länsi-uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

14.11.2012

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmä ja sen toimintaympäristö - lähtökohtia

Suunnittelualue

o Kahdeksan erilaista kuntaa.

o Alue on liikenteellisesti haastava, sillä kunnat poikkeavat toisistaan niin toiminnallisesti kuin kytkennöiltäänkin.

o Pääkaupunkiseutu vaikuttaa voimakkaasti Länsi-Uudenmaan aluerakenteeseen.

o Väestön, työpaikkojen ja palvelujen kasvu painottuu alueen itäiseen osaan.

Toimintaympäristö

AluerakenneVäestö

Työpaikat ja elinkeinorakennePalvelut ja palveluverkko

Vapaa-ajan asuminen ja matkailuTyössäkäynti

Tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittuminen

Lähde: Uudenmaan liitto

o Kaavan mitoituksessa on varauduttu 430 000 uuteen asukkaaseen ja 250 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä.

o Suunniteltu kasvu ohjataan nykyrakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen.

o Maakunnan keskusverkon ydin on vahva pääkaupunkiseutu. Keskusverkkoa täydentävät Länsi-Uudenmaan alueella Lohjan ja Tammisaaren seutukeskukset sekä kuntakeskukset. Haja-rakentamistaohjataan maakunnallisestimerkittäviin kyliin.

o Valtaosa työpaikoistasijaitsee hyvienjoukkoliikenne-yhteyksienvarrella taajama-toimintojenalueilla.

2. vaihemaakuntakaavan aluerakenne

Väestö vuonna 2011(1 x 1 km alueella)

Lähde: Tilastokeskus 2012 ja OIVA 2012

o Väestö painottuu alueen itäosaan.

o Alueen länsi- ja pohjoisosissa alhainen väestöntiheys.

o Suurimman ikäluokan muodostavat 40–49- ja60–64-vuotiaat.

o Nuoria työikäisiä eli 20–29-vuotiaita on suhteellisesti vähemmän kuin koko Uudellamaalla.

Väestö 2011

Taajama-väestö 2010

Hanko 9 415 95,8 %Inkoo 5 559 40,8 %Karkkila 9 180 85,0 %Kirkkonummi 37 190 87,8 %Lohja 47 377 84,9 %Raasepori 28 948 76,7 %Siuntio 6 145 47,1 %Vihti 28 588 73,6 %Yhteensä 172 402 81,7 %

Väestömuutos vuosina 1985–2011(1 x 1 km alueella)

Lähde: Tilastokeskus 2012

o Väestö on kasvanut 2000-luvulla eniten Siuntiossa (27 %).

o Väestö on kasvanut yli viidenneksen myös Kirkko-nummella ja Vihdissä.

o Hangossa väestö on vastaava-na aikana vähentynyt 6 %.

Kunta

VäestöVäestön-muutos

1985 2000 2011 85-00 00-11

Hanko 12 071 10 044 9 415 -17 % -6 %

Inkoo 4 368 4 873 5 559 12 % 14 %

Karkkila 8 355 8 753 9 180 5 % 5 %

Kirkko-nummi 23 255 29 694 37 190 28 % 25 %

Lohja 39 754 43 786 47 377 10 % 8 %

Raasepori 28 140 28 436 28 948 1 % 2 %

Siuntio 3 982 4 853 6 145 22 % 27 %

Vihti 19 267 23 858 28 588 24 % 20 %

Yhteensä 139 192 154 297 172 402 11 % 12 %

Väestön ennustettu muutos vuosina 2009–2035(1 x 1 km alueella)


o Uudenmaan liiton ennusteessa väestö kasvaa jokaisessa kunnassa.

o Suurinta kasvun ennuste-taan olevan Siuntiossa(69 %) ja pienintä puoles-taan Hangossa (14 %).

Kunta

VäestöVäestön-muutos

1985 2009 2035 85-09 09-35

Hanko 12 071 9 492 10 780 -21 % 14 %

Inkoo 4 368 5 526 7 785 27 % 41 %

Karkkila 8 355 8 999 10 714 8 % 19 %

Kirkko-nummi 23 255 36 126 52 616 55 % 46 %

Lohja 39 754 46 437 56 941 17 % 23 %

Raasepori 28 140 28 724 33 495 2 % 17 %

Siuntio 3 982 5 952 10 074 49 % 69 %

Vihti 19 267 27 509 37 784 43 % 37 %

Yhteensä 139 192 168 765 220 189 21 % 30 %

Työpaikat vuonna 2009(1 x 1 km alueella)

o Työpaikkarakenne keskittyy ja palveluvaltaistuu.

o Vahvoja aloja metallituotteiden valmistus ja jalostus, sähkölaitteiden valmistus sekä paperin ja kartongin valmistus.

o Pääkaupunkiseudun lähialueella alhainen työpaikkaomavaraisuus.

Työpaikkojen ennustettu muutos vuosina 2007–2035(1 x 1 km alueella)

Lähde: Uudenmaan liitto, OIVA 2012

o Uudenmaan liiton ennustees-sa työpaikkojen määrä kasvaa jokaisessa kunnassa.

o Suurinta kasvun ennustetaan olevan Siuntiossa(56 %) ja pienintä puolestaan Hangossa (7 %).

Kunta

TyöpaikatTyöpaikka-

muutos

1985 2007 2035 85-07 07-35

Hanko 5 593 4 935 5 329 -13 % 7 %

Inkoo 1 720 1 177 2 164 -46 % 46 %

Karkkila 2 876 3 591 4 050 20 % 11 %

Kirkko-nummi 8 303 10 089 15 749 18 % 36 %

Lohja 16 768 16 326 24 714 -3 % 34 %

Raasepori 12 721 9 881 14 916 -29 % 34 %

Siuntio 1 188 1 148 2 591 -3 % 56 %

Vihti 6 396 7 372 10 634 13 % 31 %

Yhteensä 55 565 54 519 80 147 -2 % 32 %

Elinkeinorakenne 2009

Lähde: Tilastokeskus 2012 10 vuodessa teollisuuden osuus vähentynyt, palvelut kasvaneet

Taajamissa työssäkäyntivuonna 2009

Kuntien välinen työssäkäynti vuonna 2010(yli 100 virrat)

Hangosta InkoostaRaaseporiin 249 Helsinkiin 414

Helsinkiin 101 Espooseen 345Kirkkonummelle 252

Raaseporiin 225Lohjalle 190

Karkkilasta KirkkonummeltaHelsinkiin 398 Helsinkiin 4 954

Vihtiin 293 Espooseen 4 839Espooseen 255 Vantaalle 997

Vantaalle 221 Lohjalle 157Lohjalle 203 Vihtiin 135

Siuntioon 117

Lohjalta RaaseporistaHelsinkiin 2 442 Helsinkiin 785

Espooseen 2 186 Hankoon 710Vihtiin 880 Lohjalle 441

Vantaalle 683 Espooseen 275Kirkkonummelle 299 Kirkkonummelle 191

Raaseporiin 267 Inkooseen 160Karkkilaan 191 Vantaalle 103Siuntioon 160

Siuntiosta VihdistäHelsinkiin 571 Helsinkiin 2 743

Espooseen 565 Espooseen 2 346Kirkkonummelle 386 Vantaalle 972

Lohjalle 262 Lohjalle 682Vantaalle 145 Karkkilaan 270

Kirkkonummelle 241Nurmijärvelle 193

Työmatkat pääkau-punkiseudulle sekä Saloon ja Turkuun(1 x 1 km alueella)o Pendelöinti

pääkaupunkiseudulle erittäin voimakasta lukuunottamattaRaaseporia ja Hankoa.

o Saloon ja Turkuun suuntautuminen marginaalista.

Työmatkojen keski-pituus vuonna 2009(1 km² ruudusta lähtevät)

0

5

10

15

20

25

30

km

Työmatkojen keskipituuden muutos

1980–2009

Hanko Inkoo

Karkkila Kirkkonummi

Lohja Raasepori

Siuntio Vihti

Työmatkojen keski-pituus vuonna 2009(1 km² ruutuun saapuvat)

Kaupallisten palvelujen sijoittumineno Kauppa reagoi jatkuvasti

toimintaympäristön muutoksiin.

o Kaupan yksikkökoot kasvavat.

Lähde: Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa (Uudenmaan liiton julkaisuja E 111 - 2010

Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt Voimassa olevien maakuntakaavojen suuryksiöt

Uudet suuryksiköt, ensisijaisesti tilaa vaativaa kauppaa


o Voimassa olevien maakuntakaavojen suuryksiköt Länsi-Uudenmaan alueella ovat Lohjan Tynninharju sekä Kirkkonummen Inkilänportti.

o Uudet suuryksiköt Länsi-Uudenmaan alueella ovat Lohjan Lempola, Vihdin Huhmari sekä Raaseporin Horsbäck ja Karjaan lounaisosa.

Lomarakennukset, matkailukohteet ja kesän liikennemääräo Lomarakennukset

keskittyneet etelärannikolle ja Lohjanjärven ympäristöön.

o Vapaa-ajan asumisen merkitys lisääntynyt.

Tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittumineno Esimerkkejä alueen

teollisuusyrityksistä:o Sappio Printalo Levatoro Sisuo Orthexo Martelao Parma

Lappohja-Koverhar

Hangon satama

Hangonniemi

Karjaa

Horsbeck

Dragsvik

Kirkniemi (Sappi) Pappilankorpi

TytyriPitkäniemi Muijala

Nälköönlampi

Muijalannummi

Maksjoki

Lankila

Veikkoinkorpi

Etelä-Nummela

HiekkaKalkkimäki

Myrskylänmäki

Liikkumiskäyttäytyminen

Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2010–2011/Liikennevirasto

Kulkumuotojakauma matkoista

Lähde: Laaja liikennetutkimus (LITU 2008)

Kulkumuotojakauma suoritteesta


Matkojen suuntautuminen


Länsi-Uudenmaan liikkumisvyöhykkeet

o Jalankulkuvyöhyke: ruudut, jotka ovat enintään 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta

o Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke: joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät

o Jalankulun reunavyöhyke: ruudut, jotka ovat 1-2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta

o Joukkoliikennevyöhyke: ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille ja enintään 400 m raideliikenteen pysäkille

o Seudullinen joukkoliikennevyöhyke: taajamaruudut, joissa seudullisen joukkoliikenteen vuoroväli enintään 60 min, kävelyetäisyys pysäkille 500 m/1000 m sekä aikaetäisyys Hel-singin keskustaan enintään 75 min

o Autovyöhyke: taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä

Matkojen kulkutapajakauma yhdyskuntarakenteeneri vyöhykkeillä asuvilla


Lähde: OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 8/2012 (Hertta/Elinympäriston seuranta, tietolähteet: Trafi, Tilastokeskus, YKR/SYKE & Tilastokeskus)

Huom! Vuoden 2007 jälkeen ajoneuvorekisteristä poistaminen on vaatinut romutustodistuksen hankkimista (näkyy tilastoissa ns. ”haamuautoina”)

Liikennejärjestelmä

TieverkkoRataverkkoVesiliikenne

JoukkoliikenneJalankulku ja pyöräilyLiikenneturvallisuus

Keskimääräinen vuorokausiliikenne

o Vilkasliikenteiset valtakunnalliset pääväylät:

• Valtatie 1• Valtatie 2• Valtatie 25

o Kuormitetut kantatiet:• Kantatie 50• Kantatie 51• Kantatie 52

o Pääosa seututeistä ja osa yhdysteistä myös erittäin kuormitettuja.

Keskimääräisen vuorokausi-liikenteen muutos vuosina 2007–2011o Liikenne kasvanut

erityisesti valtatiellä 1 ja valtatiellä 2 Huhmarista Vihtiin.

o Liikenne kasvanut myös maanteillä 115 ja 116 Siuntiossa, maanteillä 11227 ja 11269 Kirkkonummella sekä maantiellä 111 Raaseporissa.

o Liikenne myös vähentynyt monilla tiejaksoilla.

Raskaan liikenteen määrä

o Raskaan liikenteen keskimääräiset osuudet:

• Valtatie 1, 10 %• Valtatie 2, 9 %• Valtatie 25, 13 %• Kantatie 50, 10 %• Kantatie 51, 6 %• Kantatie 52, 11 %

Tieverkon palvelu-taso vuonna 2012

o Liikenne ruuhkautuu säännöllisesti (palvelutasot D, E ja F):

• Valtatiellä 25 välillä Tammisaari–Karjaa ja välillä Lohja–maantie 120 (Vihdintie).

• Kehä III:lla.• Kantatiellä 51

Siuntiosta aina Helsinkiin saakka.

Tieverkon palvelu-taso vuonna 2035Nykyverkko

o Ilman kehittämistoimen-piteitä liikenteen ruuhkautuminen kasvaa:

• Valtatiellä 1 Veikkolasta Helsingin suuntaan.

• Valtatien 25 koko osuudella Tammisaaresta pohjoiseen.

• Kantatiellä 51 Inkoosta itään.

Maantieverkon talvihoitoluokat

Rautatiekuljetukset

o Rautatiekuljetusten merkittävimpiä käyttäjiä Länsi-Uudellamaalla ovat Sappi (noin 800 000 t/v, paperin vienti Hangon sataman kautta) ja Rautaruukki (noin 300 000 t/v teräksen kuljetus Hämeen-linnasta ja Kemistä putkitehtaalle Lappohjaan). FN Steelin kuljetukset loppuneet tehtaan sulkemisen myötä.

o Hanko–Hyvinkää-radan tavarakulje-tuksille ennustettu 30–40 prosentin kasvua vuoteen 2020 mennessä.

o Hanko–Hyvinkää-radan sähköistäminen (ml. yksityisraiteet Hangon satamassa, Lappohjassa ja Kirkniemessä) –suunnittelu käynnissä, toteutuksesta ei päätöstä.

o Tavaraliikenteen rautatieliikennepaikat: Hanko, Karjaa, Kirkniemi, Lappohja, Lohjanjärvi, Nummela, Pohjakuru ja Rajamäki.

Lähde: Liikennevirasto ja RealCase Oy

Rautatiekuljetukset 2011 (1 000 t/v)

Rautatiekuljetusten ennuste vuodelle 2020 (1 000 t/v)

Rautatiekuljetukset 2005 (1 000 t/v)

Lähde: Liikennevirasto

Henkilöliikenne rautateillä

Kaukoliikenneo Kaukoliikenteen osalta matkustajamäärät ovat

olleet vuosina 2005–2011 lähes vakioita:o Kirkkonummi 40 000o Karjaa 300 000o Tammisaari 100 000o Hanko 100 000

Lähiliikenne

Henkilöliikenne 2011

Lähiliikenteen matkustajamäärien kehitys 2005–2011

MerikuljetuksetLänsi-Uudenmaan satamien kuljetukset

vuonna 2001 (t/v)

Länsi-Uudenmaan satamien kuljetuksetvuosina 2005–2011 (t/v)

o Länsi-Uudenmaan satamien yhteisvolyymi vuonna 2011 oli yhteensä 8,0 milj. tonnia.

o Hangon sataman transiton suuri pudotus huippuvuodesta 2007 noin 800 000 tonnista vajaaseen 300 000 tonniin.

o Kaasuputken rakentaminen lisäsi Hangon kotimaan kuljetuksia yli 700 000 tonnia/vuosi.


Merikuljetukset tavararyhmittäin

Länsi-Uudenmaan satamien ulkomaankuljetukset tavaralajeittain vuonna 2001 (t/v)

o Transitoautot sisältyvät luokkaan metallituotteet. Volyymi on laskenut Venäjän oman ajoneuvotuonnin myötä.

o Kappaletavarakuljetukset keskittyvät Hangon satamaan, josta on sekä kontti-että roro-liikennettä.

o Raakamineraalikuljetukset ovat keskittyneet Inkoon satamaan, josta on lyhyt etäisyys alueen raskaiden bulk-kuljetusten asiakkaisiin.

o Paperi- ja kartonkikuljetukset ovat Sappin ja M-Realin kuljetuksia.

o Malmien ja rikasteiden kuljetukset liittyvät paikallisiin terästehtaisiin, joista FN Steelin Koverharin tehdas on keskeyttänyt toimintansa kesäkuussa 2012.


1,3

1,1

1,00,9

0,9

0,8

1,1

Kivihiili, koksi

Metallit, metallituotteet

Kappaletavara

Raakamineraalit, sementti

Paperi, kartonki

Malmit, rikasteet

Muut

Nykyiset joukko-liikenteen yhteydet

Lähde: Matkahuolto 10/2012

Bussiliikenneo Säännöllinen, tiheä

vuorotarjonta Helsinkiin Lohjalta, Kirkkonum-melta sekä Vihdin Nummelasta.

o Alueen sisäisen liikenteen vuorotarjonta paras Tammisaaren ja Karjaan, Vihdin kk:n ja Nummelan, Pohjan ja Karjaan sekä Lohjan ja Nummelan välillä.

o Lisäksi sisäistä liikennettä Lohjalla ja Kirkkonummella.

Nykyiset joukko-liikenteen yhteydet

Lähde: VR 10/2012

JunaliikenneVuorojen määrätPendolino- ja IC-junatTaajama- ja lähijunat

Nykyiset liityntä-pysäköintipaikat

Lähde: Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma, HSL

o Tarkastelussa koko lähiliikenne-alueen henkilöliikenteen asemat sekä työssäkäyntialueen kannalta linja-autoliikenteen merkittävimmät reitit.

o Nykytilan tarkastelussa inventoitiin 65 liityntäpysäköintialuetta.

o Liityntäpysäköinnin kysyntää ja potentiaalia tutkittiin kysyntämallien avulla.

o Perusennusteessa kysyntä kasvaa yli 50 % Kirkko-nummella, Vihdissä ja Lohjalla.

o Liityntää tukevilla toimilla kysyntä kasvaa yli 70 % Kirkkonummella ja Vihdissä.

o Parhaillaan laaditaan HSL:ntoimesta liityntäpysäköinti-selvitystä.

Lähde: Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 (26/2011)

o Yhteydet pääkaupunkiseudulle arkisin hyvät (houkutteleva taso) Lohjan keskustasta, Virk-kalan ja Muijalan suunnilta sekä Nummelasta.

o Vihdin kirkonkylästä Nummelaan ja Helsinkiin on vakiovuoroilla arkisin houkuttelevan tason yhteydet.

o Houkuttelevan tason junayhteys arkisin pääkaupunkiseudulle Karjaalta sekä keskitason yhteydet Hangostaja Tammisaaresta.

Nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso (pl. Kirkkonummi)

Lähde: Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 (26/2011)

Tavoitteellinen joukkoliikenteen palvelutaso (pl. Kirkkonummi)

Jalankulku ja pyöräily

o Taajamissa kattava kevyen liikenteen verkko

• Reuna-alueilla ja seudullisissa yhteyksissä puutteita

o Jalankulku ja pyöräily menettäneet rooliaan, syinä

• Autoistuminen• Yhdyskuntaraken-

teen hajautuminen• Elämäntapamuu-

tokset

Liikenne-turvallisuus

Lähde: Tilastokeskus

o Vuosina 2002–2011 tapahtui 132 kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja 2 461 heva-onnettomuutta.

o Onnettomuuksissa menehtyi 141 henkilöä (noin 14 vuodessa) ja loukkaantui 3 220 henkilöä(noin 320 vuodessa).

o Henkilövahinkojen määrissä vuotta 2010 lukuun ottamatta hienoinen laskusuhdanne.

o Vuosina 2002–2005 tieliikenteessä kuoli noin 18 hlö/vuosi, vuosina 2006–2011 vastaavasti 12 hlö/vuosi.

Liikenne-turvallisuus

Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

1. 2.

3.

4.

5.

o Vaarallisimmat liittymät:1. Vt 25 / Ratakatu2. Kt 51 / mt 1153. Mt 110 / mt 111574. Vt 25 / kt 525. Vt 25 / mt 111

o TOP 20 vaarallisinta liittymää ovat teillä:o Vt 25 (8 kpl)o Mt 110 (7 kpl)o Kt 51 (3 kpl)o Mt 111 ja mt 115 (2 kpl)

o Kuvassa ei ole huomioitu:o Eritasoliittymiäo Seututeitä joiden

KVL < 2 500 ajon/vrko Yhdysteitä

Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri

Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän ja sen toimintaympäristön nykytila-analyysin yhteenveto

Toimintaympäristön kehityksen avainasiat

Liikennejärjestelmän palvelutaso:- ihmisten liikkuminen ja eri väestöryhmien tarpeet

- yritysten näkökulma- yhteiskunnan tarpeet

Toimintaympäristön kehityksen avainasiat 1/2

• Hyvä sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä– Pääkaupunkiseutu vaikuttaa voimakkaasti Länsi-Uudenmaan

aluerakenteeseen – Kolme vahvaa liikenteen pääväylää/ kehityskäytävää:

• Valtatie 1/ valtatie 2• Rantarata/ kantatie 51• Valtatie 25/ Hanko–Hyvinkää -rata

• Väestö– Kasvaa muuttovoiton ansiosta ja painottuu alueen itäosaan.– Ikääntyy, nuoria työikäisiä eli 20–29-vuotiaita on suhteellisesti

vähemmän kuin koko Uudellamaalla.– Alueen länsi- ja pohjoisosissa laajalti alhainen väestöntiheys.

Toimintaympäristön kehityksen avainasiat 2/2

• Elinkeinorakenne– Pääkaupunkiseudun lähialueella alhainen

työpaikkaomavaraisuus – Vahvoja aloja metallituotteiden valmistus ja jalostus,

sähkölaitteiden valmistus sekä paperin ja kartongin valmistus.– Palvelutyöpaikat keskittyvät kuntakeskuksiin ja niiden osuus

kaikista työpaikoista lähes 70 prosenttia.

• Pendelöinti erittäin voimakasta pääkaupunkiseudulle lukuunottamatta Raaseporia ja Hankoa: työmatkat pidentyneet.

• Vapaa-ajan asumisen merkitys on kasvanut ja se ympärivuotistuu.

• Autoistumiskehitys ollut erittäin nopeaa

Liikennejärjestelmän palvelutaso: Ihmisten liikkuminen ja eri väestöryhmien tarpeet 1/2

• Taajamissa koulut, työpaikat ja palvelut saavutettavissa hyvin jalan, polkupyörällä ja henkilöautolla, joukkoliikenteellä vähäinen rooli

• Haja-asutusalue pääväylien ulkopuolella lähinnä henkilöauton varassa

• Taajamien välillä:– Henkilöautoliikenne yleensä sujuvaa ja matka-ajat hyvin

ennakoitavissa, mutta useilla päätiejaksoilla liikenne kuitenkin ruuhkautuu päivittäin

– Joukkoliikenteellä yleensä peruspalvelutaso niin vuorotarjonnassa kuin liikennepalveluissa (kalusto, informaatio)

• suurimmista kuntakeskuksista pääkaupunkiseudulle ”houkutteleva taso”

Liikennejärjestelmän palvelutaso: Ihmisten liikkuminen ja eri väestöryhmien tarpeet 2/2

• Säännöllinen, tiheä bussivuorotarjonta Helsinkiin Lohjalta, Kirkkonummelta sekä Vihdin Nummelasta. Hyvät junayhteydet pääkaupunkiseudulle Kirkkonummelta ja Karjaalta.

• Pääväylien laatutaso on melko hyvä, alemmalla verkolla kunto ja hoitotaso on puolestaan heikompi.

• Liikennejärjestelmän esteettömyydessä puutteita, vaikka mm. joukkoliikennekalusto on parantunut.

Liikennejärjestelmän palvelutaso:Yritysten näkökulma

• Alueen logistinen sijainti on elinkeinoelämän kilpailuetu• Merikuljetuksilla vahva rooli• Logistiikan hajanaisuus ja ohuet tavaravirrat kasvattavat

kuljetuskustannuksia• Kuljetukset alueella yleensä täsmällisiä, kun

ruuhkautuvat tie- ja katujaksot vielä melko lyhyitä• Pääväylien laatutaso melko hyvä, alemmalla verkolla

kunto ja hoitotaso heikompi• Työmatkaliikenteessä henkilöautolla hyvät olosuhteet,

taajamissa työmatkat onnistuvat hyvin jalan ja polkupyörällä, joukkoliikenteen käyttö mahdollista suurilla työmatkavirroilla

Liikennejärjestelmän palvelutaso:Yhteiskunnan tarpeet 1/2

• Turvallisuus– Tieliikenneturvallisuudessa lievästi positiivinen kehityssuunta.

Tieliikenteessä on tapahtunut vuosina 2002–2011 keskimäärin 246 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa, joissa on kuollut 14 ihmistä.

• Ympäristö– Autoistuminen kasvattanut liikenteen negatiivisia

ympäristövaikutuksia kasvihuonekaasupäästöt eivät vähentyneet, vaikka uusien henkilöautojen CO2-päästöissä aleneva trendi. Myös meluhaitat ovat kasvaneet.

Liikennejärjestelmän palvelutaso:Yhteiskunnan tarpeet 2/2

• Aluekehitys– Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja palvelujen

keskittäminen ovat kasvattaneet päivittäisten matkojen pituuksia, vaikka maakunnan väestöstä asuu taajamissanoin 82 %.

• Taloudellisuus ja tasapuolisuus– Julkisen rahoituksen tason aleneminen pakottanut

priorisointeihin ja väylänpidon kustannustehokkuuden maksimointiin.

länsi-uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

Travel