The Story of Matti & Merja

Ja vähän koko suvusta…

Ensin hieman sukutietoutta,

aloitetaanpa Antikaisista…- 1)Torppari Pekka Antikainen eli Jänissalossa Kuopion

maaseurakunnassa v.1747-1807, vaimo Elisabeth Lempinen (s.1756), poika

- 2) Pekka Antikainen, s. 1785, toimi aluksi renkinä ja torpparina, lopuksi talollinen Tuusniemellä, vaimo Ingeborg Räsänen (s.1782), lapset Petteri (s.1813), Katriina (s.1816), Antti (1823), Olli (1827), joista

isoisoisoisämme oli kolmas lapsi

- 3) Antti, toimi renkinä Tuusniemellä, vaimo Eva Maria Tuovinen (s.1834), poika

- 4) Antti Antikainen (s.1853), vaimo Brita Sofia Koponen (s.1854), muuttivat Kuopioon v.1906, lapset Antti Juho,

Hilma Sofia (s.1886) ja Iida Maria (1890-1965), joista isoisämme

oli..

5) Antti Juho Antikainen (1884-

1966)

levoton sielu, työmies, laivamies, rappari,

muurari, helluntailaissaarnaaja, ankara

kasvattaja lapsilleen, joita vaimon Maria

(os. Kastinen, 1884-1964) siunaantui…

Peräti seitsemän!

1) Johannes (1908-1957), rakennusmestari joka menehtyi talvipakkasilla saamaansa keuhkotautiin vuotta ennen syntymäämme

2) Frans Samuel eli ”Samu” (1910-1993), haavoittui jatkosodassa niin pahoin että koko loppuelämänsä ajan sai kranaatinsiruja ulos sormen- ja varpaanpäistään ja päästään…

3) Veikko Aaron (1911-1982), ankara

uskonmies joka piti paljon Seppo-

veljestämme,

4) Isämme Pietari Immanuel (1913-1991),

5) ainoa tätimme isän puolelta Raakel Maria,

joka kuoli jo 1,5 – vuotiaana kun

isoisämme oli töissä laivalla joka v.1917

vei puuta Pietariin, sai sieltä isorokon,

suuteli kotiin palatessaan pientä tytärtään

joka sairastui ja kuoli

6) ja 7) identtiset kaksoset Paavo Armas ja

Sakari (s.1918), Paavo kaatui Jatkosodan

alussa Karjalan Kannaksella 1.elokuuta

1941, veljensä Sakari eli ”Saku-setä” eli

pitkän elämän ja kuoli sisarussarjan

viimeisenä 5. elokuuta 2006, ja nyt

lähemmin isästämme

Pietari Immanuel

Joka katsoo kuvassa kuusitoistavuotiaan

vakavin katsein, kyseessä on nimittäin

passikuva. Isoisämme oli aiemmin ottanut

ison lainan ranskalaisen helluntailais-

pastorin saarnamatkaa varten, menettänyt

siinä omaisuutensa ja suunnitteli muuttoa

koko perheen kanssa Haitille! Jos näin

olisi tapahtunut olisi tämän juhlan

pitopaikka hieman toisenlainen…

Samoin kutsuvieraat olisivat vähän

toisenlaisia…

Samoin juhlan päähenkilöt olisivat

kokeneet pienen muodon-

muutoksen…

No, isoisä selvisi tilanteesta, ei muuttanut

Haitiin vaan Espooseen. Siellä vuonna

1940 jo talvisodan käynyt isämme tapasi

nuoren tytön, jonka perässä matkusti jo

kahden viikon kuluttua Kuopioon. Tuo tyttö

oli…

Äitimme Hilkka Antikainen (os.

Vänskä)!

Ja sitten vähän Vänskän suvusta…

1) Karl Vänskä syntyi v. 1708, vaimo Sofia Karhunen

(1708-1762), asuivat Savossa Käsämän kylässä talo

no. 12, lapset Pekka (s.1737), Olli (s.1739), Karl

(1741), Bertta (s.1746)

2) Karl Vänskä (1741-1825), vaimo Karin Kasurinen

(1743-1806), lapset Petteri (1769-1825), Juhani

(s.1776), Karl (s.1782), joista viimeksi mainittu..

3) Karl, jolla oli Valpuri Sorsa niminen vaimo, teki v.1810

lapsen piikatyttö Sofia Henrikintytär Niemeläisen

(s.1790) kanssa, ja lapsi oli…

4) Antti Vänskä, asui Sysmässä vaimonsa Leena

Hartikaisen (s.1813) kanssa, ainoa lapsi oli

5) Antti Juhani Vänskä (s.1837), vaimo Brita Koistinen

(s.1838), muuttivat Sysmästä Outokumpuun. Lapset

Anna Stina (s.1861), Antti Juhani (s.1863), Heikki

(s.1866) ja Mikko (s.1869),

6) Heikki Vänskä (1866-1936), muutti v.1883

Outokummusta Joensuuhun, sai vaimonsa Maria

Kastisen (s.1876) kanssa peräti 10 lasta!

Äidinisoisämme Heikki ikävä kyllä halvaantui 20-luvun

lopulla ja vaimo Maria joutui hoitamaan miestään

pienessä mökissä hänen seitsemän viimeisen

elinvuotensa ajan. Vanhin lapsi oli…

7) Äidinisämme räätäli Vilho Henrik Vänskä

(s.1894), joka avioitui Kuopiossa v. 1919

Hilda Armiida Pasasen (s.1897, hänen

kauttaan olemme lähempää sukua Pelle

Hermannille ja kaukaisempaa Spedelle)

kanssa, tässä heidän vihkikuvansa…

Ja lapsia syntyi seitsemän…1) Äitimme Hilkka Annikki v. 1920

2) Sirkka Raakel (1922-1990) eli Siru-täti,

suvun tietotoimisto, iloinen ihminen joka

tunsi kaikki Savossa ja jonka kaikki

tunsivat,

Ai niin, Siru on vieläkin niin seurallinen

että haluaa tervehtiä tämän juhlan

vieraita…

3) Pauli Kalevi (1924-2007), vakaa Pali-eno joka

teki elämäntyönsä veturinkuljettajana ja asui

perheineen Kouvolassa,

4) Aino Kyllikki (1926-1980), jonka poika Pentti eli

Pena-serkku on ammattivalokuvaajana paljon

kuvannut suvun tapahtumia,

5) Vilho Olavi (s. 1928), eläkkeellä oleva

metsänhoitaja Lieksassa…

6) Anja Armiida (s.1931) hyvä Anja-tätimme joka

on täällä paikalla tyttäriensä Sirpan ja Riitan

perheiden kanssa..

7) Juhani, joka kuoli heti synnyttyään v.1937.

Äidillemme lankesi raskas vastuu kun

molemmat hänen vanhempansa kuolivat

1930-luvun lopulla, äiti Hilma sairauteen

uudenvuodenpäivänä 1938 ja isä Vilho

sydänkohtaukseen (luultavasti peruja yh-

töistä Karjalan Kannaksella) 20.9.1939.

Äitimme joutuikin vanhimpana lapsena

luotsaamaan viisi nuorempaa sisarustaan

läpi sotavuosien, jonka jälkeen hän muutti

Espooseen isämme luo, joka oli koko

jatkosodan ajan kantanut aiemmin nähtyä

äitimme kuvaa rintamalla lompakossaan…

Ensimmäisenä sisaruksistamme syntyi

Paavo v.1948, sitten Seppo (1950-1981)

ja Irja v. 1952. Vuonna 1956

vanhempamme saivat ostettua oman

tontin johon rakensivat kotitalomme, ja me

kaksi putkahdimme maailmaan vähän

iltatähtinä Tapaninpäivänä 1958…

Lintsillä oli hurjan kivaa!

Sukulaisissa Savossa, katsotaan

maalaismaisemaa

Kaksi resupekkaa lomamatkalla,

taisi olla vähän kylmä taukopaikka

Lapsuutemme Tuomarila 1960-luvulla oli

rauhallinen kyläyhteisö, isämme uurasti

töissä rakennuksilla ja äiti hoiti meitä

penskoja, joista vanhimmat olivat jo teini-

iässä ja varhaisimpiin muistoihin kuuluivat

rockin sointi kellarissa, jossa Paavo-

veljemme soitti bändinsä kanssa ja Seppo

ja Irja hengailivat mukana…

Pikku hiljaa alkoivat omat persoonallisuudet

kehittyä, seuraavassa Merja ensin

touhukkaana matonpesussa (tällä kuvalla

Siru-täti osallistui suureen

valokuvakilpailuun ja pääsi kuulemma

varsin pitkälle..), sitten Merja hänelle niin

rakkaassa mekossaan…

Tämä kuva taitaa olla vähän lavastettu.

Matti taasen kun oppi Carl Barksin Aku

Ankkojen johdolla lukemaan löysi

Kuvitettujen Klassikkojen kautta turmion

tien ja pränttää seuraavassa kuvassa

hädin tuskin kouluikäisenä isoveljiensä

historiankirjoja…

Mutta Batman oli silti kova sana!

60-luvun puolenvälin jälkeen alkoi muutoksia

tapahtua, vuonna 1965 aloitimme

Tuomarilan kansakoulun ja vuonna 1967

Paavo muutti Kuopioon opiskelemaan,

seuraavassa ensin 1. luokan luokkakuva

(yhteisluokka 2. luokan kanssa), sitten

luokanvaihdon jälkeen 3. luokan

luokkakuva, yritäpä löytää meidät…

1969 oli vuorossa keskikoulun aloitus

Espoon yhteislyseossa Kauklahdessa,

ekalla luokalla oli vaatimattomasti 37

oppilasta! Mahtoi luokanvalvoja Sirkka

Pöystillä ja muilla opettajilla mennä aikaa

kokeiden korjaamiseen!

Ja neljänteen luokkaan mennessä oltiin jo

täysillä teini-iässä, mikä kanssa näkyy!

Ja tässä iässä oma huone ja kaveripiiri olivat

tosi tärkeitä, tässä Merjan…

Nämä ”mansikkatyttö”-kuvat Merjasta otti

valokuvaajaserkkumme Pena v.1972 ja ne olivat sinä

kesänä Savon Sanomissa!

Masan elämän täyttivät tuolloin pianonsoitto,

sarjakuvat ja shakinpeluu, seuraavasta

kaverikuvasta löytyy muuten tuleva

eduskunnan oikeusasiamies…

Oikean puolimmainen! Ja uskokaa tai

älkää, voitin hänet useimmiten shakissa!

(No ette tietenkään usko…)

Ja tässä se piano..

Tässä joitakin kuvia Tuomarilan-

kodistamme ja ihmisistä 1970-

luvun alussa…

Vanhempamme ja Irja-sisko

Irja Jarsansa kanssa sekä isä

Äiti ja Paavon Johanna-tyttö

Seppo seuranaan Sirpa- ja Riitta-serkut sekä

tyttöystävä Inge, jonka Woody-koira on kaiken

keskipisteenä!

Merja ja Merjan rakas kissa

Merja takapihan Tarzan-keinussa!

70-luvulla pidimme vanhemmiltamme salaa

muutamat kotibailut, hui! Tässä mm. Asse

Hannele-vaimonsa kanssa, Jenni-tytär on vain

kahden viikon ikäinen

Vuonna 1974 oli sitten vuorossa lukio,

edelleen Espoon yhteislyseossa

Kauklahdessa. Nyt tiet erosivat, Merja

valitsi kieli- ja Matti matikkalinjan, tässä

kummankin luokkakuvat abivuonna:

Ja vuonna 1977 olikin vuorossa yo-

kakun leikkaaminen

Tässä sitten se ”virallinen” yo-kuva

Merjan elämään tuli suuri muutos kun hän

toukokuussa v.1978 tapasi Reijonsa ja pian he

muuttivat yhteen, tässä Reijo Tuomarilassa v.1979

Rekan moottoriurheiluharrastukset toivatkin

autotalliimme pian melkoista vipinää

Mutta varsin nopeasti Meku ja Reka löysivät

yhteisen harrastuksen pyöräilystä

Matti aloitti v.1973 rokin soittamisen. Isoveli

Paavo koulutti ”pakkosyötöllä”Masaa ja

naapurin kaveria Erkki Hepolehtoa (1959-

2007), erittäin lahjakasta muusikkoa, jonka kanssa Masa soitti enemmän tai

vähemmän seuraavat 35 vuotta. Muita

bändikavereita oli mm.”Kaitsu” Kai Widell

(jonka kanssa Masa teki v.1979

ensimmäisen interrail-matkansa) ja

”Sumo” Timo Nevalainen Kauklahdesta. Seuraavassa bändikuvia vuosien varrelta..

Eki ja Kaitsu v.1975

Koulun bileet v.1975, Sumo rummuissa, tilapäinen

laulaja, basisti Tapani Parm nykyään YLE:n

ykkösurheilutuottaja, vastasi mm. Ateenan

olympialaisten avajaisten televisioinnista!

Eki v.1979, tota Kaitsun Dia-kitaraa ei

koskaan saatu kunnolla vireeseen..

Eki ja Kaitsu treeniksissä v.1979, bändin nimi oli

tuolloin ”Strawberry wine”, sitten inttiinmenot

lopettivat bänditoiminnan ja 80-luvun alussa Masa

myi bändikamansa ja soitti jatkossa vain Ekin

kanssa satunnaisesti…

Masa ja Eki Lindstedtin Jukan häissä v.1986,

ohjelmistossa 30-40–lukujen jatsahtavia kappaleita

v.2002 Paavo aloitti Woolsock-festarit tilallaan Karttulassa,

ja Masa ja Eki soittivat siellä lähes joka kesänä seuraavat

viisi vuotta, tässä menee ”Ramblin on my mind” v. 2003.

Niin, v.1980 Masakin astui armeijan harmaisiin,

tässä läksiäiset Kellarikrouvissa, suurin osa

seurueesta on nytkin paikalla.

Koulutus ei vain

tainnut mennä ihan

nappiin, vai näyttääkö

muka tämä kuva tkm

kirjuri Antikaisesta

vakuuttavalta?

Kirjurin todellisuutta n. klo 01 yöllä, kuvassa näkyy

puolustusvoimien tuolloista uusinta kalustoa eli

kahdesta patterin kirjoituskoneesta se joka oli

valmistunut jälkeen toisen maailmansodan.

Masan vaiheet yo-juhlien jälkeen on nopeasti kerrottu. Pääsi heti Helsingin yliopistoon opiskelemaan rakasta historiaansa (ja tuhlasi yleensä kaikki rahansa vinyylilevyihin ja interrail-matkoihin), joutui pakon edessä v. 1986 valmistumaan yliopistosta (gradu Englannin 1700-luvun kulttuurihistoriasta), opettajan-koulutuslaitos jonka seurauksena 21 vuotta peruskoulun hissanmaikkana (vielä10 v. jäljellä!). Työn ohessa lisägradu ja kirja Vihdin kommunisteista sotien välisenä aikana, ilonaiheina rokin, pintahiivaoluen ja jalkapallon lisäksi aktiivinen ulkomaanmatkailu historiallisiin kohteisiin monipuolisine harrastuksineen…

Belgia 1994, vasemmalla Waterloon

taistelukenttä, oikealla hienostunut

olutravintola Bryggessä

Freiburg Etelä-Saksassa 1997, oikealla vanhat

opiskelu- ja hissanopekaverit Ville Hannuniemi ja

Ensio Puumala

Baltian reissu 1999, vasemmalla Pärnun

hiekkarannalla toinen virnistelijä on vanha kaveri

Raine Rahmel

Palataanpas asiaan, Rooma 2002, Colosseum ja

joku pahuksen viinitila kun sieltä sai kunnon olutta

etsimällä etsiä..

Englannissa 2006 Paavon kanssa, keskellä Ron-

pikkuserkku vaimoineen ja pubi jossa kävin ensi

kerran jo v.1979!

Eräs kohokohta, jalkapallon MM-kisaottelu

Argentiina – Meksiko Leipzigissä!

Egypti 2007, olut oli keskinkertaista mutta

tätä näkymää ei historianrakastaja voi ylittää!

Ja lopuksi…

Tässä olemme vastaavissa juhlissa 10v. sitten,

kuten näkyy emme ole muuttuneet yhtään!