Toiminnallisuudesta

Hannele Dufva ja Katja Mäntylä

Kieli- ja viestintätieteiden laitos

Jyväskylän yliopisto

Miksi toimitaan?

Mikä on toimintaa?

Mikä on toimintaa?

• Fyysinen liikkuvuus: pelaaminen, leikit, askartelu, mutta myös…

• Kielenkäyttö: puhuminen, keskustelu, kirjoittaminen…

• Sekä: ongelmanratkaisu, pohtiminen, suunnittelu…

• Ja vielä: havainnointi, tarkkaavaisuus, seuraaminen…

www.shutterstock.com

Oppija toimijana - toimijuusoppimisessa

• Oppija on aktiivinen toimija (esim. LevVygotski, Leo van Lier)

• Oppiminen tapahtuu toiminnassa: oppija, resurssit ja työkalut

Toimijuus (kielen) oppimisessa: mikä oppimista mahdollistaa

• Oppiminen mahdollistuu tavoitteellisessa ja merkitykselliseksi koetussa toiminnassa

• Toimijuuteen liittyy

– kokemus osallisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa, hallinnan tunne

– kyky reflektoida, tehdä valintoja ja säädellä omaa toimintaa

– ymmärrys muutoksen ja kehittymisen mahdollisuudesta

Toimijuutta?

-no miten sitä englantia opitaan?

-niin että opettaja opettaa. - Sakari, 5 lk.

Toimijuutta!

• Japanista tuli minun valloitettava vuoreni, juurelta karkea ja loiva, huipulta petollisen liukas. Kaukaa häikäisevän kaunis, lähempäätoivottomuutta kylvävä.

• Japanin kesä tuntuu painostavana keuhkoissani. Pysähdyn pyyhkimäänhikeä kasvoiltani ja huokaan läheisellä juomakojulla notkuvalle myyjälle: “Täällä on aivan törkeän kuuma. Pistä kokis. Tai pistä kaksi saman tien.” Kieli hyppää kitalakeani vasten ja kurkistaa ulos kauniina, kevyen viileänä. Myyjä ojentaa huurteiset peltitölkit minulle ja päästää huultensa välistävikkelästi liikkuvan, nauravaisen sanaryöpyn. Imuroin puheesta uudenilmaisun, lasken jenit myyjän käteen ja jatkan matkaani hymyillen, uuttakielenmurusta painavampana.

• KVS – Tarinoita kielenoppimisesta –aineisto

Toiminta ja tehtävät

John Dewey (1859-1952)

• Filosofi, psykologi ja kasvatuksen uudistaja

• pragmatismi, ratkaisujen käytännön toimivuutta korostava ajattelu

• ”hands-on” oppiminen ja learning by doing –ajattelu, kokemuksellinenkasvatus

• oppilaan toimijuuspassiivisuuden ja ”tottelemisen” sijaan

Tehtävä kuin tehtävä

Kognitiivisesti vaativa

Affektiivisesti köyhä

Affektiivisesti rikas

Kognitiivisesti helppo

Johann Heinrich Pestalozzi(1746-1827)

• The eye wants to see, the ear wants to hear, the foot wants to walk and the hand wants to grasp. In the same way the heart wants to believe and to love, the mind wants to think.

Käännöstehtäviä

• Lossides krahvidel pulmad on hoos, kus mõrsjal on kroonitud pea. Seal voolamas šampanja, viin ja šartröös, kuid südamed külmad kui jää.

Siis meeleldi maanteel ma tantsin, kus metsade, tormide laul, seda marulist hulkuri valssi, tule minuga, neiu, ahhoi!

Tähis on taevas ja kumamas kuu, kui kristallid säravad nad, kuid hulgust ei sugugi segamas muu, kui mõrsjaga teed astuvad.

http://www.laulud.ee/

Toiminnallisen oppimisen ekologiaa

• Oppija on aktiivinen toimija, joka hyödyntää ympäristönsä tarjoumia(affordanssit)

• Tavoitteena ei ole kielitiedon vaan toimintamalliensisäistäminen

• Opetuksen tavoitteena on tarjota sellaisia resursseja, jotka ohjaavat kohti omaa toimintaa

Leo van Lier

Yhteistoiminnallisuus

• Yhdessä toimiminen – yhdessä oppiminen - yhdessä tietäminen

• Rakennetaan ympäristöjä ja suunnitellaan toimintaa, joka tekee yhdessä toimimisen mahdolliseksi

– Yhteinen tehtävä / projekti:

• palapelitehtävät ja –tekniikat

• ongelmanratkaisu

• esitys (posteri, draama, videoklipit jne.)

”Spot the Difference”

https://en.wikipedia.org/wiki/Spot_the_difference

Kun aloitetaan varhain…

• ”Kielimaiseman kohennus”: runsasta kielellistä tarjontaa näkö- ja kuuloaistin kautta

• ”Oppiminen toiminnan ohella”: kielen käyttöä, kielen havainnointia, kielellisistä ilmiöistä keskustelua

• ”Opi oppimaan”: osaamisen ja oppimaan oppimisen tukea ja rohkaisua • ”Opiskelu ja tutkiva oppiminen”: kielen ilmiöitä havaitsemaan ja

analysoimaan rohkaisevat tehtävät; kieli osana koulun oppiaineiden yhteistyötä

• Onko kielen aina oltava omassa lokerossaan? • Kielileirin kokemuksista: mihin tahansa toimintaan voi ujuttaa sen

pienen palan kieltä ja kulttuuria (https://www.kielileiri.jyu.fi/)

Paloja kielileiriltä

Paloja kielileiriltä

Paloja kielileiriltä

Mitä lapset osaavat

• Lapset

….ovat kiinnostuneita kielistä

….osaavat havainnoida kielenkäyttöä

….pitävät kielellä leikkimisestä

….haluavat oppia uusia kieliä

….tekevät ja oppivat asioita mielellään leikin ja pelien kautta

….osaavat myös keskustella kielenkäytön kysymyksistä ja filosofoida

Lapset tekevät huomioita

• Alli (2:8) opastaa Elliä (4:0) viestimään heidän unkaria puhuvan vieraansa (2:3) kanssa: “Älä sano, ei se ymmällä, sille pitää näyttää”

• Nelivuotias Uumajassa: “Täällähän puhutaan muumia!”

• Television tekstitetty piirretty: “Nyt siellä tulee sitä kiinalaista lastenohjelmaa...”

• Jani (1 lk) puhuu siitä, miltä ranska kuulostaa: ”((huokaa)) mm, semmoselta, jauhamiselta koko ajan, ihan ku olis joku luu jääny kurkkuun ku pitää niinku silleen”

Lapset tuntevat kieliä

• Tutkija: mitä tota vieraita kieliä sä tiiät että on olemassa?

• Teemu: kiina (mm). ja saksa ranska amerikka afrikka ( ), ja sitten venäjä italia saksa usa. brasilia tuo tuo kenia, englanti, etelä, sitten vir-, (?) ruotsi, norja, tanska, usa

• Tutkija: hirveesti kieliä / sää tiiät/

• Teemu: suomi, sitte on kiina japani (mm), lappi

• Tutkija: mitäs vierasta kieltä sä haluaisit ite oppia?

• Teemu: kaikki

• Tutkija: vai niin, jos sä yhen saisit valita nyt tossa varmaan kolkkiluokalla nimitä//

• Teemu: viiskymmentäsataamiljoonaa puhetta mä haluan oppia

• (Teemu, 1 lk. syksy)

Lapset puhuvat kielten ominaisuuksista

• Viisivuotias sosiolingvistinä: ”Kirovarasto” ja lyhennesanat (esim. kurikset)

• Jani puhuu englannin oikeinkirjoituksesta: – Haast: joo, okei, tota onks se muuten helppoo vai vaikeeta se

englannin (kirjoittaminen/ääntäminen), sitte ku ne on erilaisia ne?,

– Jani: ei, ku sen osaa niinku, esimerkiks, e ni iiks muuttuu ni sen osaa, arvata melkein aina, ja sitten niin, ai, ni sitte i, eli ai.

Lapsilla on omia strategioita kielenopiskelussa

(1) Emma: … mää katon aina ku mää katon nauhotetuilta englantilaisilta ni, sitte aina mää siitä, ku mää kuuntelen sen viimesen sanan niin mää sieltä tekstistä katon sen viimesen sanan niin mää sitte. niinku tavallaan opettelen lausumaan sitä.

(2) Haast: …mitäs sä sitte teet ku tulee semmone ihan vieras sana siinä pelissä eteen?

Helen: kysyn isältä, tai katon sanakirjasta. yhe kerran mää niinku luin pitkät pätkät sanakirjan avulla mikäs sana tuo on, ja mää sitte katoin kirjasta.

Mutta onko kielitieto hankalaa?

• Maija: tota, että meiän ope kirjotti taululle sitte siihem verbit ja sitt ympyröi sen tai teki siihe semmosen neliön ja sitte

• Haast: nii• Maija: meiän piti siihe kirjottaa semmosia sanoja mitä oli pitäny opetella kotona, jotka

oli verbejä mutku mä en muista mitä ne on (4 lk)

• Haast: .../mikä on/ verbi?• Veera: mä en oo kauheen hyvä muistamaan mitään (4. lk.)

• Haast: …/entäs/ substantiivi?• Valtteri: mm emmää muista /näitä kyllä/ oikein hyvin mutta, • Haast: joo• Valtteri: kokeesta kumminkin tuli kymppi (4 lk)

Esimerkit: “Metakielellinen tietoisuus ja vieraan kielen oppiminen”. Riikka Alasenjohtama tutkimushanke.

Voiko kielitajua opettaa?

• ”Opettajan tehtävä ei ole siirtää omaa tietoaan oppilaan ”pankkitilille”, vaan opastaa oppilaita kasvattamaan omaa pääomaansa” (Paulo Freire)

• Kielitietopainotteisuudesta havainnoivaan ja tutkivaan kielen oppimiseen

– Opetellaan havainnoimaan ja huomaamaan

– Pysähdytään keskustelemaan ja pohtimaan

– Tehdään tehtäviä, jotka opastavat erittelemään, vertailemaan, päättelemään ja pohdiskelemaan

– Opitaan tekemällä ja toimimalla

– Opitaan ymmärtämään ja analysoimaan omaa oppimisprosessia ja oppijuutta

Kielimaisema: Monikielisyys näkyviin ja kuuluviin

• Monikieliset videoklipit, tarinat, esitykset

• Monikielinen sanakirja: sama sana luokan eri kielillä

• Eri kielten aakkoset

• Ruoka-, tanssi-, askartelu- jne. työpajat

• Sadut eri kielillä: https://www.andersenstories.com/

• Erikielisiä satuja voi hyödyntää muutenkin: lukea vaikkapa iloisesti/vihaisesti

• Tee-se-itse: koulun / luokan yhteiset videot – Esim. Merilahden koulu

https://www.youtube.com/watch?v=VbEzXcyrzXk&feature=share

Kielten vertailuun myös apuvälineitä vähän pidemmälle ehtineille

family la familia la famigliaa família

parents los padres i genitori os pais

fatherel padre

papá

il padre

papà

o pai

papai

motherla madre

mamá

la madre

mamma

a mãe

mamãe

childrenlos hijos

los niñosi figli

os filhos

as crianças

son el hijo il figlio o filho

daughter la hija la figlia a filha

brother el hermano il fratello o irmão

sister la hermanala sorella a irmã

http://omniglot.com/language/kinship/index.htm

Toimitaan luokassa

• Opetellaan eläinten, ruumiinosien, värien jne. nimiä kuvien, kuvakirjojen ja leikkien avulla

• Opetellaan ääntämistä toiminnallisesti liikkeen avulla • Lauletaan lastenlauluja

– ”If you’re happy and you know it…” https://www.youtube.com/watch?v=71hqRT9U0wg

• Opetellaan loruja– Esim. ruotsiksi https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli/loruja-ja-

riimej%C3%A4#nav

• Katsellaan ja tehdään itse nukketeatteria lyhyin repliikein• Rohkaistutaan puhumaan /laulamaan /esiintymään: Päiväkotien ”lauluviiva” tai

Hyde Parkin puhujanurkkaus pohjaideaksi • Monikielinen luokka: Opetellaan tervehtimään luokan kaikilla kielillä, tehdään

video tervehdyksistä • Monikielinen luokka: Tehdään monikielinen sanakirja (=esim. posteri luokan

seinällä) • Vinkkejä esim. kielisuihkutustoiminnan parista

https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus

Toimitaan luokassa

• Leikitään: lämmittely- ja tutustumisleikit, liikuntaleikit, laululeikit, piirileikit, roolileikit…– Kapteeni käskee /Simon says, Väriä, Laiva on lastattu, ”Pää, olkapää…”

– vinkkiä esim. https://www.leikkipäivä.fi/sata-leikkia/– Lisää vinkkiä myös draamakasvatuksen ja improvisaation piiristä

• Pelataan: muistipelit, korttipelit, lautapelit, nettipelit… – Linkkejä peleihin eri kielillä, ks. https://kielipelittaa.wordpress.com/

• Tehdään – Sarjakuva, animaatio, animaatioelokuva; instagram; posteri, luokkalehti,

verkkosivu, oma kirja(nen)

• Opitaan kieltä ongelmanratkaisutehtävien avulla

Toimitaan luokassa

• Spontaani ja ohjattu keskustelu: Keskustelu lehtikuvien, valokuvien, piirrosten, esineiden jne herättämänä – vinkkiä esim. ”Lapset filosofeina” –keinoista

– http://blogs.helsinki.fi/lasten-filosofiapaja/

– https://etopetus.wordpress.com/lasten-ja-nuorten-filosofia-opetusmenetelmana/

• Valokuvat ja piirrokset itsetuntemuksen ja keskustelun välineinä

• Kerrotaan oma tarina: Sadutus

– http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Sadutus/sadutus_paa.htm

– Sadusta kuvakirjaksi?

Ongelmaratkaisutehtävät:Tuttu tyttö – vieras kieli?

I utkanten av den lilla, lilla staden låg en gammal förfallenträdgård. I trädgården låg ett gammalt hus, och i huset boddePippi Långstrump.

Hon var nio år, och hon bodde där alldeles ensam. Ingen mammaeller pappa hade hon, och det var egentligen rätt skönt, för på det viset fanns det ingen, som kunde säja till henne, att hon skulle gåoch lägga sig, just när det var som roligast, och ingen som kundetvinga henne att äta fiskleverolja, när hon hellre ville ha karameller.

Järjestetään tapahtumia

• Merkkivuodet ja –päivät, teemapäivät jne– esim. Euroopan kielten päivä, kielityöpajat/iltapäiväkerhot,

monikielisyystapahtuma, askartelutyöpaja (esim. joulu), kieliviikko, kieli- ja kulttuuriviikko ruokalassa, leiripäivä tai –viikonloppu, vanhemmat opettamassa omaa kieltään, tapahtumalle omat sivut sosiaaliseen mediaan, instagram-tili tms.

• Lisää konkreettisia tehtäviä ja niiden perusteluja, esim.

– kielisuihkutusta käsittelevistä opinnäytetyöt ja artikkelit

– https://toiminnallistamonikielisyytta.wordpress.com/toiminnallisuus/

Toimitaan kotona: Kielenoppijat kielisalapoliisina

• Millaisia sanoja (paikannimiä, ruokia, televisiosarjoja, julkkisten nimiä…) jo osaat kielestä, jota alat opiskella? Tunnetko kaupunkien, televisio-ohjelmien, filmien tai julkisuuden henkilöiden nimiä?

• Millaisia vieraan kielen sanoja voit nähdä omalla paikkakunnallasi esimerkiksi mainoksissa, nimissä, ruokalistoissa jne?

• Kuka ympäristössäsi puhuu jotain vierasta kieltä?• Mitä kieltä suosikkiurheilijasi tai -laulajasi puhuu? Mistä voisit ottaa

siitä selvää, ellet tiedä? • Haastattele mummia tai vaaria! Kuinka he opettelivat vieraita kieliä? • Tutki (vanhempasi avustuksella) ruokakomerosi! Mitä vieraita kieliä

löydät pakkauksissa, ohjeissa ja tuoteselosteissa? Mitä on ’sokeri’ kuudella eri kielellä? Opettele uusi sana!

Yksikielinen Jyväskylä/koti

Tiedostutaan oppimisesta

• Piirrostehtävät – ”Minä oppimassa ruotsia”, ”Miltä englannin oppiminen tuntuu” –

päiväkoti- ja esiopetusikäisistä alkaen; ks. esim. Mård-Miettinen, K. Päiväkotilasten käsityksiä kielten oppimisesta https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/koulutus/docs/maard-miettinen-paeivaekotilasten-kaesityksiae.pdf

– tehtäviä voi muokata luokan ja ikäryhmän mukaan; se voidaan tehdä yhdessä; sen voi tehdä myös askartelu-, muovailu-, rakennus- tms. tehtävänä

• Valokuvat– keskustellaan lasten omista valokuvista, otetaan valokuvia itse (esim.

Tulevaisuuden minä –tehtävät) – vinkkiä esim. Voimaannuttava valokuva -työtavoista, Miina Savolainen – http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm

Opettajan toimintasuunnitelma

• Opiskellaan konkretian kautta – Numerot laskemalla (”How many apples”?) tai heittämällä arpakuutiota; viikonpäivät ja

kuukaudet kunkin päivän mukaan jne…

• Muistetaan ajankohtaisuus ja sidos lasten toimintaan– ”Päivän peili”: kerrotaan sää, muistetaan päivänsankarit, kerrotaan merkki- ja juhlapäivistä …

• Ollaan pitkäjänteisiä ja toimitaan kielellä säännöllisesti – Rutiinit: esim. oppituntien aloitus ja lopetus (tervehdykset, piirit jne.)

• Edetään tyvestä puuhun– Kuunnellaan ja maistellaan; opetellaan ulkoa lauluja ja loruja; opetellaan vastaamaan lyhyesti;

hyväksytään äidinkielen käyttö > > > vaativammat ja tietopohjaiset tehtävät

• Käytetään paljon kohdekieltä, mutta ei pelätä käyttää opettajan / oppilaiden omaa äidinkieltä tarvittaessa. Koodinvaihtokin on ok.

• Mietitään, milloin voidaan vähän joustaa kielioppisäännöistä• Sitoutetaan vanhemmat mukaan opiskeluun (jos mahdollista!) • Tuodaan kielenpuhujia oppitunnille (jos mahdollista!)

Osallistutaan koulutukseen☺

Täydennyskoulutusta kuudella paikkakunnalla keväällä 2018. Osallistujille maksutonta (OPH kustantaa)!

Viestejä vanhemmille

• Kaksi- ja monikieliseksi kasvaminen on tavallisempaa, kuin yksikielisyys

• Lapsi pystyy oppimaan vaivatta useamman kielen • Lapsi pystyy oppimaan rinnakkain useita kieliä• Yhden kielen osaaminen auttaa uuden kielen opiskelua • Varhain aloitetun opiskelun menetelmät eivät aseta lapselle liian

isoja haasteita tai ylettömästi työtä• Äidinkieli ei kärsi, vaikka opiskelee vieraita kieliä• Englanti ei nykymaailmassa riitä• Vanhemman ei tarvitse osata lapsen opiskelemaa kieltä

Kirjallisuutta

• Björklund, S. & Mård-Miettinen, K. 2011. Kielikylpylasten ja -nuorten monikielinen toimijuus. Teoksessa N. Mäntylä (toim.), Lapset ja nuoret yhteiskunnan toimijoina. Vaasan yliopisto: Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 297, 154–169. http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-379-0.pdf

• Mård-Miettinen, K. Päiväkotilasten käsityksiä kielten oppimisesta https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/koulutus/docs/maard-miettinen-paeivaekotilasten-kaesityksiae.pdf

• Palojärvi, Anu. 2015. Kaksikielisten päiväkotien lapset kielten osaajina ja oppijoinahttps://www.kieliverkosto.fi/fi/article/kaksikielisten-paivakotien-lapset-kielten-osaajina-ja-oppijoina

• Opinnäytetöitä https://toiminnallistamonikielisyytta.wordpress.com/materiaalipaketteja-2/

• Kielisuihkutusta• https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/kaikille-kielille

Artikkeleita kielisuihkutuksesta

• Kieliverkoston verkkolehden artikkeleita • https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/ei-tehda-tasta-nyt-numeroo-

kielisuihkutus-osana-varhaista-kielenoppimista• https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/pienesta-pitaen-vieraiden-kielten-

makuun• https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/eskarilaiset-kielisuihkutuksessa• https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/maistiaisia-saksan-kielella-leikkien-

ja-laulaen-kielisuihkutusta-jyskassa• https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/saksaa-leikitellen-materiaalipaketti-

saksankieliseen-kielisuihkutukseen• https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/kielisuihkutusta-jyvaskylan-

kaupungissa-vuodesta-2010• https://www.kieliverkosto.fi/fi/article/kielisuihkutus-kielimaistiaisia-

lapsille-suomalaisen-kielivarannon-monipuolistamiseksi