UUDENMAAN

NÄKÖALA

VEIK

KO K

OIV

USA

LO /

VAPP

U 2

011

SKP:N UUDENMAAN PIIRIN LEHTI 2/2012 www.skpuusimaa.fi

vastarinta nouseeH s.2

EU-KU

älä hyväksy rasismia H s. 3

kuntaliitos – ei kiitos! H s. 4

katainen hakoteillä H s. 5

vASTARINNAN ääNI

asunnottomien asialla H s. 6

Tule mukaan!

2 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012

pääkirjoitus

Sorron yöstä nouskaaPerinteinen työväen, opiskelijoiden juhlapäivä lä-hestyy jälleen. Tätä kirjoittaessa vappuvalmiste-lut etenevät ympäri Uuttamaata. Suomen kom-munistinen puolue on niissä vahvasti mukana. Turuilla ja toreilla pidetään puheita, soitetaan musiikkia, mutustetaan munkkeja ja lauletaan perinteisiä lauluja.

Juhlatilaisuudet kautta Suomen päättyvät työ-väenliikkeen lauluista arvokkaimpaan - siihen, jossa huomispäivän kansat ovat veljet keske-nään. Nyt jos koskaan tuo solidaarisuus on nos-tettava vasemmiston ykkösaiheeksi. Kun kreik-kalaiset, italialaiset, portugalilaiset, irlantilaiset, Euroopan kansat yksi toisensa jälkeen kärsivät EU:n talouskurituksen kourissa, me täällä Suo-messa emme voi pysyä hiljaa.

Taistelu Merkozy-sopimusta, kurjistamista ja leikkauksia vastaan on myös meidän taistelum-me. Jokainen työväenliikkeen voitto Euroopassa on voitto myös meille, ja jokainen tappio on myös meidän tappiomme. On suoraan sanottuna hä-peällistä, jos tässä kiihtyvässä luokkataistelus-sa suomalainen ay-liike ja hallitusvasemmisto veljeilee mieluummin kokoomuksen kanssa kuin astuu yhteiseen rintamaan. Lauluja on turha laulaa, jos esiinnymme Euroopan rikkureina.

Sillä ei vappuna marssita ja lauleta vain sik-si, että se on kivaa - mitä se toki on. Me mars-simme koska se on todellinen keinomme vai-kuttaa. Laulujen sanat eivät ole vain perinteitä vaan muistutuksia siitä, mistä on kysymys. Työ-väen valta ei kumpua kabineteista tai ministeri-en salkuista vaan kaduilta ja työpaikoilta - kan-sainvälisyydestä, yhtenäisyydestä ja itsenäisestä järjestäytymisestä.

Marssi muistuttaa meitä, että valta on meillä koko ajan jos vain sitä haluamme käyttää. Me olemme se voima joka tätä maailmaa pyörittää jokapäiväisellä työllämme. Ja kun me työmme keskeytämme, ryhdymme lakkoon tai vain yli-työkieltoon ja marssimme kaduilla, silloin meitä kuunnellaan. Koska on pakko.

Nyt jos koskaan on aika näyttää, ettemme ole unohtaneet tätä. Pidetään huoli, että tänäkin vappuna voimme laulaa Kansainvälisen puhtaal-la omatunnolla.

Lait pettää, hallitukset sortaa,verot köyhälistön verta juo,ja köyhän ihmisoikeuskinompi tyhjä lause tuo.Pois jo kansat holhouksen alta.Veljeyden sääntö on:kellä velvoitusta, sillä valtaaja oikeutta olkohon.

Sippo KÄhMiSKP:n Uudenmaan piirisihteeri

www.spkahmi.fi

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti Kevät 2012Karhusuontie 75, 00780 Helsinkip. (09) 345 50 29, skp.uusimaa@kolumbus.fi

Päätoimittaja Sippo Kähmi Painatus Ta-Tieto Oy, Helsinki

VAStAriNtA NoUSEE EUroopASSAMaaliskuun lopulla kokoontui-vat Kööpenhaminassa EU-mai-den valtiovarainministerit pai-suttamaan pankkien tukea kan-salaisten kustannuksella. Sa-maan aikaan Brysselissä vaih-toehtoinen huippukokous koko-si vastarintaa sosiaalisten oike-uksien ja demokratian alasajon pysäyttämiseksi.

Euroopan vasemmiston ja Transform!-verkoston järjestä-mään vaihtoehtoiseen kokouk-seen osallistui noin 200 radi-kaalin vasemmiston, ay-liikkeen, kansalaisliikkeiden ja tutkijayh-teisöjen edustajaa 23 EU-maasta. Kaksipäiväisessä kokouksessa ei tyydytty vain analysoimaan krii-siä tai esittelemään omia järjes-töjä. Nyt keskusteltiin siitä, mitä voidaan tehdä yhdessä.

Ay-liikkeen politisoituminen

Vaihtoehtoisessa kokouksessa näkyi useiden EU-maiden am-

mattiliittojen taistelun politisoi-tuminen. Esimerkiksi Saksan IG Metallin edustaja Horst Schmitt-henner korosti ay-liikkeen tar-vetta ottaa aktiivisesti osaa po-liittiseen taisteluun EU:n talous-kurisopimuksen hylkäämiseksi. Samasta puhuivat Belgian, Es-panjan, Italian, Kreikan ja Rans-kan ay-keskusjärjestöjen ja iso-jen liittojen edustajat.

Kokouksessa tehtiin monia aloitteita tiiviimmästä yhteistyös-tä. Kriittisen ay-verkoston aktiivi Sippo Kähmi esitti vasemmiston, ay- ja kansalaisliikkeiden voimi-en kokoamista todellista demo-kratiaa vaativan toriliikkeen kan-sainväliseen toimintapäivään 12. toukokuuta.

Esillä olivat myös Ranskan ja Kreikan vaalit sekä Irlannin kan-sanäänestys EU:n talouskuri-sopimuksesta. Esimerkiksi Rans-kassa presidentinvaalin galluppi-en kärjessä oleva sosialistien eh-dokas vaatii sopimuksen uudel-leenneuvottelemista. Sopimusta vastustavat kommunistit ja radi-

kaali vasemmistorintama vaati-vat myös kansanäänestystä.

Täällä Suomessa on syytä ky-syä, miksi SDP ja Vasemmis-toliitto hyväksyvät talouskuri-sopimuksen, joka alistaa jäsen-maiden budjetit EU-komissi-on kontrolliin, ja oikeiston aja-mat leikkauslistat, joita vastaan muualla Euroopassa järjeste-tään yleislakkoja, mielenosoi-tuksia, kansanäänestysaloitteita ja parlamenttikamppailuja.

>>www.european-left.org>>www.kriittinen.fi

HOK-Elannon vaalit 2.-14.5.2012

EdullisEnja rEilun lähikaupan puolEsta

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto tarjo-aa vaikuttamisen väylän kaikille, jotka haluavat, että HOK-Elanto kehittää lähikauppaa, toimii ruu-an hinnan alentamiseksi, turvaa työntekijöille kunnolliset työeh-dot, lisää jäsentensä vaikutus-mahdollisuuksia ja tarjoaa vaih-toehdon koville kapitalistisille arvoille.

Merkittävänä pääkaupunki-seudun osuustoimintaliikkeenä HOK-Elannolla on mahdollisuus toimia kuluttajien hyväksi ke-hittämällä suomalaista kaupan alan osuustoimintaa. Näin se oli-si vastavoima Euroopan unionin kiihdyttämälle kaupan keskitty-miselle ja suurten kansainvälis-ten kauppaketjujen leviämiselle Suomessa.

Uudellamaalla HOK-Elannon vaaleissa SKP:n ehdokkaina ovat muun muassa: Elina Haapala,

tiedottaja, Tuusula (816), Irma Hautala, yo-merkonomi toimis-tosihteeri, Vantaa (824), Mai-ja Karvonen-Motsakov, kielen-kääntäjä, Espoo (835), Hanne-le Kokko, kassanjohtaja, Jär-venpää (837), Juha Kovanen, insinööri, Vantaa (844), Johan Mångård, musiker muusikko, Karis (853), Lasse Nevalainen, postimies, Vantaa (854), Jarmo Nieminen, eläkeläinen, Sipoo (855), Matti Piirainen, kirves-mies, Vantaa (863), Eira Storm, ravitsemispäällikkö,Järvenpää (872), Arjo Suonperä, varatuo-mari, Espoo (873)

Kommunistit ja edistysmieliset, SKP ja KTPehdokasnumerot 811-885

Postiäänestys 2.-14.5.Nettiäänestys 2.-9.5.>>www.s-osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto

ota kantaa ruuan hinnan alentamiseksi +ja alv-korotuksia vastaan

lähiruuan, +ympäristöystävällisen ja reilun kaupan puolesta

henkilöstön kunnollisten +palkkojen ja työehtojen turvaamiseksi

jäsenten vaikutus- +mahdollisuuksien lisäämiseksi.

Vaihtoehto EU:n kiihdyttämälle kaupan keskittymiselle ja koville kapitalistisille arvoille.

SATU

KO

RTEL

AIN

EN

Brysselin kokouksesta lötyy videokooste ja siihen linkki SKP:n nettisivuilta www.skp.fi/ajankohtaista.

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012 3

Hyvinkään Hyvä Pankissa ei talleteta rahaa vaan aikaa

ÄLÄ hyVÄKSy rASiSMiAVantaalla tempaistiin rasismia vastaan

Vantaan Tikkurilan Tikkuraitil-la oli 21. maaliskuuta monipuo-linen tempaus rasismia vastaan. Rasismivapaa Vantaa -tapahtu-ma järjestettiin ensimmäistä ker-taa. Vantaa liittyi samalla maail-manlaajuiseen YK:n rasisminvas-taisen päivän viettoon.

– Tapahtumalla halutaan muistuttaa, että arkipäivän ra-sismi ja syrjintä eivät ole ilmiöitä, jotka esiintyvät jossakin muual-la, kaukana Vantaalta. Valitetta-van usein piilotettua tai avointa rasismia esiintyy, siellä missä eri-ikäiset ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset kohtaavat vantaalaises-sa arjessa: kaduilla, taloyhtiöis-sä, työpaikoilla, kouluissa, päi-väkodeissa, virastoissa ja niin edelleen. Rasismivapaa Vantaa -tapahtumalla halutaan sanoa, ettei rasismia ja syrjintää tule hy-väksyä missään muodossa, sanoi tapahtumaa järjestämässä ollut Hannu Väisänen.

Syrjintään ja kiusaamiseen puututtava

Monella työpaikalla, koulussa tai laitoksessa toimii pelon ilmapii-ri, eikä suoranaiseen alisteisessa asemassa olevan kiusaamiseen-kaan usein puututa, huomauttaa SKP:n Uudenmaan piirikomitea.

Lievä tai olematon seuraamus-järjestelmä tai todistelusäännös-tö eivät juuri ohjaa näissä asiois-sa lainkuuliaisuuteen. Ajankoh-taisena esimerkkinä tästä käy AKT:n tiedotussihteerin pitkään jatkunut kiusaamisriita.

– Työvoiman tulisi olla valtion erityisessä suojelussa, mutta nyt tämä suojelu ei useimmiten käy-tännössä toimi antaen näin omi-tuisen kuvan oikeusvaltiosta. Ai-ka vaatii kovempia otteita epä-asiallisen työntekijä-, oppilas- ja hoidokkikohtelun kitkemiseen, toteaa komitea kannanotossaan.

Pelolla hallitsemista torjumaan on kehitettävä ja luotava vaikut-tavaa tiedotusta ja opetusta.

Hyvinkäälle on perustettu oma ai-kapankki, Hyvinkään Hyvä Pank-ki. Tässä pankissa ei ole kysy-mys rahasta, päinvastoin, rahaa ei tarvita ollenkaan. Aikapankki perustuu vaihtamiseen.

Aikapankin kautta voi saa-da apua arjen tarpeisiin omalla asuinalueella. Hyvinkään Hyvä Pankissa on tarjolla muun mu-assa lastenhoitoa, tietokonetu-kea, kokkausta, hierontaa se-kä opetusta matematiikassa ja pianonsoitossa. Erilaisten vaih-totarjousten määrä kasvaa sitä mukaa kun uusia käyttäjiä liit-tyy mukaan.

Yrityksissä omistajat keräävät voittoja sen sijaan, että työnte-kijöille maksettaisiin parempaa palkkaa. Aikapankin kautta teh-dyllä työllä ei rikastu kukaan ul-

kopuolinen. Siitä hyötyvät työn tekijä, tilaaja ja laajemmin aja-teltuna paikallinen yhteisö. Ta-sa-arvoa aikapankkijärjestelmäs-sä luo se, että kaikkien aika näh-dään yhtä arvokkaana.

Aikapankki perustuu yhteisöl-lisyyteen ja vastavuoroisuuteen ja toimii kapitalismin ja rahan val-lan ulkopuolella. Vaihtotoimin-ta voimauttaa ihmiset huolehti-maan omista ja toistensa tarpeis-ta sen sijaan, että he omaksuisi-vat markkinoiden osoittamia tar-

peita ja pyrkisivät tyydyttämään niitä aineellisella kulutuksella. Aikapankin kautta voidaan ra-kentaa yhdenvertaisempaa yh-teiskuntaa tässä ja nyt. Aika-pankin ja vastaavien paikallisten talous- tai vaihtojärjestelmien avulla toteutetaan kommunisti-sia käytäntöjä kapitalismia tuke-van valtion sisällä.

Aikapankki toimii netissä ja sitä ylläpidetään vapaaehtoisvoi-min. Mukaan pääsee Hyvinkään Hyvä Pankin nettisivujen hyva-pankki.wordpress.com kautta. Turo Laine ja Annika Salo Kom-munistisen Nuorisoliiton Uuden-maan osastosta ovat mukana ke-hittämässä ja ylläpitämässä Hyvä Pankin toimintaa.

>>hyvapankki.wordpress.com

<<Annika Salo tarjoaa aikapankin kautta muun muassa eläinten hoitoa ja tilaisi myös mielellään jonkun lenkkeilyttämään tarvittaessa omaa koiraansa Sählyä.

U K o m N U Uudenmaan Kommunistiset Nuoret>> ukomnu.blogspot.com

KUVA

T VE

IKKO

KO

IVU

SALO

Kaksoisveljesten Triple2 enterteinment värikkään esityksensä pyörteissä.

Vantaan sirkuskoulun nuoret akrobaatit hurmasivat yleisön.Rasismista vapaa Vantaa kokosi vantaalaisia nuoria Tikkuraitille.

Brysselin kokouksesta lötyy videokooste ja siihen linkki SKP:n nettisivuilta www.skp.fi/ajankohtaista.

4 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012

Tuusulan terveyspalvelut kuntoon aloitteellaTuusulan kunnan kohtuuttoman pitkät jonotusajat lääkärille sekä terveyskeskuslääkärien vaje ovat saaneet Jori Porspakan teke-mään kuntalaisaloitteen. Aloit-teella Porspakka vaatii, että jo pitkään jatkuneet ongelmat kor-jataan mitä pikimmin.

Tuusulassa on kolme terveys-keskusta. Porspakka on selvittä-nyt vastikään, että terveyskes-kuksien jonotusajat voivat kun-talaiselle olla käsittämättömän pitkät, jopa kolme viikkoa.

– En epäile sosiaali- ja terveys-toimen pätevyyttä Tuusulan kun-nassa, mutta samat ongelmat olivat päällä jo muutama vuosi sitten. Silloin kunnan päättäjät tekivät opintoretken Sipooseen, missä heille annettiin tietoa siitä, miten samoja terveydenhuollon ongelmia – pitkiä jonotusaikoja ja lääkäripulaa – oli ratkottu Si-poossa, muistuttaa Porspakka.

Valitettavasti opinto- ja tu-tustumisretki Sipoon terveys-palveluihin ei koskaan paranta-nut Tuusulan tilannetta. Tuu-sulan päättäviltä tahoilta ilmoi-tettiin, ettei Sipoon malli sovi Tuusulalle.

Ongelma on päättäjien mu-kaan se, että lääkäreitä on Tuu-sulan terveyskeskuksissa liian vähän terveyskeskusten väes-tömäärään nähden. Lääkäreitä puuttuu viranhaltiatietojen mu-kaan kuusi kappaletta.

– Koska jonotus- ja lääkäri ti-lanne on kaikissa Tuusulan ter-veyskeskuksissa edelleen yhtä huono, esitän aloitteellani niin sanotun Sipoon mallin ottamista käyttöön sillä pienellä muutok-sella, että omalääkärijärjestelmä säilyy niille, jotka sitä haluavat, kertoo Porspakka.

Lisäksi hän haluaa, että esi-

tetyn aloitteen palvelut on tuo-tettava kunnan omana työnä ja maksuttomana.

Tuusula sanoo ei

Kuntalaisena Porspakkaa ihme-tytti valtuutettujen hiljaisuus Tuusulan kunnan rahallisista valtionosuuksien menetyksistä, vaikka ne Kuntaliiton julkaise-mista tiedoista käyvät ilmi.

– Kyseinen menetys Tuusu-lalle, reilut 5,5 miljoonaa euroa, on niin valtava rahasumma, et-tä olisi syytä valtuutetuilla herä-tä pohtimaan, miten hallituksen leikkauksesta huolimatta turva-taan kunnassa palvelut vuodelle 2012, ihmettelee Porspakka.

Valitettavasti Tuusulan kun-

Uudenmaan kunnat tarvitsevat lisää resursseja – ei pakkoliitoksiaLähes välittömästi presidentin vaalien jälkeen Kataisen hallitus löi pöytään pienissä piireissä valmistellun kuntien lahtauslistan, jolla pyritään lakkauttamaan satoja kuntia. Koko kansan mieli-piteiden kuulemisesta ei ole enää puhettakaan, kun radikaaleja valtakunnallisia rakennemuutoksia ollaan jälleen runnomassa läpi hallituksen toimesta.

SKP:n Uudenmaan piirikomitean mielestä tapa, jolla halli-tus kokoomuksen johdolla nyt pyrkii väkipakolla poistamaan kuntia Suomen kartalta halveksuu demokratian periaatteita. Kuntaliitokset ovat aina enemmän tai vähemmän pakkoliitok-sia, mutta nyt pääministeri Katainen uhkaa pakkoliitoksilla niitä kuntia, jotka eivät suostu lakkauttamaan itseään vapaaehtoi-sesti.

Tosiasiassa miekalla kuntien rajoja uudelleen piirtäminen ei ole ratkaisu kuntapalvelujen turvaamiseen. Kuntien ongelmana eivät ole rajat vaan rahat, joita kokoomusjohtoiset hallitukset ovat määrätietoisesti leikanneet. Nyt esitelty kuntien lopet-tamishanke on tämän pitkän poliittisen linjan jatkoa, jolla pyritään vähentämään jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja julkiselta sektorilta sekä karsimaan ja yksityistämään lähipalve-luja entisestään. Hyötyjiä ovat ainoastaan suuret yksityisyrityk-set, joille avautuu uusia markkinoita.

Uudenmaan SKP vaatii, että kauppakamarien ja pääomasi-joittajien sijaan kuntien asioissa on kuunneltava kuntalaisia itseään. Eriarvoistumista lisäävien jättikuntien sijaan tarvitaan parempia julkisia palveluja, kattavaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja todellista lähidemokratiaa. Oikeistolaisen leikkauspolitiikan sijaan me haluamme elvyttää kunnat toimiviksi demokraattisiksi yhteisöiksi, joiden talous turvataan omaehtoisella tuotannolla, suurituloisten verotusta kiristämällä ja laittamalla pääomatulot kuntaveron piiriin.

SKP:N UUdENmAAN PIIRIKOmITEAEspoossa 16.2.2012

KUNtALiitoS - Ei KiitoSKokoomusjohtoinen sikspäck-hallitus ajaa ohjelmansa mukai-sesti kuntien pakkoliitoksia ot-tamatta huomioon kuntien esit-tämiä näkökulmia, puhumatta-kaan kuntalaisten tarpeista ja oikeuksista. Kuntaministeri Hen-na Virkkusen (kok) kuntakier-roksella esiteltiin suunnitelma, jonka mukaan nykyiset yli 330 kuntaa joutuisivat käytännössä lakkautetuiksi ja entisistä kun-nista muodostettaisiin 69 uutta suurkuntaa. Lisäksi osa kunnis-ta silvottaisiin osiin ja jaettaisiin naapureiden kesken.

Kuntakierroksella kävi ilmi, että valtaosa kunnista vastustaa hanketta ja että kyse on kaikissa tapauksissa pakkotoimista kos-ka kaikissa kunnissa ainakin osa kuntalaisista vastustaan pakko-liitoksia. Myös Uudellamaalla, jonne jäisi jäljelle vain 9 kuntaa, enemmistö kunnista vastustaa kuntien pakkoliitoksia.

Rinnan kuntahankkeen kans-sa suunnitellaan myös toista suurta hanketta, jonka tavoit-teena on muuttaa nykyisiä sosi-aali- ja terveydenhuollon raken-netta radikaalisti. Tavoitteeksi on asetettu sosiaali- ja terveys-piirit, jotka ovat suuria yksiköi-tä ja jotka vastaisivat nykyisin kuntien näillä aloilla järjestämis-tä palveluista.

Uudellamaalla kaavaillaan li-säksi kolmatta suurta, metropo-lialueena tunnettua hanketta, jo-ka koskettaa laajasti ainakin 14

nykyistä kuntaa.

Ontuvat perustelut

Hallituksen teettämä laaja perus-teluaineisto sisältää paljon sinän-sä arvokasta tilastotietoa, mutta varsinaiset asialliset perustelut jäävät vähälle. Muun muassa viimeisinä 20 vuotena kuntiin kohdistetuista rajuista tulojen leikkauksista ja tehtävien lisää-misestä johtuva vaikea talousti-

lanne on jätetty lähes huomiotta. Hanketta vastustava kuntien ka-pinaliike toteaakin osuvasti, että kyse ei ole kuntien rajoista, vaan kuntien rahoista.

Perusteluissa vedotaan paino-tetusti väestön ikääntymiseen ja kuntien huoltosuhteen muuttu-miseen tästä syystä. Mutta kun-tarajat eivät aiheuta ikäihmisten suhteellisen osuuden kasvua, eikä kuntarajojen muutokset myöskään sitä pysäytä.

Useasti vedotaan myös siihen, että kuntien menoja, erityises-

ti sosiaali- ja terveysmenoja on karsittava, joka on jyrkässä risti-riidassa sen kanssa, että ikään-tyneiden määrän kasvu edellyt-tää nimenomaan lisäpanostuksia näihin palveluihin. Kokemukset muutaman vuoden takaisista Paras-hankkeen kuntaliitoksista kertoo enimmiltään, että suurten kuntien reuna-alueelta palvelut kaikkoavat ja laatu heikkenee.

Monet perustuslakiasiantunti-jat ovat arvioivat kuntien pakko-liitoksien olevan jopa perustus-lain vastaisia. Erityisen paljon kritiikkiä on saanut osakseen muutosten demokratiaa kaven-tavat seuraukset.

Päätöksenteko harvainvaltaistuu

Kunnallista päätöksentekoa halli-tuksen kuntahanke kohtelee kal-toin monella tapaa. Tehokkuus-vaatimusten alttarille uhrataan kunnallisen itsehallinnon oleel-lisimmat puolet. Kunnallinen it-sehallinto tarkoittaa kuntalaisen itsehallintoa, joka toteutuu vaa-leilla valittujen instituutioiden kautta. Näihin vaaleilla valittui-hin elimiin osallistuvien suhteel-lista määrää kuntaliitokset rajaa erittäin voimakkaasti.

Esimerkiksi, jos keskiuusmaa-laiset kunnat Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi liitettäisiin esitetyllä tavalla yhteen, muodos-tuisi yli 150 000 asukkaan suur-

kunta. Nykyisin näiden neljän kunnan asioista päättää yhteen-sä 204 valtuutettua ja yli 400 eri lautakunnan jäsentä. Suurkun-nassa valtuutettujen määrä oli-si vain 67 ja lautakunnissa ehkä noin sata jäsentä.

Palvelut keskittyvät

Suurkunnissa lähipalvelut joutu-vat vakavan uhan alaisiksi ja nii-tä uhkaa myös ulkoistaminen ja yksityistäminen. Kuntaliitosten eräs julkituotu tavoite on yksi-tyisten palvelutarjoajien markki-noiden laajentamisen pyrkimys. Tästä seuraa myös palvelujen keskittyminen jolloin reuna-alu-eet jäävät palvelujen ulkopuo-lelle tai huonompien palvelujen varaan. Tasa-arvokehitys ottaisi pitkiä harppauksia taaksepäin.

Kuntien työntekijöille kunta-liitokset toisivat irtisanomisten uhan ja yleisen työllisyyskehi-tyksen näkökulmasta pidemmäl-lä tähtäimellä vaikeuksia suuren määrän julkisen sektorin työpai-koista jäädessä pois työmarkki-noilta. Eräitten arvioiden mu-kaan 10 prosenttia kuntien työ-paikoista häviäisi, joka tarkoittaa 43 000 työpaikan vajetta.

Arto ViitANiEMi,Järvenpää

>>artoviitaniemi.blogspot.com

Myös Uudellamaalla vastustettiin kuntien pakkoliitoksia.

nan talousarvio vuodelle 2012 ja taloussuunnitelma 2012–2014 noudattavat kuitenkin samaa lailla kiellettyä alibudjetoinnin linjaa kuten muissakin tasaval-tamme kunnissa.

– Hyvin on tiedossa myös Tuu-sulankin osalta työttömyyden li-sääntyminen ja sitäkin kaut-ta toimeentulotukea hakevien ”asiakasperheiden” määrän kas-vu, niin tämäkin tarve ohitetaan alibudjetoinnilla.

Tuusulan budjettiesitys on Porspakan mielestä yksiselittei-sen huono.

Siinä on lukuisia sixpack-hal-lituksen linjaa tukevia leikkauk-sia, ja maksujen korotuksia, mi-kä tietää työttömyyden kasvua ja kulutuskysynnän vähentymistä, povaa Jori Porspakka.

TOIV

O K

OIV

ISTO

VEIK

KO K

OIV

USA

LO

Jori Porspakka vaatii aloitteessaan, että Tuusulassa pitkään jatkuneet terveydenhuol-lon ongelmat korjataan pikimmiten.

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012 5

Tule puolustamaan kuntien lähipalveluja ja demokratiaaHallitus valmistelee kuntauudistusta, joka lopettaisi suurimman osan kunnista, karsisi lähipalveluja, vähentää yli 40 000 työpaikkaa ja heikentäisi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Se on osa hallituksen ja Euroopan unionin ajamaa julkisten menojen leikkaamista ja yksityistämistä. Asukkailta hallitus ei ole kysynyt mitään.

Haluatko Sinä muutosta eriarvoisuutta ja turvattomuutta lisäävään politiikkaan? Tule mukaan puolustamaan asukkaiden oikeutta peruspalveluihin ja demokratiaan.

Jos haluat ehdokkaaksi kuntavaaleihin tai osallistua SKP:n toimintaan muulla tavoin ota yhteyttä: skP:n uudenmaan piiri p. (09) 345 50 29 tai sähköpostitse skp.uusimaa@kolumbus.fi

Kataisen verolinja hakoteilläKataisen hallitus on päättä-nyt yhteensä jo 5 miljardin eu-ron veronkorotuksista ja meno-leikkauksista valtion talouteen. Jo hallitusohjelmassa ja tämän vuoden budjetissa päätettiin 2,5 miljardin euron leikkauksista ja veronkorotuksista.

Aika harva on tainnut huoma-ta, että koko valtionhallinnon ali-jäämä oli viime vuonna enää 5,5 miljardia euroa. Vielä edellisenä vuonna alijäämä oli 9,5 miljardia euroa. Todella huomattava va-jeen supistuminen tapahtui siis jo ennen hallituksen leikkaus-ohjelman toimeenpanoa. Alijää-mä oli niin pieni, että valtionvel-ka ei suhteessa kansantalouden kokoon (bruttokansantuottee-seen) enää kasvanut viime vuo-den aikana.

Näyttääkin ilmeiseltä, että ve-rotulot kasvavat talouden elpy-essä ja valtion alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna, myös ilman ”sopeutustoimia”. Velka saattaa kasvaa euromääräisesti vielä pa-ri vuotta, mutta suhteessa kan-santalouden kokoon se pienenee, mikä on tässä tilanteessa aivan riittävää.

Siitä huolimatta maaliskuun kehysriihessä Kataisen hallitus päätti vielä 2,4 miljardin euron menoleikkauksista ja veronkoro-tuksista. Muun muassa sosialide-mokraatit ja vasemmistoliitto rik-koivat karkeasti lupauksensa olla korottamatta arvonlisäveroa.

Arvonlisäveron korotus rasit-

varallisuusvero isoille omaisuuk-sille. Samoin työnantajan kan-saneläkemaksu tulee palauttaa. Myös viime vuosina tehdyt ve-ronkevennykset keskimääräistä paremmin ansaitsevien osalta on peruutettava.

Jo näillä toimilla valtion ja

taa suhteellisesti eniten pienitu-loisia. Se siirtyy suoraan hintoi-hin ja merkitsee reaalitulojen las-kua. Samalla se heikentää erityi-sesti palvelualojen pienyrittäjien tilannetta. Veron korotus yhdel-lä prosenttiyksiköllä tuottaa 900 miljoonaa euroa.

Suurituloisten verotukseen tehtävät kiristykset – yhteensä 115 miljoonaa euroa – ovat siihen nähden pelkkää kosmetiikkaa. Sitä paitsi samaan aikaan pää-omasijoittajille myönnetään uu-sia verohelpotuksia keventämällä myyntivoittoverotusta. Myös yh-teisöveroa kevennetään uusilla verovähennyksillä 480 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntien peruspalveluiden val-tionosuuksia leikataan 500 mil-joonaa euroa tämänvuotisen 630 miljoonan euron lisäksi. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valti-onosuuksia leikataan muun mu-assa luopumalla indeksikorotuk-sista. Leikkaukset johtavat kun-tien palveluiden heikentämiseen ja kunnallisverotuksen kiristämi-seen. Otetaan taas askel tasave-ron suuntaan.

Mikä on vaihtoehto Kataisen hallituksen toimille?

Kuntien taloutta voidaan oleel-lisesti kohentaa luopumalla val-tionosuuksien leikkauksista ja saattamalla pääomatulot kun-

nallisveron piiriin. Niitä pitää ve-rottaa samalla tavalla kuin palk-katuloja. Osinko- ja muiden pää-omatulojen keveälle verotukselle ei ole perusteita.

Valtiontalouden vahvistami-seksi tulee pörssikaupalle sää-tää varainsiirtovero ja palauttaa

kuntien rahatilanne kohentuisi miljardeilla euroilla ja muuttuisi jopa ylijäämäiseksi.

oLLi SAVELAYliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu

>>www.ollisavela.fi

Energiamoka korjattava! Kuntasähkö peliinSähkön ja kaukolämmön hinta kohoaa jatkuvasti. Sii-tä on muodostunut yksityi-sille energiantuottajille upea rahasampo. Kuluttajalla ei käytännössä ole välttämät-tömyyshyödykkeitten osalta vaihtoehtoisia tuottajia. Mo-nopolihinnoittelu ruoskii yhä pahemmin.

Espoon oman energiayhtiön yksityistäminen oikeistoideo-logisista syistä kokoomuksen toimesta oli karmea esimerk-ki kokoomuksen talous- ja veropoliittisesta osaamatto-muudesta ja pitkäjännitteisen suunnittelun puutteesta.

Nyt saksalaisilta Fortumin käsiin päätynyt Espoon ener-giayhtiö on suuromistajan tuottoisimpia yksiköitä, mut-ta ei hyödytä espoolaista kal-liin sähkön ja kaukolämmön kuluttajaa eikä veronmaksa-jaa. Varsinkin kaukolämmön myynnissä Espoo on luovut-tanut ulkopuoliselle ehdotto-man monopolin.

Espoolla on jatkossa pit-kä tie asukkaittensa sähkön ja kaukolämmön tuottajak-si. Fortum tuskin on halukas myymään energialaitosta ta-kaisin. Espoolaisen kulutta-jan ja veronmaksajan tulevai-suus kuitenkin vaatii toimia sähkö- ja kaukolämpölaskun kurissa pitämiseksi.

Yksittäinen kuluttaja ei juuri pysty vaikuttamaan sähkön hin-taan eikä lainkaan kaukolämmön hintaan. Jos Espoon kaupunki olisi sähkön tilaaja periaattees-sa kaikille kuntalaisilleen, sil-lä olisi painoarvoa hinnoittelus-sa. Jotta kuntalaiset saataisiin hankkimaan sähkönsä kaupun-gilta, siihen tarvittaisiin toimiva houkutin.

Kaupungin kaikille asukkai-naan oleville jäsenilleen tarjo-ama tuntuva alennus sähkölas-kusta olisi hyvä porkkana. Puolet ns. jokamiehen sähkölaskusta il-maiseksi eli tukena verovaroista, ei kuitenkaan aivan ökyrikkaille. On jo aika tavallisten espoolais-ten saada vastinetta veroilleen. Espoolla on tähän varaa. Jonkun on näytettävä suuntaa. Kulutta-jan maksuosuus sähkölaskusta hillitsisi energian tuhlaamista.

Tulevaksi energiapolitiikaksi ei riitä välittäjänä toimiminen. Es-poon on itse ryhdyttävä sähkön ja lämmön tuottajaksi, rakennet-tava oma energialaitos, joka voi käyttää hyväksi sähkön tuotan-nossa syntyvää hukkalämpöä kaukolämpönä myytäväksi. Säh-kölaskun ilmaisosan vuoksi Es-poolla olisi vankka tilauspohja lä-hisähkön myynnille.

Haiskahtaa sosialismille, mut-ta kun melkein kaikki siinä voit-taisivat, niin antaa mennä ja vauhtia lisää!

Jätteet ovat tulevaisuudessa suuri ongelma. Osa niistä voi-taisiin polttaa ja se olisi järkevää yhdistää Espoon omaan sähkön-tuotantoon. Polttotekniikka ja sa-vukaasujen puhdistus ovat ke-hittyneet niin paljon, että jätteet voidaan polttaa.

Kapitalismin ongelmana on, että julkisen sektorin tuotantoa ja palveluja vain riisutaan ja yk-sityistetään. Yksityinen sektori kuihtuu, siirtää tuotantoa ulko-maille tai tavoittelee voittoja joh-dannaisilla ja muulla virtuaalira-halla. Tämän seurauksena oikeat työpaikat ja verotulot vähenevät. Uusia arvoja entisten tilalle ja li-säksi on kuitenkin pakko luoda. Yksityissektorista ei sen tilauk-sen täyttäjäksi riittävästi ole, tarvitaan julkista valtaa ja sen voimavaroja.

>>www.skpuusimaa.fi/espoo

kommentti

hEiKKi KUrttiLA,tekniikan tohtori,

Espoo

Arjo SUoNpErÄ,varatuomari,

Espoo

6 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012

Vantaalla ilmoitettiin vielä viime vuoden lopulla olleen noin 600 asunnotonta. Kaupunki on omis-tamansa vuokra-asuntoyhtiön (VAV Asunnot Oy) kautta päät-tänyt yrittää ratkaista ainakin osaa ongelmasta rakennuttamal-la Viertolan kaupunginosaan no-peasti toteutettavalla tekniikalla 58 asuntoa pitkäaikaisasunnot-tomille. Asuminen&Yhteiskunta-lehden numerossa 3-4/2011 esi-teltiin Viertolan kohteessa toteu-tettavan projektin ideaa.

Kolmen pienkerrostalon piti valmistua kuluvan vuoden alus-sa. VAV ilmoittaa kohteen etene-misestä ja asuntojen hakumenet-telystä www-sivullaan:

”VAV Asunnot Oy rakennuttaa Viertolaan, osoitteeseen, kerros-talokohdetta uudella moduuli-teknologialla. Kohde valmistuu vuoden 2012 alussa. VAV:lle on tullut jonkin verran kyselyjä sii-tä, miten tämän kohteen asun-toja voi hakea. Osmankäämintie 28:n kaikki asunnot ovat erityis-asuntoja, jotka on varattu pitkä-

Asuntoja asunnottomille vantaalla

Vantaalla huoli asunnottomista

Koronkiskontaan on tultava loppuSuomessa on selvitykseni mu-kaan ”luottorekisterissä” reilus-ti yli 350 000 luottohäiriöistä, eli noin 8 % työikäisistä ja määrä kasvaa edelleen. Suomessa syö-dään masennuslääkkeitä ennä-tysmääriä juuri siksi, että velat usein masentavat velkaantunei-ta ja maksukyvyttömiä. Velko-jen takaisinmaksu on raskasta ja turhauttavaa, koska korot ja oikeudenkäyntikulut ovat koh-tuuttoman suuria. Meillä on sel-lainen yhteiskuntapoliittinen jär-jestelmä jossa joka vaivaan löytyy lääke, mutta syihin ei puututa.

Ulosoton, perintätoimistojen ja oikeudenkäyntien kierre

Maksukyvyttömyyteen joutunut aikuinen ihminen joutuu moni-mutkaiseen ja rasittavaan pe-rintäkoneistoon, mikäli ei pysty

maksamaan velkojaan takaisin. Ensimmäisessä perintävaihees-sa lasku tipahtaa postiluukus-ta yksityisten perintätoimistojen kautta velkojan toimesta.

Perintätoimistojen kirjeissä pyydetään ”ystävällisesti” las-ku suorittamaan kohtuuttomien korkojen kera ajallaan ja mikäli näin ei tapahdu, perintätoimis-to uhkailee luottotietojen mene-tyksellä ja siirtää laskut oikeu-den käsiteltäväksi. Jos maksu-kyvyttömyys johtaa oikeudes-sa luottotietojen menetykseen, velkahelvetti ja kierre on valmis alkamaan.

Perintätoimistojen laskut ohja-taan ulosottovirastoon, josta lä-hetellään useita maksukehotuk-sia tai uhkaillaan ulosmittauk-sella. Mikäli asiakas ei ole mak-sanut velkaa määräaikaan men-nessä, ulosottovirasto lähettää laskun takaisin perintätoimis-toon, joka taas kierrättää laskua

uudelleen velalliselle uusien kor-kojen kanssa.

Maksusuunnitelmat uusiksi – pikavipit kieltoon!

Toisen ahdinko on toisten tuot-tava bisnes: yksityisiä perintätoi-mistoja alkaa olla saman verran

kuin pikavippifirmojakin. Koron-kiskurit houkuttelevat härskisti uusia uhreja lupailemalla ”hillot tilille, paljonko pannaan, fyffet si-nulle nyt” mainoksissa joka ka-dunkulmalla. Tähän on tehtävä radikaali muutos.

Velallisten maksusuunnitelmia on helpotettava, laskujen korkoja pienennettävä ja kunnallisten pe-rintätoimistojen määrää on lisät-tävä. Tavarantoimittajien, pank-kien ja palveluiden tarjoajien ve-lat tulisi siirtää yhteen ainoaan kuntien valvomaan paikkaan, ei-kä kierrättää niitä perintätoimis-tojen koronkiskonnan kautta.

Pikavippifirmojen katumai-nostaminen täytyisi kieltää koko-naan. Onhan tupakan mainosta-minenkin kielletty eikä kaupois-sakaan ole esillä enää tupakalle myönteistä mielikuvaa jakavia tuotehyllyjä.

jArNo ESKELiNENVantaa

Asunnottomuutta suitsitaan Vantaalla kahden rakennus-projektin voimalla. Ne tuo-vat pitkäaikaisasunnotto-mille myös ns. loppuelämän asuntoja, joissa on tarvitta-essa tarjolla tukea. Vantaa-laisen päihdetyön veteraani, Vantaan RuokaApu yhdistyk-sessä etsivää päihdetyötä te-kevä Seppo Flinck on tyyty-väinen, että asunto-oloihin on vihdoin tulossa merkittävää parannusta.

Rakennushankkeista isom-pi, 50 asunnon Mesikukka on Koivuhaassa Mesikukantiellä, pienempään Tervakukkaan Matarissa tulee 35 asuntoa mielenterveys- ja päihdekun-toutujille. Mesikukassa on asuntoja eriasteista tukea tarvitseville ja 15 itsenäises-ti asuvalle. Nämä eivät ole tarkoitettu pysyviksi asun-noiksi, vaan niistä siirrytään normaaliin asumiseen, jolloin paikat vapautuvat uusille asi-akkaille. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute voi olla yksi vaihtuvuutta hait-taava tekijä.

Mesikukkaan rakennetaan asuntojen lisäksi kumppa-nuuskahvila, mistä Seppo on erityisen tyytyväinen. Kahvi-lassa on tarkoitus järjestää asukkaita ja muita vantaa-laisia lähentävää harrastus- ja muuta toimintaa. Tällöin myös nuoriso huomioidaan.

Järjestäjinä voisivat olla mm. seurakunta ja kolmannen sektorin yhdistykset vapaa-ehtoistoimijoineen. Kumppa-nuuskahvilan yhteyteen on suunnitteilla myös vaateva-rasto ja kirpputori.

Seppo Flinck kertoo Van-taan hankkeiden liittyvän valtakunnalliseen PAAVO II –ohjelmaan.

Sen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä, vä-hentää pitkäaikaisasunnot-tomuuden riskiä tehostamal-la sosiaalisen vuokra-asun-tokannan käyttöä asunnot-tomuuden vähentämiseksi, sekä tehostaa toimenpitei-tä asunnottomuuden ennal-taehkäisemiseksi. PAAVO-hankkeita on käynnissä kym-menessä kaupungissa.

Vantaan Mesikukka ja Ter-vekukka –yksiköt valmistuvat v. 2014. Sepon mukaan tä-mänkaltainen asuntojen tar-ve lienee toistaiseksi aika hy-vin tyydytetty. Eniten Seppoa huolestuttaa Vantaalla raken-nettavien vuokra-asuntojen määrä; se kun on kasvavaan tarpeeseen nähden mitätön ja saattaa lopulta osin turhen-taa PAAVO-hankkeen kaltai-set tulokset.

jUhA KoVANEN,Vantaa

>>juhakovanen.blogspot.com

Suomalaisten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet hurjaa vauhtia, ja maksuhäiriöiden määrä lähestyy jo 1990-luvun lopun ennätystasoa. Ulosottovirastoihin saapui vuonna 2011 noin kolme miljoonaa uutta ulosottoasiaa, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kaikissa ulosoton asiaryhmissä oli lisäystä lukuun ottamatta elatusapuja ja sakkoja.

Peräti 137 900 suomalaista sai uuden maksuhäiriömerkinnän tammi - maaliskuussa, mikä on jopa neljänneksen enemmän kuin vuosi sitten. Huhtikuun alussa astuneen lain voimasta noin 40 000 suomalaista lisää sai luottohäiriömerkinnän.

(Lähteet: http://www.oikeus.fi/vvv/57852.htm, HS.fi 13.4.)

fakta

aikaisasunnottomille. Kohde on osa ympäristöministeriön pitkä-aikaisasunnottomuuden vähen-tämisohjelmaa. VAV ei tee asu-kasvalintoja Osmankäämintie 28:aan, vaan asukkaat tähän kohteeseen valitsee Vantaan kau-pungin sosiaali- ja terveystoimi.”

Kriittisempiä ongelmia Vantaa aikoo ilmeisesti paikata hetkelli-sesti siirrettävillä pikkumökeillä ”siirtotuvilla”. Hollannissa puut-tuvia asuntoja on korvattu mm. ”merikonteilla” opiskelijoille ja asunnottomille hyvällä menes-tyksellä. Lienevätkö nämä kui-tenkaan soveliaita esim. ympäri-vuotiseen asumiseen?

Vaikka Vantaan kaupungin toimet asuntokurjuuden ratkai-semiseksi ovat oikeansuuntaisia ja erittäin tarpeellisia, on joukko vapaaehtoisia vantaalaisia kan-salaisaktiiveja päättänyt ryhtyä myös toimiin asunnottomuuden kitkemiseksi, siihen johta vien syiden selvittämiseksi ja siitä seuraavien ongelmien syöverei-hin joutuneita auttaakseen. Aja-

tus järjestäytymisestä syntyi vii-me vuoden Asunnottomien yön järjestelytoimikunnan, lähinnä vapaaehtoisista koostuneen ryh-män aloitteesta.

Maaliskuun lopulla joukko ko-koontui Vantaan A-killan tiloissa päättämään ”porukan” rekiste-röinnistä. Hankkeen puuhamies ja yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Vantaan Tikkurilassa asuva Jarno Eske-linen määrittelee Vantaan asun-nottomien hyvinvoinnin tuki ry:n tarkoitusta:

– Toiminnan tarkoitus on lä-hinnä tukea vantaalaisia asun-nottomia asunnon haussa, mutta toimintamme tulee keskittymään myös syrjäytyneisiin nuoriin, vanhuksiin ja heidän hyvinvoin-tiongelmiinsa, sanoo Eskelinen.

Syksyllä 17.10.2012 yhdistys järjestää perinteisen Asunnotto-mien Yön tapahtuman. Tapahtu-ma on osa YK:n kansainvälistä köyhyyden ja syrjäytymisen vas-tustamisen päivää.

Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry perustettiin 30.3.

JUH

A K

OVA

NEN

Jarno Eskelinen (vas.) ja Seppo Flinck.

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012 7

Sinun tähtesiStjärnan för dig

Sinun tähtesiStjärnan för dig

MiELipiDE

Hembygdsmuseet och de nya invånarna Markkinatalous johtaa umpikujaan Kapitalismi perustuu jatkuval-le kasvulle, joka perustuu kulu-tuksen jatkuvalle kasvulle. Maa-pallon resurssit eivät kuitenkaan ole rajattomat. Jo nyt on näkö-piirissä öljyn ja uraanin tuotan-tohuiput, jonka jälkeen niiden käyttö hiipuu. Tiedetään siis jo nyt ettei tätä menoa voida ikui-sesti jatkaa. Maapallon kantoky-ky, eli biokapasiteetti ylitettiin jo kahdeksankymmentäluvulla ja siitä lähtien olemme kuluttaneet enemmän kuin maapallo kestää. Talouskasvulla on myös se ikävä puoli, että kulutuksen kasvaessa myös ympäristötuhot lisääntyvät. Tämän takia tulisikin luopua ta-louskasvun ihanteesta.

Sanotaan, että hyvinvointival-tio pysyy pystyssä ainoastaan talouskasvun ja lisääntyvän ku-lutuksen avulla. Mutta jos tämä johtaa lopulta umpikujaan, niin mitä järkeä on tuhota elämän edellytykset tulevilta sukupolvilta vain sen takia, että me länsimais-sa voimme jatkaa juhlia? Monet

uskovat, että jokin tekninen kek-sintö tuo aikanaan ratkaisun energian, ruuan ja puhtaan ve-den riittävyyteen, eikä meidän tarvitse muuttaa elintapojamme juurikaan, mutta mikään tekni-nen ratkaisu ei yksin riitä vähen-tämään talouskasvun aiheutta-mia ympäristötuhoja.

Meidän tulisi luopua kilpailun, ahneuden, itsekkyyden ja alista-misen yhteiskunnasta ja pyrkiä kohti tasa-arvoista ja oikeuden-mukaista kohtuuden ja yhteis-työn yhteiskuntaa, jossa jokai-nen antaisi kykyjensä mukaan ja saisi tarpeidensa mukaan.

jUSSi SAAriPorvoo

Det talas idag mycket om den ekonomiska krisen och de prob-lem som vår snedvridna ålders-struktur kommer att föra med sig inom en snar framtid. Vår välfärd måste enligt beslutsfattarna där-för naggas i kanten med allt större bitar i taget. Det är inte länge se-dan vi fick läsa om Museiverkets sparkrav och hur många av dess gårdsmuseer måste stängas.

Dagens finländska samhälle undergår snabba förändringar och Nyland haft ledningen i ska-pandet av ett nytt Finland. Ännu på 1950-talet kunde Esbo- och Helsingebor på väg till sin närbu-tik se åkrar, som odlats i hundra-tals år och frontmannahusen ut-gjorde då ett nytt inslag i närmil-jön. På 1960-talet började de nya förorterna med sina höghus att breda ut sig. Det gamla kultur-landskapet fick ge vika och på det nya gatorna rörde sig nyinflytta-de människor från andra delar av Finland.

Det finns omkring tusen mu-seer i Finland. Endast en liten del har året om anställd profes-sionellt utbildad personal. De ve-tenskapligt arbetande museerna är omkring 300 och av dem är 22 landskapsmuseer. Den stora majoriteten, drygt 700 är små lo-kala hembygdsmuseer, som van-ligen drivs av några lokala eldsjä-lar som försöker samla in, bevara och visa upp det lokala kulturar-vet. Ofta är det samma personer som också på sin fritid arbetar med ett lokalt arkiv, där man för-söker bevara kunskapen om den egna byns, den egna kommu-nens eller den egna gemenska-pens historia.

I de flesta hembygdsmuseer samlas reliker från det gamla bondesamhället. Ofta är ekono-min en stötesten. Det finns inte pengar till konservering av några enskilda föremål, utan entusias-terna får vanligen försöka genom bidrag och talkon koncentrera sig på mera grundläggande krav som

Tekijänoikeuksista ja solidaarisuudestaTekijänoikeuksista käydään näi-nä päivinä enemmän tai vähem-män jatkuvasti jonkinlaista pole-miikkia. Julkiseksi keskusteluksi sitä ei kuitenkaan voida kutsua hyvällä tahdollakaan, sillä toisen osapuolen näkemykset ja perus-telut ohitetaan julkisuudessa lä-hes säännöllisesti. Viimeisim-mät tapahtumat ACTA-sopimuk-sen tiimoilla ovat vain jatkumoa tälle.

Ohittaminen on helppoa, sil-lä kuten edellä mainitsin varsi-naisesta asiasta ei todellista kes-kustelua ole käyty. Silloin syntyy helposti mielikuva tekijänoike-uslakien vastustajien perustelui-den puutteellisuudesta, tai jopa niiden täydellisestä puuttumises-ta. Kysymys kuuluu: mitä ja tai minkälaista tietoa voidaan pitää osana omaisuutta, ja siten liittää omistusoikeuden piiriin, vai voi-daanko minkäänlaista?

Markkinamiehet ovat olleet te-hokkaita ”oman” näkemyksensä ajamisessa, sillä tekijänoikeusla-eista puhuttaessa nousee lähes säännönmukaisesti ensimmäi-

seksi aiheeksi nyt esiin työnnetty nälkätaiteilija, ja kysymys, eikö hänellä ole oikeutta leipäänsä?

Lähtemättä edes selvittele-mään todellisia vaihtoehtoja pie-nituloisten elannon turvaamisek-si, tai taiteiden monipuolisuuden turvaamisen keinoja, totean että se on tekijänoikeuslakien vas-tustajien mielestä vain pieni osa kokonaisuutta, vaikkakin näky-vä. Markkinointikoneiston tehok-kuus on tässä ilmiselvää, sillä kaikki muut kipukohdat on on-nistuttu piilottamaan nälkätaitei-lijan selän taa.

Todellinen kamppailu kuiten-kin käydään sananvapaudesta, netin sensuurista, yksilön ja yh-teisöiden oikeuksista sekä ihmis-oikeuksista YK:n ihmisoikeusju-listuksen tarkoittamalla tavalla (katso erityisesti artiklat 22, 25, 26, 27 ja yleistä sitovuutta kos-kevat artiklat).

Esimerkkinä Brasilian valtio, joka on jatkuvan kansainvälisen painostuksen kohteena rikkoes-saan säännöllisesti ja suunni-telmallisesti kansainvälisiä te-

kijänoikeussopimuksia. Brasilia nimittäin valmistaa itse luvat-ta HIV-lääkkeitä ja jakaa ne sit-ten kansalaisilleen halvemmalla, kuin mitä niiden patentit omis-tavat länsimaiset lääkeyhtiöt sallisivat niitä jaettavan. Pitäisi-kö meidän puhua enemmän te-kijänoikeuksista ja kansainväli-sestä solidaarisuudesta?

Aiemmin esitettyä kysymystä pohdiskellessa lisämateriaaliksi sopisi vaikkapa dokumenttielo-kuva Rip! - A Remix Manifesto.

MiLUtiN KriVoKApicHyvinkää

>>milutinkrivokapic.blogspot.com

valtuustot vastuuseen kuntien kikkailustaKuntien sosiaalitoimessa on va-litettavan usein asiakkaan oi-keuksia loukkaavia puutteita. On yleistä, että asiakas ei saa tietää kaikkia hänelle kuuluvia etuuk-sia, ellei hän osaa niitä vaatia. Eikä lain mukaan kuuluvaa pal-velua aina saa vaikka vaatisikin. Tulkinnanvaraiset tilanteet pi-täisi ratkaista asiakkaan eduk-si. Mutta joskus ratkaisu on asi-akkaan etua vastaan ja mukana seuraa virkailijan ohje: ”Tee vali-tus jos et ole tyytyväinen.” Vam-maispalveluissa asiakkaan omai-nen joutuu liian usein toimimaan koko elämänsä taistelevana asi-anajajana lakimääräisten palve-lujen saamiseksi.

Kun sosiaalitoimen asiakkaal-la on usein tarve valittaa tai kan-nella, eivät asiat ole kohdallaan. Vielä hullummin ne ovat, jos so-siaalialan järjestöt alkavat pitää valittamista, kantelua ja haastei-ta keskeisinä edunvalvontakei-noina. Samoilla hakoteillä ollaan, jos kyseisiin ongelmiin haetaan perimmäistä syytä virkailijoista, heidän asenteistaan tai ammatti-taidostaan. Tämä on tietoista po-liittisen vastuun hämärtämistä.

Kunnan virkailijat toimivat ta-lon isännän, valtuuston alaisi-

na. Kehotukset ja keinot sääs-tää sosiaalipalveluissa tulevat valtuustolta ja kohdistuvat hei-koimpiin asiakkaisiin, jotka eivät pysty puolustautumaan. Palkin-non, lakimääräiset palvelut, saa vahva, taistelukykyinen. Heik-ko jää ilman. Vallitseva poliitti-nen ilmasto on 1990-luvun jat-kumoa, jolloin maa ”pelastettiin” heikentämällä yksinhuoltajien, päihderiippuvaisten ja vammais-ten etuja ja palveluja. Tietoista sosiaalisten erojen kasvattamis-ta jatketaan edelleen heikoimpia kurittamalla. Kunnallisvaaleihin on mentävä rakentaen yhteistyö-tä tasa-arvoisten sosiaalitoimen käytäntöjen luomiseksi. Kommu-nistit ovat tähän valmiita.

jUhA KoVANENVantaa

takreparationer och på att få de växande samlingarna i ett någor-lunda torrt utrymme. Ett reellt hot är också inbrott. Årligen drabbas många hembygdsmuseer av oväl-komna besökare som ignorerar öppethållningstiderna. Det finns en stor marknad för antikviteter och många hembygdsmuséer har inte ekonomiska möjligheter att skydda sina skatter på ett ända-målsenligt sätt. I kommuner där inflyttning har förändrat befolk-ningsstrukturen blir ofta de gam-la hembygdsmuséet som en kvar-leva av ringa betydelse för de nya invånarna. De upplever ofta att de egna rötterna finns kvar i den gamla hembygden, där man fort-sättningsvis har släktingar och kanske sin sommarstuga.

Idag är många av huvuds-tadsregionens invånare inte me-ra inflyttare utan barn och barn-barn till dem som på 1960-talet måste söka sig en ny utkomst i söder. De har skapat sig en egen kultur, som vanligen är väsenss-kild från den gamla jordbruks-bygd, som fanns före förorten. Varför skulle de besöka ett full-proppat dammigt sockenmagasin

eller ett gammalt torp med dålig belysning? Hembygdsmuseernas största utmaning ligger därför i att bygga en bro mellan dagens kommuninvånare och situatio-nen för hundra år sedan. Många har också svarat på utmaningen. Syvende och sist, situationen idag är inte så annorlunda. Ock-så tidigare har människorna varit tvungna att rycka upp sina röt-ter. Därför har hembygdsrörelsen fortsättningsvis en viktig funktion och den ekonomiska krisen med sina nedskärningar borde inte få drabba allt det frivilliga kulturar-bete som utförs på fältet.

LENA hULDéNVice ordförande i FKP

Vanda

Mitä mieltä sinä olet?Lähetä mielipiteesi Uudenmaan Näköala -lehden toimitukseen: skp.uusimaa@kolumbus.fi

Seuraa blogeja ja kommentoi netissäwww.uudenmaankommunisti.net

KUVA

T VE

IKKO

KO

IVU

SALO

8 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2012

skP:n uudenmaan Piirijärjestö rywww.skpuusimaa.fikarhusuontie 75, 00780 heLsinki

aluejärjestöt ja osastot

esPooskP:n espoon ja kauniaisten kaupunkijärjestö rywww.skpuusimaa.fi/espooskP:n kivenlahden osasto: arjo suonperä, 040 731 2383skP:n matinkylän osasto: Pekka kallioniemi, (09) 803 6086skP:n olarin osasto: seppo ruotsalainen, (09) 547 4353skP:n Viherlaakson osasto: jorma Pekki, 050 330 8968

hankoskP:n hangon osasto: kauno Bister, 040 585 0426

hyVinkääskP:n hyvinkään osastoolli savela, olli@ollisavela.fi040 537 5049 tai (019) 417 188

järVenPääskP:n järvenpään kaupunkijärjestö rywww.skpuusimaa.fi/jarvenpaaVeikko Laine, v.laine.kiuru@kolumbus.fi, (09) 287 236skP:n järvenpään osasto: Pentti storm, (09) 283 510skP:n järvenpään läntinen osasto: olavi Päivinen, 041 460 6917skP:n järvenpään pohjoinen osasto: arto Viitaniemi, viitaniemi.arto@gmail.com, 041 460 6916

karkkiLaskP:n karkkilan kaupunkijärjestö rytauno koskinen, (09) 225 6434skP:n tuorilan osasto: Veikko alho, (09) 225 8017

keraVaskP:n keravan osasto: Pekka rosenberg, 046 599 2489

nummi-PusuLaskP:n nummen osasto: Pauli kumaja, (019) 373 822

nurmijärViskP:n Lepsämän osasto: toivo malassu, (09) 879 9543

PorVooskP:n Porvoon osasto: jussi saari, 040 535 9501

raasePoriskP:n karjaan-Pohjan osasto, FkP:s karis-Pojo avdelningPeter Björklöf, peter.bjorklof@pikaposti.fi, 040 534 9547

siPooskP:n talman osastohttp://www.skpuusimaa.fi/sipooseppo saarinen, 040 515 7786

tuusuLaskP:n jokelan osastohttp://www.skpuusimaa.fi/jokelajori Porspakka, 040 560 5008skP:n tuusulan osastoigor kopiloff, 040 502 6919

VantaaskP:n Vantaan kaupunkijärjestö rywww.skp-vantaa.fijuha kovanen, juha.t.kovanen@

netti.fi, 040 060 9073skP:n tikkurilan osasto: unto nikula, unto.nikula@gmail.com, skP:n rekolan osasto: seppo kortelainen, 040 509 1432skP:n ruskeasannan osasto: esko Parviainen, esko.parviainen@pp.inet.fiskP:n Länsi-Vantaan osasto: mauri Perä, mauri.pera@kolumbus.fi, 044 290 6111skP:n Friherrsin osasto: Larry huldén, larry.hulden@helsinki.fi

Kevään tapahtumiaespoo 29.4. klo 16 alkaen vapun vastaanotto & kunnallispolitiikkaa matinkylän pirtillä, Keskipäivänkuja 4, Olari. TT Heikki Kurttila: ”Kuntasähköä nyt!”. Kahvitarjoilu.

1.5. VapputilaisuudethelsinkiYhteinen vappumarssi kokoontuu klo 10, lähtee klo 11.marssin jälkeen klo 11.45 työväen vappujuhla Tokoinrannassa. Puheenvuorot Yrjö Hakanen (SKP) Tommi Lievemaa (STP) Iranin kompuolueen tervehdys, esiintyvät Kristiina Halkola ja Juha mäntylä. Järj. Helsingin työväen vappujuhlatoimikunta.

hyvinkääKäynti punaisten muistomerkeillä Puolimatkassa ja Sahanmäessä.

keravaTyöväen vappujuhla Keravan Aurinkomäellä. Aloitus klo 14:30. SKP:n ja KTP:n puheenvuorot.Ohjelmaa.

kirkkonummiAPJ:n kunniakäynti punaisten haudalla klo 9.00.

PorvooAPJ:n kunniakäynti punaisten haudalla klo 10.00.

raaseporiSKP:n vapputilaisuus Pohjan nuorisotalolla klo 13:30 Högåssa.Puhuu JP Väisänen, esiintyy Johan mångård.maahanmuuttajapuheenvuoro.

tuusulaKunniakäynti punaisten haudalla Hyrylässä.Kokoontuminen klo 9 Paijalan hautausmaalla.

VantaaVasemmiston yhteinen muistotilaisuus klo 9.Punaisten muistomerkillä Hiekkaharjussa Urheilutien ja Kauratien kulmassa.

12.5.12m - Globaali kevät. Tapahtumia ympäri Suomen.maailmanlaajuinen tyytymättömien toimintapäivä demokratian puolesta.>>http://torillatavataan.wordpress.com

16.5.helsinkimummo Pappa Walk. Vanhusten ja eläkeläisten mielenosoituskulkue eduskuntatalolle klo 16:00.

Syyriassa jo vuoden päivät jat-kunut sisällissota on vaatinut tuhansia kuolonuhreja, kym-meniä tuhansia loukkaantunei-ta, tuhansittain poliittisia van-keja ja pitkälle yli miljoona ih-mistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan.

Tapahtumat alkoivat runsas vuosi sitten hallituksen vastai-sista mielenosoituksista. Hallitus vastasi poliittisten ratkaisujen si-jasta niihin väkivaltakoneistolla. Myös mielenosoittajien joukossa toimi monia aseellisia ryhmiä, jotka provosoivat yhteenottoja ja ovat niin ikään syyllistyneet sota-rikoksiin. Hautajaisista tuli mie-lenosoituksia ja mielenosoitukset johtivat uusiin hautajaisiin. Tu-nisian kaltaisen kansannousun sijasta Syyriassa on kyse sisällis-sodasta, johon monet ulkovallat ovat sekaantuneet. Syyriasta on tullut myös suurvaltojen välisen valtapolitiikan kysymys. Samalla on käyty myös informaatiosotaa ja totuus on tunnetusti sodan en-simmäinen uhri.

Syyriassa pitkään valtaa pi-tänyt Baath-puolue nousi ai-koinaan imperialisminvastaise-na voimana. Sen jälkeen Syyria on ollut välillä USA:n ja Israelin kumppanina, välillä ei. Nykyinen Bashar al-Assadin hallitus tu-

li valtaan sotilaskaappauksella. Hallitsevat piirit ovat etäällä kan-salaisten enemmistöstä maassa, jolla on paljon rikkauksia, mutta jossa keskitulo on alle 200 euroa kuukaudessa, puuttuu yleinen sosiaaliturva ja jossa työttömyys oli jo ennen sotaa 25 prosenttia. Yksityistäminen ja korruptio ovat kasvattaneet eriarvoisuutta.

USA:n johto on käyttänyt hy-väksi kansalaisten tyytymättö-myyttä Assadin hallitukseen ja sen väkivaltaisiin otteisiin ver-hotessaan imperialistiset tavoit-teensa humanitaaristen ja demo-kraattisten tunnusten alle. USA on koonnut EU:n, Turkin, Saudi-Arabian ja eräiden muiden mai-den kanssa ”Syyrian ystävien” ryhmän. Jo tämän ryhmän ko-koonpano kuvastaa sitä, että pu-heet demokratiasta ja ihmisoike-uksista ovat ainakin useimmil-le mukana olevista tekopyhiä ja varsinaiset tavoitteet ihan muita, omien taloudellisten ja valtapo-liittisten etujen ajamista.

Suomen rooli rauhanvälittäjänä

Yhdistyneiden Kansakuntien en-tisen pääsihteeri Kofi Annanin neuvottelema sopimus avaa mah-

dollisuuden pysäyttää väkivallan kierre ja avata tie poliittisille rat-kaisuille. Tämä edellyttää kon-fliktin kaikilta osapuolilta – niin hallitukselta kuin oppositiolta - pidättäytymistä aseiden käytöstä ja provokaatioista, sotilaallisten joukkojen vetämistä pois kau-pungeista, huolehtimista huma-nitaarisen avun perillepääsystä ja neuvottelujen aloittamista po-liittisista uudistuksista.

Suomen osallistuminen USA:n ja sen liittolaisten kokoamaan ”Syyrian ystävien” ryhmään on herättänyt kysymyksiä siitä, mik-si hallitus on ollut mukana yk-sipuolisesti eräitä Syyrian oppo-sitiovoimia tukevassa ja sotilaal-lisella sekaantumisella uhkaile-vassa ryhmittymässä. SKP:n kes-kuskomitean mielestä Suomen rooli tulee olla rauhan välittäjä ja rakentaja. Tulitauon valvomisen ohella on nyt tärkeä antaa huma-nitaarista apua ja edistää maan eri poliittisten voimien keskuste-luyhteyksiä ja neuvotteluratkai-suja. On turvattava kansalais-ten, ay-liikkeen ja puolueiden, muun muassa kommunistien, toimintaoikeudet.

SKp:N KESKUSKoMitEA 15.4.2012

>>www.skp.fi

rauha Syyriaan ei tule sotaa lietsomalla - tarvitaan aitoa rauhanpolitiikkaa