Työhyvinvoinnin portaat-viisi vaikuttavaa askelta

Päivi Rauramo, asiantuntija TtMTyöturvallisuuskeskus TTKPaivi.rauramo@ttk.fi

Museotekniikan työsuojelupäivät 29.-30.10.2009

Luennon teemoja• Työhyvinvoinnin taustoja ja tilastoja• Työhyvinvoinnin portaat, viisi vaikuttavaa

askelta:1. PERUSTARPEET:2. TURVALLISUUDEN TARVE3. LIITTYMISEN TARVE4. ARVOSTUKSEN TARVE5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE

Päivi Rauramo 2009

2

Päivi Rauramo 2009

3

Psyykkinen

Fyysinen Sosiaalinen

Hyvinvointi ??Tarpeet

Arvot

Hyvinvointi

• Onnellisuus, yleinen tyytyväisyys elämään ja työhön, myönteinen asennoituminen tulevaisuuteen sekä kyky sietää epävarmuutta ja ristiriitoja.

• Sairauden ja fyysisten oireiden poissaolo.• Terveysjatkumo.• Hyvä fyysinen kunto.

Päivi Rauramo 2009

4

Antiikin hyveet

• Oikeamielisyys• Käytännön viisaus• Rohkeus• Kohtuus

Päivi Rauramo 2009

5

Aristoteles

• Hyvää on se, mitä kaikki tavoittelevat.• Asioita sanotaan hyviksi siksi, että ne ovat hyviä

itsessään ja siksi, että niitä tavoitellaan jonkun muun vuoksi.– Kunnia, ymmärrys, nautinto, onnellisuus ovat hyviä

itsessään.

• Ulkokohtaiset hyveet• Sielua koskevat hyveet ovat tärkeimmät• Ruumista koskevat hyveet• Onnellisuus on suurin hyvä ja elämän päämäärä.• Onnellisuus on hyvää elämää ja hyvää toimintaa.• Tieto• Ajattelu Päivi Rauramo 2009

6

Keskimääräinen onnellisuus päivän mittaan

6 8 10 12 14 16 18 20 22Lähde: Layard R. 2003

Klo7

Päivi Rauramo 2009

Onnellisuus päivittäisissä toimissa

1. Seksi 4.7 0.22. Yhdessäolo työn jälkeen 4.1 1.13. Illallinen 4.0 0.84. Rentoutuminen 3.9 2.25. Lounas 3.9 0.66. Liikunta 3.8 0.27. Rukoilu 3.8 0.58. Yhdessäolo työssä 3.8 1.19. TV 3.6 2.210. Puhelin (kotona) 3.5 0.911. Nokoset 3.3 0.912. Ruuanlaitto 3.2 1.113. Ostokset 3.2 0.414. Tietokone 3.1 0.515. Kotityöt 3.0 1.116. Lastenhoito 3.0 1.117. Työmatka/ilta 2.8 0.618. Työ 2.7 6.919. Työmatka/aamu 2.0 0.4

indeksi ajankäyttö h/pv

Lähde: Layard R. 2003 8

Päivi Rauramo 2009

Onnelliset• Pidempi elinikä, vahvempi vastustuskyky (immunologinen

järjestelmä)• Luovuus• Parempia työntekijöitä: auttavat muita, ovat vähemmän

poissa ym.• Menestyvät paremmin, korkeammat tulot, onnellisempi

avioliitto, työllisyminen• Paremmat sosiaaliset suhteet, pidetympiä, menestyvät

johtajina• Selviävät vaikeista tilanteista• Pitävät enemmän itsestään ja muista sekä päinv.• Ovat ystävällisempiä, auttavaisempia, vastuullisempia,

mutta…• Ovat vähemmän loogisia, täsmällisiä, analyyttisiä.

Päivi Rauramo 2009

9

PitkäikäisyysNunnatutkimus

10

Elinikä 85 vuotta 93 vuottaOnnellisimmat (25%)

79% 52%

Onnettomimmat (25%)

54% 18%

Onnelliset elävät n.5

vuotta pidempään

Päivi Rauramo 2009

Onnellisuus ja terveys

• Vahvemmat immunologiset järjestelmät• Sydämen ja verenkiertoelimistön kunto• Terveellisemmät ja turvallisemmat elintavat

– Esim. vähemmän alkoholia, turvavyön käyttö

• ”Nuorekkuus”

11

Päivi Rauramo 2009

Onnellisuuden taustaa

• Perimä 50%• Elinolot 10%(maa, perhe,

koulutus, ammatti..)• Päivittäiset valinnat

40%(käyttäytyminen, strategiat)– Tärkeintä puolison valinta– Menneen ja nykyisyyden

yhteen sovittaminen positiivinen viitekehys

– Kohtuullisuus: ”Toiseksi paras riittää”

Päivi Rauramo 2009

12

Päivi Rauramo 2009

13

• World Economic Forumin (WEF)kilpailukykyvertailussa Suomi on jo usean vuoden ajan ollut maailman kärkimaita.

• Suomi on maailman hyvinvoivin maa?• Talouskasvun uskotaan yleisesti parantavan

kansalaisten hyvinvointia. • Ihmisten kokema hyvinvointi ei kuitenkaan enää

ole parantunut parin viime vuosikymmenen aikana jatkuvasta talouskasvusta huolimatta.

Suomi onnelamme?

”Suomi maailman menestynein, vaurain ja hyvinvoivin maa”1. Suomi2. Sveitsi3. Ruotsi4. Tanska5. Norja6. Australia7. Kanada8. Hollanti9. Yhdysvallat10. Uusi Seelanti

11. Irlanti12. Britannia13. Belgia14. Saksa15. Itävalta16. Japani17. Ranska18. Hong Kong19. Espanja20. Slovenia

Päivi Rauramo 2009

14

Lähde: Legatum prosperity index 2009

104 maata, 9 kategoriaaSuomi top 10 listalla kaikissa

• Talouden perustekijät• Yrittäjyys• Innovaatiot• Demokraattiset instituutiot• Koulutus• Terveys• Turvallisuus• Henkilökohtainen vapaus• Sosiaalinen pääoma

Päivi Rauramo 2009

15

Päivi Rauramo 2009

16

Tapaturma- ja väkivaltakuolemat Suomessa4 245Lähde: Tilastokeskus 2007

• Kaatumiset ja putoamiset 1112• Itsemurhat 995• Myrkytystapaturmat (alkoholi) 894• Kuljetustapaturmat 415• Hukkumistapaturmat 195• Tukehtuminen 87• Väkivalta 116• Muut 440• Naisia 25%• Miehiä 75%• Alle 65v 2712

28.10.2009

Tapaturmaisesti kuolleet (lkm) 1986–2007

Lähde: Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto,

Tieliikenneonnettomuustilasto, Työtapaturmatilasto

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

Kuo

lleita

Koti- ja vapaa-ajantapaturmat

Tieliikenne-onnettomuuksissakuolleet

Työpaikalla taityömatkalla kuolleetpalkansaajat jamaatalousyrittäjät

Alkoholin kulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset

Kuolleet 1951–2005, Kulutus 1950–2005, 3-vuoden liukuva ka.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

919

50

1955

1960

1965

1970

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

Litra

a / a

suka

s /

vuos

i

0

100

200

300

400

500

600

Kuol

leita

Alkoholinkulutus Tapaturmaiset alkoholimyrykytykset

Lähde: THL

Masennuslääkkeiden kulutus

Päivi Rauramo 2009

19

0

10

20

30

40

50

60

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

DDD/1 000 as./vrk

Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden ja muiden sairauksien mukaan vuosina 1990–2007

Päivi Rauramo 2009

20

020406080

100120140160180200220240

Muut sairaudet

Mielenterveyden häiriöt

Muutsairaudet

Verenkierto-elinten sairaudet

Tuki- ja liikunta-elinten

sairaudet

Mielenterveydenhäiriöt

Eläkkeensaajia

1997 1999 2001 2003 2005 2007

Varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat sairausryhmän mukaan vuosien 1996–2007 lopussa, työeläkkeet

Lähde: ETK

Kuva 7

0

50 000

100 000

150 000

200 000

Päivi Rauramo 2009

22

Työ voi nostaa esille mielenterveysongelmia Entistä enemmän tietotyötä, jossa korostuvat ihmissuhde-

taidot, stressinsietokyky yms. (STM 2003)

Työ voi myös tukea mielenterveyttä Elämänrytmi, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen,

syrjäytymisen ehkäisy (Kivimäki ja Honkonen 2004)

Työhön paluun onnistumisessa on tärkeää Työntekijän ja työnantajan välinen luottamus, esimiehen

ja työtoverien tuki, työn muutosmahdollisuudet (Kivistö ym. 2001)

Voimassa oleva työsuhde (Joensuu ym. 2006)

Lähde: Eläketurvakeskus

Työ ja masennus/mielenterveys

Päivi Rauramo 2009

23

Lapsuuden ongelmat syynä työkyvyttömyyseläkkeeseen

• Suomalaistutkimuksen mukaan lapsuuden epävarmuus ja vaikeudet saattavat lisätä työkyvyttömyyden vaaraa aikuisena.

• Lapsuuden olot liittyivät erityisesti mielenterveysongelmista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.

• Lapsuuden vaikeuksia olivat mm. perheen taloudelliset ongelmat, turvattomuus, pelko, vanhempien avioero, alkoholiongelmat ja vakava sairaus perheessä.

• Vastoinkäymiset nostivat todennäköisyyden päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle kaksinkertaiseksi.

• Tutkimuksessa seurattiin 8 800 suomalaista viiden vuoden ajan.

Helsingin Sanomat, 21 touko 2007, s.D1

Unettomuus

Päivi Rauramo 2009

24

• Unettomuus on vaivana Suomessa kaksi kertaa yleisempi kuin muissa Euroopan maissa.

• Tilapäinenkin unettomuus pilaa elämänlaatua ja laskee työtehoa merkittävästi.

• Työelämän kiire, stressi ja henkinen väsyttävyys ovat selkeimpiä unettomuuden syitä.

• Yli miljoona suomalaista tekee välillä töitä puolella teholla unettomuusoireiden takia.

• Poissaoloja unihäiriöistä aiheutuu keskimäärin 7 päivää vuodessa.

Suomi onnelamme?• Suomalaisista 90% tyytyväisiä elämäänsä ja

sen keskeisiin osa-alueisiin. • Tärkeimmät sisällöt: ihmissuhteet ja työ• Päällimmäisenä huolena työelämään liittyvät

epävarmuudet.• 1/3 osan mielestä nyky-yhteiskunnassa ei voi

elää turvallisin mielin, koska työpaikan ja toimeentulon voi menettää äkillisesti.

• 80% toivoo nykyiseen elämäntapaan myös lisää inhimillisyyttä ja ihmiskeskeisyyttä.

Päivi Rauramo 2009

25

EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009

Suomi onnelamme?

• 50% katsoo, että ihmiset olivat ennen onnellisempia kuin nykyään.

• Nykyisessä elämämenossa korostuvat:– liiallinen kiire, epävarmuus– ihmisten välinen kilpailu– välittämisen puute.

• Yli 50% suomalalaisista on sitä mieltä, ettei taloudellista hyvinvointia voida enää kasvattaa ilman, että henkinen pahoinvointi lisääntyy.

Päivi Rauramo 2009

26

EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009

Työ ja onnellisuus

• Ollaan huolissaan työtahdista ja loppuunpalamisen uhkasta, mutta 80% tyytyväisiä työhönsä ja tulotasoonsa.

• Tärkeintä on, että toimeentulo on riittävä ja palkka oikeudenmukainen

• ”Downshifting”= ”pienemmälle vaihteelle vaihtaminen”– vapaaehtoista, osittaista työn ja aineellisen

hyvinvoinnin vaihtamista vapaa-aikaan muun hyvinvoinnin hyväksi.

Päivi Rauramo 2009

27

EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009

Päivi Rauramo 2009

28

Työn imu

• = suhteellisen pysyväluonteinen, myönteinen tunne- ja motivaatiotila

• Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut.

• Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä: työhön on useimmiten kiva mennä aamulla.

• Omistautuminen tarkoittaa työn kokemista merkitykselliseksi sekä työssä koettua innostusta, inspiraatiota, ylpeyttä ja haasteellisuutta.

• Työhön uppoutumista luonnehtii syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön ja näistä koettu nautinto. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta

Hakanen 2004

Päivi Rauramo 2009

29

Yin ja yang

• Kiinalaisessa filosofiassa maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa: – Aikojen alussa oli tyhjyys, wuji. – Wujissa syntyi taiji, äärimmäisen mahdollisuuden tila.– Taijista syntyi kaksi vastakkaista voimaa, yin

(negatiivinen) ja yang (positiivinen), joiden vuorovaikutuksesta syntyi maailmankaikkeus.

• Yiniä pidetään usein virheellisesti "pahana" ja yangia "hyvänä".

• Yin ja yang -käsitteistä puhuttaessa on kuitenkin olennaista, ettei kumpikaan ole "parempi" kuin toinen.

• Yangia ei voi olla ilman yiniä ja päinvastoin.

Lähde: Wikipedia

Päivi Rauramo 2009

30

Ei joko tai vaan sekä että• Paha-hyvä• Suru-ilo• Kuormitus-lepo• Työ-vapaa-aika• Mieli-keho• Järki-tunne• Tuottavuus-hyvinvointi• Yksilö-yhteisö• Muutos-pysyvyys

Päivi Rauramo 2009

31

Työhyvinvointi

• Työhyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan laaja-alaista työn, työolojen, työyhteisön sekä yksilön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä sekä muutoksen turvallista hallintaa.

Päivi Rauramo 2009

32

Työhyvinvointi & tuottavuus= työolot x työn sisällöt x työtaidot x johtaminen

Päivi Rauramo 2009

33

Organisaation elinehdot

• Kannattavuus• Kasvu• Kehittyminen• Kansainvälistyminen• Kilpailukyky• Kohtuus

Päivi Rauramo 2009

34

Työhyvinvointia, miksi?

• Lain velvoitteet• Tuottavuus, kannattavuus, kustannussäästöt• Yhteiskuntavastuu, etiikka• Inhimillisyys

Päivi Rauramo 2009

35

Työelämän keskeistä lainsäädäntöäwww.finlex.fi

• Laki nuorista työntekijöistä• Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi• Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojelun

yhteistoiminnasta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä• Opintovapaalaki• Oppisopimuslaki• Tasa-arvolaki• Työaikalaki • Työsopimuslaki• Työntekijöiden eläkelaki• Työturvallisuuslaki• Työterveyshuoltolaki• Vuosilomalaki, Vuorotteluvapaalaki• Yhdenvertaisuuslaki• Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Päivi Rauramo 2009

36

Yksilö

Yhteisö

Yritys

Yhteis-kunta

Työhyvinvoinninrakentajat

1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET

2. TURVALLISUUDEN TARVE

3. LIITTYMISEN TARVE

4. ARVOSTUKSEN TARVE

5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE

Ihmisen perustarpeet

37

Päivi Rauramo 2009

Päivi Rauramo 2009

38

Työkykyä ylläpitävä toiminnasta työhyvinvoinnin edistämiseen

www.tyky.fi

Päivi Rauramo 2009

39

Juhani Ilmarisen TYKY -talo

1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET

ORGANISAATIO:Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto

2. TURVALLISUUDEN TARVE

ORGANISAATIO:Työsuhde, työolot

3. LIITTYMISEN TARVE

ORGANISAATIO:Työyhteisö, johtaminen, verkostot

4. ARVOSTUKSEN TARVE

ORGANISAATIO: Arvot,organisaation toiminta ja talous, palkitseminen, palaute

5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE

ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus

Työhyvinvoinnin

portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)40

Päivi Rauramo 2009

1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET

TYÖNTEKIJÄ:Terveelliset elintavat.

2. TURVALLISUUDEN TARVE

TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat.

3. LIITTYMISEN TARVE

TYÖNTEKIJÄ: Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys

4. ARVOSTUKSEN TARVE.

TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä.

5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE

TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito.

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)41

Päivi Rauramo 2009

1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEETARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon

mittaukset.

2. TURVALLISUUDEN TARVEARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys.

3. LIITTYMISEN TARVEARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja

työyhteisön toimivuuskyselyt.

4. ARVOSTUKSEN TARVE ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja

toiminnalliset tulokset.

5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVEARVIOINTI:Kehityskeskustelut,osaamis-

profiilit, innovaatiot, tieteelliset ja taiteelliset tuotokset.

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)42

Päivi Rauramo 2009

1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET:ORGANISAATIO: Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto.

TYÖNTEKIJÄ: Terveelliset elintavat. ARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset.

2. TURVALLISUUDEN TARVE:ORGANISAATIO: Työsuhde, työolot. TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset,

ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat. ARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys.

3. LIITTYMISEN TARVE:ORGANISAATIO: Työyhteisö, johtaminen, verkostot. TYÖNTEKIJÄ:

Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys. ARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt.

4. ARVOSTUKSEN TARVE: ORGANISAATIO: Arvot, toiminta ja talous, palkitseminen, palaute, kehityskeskustelut. TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation

toiminnassa ja kehittämisessä. ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja toiminnalliset tulokset.

5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE:ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus ja

vapaus. TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. ARVIOINTI: Kehityskeskustelut, osaamisprofiilit, innovaatiot,

tieteelliset ja taiteelliset tuotokset.

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa

virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto

ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito.

Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ

ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasa-

arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö.

Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja

sisäinen yhteistyö.

Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta

tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja

palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen.

Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen

hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset

elämykset.

43

Päivi Rauramo 2009

Tarveanalyysi/selvitykset, mittaukset, arvioinnit: tulokset, laatu, riskit,

työympäristö, työilmapiiri, osaaminen, terveys ja työkyky

Toiminnan toteutus

Toimenpiteiden valinta:vastuut, aikataulut

Menetelmiä ja mittareita:tuloskortti,

laatuarvioinnit, riskianalyysit, tapaturma-

selvitykset, sairaspoissaolot,

työkykyindeksi, osaamis-ja

tasa-arvokartoitukset, työolo-

barometri jne.

Työpaikan visio, arvot, tavoitteet

Ulkoinen ohjaus:

lainsäädäntö, suositukset

Kehitystavoitteet: kehityshankkeiden arvioitavissa olevat tulostavoitteet

Verkostotuki: tutkimus-, koulutus-, kehitys-terveys-,turvallisuus, kuntoutus– ja liikunta-palvelut, KELA, vakuutusyhtiöt, työmarkkina-

järjestöt jne.

1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa

virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta,

sairauksien ehkäisy ja hoito.

45

Päivi Rauramo 2009

Työkuormitus

Päivi Rauramo 2009

46

Työ

Voimavarat

Optimaalinen kuormitustilanne

mahdollistaa riittävän

palautumisen.

Terveelliset elintavat

• Terveellinen ravinto• Liikunta• Lepo ja uni• Kohtuullisuus alkoholin käytössä• Tupakoimattomuus

Päivi Rauramo 2009

47

2. TURVALLISUUDEN TARVE

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja

työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasa-

arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö.

48

Päivi Rauramo 2009

Päivi Rauramo 2008

49

Turvattomuus työelämässä, uhkat

Väkivalta

Tapaturmat,onnettomuudet

MuutoksetHuono kohtelu,kiusaaminen

Työttömyys, Taloudellisetongelmat

Haitallinen kuormitus

TyöturvallisuusTAVOITTEET:

Turvalliset ja

terveelliset työolot

Työkyvyn ylläpito

KOHTEET:

Fyysinen, tekninen ja

toiminnallinen työympäristö

Psykososiaalinen työympäristö

Työtapaturmien torjunta

TYKY-toiminta

Kone- ja laiteturvallisuus

Siisteys ja järjestysTyöhygienia

KemikaaliturvallisuusErgonomia

Psykososiaalinen kuormitus

Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja

toimenpiteetTyön hallintaPerehdytysOsaamisen

kehittäminenMotivaatio

Terveys, työkyky

TOIMENPITEITÄ JA ARVIOINTIMENETELMIÄ:

Työsuojelun toimintaohjelmaRiskien arviointiToimintaohjeet

TyötapaturmatilastotVaaratilanteet

SairaspoissaolotTyöilmapiirimittaukset

TyöpaikkaselvitysTerveystarkastuksetTyökyvyn arviointi ja

seurantaTietojen antaminen ja

ohjausEnsiapu

Turvallisuusjohtaminen ja työsuojelun yhteistoiminta

Päivi Rauramo 2009

51

Muutos on aina yhtaikaa myönteinen ja kielteinen kokemus. Se on uuden luomista, epäjatkuvuutta, tuttujen suhteiden ja järjestelmien tuhoutumista, hyppäys tuntemattomaan. Muutoksen sietokyvyssä on suuret yksilölliset erot.

Muutos

• Elämänkaariteoria: vakaat vaiheet ja siirtymät /kriisit

• Muutos ja pysyvyys• Haetaan harmoniaa, haaveillaan muutoksesta• Uhka vai mahdollisuus• Uusi ja ennalta kokematon herättää erilaisia

pelkoja. • Pelolla ja varauksellisuudella on elämää suojaava

tehtävä.• Vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin

muutoksiin.• Kokemukset muutoksista.

Päivi Rauramo 2009

52

Päivi Rauramo 2009

53

Ikäkaudet ja ikäjaksot (Levinson)• 65+ Vanhuus ???• 60-65 VANHUUDEN SIIRTYMÄJAKSO• 55-60 Keski-iän päättyminen• 50-55 50: siirtymäjakso• 45-50 Keski-ikään tuleminen• 40-45 KESKI-IÄN SIIRTYMÄJAKSO• 33-40 Aloilleen asettuminen• 28-33 30: siirtymäjakso• 22-28 Aikuiseksi tuleminen• 17-22 AIKUISUUDEN SIIRTYMÄJAKSO• 17- Lapsuus ja nuoruus

Päivi Rauramo 2009

54

Muutoksen kaksi ulottuvuutta

Asiat, joihin voimme vaikuttaa

Asiat, joihin emme voi vaikuttaa

Päivi Rauramo 2009

55

Sosiaalisen sopeutumisen asteikko 10/43Elämäntapahtuma Kuormituspisteet

1. Puolison tai lapsen kuolema 1002. Avioero 733. Asumusero 654. Vankeustuomio 635. Läheisen perheenjäsenen kuolema 636. Vammautuminen tai sairastuminen 537. Avioliiton solmiminen 508. Työstä irtisanominen 479. Avioristiriitojen sovittaminen 4510. Eläkkeelle jääminen 44

(Holmes, Rahe)

Työhyvinvoinnin johtaminen muutostilanteissa

Ennakointi Muutoksen toteuttaminen Kriisin hallinta

Päivi Rauramo 2009

56

3. LIITTYMISEN TARVE

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja

sisäinen yhteistyö.

57

Päivi Rauramo 2009

Päivi Rauramo 2009

58

Työyhteisötaidot

• Yhteinen päämäärä• Lain ja sääntöjen noudattaminen• Osaaminen• Sitoutuminen• Vastuun ja tavoitteiden tiedostaminen ja

niiden mukaan toimiminen• Erilaisuuden arvostaminen• Rehellisyys• Hyvät käytöstavat

Työyhteisöviestintä

• Tarvitaan taitoa ja uskallusta sanoa omat ajatukset selkeästi ja ajallaan

• Taitoa sovittaa omia tavoitteita ja ajatuksia toisten mielipiteisiin ja jopa aikomuksiin.

• Taitoa kuunnella ja ottaa toisten näkökulma huomioon.

• Taitoa ottaa vastaan palautetta ja muuttaa ja sopeuttaa omaa toimintaa sen perusteella erilaisiin tilanteisiin.

Päivi Rauramo 2009

59

Päivi Rauramo 2009

60

Luodaan yhdessä ympäristö, jossa systeemi käynnistyy:

Tosissaan oleminen rinnalla oleminen maaginen noste innostus toisen onnistumisesta. (Saarinen E.)

• Näin voimme saavuttaa uuden tason tunnetasolla ja toiminnassa ja iloita yhdessä onnistumisesta.

• On oleellista, että ihmiset oivaltavat, että asiat ja myös he itse ovat osana merkityksellistä kokonaisuutta.

http://www.youtube.com/watch?v=MDtcidMR_6I

Monikulttuurisuus

• Kansainvälistyvässä työelämässä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä on tärkeää tutustua kulttuureihin liittyviin eroavaisuuksiin, jotta loukkaamisilta ja väärinkäsityksiltä voidaan välttyä.

• On oivallettava, ettei ole yhtä kulttuuria ylitse muiden vaan erilaisuuden ja moninaisuuden ymmärtäminen on tärkeää.

Päivi Rauramo 2009

61

4. ARVOSTUKSEN TARVE

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta

tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja

palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen.

62

Päivi Rauramo 2009

Päivi Rauramo 2009

63

Myönteinen palaute ja kannustus

Tervehtiminen

Myönteinen palaute

Kuuntelu

Tuen ja myötätunnon osoittaminen

Innostusta

Motivaation vahvistumista

AktiivisuuttaTerveyttä

Työkyvyn vahvistumistaTyön tuloksellisuutta

Itsetunnon ja elämänuskonvahvistuminen

Kysymyksiä

• Mitä arvostat itsessäsi?• Ketä ihailet työyhteisössäsi?• Miten arvostusta osoitetaan?

64

65

Johtaminen ja hyvinvointi

• Hyvä esimies-alaissuhde ja oikeudenmukainen, tasa-arvoinen sekä yhdenvertainen johtaminen on merkittävimpiä työkyvyn ja hyvinvoinnin taustatekijöitä.

66

Hyvä johtaja, hyvä esimies?

67

Johtaminen on…• ohjaus-, seuranta- ja palauteviestintää

– toisen yksilön tasavertaista, vuorovaikutteista kohtaamista

– tunteen viritystä, valmentamista– analysointia, suunnittelua, päätöksentekoa– delegointia, käskemistä, valvontaa– palautetta, viestintää, kehittämistä…

• Tarvitaan ammatillista osaamista ja esimiestyön osaamista.

• Ongelmat prosesseissa ja ihmissuhteissa tunnistettava ajoissa.

5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE

Työhyvinvoinnin portaat

Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen

hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset elämykset.

68

Päivi Rauramo 2009

69

Oppiminen on siirtynyt työpaikalle

• Suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla.• Koulutuksella on vain vähäinen merkitys

organisaation strategisen osaamisenkehittymisessä.

• Tärkeämpiä ovat erilaiset työjärjestelyt, jotka mahdollistavat sisäisen liikkuvuuden, asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun.

• Organisaation ja yksilön osaamistarpeet täytyy sovittaa yhteen.

• Pelkkä osaamisaukkojen täyttäminen ei riitä, vaan osaamisen kehittämisen on kytkeydyttävä tulevaisuuteen.

Manka 2006

70

Kuilu kasvaa

Muodollinen oppiminen

Epämuodollinen oppiminen

71

Työelämän perustaitoja

• sosiaaliset taidot• oppimaan oppimistaidot• tiimityötaidot• systeemiajattelu• tiedonkäsittely- ja – hallintataidot• taloudellisten seikkojen ymmärtäminen• luovuus

Sosiaaliset ohjelmistot

• tukevat erilaisten luontevien työskentelyryhmien muodostumista

• ohjaavat sosiaalista käyttäytymistä ja siten edellytykset ainutlaatuisen osaamisen syntyyn

• tukevat yksilön toimintaa ja päinvastoin • Useita erilaisia toimintamalleja

Päivi Rauramo 2009

72

Esimerkkejä

• Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata.

• Blogi on helposti ylläpidettävä henkilökohtainen verkkosivu, jota useimmin on totuttu käyttämään päiväkirjana. Sosiaalinen luonne.

• Sosiaaliset kirjanmerkit ovat verkkopohjaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat verkkosivujen sisältöihin liittyvän kirjanmerkkien ja avainsanojen tallentamisen ja jakamisen.

• Keskustelupalsta mahdollistaa keskustelun käymisen usean toisistaan etäällä olevan ihmisen kesken.

Päivi Rauramo 2009

73

Onnea kohti…

• Ole oma itsesi, arvosta itseäsi, kehitä itseäsi.• Muista kohtuus.• Näe elämän ihmeellisyys, hyvyys ja kauneus.• Pysäytä negatiivinen kierre, näe myös

mahdollisuudet, älä pelkkiä uhkia!• Elä nykyhetkessä, älä murehdi liikaa

menneitä!• Hakeudu toisten ihmisten seuraan.• Löydä oma ”juttusi”!

Päivi Rauramo 2009

74

Kiitos!