toiv

o k

oiv

isto

HVerotus

kohdalleen!

s. 2

HTyötä

perkele!

s. 4

HHarmaatalous

kuriin!

s. 5

UUDENMAAN

NÄKÖALASKP:N UUDENMAAN PIIRIN LEHTI 1/2011

SKP vaatii perusturvaa

Kevään eduskuntavaaleissa päätetään jatkuuko oikeiston leikkauspolitiikka. skP vaatii 900 € perusturvaa jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloa työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Perusturva on jokaiselle kuuluva perusoikeus.

sitä tarvitaan elämäntilanteissa, joissa toimeentuloa ei ole mahdollista saada palkalla tai muilla tuloilla. tässä mielessä kyse ei ole kansalaispalkasta, joka maksettaisiin automaattisesti tarpeesta riippumatta jokaiselle.

On kohtuutonta, että samaan aikaan kun sadat tuhannet eivät tule toimeen saamallaan palkalla, eläkkeellä ja muulla toimeentuloturvalla, saavat jotkut kymmeniä ja jopa satoja kertoja muita suurempaa palkkaa, miljoonaosinkoja ja jättioptioita.

Jokelan asema säilytettävä!

Martti Turtola (vas.), Susanna Eloranta, Jori Porspakka, Heikki Kaaranen ja Aarno Järvinen luovuttivat 4 584 ihmisen allekirjoittaman Jokelan aseman lopettamista vastustavan adressin eduskuntaryhmille 20. tammikuuta.

H s. 4

2 UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2011

pääkirjoitus

Menetkö taas samaan halpaan?TuTkimusTen mukaan suomalaiset haluaisivat toimivat peruspalvelut, jotka he olisivat myös valmiit kustantamaan verovaroillaan. Viime vuo-sien kehitys verotuksessa ja sosiaalipolitiikas-sa on kuitenkin johtanut siihen, että peruspal-velut eivät enää vastaa kysyntää, pakenevat yhä kauemmas ja lopulta ne yksityistetään yritysten rahasammoiksi.

kaikkien vaalien alla puolueet puhaltavat pö-lyt vanhoista vaalilupauksista ja kuuluttavat kil-van olevansa erittäin huolestuneita yhteiskunnal-lisesta kehityksestä, työttömyydestä, eläkkeistä, ympäristöstä, koulutuksesta ja niin edelleen. sa-mat puolueet, jotka ovat ensin itse neljä vuotta jatkuvasti leikanneet, supistaneet, tehostaneet ja keskittäneet.

nämä samaiset eduskuntapuolueet, jotka nyt ovat niin huolestuneita myös kuntien taloudesta, ovat tällä vaalikaudella kylmästi leikanneet kunnil-ta rahoitusta, jota ne olisivat kipeästi tarvinneet palveluiden turvaamiseen. nämä puolueet ovat hy-väksyneet sosiaalimenojen jatkuvat leikkaukset ja terveydenhuollosta ne ovat höylänneet surutta. Hukkuvaa euroa ne ovat samaan aikaan tukeneet empimättä ja aikovat tukea vastakin.

mikäli tähän menoon halutaan muutos, täytyy etsiä uudenlaisia poliittisia näkemyksiä ja vaih-taa nykyiset kansanedustajat ihmisiin, jotka osaa-vat tarvittaessa myös kyseenalaistaa leikkaus-ten välttämättömyyden ja etsiä inhimillisempiä vaihtoehtoja.

suomen kommunistinen puolue vaatii oikeuden mukaista tulonjakoa ja perusturvaa kaikille. Työn-antajat ovat jatkuvasti murentaneet työntekijöi-den sopimusturvaa, lisänneet pätkätöitä ja otta-neet yhä lisääntyvässä määrin käyttöön eu-lain-säädännön mahdollistaman halpatyövoiman. Tämä on johtanut siihen, että noin 900 000 suomalaista sinnittelee eu:n köyhyysrajan alapuolella. suuri osa näistä on lapsiperheitä ja eläkeläisiä. suomen kommunistinen puolue vaatii perusturvan nostoa 900 euroon kuussa, 1500 euron minimipalkkaa ja verotettavan tulon alarajan nostamista 1000 eu-roon kuukaudessa.

keinottelijat saavat itse maksaa kriisinsä. Pank-kiherrat ja pörssipelurit ovat pelanneet isolla ris-killä ja nyt sen pelin tappiot halutaan kaataa taval-listen ihmisten niskaan. suomen kommunistinen puolue laittaa pankkiherrat kuriin ja pörssipelurit vastuuseen kiristämällä pääomatuloja, sekä suu-rituloisten ja suuryhtiöiden verotusta samaan ai-kaan kun pörssikauppa ja rahoitusmarkkinat lai-tetaan verolle. Pienituloisiin raskaimmin kohdis-tuvista välillisistä veroista on siirryttävä takaisin todelliseen veroprogressioon.

Poliittisia päätöksiä on tehty pienessä piirissä, kansalaisia kuulematta ja vaihtoehdot sivuuttaen. Liikemiehet ja suurfirmat ovat häikäilemättä osta-neet vaalirahoituksella itselleen suosiolliset ja mie-luisat päättäjät. suomen kommunistisen puolueen mielestä on jo aika saada työtätekevien ja vähäva-raisten ihmisten ääni kuuluviin päätöksenteossa. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on kehitettä-vä osallistuvaa demokratiaa kaikilla päätöksenteon tasoilla ja ulotettava demokratia myös talouteen siirtämällä pankit ja rahoituslaitokset yhteiskun-nan omistukseen ja valvontaan.

ÄÄnesTÄ eduskunTaan rehellinen vasemmis-tolainen vaihtoehto – suomen kommunistinen puolue!

UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2011SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti • Helmikuu 2011Yhteystiedot: Karhusuontie 75, 00780 Helsinkip. (09) 345 50 29, skp.uusimaa@kolumbus.fiPäätoimittaja Tiina Sandberg, kuvat Toivo Koivisto ja Veikko KoivusaloPainatus: Ta-Tieto Oy, Helsinki, painopaikka: Upc-Print, Vaasa.

SKP esittää:

Perusturva 900 euroon kuukaudessaEU:n julistama köyhyyden vastai-nen vuosi on ohi, mutta porvari-hallitus on saanut aikaiseksi uu-den ennätyksen. Virallisen köy-hyysrajan tulotason alapuolella kituuttaa nykyään seitsemänsa-taatuhatta suomalaista ja tämän lisäksi köyhyys uhkaa kahtasa-taatuhatta. Parin vuoden aikana köyhien määrä on kasvanut sa-dallatuhannella. Lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut sitten 90-luvun laman. Uutena ilmiönä on paljastunut laajeneva kokonaan tulottomien joukko.

Köyhyys näkyy katukuvassa jatkuvina leipäjonoina. Ihmisillä on suoranainen nälkä. Köyhyys kasautuu suurelta osin työttö-mien harteille. Erityisesti pitkä-aikaistyöttömät kärsivät köyhyy-destä, mutta myös suuri joukko eläkeläisiä joutuu elämään alle köyhyysrajan tuloilla. Nykyään myös monien pätkätyötä tekevi-en tulot jäävät alle köyhyysrajan. Opiskelijat ovat neljäs suuri ryh-mä, joiden keskuudessa on pal-jon köyhyydestä kärsiviä.

Köyhyys ja huono-osaisuus kasautuvat ja niillä on taipumus myös periytyä. Köyhyys näkyy esimerkiksi terveyserojen kasvu-na. Pienituloisimpien ja vähiten koulutusta saaneiden elinajan odote on jo 10 vuotta lyhyempi kuin hyvätuloisilla ja ero on kas-vanut peräti 6 vuodella 90-luvun lopulta.

Köyhyyden ja sen lisäänty-misen keskeisiä syitä ovat työt-tömyysturvan riittämättömyys - etenkin pitkäaikaistyöttömien osalta. Peruspäivärahaa ja työ-markkinatukea ei ole korotettu vuosiin. Eläkkeisiin tehdyt leik-kaukset ja muun muassa taitet-tu indeksi jättää eläkkeet jälkeen elinkustannusten noususta. Toi-meentuloturvan minimitasojen reaalinen heikentyminen, pien-ten palkkojen riittämättömyys pätkätöissä, asumiskustannus-ten kohtuuton nousu ja julkis-ten peruspalvelujen heikentymi-nen lisäävät köyhyyttä.

Porvarihallitus lupasi uudis-

taa sosiaaliturvaa SATA-komi-tean työn tuloksena. Pienimpiä eläkkeitä hieman nostavan ta-kuueläkkeen lisäksi tuloksena on kuitenkin ollut vain perusturvan heikentyminen. ”Lex Soininvaa-ra” antaa mahdollisuuden leikata kaikkein heikoimmassa asemas-sa olevilta syrjäytyneiltä nuorilta viimesijaisesta toimeentulotuesta jopa 40 prosenttia. Köyhiä muka kannustetaan leikkaamalla vä-hästäkin, kun taas suurituloisil-le jaetaan bonuksia.

Huhtikuun eduskuntavaalien eräs pääkysymyksistä on köyhyy-den poistaminen. Nyt tiedetään, että kokoomusvetoisen porva-rihallituksen linjalla köyhille ei koita kirkasta päivää. Tarvitaan perusteellinen suunnan muutos oikeudenmukaisemman yhteis-kunnan rakentamiseksi. SKP on valmis toimimaan kaikin keinoin suunnan muuttamiseksi. ja esit-tää kattavan ohjelman perustur-van parantamiseksi.

SKP:n reseptit perusturvan parantamiseksi:

– On taattava 900 euron perus-turva kuukaudessa jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi muuten saada toimeentuloaan. Tämä tar-koittaa työmarkkinatuen ja työt-tömyyspäivärahan, pienten eläk-keiden, opintorahan, toimeentu-lotuen perusosan, kuntoutusra-han sekä alimpien sairaus-, äiti-ys-, isyys- ja vanhempainrahojen tuntuvaa nostamista. Samalla perusturva on sidottava indek-siin, jotta se ei jää jälkeen. Uu-distus koskee myös Suomen kan-salaisten lisäksi muita täällä va-kinaisesti asuvia ulkomaalaisia.

– On säädettävä laki, joka ta-kaa kokoaikaisesta työstä vähin-tään 1 500 euron kuukausipal-kan ja osa-aikatyössä vähintään 10 euroa tunnilta.

– Verotettavan tulon alaraja on nostettava 12 000 euroon vuo-dessa. On kohtuutonta, että jopa köyhyysrajan alapuolelle jäävistä

tuloista peritään nyt veroa. Tämä muutos koskee etenkin kunnal-lisveroa ja edellyttää, että valtio-valta kompensoi kuntien verotu-lojen vähenemisen, jotta perus-palvelujen rahoitus turvataan.

– Perusturva tulee saada ”yh-deltä luukulta” ilman tarpeeton-ta byrokratiaa. Tätä varten em. perustoimeentulo- ja eläkejärjes-telmät kootaan Kelaan, jonka toi-mintaa kehitetään paremmin ih-misten elämäntilanteet huomioon ottavaksi. Samalla kuntien sosi-aalityöntekijöiden työaika suun-nataan enemmän ehkäisevään ja varhaiseen tukeen.

ARTo VIITANIEMItoimitsija, Järvenpää

Reseptejä arkeen ja ruokaa

skP:n vaaliohjelman lisälehdet www.skp.fi

UDENMAAN NÄKÖALA 1/2011 3

Eduskuntavaalien jälkeen uhkaa-vat merkittävät valtion menojen leikkaukset. Samaa linjaa toteu-tetaan jo kunnissa, joissa sääste-tään nykyään kaikesta mahdol-lisesta, mutta menoleikkauksille on olemassa solidaarisempi vaih-toehto: veronkorotukset. Ja vero-jen lisääminen nimenomaan niil-le, joilla on veronmaksukykyä.

Tällä hetkellä eniten veroja suhteessa tuloihinsa maksavat työttömät ja muut sosiaaliturvan varassa elämään joutuvat, jotka eivät saa ansiotulo- tai eläkevä-hennystä. Vähimmällä pääsevät suurten pääomatulojen saajat. Pörssiyhtiöiden osingoista mak-setaan veroa vain 19,6 prosent-tia. Pörssiin listaamattomien yh-tiöiden osingot ovat yleensä koko-naan verovapaita. Näitä osinkoja saa Suomessa noin 440 000 hen-keä. Heistä vain 50 000 maksaa niistä jonkinlaista veroa.

”Oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasa-arvon kannal-ta on tärkeää, että kaikkia tuloja

verotetaan samalla lailla”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Ol-li savela.

Hän linjaa uutta veropolitiik-kaa niin, että ihmisen kaikki henkilökohtaiset tulot tulee las-kea yhteen, ovat ne sitten palk-kaa, eläkettä tai pääomatuloa. Yhteenlaskettuja tuloja tulee ve-rottaa tulojen myötä nousevan progressiivisen asteikon mu-kaan. Samalla kunnallisvero tu-lee muuttaa progressiiviseksi ja progressiota muutenkin lisätä.

Valtion tuloveron ja kunnallis-veron asteikot tulee laatia niin, että esimerkiksi keskimääräistä palkkatuloa suurempien tulojen verotus kiristyy nykyisestä ja si-tä pienempien tulojen verotus ke-venee. Tämä tasaisi merkittäväs-ti Suomen ennätysvauhtia kasva-neita tuloeroja ja ottaisi takaisin viime vuosien veronalennuksia. Alle 1 100 euron kuukausitulot tulee säätää verovapaiksi.

Savelan mukaan pääomatulo-jen keveälle erillisverotukselle ei ole perusteita. ”Paljon puhutul-la yrittäjäriskillä ei ole tekemistä verotuksen kanssa. Jos yrittäjä epäonnistuu ja tulot jäävät pie-niksi, ei niistä progressiivisessa verotuksessa menisi juuri veroa-kaan. Jos tulot taas ovat suuret, on niistä varaa maksaa veroakin. Nykyisessä pääomatulojen tasa-verossa sen sijaan pienituloinen yrittäjä voi joutua kärsimään.”

Savela torjuu väitteet, että pääomaverotuksen kiristäminen johtaisi pääomatulojen karkaa-miseen Suomesta. ”Todellisuu-dessa henkilön pitää muuttaa ulkomaille asumaan, jos hän ha-luaa välttää Suomen verotuk-sen. Verottaja myös kontrolloi tätä, joten aika harva luultavasti muuttaisi.”

Ulkomaisiin hallintarekiste-reihin kätkeytyneiltä omistajilta peritään osingoista nykyään vain 15 prosentin lähdevero. Jotta suomalaisten yritysten omistus ei siirry ulkomaisiin sijoitusyhti-öihin, pitää kiristää myös ulko-maisten omistajien verotusta. Ja suomalaisten omistajien piiloutu-

minen ulkomaisiin hallintarekis-tereihin on kiellettävä. Yrityksillä tulee olla oikeus ja velvollisuus tietää, kuka ne todellisuudessa omistaa.

”Jos kaikkia tuloja verotettai-siin samalla tavalla, voisi pienet pääomatulot vapauttaa erikseen veroista. Tällöin ei esimerkik-si pienistä korkotuloista menisi veroa”, ynnää Savela. ”Erikseen tulee harkita, mikä olisi oikeu-denmukainen yhteisöveron taso, jos päästään järjestelmään, jos-sa kaikkia henkilökohtaisia tulo-ja verotetaan samalla tavalla.”

Pienten osakeyhtiöiden osal-ta sitä pitäisi alentaa nykyisestä 26 prosentista, jotta kokonaisve-rotus ei nousisi paljon korkeam-maksi kuin ammatinharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä.

”Yhteisöveron tuotto pitää ja-kaa kuntien ja valtion kesken puoliksi”, esittää Savela

”Varallisuusvero tulee palaut-taa ja sitä tulee periä yli 500 000 euron arvoisesta omaisuudesta. Varallisuusveroon tulee säätää porrastus, joka lisää veroa omai-suuden arvon kasvaessa. Myös suurten perintöjen verotusta pi-tää kiristää.”

Arvonlisäveroa ei tule korot-taa eikä luopua elintarvikkei-den, joukkoliikenteen, kirjojen, lääkkeiden ym. alennetuista arvonlisäverokannoista.

”Arvonlisävero merkitsee myös työn verottamista, koska vero li-sätään esimerkiksi kaikkien palveluiden hintoihin”, toteaa Savela.

Savela pitää välttämättömänä harmaan talouden valvonnan ki-ristämistä tuntuvasti ja kaiken-lainen veronkierron estämistä.

Hän esittää myös varainsiir-toveron palauttamista arvopape-rikaupoille ja pörssissä tehdyille kaupoille, esimerkiksi 0,5 pro-sentin suuruisena. Maailman-laajuisesti on otettava käyttöön kansainvälinen varainsiirtovero eli niin sanottu Tobinin vero. Eu-roopan Unioni tai jotkut sen jä-senvaltiot voivat ottaa veron käyt-töön myös yksipuolisesti.

Kolumni

Kaikki tulot samalle viivalle

Takuueläke takaa köyhyyden jatkumisenNiin sanottu takuueläke tulee voimaan kuluvan vuoden maaliskuun alusta lukien – sopivasti juuri eduskunta-vaalien alla. Takuueläkkeen määrä on 685 euroa kuu-kaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Takuueläke on jatkossakin sidottu kansaneläkeindeksiin. Takuueläke on veronalaista tuloa.

Keskustaoikeistolainen hallitus on kehunut vuolaas-ti takuueläkettä yrittäen voimakkaan mediarummutuk-sen säestyksellä luoda kuvaa, että kyseessä olisi laaja-alainen kaikkia kansalaisia koskeva perusturvauudistus. Todellisuudessa takuueläke tulee kohdistumaan samoi-hin pieneläkkeen saajiin, jotka nykyisin saavat kansan-eläkettä ja pientä työeläkettä.

Tällaisia alle takuueläkkeen maksimimäärän (685 euroa kuukaudessa) saavia henkilöitä, täysimääräisen kansaneläkkeen saajat mukaan lukien, on maassa noin 120 000. Mistään yleisestä perusturvasta ei siis takuue-läkkeen kohdalla suinkaan ole kyse kun otetaan huomi-oon, että maassa on lähes 1.4 miljoonaa eläkkeensaajaa. On arvioitu, että noin puolet noista 1.4 miljoonasta elä-keläisestä on jo jäänyt EU:n keskimääräisen köyhyysra-jan (900 euroa/kuukaudessa) alapuolelle.

Takuueläkkeen ulkopuolelle tulevat jäämään koko-naan mm. ne 560 000 kansalaista, jotka saavat saman-aikaisesti sekä kansaneläkettä että työeläkettä ja joiden kuukausieläke on 685 euroa korkeampi, mutta nousevi-en elinkustannusten oloissa edelleen riittämätön.

Takuueläkkeen lupaama taso olisi sitä paitsi voitu to-teuttaa täysimääräisen kansaneläkkeen (vuonna 2010 yksin asuvalla henkilöllä 584 e/kk) normaalilla taso- ja indeksikorotuksella ilman takuueläkkeen edellyttämää ylimääräistä hakumenettelyä ja ilman takuueläkkeen mukanaan tuomia uusia byrokraattisia menettelytapo-ja, jotka itse asiassa voivat johtaa pienituloisimpien eläk-keensaajien aseman heikentymiseen jatkossa.

Takuueläke näyttäytyykin yhä enemmän nykyisten hallituspuolueiden vaalitäkynä ja jopa nykyisen kan-saneläkejärjestelmän heikentämispyrkimyksenä. Taus-talla oleva kiusallinen kysymys nimittäin kuuluu: mik-si olemassa olevan järjestelmän sisälle rakennetaan uusi ylimääräinen järjestelmä, joka ei edes lähtötasos-saan paranna juurikaan pienituloisimpien kansalaisten asemaa?

SKP vaatii, että suomalainen perusturvajärjestelmä uudistetaan siten, että se takaa nykyrahassa vähintään 900 euron perusturvan kuukaudessa verottomana kai-kille, jotka eivät muuten voi tuontasoista sosiaaliturvaa saada vanhuuden, työttömyy-den, sairauden tai muun vas-taavan syyn vuoksi. Tämä tar-koittaa, että myös täysimääräi-nen kansaneläke korotetaan edellä mainitulle euromääräi-selle tasolle.

SEPPo RUoTSALAINENKirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija

kriittinen ay-verkosto- Vaihtoehtoisia ääniä ammattiyhdistysliikkeen ruohonjuuritasoltakriittinen ay-verkosto on poikkiammatillinen, poikkipo-liittinen ja yli ammattiliittorajojen toimiva moniääninen ay-aktiivien yhteistyöverkosto, jolla on hyvät kansainväli-set ay-yhteydet.

kriittinen ay-verkosto toimii ay-liikkeen jäsenten aktiivi-suuteen perustuvalla kansalaisliikkeille ominaisilla tavoilla avoimena keskustelufoorumina ja toimintaverkostona. verkosto tuo ay-liikkeeseen jäsenistön etujen lähtökohdis-ta vaihtoehtoisia näkemyksiä.

www.kriittinen.fi www.kriittinen.fi www.kriittinen.fi

Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.

4 UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2011

Postia ette saa! UUSi vUoSi 2011 toi muka-naan jälleen monia suuria muutoksia. Toiset olivat hel-pommin havaittavissa kuin toiset. Lähes jokaiselta taisi mennä juhlahumussa ohi, et-tä tammikuun 1. päivä suo-meen saatiin jälleen uusi pos-tiyritys - itella Posti Oy.

entisen suomen Postin ni-mi on monien mielikuvituk-sellisten vaihdosten jälkeen lähentynyt taas hieman suo-menkielisyyttä. Lähentymi-sen sijaan postimme on kui-tenkin uuden nimen myötä loittonemassa yhä kauem-mas suomalaisen yhteiskun-nan hallinnasta.

Tämä on se vuosi, kun postimarkkinat on avattava kaikkialla euroopassa, vaa-tii eu direktiiveineen ja suo-men porvarihallitus perässä työryhmineen. Valtion omis-tama julkinen postiyhtiö on markkinaliberalisteille piik-ki lihassa, josta on päästävä eroon. Jo viime vuonna halli-tus yritti runnoa läpi huonoa vitsiä muistuttavan postilain, joka toteutuessaan olisi mer-kinnyt postijärjestelmämme alasajoa.

Vain POsTiTyöLÄisTen päät täväinen työtaistelu sai ministerit luopumaan mie-lettömistä suunnitelmistaan. ikävä kyllä voittomme pysyy väliaikaisena niin kauan kun markkinatalouden annetaan sanella politiikkamme suun-nan. nyt osana valmistau-tumista tulevaan kilpailuun postinjakelu on siirretty tytä-ryhtiön vastuulle ja uudistuk-sen myötä myös yksityistämi-nen tulee olemaan jälleen vä-hän helpompaa.

Vastaavasta yhtiöittämi-sestä meillä on jo toinen mal-liesimerkki. kymmeniin osiin pilkottu valtiomme rautatie-yhtiö, nykyinen VR Group, on jatkuvasti noussut kyseen-alaisiin uutisotsikoihin. mat-kustajien kiroillessa lumihan-gessa yhtiöltä kerrotaan joka toinen päivä uusi selitys, mik-

si junat eivät kulje – ja joka toinen päivä, miten joku sen osa irtisanoo henkilöstöään.

ei ole vaikea laskea yksi yh-teen ja tajuta, mistä ongelmat johtuvat. sitä myötä kun jul-kiset palvelut on alistettu ra-hamarkkinoiden mielivallalle, homma on mennyt päin sei-niä – VR:n tapauksessa ihan kirjaimellisesti. kun ihmisten tarpeiden sijaan palveluntuo-tannon tahdin sanelee epäin-himillinen voittomarginaalien perässä juokseminen, kärsivät niin työntekijät kuin asiak-kaatkin. Työvoiman palkkaa-misen sijaan VR on kylmästi vähentänyt junavuoroja.

yhtiöittämisellä postinja-keluamme ajetaan samaan suohon. vuonna 2010 Uuden-maan alueella reittejä vähen-nettiin monessa toimipaikas-sa ja tuottavuus kasvoi kohis-ten. Viimeistään talvi paljasti ahneuden hinnan.

nyT POsTia on esimerkik-si keravalla ja Järvenpäässä poikkeuksellisesti jouduttu ja-kamaan viikonloppuisin urak-kahommina, kun jakajat eivät enää ole selviytyneet hom-mistaan. Jouluna kerrottiin, että kortteja jaettiin vielä aa-ton puolella. itellalta on kuu-lunut omituisen tutulta kuu-lostavia lausuntoja: syynä on lumitilanne.

Lunta tässä maassa on kyl-lä satanut ennenkin. Posti on silti jaettu ajallaan viimeiset 373 vuotta ja junatkin ovat meillä kulkeneet jo 149 vuot-ta. Peruspalvelujamme eivät uhkaa sääilmiöt vaan kapita-listisen markkinatalouden tu-hoisat syöksyvirtaukset.

vUoSi 2011 tULee olemaan suomalaisen postitoiminnan kohtalonhetki. näissä vaaleis-sa kansalaisilla on viimeinen tilaisuus estää kansallisomai-suutemme ryöstö. Postinjake-lua ette saa!

SiPPo KäHmipostinjakaja, Sipoo

Työtä perkele!Miksi nuoret eivät löydä töitä? Ky-se tuskin on pelkästään laiskuu-desta tai työhaluttomuudesta. It-se en enää mene aivan nuoresta, joten päätin kysyä asiaa niiltä, joita asia oikeasti koskettaa.

Siviilipalvelusmies Tuukka koirikivi aloittaa keskustelun joukolla perinteisiä keinoja nuo-risotyöttömyyteen. Hänestä pät-kätyöt pitää saada muuttumaan pysyviksi ja töihin pääsyn kyn-nystä pitää alentaa perustamalla lisää erilaisia tuettuja työpajoja, joista nuoria pyritään myös oh-jaamaan eteenpäin. ”Yksi merkit-tävä motivaation tappaja on mie-lestäni nykyinen opiskelupakko, joka tarkoittaa sitä, että nuoret joutuvat usein opiskelemaan ai-van jotain muuta kuin haluaisi-vat vain säilyttääkseen oikeuden työmarkkinatukeen.”

Postityöntekijä sippo kähmi puolestaan lähestyy kysymystä pohtimalla työelämästä välittyvää kuvaa. Hänen mielestään ei ole mikään ihme etteivät nuoret ha-lua sopeutua työelään, joka näyt-tää umpihullulta. ”Nuoret näke-vät työelämän yhä enemmän hul-luna oravanpyöränä, johon jou-tuminen ei houkuttele. Nykyään jo kolmekymppiset palavat lop-puun. Työelämästä pitäisi saada inhimillisempää, jotta siihen olisi helpompi päästä ja siellä pysyä”, toteaa Kähmi.

Puutarhuri milutin krivoka-pic näkee ongelmaksi myös kovat ammattitaitovaatimukset. ”Ny-kyään ei kerta kaikkiaan enää ole olemassa sellaisia hanttihommia, joihin vain mentäisiin. Jokaiseen hommaan vaaditaan päättötodis-tus ja joukko erilaisia todistuk-

Kansanliike vaatii Jokelan aseman säilyttämistäTämä talvi on paljastanut mi-ten huonoon jamaan rauta-tieliikenne on ajettu. Junil-la matkustamisesta on tullut suorastaan extreme-laji. Juni-en lähtö- saatikka tuloajoista ei ole voinut olla varma. Pa-himmillaan myöhästymiset ovat olleet useita tunteja ja jopa kymmeniä junavuoroja päivässä on peruttu.

VR:n tulostavoittelun altta-rille on uhrattu niin pohjoisen ja idän yöjunat kuin etelän normaalit juna-aikataulut. Työmatkalaiset eivät ole voi-neet tietää, pääsevätkö peril-le edes suunnilleen aikatau-lun mukaisesti. Liikennemi-nisteriö, VR ja liikennevirasto pallottelevat vastuuta toisil-leen sen sijaan, että parantai-sivat viipymättä palveluja ja

tiedotusta.Suurimmalta osin nykyinen

katastrofaalinen tilanne johtuu siitä, että VR:n ja liikenneviraston työntekijöitä on tarpeeseen näh-den liian vähän. VR:lle asetettu-jen tulostavoitteiden takia työnte-kijät joutuvat yhä kovemmalle.

Järjetön säästö-, yksityistä-mis- ja tehostamisvimma ulot-tuu myös pääkaupunkiseudulle. VR:n johto esittää Jokelan ase-man lakkauttamista. Tämä han-ke on saanut vastaansa laajan kansanliikkeen, joka on kerän-nyt reilusti yli 4000 nimen ad-ressin, jolla vaaditaan aseman säilyttämistä.

Kansanliike on käynyt karva-hattulähetystönä ministeri Häkä-miehen ja VR:n johdon puheilla ja saivat aikaiseksi pienen aika-lisän, joka on vain kokoomusmi-

nisterin yritys rauhoittaa kysy-mys vaalien alla. Jokelassa pi-detty ärhäkkä kansanliikkeen ko-koontuminen sai aikaiseksi sen, että VR:n johto suostui neuvot-teluihin aseman tulevaisuudes-ta ja kansanliike pääsi mukaan neuvotteluihin.

Jokelan aseman puolustus-liikkeen eräs keskeinen vetäjä Jori Porspakka toteaa, että Suo-men valtio omistaa kokonaan VR Groupin. Hallitus ja eduskunta voivat halutessaan käyttää valtaa yhtiössä niin, että perusteettomat toimet, joita yhtiön johto suoltaa solkenaan pysytetään.

- Alueen kansanedustajat ei-vät ole tehneet rautatieliikenteen kehittämisen hyväksi yhtään mi-tään. He ovat jättäneet työnsä tekemättä ja kansalaisten mieli-piteen kuuntelematta antamalla

sia ja muita lippulappusia. Tämä nostaa työelämään pääsyn kyn-nyksen todella korkealle.” Mo-net työnantajat tietävät Krivoka-picin mielestä myös, että nuoret työttömät ovat helppoa riistaa. ”Eräälle tutulle soitettiin työnvä-listysfirmasta ja kerrottiin päivän muuttokeikasta. Työntekijä vain oli Hyvinkäällä ja työkeikka Tam-pereella. Työnantaja ilmoitti, et-tä matkakulut jäävät työntekijän kontolle ja ellei homma kiinnosta, lähtee työvoimaviranomaisille tie-to kieltäytymisestä.”

Siivooja iida ylönen on itse kokenut pätkätyöt ja työn epä-varmuuden raskaaksi. ”Töitä riittää vain osa-aikaisesti ja an-siot ovat sen mukaiset. Pahinta on kuitenkin se, että tieto töistä tulee yleensä vuorokauden va-roitusajalla. Usein vasta samana

Tuukka Koirikivi (vas.), Sippo Kähmi ja Milutin Krivokapic.

UDENMAAN NÄKÖALA 1/2011 5

Vasemmisto ulos kriisistä kansanvaltaa ja -oikeuksia puolustavalla yhteistoiminnalla!

Niukkuuden jakajat

Vantaan perusterveydenhuoltoa puolustavan kansanliikkeen toi-minnassa on aineksia myös va-semmiston ja muiden kansan-valtaisten voimien toimintayh-tenäisyydelle. 29 866 asukasta, eli joka seitsemäs vantaalainen, allekirjoitti adressin, jossa vaa-ditaan perusterveydenhuollon järjestämistä lähipalveluina kai-kissa kaupunginosissa. Asuk-kaat nousivat joukolla poliittis-ten puolueiden puheenjohtajien tekemää ”Vantaa-sopimusta” vastaan ilmoittaen, että he eivät hyväksy julkisen perustervey-denhuollon ohentamista, jatku-vaa lääkärivajetta eivätkä lähi-palveluista luopumista. Näin ki-teytti kuntalaisten kannanoton adressin luovutustilaisuudessa 8.3.2010 kansanliikkeen pääor-ganisaattori Juha kovanen.

”Vantaa-sopimuksen” jul-kisuuteen tulon myötä asuk-kaat totesivat sen käytäntöön runnomisen olevan katastro-fi: lähiterveysasemien lakkaut-taminen ja palvelujen keskit-täminen kolmeen yksikköön ei ole millään tavalla perustelua, ei edes säästöillä. Kansanlii-ke vaatii palvelujen tuottamis-ta kunnan omana toiminta-na. Selvä EI sanotaan kaikille yksityistämishankkeille.

Adressin ottivat vastaan val-tuustoryhmien puheenjohtajat yhdessä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja antti Litmanen totesi: ”Näin isoa kuntalais-ten määrää ei voi olla ottamat-ta huomioon.”(VS 10.3.2010). Aloitteen tämän kuntalaisad-ressin keräämiseksi teki Juha Kovanen, SKP:n Vantaan kau-

punkijärjestön sihteeri. Hän ko-kosi kahdenkymmenen yhdek-sän asukkaan ryhmän, joka laa-ti adressitekstin. Aloiteryhmään kuului kommunisteja, sosiaali-demokraatteja, vasemmistoliit-tolaisia, kristillisdemokraatteja sekä kulttuuri- ja muiden alojen toimijoita.

Suuruus ei takaa peruspalveluita

Kampanjassa toimii kuntalais-demokratia ja vasemmiston toi-mintayhtenäisyys Aloitteet eivät yksistään riitä. Tarvitaan ideoita ja rohkeutta sekä rajaton mää-rä työtä, työtä ja työtä. Tärkeintä on itsensä likoon panevat ja asi-oihin perusteellisesti perehtyvät vetäjät.

Juha Kovanen totesi Helsin-

gin Sanomille, ettei ”Vantaa-so-pimuksessa” kaavailtu kolmen erikoissairaanhoitoa tarjoavan suuryksikön suunnitelma ole kuntalaisten tarvitsemaa perus-terveydenhuoltoa. ”Nyt täällä on hämätty sillä, että nämä suuret erikoissairaanhoidon yksiköt jo-tenkin korvaisivat lähipalvelujen viemisen. Ei se niin mene. Eihän erikoissairaanhoito liity miten-kään siihen, että ihmisten terve-ydentilaa edistetään ennaltaeh-käisevin keinoin.”

Kansalaiset näkevät yksityis-tämisbuumin taustalla ideolo-gispoliittisen tavoitteen siirtää kuntien ja valtion valtava omai-suusmassa ja kuntalaisten pal-veluissa pyörivät miljardit pörs-sikeinottelijoiden pelimerkeiksi. Markkinoistamisen seurauksena on kansan perusterveydenhuol-lon rapauttaminen.

Hakunilassa ei tyydytä seuraamaan sivusta

Vuoden takainen tiivis kampanja terveysasemien puolesta viivyt-ti oikeiston suunnitelmia karsia palveluja, mutta uutta suuntaa ei ole vielä otettu. Ikävä osoitus siitä on syksyllä tehty päätös Ha-kunilan terveysaseman ulkoista-misesta. Myönteistä on hakunila-laisten aloittama terveysaseman toiminnan jatkuva seuranta. Tä-män tyyppistä toimintaa toivoisi syntyvän kaikkien uhanalaisten palvelujen ympärillä. Alasajon voi pysäyttää vain puolustajien pysyvä aktiivisuus. Kommunistit tarjoavat yhteistyötä kaikkien hy-vinvointipalveluista kiinnostunei-den kanssa

MAURI PERÄkansanliikkeen aktivisti, Vantaa

”Kunta ei ole yritys, vaikka kuntia vertaillaankin usein yrityksiin. Useimmat vertai-lun perusteella tehdyt joh-topäätökset ovat virheellisiä. Kunnan taloudessa ei ole ta-voitteena maksimoida voit-toa. Kuntien talous on tasa-painotaloutta, jossa käytet-tävissä olevilla resursseilla on kyettävä turvaamaan pal-velujen saatavuus kuntalai-sille”, Heikki Helin tutkimuk-sessaan ”Lamasta lamaan – suurten kaupunkien talous 1988-2008”

Erikoistutkija Heikki He-lin osuu asian ytimeen. Kun-tien ei ole tarkoitus tehdä voittoa vaan taata kuntalai-sille toimivat palvelut. Ko-ko 2000-luvun ajan kuntien mahdollisuuksia selviytyä velvoitteistaan on kuitenkin heikennetty. ”Kunnat ovat joutuneet ottamaan lisää vel-kaa vuosittain huolimatta sii-tä, että kansantalous on kas-vanut. Kuntatalouden hitaan kiristymisen muutti kujan-juoksuksi kansantalouden syöksyminen lamaan. Kas-vun vuosina kunnille ei ker-tynyt puskureita laman koh-taamiseen, koska valtio oli

pitänyt kuntatalouden ”sopivan kireänä”. Ensin valtio kevensi ve-rotusta kuntien kustannuksella, sitten valtio on vähentänyt omaa osuuttaan palvelujen rahoituk-sesta maksamalla indeksitar-kistukset vajaina ja lykkäämällä kustannustenjaon maksuja”, to-teaa Helin.

Samaan aikaan kun kuntien taloutta on hallituksen toimesta koko ajan mielivaltaisesti heilu-teltu puolelta toiselle - milloin yh-teisöveron, milloin valtionosuuk-sien määrää muuttelemalla – on kunnille siirretty tehtäviä, jotka aiemmin olivat valtion vastuulla. Vaikka järjestämisvastuu on siir-retty kunnille, ei rahoitusta ole muistettu korjata samaan tah-tiin ja tuloksena on ollut se, että valtio korvaa kunnille vain noin kolmanneksen peruspalvelujen kustannuksista. Myös kuntien it-semääräämisoikeutta on heiken-netty siirtämällä niiden tulorahoi-tusta yhä enemmän verotuloista valtion vuosittaisista päätöksistä riippuvaisiin valtionosuuksiin.

Kuntataloudesta puuttuu pal-jon valtion rahaa. Entinen pää-ministeri matti Vanhanen tote-si, että hänen hallituksensa ovat lisänneet valtionosuuksia poik-keuksellisen paljon: hallituksen

aloittaessa vuonna 2003 kuntien valtionosuudet olivat alle kuu-si miljardia euroa, nyt ne ovat jo yhdeksän miljardia euroa. Sum-ma kuullostaa paljolta, mutta kun tilastoja vähän raaputtelee, ilmenee, että nimellinen kolmen miljardin valtionosuuksien kas-vu on kokonaan kuntien vähen-tyneitten verotulojen korvausta ja valtionosuuksina korvattua kus-tannustason nousua. Se ei ole vahvistanut kuntataloutta vaan pitänyt kunta-valtio-suhteen vain entisellään. Kuntien kan-nalta tärkeintä olisi kuitenkin, ettei niille anneta uusia tehtäviä, joiden rahoituksesta ne joutuvat vastaamaan pääosin itse.

Kaiken kaikkiaan kyyti on ollut kunnille kylmää ko-ko 2000-luvun ajan: Kunti-en tulopohjaa on heikennetty yli miljardilla eurolla, valtion-osuuksia on leikattu yli 800 miljoonaa euroa, liian pieninä toteutettujen indeksitarkis-tusten ja veronkevennysten lasku kunnille on ollut yli vii-si ja puoli miljardia euroa!

Nyt olisi tilaisuus palaut-taa osa kunnille kuuluneista rahoista korottamalla kunti-en osuutta yhteisöveron tuo-tosta ja lisäämällä oikeasti valtionosuuksia.

TIINA SANDbERgtoimitsija, Helsinki

aamuna. Työvuorot voivat olla esimerkiksi siivousta aamu vii-destä kymmeneen ja sen päälle iltavuoro kaupan kassalla. Ei voi olla oikein, että ihminen joutuu rikkomaan itsensä vain selvitäk-seen omillaan.” Ylönen ei myös-kään ole koulutustaan vastaavis-sa töissä vaan hän on koulutuk-seltaan puuseppä. Töiden saa-minen omalta alalta on vaikeaa. ”Minulla ei ole työkokemusta, eikä Hyvinkäällä juuri ole näitä työpaikkoja. Siivousta teen hen-gen pitimiksi, eikä uraputken pää vielä häämötä.”

Kaiken kaikkiaan vallitsee yk-simielisyys siitä, että nuoriso-työttömyydestä tuskin voi syyt-tää nuoria. Vikaa pitää etsiä yh-teiskunnasta ja poliittisen eliitin valitsemasta linjasta, joka tähtää jatkuvaan tehostamiseen ja työ-ehtojen huonontamiseen. Tällä hetkellä laman varjolla tehdään ratkaisuja, jotka uhkaavat syr-jäyttää nyt valmistuvat työelä-mästä samaan tapaan kuin ta-pahtui viime lamassa. Kun nuo-ret valmistuvat työttömiksi, il-man toivoa koulutusta vastaa-vasta työstä, he jäävät helposti kiinni pätkätöihin. Nyt tarvitaan laki 1500 euron minimipalkasta ja töiden uusjako lyhentämällä työaikaa 6 tuntiin ansiotasoa las-kematta. Verotettavan tulon ala-rajan nostaminen 1100 euroon kuukaudessa parantaisi myös monen pätkätyöläisen asemaa.

TIINA SANDbERgtoimitsija, Helsinki

VR:n johdon karsia liikennet-tä, rapauttaa rataverkkoa, lo-pettaa junavuoroja ja nyt lak-kauttaa Jokelan aseman, sa-noo Porspakka vihaisena.

- Eduskunnan vastuulla on se, että VR on osakeyhtiöitetty ja siten luovutettu päätösvalta pois demokratian piiristä. Nyt ajetaan rautatieliikenteen yk-sityistämistä, josta muun mu-assa Englannissa ja Virossa on karmaisevia kokemuksia, toteaa Porspakka

Hän kehottaa kansaedus-tajia menemään töihinsä ja hoitamaan tehtäviinsä kuulu-vana asiana välittömästi, että Jokelan aseman lopettamis-hankkeista luovutaan kerta kaikkiaan.

Vantaan asukkaat eivät hyväksy julkisen perusterveydenhuollon ohentamista, jatkuvaa lääkärivajetta ja lähipalveluista luo-pumista. Vantaan perusterveydenhuoltoa puolustavan adressin luovutustilaisuudessa 8.3.2010 puhui muun muassa Juha Kovanen.

Iida Ylönen

6 UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2011

Vasenta kenkää hallitukselle! skP vaatii äänestäjiä antamaan kenkää korruptioeliitin edustajil-le. Viime eduskuntavaalien alla eduskuntapuolueet jakoivat it-selleen muhkeat vaaliavustukset saaden niillä jatkopestin edus-kuntaan ja saman koplan halli-tukseen. Vaalien jälkeen paljastui iso vaalituki- ja verorahojen yri-tyskierrätys, jossa saajina olivat keskeisten hallituspuolueitten edustajat.

Hallituspuolueet eivät ole myöskään osanneet johtaa maa-ta hyvinvoinnin säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Tämä on näky-nyt suurtyöttömyytenä, matala-palkkaisuutena ja silpputyönä ja näiden seurauksena yhteiskun-nan verotulojen vähenemisenä, yritysmaailman suosimisena ja palvelujen rapistumisena.

Yhteisten asioitten hoitaminen on paljolti jätetty yrityksille tai ul-kopuolisille. Takana on ollut oi-keiston ideologinen uho ja usko, että yrittämisen vapaus ja valtion toimialan rajoittaminen hoitavat asian kuin asian valtiota parem-min. Yritysten ei kuitenkaan ole tarvinnut hoitaa niille siirrettyjä tehtäviä yhteiseksi hyväksi, ku-ten perustaa uusia työpaikkoja. Tehtävien hoito on vain tullut kalliimmaksi ja palvelut jääneet usein saamatta.

Yhteiskunnan toiminnan ra-hoitus on perustunut siihen, et-tä pääosa ihmisistä olisi verotet-tavassa vakinaisessa kokoaikai-sessa toimeentulon antavassa työssä. Hallitus ei ole kuiten-kaan huolehtinut, että tällais-ta työtä olisi ollut. Seurauksena 215.000 virallista, todellisuudes-sa 300.000 työtöntä. Kokoaikai-sista työntekijöistä on yli 6 % eli n.140.000 on saanut alle 1.700

euroa/kk/brutto eli matalapalk-kaa. Työllisistä on ollut 700.000 muissa kuin kokoaikaisissa va-kinaisissa töissä, kuten pätkä-, osa-aikatyössä, tai itsensä työl-listävinä yrittäjinä eli töissä, joi-den palkalla ei elä. Työttömyys ja taloudelliset vaikeudet ovat li-sänneet sairaus- ja eläkekuluja ja pienentäneet verotuloja. Nii-den vähenemisellä on perusteltu palvelujen leikkaamista.

Työnantajien karsiessa kulu-ja työterveyden kustannuksel-la, olisi välttämätöntä lisätä työ-suojeluorganisaatioiden tehoa. Työterveyden suojelua ei ole kui-tenkaan saatettu kestävän kehi-tyksen vaatimalle tasolle, päin-vastoin työsuojeluresurssien vä-hentämistä on jatkettu. Työllisen työvoiman liikakäyttö (yli- ja lisä-työt,) ja työterveyden laiminlyön-ti ovat kiihtyneet. Se on kostau-tunut poissaoloina, sairaus- ja eläkekuluina.

Verotulojen vähetessä olisi tul-lut kitkeä harmaa talous, jolloin vuositasolla olisi voitu saada val-tiolle verotuloja useita satoja mil-joonia. Sitä ei ole tehty ja nyt ar-vioidaan vuositasolla harmaan talouden veromenetysten olevan 4 miljardia.

Suomesta on muodostunut harmaan talouden yrittäjille ve-roparatiisi, josta voitot voidaan siirtää verottomiin ulkomaiden verokeitaisiin, ja jonne suoma-lainen verotus ja työehtosopi-mukset kiertäen voidaan tuottaa työvoimaa perustamalla yritys Vi-roon. Palkkaverojen tuoton hiipu-essa ovat hallituspuolueet lisän-neet eläkeläisten verorasitusta ja välillisiä veroja, joka on johta-nut varakkaampia helpottavaan tasaverotukseen.

Uusia työpaikkoja ei synny yritystukiviidakon, työllisyys-kurssien tai kuntien yhdistämi-sen avulla. Yhteiskunnan tulee perustaa paljon omaa tuotantoa, tutkimus-, kuljetus- ja palvelu-toimintaa, myös kilpailemaan yksityissektorille, näin voidaan saada pysyviä kokoaikaisia kun-non työpaikkoja ja tuloja yhteis-kunnalle. Miksi tuloja tuottavan toiminan pitäisi olla yksityisyri-tysten monopoli?

On säädettävä lakimääräinen yleinen minimipalkka 1.400/kk. Rajoitettava halpatyövoiman käyttöä niin, että ulkomaiselle työvoimalle annetaan samat eh-dot kuin suomalaisille ja ulko-maalaistenkin työstä pidätetään verot Suomeen. Omaisuusvero on palautettava, ja pääomatu-loista maksettava kunnallisve-roa, pääomatulot verolle kuten palkkatulot, progressio mukaan kaikkeen verotukseen, pääoma-siirrot ulkomaille verolle.

ARjo SUoNPERÄvaratuomari, Espoo

Harmaan talouden piru riehuu rakennuksilla!

Pakina

Helsingin kirvesmiesten ammat-tiosaston puheenjohtaja Juha Partonen ja luottamusmies mat-ti Piirainen ovat ”Uusi suunta Rakennusliitolle” - vaaliliiton eh-dokkaina Uudellamaalla.

Matin mukaan rakennusala on muuttunut harmaan talouden ja työnantajarikollisuuden temmel-lyskentäksi. Pääpukareita ovat suuryritykset, kunnat ja valtio. Urakoiden ja aliurakoiden ketju-tus on talousrikollisuuden kas-vualusta, sanoo Partonen. Niis-sä tilaajataho siirtää vastuunsa aliurakoitsijoille.

Valtio ja kunnat menettävät verotulot

Eduskunnan tarkastusvaliokun-nan selvityksen mukaan valtio menettää verotuloja harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoksi 4-5 miljardia euroa vuo-dessa. Rakennusalalta arvonlisä-veroja jää saamatta 260 milj. eu-roa ja alan palkkoja valuu verot-tomina vähintään 400 milj. euroa ulkomaille. On pöyristyttävää, et-tä maan hallitus on vähentänyt talousrikollisuuden valvontare-sursseja, toteavat Partonen ja Piirainen.

Rakennusliitto on esiintynyt näyttävästi harmaata taloutta vastaan. Liiton on tehostettava suoraa toimintaa ja julkistetta-

va harmaata taloutta suosivat firmat ja tilaajat. Tulee perustaa valtion ja kuntien omia raken-nusyksiköitä ja kitkeä julkisen sektorin korruptiota, vaatii Matti Piirainen.

Paremmat palkat ja työehdot

Piirainen ja Partonen sanovat, että rakentajien etujen ajaminen työpaikoilla on vaikeutunut. En-nen oli helpompi hoitaa asioita, kun nykyisen kaltaista työn pilk-komista ei ollut. Ongelmat rat-kaistiin usein työpaikalla. Kun väki antoi välittömän tukensa luottamusmiehille, se usein riitti.

Nyt työpaikoilla ei pystytä sopi-maan mistään. Kiistat ajautuvat liittojen välisiin neuvotteluihin ja oikeusistuimiin. Liiton toiminta on muuttunut virastotyöksi ja jäsenet ”asiakkaiksi”.

Liittokokouksen on linjattava Rakennusliitto radikaalina am-mattiliittona. On määriteltävä selvät tavoitteet ja toimintasuun-nitelmat sekä tehtävä päätökset jäsenten etujen puolustamisesta yhteistyöllä jäsenten kanssa. Jä-senistöllä on oltava paikka ja teh-tävä päivittäisessä toiminnassa.

Rakennusliiton pitää pro-filoitua vasemmistolaisena taistelujärjestönä.

Liiton tulee voimistaa taistelua oikeiston ja finanssipääoman yli-valtaa vastaan. On koottava työ-väen yhteisrintama julkisten hy-vinvointipalvelujen alasajon estä-miseksi. Kansainvälisyys, ay-so-lidaarisuus ja aktiivinen panos rauhanliikkeessä avaa ymmär-tämään päivittäisen kamppai-lun yhteiskunnalliset yhteydet ja kansainvälisen ulottuvuuden, pohtivat ammattiosaston puheen-johtaja Juha Partonen ja luotta-musmies Matti Piirainen.

MAURI PERÄVantaa

rakennusliiton 22. liittokokous on 13. - 15.5.2011 Helsingissä. Liittokokousvaalit toteutetaan postiäänestyksenä 1.- 8. maaliskuuta.

EU:ssa kytee kapinaSuomalaisillekin kuten kaikkien EU:n jäsenmaiden kan-salaisille uskoteltiin, että tiivistyvä EU tuo vakautta ja ettei talouskriisit ole enää mahdollisia. Kukaan ei ha-lua näitä vakuutteluja muistella nyt kun EU-järjestelmä ajautuu kriisistä toiseen.

Se politiikka, jonka perustalle koko EU-järjestelmä ra-kentuu, on johtanut Kreikan, Irlannin, Portugalin, Es-panjan ja jatkossa vielä muidenkin maiden syvään krii-sikehitykseen. Komissio ja rahaministerit ovat neuvotto-mia ja tekevät paniikissa suuria virheratkaisuja. Kyse on pankkien ja keinottelijoiden aiheuttamasta kriisis-tä, joka on saanut syntyä ja kehittyä EU-järjestelmän suojeluksessa.

Monien EU-maiden ay-liikkeissä suomalaiskomissaari Olli Rehn on kirotuin mies koko maailmassa. Syvää krii-siä pyritään hänen johdollaan ratkaisemaan laittamalla kaikkien EU-valtiot ottamaan riskit lisävelan ottamises-ta. Lisäksi komissio vaatii jäsenmaita leikkaamaan so-siaaliturvaa, eläkkeitä ja julkisia palveluita. Näin kriisin seuraukset ja maksu pyritään sälyttämään niiden har-teille, jotka ovat siihen vähiten syyllisiä.

EU-maissa hallitukset ovat saaneet vastaansa ay-liik-keen raivokkaan vastarinnan. Viimeksi Portugalissa jär-jestettiin yleislakko hallituksen leikkauspolitiikkaa vas-taan. Sitä ennen Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa on ollut laajaa liikehdintää leikkauksia ja eläkeheikennyk-siä vastaan. Irlannissa EU:n ja IMF:n vaatimia leikka-uksia vastustettiin maan historian laajimpiin kuuluvalla mielenosoituksella. Kapina kytee EU:ssa.

H H H

Työttömyyden piti EU:n jäsenyydessä hävitä olemat-tomiin. Tosiasia on, että EU on tehnyt työttömyydestä joukkomittaista ja pysyvää. Talouskriisit ovat nakerta-neet sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin ammottavan aukon. Tämän kehityksen taustalla on EU:n talouspoli-tiikan kulmakivi, eli julkisen sektori kaventaminen. Suo-men hallitukset ovat väriin katsomatta ahkeroineet tällä saralla todella tarmokkaasti.

Eläkkeet ja eläkeikä on joutunut lähes kaikissa EU-maissa hallitusten tulilinjalle. Velkakriisiä rahoitetaan myös eläkeläisten kustannuksella. EU-jäsenyyden myö-tä Suomessa eläkerahastot liitettiin osaksi julkista ta-loutta. Yli 120 miljardin euron eläkevarannot eivät siis enää ole eläkkeelle siirtyvien aikanaan ansaitsemaa palkkaa vaan ikään kuin ei kenenkään rahaa. Tämä on vaarallinen asetelma nykyisten ja tulevien eläkeläisten näkökulmasta.

Suomen porvarihallitus on vienyt päätökseen monet niistä leikkauspolitiikan ja yksityistämisen tavoitteis-ta, joita tarjotaan muillekin EU-maille. Myös Suomes-sa tarvitaan kapinaa tätä kansan vastaista politiikkaa vastaan.

H H H

EU on syvässä kriisissä, mutta joidenkin maiden sano-taan olevan kuitenkin AAA-luokassa. Mitä iloa on kenel-lekään siitä tiedosta, että uppoavan Titanicin yläkannelle joillakin menee vielä hyvin?

obSERVER

SKP:llä uudet kotisivut H www.skp.fi

Matti Piirainen

UDENMAAN NÄKÖALA 1/2011 7

Eurooppalainen ay-liike taistelee

Eurooppalaista vastarintaa ja vaihtoehtojaHallitusten ja Euroopan unio-nin johtajien pyrkimys maksat-taa finanssikriisin laskut työnte-kijöillä, työttömillä ja vähävarai-silla on saanut vastaansa jouk-koliikkeitä ympäri Eurooppaa. Monissa maissa on nähty laa-jimmat lakot ja mielenosoitukset vuosikymmeniin.

Euroopan ammattiliittojen yh-teisjärjestö ETUC järjesti syksyl-lä ensi kertaa yhteisen euroop-palaisen mielenosoituspäivän EU:n ajamaa leikkauspolitiikkaa vastaan.

Uutta on paitsi mielenosoi-tusten laajuus myös niiden jat-kuminen kuukausi toisensa jäl-keen. Kun niissä julistettiin syk-syllä, että ”emme maksa teidän kriisiänne”, on tunnuksena nyt ”maksaa itse kriisinne!”.

Euroopan vasemmiston toimintaohjelma

Pariisissa joulun alla pidetty Eu-roopan vasemmiston kongressi korosti, että kriisissä ei ole kyse vain talouden suhdannekriisistä. Kyse on finanssitalouden kriisis-tä, ekologisesta, moraalisesta ja demokratian kriisistä. Tämä on nykyisen kehityksen mallin ja ka-pitalistisen järjestelmän kriisi.

Sitä ei ratkaista antamalla yhä enemmän rahaa pankkien tuke-miseen ja takuisiin. On puutut-tava valtavaksi paisuneeseen fi-nanssikeinotteluun ja tulonjaon vääristymiseen pääomapiirien hyväksi.

Euroopan vasemmisto vaatii toimintaohjelmassaan mitätöi-täväksi osa vaikeuksissa olevi-en maiden veloista ja lisää rahaa sosiaalisiin, työllistäviin ja ympä-ristöhankkeisiin. Spekulatiivisia pääomaliikkeitä on verotettava ja pääomatulojen verotusta ki-ristettävä. Työttömyyden ja köy-hyyden torjumiseksi Euroopan vasemmisto ehdottaa eurooppa-laista minimipalkkaa, joka olisi vähintään 60 prosenttia kunkin maan keskipalkasta, ja perustur-van parantamista. Samasta työs-tä samassa maassa sama palkka! Eläkeiän nostamisen sijasta oh-jelmassa esitetään työajan lyhen-tämistä ansiotasoa alentamatta.

Kenkää kapitalismille!

SKP:n aloitteesta ohjelmaan kir-jattiin myös vaatimus pankkien ja energiatuotannon saattamisesta yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen ohjaukseen. Euroopan vasemmiston lähtö-

kohtiin ovat alusta alkaen kuu-luneet sosialistiset ihanteet. Pa-riisin kongressi täsmensi SKP:n aloitteesta tätä toteamalla selväs-ti, että tavoitteena on vapautumi-nen kapitalistisesta riistosta – de-mokratia, rauha ja sosialismi.

Kuusi vuotta sitten perustettu Euroopan vasemmisto on kom-munististen, sosialististen ja pu-navihreiden puolueiden yhteinen järjestö ja yhteistyöverkosto. Sii-hen kuuluu 27 puoluetta jäse-nenä ja 11 tarkkailijajäsenenä. Suomesta mukana on ollut alus-ta alkaen SKP ja viime syksy-

KOmmunistit Kiertueellavantaan toritelttailut klo10-13.00

espoon toritelttailut klo 15-17.00

HeLmikuu

13.2. klo 17.30 -20.00

Zeitgeist- keskustelutilaisuus matinkylän pirtti, keskipäivän-kuja 4, espoo

16.2. Olari, espoo

19.2. Korso, Vantaa

19.2. klo 10-14 Järvenpää

22.2. Karakallio, espoo

26.2. tikkurilan talvimarkkinat, Vantaa

maaLiskuu

3.3. Viherlaakso, espoo

5.3. Vastavirta-festivaali

10.3. sello, leppävaara, espoo

10.3. klo 18-20 metropolipoli-tiikka-paneelikeskustelu, met-ropolia korkeakoulu, lummetie 2, tikkurila, Vantaa. Käynti tikkurilan kirjaston puolelta pääovesta

12.3. Hakunila, Vantaa

12.3. klo 10-13 Hyvinkää

16.3. espoon keskus, espoo

19.3. Koivukylä, Vantaa

19.3. klo 10-14 Jokela

21.3. tapiola, espoo

23.3. soukka, espoo

26.3. myyrmäen kevätmarkki-nat, Vantaa

26.3. Ostoskeskustapahtuma, tikkurila, myyrmäki, espoon-lahti, espoon keskus, Heikintori ja matinkylä. Puoluepoliittista kisailua ympäri uuttamaata.

26.3. klo 10-14 Järvenpää

27.3. Korson maalaismarkkinat, Vantaa

20.3. Vantaan lähiönäyttämön arvottomat, martinlaakso, Van-taa. lippuja voi tiedustella skp.uusimaa@kolumbus.fi

30.3. latokaski, espoo

HuHtikuu

2.4. tikkurilan kevätmarkkinat, Vantaa

2.4. klo 10-13 Hyvinkää

5.4. niittykumpu, espoo

7.4. tapiola, espoo

9.4. Hakunila, Vantaa

10.4. Valtioiden alasajo, Pirtti, espoo, matinkylän pirtti, keski-päivänkuja 4, espoo

13.4. alakivenlahti, espoo

16.4. myyrmäki, Vantaa

toreilla ja turuilla tavataan!

Talouskriisin ratkaisemisek-si tehdyt esitykset Euroopan eri maissa, ovat saaneet vastaan-sa laajamittaista liikehdintää eri maiden ammattiyhdistysliikkeis-sä. Kymmenet miljoonat työnteki-jät ovat olleet lakoissa ja mielen-osoituksissa kaduilla. Lakoilla ja mielenosoituksilla vastustetaan EU-komission ja hallitusten esi-tyksiä, joilla pyritään siirtämään pankkien ja keinottelijoiden aihe-uttama kriisi työntekijöiden mak-settavaksi eläkeikää korottamal-la, julkisia palveluja karsimalla ja palkkoja polkemalla.

Kreikassa on järjestetty useita yleislakkoja, Portugalissa ja Es-panjassa on myös ollut laajoja lakkoja. Irlannissa oli maan his-torian mittavimmat mielenosi-tukset sen jälkeen, kun hallitus julkisti matokuurinsa. Ranskas-sa, Saksassa, Tshekissä, Italias-sa ja monissa muissa maissa on ollut mittavia mielenosoituksia hallitusten leikkauspolitiikkaa vastaan. Eurooppalaisten suur-kaupunkien kaduilla kaikuu jat-kuvat iskulauseet – Emme suos-tu maksamaan kriisiänne.

Euroopan ammattiyhdistyslii-

ke EAY päätti järjestää syyskuun 29. päivänä yhteisen eurooppa-laisen toimintapäivän, joka to-teutuikin laajasti ja mittavana eri puolilla maanosaa. Suomalaiset-kin keskusjärjestöt olivat muka-na päättämässä toimintapäiväs-tä, mutta eivät ryhtyneet min-käänlaisiin toimenpiteisiin. Kriit-tinen ay-verkosto oli kuitenkin hereillä ja järjesti monilla paik-kakunnilla mielenositustapahtu-mia ja tiedotustilaisuuksia, joissa nostettiin esille eurooppalaisen ay-liikkeen yhteiset vaatimukset ja vaatimukset eläkeiän korot-

tamista vastaan, työttömyyden torjumiseksi ja pakkojen polke-misen lopettamiseksi. Näin Kriit-tinen ay-verkosto pelasti ainakin osittain suomalaisen ay-liikkeen maineesta.

Euroopan ay-liike aikoo jatkaa toimintapäiviä ja muun muassa Portugalissa, Italiassa ja muissa maissa liikehdintä on jatkunut pitkin talvea. Toivoa sopii, että myös Suomen ay-liike laajasti havahtuu todellisuuteen ja ryh-tyy puolustamaan työntekijöiden oikeuksia.

VastaVirtafestivaali 5.3.2011, vanha ylioppilastalovastarintaa ja radikaaleja vaihtoehtoja. vastavirran kulttuuria. avauksia vasemmistolaiseen ja punavihreään yhteistyöhön.

nä jäseneksi liittyi SKP:n ohella Vasemmistoliitto.

YRjÖ HAKANENKirjoittaja on SKP:n

puheenjohtaja ja Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen

8 UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2011

Kohti ekologisesti kestävää Suomea Sosiaalisen oikeudenmukaisuu-den lisäksi me kommunistit halu-amme rakentaa myös ekologisesti kestävän yhteiskunnan. Molem-mat tavoitteet ovat mahdollisia ja saavutettavissa, nyt tarvitaan vaan poliittista tahtoa ja taiste-lua niiden puolesta. Ympäristö-politiikka ei saa jäädä sanaheli-näksi vaaliohjelmiin ja juhlapu-heisiin, on aika ryhtyä sanoista tekoihin!

Ilmastonmuutos on nykyih-miskunnan suurin yksittäinen tulevaisuuden uhkakuva. Hal-litusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan maapallon kes-kilämpötila tulee nousemaan tä-män vuosisadan aikana jopa 6,4 °C. Juuri lämpötilan nousu on se tekijä, josta seuraa ihmiselle koh-talokkaita ongelmia. Suurin osa näistä ongelmista, kuten mm. merenpinnan nousu, kuivuus, tulvat ja hirmumyrskyt iskevät pahiten juuri maailman köyhim-piin väestönosiin. Ihmiset, jotka ovat vähiten syyllisiä, kärsivät suurimmat vahingot. Siksi meil-lä, ongelman aiheuttajilla on vel-vollisuus tehdä kaikkemme nii-den ratkaisemiseksi.

Me suomalaiset olemme pieni kansa, mutta aiheutamme kui-tenkin määräämme nähden to-della paljon pahaa planeetallem-me. Maailman Luonnonsäätiön WWF:n mukaan suomalaisten ekologinen jalanjälki on maail-man kolmanneksi suurin heti USA:n ja Yhdistyneiden Arabi-

emiirikuntien jälkeen! Onnistuneella ja ennakko-

luulottomalla energiapolitiikalla voimme kantaa oman kortem-me kekoon ympäristön hyväksi. Jo seuraavalla eduskunnalla on mahdollisuus tehdä kauaskan-toisia päätöksiä, joista on hyöty-vät ympäristön lisäksi myös tu-levat sukupolvet. Jämähtämällä vanhoihin jäänteisiin ja mennei-syyden tekniikkaan siirrämme väistämätöntä ongelmaa vain eteenpäin. Ratkaisut on tehtävä joka tapauksessa, ja mitä nope-ammin ne tehdään, sitä pienem-millä vahingoilla ja kustannuksil-la tulemme selviämään.

Suomen energiapolitiikan tulee perustua jatkossa vain ja ainoas-taan uusiutuviin energiamuotoi-hin. Uudistusta ei voida kuiten-kaan jättää pelkästään vapaiden markkinoiden ja yksityisten toi-mijoiden varaan. Yhteiskunnan tulee ohjata voimakkaasti ener-giapolitiikan remonttia ja edistää kaikilla tavoin uuden tekniikan käyttöönottoa ja innovaatioiden syntymistä. Ympäristöystävälli-syyden lisäksi uusiutuvat ener-giamuodot lisäävät kotimaista työllisyyttä ja lisäävät sitä kaut-ta kestävää hyvinvointia myös jatkossa. Kun perinteinen savu-piipputeollisuus on väistämättä häviämässä Suomesta, on uu-siutuvaan energiaan panosta-minen täten myös erinomaista työllisyyspolitiikkaa.

Nykyinen sinivihreä hallitus on

luottanut ydinvoimaan ja turpeen polttoon. Molemmat ovat tuhoisia ympäristölle ja jäänteitä mennei-syydestä. Näennäisesti hiilidiok-sidivapaa ydinvoima siirtää sä-teilevän perintönsä tuhansien tulevien sukupolvien riesaksi ja uraaninlouhinta kehitysmaissa pilaa ympäristöä pysyvästi. Tur-peen poltto tuhoaa ainutlaatuis-ta suoluontoa ja on ympäristölle haitallisempaa kuin kivihiili.

Ekologisesti kestävä energia tuotetaan usealla eri tavalla: tuu-livoimalla, metsä- ja peltoenergi-alla, biokaasulla, aurinkoenergi-alla, aaltovoimalla, vesivoimalla, ilma- ja maalämmöllä. Maamme suuri pinta-ala mahdollistaa ha-jautetun energiantuotannon ko-ko maassa siellä, missä olosuh-teet ovat kaikkein otollisimmat.

Tulevaisuudessa monet ko-titaloudet, yritykset ja maatilat pystyvät tuottamaan ison osan omasta energiastaan itse. Tämä alentaa kustannuksia ja vapaut-taa kuluttajat energiayhtiöiden ja sähköpörssin hinnoitteluvallasta. Energia on perustarve, jolla kei-nottelu ja rahastaminen on teh-tävä mahdottomaksi.

Täysin uusiutuviin perustuva ja täysin omavarainen energian-tuotanto Suomessa on mahdollis-ta. Miksi emme siis toimisi niin? Voittajia ovat ympäristön lisäksi me tavalliset ihmiset ja meidän lapsemme.

KAI KUoKKANEN, Porvoo

Kampen om den obligatoriska skolsvenskandet har blivit svårare att vara svenskspråkig i Finland. Plötsligt känns det som om vindar från de mest unkna vrårna av trettiotalets språkstrider har börjat blåsa upp. Vi finlandssvenskar har börjat dela upp oss i hukare och dem, som rakryggat tar strid för de lagstadgade rättigheterna med kravet att bibehålla obligatorisk skolsvenska för envar. Samtidigt skriker finskhetsivrarna bland sannfinländare, samlingspartister och centerpartister allt högre. En sökning på “kouluruotsi” ger 13 100 träffar på google, medan “pakkoruotsi” ger 47 400 träffar. Diskussionen går het och de mest långsökta argument plockas fram. Hur många hundra år ska egentligen en minoritet leva i ett land för att få hemortsrätt? Till syvende och sist, Finland har två stora grannländer: Sverige och Ryssland. Den finlandssvenska minoriteten I Finland är betydligt större än den ryska. Hur många har inte sina kusiner i Sverige? Det är lättare att hålla kontakten om man talar ett gemensamt språk.

Varför är diskussionen så intensiv och bitter? Den obligatoriska undervisningen i svenska är en relativt ny

företeelse som uppkom på 1970-talet. Varför diskuteras inte undervisningens kvalitet? Hur är det möjligt att personer som genomlidit flera års undervisning i ett språk inte har lyckats lära sig grunderna? På vilket sätt kan undervisning i ryska i östra Finland hota den finlandssvenska minoriteten? Är det meningsfullt att en fullständigt tvåspråkig person skall lägga ner år av studier på ett språk som han eller hon redan behärskar? Vore det inte mycket mera ändamålsenligt att erbjuda möjligheten till två A-språk? Min personliga åsikt är att studier i svenska eller finska borde vara valbara. Däremot skall möjligheten att läsa det andra inhemska språket vara en subjektiv rätt för varje elev oberoende av gruppstorlek. En svenskhatande kommundirektör ska inte ha möjlighet att hindra en elev från att studera svenska.

Det är synnerligen beklagligt att skolundervisningen i svenska tycks lyftas fram till en av det kommande riksdagsvalets viktigaste frågor. Hela den språkliga debatten borde i stället dämpas och tonas ner. Vi har faktiskt betydligt viktigare frågor att avgöra. Kommer någon ihåg att år 2010 var det år då fattigdom och utslagning skulle bekämpas på EU-nivå. Hur gick det med det? Varför är inte fattigdomen någon fråga? Var sjätte finländare är fattig eller löper risk att bli

utslagen. Från och med 1985 har Finland haft den snabbast växande skillnaden mellan hög- och låginkomsttagarnas inkomster I hela OECD. Samtidigt har vi haft en smygande förändring från progressiva skatter till plattskatt, vilket slår betydligt hårdare mot de fattiga. Sänkningarna av den progressiva beskattningen av löneinkomster har motiverats med att konsumtionen måste bibehållas för att mota depressionen. Det är ändå självklart att en låginkomsttagare skulle använda en höjning av inkomsterna helt och hållet till konsumtion inom landet, medan en höginkomsttagare betydligt oftare konsumerar sina inkomster utomlands.

LENA HULDéNVice ordförande i FKP, Vanda

H ilmestyy kerran viikossa H tarjous voimassa vaaleihin asti (17.4.2011)

TuTusTumisTarjous 3 kuukautta vain 10 euroa!

H tilaukset: p. (09) 774 3810 tai www.tiedonantaja.fi