensä

22520 100 105 109 122 1,1 1,2

Muutokset keskimäärin vuodessa,

%

Lähde: STM

Terv

eyde

nhuo

lto

Sosi

aalih

uolto

Esi-

ja p

erus

opet

us

Kirj

asto

t

Taite

en p

erus

opet

us

Ylei

nen

kultt

uurit

oim

i

Ylei

nen

osa

Erity

isen

har

van

asu-

tuks

en y

m. l

isäo

sat

YHTE

ENSÄ

VÄESTÖMÄÄRIIN LIITTYVÄT KRITEERIT

ikäryhmittäiset kriteeritkoko väestö X X X X X X X X 80-6-vuotiaat X X 26-15-vuotiaat X 113-15-vuotiaat X 17-64-vuotiaat X X 265-74-vuotiaat X X 275-84-vuotiaat X X 2yli 85-vuotiaat X X 2

kieliryhmittäiset kriteeritruotsinkieliset 6-15-vuotiaat X 1vieraskieliset 6-15-vuotiaat X 1saamekielisen väestön määrä X 1

muut väestömääriin liittyvät kriteerittaajama-asukkaiden määrä X 1saaristo-osien asukasmäärä X 1asukasmäärän muutos 3 vuotena X 1

HARVAAN ASUTUKSEEN LIITTYVÄT KRITEERIT

asukastiheys X X X X 4syrjäisyys X X X 3

MUUT KRITEERIT

statusmuuttujatsaaristoisuus X X X X X 5kaksikielisyys X X 2saamelaisten kotiseutualueen kunta X X 2

Kerroinmuuttujatsairastavuus X 1työttömyys X X 2lastensuojelu X 1vammaisuus X 1

YHTEENSÄ 9 12 8 2 1 1 9 5 47

Nykyjärjestelmän kriteerit

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) vahvisti 3.5.2013 Valtionosuusuudistus 2015 -hankkeen pääperiaatteet jatkotyön pohjaksi.

Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden rahoitus koko maassa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on osa hallituksen kuntauudistusta.

Nykyistä valtionosuusjärjestelmää on syystäkin pidetty monimutkaisena ja vanhentuneena. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50 ja osa niistä on päällekkäisiä.

Määräytymisperusteiden laskentaperiaate selkiytyy; yleisperiaatteena on asukasluku * hinta * kerroin. Väestön ikärakenne ja sairastavuus ovat edelleen valtionosuuksien perusteena.

Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään.

Halke 3.5.2013: Vos uudistuu 2015….

Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä.

Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten

tasauksesta tulojen tasaukseen. Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia).

Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä säilyy. Tavoitteena on siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä tiheämpään tarkistusajanjaksoon (esim. vuosittain). Nykyisin tarkistus tehdään neljän vuoden välein.

Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset 30.10.2013

Talouspoliittinen ministerivaliokunta jätti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta koskevan ehdotuksen pöydälle odottamaan uutta käsittelyä ja puolsi seuraavaa linjausta:

1. Valtionosuusjärjestelmän selkeyden ja hallittavuuden vuoksi siirretään seuraavat valtionavustukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin:

- valtionavustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (OKM) ja - valtionosuus ja –avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (OKM). 2. Voimalaitoksista yhteiskunnalle aiheutuvat vaikutukset koskevat laajempaa

kuntajoukkoa kuin pelkästään voimalaitoksen sijaintikuntaa. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että pelkästään voimalaitoksen sijaintikunta hyötyy laitoksesta korkeina kiinteistöverotuloina. Valtiovarainministeriön vero-osasto sekä kunta- ja aluehallinto-osasto valmistelevat yhteistyössä esityksen tavasta, jolla voimalaitoksista saatava kiinteistövero huomioitaisiin verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa.

3. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee tarkemmin peruspalvelujen valtionosuuden yksityiskohtaiset laskentaperusteet ja päättää valmistelun jatkotoimenpiteistä selvitysmiehen alustavan ehdotuksen ja ministerityöryhmän tekemien linjausten pohjalta.

pp.kk.vvvv 10 Osasto

Nykyinen järjestelmä – laskennalliset kustannukset


35,5 %

33,0 %

13,7 %

9,6 %

0,64 %

1,29 % 1,08 % 0,38 %

0,00 %

0,37 %

0,00 %

0,81 %1,65 %

0,21 %0,01 %0,11 % 0,17

%1,37 %

0,01 % 0,08 %

0,03 %

Laskennalliset kustannukset (yht. 24,4 mrd. €)

Sosiaaluhuolto, ikärakenne

Terv.huolto, ikärakenne

Esi- ja perusopetus, ikärakenne

Sairastavuus (sote)

Työttömien määrä (sos.)

Työttömien osuus (sos.)

Lastensuojelu (sos.)

Vammaisuus (sos.)

Päivähoitokerroin (sos.)

Syrjäisyys (sote)

Saaristo (sote)

Asukastiheys (eop)

13-15-vuotiaat (eop)

Kaksikielisyys (eop)

Saaristo (eop)

Ruotsinkielisyys (eop)

Vieraskielisyys (eop)

Kirjastot, as.määrä

Kirjastot, as.tiheys ja saaristo

Yleinen kulttuuritoimi (as.määrä)

Taiteen perusopetus (as.määrä)

Sosiaalihuollon ikärakenne

Terveydenhuollon ikärakenne

Esi- ja perusopetuksen ikärakenne

Sairastavuus

Ikärakenne yht. 82,3 %

Uusi järjestelmä – laskennalliset kustannukset


Ikärakenne; yksi ryhmitys (ei enää tehtäväkohtaisia ryhmityksiä) > hinnat/painot THL:n ja VATT:n selvityksistä

Sairastavuus; pohjana yleiset kansantaudit/sairausluokitukset KELA:n tilastoista (perustuen THL:n selvitykseen)

Työttömyysaste Vieraskielisyys; koko väestön perusteella (nyk. vain 6-15-v.) Asukastiheys Kaksikielisyys Saaristoisuus ja Koulutustausta (ei-tutkinnon suorittaneiden 30-54 v. osuus

vastaavasta ikäluokasta)

Nykyinen järjestelmä – lisäosat ja yleinen


177 575

11 003

36 077

38 464

5 6311 854

4 930 26 657

3 467

Yleinen osa ja lisäosat (yht. 305,7 milj. €)

Asukasmäärä

Saaristo (saaristo- ja -osakunnille)

Syrjäisyys

Taajamarakenne

Kielikorotus

As.määrän muutos

Saaristokunnan lisäosa

Erityisen harva asutus

Saamelaisten kotiseutualue

Asukasmäärä

Miljoonaa euroa

Taajamarakenne

Syrjäisyys

Erityisen harva asutus

Uusi järjestelmä – lisäosat (sis. yleinen)


Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin > ei omarahoitusosuutta

Syrjäisyys; TK:n syrjäisyysluku kuten nykyisin (huom! ei kuitenkaan porrastuksia)

Työpaikkaomavaraisuus; korvaa nykyisen taajamarakennelisän

Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisä

Nykyinen järjestelmä - perusrakenne


87,4 %

3,5 %9,7 %

-0,6 %0,01 %

Nykyjärjestelmä v. 2013

Laskennalliset valtionosuudet

Yleinen osa & lisäosat

Vähennykset ja lisäykset

Verotuloihin perustuva tasaus

Järj. muutos

Uusi järjestelmä – perusrakenne Laskennallisista valtionosuuksista siirretään n. 8,2 % tulojen tasaukseen


79,2 %

3,5 %

9,7 %

7,6 %

0,01 %

Uusi malli

Laskennalliset valtionosuudet

Lisäosat

Vähennykset ja lisäykset

Verotuloihin perustuva tasaus

Järj. muutos

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Nykyjärjestelmä


1 600

1 800

2 000

2 200

2 400

2 600

2 800

3 000

3 200

3 400

3 600

3 800

4 000

4 200

4 400

4 600

4 800

5 000

5 200

5 400

5 600

5 800

6 000

6 200

6 400

6 600

6 800 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105

113

121

129

137

145

153

161

169

177

185

193

201

209

217

225

233

241

249

257

265

273

281

289

297

Laskennallinen verotulo

Tasausraja

Keskim. Lask. verotulo

Tasattu verotulo

* 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys)* Tasattu verotulo maks. 5 330 €/as ja min. 3 074 €/as* Tasausraja 3 074 €/as

Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä)

Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %)

Tasausvähennysalkaa

Verotuloihin perustuvavaltionosuuksien tasaus;Nykytilanne v. 2013

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero)


1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 3 000 3 200 3 400 3 600 3 800 4 000 4 200 4 400 4 600 4 800 5 000 5 200 5 400 5 600 5 800 6 000 6 200 6 400 6 600 6 800

1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105

113

121

129

137

145

153

161

169

177

185

193

201

209

217

225

233

241

249

257

265

273

281

289

297

Lask.verotulo

Tasausraja

Keskim. lask. verotulo

Tasattu verotulo

*29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys)*Tasattu verotulo maks. 5 396 €/as ja min. 3 047 €/as* Tasausraja 3 351 €/as

Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty)

Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma)

Tasausvähennysalkaa

Verotuloihin perustuvavaltionosuuksien tasaus;UUSI malli, v. 2013

Uudistuksen aikataulu


VALMISTELUVAIHE AIKATAULU

Laskelmien julkistus Marraskuu 2013 Selvityshenkilön lopullinen esitys ja HE luonnos

Joulukuu 2013

HE luonnos lausuntokierrokselle Tammi – maaliskuu 2014 Hallituksen esitys, eduskuntakäsittely Huhti – kesäkuu 2014 Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015

Kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa Vaihtoehto1: THL:n ja VATT:n alkuperäisten

selvitysten mukainen malli (muut kriteerit samat kuin vaihtoehdossa 2)

Vaihtoehto 2: muokattu THL:n selvityksen mukaisia kustannuspainoja ikärakenteen ja sairastavuuden välillä (kuitenkin selvästi THL:n selvityksen suuntaisesti) sekä VATT:n kustannuspainot alkuperäiset


Tuloksista

Yleistä: Suurimmat muutokset nykyiseen aiheutuvat ikärakenteen ja sairastavuuden painojen muutoksista > muutokset korostuvat vaihtoehdossa 1

Muutoksia aiheutuu myös mm. määräytymistekijöiden porrastusten poistamisesta (nykyisin porrastuksia)


valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

News & Politics