2.5.2013  

1  

Travel  without  guilt  Savonia  

TRAVEL  WITHOUT  GUILT  

 

Kulu8ajakäy8äytymisen  huomioiva  kestävä  matkailu  Pohjois-­‐  Savossa  

8.4-­‐6.5.13  

Travel  Without  Guilt    29.4.2013  

•  Matkailualueiden  ja  –  palveluiden  kestävyys  /Merja  Strengell  – Taloudellinen  kestävyys  •  Business  Model  Canvas  •  ryhmätyö  

– Ympäristönkökulma  •  Arvioinnin  periaate  •  Ryhmätyö  

– Sosiaalinen  kestävyys  •  Laajennukset:  saavute8avuus  ja  kul8uurinen  kestävyys  

 

Travel  without  guilt  Savonia  

2.5.2013  

2  

Taloudellinen  kestävyys  matkailualueilla  

 •  Matkailualueiden  kehi8ämispaineet  kasvavat  erityisesT  taloudellisen  kasvun  kausina  

•  Sesonkiluonteisuus  on  haaste  –  Taloudellinen  ja  toiminnallinen  –  Työvoiman  saatavuus  

•  KunTen  palvelutuotanto  –  Infrastruktuuri  –  Terveydenhoito,  koulut?  

 Lue  lisää:  h8p://matkahanke.aalto.fi/fi/julkaisut/091021_paperi_atp_merikoski.pdf  

Travel  without  guilt  Savonia   merja.strengell@aalto.fi  

Travel  Without  Guilt    

 

2.5.2013   merja.strengell@aalto.fi  

What are the most important costs inherent in our business model? Which Key Resources are most expensive? Which Key Activities are most expensive?

Through which Channels do our Customer Segments want to be reached? How are we reaching them now?How are our Channels integrated? Which ones work best?Which ones are most cost-efficient? How are we integrating them with customer routines?

For what value are our customers really willing to pay?For what do they currently pay? How are they currently paying? How would they prefer to pay? How much does each Revenue Stream contribute to overall revenues?

For whom are we creating value?Who are our most important customers?

What type of relationship does each of our CustomerSegments expect us to establish and maintain with them?Which ones have we established? How are they integrated with the rest of our business model?How costly are they?

What value do we deliver to the customer?Which one of our customer’s problems are we helping to solve? What bundles of products and services are we offering to each Customer Segment?Which customer needs are we satisfying?

What Key Activities do our Value Propositions require?Our Distribution Channels? Customer Relationships?Revenue streams?

Who are our Key Partners? Who are our key suppliers?Which Key Resources are we acquiring from partners?Which Key Activities do partners perform?

What Key Resources do our Value Propositions require?Our Distribution Channels? Customer Relationships?Revenue Streams?

Day Month Year

No.

This work is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported License. To view a copy of this license, visit http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

or send a letter to Creative Commons, 171 Second Street, Suite 300, San Francisco, California, 94105, USA.

8  Avainkumppanit:  

Keitä  ovat  pääkumppanimme  ja  -­‐  toimi8ajamme?  Mitä  teemme  itse,  mitä  hankimme?  

 

7  Päätehtävät  ja  -­‐

toiminnot:  Mitä  on  tehtävä  arvolupauksen  täy8ämiseksi?  

6  Avainresurssit  

2  Arvolupaus:  

Mitä  arvokasta  asiakkaalle  tarjotaan  ja  mistä  arvo    muodostuu?  

9  Kustannukset:  

Mistä  syntyvät  pääasialliset  kustannukset?  

Mitkä  ovat  kalleimmat  resurssit,  entä  toiminnot?      

4  Asiakassuhteet:  

miten  asiakassuhteita  luodaan  ja  

ylläpidetään?   1  Asiakasseg-­‐menTt:  

Keitä  yritys  palvelee?  

3  Kanavat:  

Mistä  asiakas  löytää  

tuo8een  ja  miten  se  

toimitetaan?  

5  Kassavirta:  

Mistä  tulot  syntyvät?    Mistä  ja  miten  asiakas  

maksaa?  

2.5.2013  

3  

Yritysvastuu  näkyväksi    

Kun  yritys  haluaa  o8aa  vastuullisuuden  toimintansa  osaksi,  on  

 –  Yhteinen  kieli  ja  toimintatavat  –  Vastuullisuuden  tason  arvioinT    

•  Toimitusketjun  arvioinT  •  Oman  toiminnan  arvioinT  •  Sidosryhmien  arvio  yrityksestä  

–  ViesTntä  •  Vii8aus  esimerkiksi  standardiin  on  selkeämpi  kuin  laajan  kokonaisuuden  eri  elemen_en  kuvaaminen  

merja.strengell@aalto.fi  

Standardeja,  ohjeistoja,  normeja  ja  työkaluja  on  runsaasA  tarjolla  

•  Virallisia  standardeja:  –  ISO  14001-­‐  Ympäristöjohtaminen  –  ISO  26000  –  Yhteiskuntavastuu  –  ISO  20121  –  Vastuulliset  tapahtumat  –  OHSAS  18001-­‐  Työterveys-­‐  ja  –turvallisuusjohtaminen  

•  Suomalaisia  aloi8eita:  –  SMAL:  Kestävän  matkailun  infopake_:    h8p://www.smal.fi/index.php?430  –  ecoStart:  h8p://www.ecostart.fi    –  Valonian  julkaisut:  

h8p://www.valonia.fi/public/default.aspx?nodeid=17426&culture=fi-­‐FI&contentlan=1  

•  YK  Global  Compact:    –  h8p://www.unglobalcompact.org  

•  GRI  Global  ReporTng  IniTaTve:  –  h8ps://www.globalreporTng.org/Pages/default.aspx  

Lue  lisää:  Laila  Törnroos,  Kestävän  kehityksen  ja  yhteiskuntavastuun  standardit  ja  normit,  2011  

merja.strengell@aalto.fi  

2.5.2013  

4  

Myös  matkailulla  on  omia  normistoja,  esim.  hDp://www.gstcouncil.org  

merja.strengell@aalto.fi  

Resurssien  kulutus  yrityksessä  Ympäristö-­‐näkökohta  

Mihin  kuluu/mistä  peräisin?  

Määrä   Yksikkö  

Lämmitysenergia   kWh/m2  

Sähkö   kWh/m2  

Vedenkulutus   l/hlö  

Pol8oaineet   l/kilometri  

Syntyneet  jä8eet  

kg/hlö  

Materiaalit  ja  hankinnat  

kg,  kpl,  l/hlö  

Kemikaalit   g/hlö  

2.5.2013  

5  

Ympäristö-­‐  näkökohta  

Vaikutus   NykyAla   MerkiDä-­‐vyys  

Kehitystoimet  

Energian  kulutus  (LVI,  valaistus  ym)  

Päästöt  ilmaan,  kuljetukset  

Suora  sähkölämmitys   Eri8äin  merki8ävä  

Kulutuksen  vähentäminen  ja  opiTmoinT:  lämpöpumppu,    tukilämmitys  puulla,  LTO  

Veden  käy8ö   Päästöt  veteen,  energian  kulutus  

Jätevedet  viemäröidään   Merki8ävä   Harmaan  veden  uudelleen  käy8ö,  lämmön  talteeno8o,    

Jä8eet   Kaatopaikan  täy8yminen,  vaara  ympäristölle,  kuljetukset  

Jä8eet  lajitellaan  asToihin,  kunnallinen  jätehuolto  

Merki8ävä   Jätemäärän  minimoinT,  uudelleen  käy8ö  ja  kierrätys  omassa  toiminnassa  

Luonnossa  liikkuminen  

Ympäristön  kuluminen,  luonnon  monimuotoisuuden  häv.  

Liikkuminen  keskite8y  merkityille  reiteille  

Eri8äin  Merki8ävä  

Kulumisen  seuranta,  merkitys  taukopaikat,  opastetaulut  ohjaavat  likkumaan  luontoa  kunnioi8aen    

Hlö-­‐  ja  tavaraliikenne  

Päästöt,  melu,  Testön  kuluminen,  vaaraTl.  

Yksitysautoilu  pääasiallisin,  julkinen  liikenne  kehi8ymässä  

Eri8äin  merki8ävä  

Kehitetään  julkista  liikenne8ä,  pitkän  tähtäimen  tavoite  on  autoton  kyläkeskus  

Sosiaalinen  kestävyys  

•  Kansainvälisessä  matkailussa  huomion  kohteena  erityisesT  paikallisen  kehityksen  tukeminen  ja  kul8uurin  suojeleminen  

•  Lisäksi:  – Työntekijöiden  oikeudet  – Lapsityövoima  –  Ihmiskauppa  – Seksiturismi    – Lapsiseksiturismi  

2.5.2013  

6  

Sosiaalinen  näkökohta  

Vaikutus   NykyAla   MerkiDä-­‐vyys  

Kehitystoimet  

Paikkakunnan  elinvoimaisuus  

Työllistäminen,  yritysten  toimintam.  parantuminen  

Sesonkiluonteisuus  varjopuolena  

Eri8äin  merki8ävä  

Kehitetään  matkailua  ympärivuoTseksi  

Henkilöstön  työehdot  ja  osaaminen  

Työvoiman  saanT,  pysyvyys  ja  osaaminen  

Kausityövoima  vaihtuvaa,  ei    pitkäjänteistä  ammaTllista  kehi8ämistä  

Eri8äin  merki8ävä  

 Matkailun  kehi8ämisen  kau8a  ympävuoTsia  ja  pysyviä  työpaikkoja  

Osallistaminen   Matkailun  toimintaedelleytysten  varmistaminen  

Kunnat,  paikallinen  liike-­‐elämä  ja  asukkaat  ovat  mukana  matkailun  kehi8ämisessä  

Eri8äin  merki8ävä  

Lisätään  erityisesT  paikallisen  väestön  osallistumismahdollisuuksia,  tarjotaan  työtä  ja  Tloja  tms.  

Paikallisen  kul8uurin  tukeminen  

Toimintaedellytysten  varmistaminen  

Paikalliset  toimijat  mukana.  

Eri8äin  Merki8ävä  

Kehitetään  tarjontaa  yhdessä  paikalliisten  toimijoiden  kanssa  

Saavu8etavuus   Sosiaalinen  tasa-­‐arvo,  palvelun  kohderyhmän  kasva8aminen  

Liikuntaesteiset  huomioitu  jossain  määrin  

Eri8äin  merki8ävä  

Palveluiden  ja  palvelupolun  suunni8elussa  otetaan  huomioon  erityisryhmien  tarpeet