pispalan asemakaavan uudistaminen - tampere · • luonnokset nähtäville joulukuussa 2011 •...

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 1 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012

T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\OSR 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMINEN Ylä-Pispalan kaava-alueiden 8256 ja 8257 osallisryhmien Ia ja Ib kokous 4 Aika 12.10.2011 klo 17.30–20.00 Paikka Tampere, Frenckellin virastotalo, kokoustila Strömmer 4krs Läsnä Pispalan osallisryhmä 1a:

Keppo Eeva asukas Löfberg Peter asukas Pulkki Pertti asukas Raevaara Aarne Pispalan rakennussuojeluyhdistys ry, asukas Marja Kaikkonen omistaja Pispalan osallisryhmä 1b: Katja Wallenius Pispalan asukasyhdistys ry Korhonen Salla asukas Sirén Ari asukas Sjöblom Mårten Pispalan Moreeni ry, Pyynikin Pispalan yrittäjät ry Sutelainen Tuulikki omistaja Tampereen kaupunki: Rahkonen Riikka projektiarkkitehti, Kaupunkiympäristön kehittäminen Tiilikainen Ulla erikoissuunnittelija, Kaupunkiympäristön kehittäminen Hakola Eeva arkkitehti, Tampereen kaupunki Kinos Merja kaavainsinööri, Tampereen kaupunki Jani Päivänen WSP Finland, projektipäällikkö, sosiaaliset vaikutukset Petri Saarikoski WSP Finland, yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Johanna Närhi FCG, projektipäällikkö, kulttuuriympäristövaikutukset Mari Seppä FCG, suunnittelija, kulttuuriympäristövaikutukset Liite: Kokouksessa esitelty materiaali (pdf)



1 Kokouksen avaus ja läsnäolijat

Puheenjohtaja: Jani Päivänen / WSP Sihteeri: Mari Seppä / FCG Muistio: Osallisryhmän jäsenet voivat kukin laatia omat muistionsa Nauhoitus: Osallisryhmän jäsen Raevaara saa äänittää kokouksen Muutos jäsenistössä: Tuulikki Sutelaisen varajäseneksi hyväksytty Esko Sutelainen

2 Edellisen kokouksen muistio

Kirjalliset palautteet: Saapunut kaksi kirjallista palautetta, Pirperpol ja Aarne Raevaara. Keskustelu: Pispalan rakennussuojeluyhdistyksen edustajan Aarne Raevaara toi esiin, että muistioon ei ole merkitty seuraavan kokouksen ajankohtaa, joka sovit-tiin kokouksessa pidettäväksi toukokuussa 2009, mutta joka pidettiin vasta puolentoista vuoden kuluttua. Lisäksi osallisryhmälle on annettu liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kaavan sisältöön Osallisryhmä ei kannattanut muistion hyväksymistä. Eeva Keppo tiedusteli, onko yhdyskuntalautakunta tehnyt päätöksen osal-lisryhmätoiminnan lakkauttamisesta kaavaperiaatteen hyväksymispäätök-sen yhteydessä 15.3.2011. Vastaus: Yla päätti vain kaavaperiaatteesta, kaavoittajan esittelytekstissä esitettiin osallistumismahdollisuuksien järjestämistä toisin:

Yla 15.3.2011, 88 §: Ote asian esittelytekstistä: "Osallistuminen ja tiedotus Osallisryhmätoiminta on ollut ongelmallista sekä asukkaiden että kaa-voittajien kannalta. Osallistumismahdollisuudet järjestetään muilla ta-voin; yleisötilaisuuksina, henkilökohtaisina tapaamisina ja ryhmätapaa-misina. Suojeltaviksi esitettävien kiinteistöjen omistajille järjestetään ryhmätapaaminen ennen kaavaluonnoksen valmistumista."

Päätös

Yhdyskuntalautakunta päätti hyväksyä liitteissä esitetyn suojelumäärä-yksiä ja niiden kohdentamista, rakennusoikeuslinjaa sekä rakentamisen ohjauksen keinoja koskevan periaatteen Pispalan ja Tahmelan asema-kaavojen uudistamisen pohjaksi.”



Kaavoittajien näkemys on, että yleisötilaisuuksissa osallisryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua kaikille avoimeen keskusteluun. Näin ollen tilaisuuksia perehtyä ja vaikuttaa kaavoitukseen on ollut vaikka osallisryh-män kokousten välillä on ollut pitempikin aika.

3 Edellisen kokouksen jälkeiset tapahtumat

- suojelu- ja rakennusoikeustarkastelu nähtävillä 3.6.-16.8.2010, yleisö-tilaisuudet 3.6.2010 ja 28.9.2010

- tontinkäyttösuunnitelmat kymmenelle haastavalle tontille, arkkit.tsto Lasse Kosunen Oy 21.2.2011

- kaavoittajan esitys kaavaperiaatteesta, yleisötilaisuus 23.2.2011 - yhdyskuntalautakunta hyväksyi periaatteen 15.3.2011 - kaavoittajien päivystyspäivät kiinteistönomistajille syyskuussa 2011 - työpajatyyppinen yleisötilaisuus 29.9.2011 Keskustelu:

Pispalan kiinteistönomistaja Marja Kaikkosen mukaan heidän taloyhtiönsä edustajaa ei ole hyväksytty osallisryhmän jäseneksi. Osallisryhmässä on jäseniä, jotka eivät ole kaavahankkeessa varsinaisesti osallisia. Lisäksi vai-kutusmahdollisuudet ovat olleet heikot, ja vastineita hankkeen aikana lähe-tettyihin palautteisiin ei ole annettu.

Kaavoittajan vastaus: Marja Kaikkonen valittiin Aarne Raevaaran varahen-kilöksi osallisryhmään, koska hän on Raevaaran yhdistyksen toinen nimen-kirjoittaja. Marja Kaikkonen ilmoitti tähän, ettei hän ole ilmoittautunut osal-lisryhmään, mutta ei kertonut, kuka heidän taloyhtiöstä on ilmoittautunut. Tiilikainen totesi, että kaupungin puolelta on tapahtunut väärinymmärrys osallisryhmän jäsenyysasiassa, kaksi Kaikkosta mennyt sekaisin.

Pispalan asukkaan Salla Korhosen näkemyksen mukaan kulttuuriympäristö on muutakin kuin yksittäiset kiinteistöt, mikä tulee ottaa huomioon kaavoi-tuksessa ja keskustelussa.

Aarne Raevaaran esittämä lisäys muistioon: ”Muistiosta puuttui kyseisen otsikon alle hyvin soveltuva keskustelu siitä, että tilaisuudessa yleisellä ta-solla kyseenalaistettiin osallisryhmän jäsenten valinta. Alueella asuvia, oh-jeiden mukaisesti ilmoittautuneita kiinteistön omistajia ei hyväksytty osal-lisryhmän jäseneksi, mutta useita sellaisia henkilöitä, jotka eivät asu kaa-voitettavalla alueella tai edustavat yhdistyksiä, jotka eivät ole MRL:n mu-kaisesti osallisia, on hyväksytty osallisryhmän jäseniksi.”

4 Kaavatyön suunnittelutilanne ja aikataulu

Kaavoittaja Riikka Rahkonen esitteli hankkeen suunnittelutilannetta:

• kaavaluonnokset ja rakentamistapaohje työn alla, sovellettu Yhdyskunta-lautakunnan keväällä hyväksymiä periaatteita

• luonnokset nähtäville joulukuussa 2011 • kaavan vaikutuksia arvioivat konsultit WSPja FCG sekä Suunnittelupalve-

lut



• eliöstö- ja biotooppiselvitys valmistunut – lukukappaleita tilaisuudessa, ra-portti kaavoituksen internetsivuilla

5 Alustavien kaavaluonnosten esittely työskentelyn pohjaksi esimerkkien avulla

Suojelumääräykset:

Esitys alkoi kaava-alueen rajauksessa tapahtuneiden muutoksien esittelyl-lä, minkä jälkeen alustavassa kaavamääräyksessä olevia suojelumääräyk-siä käytiin läpi. Rahkonen pyysi osallisryhmäläisiä ottamaan kantaa luon-noksissa oleviin suojelumääräyksiin. Rahkonen totesi, että merkinnät ovat vielä tässä vaiheessa avoimia, joten kannanottoja toivotaan.

Suojelumääräykset ja rakennusten korjauskelpoisuus:

Rahkonen kertoi, että omistajilta saadun palautteen perusteella tullaan kaupungin toimesta tekemään kuntokatselmuksia n. kymmenelle kiinteis-tölle, joiden tulokset voivat vielä vaikuttaa kaavaan. Näin vältetään korja-uskelvottomien kohteiden osoittaminen suojeltaviksi. Esimerkkinä keskus-teltiin rakennuksesta Rinnekatu 2, josta on poistettu suojelumääräys kaa-vakartalta. Kaavoittajat totesivat, että kyseiselle talolle on tehty kuntokat-selmus ja kuntoselvitys, jonka perusteella suojelumerkintä jätetty pois kaavakartalta.

Kuntokatselmuskeskustelun yhteydessä esitettiin kritiikkiä myös siitä, että Pispalaan on kaavan mukaan helpompaa hakea purkulupia kuin laajentaa rakennuksia. Laajentaminen koettiin perinteisenä rakentamistapana Pispa-lassa. Toivottiin, että suojeluun kannustettaisiin sen sijaan, että tehdään vanhan korjaamista vaikeaksi.

Suojelumääräykset ovat edelleen avoimet ja niitä saa mielellään kommen-toida.

Aarne Raevaara esitti mietittäväksi mahdollisuutta, että mikäli kiinteistön omistaja kokee suojelumääräykset kohtuuttomina, hän voisi vaihtoehtona purkamiselle myös säilyttää rakennuksensa.

Rakennusoikeus:

Rahkonen käsitteli rakentamistehokkuuksia sääteleviä kaavamääräyksiä. Peruslinjana on tehokkuus 0,5. Poikkeukset tästä alas- ja ylöspäin on eh-dotettu yhteensä 23 tontille. Poikkeuksia on perusteltu mm. maastollisilla, kaupunkikuvallisilla ja meluntorjuntasyillä. Yhdellä tontilla poikkeus johtuu muinaismuistokohteen sijainnista. Rahkonen toivoi osallisryhmässä keskus-teltavan, että ovatko poikkeukset perusteltuja.

Aiemmissa vuorovaikutustilaisuuksissa oli ilmennyt näkemyksiä siitä, että tehokkuus 0,5 ei nykyaikaisessa kaavassa ole sama kuin vanhassa kaavas-sa. Kaavoittajat olivat keskustelleet asiasta rakennusvalvonnan kanssa ja todenneet, että kivijalkoihin olisi uudenkin kaavan mukaan helppoa sijoit-taa tiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen. Näin ollen kaavoitus ja ra-kennusvalvonta eivät näe tarpeellisena osoittaa kaavassa maanpäällistä kellaritilaa.



Aarne Raevaaran esittämä lisäys muistioon: ”Raevaara esitti, että raken-nusoikeuteen kuulumattomat tilat tulisi erikseen osoittaa kaavassa. Kaa-voittaja ei ole vastannut kysymykseen, kuinka paljon vanhan kaavan mah-dollistamat rakentamismahdollisuudet vähenevät uudessa kaavassa. Nyt esitetty periaate vähentää olemassa olevilta tonteilta rakentamismahdolli-suuksia niin, että sitä sijoitetaan puistomaisille rakentamattomille alueille, ei ole suojelukaavoituksen, sujan tai lautakunnan tavoitteiden mukaista, eikä yleisesti tarkoituksenmukaista.”

Suojelukannustimet:

Kokouksen puheenvuorot käsittelivät toivetta esittää kaavassa suojeluun johtavia kannustimia rajoittamisen sijaan. Erityisesti Raevaara näki, että kaavassa on esitelty paljon rajoitteita ja vähemmän rakennusten omistajia suojelutoimenpiteisiin kannustavia porkkanoita. Huoli oli eritoten taloudel-listen intressien astumisesta kuvaan.

Rahkonen esitteli kannustimia esimerkkitonttien avulla. Yhtenä esimerkkinä oli pieni rakennus osoitteessa Rinnekatu 27, jota voitaisiin kaavan mukaan korottaa vaikka rakennusoikeus ylittyisikin. Käytännössä siis suojelemalla rakennustaan omistaja voisi saada tontilleen enemmän rakennusoikeutta kuin purkamalla.

Keskustelussa usea osallisryhmän jäsen näki huolena mm. rakennusten ko-rotusten vaikutuksen avautuviin näkymiin.

Aarne Raevaaran lisäys muistioon: Tilaisuudessa jaettu arvokkaita näkymiä koskeva aloite ei kohdistunut vanhoihin rakennuksiin vaan uudisrakentami-seen. Niihin liittyen korostui huoli ylikorkeasta maisemat peittävästä raken-tamisesta. Keskustelussa nousi esille vanhan kaavan maisemasuojeluaja-tuksia eli asemakaavaan tulisi merkitä rakennusaloille selkeä maksimikor-keusasema. Määräys rajoittaisi myös uudisrakennusten korkeutta. Näin samalla poistuisi yksi porkkana vanhan rakennuksen purkamiselta. Raevaa-ran mukaan alueella asuvien osalta huoli avautumiin maisemiin liittyi enemmänkin kymmeniä metrejä korkeisiin uudisrakennuksiin kuin joiden-kin olemassa olevien rakennusten laajentamiseen.

Rakennustapaohje:

Rahkonen esitteli kaavakartalla olevia rakentamisen tapaa sääteleviä mää-räyksiä. Rakennusvalvonta sitoutuu mittasuhdemääräyksiin sekä painottaa, että kaavamääräyksillä on painoarvoa ja ohjeet antavat pelivaraa. Kaava-kartalla on määräyksiä havainnollistettu kuvin. Merkinnät mp-1(160) ja rt-5 kohdistuvat tietyille rakennusaloille tarkentaen yleismääräyksen luontoi-sia mittasuhdemääräyksiä.

Rakennusten korottaminen:

Aiemmin esitettyyn huoleen rakennusten korottamisen aiheuttamista nä-kymähaitoista Rahkonen vastasi, että korotusten on kaavan mukaan oltava maltillisia. Joitakin rakennuksia on mahdollisuus korottaa kerroksella. Nä-mä on osoitettu rakennusalalle sijoitetulla kerrosluvulla, joka korotuksen mahdollistaa.



Kaavoitukseen on tullut esityksiä korottaa myös vanhoja korkeita mo-niasuntoisia pienkerrostaloja; näiden kohdalla on todettu, että rakentami-nen ei voi nousta yli kaavassa määrätyn kerrosluvun. Ullakkotiloja voidaan kuitenkin ottaa käyttöön. Rahkonen pyysi osallisryhmäläisiä ottamaan ko-kouksen työpajaosuudessa kantaa rakennusten korottamisen kaavoituksel-lisiin periaatteisiin.

Arvokkaat näkymät:

Asukasyhdistyksen edustaja Katja Wallenius jakoi läsnä olleille Pispalan ar-vokkaiden järvinäkymien selvittämistä koskevan aloitteen, jonka Pispalan asukasyhdistys on jättämässä ELY-keskukselle. Myös Keppo kertoi keskus-telleensa asiasta ELY-keskuksen Leena Strandenin kanssa ja kysyi, onko kaavoituksella mahdollisuutta tehdä Pispalan maisemista kunnollista inven-tointia. Todettiin, että MA-arkkitehdit ovat tehneet Pispalasta maisemasel-vityksen. Riikka Rahkonen kertoi, että asiasta on käyty keskustelua kaavoi-tuksen ja ELY-keskuksen välillä, mutta ei osannut suoraan antaa asiaan vastausta.

Kaikkonen toi keskustelussa ilmi, että järvinäkymät sekä myös Santalah-den alueen kaavoitus ovat asioita, jotka tulee ottaa Pispalan kaavoitukses-sa yhteydessä huomioon.

Raevaara totesi aiheen tiimoilta, että Tampereen kaupungilla olisi hyvä olla Rauman mallin mukaan suojeluun keskittynyt henkilö. Kaavoittajat pitivät ajatusta hyvänä, mutta totesivat rakennusvalvonnan resurssipulan vaikut-tavan asiaan.

Vaihtoehtokohdat:

Rahkonen esitteli viisi paikkaa, joille on kaavakartalla mietitty vaihtoehtoi-sia ratkaisuja. Näihin toivottiin osallisryhmäläisiltä näkemyksiä. Kohtaan 2 oli saatu yleisötilaisuudessa jälkeen palautetta kaupungin osallistahoilta se-kä Saunayhdistykseltä, että kohteen maankäyttö tulisi ratkaista samassa kaavassa saunakorttelin kanssa. Tontti onkin Maankäytön suunnittelussa



päätetty siirtää ratkaistavaksi II-vaiheen kaavoituksen yhteydessä. Suun-nittelujohtaja Taru Hurme oli puoltanut ajatusta. Kohdassa 4 rakennusval-vonnan näkemys olisi, ettei paikka pysäköinnin vaatimien etäisyysmäärä-ysten valossa olisi hyvä paikoitusalueelle.

Raevaara toivoi, ettei täydennysrakentamista sijoitettaisi avoimille puisto-alueille vaan mieluummin rakennettujen tonttien rakentamattomille alueil-le.

Maastomalli:

Rahkonen esitteli otoskuvia kaava-alueesta laadittavasta 3d-virtuaalimallista, johon on upotettu kaavahahmotelmien mukaan mallinnet-tua täydennysrakentamista. Mallin koostamisessa on ollut teknisiä ongel-mia. Mallilla voidaan sen valmistuttua havainnoida täydennysrakentamisen määrää ja mm. mahdollisia näkymäesteitä.

6 Ryhmätyöskentely teemoittain, lopuksi yhteenveto ja kehitysehdotukset

Kokousajan loppumisen takia ryhmätyöosuutta varten päätettiin järjestää uusi kokous. Ajankohdaksi esitettiin keskiviikkoa 19.10.2011. Näin kaavan eteneminen ei merkittävästi lykkäänny. Ryhmätyöosuuden sijaan käytiin ti-laisuuden lopussa kuitenkin avoin keskustelu, jossa osallisryhmäläiset sai-vat esittää näkemyksiä ja kysymyksiä:

Rakennusoikeuden yhdenvertaisuus:

Pispalan asukas Pertti Pulkki näki, että alustavassa kaavaluonnoksessa esi-tetyt suositukset sekä rakentamistapaohjeet ovat hyvät. Yhtenäinen raken-tamistehokkuus ei ole hyvä, koska alueella on niin erilaisia paikkoja. Pulkki esitti vertauskuvallisen kysymyksen: Jos tehokkuudesta 0,5 tulee pitää kiinni, niin tulisiko samalla periaatteella nykyisetkin 0,5 tehokkuuden ylit-tävät rakennukset purkaa?

Kaikkosen mielestä yhdenvertaisuus kärsii, jos eri tonteille osoitetaan eri-laisia tehokkuuksia. Huolena oli, ovatko perustelut poikkeamille mielivaltai-sia. Muutamien kohteiden takia ei kannattaisi luopua yhdenvertaisuuden periaatteesta ja siihen liittyvästä yhteisöllisyydestä. Asiaa on käsitelty ra-kennusoikeusryhmässä, joka on kokoontunut yli 20 kertaa.

Tulipalotilanne:

Keskustelussa nousi esille kysymys, miksei tulipalotilanteesta ole säädetty alustavassa kaavaluonnoksessa erikseen.

Keskusteltiin siitä, saako esim. nykyiset tehokkuuden ylittävät rakennukset rakentaa uudestaan tulipalon jälkeen. Rahkonen kertoi, että tulipalossa on kyse poikkeustilanteesta. Esimerkiksi Nekalassa on rakennuksia rakennettu uudestaan rakennusoikeudesta huolimatta poikkeamisluvalla. ELY-keskus ja rakennusvalvonta tukevat tätä menettelyä.

Yksittäisten tonttien tutkiminen kaavatyön pohjaksi:



Kaavaperiaatteen määrittelyä varten oli tilattu Lasse Kosusen arkkitehti-toimistolta tarkastelut kymmenen haasteellisen tontin tutkimus, jossa yleensä saatiin tonteille sijoitettua tehokkuus e = 0,5.

Raevaara kertoi näiden kymmenen tontin omistajista yhdeksän kaavoituk-selle ja Yla:lle jättämästä kirjallisesta palautteesta, jossa esitettiin, ettei tonttien rakennusoikeutta saa vähentää. Raevaara myös kommentoi, että haasteellisia tontteja olisi 30–40 kappaletta, ja nämä kaikki tulisi tarkastel-la vastaavasti. Keppo näki Rahkosen esittelemän kymmenen esimerkkiton-tin tarkastelun onnistuneena työnä.

Kaavoitushankkeen järjestelyt:

Kokouksen aikana nousi monta kertaa esille kysymys hankkeen pitkästä kestosta ja osallisryhmän pitkästä kokoontumisvälistä. Osallisten näkemys-ten huomioonottamista epäiltiin. Taustalla oli mm. se, että kaikkiin jätet-tyihin palautteisiin ei ollut saatu vastauksia. Tuulikki Sutelainen totesi, että kaavahankkeen pitkä kesto vaikuttaa merkittävästi tonttien arvoon ja syn-nyttää helposti hankalia käytännön tilanteita, kun kokeneidenkin kiinteis-tönvälittäjien on vaikeata arvioida omaisuuden hintoja. Hän pelkäsi myös valmisteltavien päätösten taloudellisia vaikutuksia.

Tiedottaminen:

Toivottiin, että esitelty aineisto toimitettaisi osallisryhmän jäsenille sähkö-postilla ja erityisestä pyynnöstä postilla henkilöille, jotka eivät käytä säh-köpostia.

Kommunikointi:

Keskusteltiin kokouksiin sopivista kommunikointikeinoista. Esille tullut on-gelma oli puheenvuorojen jakautuminen osallisryhmäläisten kanssa epäta-saisesti ja suunvuoron saamisen hankaluus.

Wallenius esitti työvälineeksi korkeintaan kolmen minuutin puheenvuoroja tai learning cafe –ryhmätyöskentelyä.

Raevaara totesi, ettei tämänpäiväisessä tilaisuudessa oltu vastattu yhteen-kään osallisryhmäläisten kysymykseen. Eeva Keppo kuitenkin piti Rahkosen esitystä varsin onnistuneena.

Aarne Raevaaran esittämä lisäys muistioon: Tilaisuudessa keskusteltiin pi-dempään, mikä oikeutus ja mahdollisuus osallisilla on puhua itse omasta asiastaan. Asiassa oli ristiriitaisia pyrkimyksiä ja näkemyksiä.

7 Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päätös

ks. kohta 6, ensimmäinen kappale. Työpajaosuus jatkuu ke 19.10.2011.

FCG Finnish Consulting Group Oy

Muistion laati Mari Seppä

Jakelu osallistujat

PISPALAKaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu

Pispalan kaavojen 8256 ja 8257 osallisryhmien kokous12.10.2011

ILLAN OHJELMA17.00 Kahvit17.30 Kokouksen avaus17.45 Alustus

alustavan kaavaluonnoksenperiaatteet

n.18.10 Ryhmätyöskentelyn.19.00 Ryhmien yhteenvedotn.19.30 Kaavoituksen jatko

20.00 Ilta päättyy

PISPALAKaupunkiympäristön kehittäminen

Maankäytön suunnittelu

ASEMAKAAVASUUNNITTELU

Suunnittelutilanne:• kaavaluonnokset ja rakentamistapaohje

työn alla, sovellettu Yhdyskuntalauta-kunnan keväällä hyväksymiä periaatteita

• luonnokset nähtäville joulukuussa 2011• kaavan vaikutuksia arvioivat konsultit WSP

ja FCG sekä Suunnittelupalvelut• eliöstö- ja biotooppiselvitys valmistunut –

lukukappaleita tilaisuudessa, raporttikaavoituksen internetsivuilla




• Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioivaltakunnallisen arvonarvokkaille osa-alueille arvoaluemerkintä sk-2inventoinnin rajauksia sovellettu

• Merkintä arvokkaille pihapiireille sk-piha:Kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas pihapiiri, jonkailme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttääperinteisenä. Muutokset ja lisärakentaminen tuleetehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisiaominaispiirteitä kunnioittaen kohdetta koskevanrakentamistapaohjeen mukaisesti.I lk pihapiirit, käytetty harkintaaArvokkaissa pihapiireissä lisärakentamista runsaasti;joissakin sk-piha ja lisärakentaminen ovat ristiriidassa.




Alustava kaavaluonnos: Suojelumääräykset

2 eritasoista suojelumääräystä rakennuksille:Katselmukset huonokuntoisille rakennuksille; jatkoharkintasrp-1Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin pispalalaistarakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista taikaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja senominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää.

Laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä tai pihan puolella.Julkisivu- ja kattomateriaaleja, kattomuotoa, rakennuksen korkeutta jaikkunoiden materiaalia ja puitejakoa ei tule muuttaa kuin erittäinperustellusta syystä, palauttavat korjaukset ovat suositeltavia.Määräys ei estä muutoksia eikä pakota palauttaviin korjauksiin.I-II-luokan asuinrakennukset, III-lk asuinrakennukset I-luokanpihapiirissä tai kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla, erityisenarvokkaat piharakennukset.Purkaminen ELY:n poikkeamisluvalla.




Alustava kaavaluonnos: Suojelumääräykset

srp-2Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin pispalalaistarakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista taikaupunkikuvallista merkitystä.Mikä on pispalalaista rakentamistapaa?Rakennuksen ominaispiirteet tule korjaus- ja muutostöissä säilyttää.Palauttavat korjaukset ovat suositeltavia.Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, jollaisena ei voidapitää hoidon laiminlyöntiä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisestipihapiiriin ja katukuvaan.Määräys ei estä muutoksia eikä pakota palauttaviin korjauksiin.

III-luokan asuinrakennukset, kaupunkikuvan kannalta merkittävätinventoimattomat vanhat asuinrakennukset omistajan kanssa sopien,kaupunkikuvallisesti merkittävät II lk piharakennukset.Purkaminen kaupungin päätöksellä.




Suojelumääräykset

• osoitetaan kerrosneliöinä rakennusaloille• yleislinjana tonttien tehokkuus e = 0,5 MRL:n mukaan 5 k-

m² tarkkuudella• aputilat voidaan toteuttaa pääsääntöisesti kerrosalaan

lukemattomina kellareina, joiden tulee olla enemmän kuinpuolet maan alla

• rakennusoikeutta nostettu yli peruslinjan (12 kpl)perusteena käyttötarkoitus, meluntorjunta jakaupunkikuvalliset syyt

• rakennusoikeutta laskettu alle peruslinjan (11 kpl)perusteena maasto, liikennöitävyys, kaupunkikuva jaluontoarvot

• Ovatko nostot/laskut perusteltuja?• Onko ratkaisu linjassa suojelutavoitteen kanssa?• Mahdollistaako alueen kehittymisen?



ASEMAKAAVASUUNNITTELUAlustava kaavaluonnos: Rakennusoikeus

Suojellussa rakennuksessa saa:• ottaa vaipan sisällä tiloja käyttöön• laajentaa rakennusta rakennusalan puitteissa

rakennusalalle merkitystä rakennusoikeudesta ja tontillesallitusta enimmäiskerrosalasta huolimatta



ASEMAKAAVASUUNNITTELUAlustava kaavaluonnos: Kannustimet

Rinnekatu 25 ja 27

• Tontilla, missä on suojeltuja rakennuksia saadaan käyttääuudisrakentamiseen varatulle rakennusalalle osoitetturakennusoikeus siitä huolimatta, että tontille sallittu rakennusoikeusylittyy

• hissin saa rakentaa rakennusoikeudesta huolimatta ellei se aiheutakohtuutonta haittaa naapureilleEnintään 45 k-m² piharakennuksen ja autopaikan alle saa rinteessärakentaa aputiloja rakennusoikeuden lisäksi



ASEMAKAAVASUUNNITTELUAlustava kaavaluonnos: Kannustimet

Mäkikatu 5 ja Rinnekatu 18

Mittasuhteet: A-30-korttelialueet• Rakennusten tulee koostua selkeistä

kappalemaisista massoista, joilla on oma katto.• Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 8 m.• Julkisivun pituus saa olla enintään 20 m.• Rakennuksen korkeus saa olla alarinteessä enintään

10 m.• Kadun puolella sokkelia saa olla näkyvissä enintään

3 m.• Kadun puolelle sijoittuvat yli 1,5 m korkeat kivijalat

tulee aukottaa siten, että ei synny suuria umpinaisiapintoja.



NNITTELUAlustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus

• Uudisrakennukset, laajennukset jajulkisivumuutokset tulee sovittaa huolellisestiosaksi aluekokonaisuutta ja katukuvaa;rakennuslupaa haettaessa on kadunpuoleisessajulkisivupiirustuksessa esitettävä myösnaapurirakennukset. Rakennukset ja niidenlaajennukset ja korotukset on suunniteltava siten,että kadulta ja yläpuolisilta tonteilta säilyy näkymiämaisemaan eikä alapuolisten tonttien pihojapimennetä merkittävästi.

• Havainnollistavalla materiaalilla on osoitettavarakennuksen soveltuvuus katukuvaan sekävaikutukset näkymiin naapuritonteilta ja kadulta.




Turvaavatko määräykset näkymiä?

r50%III

• rakentamistapaohje hyväksytään yhdessä kaavan kanssa;sisältää kohdekohtaisia ohjeita arvoalueille ja arvokohteille

• rakennusvalvonta voi hyödyntää kaupunkikuva-toimikuntaatarvittaessa

Ovatko kartalle tuodut rakentamistapaa koskevatmääräykset oleellisia/ puuttuuko jotakin?Ovatko kohdeohjeet ymmärrettäviä/tarpeellisia?Säilyvätkö miljöön/rakennusten arvokkaat ominaisuudet?




• kaavaluonnokset tiedoksi YLA:lle ja nähtävillejoulukuussa – mielipiteet ja lausunnot

• nähtävilläoloaikana yleisöesittely ja päivystys• Seuraava osallisryhmä vuoden 2012 puolella kun

palaute on saatu

KIITOS OSALLISTUMISESTA TILAISUUTEEN!



NNITTELUKaavoituksen seuraavat vaiheet

pispalan asemakaavan uudistaminen - tampere · • luonnokset nähtäville joulukuussa 2011 •...

Documents