työturvallisuuden perusasiat kuntoon · työturvallisuuskeskus 7 työsuojelun toimintaohjelma...

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon

10 keskeistä keinoa

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTKTeksti: Päivi Rauramo, Kerttuli HarjanneValokuvat: Harri Hemmilä, Kari RissaKansikuva: PixmacTaitto: Pen&Pen OyPaino: Kyriiri Oy1. painos 2011ISBN 978-951-810-463-9 (nid.)ISBN 978-951-810-464-6 (pdf)

Työturvallisuuskeskus 3

Johdanto

Työterveys ja -turvallisuus muodostavat työ-hyvinvoinnin perustan.

Turvallisen työpaikan edellytysten luomi-nen on työnantajan vastuulla, mutta toteu-tukseen tarvitaan esimiesten ja henkilöstön yhteistyötä ja laajaa osallistumista. Turvalli-suus ja sen edistäminen ilmenevät työpai-kan turvallisuuskulttuurissa. Oleellista on se, miten aidosti koko henkilöstö ylintä johtoa myöten sitoutuu turvallisiin työ- ja toimin-tatapoihin ja miten turvallisuus näkyy arjen tilanteissa sekä toiminnan suunnittelussa ja kehitystyössä.

Tämän oppaan tarkoitus on antaa perus-tietoa työturvallisuus- ja työterveystyön käyn-nistämisestä ja kehittämisestä työpaikalla.

10 keskeistä keinoa työturvallisuus- ja työterveystyön käynnistämiseen ja kehittämiseen työpaikalla.

➊ Turvallisuusjohtaminen

➋ Turvallisuuskulttuuri ja osaaminen

➌ Työsuojeluyhteistoiminta

➍ Työterveyshuolto

➎ Työsuojelun toimintaohjelma

➏ Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi ja hallinta

➐ Perehdyttäminen ja työnopastus

➑ Työolojen seuranta ja kehittäminen

➒ Hyviä käytäntöjä

➓ Lisätietoa

4 Työturvallisuuskeskus

1. Turvallisuusjohtaminen

Turvallisuusjohtaminen on turvallisen työ-ympäristön ja terveellisten työolojen suun-nitelmallista ja järjestelmällistä kehittämistä ja seurantaa sekä henkilöstön vastuuttamis-ta turvalliseen toimintaan. Tavoitteena on johtamisen keinoin hallita työpaikan työ-turvallisuus- ja työterveysriskejä ja ehkäistä ennalta tapaturmia, työperäisiä sairauksia ja työstä johtuvia sairauspoissaoloja.

Turvallisuus on otettava huomioon työ-paikan kaikessa toiminnassa ja organisaation kaikilla tasoilla. Se ei saa olla vain irrallisten toimenpiteiden tekemistä. Suunnittelu on avainasemassa työn ja työympäristön kehit-tämisessä, ja niinpä jo suunnitteluvaiheessa on selvitettävä mahdolliset työterveys- ja työturvallisuusriskit. Työpaikan johto asettaa tavoitteet ja varmistaa riittävät resurssit.

Työturvallisuus ja työterveys ja niihin liittyvien vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja hallinta ovat johdon vastuulla. Käytännön toimissa tarvitaan hyvää yhteis-työtä koko henkilöstön kanssa.

Kaikki esimiehet toteuttavat työsuojelun toimintaohjelman periaatteita ja kannustavat henkilöstöä työturvallisuuteen ja parannus-ehdotusten tekoon. Palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää, niin myönteisen kuin kriittisenkin.

2. Turvallisuuskulttuuri ja osaaminen

Turvallisuuskulttuuri määrittää sen, millaisen aseman turvallisuus ja terveys työpaikan toi-minnassa saa, millaisia toimenpiteitä käynnis-tetään ja miten onnistuneesti niitä toteutetaan. Se, miten työpaikalla suhtaudutaan turvalli-suusasioihin, vaikuttaa ihmisten toimintaan ja työpaikan turvallisuuskulttuuriin. Kulttuuria voidaan kehittää muuttamalla toimintaa.

Turvallisuuskulttuurin muutos lähtee ylimmästä johdosta, ja se luo edellytykset turvalliselle työnteolle. Esimiehet toteutta-vat ja valvovat, että kaikki sitoutuvat yhtei-siin arvoihin. Työpaikalla on oltava selkeät ja haasteelliset tavoitteet turvallisuuden ja työolojen kehittämiseen sekä henkilöstön terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen. Nolla tapaturmaa -tavoite osoittaa, että työpaikalla halutaan tapaturmat kuriin ja tunnetaan vas-tuuta työntekijöistä. Vaaratilanteet on rapor-toitava, ja niistä otetaan opiksi. Jokaisella on oikeus tulla töistä terveenä kotiin.

Turvallisuuskulttuuri on

• turvallisuuden ja terveyden priorisointia

• tavoitteita ja vastuuta

• tahtoa ja sitoutumista

•avoimuutta

• turvallista tapaa toimia

•ammattitaitoa ja osaamista

• jatkuvaa parantamista

• järjestelmällisyyttä

•konkreettisuutta, työkaluja.

Osaaminen ja ammattitaito ovat hyvän ja turvallisen työn perusta. Jokaisen tulee olla aktiivinen työn ja työympäristön ke-hittämisessä. Työpaikalla on huolehdittava jatkuvasta ja tilanteen mukaisesta työturval-lisuuskoulutuksesta.

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon – 10 keskeistä keinoa

Arvioi

Seuraa Toteuta

Suunnittele

Jatkuva parantaminen


3. Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojelu on ennakoivaa, suunnitelmal-lista ja jatkuvasti kehittyvää työterveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä työpaikalla. Työsuojelu on yhteistoimintaa, jonka osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Tavoit-teena on edistää työnantajan ja työntekijöi-den välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa se, että työntekijät voivat osallistua ja vaikut-taa työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin.

Työsuojelutoimintaan osallistuu koko työyhteisö, mutta esimiehillä ja työsuojelu-henkilöstöllä on erityistehtäviä. Jokaisella työpaikalla tulee olla työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö, joka vastaa työsuojelu-toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää, työntekijät valit-sevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Pienemmilläkin työpaikoilla valtuutettu voidaan valita. Toi-mihenkilöt voivat valita oman valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 hengen työpaikalla tulee olla myös työsuojelutoi-mikunta. Pienillä työpaikoilla, joilla ei ole työsuojelutoimikuntaa tai työsuojeluvaltuu-tettua, työsuojelun yhteistoimintaa toteu-tetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä henkilöstön kanssa.

Työterveyshenkilöstö ja työsuojeluviran-omaiset ovat työsuojelun asiantuntijoita, jotka omalta osaltaan tarjoavat palveluja työ-paikan työsuojelutoiminnan tueksi.

4. Työterveyshuolto

Työnantajalla on lakisääteinen velvoite jär-jestää henkilöstölleen terveyspalveluja työs-tä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammat-tihenkilöitä ja asiantuntijoita.

Hyvin toimiva ja työpaikan tarpeisiin koh-dennettu työterveyshuolto on työnantajille tärkeä yhteistyötaho työntekijöiden koko-naisvaltaisen työkyvyn ylläpitämisessä.

Työnantajan ja työterveyshuollon palve-lujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuol-lon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät

• työterveyshuollon yleiset järjestelyt

• palvelujen sisältö ja laajuus

• sopimuksen kesto.

Työterveyshuollon lakisääteiset velvoitteet:

• työpaikan terveysvaarojen selvittämi-nen työpaikkaselvityksen avulla

• työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset

• toimenpide-ehdotusten tekeminen työ-olojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä

• neuvonta ja ohjaus sekä tietojen anta-minen työolojen kehittämisestä ja työn-tekijöiden terveydestä

• työkykyä ylläpitävään toimintaan osal-listuminen

• työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus

• työkyvyn heiketessä työntekijän ter-veyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen.

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon – 10 keskeistä keinoa


Työpaikkaselvityksen perusteella laadi-taan kirjallinen työterveyshuollon toimin-tasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Toimintasuunnitelma perustuu työpaikan olosuhteiden selvittämiseen ja niiden ter-veydellisen merkityksen arviointiin sekä työpaikan omaan riskien arviointiin. Toi-mintasuunnitelmaan kirjataan työpaikan tarpeet ja toiminnan tavoitteet työterveys-huollolle sekä toteutettavat työterveyshuol-lon toimenpiteet. Toimintasuunnitelman sisällön tulee olla henkilöstön nähtävissä. Työterveyshuollon toteuttamista koskevissa asioissa työnantajan tulee toimia yhteistoi-minnassa työntekijöiden tai heidän edusta-jiensa kanssa.

5. Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma on keskeinen turvallisuusjohtamisen apuväline, ja sen tulee liittyä kiinteästi yrityksen strategiaan. Toimintaohjelmassa linjataan työpaikan työ-turvallisuuden, työterveyden ja työkykyä yl-läpitävän toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikkia työnantajia ja kaikenkokoisia työpaikkoja. Toimintaoh-jelmasta johdettavat tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Tavoitteellisen ja käytäntö-jä ohjaavan ohjelman laadinta onnistuu par-haiten yhteistyössä johdon, työntekijöiden sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kesken.

Yksittäisenä tavoitteena voi olla esimer-kiksi parantaa fyysistä työympäristöä hank-kimalla työtä keventäviä apuvälineitä tai uusia työvälineitä. Tavoitteena voi olla myös vähentää työn psyykkistä kuormittavuutta työtehtäviä vaihtelemalla ja uudelleen muo-toilemalla, ja tarkoituksena on lisätä siten työviihtyvyyttä ja työmotivaatiota.

Työpaikan työsuojelutoiminnan suuntaa-misessa ja kehittämisessä on keskeistä selvit-tää työolot ja niiden nykytila:

• Millaisia työtehtäviä työpaikalla tehdään?

• Millaisessa ympäristössä ja millaisella henkilöstöllä, välineillä ja menetelmillä työ tehdään?

Työpaikan työturvallisuus- ja työterveys-riskien arviointi luo perustan työsuojelun toimintaohjelman sisällölle ja työsuojelutoi-minnan tavoitteille. Lisäksi työterveyshuollon laatimasta työpaikkaselvityksestä saadaan tie-toja työn ja työolojen aiheuttamista terveys-vaaroista. Ohjelma voidaan laatia kattamaan koko yritys tai yritystasolla laaditaan periaa-teohjelma, jota täydennetään työyksikkö- ja toimipistekohtaisilla ohjelmilla.


Työsuojelun toimintaohjelma voidaan laa-tia omana asiakirjanaan tai osana työpaikan muuta toimintaohjetta, kuten laatu- tai tur-vallisuusjärjestelmää tai henkilöstöpoliittista ohjesääntöä.

Huolellisesti laaditun työsuojelun toimin-taohjelman ansiosta työpaikan työsuojelusta tulee selkeää ja järjestelmällistä.

Työsuojelun toimintaohjelmassa selvitetään työnantajan ja työntekijöiden turvallisuus-vastuut ja -velvollisuudet sekä työsuojelu-henkilöstön ja työterveyshuollon tehtävät. Toimintaohjelmasta tulee myös näkyä, miten työsuojelu- ja työkykyasiat otetaan huomioon perehdyttämisessä ja työnopastuksessa.

Toimintaohjelman tulee olla ohjaava työ-kalu. Siksi sitä on seurattava ja uudistettava muuttuvia olosuhteita vastaavaksi. On tär-keätä, että toimintaohjelmaan esitettyihin päämääriin, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoudutaan organisaation kaikilla tasoilla.

Työsuojelun toimintaohjelman sisältöesimerkki

Työsuojeluvastuun jakautuminen

• työtehtävien ja toimivaltuuksien mukaisesti

Työsuojeluorganisaatio, nimet ja yhteystiedot

• työsuojelupäällikkö

• työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuute-tut (mikäli valittu)

• työsuojeluasiamiehet tai muut työsuo-jelutehtävissä toimivat, esim. työsuoje-lutiimit tai -parit (mikäli valittu)

• työsuojelutoimikunnan kokoonpano (mikäli valittu)

Työterveyshuolto

• järjestämistapa

•yhteyshenkilö

• lakisääteiset tehtävät

•muu mahdollinen sisältö

Työpaikan turvallisuusohjeet

•palontorjunta

• turvaohjeet erityistilanteiden varalle

•mahdolliset yksintyöskentelyohjeet

•ensiapu

• työpaikan sisäiset liikenneohjeet

Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet

• työskentelyolot

• työtilat

• työkykyä ylläpitävä toiminta

Työolojen seurantakohteet

•sairauspoissaolot

• työtapaturmat

•vaaratilanneraportointi

•kuormittumisen seuranta

• työilmapiiri

• työkyvyn arviointi

Työsuojeluasiat työpaikan toiminnassa

•suunnittelu

•kehittäminen

•hankinta

•perehdyttäminen ja työnopastus

• tiedotus ja koulutus

Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito

•vastuuhenkilö(t) ja päivityksen päivä-määrä.


6. Työturvallisuus- ja työterveys-riskien arviointi ja hallinta

Työturvallisuus- ja työterveysriskien arvioin-ti on systemaattista työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvien vaarojen tunnistamis-ta ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä. Riskien hallinta on työpaikan johdon vastuulla, mutta on tärkeää, että jokainen työpaikalla osallistuu oman työym-päristönsä vaarojen tunnistamiseen. Riskien arvioinnissa käytetään apuna työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.

Riskien arvioinnissa on otettava huomioon myös alihankkijat, palveluntuottajat sekä muut mahdolliset vaaroille altistuvat tai niitä aiheuttavat. Yhteisellä työpaikalla sovitaan yhteistyökäytännöistä, työnjaosta ja vastuista arvioimalla riskit yhdessä ennen työn alkua. Vastuu on päätoteuttajalla, palvelun tilaajalla. Erityisen tärkeää on huoltoon, kunnossapitoon ja muihin poikkeustilanteisiin liittyvien vaa-rojen tunnistaminen. Tapaturmariskit ovat yleensä suurimmillaan muutos-, häiriö- ja seisokkitilanteissa.

Riskin suuruus riippuu mahdollisen vahin-gon todennäköisyydestä sekä seurausten vakavuudesta. Riskien suuruuden arvioinnis-sa on tärkeää saada riskeille vertailukelpoiset arvot. Näin voidaan vertailla keskenään eri-tyyppisiä riskejä ja niiden vaatimien korjaus-toimenpiteiden kiireellisyyttä ja kustannuksia päätettäessä jatkotoimenpiteistä. Riskit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan.

Ellei riskejä voida välttää, poistaa tai kor-vata vähemmän haitallisilla menetelmillä, on etsittävä keinot, joilla vaarat saadaan sellaisel-le tasolle, ettei niistä aiheudu haittaa kenen-kään terveydelle tai turvallisuudelle. Riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia, mutta toimenpiteet myös parantavat tuottavuutta, kun työn sujuvuus lisääntyy, tuotteiden laatu paranee ja työntekijöiden työmotivaatio kas-vaa työolojen kohentumisen myötä.

Vaarojen tunnistuksen ja riskien arvioinnin kohteita

Fyysinen työympäristö:

• työtilat, rakenteet ja kalusteet

• järjestys ja siisteys

•koneet ja laitteet

•korkealla työskentely, henkilönostot

•kulkutiet, uloskäynnit, pelastustiet

• liikenne ja liikkuminen.

Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät:

•melu

• tärinä

• lämpöolot (kuuma, kylmä, veto)

•valaistus

•säteilyt

•vaarallisten kemikaalien käsittely

• ilman epäpuhtaudet

• tartuntavaara.

Fyysinen kuormittuminen:

•hankalat työasennot

•yksipuoliset työliikkeet

• työn tauotus ja työtahti

•käsin tehtävät nostot ja siirrot

• työvälineet.

Psykososiaalinen kuormittuminen:

•epätyypilliset työajat

•yksintyöskentely

•väkivallan uhka

• ihmissuhdekuormitus

•epäasiallinen kohtelu

• työsuhteen epävarmuus

•vaikutusmahdollisuudet työhön.


Toimintamalliesimerkki

Aloitus

•Riskien arviointi -työryhmän (RA) perustaminen

•Resurssit, vastuut, yhteistyö: työpaikan johto ja esimiehet, työsuojelu- ja työ-terveyshuoltohenkilöstö, henkilöstö-hallinto

•Aikataulu

Tiedon keruu

•Tilastot, kyselyt, vaaratilanneilmoitukset

•Aiemmat kartoitukset, työpaikkaselvi-tykset

Vastuuhenkilöiden ja esimiesten kouluttaminen ja perehdyttäminen

Tiedottaminen koko henkilöstölle

Toteutus

•Havaituista vaaroista keskustellaan työyhteisössä/työryhmissä

•Vaarojen kuvaukset tarkennetaan keskustelujen pohjalta

Seuranta RA-työryhmässä

•Arvioidaan riskit (vakavuus ja todennä-köisyys)

•Käytetään tarvittaessa sisäisiä ja/tai ulkopuolisia asiantuntijoita riskien arviointiin

•Tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä ja mittauksia

•Luokitellaan riskit ja asetetaan tärkeys-järjestykseen

•Tehdään toimenpide- ja seurantasuun-nitelma vastuuhenkilöineen ja aikatau-luineen

•Arvioidaan prosessin onnistumista

•Annetaan palautetta ja tiedotetaan henkilöstöä.

7. Perehdyttäminen ja työnopastus

Perehdyttämisellä ja työnopastuksella on kes-keinen merkitys turvalliseen työskentelyyn motivoinnissa.

Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia nii-tä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ih-miset sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset.

Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen, kuten

• työkokonaisuus, työn osat ja vaiheet

• työn edellyttämät tiedot ja osaaminen.

Uudet työntekijät ja uusiin työtehtäviin siirtyvät työntekijät on opastettava turval-lisiin työtapoihin ja varmistettava, että an-nettu tieto on mennyt perille. Opastusta ja ohjeistusta tarvitaan myös työhön liittyvien muutosten yhteydessä.

Työpaikalla tulee olla selkeät turvallisuus-ohjeet häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle, vaadittavista koneiden ja laitteiden suojaväli-neistä sekä henkilösuojainten käytöstä. Oh-jeiden noudattamista tulee valvoa.

Yhteisellä työpaikalla pääasiallista mää-räysvaltaa käyttävän työnantajan on var-mistettava, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja siellä työskentelevä ulkopuolisen työnantajan työntekijä ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaa-ra- ja haittatekijöistä. Kun työnantaja käyttää vuokratyöntekijöitä, hänen on ennen työn aloittamista ilmoitettava riittävän tarkasti työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet vuokratyöntekijän työnan-tajalle. Tämän on kerrottava niistä edelleen työntekijälle ja varmistettava, että tällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Työn vastaanottajan on huolehdittava työntekijän perehdyttämi-sestä työhön ja työpaikan oloihin.

Jos työssä on erityinen tapaturman tai sairastumisen vaara tai palovaara, sitä ei tilapäisestikään saa suorittaa muu kuin sii-


hen pätevä henkilö tai tällaisen henkilön välittömän valvonnan alaisena muu työnte-kijä. Työnantajan on varmistettava, että vain nämä työntekijät pääsevät kyseiselle vaara-alueelle.

Perehdytyksen sisältöesimerkki

•Organisaatio, sen toiminta ja asiakkaat

•Organisaation toiminta-ajatus, liike- ja palveluidea

•Yrityksen organisaatio ja henkilöstö

•Toimintatavat yrityksessä

•Työsopimus, työsuhteen ehdot, työaika ja työvuorot

•Palkka-asiat

•Työsuhteen päättyminen

•Työterveyshuolto

•Työpaikan tilat, työskentely-ympäristö

•Turvallisuusasiat, omaisuuden suojaus

•Omat tehtävät ja vastuualueet, työohjeet

•Koulutus ja sisäinen tiedottaminen

•Henkilöstöpalvelut ja -edut.

8. Työolojen seuranta ja kehittäminen

Työolojen ja työympäristön kuten myös laa-dun kehittämisessä lähtökohtana on jatkuva parantaminen. Työantajan on seurattava tek-niikan kehitystä ja vaarojen torjuntakeino-jen kehittymistä. Työn sisältö, tehtävien laatu ja työympäristön vaaratekijät vaikuttavat olennaisesti siihen, millä keinoilla työpaikal-la päästään parhaisiin tuloksiin. Työpaikalla tulee valita riskienarvioinnin ja oman tur-vallisuusjohtamismallin pohjalta tarkoituk-senmukaiset ja vaikuttavat menetelmät ja käytännöt. Hyvä työturvallisuus edellyttää, että työpaikan melu-, lämpö-, valaistus-, il-mastointi-, työhygienia- ja ergonomia-asiat ovat kunnossa. Turvallinen työympäristö ja terveelliset työolot antavat hyvän pohjan työhyvinvoinnille, tuottavuudelle ja kilpailu-kyvylle.

Työn haitallisia kuormitustekijöitä voi-daan poistaa suunnittelemalla työpaikat, -menetelmät ja -tehtävät ergonomisesti oikein ihmisen lähtökohdista. Nämä peri-aatteet koskevat työasentoja, työvälineitä, työliikkeitä sekä työhön liittyvää psyko-sosiaalista kuormittumista.

Hyvä järjestys ja siisteys ovat oleellinen osa turvallisuutta, ja niiden päivittäisellä yl-läpidolla koko henkilöstö voidaan sitouttaa pienten askelten kehitystyöhön.

Esimiesten tulee tehdä säännöllisiä työ-turvallisuuskierroksia työpaikalla joko yksin tai yhdessä työntekijöiden kanssa.

Riskien hallinnan vaikutuksia on seurat-tava jatkuvasti osana turvallisuusjohtamista ja työpaikan työsuojelutoimintaa. Vaarati-lanneraportoinnilla on mahdollista tunnis-taa ennakolta vaaranpaikkoja. Työpaikalle kannattaa luoda sellainen järjestelmä, jolla saadaan tietoa sattuneista vaaratilanteista. Työntekijöitä on hyvä kannustaa tekemään vaaratilanneilmoituksia.


Vaaratilanteiden ja sattuneiden tapaturmien tutkinta on työturvallisuuden perusasioita. Tutkinta antaa tietoa tapaturmien syistä, ja niitä poistamalla voidaan parantaa työturval-lisuutta. Erityisen huolella tulee tutkia kaikki vakavat tapaturmat. Tutkinnalla pyritään estämään uusien vastaavien tilanteiden syntyminen.

Työympäristöä tulee mitata ja arvioida säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Siihen on tärkeää nimetä vastuuhenkilöt ja aikataulut sekä suoritustapa. Apuna voi käyttää erilaisia mittareita, kuten TR-mittari, Elmeri+, Näp-pärä.

Työvälineille, koneille ja laitteille on teh-tävä asianmukaiset käyttöönotto- ja määräai-kaistarkastukset.

Työturvallisuuden arvioinnissa saatuja tuloksia verrataan aiemmin asetettuihin tavoitteisiin. Muutokset analysoidaan ja työturvallisuustoiminnalle asetetaan uudet tavoitteet.

9. Hyviä käytäntöjä

Turvallisuustuokiot: Työpaikalla kannattaa järjestää säännöllisesti palavereita, joissa kä-sitellään ajankohtaisia työturvallisuusasioita. Johdon kokouksissa sekä osasto- ja ryhmä-kokouksissa turvallisuusasioiden tulisi olla myös keskeisesti mukana.

Työsuojeluparit: Työsuojelupari voidaan muodostaa työnantajan edustajasta ja työn-tekijöiden edustajasta. Pari tekee säännölli-siä turvallisuuskierroksia työolosuhteiden ja työturvallisuustilanteen selvittämiseksi ja pa-rannustarpeiden tunnistamiseksi. Pari toimii yhteyshenkilöinä ja työsuojeluhenkilöstön tukena. Suuremmilla työpaikoilla kannattaa perustaa osastokohtaisia pienryhmiä, joiden tehtävänä on seurata ja kehittää työoloja.

Vertaisoppiminen: Muiden työpaikkojen hyviin työturvallisuuskäytäntöihin kannattaa tutustua ja soveltaa niitä omaan toimintaan.

10. Lähteet ja lisätietoa

Tapaturmavakuutus-lehti 1/2011, Kari Rissa: 40 parasta keinoa tapaturmien torjuntaan.

Työturvallisuuskeskus TTK: www.ttk.fi

Työsuojeluhallinto: www.tyosuojelu.fi

Työpaikkojen verkosto: www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

PK-yritysten riskienhallinta: www.pk-rh.fi

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: www.tvl.fi

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon

10 keskeistä keinoa

Työterveys ja -turvallisuus muodostavat työ-hyvinvoinnin perustan. Tämä opas sisältää 10 keskeistä keinoa työturvallisuus- ja työ-terveystyön käynnistämiseen ja kehittämi-seen työpaikalla.

➊ Turvallisuusjohtaminen

➋ Turvallisuuskulttuuri ja osaaminen

➌ Työsuojeluyhteistoiminta

➍ Työterveyshuolto

➎ Työsuojelun toimintaohjelma

➏ Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi ja hallinta

➐ Perehdyttäminen ja työnopastus

➑ Työolojen seuranta ja kehittäminen

➒ Hyviä käytäntöjä

➓ LisätietoaKa

nsik

uva:

Pix

mac

työturvallisuuden perusasiat kuntoon · työturvallisuuskeskus 7 työsuojelun toimintaohjelma...

Documents