KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)

Keski-Uudenmaan kaupunki(lainamäärä/ as = 1 704)

Vahvuus• kykenee järjestämään kaikki palvelut• väestöpohjaltaan Suomen 3.suurin kaupunki• valtakunnan tasolla taloudellisesti vahva• merkittävä toimija rakennettaessa metropolialueen tulevaisuutta• tehokas täydentyvä verkostomainen rakenne• Lyhyet välimatkat keskuksien välillä• Vahvat identiteetit• KUUMA –kuntien yhteistyö taustalla• kaupunki on valtakunnan tasolla pinta-alaltaan ja väkimäärältään suuri.• alueella on kaupunkimaisia raideliikenteen keskuksia sekä maaseutumaisempia

keskuksia, joten asumismahdollisuudet ovat monipuoliset.• merkittävä osa kaupungista on raideliikenteen piirissä. Muut taajamat tukeutuvat

valtakunnallisiin joukkoliikennekäytäviin.• kaikki kunnat ovat samantyyppisiä ja –kokoisia kehyskuntia• kansallisesti , tasapainoinen ja terve väestörakenne

Heikkous•usean taajaman mallissa palveluiden järjestäminen on haastavaa•alue on hajanainen ja siellä on monta keskusta.•Poikittaisyhteydet ovat puutteelliset•Joukkoliikenne on epäyhtenäisesti järjestetty.•Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen on haastavaa verkostomaisen rakenteen vuoksi•Toimintatapa erot kuntien välillä•Työpaikkaomavaraisuus 64,9 %

Uhka•Palvelujen järjestämisen epäonnistuessa toimintamenojen kasvu. Joidenkin palvelujen etääntyminen•Kyläpolitikointi estää järkevän yhdyskuntarakenteen kehittämisen. •Kunnan hallittavuus väestömäärän ja pinta-alan vuoksi•Väestörakenteen muutos sekä lasten että ikääntyneiden ryhmissä lisää palvelujen kysyntää enemmän kuin talous kestää (nykyisellä tehokkuudella).

Mahdollisuus•palvelujen järjestämisen kehittämispotentiaali kuntarajoista välittämättä•verkostomainen rakenne mahdollistaa toimivan taajamaverkon ja uudenlaisen toimintakulttuurin•tehokas maankäytön suunnittelu•paljon maankäytön kehittämispotentiaalia. •muodostuu vahvojen keskusten malli, joka painottuu pohjoisessa Hyvinkääseen ja etelässä voidaan kehittää toinen vahva keskus Hyrylä - Kerava - Talma - Ristikytö,-Järvenpää –alueelle•rannikolle voidaan kehittää itämetron tai muun toimivan joukkoliikenteen varaan uusi kasvukäytävä.•lisäksi rannikolle voidaan kehittää Itämetron tai muun joukkoliikenteen varaan uusi kasvukäytävä•Nurmijärven alueiden kautta vahva yhteys myös 3-tielle ja Vantaan raideliikenneyhteyksiin•voidaan kehittää erittäin monipuolista asumista ja mille tahansa yritystoiminnalle sijaintipaikka kuntarajoista välittämättä -kaupungin halki kulkee 3 moottoritietä. Poikittaisyhteyksinä kaupungin alueella ovat kehä IV ja V.•kaupungin eteläosiin voidaan kehittää vahva yritysaluekäytävä: Focus - Kerca - Bastukärr- Vanha Lahdentie ja pohjoisosiin Kehä V:een tukeutuen ( Nurmijärvi-Hyvinkää-Mäntsälä).•Asuntokunta- ja perherakenne tasapainoinen •hyvä maine

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI

INDIKAATTOREITA

Indikaattorin sisällön kuvaus: 1 Kuinka monta vanhusta (yli 65 -vuotiasta) on sataa työikäistä eli 19-64v. kohden2 Kuinka monta huollettavaa ts. 0-18v ja yli65 -vuotiasta on sataa työikäistä eli 19-64v. kohden3 Ei suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat, %:ia väestöstä4 Työttömien osuus työvoimasta, %5. Ja 7 Asuntokunnalla tarkoitetaan samassa asunnossa vakituisesti asuvia. Eri asia kuin perhe.7 Tulot laskettu asuntokuntaa kohden eli ei huomioi eroja asuntokuntien koossa/henkilömäärissä.

Kerava, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo

Väestö 242 7381 Vanhushuoltosuhde 24,352 Väestöllinen huoltosuhde 65,79

Väestöennuste, 2035 (kuntien omat) 350 0001 Vanhushuoltosuhde 2031, (TK väestöennuste 2012) 42,222 Väestöllinen huoltosuhde 2031, (TK väestöennuste 2012) 84,613 Muuta kuin virallisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä 3,30 %4 Työttömyysaste 6,40 %5 Työpaikkaomavaraisuus 64,90 %6 Yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista 34,60 %7 Asuntokunnan käytettävissä oleva keskim. rahatulo, € 43 710

ASUKASTIHEYS

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI

(selvitysalue)

TALOUSLUKUJA

TILINPÄÄTÖS 2012

TOIMINTAKATE/

VUOSIKATE/

LAINAMÄÄRÄ/ KERTYNYT Asukas-

ASUKAS 1) ASUKAS ASUKAS ALIJ./YLIJÄÄMÄ/ luku ASUKAS

KERAVA -4 262 393 1 405 2 560 34 498HYVINKÄÄ -4 797 219 2 089 689 45 582

JÄRVENPÄÄ -4 555 219 1 052 1 481 39 652

MÄNTSÄLÄ -4 439 234 2 604 953 20 478NURMIJÄRVI -4 399 255 2 078 1 386 40 715PORNAINEN -4 305 136 1 617 1 111 5 133

SIPOO -4 963 233 2 727 807 18 740

TUUSULA -4 527 169 812 1 370 37 926

242 724

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI -4 545 243 1 704 1 348

1) Ilman myyntivoittoja

Väestöllinen jakautuma

”Keski-Uudenmaan kaupunki”

KOK 20SDP 16PS 9KESK 9VIHR 7Valitsijayhdistykset 5VAS 4RKP 3KD 2Yhteensä 75

Kunta Asukkaita 31.12.2012Hyvinkää 45 592Järvenpää 39 646Kerava 34 491Mäntsälä 20 478Nurmijärvi 40 719Pornainen 5 137Sipoo 18 739Tuusula 37 936Yhteensä 242 738

27 %

21 %

12 %

12 %

9 %

7 %

5 %4 % 3 %

Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo

75 valtuutettua

KOK

SDP

PS

KESK

VIHR

Valitsijayhdistykset

VAS

RKP

KD

Jatkotyöskentely/perustettavat työryhmät

• Koordinointi/kuntajohtajat• MAL –asiat• Talous• Palveluiden järjestäminen• Hallinto ja omistajapolitiikka• Demokratia ja osallistuminen• Henkilöstö• Tekniikka (kadut, vesi- ja viemäriasiat, puistot ) ja tilat

Kussakin ryhmässä kuntajohtaja toimii puheenjohtajana ja jäseninä 3-8 asiantuntijaa eri kunnista

Valmisteluaikataulu

• lausuntoluonnos kuntien neuvottelijoiden arvioitavana 11.4.2013

• sovitaan samasanaisesta lausunnosta ja sen mahdollisesta jatkotyöstöstä– yhteisen lausunnon on oltava ilmaisultaan tiivis ja

yksiselitteinen– yhteinen lausunto tulee hyväksyä valtuustoissa

ilman muutoksia

• valtuustoissa viimeistään viikolla 21 ( 20.5. alkava)

Valmisteluaikataulu

• varsinainen selvitystyö voidaan käynnistää välittömästi, kun valtuustot ovat lausunnon hyväksyneet

• selvitystyön käynnistäminen edellyttää 8 kunnan yhteisen poliittisen ohjausryhmän asettamispäätöstä, jossa tulee myös määritellä selvityksen tarkempi sisältö valtioneuvoston linjausten mukaisesti

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Lausuntoluonnos

 Kuntien yhteisenä lausuntona esitämme, että kuntarakennelakiluonnoksen mukaiseksi selvitysalueeksi

nimetään Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan muodostama kokonaisuus ja että ao. kunnat voivat käynnistää kuntarakennelakiluonnoksen mukaisen selvityksen välittömästi siten, että se on valmis päätöksineen 1.7.2014 mennessä. Selvitysalueella selvitys tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta kuntien itse järjestämällä tavalla.

 Perusteluina esitämme seuraavaa:  Metropolialueen esiselvityksen selvityshenkilöiden esittämiä vaihtoehtoja ei voida sellaisenaan hyväksyä.

Metropolialueen esiselvityksessä esitetyt ehdotukset kuntajakoselvitysalueiksi eivät muodosta taloudellisesti, maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämisen kannalta taikka alue- ja väestörakenteeltaan toimivia kuntia eivätkä sovellu jo tällä hetkellä metropolialueen vahvojen peruskuntien osalta kuntarakenneuudistuksen ratkaisuiksi. Selvitysalueen yhdistyessä yhdeksi uudeksi kunnaksi alueen hallinto voidaan järjestää suurten kuntien ja valtion sopimuksin, joissa sitovasti sovitaan maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutuksesta Helsingin seudulla.