toimintaterapian mahdollisuudet koulussa
TRANSCRIPT
Toiminta-terapian mahdollisuudet koulussa
Kriittisen esseen pohjaltaAnnukka De Meulder
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Huhtikuu 2013
Diaesityksen rakenne Johdanto
Mihin toimintaterapiaa tarvitaan kouluissa?
Ympäristö ja apuvälineet
Hieno- ja karkeamotoriikka
Psyykkiset ja sosiaaliset taidot
Oppimisvaikeudet ja kouluaineissa tukeminen
Toimintaterapian muodot koulussa
Toimintaterapeutin ja opettajan yhteistyö
Erilaisia interventiomalleja
Lopuksi
Lähteet
Johdanto Toimintaterapian yhtenä näkökulmana on toiminnallisen
oikeudenmukaisuuden varmistaminen yhteiskunnassa
toimintaterapeutin tehtävänä on mahdollistaa toimintaa
Ympäristön huomioiminen asiakaslähtöistä
toimintaterapeutin tulisi valita ympäristö, joka sopii tehtävään sekä rohkaisee ja tukee suoritusta
Kouluikäisen lapsen toimintaterapia tulisi tapahtua koulussa
Ulkomailla ”school-based occupational therapy”
Yhdysvalloissa osa erityisopetukseen liittyviä palveluita
Toimintaterapia inkluusion tukena
Hautala ym. 2011, Villeneuve 2009, Ericksen 2010
Johdanto
Minkälaisia mahdollisuuksia toimintaterapialla olisi suomalaisissa kouluissa?
Minkälaisiin tarpeisiin toimintaterapia vastaisi ja miten?
Pohdinnan tukena ulkomaalaiset artikkelit ja tutkimukset sekä suomalaiset opinnäytetyöt
Tiedonhaku
CINAHL, Theseus, artikkelien ja opinnäytetöiden lähdeluettelot
”toimintaterapia”/”occupational therapy” ja ”koulu”/”school”
Kymmenen vuoden sisällä julkaistut (2003-2013)
Mihin toimintaterapiaa tarvitaan kouluissa?
Ulkomailla AOTA (2010) määritelee toimintaterapeutit osaksi koulupiirin
kasvatustiimiä
Auttavat lapsia valmistautumaan ja suoriutumaan oppimiseen ja kouluun liittyvistä toiminnoista ja toimimaan oppilaan roolissaan
Tukevat akateemisia ja ei-akateemisia toimintoja
sosiaalisia taitoja, matematiikkaa, lukemista ja kirjoittamista, käyttäytymisen hallintaa, välitunteja, urheiluun osallistumista, itsestä huolehtimista, työelämään tutustumista
karkea- ja hienomotorisia taitoja, suuntautumista ja liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa, fyysiseen ympäristöön sopeutumista, materiaalien tarkoituksenmukaista käyttöä ja järjestämistä, ajankäytön hallintaa, sosiaalisia ja kaverisuhdetaitoja, pukeutumis- ja syömistaitoja
AOTA 2010, Neal, Bigby & Nicholson 2004
Ulkomailla oppilaan taitojen kehittäminen
vahvistaa hänen kykyään vastata opetussuunnitelman vaatimuksiin;
kyvykkyyden kasvattaminen (building capacity)
mahdollistaa opettajia ja avustajia auttamaan lasta hiomaan ja pitämään yllä taitojaan
osallistumisen fyysisten ja sosiaalisten esteiden poistaminen
menetelmien ja apuvälineiden tunnistaminen jotta oppilas voi menestyä koulussa vammastaan huolimatta.
Villeneuve 2009
Suomessa
Perusopetuksen oppilaan toimintaterapia-arvioinnin perusteella tavoitteiksi:
silmä-käsi -yhteistyön, keskittymisen ja oman toiminnan ohjauksen paraneminen
kaveritaitojen kehittyminen, mielekkään harrastuksen löytyminen ja riittävän tuen saaminen luokkatyöskentelyyn
Koulutoimessa työskentelevien toimintaterapeuttien haastattelu
mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen, kun oppilaan taidot ja valmiudet eivät vastaa tehtävien vaatimustasoa
yleisimmin hienomotoriikan, hahmottamisen, oman toiminnan ohjauksen, kaverisuhteiden ja tunnetaitojen, ergonomian sekä kehityksen ja kasvun tukea vaativat pulmat
Juhola, Matomäki & Välimäki 2012
Suomessa
Toimintaterapian tarpeesta kysyttiin mm. opettajilta
toiminnan ohjauksen pulmat,
työskentelytapojen ja rutiinien ohjaaminen,
toimintojen pilkkominen,
arjen toiminnat,
tunnetaidot,
sosiaalisten suhteiden luominen,
ohjaaminen ja kannustaminen harrastuksiin,
kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen,
perheen tukeminen ja arjen sujuminen kotona,
vaikeat tarkkaavuuden ongelmat
Juhola, Matomäki & Välimäki 2012
Ympäristö ja apuvälineet
Palomäki, Pärnänen ja Vastamäki (2012) tarkastelivat Espoon opetustoimen apuvälineprosessia näkövammaisten oppilaiden tukena
Koskinen (2012) osallistui Maskun Hemmingin koulun pihan muutostöiden suunnitteluun koulun oppilaita osallistamalla
Lattunen (2011) suomensi kouluympäristön muutostöiden tarpeellisuutta oppilaan näkökulmasta arvioivan arviointimenetelmän
da Silva (2012) kumppaneineen tutki koulun kalusteiden ja valaistuksen vaikutusta brasilialaisten oppilaiden asentoon ja ryhtiin
tarvetta sopivimmille kalusteille ja paremmalle valaistukselle.
Hienomotoriikka
Kahelin ja Mäntyaho (2008): kynätyöskentelyn hienomotoristen valmiuksien ja taitojen kehittyminen ja niiden tukeminen esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiassa
Jackman ja Stagnitti (2007) korostavat hienomotoriikan tärkeyttä koulussa ja muistuttavat toimintaterapian mahdollisuuksista auttaa hienomotoristen ongelmien kanssa.
Karkeamotoriikka
Laitinen (2011) on tarkastellut kehonhahmotuksen tukemista osana alkuopetusta ja tehnyt opettajien käyttöön ideapaketin
Ahlstrand (2011) on kehittämistyössään tuonut esille psykomotoriikan keinoja oppimisen ja kasvun tukemisessa
Sankala (2011) toteutti opinnäytetyössään toimintaterapiaintervention motorisia haasteita omaavalle kouluikäiselle lapselle
Psyykkiset ja sosiaaliset taidot
Himberg ja Salonen (2011) ovat kartoittaneet miten valokuvan terapeuttisilla menetelmillä voidaan tukea positiivista luokkailmapiiriä
Pernu ja Pirttijärvi (2009) ovat tukeneet 3.-4. luokkalaisten ryhmävuorovaikutustaitoja toiminnallisin menetelmin sekä tehneet asiaa koskevan oppaan
Bundy ym. (2008) havaitsivat lasten leikkisyyden (playfulness) lisääntyneen, kun koulun pihalle oli laitettu materiaaleja, joilla ei ollut määrättyä tarkoitusta
Oppimisvaikeudet ja kouluaineissa tukeminen
Uuksulaisen ja Vuokkomaan (2010) tavoitteena oli rakentaa opinnäytetyön avulla yhteyttä erityisopetuksen ja toimintaterapian välille lasten matematiikan oppimisen vaikeuksissa
Klapuri, Leinonen ja Skants (2012) perehtyivät Tavutanssiin (Write Dance), luovaan menetelmään, jota käytetään lasten kirjoittamisen vaikeuksien kuntoutuksessa
Toimintaterapian muodot koulussa
Moniammatillisen yhteistyön tarve ja tärkeys niin terveysalalla kuin opetus- ja terveysalan yhteistyönä
Myös toimintaterapiassa tunnistetaan moniammatillisen yhteistyön tärkeys holistisen ja koordinoidun lähestymistavan takaamiseksi
Koulussa tapahtuvasta toimintaterapiasta ja opettajien ja toimintaterapeutin yhteistyöstä ei kuitenkaan ole olemassa yhtenäistä mallia
palvelun tarjonta ja yhteistyön muodot vaihtelevat maittain ja jopa maiden sisällä.
Kennedy & Stewart 2011
Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö - interventiomallit
Suora interventio
lapsi tai ryhmä ja terapeutti ovat erillään muusta ryhmästä
tähtää taitojen kehittämiseen
keskeyttää osallistumisen
Konsultaatio
tähtää oppilaan osallistumiseen ja menestykseen haasteista huolimatta
opettaja on toimintaterapian kohteena
Esim. ympäristön muutokset
Jatkuu…
Villeneuve 2009
Yhdessä työskentely tai epäsuora interventio
tähtää taitojen hiomiseen ja ylläpitämiseen
toimintaterapeutti opettaa jonkin menetelmän opettajille ja avustajille ja he käyttävät menetelmää oppilaan kanssa
toimintaterapeutin taito opettaa menetelmä ja opettajan taito käyttää sitä vaikuttavat oppilaan saamaan hyötyyn
(Villeneuve 2009)
Määritelmät yhteistyön muodoista eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä,
Lukemissani tutkimuksissa varsinkin konsultaatio ja yhdessä työskentely saatettiin määritellä monin erilaisin tavoin
Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö - määrittelyä
Kommunikoinnin tärkeys
Yhteistyön määrittely:
yhteiset tavoitteet ja suunnittelu, tiedon jakaminen, ongelmista puhuminen ja toisiltaan oppiminen
Yhteistyön esteitä:
organisaation rakenne, arvot, vähäiset resurssit ja tuki,
ajan puute, hallinnollisen tuen puute,
opettajien ja terapeuttien erilaiset koulutukset, arvot ja roolit
Yhteistyötä edistäisi:
yhteisen suunnitteluajan lisääminen, useampi terapeutti sekä terapian toteutuminen luokassa
Kennedy & Stewart 2011
Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö
Kun terapeutti ja opettaja tekevät yhteistyötä, oppilaan suoriutuminen paranee ja interventio voidaan yhdistää akateemisiin tavoitteisiin
Vaikka tutkimuksista on saatu positiivisia tuloksia, tutkimus on kuitenkin vähäistä ja epäluotettavaa
Kaikesta huolimatta empiirisiä toiveita yhteistyölle ja sen lisäämiselle on
Australiassa molemmilta tahoilta löytyy kiinnostusta yhteistyölle ja tieto siitä, mitä se voisi olla, mutta yhteistyötä ei tapahdu niin usein kuin terapeutit haluaisivat
Australiassa ei ole yhtenäistä toimintatapaa toimintaterapian ja opettajien yhteistyölle, vaikka siitä olisi hyötyä niin opettajille, terapeuteille, lapsille kuin perheillekin
Kennedy & Stewart 2011, Kennedy & Stewart 2012
Toimintaterapeutin ja opettajien välinen yhteistyö
Myös Kanadassa toimintaterapian ja koulun yhteistyö on erittäin monimuotoista,
maan sisällä ei ole yhtenäistä mallia siitä, miten toimintaterapiapalveluita saa
palveluiden tarjonta on riippuvaista terveys- ja opetussektorin koordinaatiosta
Toimintaterapian konsultaatio kouluissa on kuitenkin nousussa inkluusion lisääntymisen takia
Yhteistyölle on kuitenkin monia esteitä ja sen vaikuttavuudesta on tehty vähän tutkimusta
Vaikka toimintaterapeutin ja opettajan yhteistyötä ja konsultaatiota suositellaan, käytännössä terapia tapahtuu vielä suorana interventiona
Teoriassa yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa, mutta moniammatillisesta yhteistyöstä koulun kanssa ei ole tutkimusta
Villeneuve 2009
Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö – yhteistyöllinen konsultatio
Yhteistyöllinen konsultaatio (Collaborative consultation)
toimintaterapeutin ja opettajan vuorovaikutus perustuu yhteiselle asiantuntijuudelle eikä toimintaterapeutin ylemmälle tietoperustalle
interaktiivinen ongelmanratkaisuprosessi, joka mahdollistaa luovien ratkaisujen keksimisen yhteisesti määritettyihin ongelmiin
Opettajien ja toimintaterapeuttien pitää kuitenkin olla tietoisia toistensa ammatinkuvista, tavoista ja taustoista
Riittävä aika ja mahdollisuus tiedon jakamiseen ovat tehokkaan yhteistyön edellytyksiä
Villeneuve 2009
Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö Kuntoutuspalvelut lapsen luonnollisessa ympäristössä
merkittävyys lapselle on suurempi
hoitajat ja opettajat käyttävät terapeuttisia keinoja todennäköisemmin, useammin ja yleistetymmin
Toimintaterapia annetaan luokassa ja toimintaterapeutti on osa ryhmän rutiineja
terapeutti oppii luokan tavat ja mitä lapselta vaaditaan
voi näyttää mallia terapeuttisten keinojen käyttämiseen
lapsi pysyy luonnollisessa ympäristössään, mikä edistää taitojen siirtoa eri konteksteihin
Integroidun palvelumallin ja moniammatillisen yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on, että kaikilla lapsen kanssa työskentelevillä on yhteiset tavoitteet
Case-Smith ja Holland 2009
Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö Perinteinen suora interventio tarpeellinen
terapiasuhteen muodostaminen, arviointien tekeminen ja terapeutin mahdollisuus mukauttaa ja porrastaa toimintaa lapselle sopivaksi
Konsultaatio hyödyllinen
opettajan tukemiseen ja hänen näkökulmansa, huoliensa ja tavoitteidensa kuulemiseen, voi selittää lapsen käyttäytymistä ja kehitystä opettajalle, miettiä yhdessä terapeuttisten menetelmien käyttöä luokassa ja arvioida niiden tehokkuutta
Kouluissa on tarve joustavalle palvelutarjonnalle, jossa sekä konsultaatiota että suoria terapiapalveluita
Case-Smith & Holland 2009, Villeneuve 2009
Toimintaterapeutin ja opettajien yhteistyö - perhelähtöisyys Koulussa toimivat toimintaterapeutit olivat vähemmän
perhelähtöisiä ja heillä oli vähemmän säännöllistä kommunikaatiota vanhempien kanssa
Kontaktin saaminen vanhempiin oli yrityksistä huolimatta hankalaa ja toimintaterapeutit kokivat koulun huonona ympäristönä perhelähtöisyydelle
Kuitenkin niin Juhola, Matomäki & Välimäki (2012) kuin Jackman ja Stagnitti (2007) toivat esille toimintaterapeutin tarpeen koulun ja kodin yhteistyön edistäjänä.
Fingerhut ym. 2013
Erilaisia interventiomalleja - OTiS
Taustalla inklusiivinen koulupolitiikka ja sen perusopetukselle tuomat lisähaasteet
Tavoitteena tarjota toimintaterapiaa koko koululle, eikä kohdistettuja interventioita yksittäisille lapsille
Kaksi toimintaterapeuttia koulussa yhteensä kaksi päivää viikossa, toimivat opettajien ja avustajien rinnalla
tavoitteenaan lisätä tietoa ja taitoa lasten koulun toimintoihin osallistumiseen ja sitoutumiseen
Säännöllinen kontakti terapeutin kanssa loi todellisia muutoksia opetukseen ja vaikutti näin lasten oppimiseen ja sitoutumiseen
Moni lapsi, joiden kanssa toimintaterapeutti oli tekemisissä ja jotka hyötyisivät toimintaterapiasta, eivät todennäköisesti olisi hakeutuneet toimintaterapiaan, vastanneet kriteereitä tai muuten saaneet pääsyä terapiaan muuten kuin koulun ja tämän interventiomallin kautta
Hutton 2009
Erilaisia interventiomalleja – Partnering for Change
Mallissa pyritään vastaamaan hieno- ja karkeamotoriikan sekä motoriikan kehityshäiriön haasteisiin
Painotetaan terapeutin kumppanuutta opettajien ja vanhempien kanssa lapsen osallistumisen vahvistamiseksi ja lisäämiseksi
Koulu on toimintaterapian asiakas ja lapsen osallistuminen on intervention yhteinen tavoite
1. yleinen vaihe
työskennellään koko luokan ja opettajan kanssa koko luokan osallistumista vahvistaen
2. vaiheessa opettaja ja terapeutti keskittyvät niihin oppilaisiin joilla on haasteita
muuttavat opetusmenetelmiä näiden yksittäisten oppilaiden mukaan
3. vaihe: mukauttaminen
toimintaterapeutti arvioi yksittäistä lasta, jolla on haasteita, mukauttaa arvioinnin mukaan jotain lapsen ympäristöstä tai toiminnasta, jakaa tiedon opettajan kanssa ja yleistää tiedon esimerkiksi henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan
Missiuna ym. 2012
Erilaisia interventiomalleja
Käsialakerho
koulupäivän aikana kaksi kertaa viikossa yht. 12x40-45min
lapsille, joilla oli heikko käsiala
harjoittelevat käsialaa intensiivisesti tehtävien avulla jotka perustuvat motorisen oppimisen periaatteisiin
oppilaat nauttivat ja heidän käsialansa luettavuus parani
Tavutanssi
luova menetelmä, jota käytetään lasten kirjoittamisen vaikeuksien kuntoutuksessa
leikinomaisuus soveltui lasten kehitysvaiheeseen ja sen materiaalit, tarinat, leikit ja kiirrustelu vastasivat lasten kiinnostuksen kohteisiin
Kiirrustelu = erilaisia piirtämisen ja maalaamisen tapoja sormilla, käsillä ja erilaisilla välineillä
Kiirrusteluliikkeet suunniteltu vahvistamaan aivojen molempien puolien yhteistyötä, tukemaan karkea-ja hienomotoriikan kehittymistä
Howe ym. 2013, Klapuri, Leinonen & Skants 2012
Erilaisia interventiomallejaTerapeuttinen valokuvaus Hyvä tapa tukea positiivista
luokkailmapiiriä
Kahdeksan kerran ryhmä
Monipuolisesti erilaisia valokuvallisia terapeuttisia menetelmiä
omakuvan ottamisesta luokan oman elokuvan tekemiseen asti
oppilaiden mahdollisuus jakaa itsestään asioita, jotka eivät välttämättä pääse esiin luokan jokapäiväisessä arjessa
hyväksytyksi tulemisen kokemuksia
Tehdään yhdessä meidän luokan peli 3.-4. luokkalaisten
ryhmävuorovaikutustaitojen tukeminen toiminnallisin keinoin
Viiden ryhmäkerran aikana luokka valmistaa itselleen pelin
tavoitteina oli luokkatilanteessa tapahtuvan vuorovaikutuksen tukeminen ja lasten ryhmävuorovaikutustaidon kehittyminen
Himberg & Salonen 2011, Pernu ja Pirttijärvi 2009
Erilaisia interventiomalleja -tsemppisjumppa tarkoituksena on oppimisen ja kasvun tukeminen
psykomotoriikan keinoin
liikuntatuokio, jossa käytetään musiikkia sekä psykomotorisia pelejä ja leikkejä oppilaan kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen
harjoitellaan motoristen taitojen lisäksi myös ryhmässä toimimista, aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä, aktiivisuuden säätelyä ja rauhoittumista
pidetään koulupäivän aikana, ryhmään kuuluu 8-10 oppilasta samalta luokka-asteelta
kehittelyssä ja ohjauksessa on ollut mukana erityisliikunnan, musiikkiliikunnan ja musiikki- ja tanssiterapian asiantuntijoita sekä erityisluokanopettajia
psykomotoriikan keinot ovat kuitenkin myös osa toimintaterapiaa
esimerkiksi Onerva Mäen koulussa toteutetaan toimintaterapeutin kehittelemää ja ohjaamaa Hupsis! sensorista rataa kielen ja motoriikan kehityksen tukemiseksi.
Ahlstrand 2011
Lopuksi
Sekä Suomessa että ulkomailla on havaittu tarvetta toimintaterapialle koulussa
Vaikka koulussa tapahtuva toimintaterapia toteutuu lähinnä erityisopetuksen tukena, on tunnistettu tarve myös perusopetuksen puolella
Koulun oma toimintaterapeutti voisi antaa erityisoppilaille heidän tarvitsemansa tuen mutta myös tunnistaa perusopetuksen puolella oppilaiden haasteita varhaisessa vaiheessa
osaltaan ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista ja kasaantumista
Toimintaterapeutilla olisi paljon annettavaa koulumaailmaan
Moniammatillista yhteistyötä koulun kanssa on tutkittava lisää
Yhteistyömalleja on kehiteltävä yhtenäisempään ja joustavampaan suuntaan
Lähteet Ahlstrand, A. 2011. Tsemppiä liikunnasta – oppimisen ja kasvun
tukeminen psykomotoriikan keinoin. Kehittämistyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, erikoistumisopinnot, psykomotoriikka.
AOTA (American Occupational Therapy Association). 2010. Occupational Therapy In School Settings. Viitattu 30.4.2013 http://www.aota.org/Consumers/Professionals/WhatIsOT/CY/Fact-Sheets/School.aspx?FT=.pdf
Bundy, A.C., Luckett, T., Naughton, G.A., Tranter, P.J., Wyver, S.R., Ragen, J., Singleton, E. & Spies, G. 2008. Playful interaction: Occupational Therapy for All Children on the School Playground. American Journal of Occupational Therapy 65 (5). 522-527
Case-Smith, J. & Holland, T. 2009. Making Decisions About Service Delivery in Early Childhood Programs. Language, Speech, and Hearing Services in Schools 40. 416–423
da Silva, L.B., Coutinho, A.S., da Costa Eulálio, E.J., Soares, E.V.G. 2012. School furniture and work surface lighting impacts on the body posture of Paraíba's public school students. WORK 42 (4). 579-87 (abstrakti)
Lähteet Ericksen, J.B. 2010. Critical reflections on school-based occupational
therapy. Scandinavian journal of occupational therapy 17, 64-69
Fingerhut, P.E., Piro, J., Sutton, A., Campbell, R., Lewis, C., Lawji, D. & Martinez, N. 2013. Family-Centered Principles Implemented in Home-Based, Clinic-Based, and School-Based Pediatric Settings. American Journal of Occupational Therapy 67. 228-235
Hautala, T., Hämäläinen, T., Mäkelä, L. & Rusi-Pyykkönen, M. 2011. Toiminnan voimaa – toimintaterapia käytännössä. Edita Prima, Helsinki. 3, 14, 94-95
Himberg, E. & Salonen, E. 2011. MEIDÄN LUOKAN STOORIT -Valokuvan terapeuttiset menetelmät positiivisen luokkailmapiirin tukena. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.
Howe, T.-H., Roston, K. L., Sheu, C.-F. & Hinojosa, J. 2013. Assessing handwriting intervention effectiveness in elementary school students: A two-group controlled study. American Journal of Occupational Therapy 67. 19-27
Hutton, E. 2009. Occupational therapy in mainstream primary schools: an evaluation of a pilot project. British Journal of Occupational Therapy 72 (7). 308-313
Jackman, M. & Stagnitti, K. 2007. Fine motor difficulties: The need for advocating for the role of occupational therapy in schools. Australian Occupational Therapy Journal 54. 168-173
Lähteet Juhola, J., Matomäki, K. & Välimäki, J. 2012 ”Jos meirän kouluss
ois toimintaterapeutti” – Toimintaterapian mahdollisuudet tukea oppilaan toimintaa Pohjan koulun arjessa. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.
Kennedy, S. & Stewart, H. 2011. Collaboration betweenoccupational therapists and teachers: Definitions, implementation and efficacy. Australian Occupational Therapy Journal 58. 209–214
Koskinen, N. 2012. Meidän piha – Maskun Hemmingin koulun pihan muutos. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.
Laitinen, P. 2011. Kehonhahmotuksen tukeminen Keljonkankaankoululla. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.
Lattunen, T. 2011. Bedömning av anpassningar i skolmiljön (BAS 3.0) : Arviointimenetelmän kääntäminen suomen kielelle ja käännöksen sisällön validointi. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.
Lähteet Moberg, S. 2001. Opettajien näkemykset inklusiivisesta opetuksesta.
Teoksessa Inkluusion haaste koululle. Toim. P. Murto ym. Jyväskylä, PS Kustannus. 82-94
Missiuna, C.A., Pollock, N.A., Levac, D.E. ym. 2012. Partnering for Change: An innovative school-based occupational therapy service delivery model for children with developmental coordination disorder. Canadian Journal of Occupational Therapy 79. 41-50
Neal, J., Bigby, L., & Nicholson, R. 2004. Occupational Therapy, Physical Therapy, and Orientation and Mobility Services in Public Schools. Intervention in school and clinics 39 (4). 218-222
Palomäki, E., Pärnänen, L. & Vastamäki, T. 2012. Espoon opetustoimen apuvälinepalveluprosessi näkövammaisten oppilaiden tukena -Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulma. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.
Sankala, K. 2011. CO-OP- OHJELMA KOULUIKÄISEN LAPSEN TOIMINTATERAPIASSA. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.
Villeneuve, M. 2009. A critical examination of school-based occupational therapy collaborative consultation. Canadian Journal of Occupational therapy 76, Influencing policy special issue, July. 206-218