tekniikka ja tavat muuttuvat, mutta jouni latvamäen vanha ... · 2 » akt:n jäsenlehti 5/2020...

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenlehti

Nro 5 | 19.8.2020 | akt.fi

6 AUTOMAATIOAutomaatio vei työt satamasta.Automaation takia työnsä menettä-nyt hollantilaisahtaaja John Arken-bout lähti kiertämään Eurooppaa kertoakseen mitä hänelle tapahtui.

18 SOLIDAARISUUSAKT edistää ihmisoikeuksia.AKT on mukana monessa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) demokratiaa ja parempia työoloja tukevassa hankkeessa.

14 TYÖSSÄAlipalkkaus ja kabotaasi kuljetusalan pahimmat ongelmat.Arto Kähärän ja Asko Nykäsen mielestä ratkaisu löytyisi paremmasta valvonnasta, kovemmista rangaistuk-sista ja tienkäyttömaksusta.

Sivut 8–9

Tekniikka ja tavat muuttuvat, mutta Jouni Latvamäen vanha puhelin on pitänyt pintansa

Kuljettajien yhteydenpito

2 » AKT:n jäsenlehti 5/2020

Pääkirjoitus 3 | Vierasparkki 5 | Liiton kolumni 7 | Juristic Park 11 | Ihmisemme maailmalla 13 | AKT 115 vuotta 25 | Tekijä 26 | Koulutuspalsta 27 | Maili 28 | SLSY 29 | Sakkoruutu 30 | Osastot 32 | Koulutuspalsta 33 | Viihdevaihde 34 | Takkunen & Runo 35 | Kolmas pyörä 35 | Takavalo 36

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6,00530 HelsinkiPL 313, 00531 Helsinki(09) 613 110/vaihdewww.akt.fi

• Aineistot toimitukseen: [email protected]• Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen

Päätoimittaja Arto Jokela(09) 61311 238, 040 821 [email protected]

UlkoasuRohkea Ruusu Oy 040 753 [email protected]

SISÄLTÖ

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenlehti

5/2020

Paino Salon Lehtitehdas, Salo 2020

IlmoituksetSyntymäpäivä-, kiitos- ja kuolin- sekä muut ilmoitukset:[email protected] tai Katriina Hägg (09) 6131 1210

Osastojen toimintailmoitukset aluetoimistojen kautta.

Osoitemuutokset jäsenrekisteriin (09) 6131 1244

Tilaushinta 25 e / vuosikerta / 8 nroa

Tilaukset: [email protected]

* Kuljetusliitot KL ry:n lehden näytenumero (korvaa AKT-lehden 6/2020)

Kannessa

Kuljetusliike Kantola & Koramon Tampereen toimi pisteen luottamusmies Jouni Latvamäelle vanha puhelin on luottotyökalu.

Kuvaaja: Tua Onnela

Vakiot

4 Korona iskenyt pahiten matkustamiseen ja matkatoimistoihin

4 Työttömyysturvauudistuksen edellytys tason ja keston säilyminen

6 Automaatio vei hollantilaisahtaajan työt

7 Ahtaajilta odotetaan tes-esityksiä

8 Uudet yhteydenpitovälineet tulleet kuljettajan työhön – vanha kapula pitää yhä pintansa

9 Kuljettajien yhteishenki elää vahvana Instagramissa

10 Terveys: Ajaminen on sydämen asia

11 Kilpailutus tiputti palveluliikenteen tasoa Turussa

12 Alipalkkauksen kriminalisointi auttaisi koko yhteiskuntaa – Pitkällä linjalla 2/3

14 Nuoret kuljettajat Arto Kähärä ja Asko Nykänen: Alipalkkaus ja kabotaasi alan pahimmat ongelmat

15 Keilailun juhlavuosi

16 Pitkät työrupeamat voivat rassata mieltä

18 AKT edistää ihmisoikeuksia maailmalla

20 Työsopimuksen irtisanominen

21 Esittelyssä Joensuun aluetoimisto

22 Puolensataa biisiä lisää – kuva kuljettajista siistiytyy ja syventyy

24 Kiljavan opistosta uusia uranäkymiä ay-kursseja käyneille

6

14

Ilmestymisaikataulu 2020

Nro Aineistopv Ilmestyy Nro Aineistopv Ilmestyy

1 ke 15.1. ke 29.1. 5 ke 5.8. ke 19.8.

2 ke 26.2. ke 11.3. 6* ti 1.9. ke 30.9.

3 pe 3.4. ke 22.4. 7 ke 14.10. ke 28.10.

4 pe 15.5. ke 3.6. 8 ke 2.12. ke 16.12.

18

https://www.akt.fi/

mailto:toimitus%40akt.fi?subject=

mailto:arto.jokela%40akt.fi?subject=

mailto:marianne%40rohkearuusu.fi?subject=

mailto:ilmoitukset%40akt.fi?subject=

mailto:jasenrekisteri%40akt.fi?subject=

PÄÄKIRJOITUS

AKT:n jäsenlehti 5/2020 » 3

Rejält arbetslöshetsskydd

///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Samlingspartiet är oroad över arbetslös-as utkomst och kräver inkomstrelaterad arbetslöshetsersättning för alla löntaga-re. I Juha Sipiläs (C) regering riktades Samlingspartiets oro på de arbetslösas

arbetsvilja och på för höga levnadsstandarder. De ville öka arbetsviljan genom aktivmodellen och genom att nedskära arbetslöshetsskyddet.

Man skulle vilja tro på Samlingspartiets linje-förändring. Men kan inte det.

Även i detta fall är Näringslivet EK på Sam-lingspartiets sida. Samtidigt som den talar om den nuvarande inkomstrelaterade arbetslöshets-dagpenningens orättvisa, kräver den en besparing på 400 miljoner euro i arbetslöshetsutgifterna. Med andra ord försämring i inkomstrelaterade arbetslöshetsskyddets nivå, flera karenser och kortare maximitid. Samlingspartiet är troligen även i denna fråga i linje med Näringslivet EK. Av någon anledning tror den politiska högern att sysselsättningen bäst sköts genom att försvaga arbetslösas ställning.

Om man verkligen skulle vilja förbättra ar-betslösas ställning skulle det vara möjligt, och till och med relativt enkelt, inom ramen av det nuvarande systemet. Effektiva åtgärder skulle vara – som FFC föreslagit - att möjliggöra in-komstrelaterad dagpenning för kortsiktiga an-

ställningar, att höja de lägsta dagpenningarna och göra karensen rimligare.

Inget hindrar att utvidga tryggheten till att be-röra alla anställda. Det måste ändå ske så att ni-vån på arbetslöshetsskyddet bibehålls. Inte som i den nya versionen av dumbommarnas matt-klippning. I den fäster man inte de bitar som är klippta i andra ändan av mattan, utan ger dem som dividend till mattfabrikens ägare och som optioner för ledningen.

Att man utvidgar tryggheten gör det inte au-tomatiskt rättvist. Till exempel de som arbetar med nolltimmavtal och deltid, skulle knappast dra nytta av det alls. Det skulle vara särskilt rätt-vist att förbättra deras ställning.

Det nuvarande inkomstrelaterade arbetslös-hetsskyddet är rättvist. I det har alla anställda rätt-en att ansluta sig till en arbetslöshetskassa och försäkra sig mot arbetslöshet. Det finns knap-past någon annan lika bra försäkring i Finland. Förnuftiga människor ansluter sig också till en fackförening och får därmed säkerhet även inför andra problem i arbetslivet.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Vi har ansvaret. Corona har försvårat människors liv och orsakat oro för morgondagen. Förutom

hälsan, är också arbetsplatserna och försörjnin-gen hotade för många. Det är vårt allas ansvar att vi överlever coronan. Om vi alla följer myn-digheternas anvisningar har vi alla möjligheter att överleva detta med små skador. Om viruset sprider sig igen, betyder det svåra tider på många sätt. Vad som kommer att ske, beror till stor del på oss alla.

Kokoomus on huolestunut työttömi-en toimeentulosta ja vaatii ansiosi-donnaista työttömyysturvaa kaikille palkansaajille. Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa kokoomuksen huoli

kohdistui kuitenkin työttömien työhaluttomuu-teen ja korkeaan elintasoon. Työhaluja se halusi lisätä aktiivimallilla ja leikkaamalla työttömyys-turvaa.

Mieli tekisi uskoa kokoomuksen linjanmuu-tokseen. Vaan ei pysty.

EK on tässä(kin) asiassa kokoomuksen kel-kassa. Samaan aikaan kun se puhuu nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäoikeu-denmukaisuudesta, se vaatii 400 miljoonan euron säästöä työttömyysturvamenoihin. Siis ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason hei-kentämistä, lisää karensseja ja keston lyhen-tämistä. Kokoomus on tässä(kin) asiassa var-masti EK:n linjoilla. Jostain syystä poliittisessa oikeistossa uskotaan, että työllisyyttä hoidetaan

Reilu työttömyysturvaparhaiten heikentämällä työttömien asemaa.

Jos työttömien asemaa halutaan oikeasti parantaa, se olisi mahdollista, jopa verraten helppoa, nykyisen järjestelmän puitteissa. Te-hokkaita toimenpiteitä olisivat – kuten SAK on esittänyt – lyhytaikaisten työsuhteiden saami-nen ansiosidonnaisen turvan piiriin, alimpien päivärahojen nostaminen ja karenssien koh-tuullistaminen.

Mikään ei estä laajentamasta turvaa koske-maan kaikkia palkansaajia. Sen pitää tapahtua kuitenkin työttömyysturvan taso säilyttäen. Ei niin kuin hölmöläisten matonleikkuun nykyver-siossa. Siinä matosta leikattuja paloja ei liitetä maton toiseen päähän, vaan jaetaan mattoteh-taan omistajille osinkoina ja johdolle optioina.

Turvan laajentaminen ei tee siitä automaatti-sesti oikeudenmukaista. Esimerkiksi nollatunti-sopimuksilla ja osa-aikaisina töitä tekevät hyötyi-sivät siitä tuskin lainkaan. Erityisen reilua olisi kuitenkin parantaa heidän asemaansa.

Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva-järjestelmä on reilu. Siinä kaikilla palkansaajilla on oikeus liittyä työttömyyskassaan ja vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Suomesta löytyy tuskin toista yhtä hyvää vakuutusta. Järkevät ih-miset liittyvät myös ammattiliittoon ja saavat sitä kautta turvaa myös työelämän muiden ongelmien varalta.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Meillä on vastuu. Korona on vaikeuttanut ihmis-ten elämää ja aiheuttanut huolta huomisesta. Uhattuna ovat paitsi terveys, monien kohdalla myös työpaikat ja toimeentulo. Koronasta selvi-äminen on meidän kaikkien vastuulla. Jos nou-datamme viranomaisten ohjeita, meillä on kaikki edellytykset selvitä tästä pienin vaurioin. Jos virus pääse jälleen leviämään, tietää se monella tapaa ankeita aikoja. Se, miten tässä käy, riippuu pitkäl-le meistä kaikista.

arto jokela, päätoimittaja / chefredaktör



K uljetusalan Työttömyys-kassasta, johon AKT:n jä-senet kuuluvat Suomen Lentoemäntä- ja Stuertti-yhdistyksen jäseniä lukuun

ottamatta, maksettiin alkuvuonna etuuk-sia noin 7 prosentille jäsenistä. Loppuke-väästä työttömyyspäivärahaa maksettiin 20 prosentille jäsenistä. Kesän loppua kohti työttömyysaste on laskenut 13 pro-senttiin.

Matkatoimistoala synkinKun maaliskuun puolivälissä korona sulki rajat, päättyi rahan tulo matkatoi-mistoihin. Samalla palkanmaksu loppui monelta, vaikka työtä olisi ollut paljonkin peruutustulvan käsittelyssä.Matkatoimistot joutuvat maksamaan

peruutusrahat asiakkaille heti, mutta saa-vat omat rahansa viiveellä hotelleilta tai muilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi yhteistyökumppanit pyrkivät siirtämään varauksia tai tarjoavat peruutuksen tilalle voutcheria, lahjakorttia.

Korona iskenyt pahiten matkustamiseen ja matkatoimistoihin

Lomautukset eivät vielä muuttuneet irtisanomisiksiAKT:n aloista koronan takia kappaletavaran kuljetus hiipui vain vähän, mutta matkustaminen ilmassa ja maassa kokivat totaalipysähdyksen keväällä.

TEKSTI Jaakko Takalainen

Matkatoimistovirkailijoita oli helmikuus-sa 2020 työttömänä tai lomautettuna 9 prosenttia. Touko-kesäkuussa päivärahaa saavien osuus oli pompannut 43 prosent-tiin.

Kokoaikaiset tai osittaiset lomautukset ovat koskeneet lähes kaikkia alan työnte-kijöitä vuorotellen.

Finnairilla vain vähän lentojaMatkustusrajoitukset purivat lentoalaan täydellä voimalla maaliskuu puolivälin jälkeen. Ensimmäinen lomautuserä Fin-nairilla alkoi huhtikuun alussa. Noin 90 prosenttia SLSY:n Finnairilla työskente-levistä matkustamohenkilöstön jäsenistä lomautettiin.

Monella matkustamohenkilöstönä työskentelevällä on myös toinen pätevyys, esimerkiksi sairaanhoitajan. Noin 700 ilmoittautui heti aluksi vapaaehtoisesti 90 päivän lomautusputkeen ja osa heis-tä työllistyi sairaaloihin. Kesäkuun alussa lomautukset Finnairilla koskivat 2209

henkilöä. Nyt elokuussa on töissä 50 chief purseria (lennon esimiestä) ja 210 muuta matkustamohenkilökuntaan kuuluvaa. Eli lomautettuna, opintovapaalla, virkava-paalla ja vanhempain vapaalla on edelleen vajaa 90 prosenttia matkustamohenkilö-kunnasta.

Koulukyydeille stoppi Linja-autoalalla koulujen ja päiväkotien sulkeminen maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin vei koulukyydit. Matkustusrajoitukset lopettivat tilausajot. Myös kaupunkien välinen pitkänmatkan-liikenne supistui.

Tammi-helmikuussa Kuljetusalan Työttömyyskassa maksoi päivärahaa noin 5 prosentille linja-autoalan työnte-kijöistä. Lunta tuli tupaan toukokuussa, kun työttömyyspäivärahaa maksettiin 26 prosentille.

Suurissa kaupungeissa bussiliikenne pidettiin käynnissä, vaikka matkustajia oli vain vähän. Tämä tuotti tappiota pää-kaupunkiseudun liikenteelle, mikä on

johtanut muutaman kymmenen kuljetta-jan irtisanomiseen.

Kuormaautoilua auttoi kappaletavaraKorona ei vaikuttanut tavarankuljetukseen niin paljon kuin henkilöliikenteeseen. Pos-tin palveluiden kaltainen tavarantoimitus sekä kaupan ja panimoiden ajot ovat lisään-tyneet. Uutena olivat myös huoltovarmuu-teen liittyvät ajot. Maaliskuun rajoitukset vaikuttivat vain vähän kappaletavaran toi-mituksiin.

Samaa kertoo työttömyyskassan tilas-to. Tammi-helmikuussa kuorma-autoalan AKT:läisille vain 7 prosentille maksettiin työttömyyskorvausta. Kevään lopussa oli pieni nousu, mutta nyt kesän lopussa on taas palattu vuodenvaihteen tasolle, noin 7 prosenttiin.

Artikkelia varteen on haastateltu AKT:n toi-mistosta Jyrki Halvaria, Katri Höökiä, Juha Ollasta ja Johanna Tuomaalaa, sekä Kuljetus-alan Työttömyyskassan johtajaa Anne Liikasta.

Marko Piirainen työttömyysturvasta:

Tason ja keston säilyminen laajennuksen edellytysAKT:n puheenjohtaja ei usko historian ja aikaisempien näyttöjen perusteella, että työnantajat ja poliittinen oikeisto haluavat oikeasti parantaa työttömyysturvaa.

TEKSTI Arto Jokela

A KT:n puheenjohtajan Mar-ko Piiraisen korvissa kesäl-lä kokoomuksen kansan-edustajan Elina Lepomäen esityksestä keskusteluun

noussut ajatus ansiosidonnaisen työttö-myysturvan laajentamisesta koskemaan automaattisesti kaikkia palkansaajia kuu-lostaa falskilta ja kuluneelta.

− Työantajajärjestöt ja poliittinen

oikeisto ovat ajaneet ainakin viimeiset kolmekymmentä vuotta ansio sidonnaisen työttömyysturvan romuttamista.

Piirainen uskoo, että esityksen taka-na on tälläkin kertaa pyrkimys heikentää järjestäytynyttä ay-liikettä. Sitä hän taas ei usko, että sen taustalla olisi aito pyrkimys parantaa työttömien asemaa.

− Ilmeisesti tavoite on leikata myös työttömyysturvan tasoa, kestoa tai molem-

pia. Se olisi luonnollinen jatko Sipilän por-varihallituksen toimille, pohtii Piirainen.

Sinällään hyväksyttäväPiirainen ei kuitenkaan täysin torju aja-tusta työttömyysturvan laajentamisesta. Hänestä siinä pitää ottaa huomioon kui-tenkin kaksi reunaehtoa: turvan tasoa ja kestoa ei saa heikentää eikä ansiosidon-naista työttömyysturvaa antaa Kelan hoi-

dettavaksi. Viimeksi mainitussa kyse on työttömän oikeusturvasta.

− Työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia palkansaajia nykyi-sellä tasolla maksaa vuositasolla noin 250 miljoonaa euroa. Tämän rahan on löydyt-tävä vuositasolla valtion budjetista siten, että määrä ei laske ansiosidonnaisen työt-tömyysturvan tasoa.

Hän muistuttaa myös, että työttömyys-turvan kanssa työskentelevät ovat ammat-titaitoisia ihmisiä, jotka tuntevat kassan jäsenten työehtosopimukset ja työn eri-tyispiirteet.

− Jos Kelaan perustettaisiin yksi iso kassa, niin mistä se saisi kaikkia sopimus-aloja koskevan tietämyksen. Sopimusaloja on paljon ja niissä kaikissa on omia eri-tyispiirteitä, hän sanoo.

Työttömyysvakuutus pakolliseksiPiirainen kallistuu nykyisen kassajärjes-telmän kehittämiseen niin, että jokaisen työntekijän pitäisi vakuuttaa itsensä työt-tömyysturvan varalta. Kassajärjestelmää voitaisiin kehittää myös kohti isompia ja tehokkaampia yksiköitä. Tällainen kehitys on käynnissä esimerkiksi Kuljetusalan


VIERASPARKKI

Kevään 2020 Koronakriisi toi esiin työmarkkinoiden eriar-voisuuuden.

Työelämässä otettiin etä-työ- ja digiloikkaa. Tämä Covid19-vi-rukselta suojautumisen mahdollisuus oli erioikeus vain osalle työtätekevistä.

Monien, joiden työ on yhteiskun-nan perustoimintojen pyörimisen kannalta olennaisen tärkeää, oli al-tistettava itsensä pienellä palkalla mahdolliselle virustartunnalle. Kau-pasta saatiin ruokaa, bussilla päästiin ja taksikuskit kuskasivat sairastunei-takin hoitoon.

Sairaanhoitajat terveytensä vaaran-taen hoitivat Covid19-virukseen sairas-tuneita, saaden ansaitusti sympatiat puolelleen. He ovat brändäytyneet mieliimme − oikeutetusti − kutsu-musammattiaan toteuttavina ”sisar hento valkoisina”.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Olemme lukeneet miten Suomessa sairaanhoitajat eivät saaneet palk-koihinsa pitkään toivottuja tasoko-rotuksia. Keväällä on aloitettu keräys allekirjoituksista kansalaisaloitteeseen korkeasti koulutettujen sairaanhoita-jien palkkojen nostamiseksi. Nyt elo-kuun alussa nimiä on kerätty aloittee-seen yli 50 000 kappaletta.

Vielä pienemmillä palkoillaan työs-kentelevät lähihoitajat on valitettavasti jätetty aloitteen palkankorotusvaati-musten ulkopuolelle.

Sairaanhoitajat ja lähihoitajat ei-vät ehkä kaipaa eniten suitsutusta ja fanfaareja parvekkeilta vaan oikeuden-mukaista palkkaa työn vaativuuteen, vaarallisuuteen ja raskauteen nähden.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kuinka saisimme saman kansanliik-keen taksikuskien palkkauksen kor-jaamiseksi?

Taksikuskien palkkauksessa ylei-sin palkanmuodostumisen muoto on provisiopalkka. Miten kävi nyt koro-nakeväänä? Ravintolat jouduttiin sul-kemaan ja muutenkin taksimatkojen määrät tipahtivat murto-osaan aikai-semmasta, joka silloinkaan ei ole ollut suuren suuri.

Taksikuskin keskipalkka normaali-aikana on 2000 € tietämillä, kun työ

sisältää viikonloppuöiden työskentelyt.Nyt taksikuskit saivat istua autois-

saan hiljaisissa 12 tunnin yöllisissä työvuoroissaan vailla tilille maksetta-vaa palkkaa.

Työt jatkuivat, joten he eivät olleet oikeutettuja työttömyysturvaan. Jol-lain taksikuskinkin tulisi elää, maksaa vuokra ja ostaa elämän välttämättö-myydet.

Samalla taksikuskien oli otettava kyytiin myös sairastuneet kyyditettävät.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Taksikuski on noin puolen metrin läheisyydessä asiakkaasta, joka voi olla viruksen kantaja. Loppukeväästä osaan taksiautoista tuli pleksejä asi-akkaan ja kuskin väliin, vaikka samaa hengitysilmaa autossa hengitettiin etuja takapenkillä.

Tuli ilmi, että autoihin välitettiin kyyditettäväksi Covid19-virukseen sairastuneita ja tästä ei voitu kertoa kuskille potilaan tietosuojan takia.

Ymmärrän että takseilla oli tärkeä rooli myös keväisen kriisin hoidossa.

Muistetaan, kun hyvin toimeentu-leva osa väestöstä vaatii Suomeen hal-vempia taksikyytejä se, miten kuskien palkat muodostuvat.

Muistetaan että meillä on työn-sankareita monissa elintärkeissä tehtävissä.

Muistetaan myös, että työttömiä oli jo ennen koronaakin.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Muutenkaan kaikille koronakevät ei ollut pelkkää Skype konferenssien maailmaa, eikä tehty pelkkää etä- ja digi työtä. Työelämän pieni palkkaiset joutuivat eniten kärsimään korona-pandemian seurauksista, edessä saat-toi olla lomautus tai irtisanominen

Kun akuutista pandemian hoidos-ta päästään, muistetaan pitää mukana uudessa kasvussa myös pitkäaikais-työttömät ja nuoret, jotka eivät ole vielä päässeet ensimmäiseenkään työpaikkaansa.

JOUNI GUSTAFSSONToiminnanjohtajaTyöttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry

Taksikuskit (t)yönsankarit tummansinisissä suorissa housuissaan!

Mee

ri Ko

utan

iem

i

KL:n lehden näytenumero korvaa syyskuun AKT-lehden

A KT:n hallitus on valinnut Jo-ensuun aluetoimitsijan Lauri Tiaisen keskustoimistolle palk-

kasihteeriksi ja Joensuun uudeksi alue-toimitsijaksi Antti Sainolan.

Joensuulainen Sainola on AKT:n hal-lituksen jäsen, Joensuun Schenker Oy:n luottamusmies ja Joensuun Autoalantyön-tekijöiden varapuheenjohtaja. Ammatiltaan

Marko Piirainen kallistuu nykyisen kassajärjestelmän kehittämiseen niin, että jokaisen työntekijän pitäisi vakuuttaa itsensä työttömyysturvan varalta. Kassajärjestelmää voitaisiin kehittää myös kohti isompia ja tehokkaampia yksiköitä.

Uusia työntekijöitä AKT:n palvelukseen

hän on yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Tiainen ja Sainola aloittivat uusissa

tehtävissä elokuun alussa. Samaan aikaan aloitti Oulun aluetoimistossa uutena toi-mistotyöntekijänä Eeva-Liisa Kemppai-nen.

Uudeksi AKT:n hallituksen jäseneksi Antti Sainolan tilalle tuli linja-autonkul-jettaja Juha Lihavainen Joensuusta.

Työttömyyskassassa. Sen muodostavat ny-kyisin AKT ja Suomen Merimies-Unioni. Uutena jäsenenä mukaan on tulossa Pos-ti- ja logistiikka-alan unioni PAU.

− Jokainen, joka hankkii auton, joutuu hankkimaan sille pakollisen liikenneva-

kuutuksen. Samalla tapaa jokaisen työn-tekijän olisi vakuutettava itsensä työttö-myyden varalta. Työttömyyskassan hän voisi valita itse, mutta paras valinta on varmasti oman sopimusalan kassa, sanoo Piirainen.

K uljetusliitot KL ry:n jäsenliittojen yhteisen lehden näytenumero ilmestyy 30. syyskuuta. Lehden

aineistopäivä on 1.9. Lehti korvaa AKT-lehden syyskuun numeron.

Osastojen ilmoitusten, kuten myös muiden ilmoitusten osalta, toimitaan kuten AKT-lehden ilmoitusten kanssa. Osastot voivat ilmoittaa lehdessä Osas-tot toimivat -palstalla samalla tapaa kuin

AKT-lehdessä. Osastojen ilmoitukset kuljetusliittojen yhteisen lehden näy-tenumeroon toimitetaan normaaliin tapaan AKT:n aluetoimistoihin ja muut ilmoitukset sähköpostilla osoit-teeseen [email protected]

KL:n jäsenliittojen lehden jatkosta ei ole tehty päätöstä. Loppuvuoden AKT-lehdet ilmestyvät kuten aiemmin on ilmoitettu.

mailto:[email protected]


Automaatio vei hollantilaisahtaajan työt Automaation takia työpaikkansa menettänyt ahtaaja John Arkenbout lähti kiertämään Eurooppaa kertoakseen mitä tapahtui.

TEKSTI Arto Jokela KUVAT Arto Jokela ja Jape Lovénin arkisto

Rotterdamin satamassa Uni-portin palveluksessa 31 vuot-ta työskennellyt ahtaaja John Arkenboutin, 55, työt päät-tyivät keväällä. Takana oli 31

vuotta ahtaajana. Uniport on osa maail-manlaajuista Steinweg-yhtiötä.

Lopetetussa terminaalissa työskenteli noin 200 henkilöä, joista ahtaajia noin 120. Uusissa tehtävissä yhtiön palveluk-sessa sai jatkaa noin 50 työntekijää. Loput jäivät työttömiksi tai päätyivät varhenne-tulle eläkkeelle.

Irtisanomisten taustalla oli Uniportin uusi automatisoitu terminaali Rotterda-min ulkopuolella. Se ei ole ensimmäinen automatisoitu terminaali Hollannissa. Historialliseksi tapauksen tekee kuitenkin se, että Rotterdamin vanha terminaali oli ensimmäinen, joka Hollannissa lopetettiin uuden automatisoidun terminaalin takia.

Automaation seurauksena ahtaustyö on myös muuttunut. Koneet toimivat au-tomaattisesti tai niitä ohjataan joystickillä valvomosta.

− Se on kuin pelaisi Playstationia. Ei se ole ahtaajien työtä, Arkenbout sanoo.

alwaysadocker@John Arkenboutin työsuhde ahtaajana päättyy virallisesti syyskuussa. Sitä ennen hän päätti kiertää Eurooppaa kertomassa oman tarinansa ja herättämässä ihmisiä automaation vaaroihin. Heinäkuun 25.

päivänä hän saapui Tallinasta Suomeen. Takana oli 8 matkapäivää ja yli 2 000 ki-lometriä.

− Haluan kertoa, miten minulle kävi ja herättää ihmisiä toimimaan automaa-tion ja robottien suhteen. Tämä on myös jäähyväismatka ammattikunnalle, johon olen kuulunut pitkään ja josta olen ylpeä.

Ylpeys omasta ammatista kuuluu pait-si puheessa, näkyy myös muutoin, muun muassa sähköpostiosoitteessa, jonka alku-osa on alwaysadocker@.

Hatunnosto suomalaisilleArkenbout korostaa järjestäytymisen mer-kitystä ja nostaa hattua tässä suomalaisille ahtaajille.

− Hollannissa me olemme vahvoja, mutta Suomessa olette vieläkin vahvem-pia, hän sanoo ja viittaa täkäläisten ahtaa-jien korkeaan järjestäytymiseen.

Matkansa aikana hän on tavannut ah-taajia ja ammattiliittojen edustajia Sak-sassa, Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Suomessa. Helsingissä häntä heinäkuun viimeisenä lauantaina isännöi Helsingin Ahtaustyöntekijöiden puheenjohtaja Jape Lovén. Suomesta eteenpäin hän jatkoi Saksaan.

Apua robottiverosta?Automaatio ei uhkaa Arkenboutin mu-kaan vain ahtaajien työpaikkoja, vaan koko yhteiskuntaa ja työpaikkoja myös satami-

Automaatio esillä myös ITF:n kongressissa

Automaatio nousi esille myös ITF:n kongressissa Singaporessa lokakuussa 2018, missä siitä puhuivat erityisesti hollantilaiset ja australialaiset ahtaajat.

Lue asiaa käsitellyt artikkeli AKT:n sivuilta https://www.akt.fi/uutiset/ itf-n-ahtaajat-ay-liiketta-kuultava-satamien-automatisaatiosta-paatettaessa/ ja https://www.akt.fi/uutiset/ melbournen-satamasta-mukavuuslippusatama/ tai AKT-lehden nettiversiosta osoitteessa http://www.e-julkaisu.fi/akt/10-2018/mobile.html#pid=8

Linkit aukeavat suoraan AKT-lehden verkkolehdessä.

en ulkopuolella. Hän ei osaa kuitenkaan sanoa, mitä pitäisi tehdä.

− Pelkkä sosiaalinen ohjelma, missä yli 60-vuotiaat laitetaan varhennetulle eläk-

keelle normaalia pienemmällä eläkkeellä, mikä ei riitä edes elämiseen, ja lopuille maksetaan työttömyyskorvausta, ei ole oikea ratkaisu.

Koska yhteiskunta tarvitsee rahaa toi-miakseen voisi hänestä yksi vaihtoehto olla robottivero.

− Näistä asioista pitäisi keskustella hy-vissä ajoin. Pian se voi olla myöhäistä.

Oma tulevaisuus aukiHollannissa eläkeikä on 67 vuotta. Siihen Arkenboutilla on matkaa yli kymmenen vuotta. Se, mitä hän tekee vuoden kulut-tua, on auki. Ahtaajaksi hän ei usko enää palaavansa. Siihen hän sanoo vaikuttavan myös aktiivinen ay-toiminta.

− Yksi tuttuni kehotti minua poista-maan historiani sosiaalisesta mediasta, jos mielin päästä töihin.

Tällä Arkenbout tarkoittaa sitä, että hän on ollut ammattiyhdistyksensä edustajana esillä mediassa New York Timesiä ja Hol-lannin televisiota myöten. Näin oli myös ahtaajien lakossa viisi vuotta sitten.

− Silloin minulle luvattiin, että työni säilyy ainakin viisi vuotta. Nyt se tuli sit-ten täyteen.

John Arkenboutin matkasta voit lukea hänen Facebook-sivuiltaan https://www.facebook.com/ dockerjohn.arkenbout

Helsingin Ahtaustyöntekijöiden puheenjohtaja Jape Lovén ja John Arkenbout Vuosaaren satamassa.

John Arkenbout haluaa herättää keskustelua automaatiosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja työpaikkoihin.

https://www.akt.fi/uutiset/itf-n-ahtaajat-ay-liiketta-kuultava-satamien-automatisaatiosta-paatettaessa/

https://www.akt.fi/uutiset/itf-n-ahtaajat-ay-liiketta-kuultava-satamien-automatisaatiosta-paatettaessa/

https://www.akt.fi/uutiset/melbournen-satamasta-mukavuuslippusatama/

https://www.facebook.com/dockerjohn.arkenbout

https://www.facebook.com/dockerjohn.arkenbout


LIITON KOLUMNI

palstalla kirjoittavat vuorotellen AKT:n puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen.

Ammattiyhdistysliike jäänyt taas alakynteen, kirjoittaa toi-mittaja Juha Akkanen HS:n kolumnissaan sunnuntaina 3.

elokuuta.Kolumnissa hän väittää, että ammat-

tiliiton jäsenyydestä ei ole juuri muuta hyötyä kuin työttömyyskassaan kuulu-minen, eikä kohta sitäkään. Jos tämä olisi se tärkein syy liittyä ammattiliiton jäseneksi, me olemme epäonnistuneet pahemman kerran viestiessämme am-mattiliiton jäsenyyden tärkeydestä ja merkityksestä. Tämän vuoksi meidän tulee olla koko ajan huolissamme omas-ta vaikutusvallastamme ja vaikuttamisen mahdollisuudesta sekä siitä, että osaam-me viestiä oikein ammattiliiton jäsenyy-den merkityksestä.

Myös väitteet, että nykyinen työttö-myysturvajärjestelmä olisi epäoikeu-denmukainen, eivät pidä paikkaansa. Jokaisella on vapaus nykyisen järjestel-män puitteissa vakuuttaa itsensä työt-tömyyden varalta kohtuullisen pienellä maksulla. Tämä ei poista sitä, etteikö työttömyyskassajärjestelmää ole syytä kehittää varsinkin heidän osaltansa, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia päästä turvan piiriin työssäoloehdon tms. syyn takia. Nykyistä järjestelmää tulee kehit-tää, ei romuttaa.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Miksi kirjoitin, että olemme epäon-nistuneet viestinnässä ammattiliiton merkityksestä? Tarkoitin sillä sitä, että ammattiliittoon kuulumisen merkitys − ja samalla kassan jäsenyys − on paljon muutakin kuin vain vakuutus työttömyy-den varalle. Koronatilanne, ja sen myötä työelämän lisääntynyt epävarmuus, on osoittanut, että ammattiliittojen tehok-kaalle ja kollektiiviselle edunvalvonnal-le on nyt sekä tulevaisuudessa entistä isompi tarve.

Ammattiliiton tärkein tehtävä on edistää ja puolustaa jäsentensä etua työelämässä, kehittää työelämää, työeh-tosopimustoimintaa, oikeudenmukai-sempaa palkkausta, vaikuttaa työlain-säädäntöihin jne.

Eikä työntekijöiden suojan tarve työelä-mässä sekä edunvalvonnassa ole mi-hinkään poistunut. Se valitettavasti vain koko ajan kasvaa, kun sopimusyhteis-kuntaa pyritään pala palalta murtamaan.

Kyse on myös päätöksentekotavasta. Tehdäänkö sopimuksia yhdessä ja sopi-malla, vai tehdäänkö niitä työnantajan sanelemana, määräämällä tai yksittäis-ten henkilöiden ratkaisuin?

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Työelämää on pitkälti rakennettu sopi-malla, ei sanelemalla. Suomi on ollut, ja sen tulee olla myös tulevaisuudessa, sopimusyhteiskunta, jossa keskusteluil-la ja eri ryhmien mielipiteitä kuunnellen yhdessä rakennetaan työelämän tasa-painoisia ratkaisuja sekä oikeudenmu-kaisempaa työelämää. Ne asiat, joita ammattijärjestöt rakentavat, voivat olla välillä valtavan suuria ja periaatteellisia, mutta työntekijän asialla ja puolella ol-laan kuitenkin koko ajan.

Yritykset tarvitsevat työntekijöitä myös jatkossa. Vaikka robotit, teknolo-gia ja digitalisaatio tekevät ja vähentävät yhä enemmän aiemmin ihmisellä olleita työtehtäviä, työntekijöitä tarvitaan töit-ten tekemiseen myös tulevaisuudessa. Työntekijän oikeuksissa ja oikeudenmu-kaisemman yhteiskunnan rakentamises-sa on ammattiyhdistystoiminnan ydin oltava myös jatkossa.

Työnantajalla on valtavat resurssit ajaa etujaan ja pitää puoliaan. Työnan-tajat ovat järjestäytyneet hyvin, joten ne pystyvät puolustamaan taitavasti omaa etuaan. Monissa yrityksissä asiat suju-vat hyvin, kun vastassa on työntekijöi-den arvoa kunnioittava työnantaja. Vah-vaa ja työntekijöiden asemaa turvaavaa ammattiyhdistysliikettä sekä työlainsää-däntöä tarvitaankin niiden kelvottomien yritysten takia.

Yhdessä olemme ammattiyhdistys-toiminnassa voimakkaampia, yhdessä saamme enemmän aikaan.

PEKKA LEHTONENAKT:n 1. [email protected]

Ay-liike alakynnessä?

Ahtaajilta odotetaan tes-esityksiäSatamajaoston puheenjohtaja ihmettelee työnantajan kasvanutta halua riidellä.

TEKSTI JA KUVA Arto Jokela

Ahtausalan työehtosopimuk-sen voimassaolo päättyy 31.1. 2021. Vaikka siihen on vielä aikaa, on valmistautu-minen tes-neuvotteluihin jo

käynnistymässä.AKT:n satamajaoston puheenjohtaja,

turkulainen ahtaaja ja Finnsteve Oy:n Turun pääluottamusmies Pasi Suonpää sanoo prosessin etenevän niin, että lop-pukesän ja alkusyksyn aikana ammatti-osastot tekevät satamajaostolle esityksiä tes-muutoksista ja tavoitteista.

− Satamajaosto käsittelee esitykset ja määrittää tavoitteet niiden pohjalta. Jo-kaisen ahtaajan oikeus ja velvollisuus olisi osallistua omassa osastossaan tavoitteiden asetteluun, hän sanoo.

Kun jaosto on tavoitteet määritellyt, käy neuvottelukunta neuvottelut. Tämän jälkeen jaosto käsittelee neuvottelutulok-sen. AKT:n puolella neuvottelutuloksen hyväksyy tai hylkää AKT:n hallitus.

Mennyt riitaisaksiPasi Suonpää sanoo yhteistyön työnanta-japuolta edustavan Satamaoperaattorien kanssa käyneen entistä vaikeammaksi viimeisen puolentoista vuoden aikana.

− Työtuomioistuimeen viedään paljon sellaisia asioita, joista on ennen pystytty sopimaan. Kysymys on tes-tulkinnoista. Työnantajan linja on muuttunut riitaisam-maksi, sanoo Suonpää.

Hänestä tämän asian selvittäminen on yksi tulevien tes-neuvottelujen isoista asioista.

Tulkintaoikeuteentarvitaan muutosOulun satamassa operoivat Herman An-dersson Oy:n pääluottamusmies ja sata-majaoston jäsen Pauli Keränen kävi viime vuoden puolella yt-neuvottelut, joiden tu-loksena yrityksen 90 ahtaajasta ja asenta-jasta irtisanottiin 26. Irtisanomisten syynä on Stora Enson paperitehtaan kahden ko-

Satamien työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31. tammikuuta 2021.

neen sulkeminen ja siitä seurannut sata-man liikenteen väheneminen.

Tämä vaikuttaa myös Keräsen tes-pohdintoihin. Esille nousevat sekä irtisa-nomisjärjestys että työehtosopimuksen tulkintaoikeus.

− Työnantajan tulkinta työehtosopi-muksesta on oikea, vaikka se olisi miten väärä tahansa niin pitkään, että asia saa-daan sovittua liittojen kesken tai työtuo-mioistuimesta saadaan siihen ratkaisu. Siihen voi mennä miten pitkään tahansa, hän sanoo.

Irtisanomisjärjestyksessä häntä pohdi-tuttaa muun muassa se, että työnantajan kannalta tärkeät työntekijät sanotaan vii-meiseksi irti. Tässä hänestä pitäisi painot-taa sitä, kenellä on eniten pätevyyksiä, ei yksinomaan työnantajan mielipidettä.

− Meidän tulkinnassa pätevyyksillä on painava merkitys.

Muuten Keränen uskoo, että AKT lähtee neuvotteluihin maltillisin vaatimuksin.

Tekstit edelläPorilaisen Oy Hacklin Port Service Oy:n pääluottamusmies ja AKT:n satamajaos-ton jäsen Harri Kuusisto uskoo, että so-pimusneuvotteluihin mennään tekstiky-symykset edellä.

− Aina neuvotteluissa koitetaan korjata niitä epäkohtia, joita sopimuskauden aika-na on ilmennyt, hän sanoo.

Myös Kuusisto uskoo, että neuvottelui-hin lähdetään maltillisin vaatimuksin.

− Meillä on ollut keskustelua esityksis-tä, mutta osasto päättää niistä syksymmäl-lä, sanoo Kuusisto.

Yksi asia Kuusistoa pohdituttaa erityi-sesti: ahtaajien töiden tulevaisuus.

− Kun aloitin Mäntyluodossa 34 vuotta sitten, meitä oli 250, nyt noin viisikym-mentä.

Kokonaisuudessaan kehitys ei hänen mukaansa ole ollut näin raju, mutta kaik-kiaan ahtaajien määrä on viimeisen kym-menen vuoden aikana laskenut.


Auton ollessa pesussa kuljet-taja Jouni Latvamäellä on hyvä hetki soittaa ajojärjes-telijälle. Hän kaivaa taskus-ta vanhan mallin epä-äly-

kännykän – ja hups, kännykkä luiskahtaa kädestä pesuhallin märälle betonilattialle.

Mutta eipä mitään, perinteinen kapula kestää. Latvamäki laittaa akun ja kuoren takaisin paikalleen ja soittaa puhelun mui-na miehinä.

Tässä yksi syy, miksi ihan tavallinen pu-helin on Latvamäen työssä korvaamaton. Hän on töissä Kuljetusliike Kantola & Ko-ramolla ja kuljettaa yhdistelmäajoneuvolla kappaletavaraa.

– Numero ykkönen yhteydenpidos-sa on edelleen puhelin, ja nimenomaan älytön puhelin. Akku kestää pitkään, tällä pystyy oikeasti soittamaan ja saa asiat hoi-dettua, Latvamäki kertoo.

– Kotiin ja kavereille soittelen älylli-sellä puhelimella, mutta siinäkin se on edelleen se luurin kuva, joka on eniten käytössä.

Etäpalavereja ja WhatsAppryhmiäToki myös uudet yhteydenpitovälineet ovat tulleet kuljettajan työhön.

– Työpaikan intrassa hoidetaan monia asioita. Se on toistaiseksi ihan verkko-osoitteessa, mutta siitä on tulossa kän-nykkäsovellus. Meillä on käytössä myös toinen sovellus, jolla voi seurata ajotapaa, Latvamäki kertoo.

Myös WhatsAppia tulee käytettyä, mutta kirjoittaminen ei tietenkään onnis-tu ajaessa. Latvamäen työpaikan omassa ryhmässä viestitellään kaikenlaista, ei pel-kästään välttämättömiä työasioita. Huu-moriakin on liikkeellä.

– Siellä saa kyllä kuulla, jos on töissä sählännyt jotain, Latvamäki sanoo ja nau-raa.

Tänä keväänä Latvamäki osallistui ensimmäistä kertaa työhön liittyvään Teams-palaveriin, niin kuin moni muu-kin suomalainen. Yt-neuvottelukunnan kokouksen piti olla Kajaanissa, mutta se pidettiin etänä.

– Tuntui se vähän oudolta, kun ei ole tottu-nut. Mieluummin menisin paikan päälle, Latvamäki sanoo.

Myös pomon järjestämiä vapaaehtoi-

sia Skype-palavereja on työpaikalla ollut, mutta niissä osanotto ei ole ollut mikään valtava.

– Kiva idea kyllä, mutta mieluummin

Älytön puhelin pitää yhä pintansaTeams-palaverit ja muut uudet yhteydenpitovälineet ovat tulleet myös kuljettajien työhön. Jouni Latvamäelle vanha kapula on silti luottotyökalu.

TEKSTI JA KUVAT Tua Onnela

Jouni Latvamäki on tuttu kävijä Suomen Raskaspesujen Kira Jaloselle. Elintarvikkeita kuljettava ajoneuvo pitää pitää siistinä.


odotan, että pomo tulee käymään.Latvamäki on pysytellyt poissa Face-

bookista, mutta Instagramia hän käyttää. Siellä hän seuraa monia kollegoja niin Suomesta kuin ulkomailta.

Pitkät päivät, hyvät vapaatJouni Latvamäen työssä päivät ovat pitkiä, toisinaan jopa 15 tuntia. Ensimmäisen puoliskon päivästä hän ajaa, ja illaksi hän siirtyy terminaalille trukin puikkoihin.

– Illalla lastataan runkokuormat, ja kun homma on jiirissä, lähdetään kotiin. Lähtöaika ei aina riipu itsestä, jos pitää esimerkiksi odottaa jotain tavaraa, Latva-mäki kertoo.

Pitkät päivät ovat työssä sekä hyvä että raskas puoli, Latvamäen mielestä kuiten-kin enemmän hyvä.

– Työt tulee tehtyä tehokkaasti, kun ne eivät katkea kesken päivän. Välillä ollaan työkavereiden kanssa mietitty, miten sitä saisi mitään tehtyä perinteisessä kahdek-san tunnin päivässä. Eikö siinä käy niin, että aamusta katsoo, että kohtahan on jo kahvitunti – ei tässä enää kannata aloittaa mitään, Latvamäki sanoo puolivakavis-saan.

– Pitkien työpäivien ansiosta meillä on myös arkivapaita, ja viikonloput meillä on nykyään rouvan kanssa yhdessä vapaata. Se on tärkeää sekin.

Luottamusmieheltä kysellään palkoistaLatvamäki on Kantola & Koramolla Tam-pereen toimipisteen luottamusmies. Teh-tävä tuli hänelle vähän yllättäen, mutta se ei ole osoittautunut mitenkään erityisen raskaaksi.

– Ihmiset kyselevät ihan perusjuttuja palkoista, tunneista ja sellaisesta. Aina on saatu selvyys, viimeistään niin, että olen antanut pääluottamusmiehen numeron. Kaikki on mennyt aika hyvin työn ohessa eikä ole tuntunut kuormittavalta. Ja onhan se tärkeää, että on yhteyshenkilö, Latva-mäki sanoo.

Hänen luottamustehtäviinsä kuuluu myös AKT:n valtuuston jäsenyys. Menossa on toinen kausi.

– Varsin mielenkiintoista on ollut. Siel-lä kuulee jos jonkinlaista tarinaa ja näkee uusia ihmisiä, ja koulutuspäivät ovat olleet hyviä, Latvamäki sanoo.

Valtuuston kevätkokous siirtyi tältä ke-väältä elokuulle koronaviruksen takia. Sitä ei sentään pidetty etänä.

Vilkaise myös nämä#truckerlife, #truckerlifestyle ja #busdriverlife: Näillä hauilla löytyy loputtomasti seurattavaa rekka- ja bussimaa-ilmasta.

#busphotograph ja #truckpictures: Kulkupelejä ympäri maailmaa. Myös Suomessa on rekka- ja bussikuvaajia, jotka julkaisevat kuvia bongaamistaan ajoneuvoista.

Truckers.crash: Kuvia rekkaonnettomuuksista (ei henkilöistä). Välillä on käynyt pahasti, välillä enemmänkin nolosti.

Iwonablecharczyk_official: Puolalainen muun muassa erikoiskuljetuksia ajava kuljettaja kuvaa itseään ja työtään.

Azadeshams_scania: Kehuu olevansa Lähi-Idän ensimmäinen naispuolinen kansainvälinen kuorma-autonkuljettaja. Selfieitä, tilannekuvia ja maisemia.

Truckerlucky: Hollantilainen nostolaitteella varustetun ajoneuvon kuljettaja nostaa kaikenlaista ja ujuttaa autonsa mitä erikoisimpiin väleihin.

Leo_rodoviario: Brasilialaisen linja-autonkuljettajan kuvia tien päältä.

Skype-palaverit ovat kiva idea, mutta mieluummin odotan, että pomo tulee käymään.

Vanhan mallin kännykkä on kestävä ja kätevä. Jouni Latvamäki soittaa ajojärjestelijälle sillä aikaa, kun auto on pesussa.

Elina Turunen eli pelinalle kuljettaa bulkkitavaraa ja kuvaa työtään.

Sofia Pahtela eli drive_with_sofia julkaisee linja-autonkuljettajan työstä – ja myös työttömäksi jäämisestä.

Kuvia ratin takaa, taukopaikoilta, päivän työlookista. Elina Turu-sen Instagram-tili näyttää siltä

kuin hänen työnsäkin, ja se on koko homman idea. Turunen on yksi monis-ta kuljettajista, jotka jakavat työpäiviään Instagramiin ja ylläpitävät siellä samal-la kuljettajien yhteishenkeä.

Turunen on Instagramissa nimellä pelinalle, ja hänellä on noin 1 100 seu-raajaa. Suomen mittakaavassa se on melko paljon, mutta maailmalta löytyy kuljettajia, joilla on kymmeniätuhan-sia, jopa yli satatuhatta seuraajaa.

Turunen kuljettaa työkseen bulk-kitavaraa. Lisäksi työhön kuuluu pur-kamista, lastaamista, näytteiden ot-tamista kuormista ja auton ja kärryn huoltoa. Esimerkiksi näin Turunen päivitti työstään viime vuoden syys-kuussa:

”Menneeseen vuoteen on mahtunu

Kuljettajien yhteishenki elää vahvana Instagramissa

kaikenlaista, sai kunnian laittaa pari uutta autoa liikenteeseen, yks kärri pa-loi osittain yhtenä työpäivänä. Ja pari kuukautta tuli kokeiltua litkunajoa erihienolla tuhatjalkasella. Nyt takas jauheitten parissa tällä tutulla topline scanialla. Ja tänä yönä siis sementit Jyväskylään ja Laukaaseen.”

Turunen kertoo, että Instagram on tärkeä ”kuljettajahengen” ylläpitäjä. Siitä on myös hyötyä yhteydenpidossa kollegoiden kanssa.

– Seuraan itse esimerkiksi toisten kuljettajien, rekkakuvaajien ja rekka-festareiden sometilejä, Turunen ker-too.

Työtä ja työttömyyttäSuomalaisia linja-autonkuljettajia Instagramissa edustaa esimerkiksi Sofia Pahtela eli drive_with_sofia. Hänellä on nelisensataa seuraajaa, ja

tili kertoo paitsi linja-autonkuljettajan työstä myös työttömäksi jäämisestä.

Pahtelan työt ovat juuri loppumas-sa, ja hän suree sitä avoimesti.

– Minä todella tykkään tästä työstä, ja työttömäksi jääminen sattuu todella paljon, hän kertoo.

Se näkyy myös päivityksissä. Pahte-la kuvaa työvälineitään eli linja-autoja, itseään töissä ja liikennettä. Samalla hän kertoo linja-autonkuljettajan työn iloista ja harmeista.

”Mie kärvensin just käämini. Jäin päästämään suojatielle kerennyttä naisoletettua yli, ja mitä tekee mer-su. No sillä on kiire ja lähtee tottakai ohittamaan vastaantulijoiden kaistan kautta. Minä siinä tööttään ja nainen pysähtyy. Ehkä vähän säikähtää. Pieni hinta siitä että olis muuten ehkä jääny auton alle”, Pahtela kuvaili ihmisten liikennekäyttäytymistä joulukuussa.


Ajaminen on sydämen asiaJos ihmismoottorin, sydämen suodattimet ovat tukossa, se tarkoittaa sepelvaltimotautia tai läppävikaa. Kone siis hyytyy ohittaessa. Sydämen rytmihäiriöitä voi verrata sähkövikaan eli kone pätkii tai sammuu. Matka tyssää siihen.

TEKSTI Sini Silvàn KUVAT Sini Silvàn ja Getty Images

Ajoterveys on kokonaisuus, eikä ihmistä arvioida yhden elimen perusteella. Ääri-päänä ja poikkeuksena ovat kuitenkin yksittäiset sairau-

det, joihin liittyy äkkikuoleman riski.– Meillä on sydänpotilaita, joilta voi läh-

teä taju saman tien. Jos se lähtee ratissa, siinä voi tappaa jonkun muunkin kuin oman itsensä. Sitä varten terveydenhuol-lon säädökset ovat olemassa, sanoo Pek-ka Porela. Hän toimii Turussa Ajopolilla kardiologian eli sydänterveyden asiantun-tijana ja hänellä on liikennelääketieteen erikoispätevyys.

Vaaratilanne kehä kakkosellaHän muistuttaa, ettei mikään laki ole täy-dellinen ja nostaa esimerkiksi tilanteen,

INFO:• Ajoterveyttä arvioidaan ajokortti-

luokkien mukaan ryhmä 1 (henki-löauto, mopo, mopoauto, moot-toripyörä, traktori) sekä ryhmä 2 (kuorma- tai linja-auto)

• Lääkärin arvioissa on olennaista,ajaako potilas henkilöautoa, traktoria tai onko hän ammatti-kuljettaja, ja ajettavana esimer-kiksi yhdistelmäajoneuvo tai linja-auto.

• Jos kuljettaja on ratissa kahdek-san tuntia tai kymmenen minuut-tia päivässä, riski on erilainen. Siksi ryhmä 1:llä ja ryhmä 2:lla on eroa.

• Ajoterveysohjeet kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta https:// www.traficom.fi/sites/default/files/ media/file/Ajoterveysohje_v1.2.pdf• Parhaita eväitä sydänterveyteen

on hoitaa verenpaineet kuntoon, pitää sydänsairauksien lääkitys kohdallaan ja pyrkiä sydänystä-vällisiin elämäntapoihin.

jossa täyttä bussilastia kiekkojunioreja kuljettanut linja-autonkuljettaja menetti tajuntansa kehä kakkosella. Vain valmen-tajan toiminta esti erittäin vaarallisen ja todella uhkaavan onnettomuuden.

– Kyseessä on meille tuttu sydänpotilas. Hänellä on ehdoton, pysyvä ajokielto ryh-män 2:n ajokortille. Hänellä on äkkikuole-man riski, koska hän on defibrillaattoripo-tilas. Nykyinen laki kuitenkin menee niin, että se todistus, minkä lääkäri on potilaalle

ja milloin ei saa ajaa raskaan kaluston ra-tissa, Porela sanoo.

Sepelvaltimotautikohtauksesta, pallolaa-jennuksista ja ohitusleikkauksista seuraa tietty aika ajokieltoa eli tarvitaan toipumis-ta ennen kuin voi mennä takaisin rattiin. Jälleen aikarajat ovat erilaiset henkilöauton kuljettajille ja ammattilaisille. On eri asia tehdä autolla kauppareissu kuin istua ratin takana kokonainen työpäivä.

– Aikarajat perustuvat siihen, miten monta kilometriä täytyy tien päällä olla, ennen kuin onnettomuusriski kasvaa.

– On monesti henkisesti ja sosiaalises-ti todella raskas päätös potilaalle, joskus lääkärillekin, jos on tehty päätös ajoluvan menettämisestä.

Useimmat sydänsairaudet ovat kuiten-kin vaarattomia ajoterveyden kannalta, kun ne ovat hyvässä hoidossa ja seurannassa. Silloin kun sairauteen liittyy äkkikuoleman riski, kortti on otettava pois ja sitä ei saa antaa takaisin vahingossakaan.

Meillä on sydänpotilaita, joilta voi lähteä taju saman tien.

viimeksi kirjoittanut ja lähettänyt poliisil-le, on se pätevä.

Defibrillaattori on ihon alle asennet-tu laite, joka auttaa hengenvaarallisissa sydämen rytmihäiriötilanteissa. Jos vaka-van henkeä uhkaavan rytmihäiriön vuoksi on perusteltua asentaa defibrillaattori, ei myönnetä enää ammattikuljettajan ajolu-paa. Kyse on siis eri asiasta kuin tavalli-semmasta sydämen tahdistimesta.

– Lääkärin tulisi aina tuntea potilaan historia. Äkkikuoleman riski sydänsai-rauksissa on onneksi harvinainen, mutta tässäkin tapauksessa todellinen, Porela linjaa.

Vaikka sydänsairaus aiheuttaisi kuole-man, tilanne on useimmiten se, että ihmi-nen tuntee ensin olonsa huonoksi. Hän ehtii pysäyttää auton ja ajaa tien reunaan, mistä hänet saatetaan löytää menehtynee-nä. Eikä kenellekään ulkopuoliselle ei ole tapahtunut mitään.

– Me punnitsemme koko ajan sitä, mikä on äkkikuoleman riski, mikä on mahdollisuus aiheuttaa muille vahinkoa ja voiko tajunnanmenetys aiheuttaa uhkaa muille.

Ammattikuljettajien kannalta viesti on siis se, ettei ajokieltoja aseteta, ellei ole pakko.

MyönteisiäsydänuutisiaHyvä uutinen on se, että suomalaiset ovat jo päässeet matalan riskin sepelvaltimo-kansakunnaksi. Silti sepelvaltimosaira-uksia on ihmisillä paljon. Ajoterveydessä kyse onkin siitä, onko sepelvaltimosairaus hallinnassa. Yksi mittari on, aiheuttaako vaikka parin sadan metrin reipas kävely jo oireita? Voidaan tarvita kardiologin arvio, rasituskoe ja silloinkin ajolupa voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan.

Sydämen vajaatoiminta on taas hankala asia ajoterveyden kannalta. Sydämen va-jaatoiminnan aste voi olla hyvin erityyp-pinen eri potilailla. Vaaralliset tapaukset pitäisi pystyä erottamaan.

– Tajunnanmenestykset ovat sydänlää-ketieteessä ehdottomasti vaikein osa-alue. Milloin sairaus aiheuttaa sen, ettei potilas saa ajaa, milloin ei saa ajaa ammatikseen

– Jokainen potilaskäyntion lääkärin kannalta ajoterveysarvio. Laki velvoittaa ilmoittamaan, jos potilas ei ole ajokykyinen, sanoo Pekka Porela.

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Ajoterveysohje_v1.2.pdf




JURISTIC PARK

palstalla kirjoittavat AKT:n vastaava lakimies Jukka Siurua sekä lakimiehet Annika Häggman ja Sara Seppänen.

Koeajasta tulee aina sopia työsopi-musta tehdessä. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, on työ-

antajan ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimus-ta solmittaessa. Koeaikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Pur-kaminen ei kuitenkaan saa tapahtua koe-ajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Työsopimuslain esitöiden mukaan perusteen tulee olla sellainen työntekijän henkilöön ja hänen työsuori-tukseensa liittyvä syy, jonka vuoksi työn-antajalla on peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Koeaikapurkua ei myöskään saa tehdä syrjintäkiellon vastaisesti syrjivin perustein.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Mikä siis on purkutilanteessa epäasial-linen peruste? Entä koeajan tarkoituk-sen määritelmä? Molempien käsittei-den harkinta tapahtuu viime kädessä tuomioistuimessa. Koeajan tarkoitus on, että työantaja arvioi työntekijän so-pivuutta ja työntekijä työn sopivuutta. Selvää on, että koeaikapurku on toteu-tettu sen tarkoitukseen nähden epäasi-allisella perusteella, jos työntekijän työ-suoritusta ei käytännössä ole pystytty edes arvioimaan.

Koeaikapurun katsottiin tapahtu-neen epäasiallisella perusteella hovi-oikeuden ratkaisemassa tapauksessa, jossa työnantaja purki työsuhteen koeajalla heti työnteon aloittamista seuraavana työpäivänä. Samoin oli ta-pauksessa, jossa työnantaja oli tehnyt arvion työntekijän soveltuvuudesta itsenäiseen työskentelyyn pakkausko-neella kahden päivän perehdyttämisen jälkeen. Eräässä toisessa tapauksessa hovioikeus puolestaan katsoi käräjäoi-keuden aiemmasta tuomiosta poiketen, että koeaikapurku, joka oli suoritettu ennen kuin työntekijä oli ollut työssä

kahta kotona tehtyä varallaolovuoroa lukuun ottamatta, oli tehty epäasiallisin perustein eikä työntekijän soveltuvuutta työhön voitu tosiasiassa arvioida.

Epäasialliseksi koeaikapurun pe-rusteeksi on oikeuskäytännössä myös tavallisesti katsottu se, että työntekijä vetoaa laillisiin oikeuksiinsa. Esimerkik-si työaikalakiin perustuvien oikeuksien vaatiminen, ylityösopimuksesta kieltäy-tyminen, vaatimus työehtosopimuksen soveltamisesta tai työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisesta ovat kaikki olleet oikeuskäytännössä epäasi-allisiksi katsottuja koeaikapurun perus-teita.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei työn-tekijän väite koeaikapurun epäasial-lisuudesta välttämättä menesty, ellei työntekijä kykene osoittamaan mitään varteenotettavaa ja konkreettista epä-asiallisen syyn perustetta. Pelkkä väite siitä, että purkamiseen ei ole ollut pe-rusteita, ei yksinään ole riittävä. Myös-kään pelkkä todistelu siitä, ettei työnte-kijän työsuorituksessa ole ollut lainkaan huomautettavaa ei välttämättä riitä. Ky-symys voi joskus kilpistyä pelkkään esi-miehen suorittamaan työntekijän suori-tuksen ja suhtautumisen sekä asenteen riittävän kestävällä tavalla toteutettuun harkintaan.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Koronapandemian vuoksi koeaikapurun perusteita on väliaikaisesti kevennetty ja 1.4.2020–31.12.2020 voimassa ole-van säädöksen mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen koeaikana myös työsopimuslain mukaisella taloudelli-sella ja tuotannollisella perusteella.

SARA SEPPÄ[email protected]

Työsuhteen purkaminen koeajalla – epäasialliset perusteet

Kilpailutus tiputti palveluliikenteen tasoaTurun joukkoliikenteen kilpailutus tehtiin väärän hankintalain mukaan. Uusitulla kilpailukierroksella voidaan tarvita jätti-investointeja uudentyyppisiin telisähköbusseihin.

TEKSTI Sini Silván KUVA Johannes Salovaara

A iemmin Fölin palvelu-liikennettä ajettiin Turus-sa täysmatalalattiaisilla MP-tyypin linja-autoilla. Autojen leveillä käytävil-

lä oli helppo liikkua rollaattorilla ja tulla kyytiin, kun auto niiasi koko kyljen pituu-delta. Autojen keskellä ei ollut porrasta ja auton keskiosassa oli reilusti 180 senttiä tilaa lastenvaunuille ja rollaattoreille.

Turun kaupunkiseudun joukkoliiken-nelautakunnan pöytäkirjassa 6.3.2019 todetaan, että palvelulinjat kilpailutetaan ”nykyistä vastaavana kokonaisuutena”. Samalla kalustovaatimuksista kuitenkin tiputettiin MP-tyypin autot pois. Savon-linja voitti kilpailutuksen normaaleilla M-tyypin 2-akselisilla linja-autoilla, joissa matalalattiaosuus ulottuu vain autojen puoliväliin ja lastenvaunutila on vain 120 sentin levyinen. Palveluliikenteen tutut autot jäivät varikolle.

Suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaan mielestä kilpailutus kuitenkin meni kuten pitikin.

– Ei siinä minun mielestäni mitään vir-heitä edes ole ollut. Kalustotyyppi on se, mikä on harkittu. Palvelulinjojen roolia muutetaan niin, että niitä ajetaan jatkossa samalla kalustolla kuin muutakin joukko-liikennettä, sillä kalustosta on tullut entis-tä esteettömämpää.

Olipa kyseessä virhe tai ei, niin uudel-la, meneillään olevalla palveluliikenteen kilpailukierroksella MP-autot ovat jälleen mukana.

Kriittistä palautettaHeinäkuun alussa palveluliikenteessä

aloittaneet M-tyypin autot ovat kipukoh-tineen kirvoittaneet asiakaspalautetta: rollaattoreja mahtuu kyytiin vähemmän. Asiakkaat, jotka ovat aiemmin voineet is-tua auton takana, joutuvat nyt istumaan etuosassa, koska eivät pysty käyttämään rappusia. Auton keskeltä puuttuu vielä etämaksulaite. Lisäksi käytävän leveys on entistä kapeampi.

– Tietysti henkilölle, joka kulkee rol-laattorilla, tämä voi heikentää liikkumista, Jorasmaa myöntää.

Vielä karkeampi virhe selviää jouk-koliikennelautakunnan pöytäkirjasta 10.6.2020. Kaupungin palvelulinjojen kilpailutuksessa käytettiin väärää hankin-talakia, jonka vuoksi optiovuotta ei voitu käyttää. Nyt käydään uusi palvelulinjojen kilpailutus lyhyelle jaksolle ennen runko-linjauudistusta 2022.

Toinen kuuma peruna Fölin kilpailu-tuksessa on jo kertaalleen ratkaistu linjo-jen 6, 7 ja 7A-kilpailutus. Hankintapäätös kumottiin, kun huomattiin, että myös sii-nä oli käytetty hankintalakia erityishankin-talain sijaan. Uudelle kilpailukierrokselle kokonaisuutta kasvatettiin. Tuloksena oli Turun mittakaavassa massiivinen kilpai-lutus kahdesta kohteesta ja yhteensä noin 60 linja-autosta. Samassa kilpailutuksessa ovat linjat, 6, 7, 7A, 8, 13, 31, 32, 42, 61, 92 ja 93.

Vaikka kilpailutus ei suoraan vaadi säh-köbusseja, annetaan parhaat pisteet pääs-töttömistä busseista, joiksi sähköbussit lasketaan. Tässä tapauksessa kyse on myös aivan uudentyyppistä kolmiakselisista te-lisähköbusseista eli kalustosta, jollaista ei ole käytössä vielä missään Suomessa.

Vielä 7.8.2020 Fölin nettisivuilla mainostettiin, että ”palvelulinjojen bussit ovat kokonaan matalalattiaisia, leveäovisia ja niissä on väljät sisätilat.” Jutun kirjoittamisen myötä teksti muutettiin muotoon”lähes kaikki Turun seudun joukkoliikenteen bussit ovat matalalattiaisia”.



PITKÄLLÄ LINJALLA 2/3

Suomessa ei nykyisinkään saa maksaa miten surkeita palkkoja tahansa. Yleissitovien työehto-sopimusten pitäisi taata suu-rimmalle osalle työntekijöistä

asiallinen palkka riippumatta siitä, ovat-ko he suomalaisia vai ulkomaalaisia ja liittoon kuuluvia vai kuulumattomia.

Käytännössä näin ei kuitenkaan tapah-du. Törkeitä alipalkkaustapauksia on tul-lut esiin tänäkin kesänä – ja monia, ehkä vielä törkeämpiä, jää koko ajan piiloon.

Siksi ammattiliitot ovat vuosikausien ajan yrittäneet ajaa käyttöön järeämpää konstia: alipalkkauksen kriminalisointia. Se tekisi liian pienen palkan maksamises-ta rikoksen, josta seuraa rangaistus.

Palkkakeinottelu on helppoaNykyisessä mallissa palkkojen tasoa ja maksamista valvovat virallisesti aluehal-lintovirastot (avi). Niiden satunnaiset valvontakäynnit eivät kuitenkaan tuota yrityksille kummoista kiinnijäämisriskiä.

Jos avi löytää puutteita, se voi joissakin tapauksessa määrätä yritykselle laimin-lyöntimaksun, ja äärimmäisissä tapauk-sissa avi tekee poliisille rikosilmoituksen työsyrjinnästä. Yleensä alipalkkauksesta

Juttusarjassa esitellään ammattiliittojen tavoitteita, jotka ovat olleet pitkään esillä mutta eivät ole vielä toteutuneet.

on kuitenkin seurauksena pelkkä toimin-taohje.

Alipalkkausta kokeva työntekijä itse voi haastaa työnantajansa oikeuteen, yleensä ammattiliittonsa avulla. Jos alipalkkaus voidaan todistaa, työnantaja joutuu mak-samaan rästiin jääneet palkat, mutta muut seuraukset jäävät yleensä pieniksi.

Ammattiliitot voivat nostaa palkkaon-gelmia esiin, painostaa yrityksiä ja roh-kaista työntekijöitä aktiivisuuteen, mutta valvonnan ja sanktioiden puutetta nekään eivät voi ratkaista.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen us-koo, että alipalkkauksen kriminalisointi parantaisi tilannetta merkittävästi.

– Nykyisin meillä ei ole rikoslaissa ri-kosnimikettä, joka suoraan koskisi alipalk-kausta. Kun tällainen rikosnimike otettai-siin käyttöön, se olisi vahva viesti: täällä ei hyväksytä palkkakeinottelua ja siitä voi seuratakin jotain.

– Samalla kriminalisointi johtaisi myös siihen, että valtiovallan viranomaisten täy-tyisi valvoa asiaa kunnolla.

Koskee kaikkia suomalaisiaAlipalkkauksen kriminalisointi on tullut esiin erityisesti keinona puuttua ulkomaa-

laisten työntekijöiden hyväksikäyttöön. Nykyiset keinot purevat erityisen huonos-ti silloin, kun työntekijät itse eivät tunne oikeuksiaan tai eivät uskalla vaatia niitä.

– Mutta alipalkkausta on myös suoma-laisten työntekijöiden keskuudessa. Esi-merkiksi kesätyöntekijät ja määräaikaiset eivät useinkaan uskalla valittaa, koska pelkäävät, että työ loppuu siihen, Timo Koskinen sanoo.

Hän korostaa, että huonoimmassa ase-massa olevien työntekijöiden auttaminen hyödyttää myös niitä työntekijöitä, jotka kuuluvat liittoon ja joilla menee nyt ihan hyvin. Alipalkkaus kun vaikeuttaa rehel-listen yritysten toimintaa ja laskee koko alan palkkatasoa.

Itse asiassa Koskinen uskoo, että ali-palkkauksen kriminalisoinnista hyötyisi koko yhteiskunta.

– Alipalkkaus on kuin lumipallo, joka kasvaessaan alkaa syödä kaikkea: rehellis-ten yrittäjien bisnestä, verotuloja, hyvin-vointiyhteiskuntaa ja niin edelleen. Jos se saataisiin kitkettyä, seuraisi valtavasti hyvää.

Hyvää keskustelua vireilläTimo Koskinen on ollut iloinen siitä, että

ammattiliittojen kestotavoite näyttää vii-mein nytkähtäneen hieman eteenpäin. Hallitus ilmoitti kesäkuussa, että se on perustanut työryhmän selvittämään ali-palkkauksen kriminalisointia.

Samalla myös toinen kestotavoite, am-mattiliittojen kanneoikeus, on noussut esiin. Yhdessä alipalkkauksen kriminali-soinnin kanssa se antaisi tehokkaita kei-noja puuttua esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden riistämiseen.

– Viimeaikainen keskustelu, jota työ-ministeri Tuula Haatainen (sd) on virittä-nyt julkisuudessa, on ollut juuri oikeaa. Se on ollut sitä, mitä ay-liike on ajanut vuo-sikausia. On ollut lohdullista, että viimein jokin tuntuu etenevän.

Alipalkkauksen kriminalisointi ei silti nykyisenkään hallituksen aikana ole läpi-huutojuttu, kaikkea muuta.

Alipalkkauksen kriminalisointi auttaisi koko yhteiskuntaaAmmattiliittojen pitkäaikainen tavoite on tänä vuonna saanut uutta pontta. Alipalkkauksen kriminalisointi antaisi vahvan viestin riistofirmoja vastaan.

TEKSTI Tua Onnela KUVA Getty Images

Jos alipalkkaus saataisiin kitkettyä, seuraisi valtavasti hyvää.


IHMISEMME MAAILMALLA

Monet muistanevat 90-lu-vut sketsisarja Kumme-lin vitsin pingispöydän ääressä toisiaan kannus-

tavista ruotsalaisista muun maailman palaessa sodan liekeissä. Palle - Kalle -kannustushuudot raikuvat ja meno on kepeää. Tämä sketsi on valitettavasti palannut usein mieleeni kuluneen ke-vään aikana Tukholmassa ikkunasta ulos katsellessani. Koronassa ja sen uhreissa ei ole mitään hauskaa, ei todellakaan. Mutta jotain ruotsalai-sen kansanluonteesta sketsiin on silti ehkä saatu vangittua. Meno pyritään pitämään kepeänä, vaikka ympärillä palaisi. Hyvässä ja pahassa.

Näen Ruotsissa ja ruotsalaisissa paljon positiivista. Yhteisöllisyys, tietty kepeys ja iloisuus ovat hurmaavia piir-teitä. On myös ilo seurata ruotsalaisten itsevarmuutta ja uskoa omiin päätök-siin. Näillä ominaisuuksilla Ruotsista on luotu yksi maailman menestyvim-mistä maista ja kansankodissa on hyvä elää. Silti olo on koronakevään mittaan ollut hämmentynyt ja olen käynyt läpi kaikki klassiset poikkeusolojen tunne-myrskyt – suru, kiukku ja lamaannus ovat vaihdelleen positiivisen tsemppa-uksen kanssa vuoropäivinä.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Itselläni ja perheelläni on kaikki hyvin. Suomalaisia ystäviä ja mediaa seura-tessa tunsi totisesti asuvansa kahdes-sa eri todellisuudessa ja hetkittäin oli hankala päättää, minkä maan suosi-tusten mukana tulisi elää. Suomeen soitellessa hävetti oma jokseenkin löperö suhtautuminen rajoituksiin. Ja toisaalta tuntui järkevältä elää oman kotipaikkansa ohjeiden mukaisesti. Siirryimme toki jo maaliskuussa etä-töihin, emme käyneet ravintoloissa tai tavanneet ystäviä sisätiloissa, mutta muuten elimme suhteellisen normaa-listi. Poikkeusolot alkoivat yllättävän nopeasti tuntua tavallisilta ja arki pyö-ri entiseen malliin. Ystävät Suomesta soittelivat huolestuneina Ruotsin uuti-sia seuratessaan, mutta meillä kotona arki tuntui turvalliselta ja tavalliselta.

Suurin yksittäinen henkilökohtainen ahdistukseni syntyi rajojen sulkemises-ta. Ymmärrän hyvin, miksi niin tehtiin, enkä tietenkään matkustanut keväällä Suomeen. Mutta yllätyin itsekin, miten paljon se minua harmitti. En ollut aja-

tellut säännöllisten Suomi-vierailujeni olevan minulle erityisen tärkeitä, mutta niiden yhtäkkinen loppuminen aiheutti sietämätöntä koti-ikävää. Ja tietysti ym-märrän myös olevani onnekas. Minulla työt jatkuvat, läheiseni ovat terveitä ja kaikki on hyvin. Silti ikävä oli suuri.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kesälomalla näin tilaisuuteni koit-taneen. Siirryin kolmen viikon mök-kieristyksestä Uumajasta puolityhjällä autolautalla Vaasaan ja sieltä kolmeksi viikoksi Helsinkiin, jossa karanteenin jälkeen uskalsin alkaa tavata läheisiä-ni. Ja voi sitä riemua! Äitini oli hieman pessimistisesti varoitellut minua, ettei Suomi ehkä vastaisikaan korkeita odo-tuksiani. Mutta kuinka väärässä hän olikaan. Hakaniemen tori, Mustik-kamaan uimaranta, Lappeenranta ja kesämökki Saimaan rannalle. Ruislei-pä, Fazerin suklaa, herneet, mustikat, mansikat. Kesäillat ystävien kanssa ja aamukahvit hiljalleen heräilevässä Kal-liossa. Elin kolme viikkoa omaa Suomi-unelmaani ja nautin joka hetkestä!

Kirjoitan tätä tekstiä kotiinpaluu-päiväni aamuna. Olo loman loppumi-sesta on haikea, mutta töihin ja myös Tukholmaan on mukava palata. Syksyn suhteen on valitettavasti totuteltava ajatukseen siitä, etteivät työmatkat vieläkään pääse alkamaan. Onneksi meillä on kuitenkin monta mielen-kiintoista kehittämisprojektia edessä, videokokoukset toimivat kohtuullisesti ja töitä riittää EU:n minimipalkkakes-kustelun, vihdoin maaliin saadun (!) liikkuvuuspaketin, ja pohjoismaisten liikenneministereiden tiivistyvän yh-teistyön merkeissä. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu poikke-usoloissa – ratkaisumalleja ja tukipa-ketteja on hyvä verrata ja oppia toisil-tamme. Tässä haluamme olla mukana ja jäsenliittojemme tukena.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Lomalta takaisin Ruotsiin ja työn tou-huun. Hyvillä mielin ja virkistyneenä. Kiitos Suomi ja ystävät – toivottavasti nähdään pian taas!

ANU KOLJONENNTF:n pää[email protected]

Meanwhile in Sweden M eillä alipalkkaustapa-

ukset ovat yleensä sel-laisia, että jokin palkan

elementti on jätetty maksamatta. Osa alipalkkauksesta on tietoista: työnan-taja perustelee esimerkiksi, että heil-lä on sovittu, ettei ylitöistä makseta tai että jokin työnantajan mielestä turha lisä jätetään maksamatta. Osa taas johtuu ihan tietämättömyydestä, kertoo AKT:n vastaava lakimies Juk-ka Siurua.

Myös AKT:n aloilla esiintyy suora-naista työntekijöiden hyväksikäyttöä. Räikeimmissä tapauksissa uhrit ovat yleensä ulkomaalaisia, ehkä suomea ja englantia taitamattomia kuljettajia.

– Toki meidän aloillamme vaa-

Mikä on alipalkkausta?

Alipalkkauksen kieltävä pykälä ei ole ihan yksinkertainen sorvattava, niin kuin eivät pykälät yleensäkään. Yksi selvitettävä asia on, mitä ylipäätään

tarkoitetaan alipalkkauksella. Se ei ole helppo kysymys.Onko alipalkkaus sitä, että peruspalkka on maksettu väärin? Vai pitääkö

alipalkkausta määriteltäessä tuntea kaikki työehtosopimukset ja niiden jokainen määräys esimerkiksi lisistä?

SAK:n päälakimies Timo Koskinen uskoo kuitenkin, että kysymys on rat-kaistavissa.

– Juristien kesken olemme puhuneet, että voitaisiin aloittaa siitä, että ali-palkkaus katsottaisiin peruspalkan maksamiseksi väärin.

Kuljetusaloilla alipalkkaus on yleistä

ditaan jonkinlaista pätevyyttä, joten hurjimpia työperäisen ihmiskaupan muotoja meillä ei välttämättä esiin-ny. Mutta sitä kylläkin, että ulkomaa-laisia työntekijöitä ja heidän tietä-mättömyyttään käytetään hyväksi ja vääristetään kilpailua, Siurua kertoo.

Siuruan mukaan AKT:llä ei ole halua nostaa nykyistä enempää ti-kunnokkaan sellaisia työnantajia, joiden virhe palkanmaksussa ei ole tahallinen. Sen sijaan tietoista vilun-kia vastaan alipalkkauksen kriminali-sointi olisi hänestä tärkeä ase.

– Olen sitä mieltä, että tämä olisi ammattiliittojen kanneoikeuttakin tärkeämpi keino puuttua työehtoso-pimusrikkomuksiin.

–

AKT:n hallituksen päätöksellä voidaan vuosittain myöntää liiton jäsenille koulutusstipendejä, joiden suuruus voi olla 100−500 euroa.

Stipendiä voi hakea luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, I varavaltuutettu, II varavaltuutettu, työsuojeluasiamies tai ammattiosaston toimihenkilö, joka on käynyt omaan luottamustehtäväänsä liittyvän koulutuksen.

Stipendin voi käyttää liiton tavoitteiden mukaisen koulutuksen, jota edellä mainittu henkilö tarvitsee kyseisen luottamustehtävänsä hoitamisessa, kustannusten kattamiseen.

Stipendiä ei myönnetä koulutukseen, jonka kustannuksista koulutussopimuksen mukaan vastaa joko työnantaja tai ammattiosasto.

Stipendin edellytyksenä on koulutuksen loppuun suorittaminen.

Jos stipendin myöntämisen edellytyksiä on rikottu, stipendi voidaan periä takaisin.

Stipendiä voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Keväällä hakemusten on oltava liiton toimistossa 30.3. ja syksyllä 31.10. mennessä.

Stipendihakemukset 31.10.2020 mennessä osoitteeseen; AKT ry, järjestö- ja koulutussihteeri Esa Tuominen, PL 313, 00531 Helsinki.

Lisätietoja Esa Tuominen p. (09) 6131 1224.

Koulutusstipendit haettavana

mailto:anu%40nordictransport.org?subject=


Kuljetusalalle vie monta tietä. Pieksämäkeläisen Arto Kähä-rän, 29, reitti kulki kaupalli-sen koulutuksen ja Gigantin myyjän töiden kautta yhdis-

telmäajoneuvon kuljettajaksi. Päällim-mäisenä alan vaihtoon vaikutti epävarma työllisyys elektroniikkajätin palveluksessa.

Kuljetusalan työvoimapoliittisesta kou-lutuksesta hän kuuli kaveriltaan, ja poh-ti, että voisi hakea itsekin koulutukseen. Hakemus hyväksyttiin ja niin käynnistyi vuonna 2013 ura kuljetusalalla.

− Ensin minun piti ajaa kuorma-auto-kortti. Sen jälkeen hain yhdistelmäajoneu-vonkuljettajan kurssille.

Kähärä kertoo alussa jännittäneensä ison auton ajamista.

− Kun ensimmäiselle työkeikalla lähti yksin isolla autolla, niin olihan se. Alussa piti vältellä esimerkiksi ahtaita paikkoja, hän muistelee.

Tottuminen yhdistelmäajoneuvon aja-miseen kävi kuitenkin nopeasti.

Kuljetusliike Kantola & Koramolla Kä-härä on työskennellyt kuutisen vuotta. Helmikuun alussa hän vaihtoi asema-paikkaa Mikkelistä Varkauteen. Samaan aikaan HCT-yhdistelmät tulivat laillisiksi tieliikenteessä. Sellainen tuli myös Kähä-rän ajettavaksi. Yhtiöllä on kaksi HCT-yhdistelmää, joita hän ajaa Kajaanin ja Etelä-Suomen väliä.

Kiire ei sovi tien päälle

Alipalkkaus ja kabotaasi kuljetusalan pahimmat ongelmatLisääntyvä valvonta, kovemmat rangaistukset ja tienkäyttömaksu ulkomaisille kuljetusyrityksille olisivat Arto Kähärän ja Asko Nykäsen mielestä vastaus alipalkkauksen ja kabotaasin ongelmiin.

TEKSTI Arto Jokela KUVAT Arto Jokela sekä Arto Kähärän ja Asko Nykäsen arkistot

− Sitä ennen ajoin pääasiassa Joensuun ja Etelä-Suomen väliä normaalilla täysperä-vaunuyhdistelmällä.

Dieseliä linjaautoilleKähärän mikkeliläinen kollega Asko Nykänen, 33, ajaa Savonlinja Oy:n palve-luksessa säiliöautoa. Takana yhtiön pal-veluksessa on 8 vuotta. Sitä ennen hän kuljetti yhdistelmäajoneuvolla elintarvik-keita. Kortin hän ajoi armeija-aikana.

Nykänen ajaa kahden muun kuljettajan kanssa Teboilin sopimusajoa. Se käsittää polttoainetoimitukset yhdellä autolla (polt-toöljy, diesel, bensiini) Teboilin asiakkaille sekä huoltoasemille Etelä-Savon alueella. Toisella Savonlinjan omissa väreissä ole-valla autolla huolehditaan yhtiön omien varikoiden polttoainehuollosta. Alue on suhteellisen laaja.

− Omat varikot sijaitsevat Mikkelin, Lappeenrannan, Savonlinnan, Joensuun, Kuopion, Kotkan, Kouvolan ja Heinolan suunnilla, kertoo Nykänen.

Nykäsen työ on itsenäistä ja päivän työt saa suunnitella itse. Tärkeintä on, että ne tulevat hoidetuksi.

− Oman porukan kanssa pystytään so-pimaan työt hyvin, hän sanoo.

Hankalat työajatKähärä on viihtynyt kuljetusalalla. Töitä on riittänyt ja palkka tullut ajallaan. Työssä

häntä miellyttää sen itsenäinen luonne.− Aika rauhassa töitä saa tehdä.− Työajat, hän kuittaa, kun siirrytään

miinuspuolelle. Epäsäännölliset työajat vaikeuttavat

harrastuksia ja muita tekemisiä. Yövuo-rossa työaika alkaa aikaisin aamuyöstä ja päättyy iltapäivällä. Päivävuorossa menee toisinpäin eli iltapäivästä aamuyöhön.

Viikonloput ovat yleensä vapaita, mutta

jos työvuoro alkaa maanantaita vastaise-na yönä, on sunnuntaina ruvettava nuk-kumaan ajoissa. Työvuoroihin sopeutu-minen on häneltä onnistunut kuitenkin aika hyvin.

Asko Nykänen ei puolestaan pidä työ-aikoja niin pahana, vaikka suunnilleen vastaavaa 12 tunnin vuoroa tekeekin. Sen hän kuitenkin toteaa, että yötyö rasittaa selvästi enemmän kuin päivätyö.

Asko Nykänen ja Arto Kähärä ovat huolissaan alipalkkauksen lisääntymisestä kuljetusalalla. Omassa työssään he pitävät ikävimpinä puolina työaikoja ja talvea. Parasta työssä on itsenäisyys.

Arto Kähärä ajaa HCT-yhdistelmää Kajaanista Etelä-Suomeen Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:n palveluksessa.


Mukana aytoiminnassa

Arto Kähärä on ollut Mikke-lin Automiehet osasto 012 nuorisovastaava viimeiset

kaksi vuotta. Hän on myös osaston toimikunnan jäsen. Asko Nykänen on ensimmäistä kauttaan toimikun-nan varajäsen.

Kähärä kuvaa ay-toiminnassa mukana olemista ”ihan antoisaksi”. Siinä pystyy vaikuttamaan osaston toimintaan, sitä mitä tehdään ja mi-hin rahat käytetään.

− On ollut mielenkiintoista havai-ta, miten suuri organisaatio osaston taustalla on ja miten paljon se tekee erialisia asioita, pohtii puolestaan Asko Nykänen.

Sitä Kähärä kuitenkin harmit-telee, että kevääksi suunniteltu

nuorisomatka jäi koronan takia tekemättä. Viime vuonna vastaava tapahtuma oli risteily. Se tehtiin 10 hengen voimin.

− Se toteutetaan myöhemmin. Onhan tässä aikaa, pohtii Kähärä.

Jäsenkehitys huolenaKähärä ja Nykänen pohtivat am-mattiyhdistysliikkeen tulevaisuutta. Siinä suurin huoli on jäsenkehitys.

− Jos tätä vauhtia mennään vielä 5−10 vuotta, niin ei hyvältä näytä, pohtii Kähärä.

Kähärä näkee yhtenä ongelmana sen, että nuoret eivät tiedä oikeuksis-taan työelämässä eivätkä sitä, mikä on ollut ammattiyhdistysliikkeen merkitys niiden saamisessa.

Kolmen lapsen isänä Nykänen hyödyntää vuorotyötä muun muassa siinä, että saa usein aamuisin saatella lapset kouluun.

Talvi, kiire ja liukkausToinen työn miinuspuoli on liukkaus. Lämpötilojen vaihtelut Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä aiheuttaa myös ongelmia. Kun etelässä lämpötila on nollassa tai plussalla ja pohjoisessa reilusti pakkasta, niin lumen paakkuuntuminen ja jäätymi-nen aiheuttavat ongelmia myös autossa.

Liukkauden riskit Nykänen koki uransa alkupuolella, kun ajoi mutkaisella pikku-tiellä kuorma-autolla talvella ulos. Onnek-si ei käynyt sen pahemmin.

− Aura-auto oli ajanut hiljattain tien liukkaaksi. Sen päälle oli satanut ohut lu-mikerros. Oli mukamas myös kiire. Mutka meni suoraksi ja siihen loppui kiire, hän kertoo.

− Ylämäkeen sijoittuvat risteykset, joi-hin jää helposti kiinni, pohtii Kähärä tal-vikelien pahimpia paikkoja.

Kumpikin painottaa omaa vastuuta. Pitää katsoa mihin autolla voi mennä ja

että sieltä pääsee myös pois. Myös vauh-ti on säädettävä kelin mukaan. Kiireestä kumpikin on sitä mieltä, ettei sitä saisi tien päällä olla.

Talven vastapainona ovat kesät, etenkin kesäaamut.

− Kesäaamuna tien päällä. Mikä sen mukavampaa, tunnelmoi Kähärä.

Alipalkkaus ja kabotaasiAlan pahimmaksi ongelmaksi Kähärä nostaa alipalkkauksen. Sen, ettei työnte-kijälle makseta sitä, mitä hänelle työehto-sopimuksen mukaan kuuluisi.

− Se on valitettavan yleistä. Tiedän monta kuljettajaa, jotka ajavat pelkällä tuntipalkalla, hän sanoo

Kähärä toteaa, että alipalkkauksesta kärsii koko ala. Se vääristää kilpailua, koska rehelliset yrittäjät eivät pysty kilpai-lemaan epärehellisten kanssa.

Alipalkkaukseen liittyy myös kabotaa-si, joka sekin vääristää kilpailua. Jos ulko-maalaisille kuljettajille maksettaisiin suo-malaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa, niin ongelmaa ei olisi. Näin ei

Asko Nykänen ajaa kahden muun kuljettajan kanssa Teboilin sopimusajoja asiakkaille sekä huoltoasemille Etelä-Savon alueella. Ryhmän vastuulla on lisäksi huolehtia, että Savonlija Oy:n alueen linja-autovarikoilla riittää polttoainetta.

Simo Rohtula on paitsi innokas keilailija, myös pitkäaikainen AKT:n aktiivi. Hän on muun muassa Heinolan Automiehet osasto 050:n kunniapuheenjohtaja. Hänelle on myönnetty myös AKT:n kultainen ansiomerkki.

Keilailun juhlavuosiAKT:n keilailun parhaimmuudesta kilpaillaan 30. kertaa. Juhlakilpailu pidetään Heinolassa.

TEKSTI Arto Jokela KUVA Niilo

Takalainen

AKT:n keilailun mestaruuskilpailu-jen alku voidaan jäljittää vuoden 1990 edustajakokoukseen, jossa

joukko keilailusta innostuneita kokous-edustajia pohti kilpailujen järjestämistä.

Seuraavaksi liiton johto kutsuttiin Hei-nolaan, jossa paikalliset aktiivit pohjusti-vat asiaa. Vierailun jälkeen heinolalaiset jättivät liiton johdolle anomuksen kisojen järjestämisestä. AKT:n ensimmäiset kei-lailun mestaruuskilpailut pidettiin Heino-lassa vuonna 1991.

Nyt siis kilpaillaan 30. kertaa AKT:n mestaruudesta.

− Kilpailuihin odotetaan yli viittäkym-mentä osallistujaa, kertoo jo ensimmäisiä kilpailuja järjestämässä ollut ja juhlakil-pailun johtajana toimiva Simo Rohtula.

Yli 80-vuotias Rohtula sanoo, että nämä ovat viimeiset kilpailut, joita hän on järjestämässä. Sitten on aika siirtää vastuuta nuoremmille.

AKT:n mestaruuskilpailujen karsin-nat järjestetään 19. syyskuuta ja finaali 26.syyskuuta Heinolan keilahallissa.

Lisätietoja AKT:n nettisivuilta ja tämän leh-den ilmoituksesta.

Tahkolla uusi lomakohdeAKT:n uusin lomakohde Tahkolla on haetta-vissa syksyn mökkihaussa. Kyseessä on 117 neliömetrin kokoinen huoneisto, jossa on makuutilat kuudelle henkilölle. Huoneisto sijaitsee laskettelurinteiden ja Tahko Span läheisyydessä.

Lisätietoja lomapaikoista AKT:n sivuilta osoit-teessa https://www.akt.fi/jasenedut/lomapaikat/

− Tarvitaan valistusta. Tietoa oikeuk-sista ja työelämän toiminasta, pek-kaspäivistä ja lisistä, hän sanoo.

Hänen mielestään näistä asioista pitäisi kertoa jo ammattikoulussa.

Nykänen on samaa mieltä, mut-ta nostaa esille myös rennomman yhdessäolon merkityksen. Erilai-silla vapaamuotoisilla tilaisuuk-silla voitaisiin saada porukkaa mukaan, ja kiinnostumaan myös asia puolesta.

Haastattelun lopussa kumpikin paljastuu motoristiksi. Siitä seuraa oma keskustelunsa, joka kallistuu siihen suuntaan, että ryhdytään suunnittelemaan motoristitapaa-mista, oman osaston tai laajemman yhteistyön puitteissa.

kuitenkaan ole, vaan ulkomaisen kuljet-tajan palkka on murto-osa suomalaisen kuljettajan palkasta.

Kähärästä ja Nykäsestä paras ratkaisu niin alipalkkauksen kuin kabotaasin on-gelmiin olisi tehostunut valvonta ja ko-vemmat sanktiot. Epärehellisesti toimivia yrittäjiä pitäisi voida valvoa ja rankaista nykyistä joustavammin ja kovemmin. Sama lääke purisi myös kabotaasin on-gelmiin.

− Nykytekniikalla olisi helppo valvoa ulkomailta tulevaa liikennettä. Laitetaan autoon GPS-paikannin kun se tulee Suo-meen, niin sen liikkeet tiedetään tarkal-leen, sanoo Nykänen.

He kannattavat myös tienkäyttömaksua ulkomaalaisille kuljetusyrityksille. Senkin valvonta toimisi GPS:n avulla. Sen sijaan dieselveron nosto ei saa ymmärrystä. Se kiristää entisestään kuljetusalan kovaa kilpailua ja saattaa johtaa myös epätervee-seen kilpailuun.

− Ala on niin kovin kilpailtu, että diese-lin hinnan korotusta saadaan tuskin vietyä hintoihin, he pohtivat.

https://www.akt.fi/jasenedut/lomapaikat/


Pitkä ero perheestä ja ystävistä voi kuormittaa ajan mittaan kehoa ja mielialaa. Kuljetus- ja ilmailualalla työkeikat voivat olla viikkojen mittaisia.

– Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeu-det sekä vaikeudet osallistua harrastuksiin koetaan kuormitustekijöksi, psykologi Mi-kael Sallinen Työterveyslaitokselta kertoo.

Pitkään jatkuessaan sosiaalisten yhte-yksien puute voi rasittaa mielialaa.

– Kehittynyt viestintäteknologia helpot-taa etäyhteydenpitoa, mutta käsitykseni mukaan se ei täysin korvaa oikeaa läsnä-oloa, Sallinen toteaa.

Kotiasiat kuntoon ennen lähtöäFinnairin lentoemännän Paula Olbertin pisimmät lennot kestävät 11 tuntia suun-taansa. Työrupeama voi viedä viikonkin, jos Finnairilla ei ole kaukokohteesta kuin yksi lentovuoro viikossa Suomeen.

Työvuorolistan saatuaan Olbert ryhtyy

Pitkät työrupeamat voivat rassata mieltäKuljettajien ja lentohenkilöstön pitkät työrupeamat haastavat terveyttä, ihmissuhteita ja mielenterveyttä. Lähtöä helpottaa, jos kotiasiat ovat kunnossa. Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan pitkät työkeikat ja niihin usein liittyvät epäsäännölliset työajat voivat heikentää henkistä hyvinvointia. Omaan jaksamiseen voi kuitenkin vaikuttaa.

TEKSTI Tiina Tenkanen KUVAT Tiina Tenkanen ja Paula Olbertin kotialbumi

aikatauluttamaan kolmilapsisen perheen arkea.

– Olen meillä se, joka listaa menot ja hoitaa kalenterit. Pidän huolta, kenen pi-tää olla missäkin mihinkin aikaan, Olbert kertoo.

Myös hänen puolisonsa tekee matka-työtä. Olbertin mukaan se helpottaa mo-lempien asennoitumista arkeen: kumpi-kin tietää, miltä ikävä erossa perheestä tuntuu ja mitä on olla yksinään lasten kanssa.

– On helppo lähteä pitkälle työmatkalle, kun tietää, että kotona on kaikki kunnossa.

Samaan rytmiin aikaerosta huolimattaOlbert valmistautuu pitkälle lennolle le-päämällä. Kohdemaassa hän pyrkii nou-dattamaan paikallisen aikavyöhykkeen mukaista elämää.

– Pystyn nukkumaan missä vain. Syön ja menen nukkumaan samassa rytmissä kuin paikallisetkin, ja nukun hyvin.

Jos aikaa on, hän käy kuntosalilla tai pitkillä lenkeillä.

Toisinaan lentokoneen matkustamo-henkilökunta jää kohdemaahan pidem-mäksi ajaksi odottamaan paluulentoa. Silloin on aikaa pitää yhteyttä perheeseen videopuheluilla.

– Lasten koulupäivän päätyttyä juttelen heidän kanssaan ja illalla käyn puolison kanssa asioita läpi, Olbert toteaa.

Hän kertoo, että työkavereiden kanssa aterioidaan ainakin iltaisin, jotta kenen-kään ei tarvitse jäädä yksin hotellihuonee-seen.

Kaukolennnot, joissa ollaan perillä vain yksi yö, ovat Olbertille mieluisimpia.

– Lasten myötä en enää haluaisi olla viikkoa yhtäjaksoisesti poissa. Varsinkaan, jos sinä aikana on tärkeitä lasten tapah-tumia, kuten harrastenäytöksiä. Niissä haluaisin olla läsnä.

Ystäväpiiri koostuu kuljettajistaSchenkerin palveluksessa työskentelevä yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Sami Kor-punen vie elintarvikkeita Suomesta Ruot-siin. Työjakso on kolme viikkoa, jonka jälkeen Korpunen ajaa kotiin viikon lepo-tauolle. Matkaa tulee taitettua keskimäärin 600 kilometriä päivässä, lähes 100 000 kilometriä vuodessa.

– Lastauspiste on Tuusulassa. Joskus en jaksa ajaa 300 kilometriä kotiin Siikai-siin vuorokauden mittaisen viikko levon aikana, sillä kotiin päästyä saisin melkein samoin tein lähteä takaisin.

On helppo lähteä työmatkalle, kun kotona on kaikki kunnossa.

Katso videoAKT:n sivuilta www.akt.fi/

vlog

Paula Olbert pitää työstään, mutta kotiinpaluu on kaikkein mukavinta. (Paula Olbertin kotialbumi)

– Ei tätä työtä tekisi, ellei tästä tykkäisi, Sami Korpunen sanoo.

Sami Korpusella voi kulua kolmekin viikkoa hyttimajoituksessa. Silloin pedin alla sijoitetulle jääkaapille on käyttöä.

https://www.akt.fi/vlog/

https://www.akt.fi/vlog/


OTA KÄYTTÖÖN AKT:n MOBIILISOVELLUS

Sovellusta ei tarvitse ladata erikseen sovelluskaupasta, vaan se ladataan suoraan verkkosivuosoitteen kautta:

https://mobiili.akt.fi

Kun avaat ensimmäisen kerran AKT sovelluksen, sinun tulee kirjautua sisään jäsennumerollasi ja salasanalla. Sama kirjautuminen kuin extranettiin. Salasana on ensimmäisellä

kerralla henkilötunnuksesi loppuosa, mutta jos olet jo kirjautunut esim. eAsiointiin tai extranettiin liiton verkkosivuilla käytä samaa

salasanaa kirjautuessasi mobiilisovellukseen.

SOVELLUS ON KÄYTÖSSÄ VAIN JÄSENILLE

Sähköinen Jäsenkortti näkyy sovelluksessa ensimmäisenä. Jäsenkortti -sivulta löytyy mm. oman alueesi aluetoimiston

yhteystiedot.

Sovelluksen sisältöä kehitetään koko ajan. Myöhemmin sovelluksessa tulee toimimaan yksi kirjautuminen, joten kun

olet kirjautuneena mobiilisovellukseen sinun ei tarvitse kirjautua uudelleen eAsiointiin tai extranettiin.

LISÄTIETOJA

Anne-Maarit Valli

p. 09 6131 1203 | [email protected]

iOS laitteen Safariselaimen kautta (laitteen oletusselain)

1. Kirjoita selaimen osoite -kenttään https://mobiili.akt.fi

2. Klikkaa näytön alareunasta ikonia, jossa on neliö ja nuoli ylös

3. Rullaa valikkoa ylöspäin ja klikkaa esiin tulevasta valikosta "Lisää Koti-valikkoon”

4. Klikkaa oikeasta yläkulmasta "Lisää"

5. Sovellus-kuvake tallentuu laitteesi näytölle

Android laitteen Chromeselaimen kautta 1. Kirjoita selaimen osoite

-kenttään https://mobiili.akt.fi

2. Klikkaa oikeasta yläkulmasta kol-mea pistettä

3. Klikkaa esiin tulevasta valikosta "Lisää AKT aloitusnäyttölle"

4. Klikkaa "Lisää"

5. ja vielä kerran "Lisää"

6. Sovellus-kuvake tallentuu laitteesi näytölle

Sovelluksen lataaminen puhelimeen

OSASTON NUORISOVASTAAVAT KOKOONTUVAT HELSINGISSÄ 31.10.

Nuorisovastaavien tapaaminen Helsingissä kuljetusliittojen koko-ustiloissa lauantaina 31. lokakuuta 2020 klo 10.30 alkaen. Kokoonnu-taan yhteen vastaavien tapaamiseen kehittämään liiton nuorisotoimintaa ja keskustelemaan työtaisteluista.

Osastojen nuorisovastaaville lähetetään henkilökohtainen kutsu tapaamiseen.

Ilmoittautuminen:Ilmoittaudu viimeistään 12.10. verkossa https://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat/nutasyksy2020/

Jos varsinainen nuorisovastaava ei pääse tapaamiseen toivomme, että osasto lähettää toisen nuoren aktiivin paikalle.

MajoitusLiitto kustantaa osallistujien majoituksen la-su väliseksi yöksi kahden hengen huoneissa Scandic Paasissa Hakaniemessä.

Lisätietoja: Juha Häkkinen p. 040 772 4636, [email protected] tai Anne-Maarit Valli p. 09 6131 1203, [email protected]

Korpusen ajorupeamien aikana hänen puolisonsa hoitaa perhettä. Arki suunni-tellaan työvuorolistan mukaan.

Korpunen on tehnyt reissutyötä per-heen perustamisesta lähtien, joten hänen lapsensa ovat Korpusen mukaan jo tottu-neet, ettei isä ole aina paikalla.

– Monista juhlista olen jäänyt paitsi, Korpunen toteaa.

Hän on ehtinyt olemaan läsnä kolmen lapsensa synnytyksessä. Kerran hän on saanut tiedon lapsensa syntymästä ajettu-aan laivaan.

Yksinäisyyden tunnetta ei oleTyöterveyslaitoksen Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto -jul-kaisussa todetaan, että kuljettajan työ voi olla yksinäistä. Sellaiseksi Korpunen ei työtään tunne. Yhteydet kotiin ja ystäviin onnistuvat puhelimitse.

– Ajossa tulee puhuttua paljon handsfreellä.

Korpunen kiittää säännöllistä työrytmi-ään. Vaikka työtä on noin 15 tuntia vuo-rokaudessa, yötä myöten ei tarvitse ajaa. Työvireyttä pitävät yllä myös säännöllinen ateriarytmi sekä säännölliset tauot.

Työpäivän päätteeksi Korpunen lenk-keilisi mielellään, jos tietäisi pääsevänsä urheilusuorituksen jälkeen suihkuun.

Hänen ystäväpiirinsä muodostuu enim-mäkseen muista kuljettajista. AKT:n Ulkomaankuljettajien yhdistyksen koko-uksiin hän pyrkii osallistumaan vapaalla ollessaan.

– Meitä on niin vähän, että jos 10-15 jäsentä saadaan paikalle, se on saavutus.

Yhteistoiminnalla parempaa työtäTyöviihtyvyyttä lisää, jos työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työaikoi-hin. Työterveyslaitoksen Mikael Sallinen toivoo, että työnantaja voisi lisätä työn ennustettavuutta eli sopia työvuoroista mahdollisimman pitkälle etukäteen. Se auttaisi työntekijää suunnittelemaan ja järjestämään sosiaalista elämäänsä ja har-rastuksiaan.

– Turvallisuuskriittisissä tehtävissä työntekijän hyvinvoinnilla on seurannais-vaikutuksensa työturvallisuuteen. Työtä tulisi kehittää yhteistoiminnassa työnan-tajan ja työntekijäpuolen välillä. Kyse on molempien osapuolten intresseistä, Sal-linen tiivistää.

Hän ehdottaa matkatyötä tekeville jut-tutuokioita samaa työtä tekevien kanssa.

– Kaverin tsemppaaminen ja vertais-tuki ovat hyviä. Työterveyshuollon kanssa voi suunnitella elintapojen tai työn muu-tosta.

Tiesitkö, että...

... työnantajan on aina järjestettävä työterveyshuolto?

https://mobiili.akt.fi

mailto:anne-maarit.valli%40akt.fi?subject=

https://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat/nutasyksy2020/

https://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat/nutasyksy2020/




Kaakkois-Aasian Indonesia on maailman suurin muslimi-maa. Ammattiyhdistysaktii-vien oikeuksien loukkaukset ovat yleistyneet viime vuosi-

na maassa, kun talouden vauhdittamisen verukkeella halutaan purkaa työntekijöi-tä suojelevia lakeja. Viimeksi huhtikuun lopulla presidentti Joko ”Jokowi” Widodo joutui perääntymään koronan verukkeella kiihdyttämistään uudistuksista. Työnteki-jöiden oikeuksia heikentävää lakiesitystä niin kutsutusta Omnibus-paketista jou-duttiin lykkäämään liittojen kovan painos-tuksen alla. Liitot uhkasivat lähteä kaduille osoittamaan mieltään, koronakaranteenis-ta huolimatta.

Indonesian pääkaupungin Jakartan lentokenttä on merkittävä lentoliikenteen keskus. Lentoyhtiöt ovat viime vuosina ha-keneet taloudellista kasvua ulkoistamalla toimintojaan, kuten matkatavaralogistiik-kaa, siivousta ja cateringpalvelujaan.

Ulkoistamisen takia vuokratyö on kasvanut valtavasti, mikä on puolestaan heikentänyt työntekijöiden neuvotteluase-maa, palkkaa, työehtoja ja työsuhdeturvaa. Lentokenttien työntekijät ovatkin erityisen haavoittuvassa asemassa. Kaiken lisäksi työnantajat suhtautuvat järjestäytymiseen erittäin epäluuloisesti.

SASKin ja AKT:n tuella pystyttiin luo-maan yllättävänkin nopeasti eri työntekijä-ryhmien ammattiliittojen yhteenliittymä, joka on parantanut huomattavasti työnte-kijöiden neuvotteluvoimaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lisää pieniä liittoja olisi liittymässä mukaan yhteenliittymään.

AKT:n lehdessä 2/2019 kerrottiin Ge-buk-liitosta, jonka cateringfirmojen työn-tekijät perustivat, sillä olivat kyllästyneet oikeuksiensa polkemiseen. Työntekijöi-den suurimpia huolia ovat työsuhteiden pirstoutuneisuus ja työnantajan mielival-taiset irtisanomiset. Työntekijöille tuttu kuvio on se, että heidät irtisanotaan juuri ennen heinäkuuta terveystarkastuksen perusteella, jotta heille ei tarvitsisi mak-saa Suomen lomarahaa vastaavaa etuutta. Työntekijät eivät saa nähdä terveystarkas-tusten tuloksia. Muutaman kuukauden päästä työntekijä otetaan uudestaan pal-velukseen, lomarahoja köyhempänä.

Kuljetusalan maailmanliitto ITF:n to-teuttaman ja SASKin ja AKT:n tukeman

Lentokentän työntekijöille tietoa oikeuksistaan, kuljetusalalle parempia työehtoja

AKT edistää ihmisoikeuksia maailmalla AKT on ollut tukemassa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin toimintaa sen perustamisajoista lähtien, jo yli 30 vuotta. Historiansa aikana AKT on ehtinyt osallistua useaan eri SASKin hankkeeseen ja edistää demokratiaa, parempia työoloja ja elämiseen riittävää palkkaa kolmella mantereella.

TEKSTI Lotta Jokinen KUVAT Asko Peltola, Antti Sadinmaa ja SASK

hankkeen tavoitteena on se, että lentoken-tän työntekijät mekaanikoista lentoemän-tiin tuntisivat omat oikeutensa ja osaisivat puolustaa niitä. Vuonna 2018 perustettu Gebuk on hyvä esimerkki tästä. Vaikka jär-jestäytyminen pelottaa työntekijöitä, saa-vat he lisäpontta kansainvälisestä tuesta. Kuljetusalan työntekijöiden oikeudet eteläisessä Afrikassa Mosambikilla on maarajaa Tansanian, Sambian, Malawin, Zimbabwen, Etelä-Afrikan ja Eswatinin kanssa. Mosambik on edelleen yksi maailman köyhimmistä valtioista, vaikka talouskasvu on ollut vii-me vuosina mittavaa. Maan suurimmat satamat ovat pääkaupunki Maputon lähel-lä sekä Nacalassa ja Beirassa. Portugalin siirtomaavallan aikana maahan raken-nettiin mittava rautatieverkosto tuomaan tarvikkeita sisämaasta Intian valtameren satamakaupunkeihin. Rautatiet tosin kär-sivät paljon maan sisällissodan aikana, joka päättyi vuonna 1992 rauhansopi-mukseen.

Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF toteuttaa yhdessä paikallisten ammattiliittojen kanssa hanketta, joka keskittyy kahteen merkittävään eteläisen Afrikan kuljetuskäytävään. Hanke toimii pääasiassa Mosambikin alueella ja erityi-

sesti maantie-, rautatie- ja satamatoimin-noissa. Paikallisia ammattiliittoja pyritään vahvistamaan koulutusten, jäsenhankin-nan, tutkimuksen ja liittojen yhteistyön avulla.

Myös Mosambikissa kuljetusalan pal-veluja on yksityistetty. Seuraukset eivät ole kovinkaan usein positiivisia, vaan usein käy niin, että työvoiman tarve vähenee ja ammattiliittojen toiminta vaikeutuu. Paikallisten asukkaiden kannalta palvelut heikentyvät.

AKT:n tukema hanke keskittyy siihen, että liitot pystyvät paremmin ymmärtä-mään yksityistämistä ja reagoimaan sii-hen. Samalla pyritään kasvattamaan liit-tojen välistä yhteistyötä sekä jäsenmääriä. Kun liitot vahvistuvat, voidaan työehdoista sopia entistä paremmin.

Kolumbian liittoihin nuoria ja naisia Latinalaisen Amerikan Kolumbia on yksi vaarallisimmista maista ammattiyhdis-tysaktiiveille, vuosien 2016 ja 2019 välillä maassa tapettiin yli 600 ammattiyhdis-tysaktiivia. Ihmisoikeuksia puolustetaan maassa usein siis oman hengen uhalla. Vaikka Kolumbian oikeistolainen hallitus ei ole ollut erityisen ay-myönteinen, on positiivisia tuloksia silti saatu aikaan. Ko-

lumbiassa on myös liikehdintää naisten oikeuksien suhteen: naiset vaativat entistä äänekkäämmin vahvempaa roolia yhteis-kunnassa. Eräs rajapyykki saavutettiin lokakuussa 2019, kun pääkaupunki Bo-gotán pormestariksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen, vihreitä edustava Claudia López Hernández.

AKT on tukenut yhdessä SASKin kans-

Isan Saputra ja hänen työkaverinsa kyllästyivät jatkuvaan hyväksikäyttöön ja perustivat Gebuk-liiton vuonna 2018. Samalla Isanista tuli liiton ensimmäinen puheenjohtaja. (SASK)


Tiesitkö, että...

... sinulla on oikeus nähdä työterveyshuollon toimintaohjelma?

sa paikallisia ammattiliittoja hankkeessa, jossa tuetaan kuljetusalalla työskentelevi-en nuorten järjestäytymistä. Hankkeessa on pyritty vahvistamaan ammattiliitto SNTT:ta ja edistämään nuorten työnte-kijöiden roolia siinä. Nuorten työnteki-jöiden rooli liitoissa on elintärkeää, sillä nuoria osallistamalla saadaan liittoihin jat-kuvuutta sekä heille tärkeitä asioita esille.

Hanke päättyi vuoden 2019 lopussa, ja sen tulokset ovat olleet positiivisia ottaen huo-mioon sen, miten vaikeassa ympäristössä hankkeen parissa on työskennelty.

Suurimpia haasteita kuljetusalalla ja satamissa ovat Latinalaisessa Amerikas-sakin työntekijöiden heikko edunvalvon-ta ja vuokratyöjärjestelmien hyväksikäyttö. Tyypillisiä ongelmia Kolumbian kuljetus-alalla ovat työehtosopimusten puute, nol-latyösopimukset, palkkojen polkeminen, puutteet työturvallisuudessa sekä ikään ja etniseen taustaan perustuva syrjintä. On myös melko tavallista, että työnantajat perustavat omia liittojaan tai uhkailevat järjestäytyneitä työntekijöitä. Moni nuori jättää liittymättä ammattiliittoon, sillä pel-kää työpaikkansa vaarantumista.

Nuorten ja naisten määrää on pyritty nostamaan ammattiliitossa ja saamaan

Kuljetusliittojen yhteisen lehden

näyte numero (AKTlehti 6/2020)

Ilmestymispäivä 30.9. Aineistopäivä 1.9.

Nro Aineistopäivä Ilmestyminen

5 5.8. 19.8.

69.9.1.9.

23.9.30.9.

7 14.10. 28.10.

8 2.12. 16.12.

AKT-lehden ilmestyminen

syyskaudella 2020Kuljetusliitot KL ry:n yhteinen lehti korvaa

AKT-lehden syyskuun numeron.

sitä kautta heidän ääntään enemmän esil-le. Hankkeen aikana perustettiin nuorten komiteoita sekä järjestettiin tapahtumia, kuten jalkapallo- ja biljarditurnauksia. Hanke onnistui hyvin tavoitteissaan: lii-tot ovat saaneet solmittua uusia työehto-sopimuksia sekä rekrytoitua uusia jäseniä, joista iso osa on naisia. SNTT:sta tunnus-tetaan, että liiton sisälläkin nuorten si-sällyttäminen päätöksentekoon vaati aja-tustavan muutosta, joka ei sujunut ilman nikottelua. Hankkeen tärkeä anti oli kui-tenkin se, että liittoihin saatiin esikuvia, jotka pystyvät puhumaan ammatillisen järjestäytymisen puolesta.

Tulevassa hankkeessa keskitytään ilmailualaanSASK ja AKT ovat tukemassa hanketta, joka keskittyy Ethiopian Airlinesin työn-tekijöiden järjestäytymisen ja liittojen neuvotteluvoiman vahvistamiseen.

Ethiopian Airlines on suurin Afrikassa toimiva lentoyhtiö, ja se operoi Etiopiasta 37 maahan, mm. Togoon, Mosambikiin ja Malawiin. Yhtiö vaikuttaa ilmailu-markkinoihin Afrikassa, ja se on usein ainut yhteys muille mantereille. Hanke rajataan alussa yhtiön kuuteen pääkohde-maahan, jotka ovat Nigeria, Ghana, Kenia, Norsunluurannikko, Senegal ja Etiopia. Alkuvaiheessa tavoitteena on kartoittaa ilmailualan ammattiliitot, niiden kapasi-

teetit, tarpeet, työntekijämäärät ja ryhmät. Samalla pyritään luomaan solidaarisuus-toimintaa eri maiden liittojen välille ja luo-daan yhteinen strategia jäsenhankintaan.

Hanke on viivästynyt koronavirusepi-demian vuoksi, mutta se päässee täyteen vauhtiinsa syksyn 2020 aikana.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskes-kus on vuonna 1986 perustettu työelämän ihmisoikeusjärjestö. SASKilla on Suomessa 37 jäsenjärjestöä, joita ovat suomalaiset am-mattiliitot sekä keskusjärjestöt STTK ja SAK. Toiminta rahoitetaan pääosin ulkoministe-riön kehitysyhteistyövaroin. Loput tulevat jäsenjärjestöiltä ja yksityisiltä rahoittajilta. Kumppaneina SASKin toiminnassa ovat pääasiassa kehittyvien maiden ammatti-liitot, kansainväliset ammattijärjestöt sekä muutamat koulutus- ja tutkimuslaitokset.

Mosambikissa kuljetusalan palveluita on yksityistetty. Muutos ei aina ole ollut positiivinen, vaan monesti esimerkiksi ammatillinen järjestäytyminen on vaikeutunut. (Asko Peltola)

Kolumbian naisista hieman yli 40 % on työelämässä. Alhaista lukua selittää muun muassa naisten matala palkkataso. (Antti Sadinmaa)


Sekä työntekijä että työnantaja voivat irtisanoa työsopimuksen irtisanomisaikoja noudattaen. Mikäli työnantaja ei noudata ir-tisanomisaikaa, on työntekijällä

oikeus irtisanomisajan palkkaan. Mikäli työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa, hän on velvollinen korvaaman työnanta-jalle palkan siltä ajalta, jona ei ole noudat-tanut irtisanomisaikaa.

Työntekijän sanoessa työsopimuksensa irti, hänellä on lain sekä useampien työeh-tosopimusten mukaan alle viiden vuoden työsuhteen perusteella kahden viikon mit-tainen irtisanomisaika. Mikäli työsuhteen pituus on yli viisi vuotta, irtisanomisajan pituus on yksi kuukausi.

Henkilökohtaiset syytTyösopimuslain 7 luvussa on määräyk-

Työsopimuksen irtisanominenTyösuhde voi päättyä työntekijän irtisanoutumiseen, irtisanomiseen tai jommankumman osapuolen tekemään työsuhteen purkuun.

TEKSTI Jyrki Halvari KUVA Getty Images

Laki määrittää irtisanomisajan minimin

Työnantajan irtisanoessa työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanomisaika on työsopimuslain mukaan seuraava: 1) 14

päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden, 2) yksi kuukausi, jos työsuh-de on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta, 3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta, 4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta, 5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.Työehtosopimuksissa irtisanomisajoista on voitu sopia myös toisin. Myös työsopimuksissa irtisanomisajasta voidaan sopia toisin. Tällöin laki mää-rittää kuitenkin irtisanomisajan vähimmäispituuden.

Vaikka työsopimusosapuolilla on sopimusvapaus myös irtisanomis-tilanteessa irtisanomisajasta, niin on kuitenkin työtekijän huomioitava, että oikeus työttömyysturvaan tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisano-misperusteilla syntyy vasta lain- tai työehtosopimuksen mukaisen irtisa-nomisajan päätyttyä.

Irtisanomisajan jälkeen lopputili on maksettava viimeisen työpäivän jälkeen heti, jos ei työsopimuksella ole lopputilin palkanmaksusta muuta sovittu.

siä työntekijän henkilöön liittyvistä irti-sanomisperusteista. Työntekijä voidaan irtisanoa asiallisella ja painavalla syyllä, kun häntä on ensin varoituksella ohjattu rikettä tai huolimattomuutta korjaamaan tilanteessa, jossa hän rikkoo olennaisesti työnantajan ohjeistuksia ja määräyksiä, eikä varoituksesta huolimatta korjaa me-nettelytapojaan. Henkilöön liittyvä asialli-nen ja painava syy voi syntyä myös silloin, kun työntekijä ei selviydy enää työtehtä-vistään. Myös näissä tapauksissa nouda-tetaan irtisanomisaikoja.

Työsopimuslain mukaan asiallisena ja painavana syynä ei voida pitää aina-kaan; 1)työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole nii-den vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimuksen jat-kamista, 2)Työntekijän osallistuessa työn-tekijäliiton tai ammattiosaston toimeen-panemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 3)työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumis-taan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimin-taan, 4) turvautumista käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

KoeaikaMikäli työntekijä ja työnantaja ovat sopi-neet koeajan käytöstä työsuhteen alussa, voidaan työsopimus päättää ilman irti-sanomisaikaa jommankumman sopija-puolen toimesta koeaikaa käyttäen. Koe-aikapurkuun ei kuitenkaan saa käyttää

epäasiallista perustetta. Epäasialliseksi perusteeksi katsotaan ainakin terveyteen liittyvät syyt, työntekijän vakaumukseen-, uskontoon -, poliittiseen toimintaan -, ammattiyhdistystoimintaan liittyvät syyt.

Mikäli työnantaja päättää koeaikaan vedoten työsopimuksen, katsotaan työso-pimuksen päättyvän työntekijästä johtu-vasta syystä ja voi johtaa karenssiin. Nor-maalisti koeaikana ei voida työsopimusta päättää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, mutta nyt ”korona-aikana” on tehty määräaikainen lakimuutos vuoden 2020 loppuun asti, jolloin myös näillä perusteilla voidaan päättää työso-pimus koeaikaan vedoten ilman irtisa-nomisaikaa.

Työsuhteen purkuTyösopimuslain 8 luvun perusteel-la työnantaja saa purkaa päättymään heti työntekijän työsopimuksen irtisa-nomisajasta tai työsuhteen pituudesta riippumatta vain erittäin painavasta syystä. Edellytyksenä on työsuhteesta tai laista johtuvia niin vakavia virheitä ja laiminlyöntejä, ettei voida kohtuudel-la edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisaikana.

Myös työntekijä voi purkaa työnanta-jan kanssa sovitun työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa erittäin painavasta syys-tä. Tällöin työsopimuksen päättyminen katsotaan johtuneen työnantajasta. Kirjoittaja on AKT:n sopimussihteeri


ESITTELYSSÄ ALUETOIMISTOT

Joensuun aluetoimistossa AKT:n jäseniä palvelevat toimistotyön-tekijä Helka Lehikoinen ja alue-toimitsija Antti Sainola.

− Olin 18-vuotias, kun muu-tin Outokummusta Joensuuhun opiskele-maan. Ennen AKT:hen tuloa työskentelin Kelassa asiakaspalvelussa, kertoo Lehikoi-nen.

Lehikoinen on naimisissa ja hänellä on kolme aikuista tytärtä. Perheeseen kuuluu myös koira. − Vapaa-aikani kuluu pääasi-assa vanhemman tyttären jääkiekkohar-rastuksen ja mökkeilyn parissa.

Tuore aluetoimitsijaPaiholassa Kontiolahdella 35 vuotta sitten syntyneen Sainolan työt aluetoimitsijana alkoivat elokuun alussa. Aiemmin alue-toimitsijana työskennellyt Lauri Tiainen siirtyi AKT:n palkkasihteeriksi. Vetoa Jo-ensuusta Helsinkiin on ollut aiemminkin, sillä myös liiton 1. varapuheenjohtaja Pek-ka Lehtonen on työskennellyt Joensuun aluetoimitsijana.

Sainola teki töitä aiemmin yhdistel-mäajoneuvonkuljettajana Schenker Oy:n palveluksessa. Hän toimi myös Joensuun terminaalin luottamusmiehenä ja työsuo-jeluvaltuutettuna. Hänet valittiin AKT:n hallitukseen edellisessä edustajakokouk-sessa Tampereella 2018.

Sainola harrastaa salibandyä, vaelta-mista ja sulkapalloa. Parisuhteen laatu on seurustelu.

Alihankinta ja jäsenkehitysTyönsä suurimmiksi haasteiksi Sainola näkee jäsenkehityksen sekä alihankinnan

Joensuun aluetoimistossa kokemusta ja nuorta voimaaVuodesta 1992 aluetoimistossa työskennellyt Helka Lehikoinen sai elokuun alussa aisaparikseen Antti Sainolan.


yleistymisen ja sen seurauksena edunval-vonnan haasteet.

Ongelmia alihankkijoiden kanssa syn-tyy pääasiassa yritysten työntekijöiden hei-kon järjestäytymisen takia. Yrityksissä ei läheskään aina ole myöskään luottamus-miestä. Osa yrittäjistä käyttää tilannetta hyväkseen ja maksaa kuljettajille alle työ-ehtosopimusten määräysten.

Jäsenkehityksen kääntäminen positii-viseksi on toinen suuri haaste.

− Itse jäsenmaksunsa maksavat ovat iso haaste, sanoo Lehikoinen.

Joensuun aluetoimiston alue rajoittuu idässä Venäjään, lännessä Suonenjokeen, pohjoisessa Valtimoon ja etelässä Kitee-seen. Alueen kolme suurinta osastoa ovat AKT:n Kuopion osasto (n. 1 200 jäsentä) Joensuun seudun Autoalantyöntekijät (n. 1 000) ja Iisalmen Autoalantyöntekijät (n. 450). Koko Joensuun aluetoimiston alu-eella on noin 3 500 AKT:n jäsentä.

Pitkän tien takanaAlueen erikoispiirteitä pohdittaessa esille nousevat sijainti, ihmiset ja itänaapuri.

− Joensuu on pitkän tien päässä. Tänne pitää erikseen tulla, sanoo Sainola.

Kuopion sijainti on keskeisempi ja tiet sieltä jatkuvat moneen suuntaan.

Alueella on savolaisia ja karjalalaisia. Mukaviksi ja puheliaiksi tunnettuja heimo-ja kumpikin. Lehikoinen ja Sainola myön-tävät tämän osittain todeksi. Niin kauan kuin asia on mukava, puhetta riittää.

− Kun asia menee vaikeaksi, puhe muuttuu murahteluksi, luonnehtii Sainola.

Itä-Suomen koronatilanne on ollut hyvä. Eniten siitä on kärsinyt Sainolan

Älä epäröi

Aluetoimitsijat ja aluetoimistojen toimistotyöntekijät ovat alueilla jäse-niä varten. Älä epäröi ottaa heihin yhteyttä, jos jokin asia on sinulle

epäselvä.Jos työpaikallasi on luottamusmies, niin hän on kuitenkin se henkilö, jon-

ka puoleen käännytään ensimmäiseksi. Jos asia ei selviä luottamusmiehen kanssa, niin hän vie sen eteenpäin aluetoimitsijalle.

Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä tai et ole töissä, voit ottaa yh-teyttä suoraan aluetoimistoon.

Aluetoimitsijan ja toimistotyöntekijän työnjako on karkeasti sellainen, että aluetoimitsija hoitaa työelämään ja järjestötoimintaan liittyviä asioita, toimistotyöntekijä jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyviä asioita sekä aluetoimiston toimistotyöt.

arvion mukaan pitkän matkan linja-autoliikenne. Esimerkiksi Joensuun ja Kuopion väliltä vuoroja on vähennetty. Rahtiliikenne on selvinnyt koronasta vä-hemmällä.

Itä-Suomen teillä liikkuu paljon venä-

läisiä rekkoja ja kaupungeissa on normaa-lioloissa runsaasti venäläisiä turisteja, joi-den merkitys alueen taloudelle on iso.

AKT:n Joensuun aluetoimisto sijaitsee Joen-suussa osoitteessa Kauppakatu 32.

Joensuun alueen ammattiosastot016 AKT:n Kuopion osasto ry http://aktkuopionosasto16.akt.fi/

030 Varkauden Automiehet ry

031 Nurmeksen Autoalantyöntekijät ry http://akt031.akt.fi/

039 Joensuun seudun Autoalantyöntekijät ry http://www.aktjoensuu39.fi/

063 Kiteen Autoalanmiehet ry http://kiteenautoalanmiehet.akt.fi/

067 Tohmajärven Autoalantyöntekijät ry http://tohmajarvenautoalantyontekijat.akt.fi/

076 Iisalmen Autoalantyöntekijät ry https://iisalmenautoalantyontekijat.akt.fi/

095 Outokummun Autoalantyöntekijät ry

114 Suonenjoen-Rautalammin Autoalantyöntekijät ry http://www.aktsuonenjokirautalampiosasto114.akt.fi

Joensuun aluetoimistossa työskentelevät toimistotyöntekijä Helka Lehikoinen ja aluetoimitsija Antti Sainola.

http://aktkuopionosasto16.akt.fi/

http://akt031.akt.fi/

http://www.aktjoensuu39.fi/

http://kiteenautoalanmiehet.akt.fi/

http://tohmajarvenautoalantyontekijat.akt.fi/

https://iisalmenautoalantyontekijat.akt.fi/

http://www.aktsuonenjokirautalampiosasto114.akt.fi/


Tässä jatkojutussa kuva kul-jettajista suomalaisessa viih-demusiikissa syventyy. Paitsi yksinäisiä kulkijoita ja kovia työntekijöitä, kuljettajat ovat

varsinkin tuoreemmissa kappaleissa myös perheenisiä, jotka miettivät työn ja tien si-vussa elämän tarkoitusta.

Linja-autonkuljettajia koskevissa kap-paleissa kauhistellaan erityisesti viimeis-tä vuoroa. Myös taksinkuljettajista löytyi asiakaspalvelutyötä tuskailevia kappaleita.

Musiikki on voittopuolisesti iskelmää, folkia ja countrya, mutta on mukana muu-tama rockimpi poikkeuskin.

Yksinäisestä sudesta perheenisäksiTuoreemmissa kappaleissa stereotyyppi-nen yksinäisen kulkijan kuva on ottanut aimo harppauksen tavallisen perheenisän suuntaan. Esa Elorannan Suuret odotukset -kappaleessa (2013) kertoja toivoo, että sai-si olla terveenä, töitä riittäisi ja ettei lapsil-le tapahtuisi mitään pahaa.

Samalla linjalla jatkaa iskelmäartisti Toivo Susi Vähälä Yhtiöille vuonna 2014 tekemässään kappaleessa Teiden herras-

Puolensataa biisiä lisää – kuva kuljettajista siistiytyy ja syventyyTämän vuosituhannen kappaleissa seikkailevat syvälliset perheenisät.

TEKSTI Emilia Kukkala KUVA Getty Images

mies. Siinä kertoja korostaa lastensa mer-kitystä ja miten ”niitä mietin kun taas lähden aamulla”.

Elorannan Avoimet tiet -albumilta (2016) ovat myös kappaleet Joskus tie on vaan tie – ”ei ne kaikki Roomaan vie” – sekä Jack Kerouac, jossa haaveet liiskaan-tuvat ajovaloihin kuin hyönteiset.

Kerouacin Matkalla (1957) on sivu-mennen sanoen yksi tunnetuimpia road-romaaneja. Se ei tosin kerro kuljettajan työstä, vaan sekopäisestä roadtripistä halki Amerikan.

Olemassaolon ihmettä ja tuskaa”Kuskibiiseissä” käsitellään myös rakkaut-ta ja eksistentiaalista ahdistusta. Moni muistanee Esa Elorannan parhaiten Gar-bo-yhtyeestä, jonka Pysäkki-kappaleessa (Julma maa 1993) talla on pohjassa ja tietä silmänkantamattomiin.

Kappaleessa kumppanit elämän varrel-la vertautuvat pysäkkeihin, joita tulee ja menee, mutta draaman kaari rakennetaan niin, että lopussa kertoja harkitsee vakiin-tumista: ”Sä et oo mun ensimmäinen py-säkki, mut ehkä viimeinen.”

Garbon Suomalainen unelma on puoles-

taan Pitkä tie -albumilta (1989). Siinä kul-jettaja ajaa jouluaattona ”yksin tyhjää tietä jossain Pohjanmaalla”, pysäyttää auton ja jää hiljaisuuteen miettimään olemassa-olon merkitystä ja tarkoitusta: ”täällä on pakko miettiä mitä haluaa ja mitä todella tarvitsee”.

Synkkiä keikkoja SiperiaanSuurten asioiden, tai ainakin tunteiden äärellä ollaan myös Mika ja Turkka Malin Vladimir Vysotsky -käännöksessä Rekka-lasti Uraliin (1972), joka ilmestyi Vladimir Vissotskin lauluja -albumilla (1988).

Kappaleessa on nimittäin todella karu meininki: kuolema kulkee alati kannoilla ja työkaveri lähes surmataan, kun kuu-makalle ”tarttuu jakoavaimeen kuin kir-veeseen”. Kertoja on hämmästyttävän an-teeksiantavaista sorttia: ”en muista häntä pahalla, hän reissaa jälleen mukana”.

Mika ja Turkka Mali ovat tehneet myös kappaleen Rekkakuskin blues, joka on ilmestynyt Keinosiementäjän pojat -albu-milla (1983).

Ajamisen riemua vuorostaan saadaan maistaa Kun saa ajaa -käännösbiisissä, jonka on levyttänyt ainakin Karma (1977). Alkuperäinen kappale on Merle Haggar-din kantribiisi Movin On’ (1975), jossa tuumataan kuljettajien olevan aivan oma rotunsa. Haggard kertoi monissa lauluis-saan työväenluokasta ja vastusti Vietna-min sotaa.

Roskaa, soraa, lokaa ja likaaRoska-autonkuljettajista on tehty ainakin yksi kappale. Eija Ahvon esittämä, Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Ilkka Kylä-vaaran sanoittama Krunikan roskakuski il-mestyi Unet palaavat Helsinkiin -albumilla (1996). Kappale sijoittuu Kruununhaan kaupunginosaan Helsingin kantakau-pungissa.

Loka-autonkuljettajista puolestaan ker-too Turo’s Hevi Gee kappaleessaan Loka-linjalla, joka mukailee Tapio Rautavaaran Yölinjalla-kappaletta – joka puolestaan mukailee Johnny Cashin I Walk the Line

Työn ja tien sivussa mietitään elämän tarkoitusta.


-kantriklassikkoa vuodelta 1958. Soran-ajosta puolestaan kertoo Kari Mäkisen Sorakuski blues (1990).

Turoilla on versio myös Huomenta Suo-mesta (Tuleva keräilyharvinaisuus, 1991). Siinä ammattietiikka rakoilee, kun kuljet-tajasta sukeutuu murtovaras. Hieman toi-senlaista roolinvaihdoksesta kertoo Jope Ruonansuu Rekkamiesten kahavit -kappa-leessaan (Naamakirja 2010), kun kuljetta-ja päätyy toimimaan peräti kätilönä.

Taksinkuljettajien omat laulutSuomikantrin suuruus Jarno Sarjanen kertoi taksinkuljettajien työstä Taksikuski-singlellään (1979) näin: ”Olen kantanut ukkoja vaimojen syliin, olen heitellyt ak-koja vieraisiin kyliin, kuunnellut herjoja hullujen suusta ja hakenut kissoja naa-purin puusta”, minkä johdosta ”joskus on tullut mieleen, että ammatinvalinta men-nyt on pieleen”.

Tsekkaa nämäkinEino Valtanen: Kiitolinjaa -single (1980)

Esa Niemitalo: Rekkakuski, Usko huomiseen (1978)

Jarno Sarjanen: Automies (1980) ja Pienen pojan haaveet -singlet (1971)

Juha Laitila: Koko Tien päällä taas -albumi (1978)

Juice Leskinen: Haitaribussi, nimibiisi (1993)

Kari Tapio: Rekkakuski, Aikapommi (1974)

Matti Esko: Ammattina sankari (2014), Tien kuningas (1988), Sumuinen aamu (1991), Reissumies (1991) ja Yöradio (1991)

OlliBull: AKT on OK, nimibiisi (2007)

Rauli Badding Somerjoki: Äiti itki usein iltaisin -single (1979)

Rexi: Mies, rekka ja yö, Parasta maailmassa (1983)

Taksikappaleiden tunnelmallisimpiin kuulunee Tuomari Nurmion Kurja mat-kamies maan -singlen b-puoli Valo yössä (1979), joskaan näkökulma ei ole kuljet-tajan. Takseja sivutaan myös Leo Jokelan humoristisessa Nainen, poliisi ja taksi -singlejulkaisussa (1970).

Linjaautonkuljettajan painajainenKuvaa linja-autonkuljettajan työstä syven-tää Sarjasen Bussikuski (Keskikalja-Cowboy 1988), jossa kuljettaja kauhistelee viimeis-tä vuoroa, kun asiakkaat riehuvat ja oksen-televat: ”Kuitenkin mä suhaan pysäkiltä toiseen vaikka joskus tuntuu, ei pysty kukaan moiseen”. Kertoja kaipaileekin li-säliksaa lastenkaitsemisesta.

Viimeisestä vuorosta ja juopuneiden kuorosta laulaa myös Matti Esko kappa-leessaan Rankan päivän jälkeen. Hän osal-listui sillä Syksyn Sävel -kilpailuun 1988, mutta sijoittui häntäpäähän.

Hämmästyttää, kummastuttaaNaisista ratin takana on laulettu lähinnä hämmästellen, kuten teki Jarno Sarjanen-kin kappaleessaan Maailman kirjat sekaisin (1983). Samaa asiaa jaksoi kummastella vielä ysärillä Pekko Aikamiespoika (Timo

Koivusalo) kappaleessa Meijeriauton Ma-donna (1992).Useimmiten nainen esiintyykin muussa kuin kuljettajan työssä. Yöbaarin Maija (1978), josta lauloi Laila Helminen, on varsin tyypillinen hahmo. Rahastajaksi nainen sentään pääsee Marion Rungin kappaleessa Pikku rahastaja (1962). Ilo-na-yhtyeen Rekkanainen-kappaleessakin (Ähäkutti 1988) vain noustaan kyytiin.

Kohtalon sanelema pakkoViime kerralla käsitellyn Matti Eskon ta-voin ehti maantiemelankoliaa osaltaan mehustella myös Topi Sorsakoski & Agents. Lauluissa kuljettajan ammatti on enemmän kohtalo kuin valinta.

Esimerkiksi Ajomiehessä (Ajomies In Beats 1986) lauletaan ”ajomies älä kiirehdi suotta, pakoon ei pääse kohtaloaan”. Idän ja lännen tiet -biisissä (Hurmio, 1985) puo-lestaan kerrotaan, miten ”tiet veivät mun kauas maailmaan, ne eivät vie onneen milloinkaan”.

Kaihoa on ammennettu kauhalla kap-paleeseen Luotu lähtemään, jonka Sorsa-koski levytti Kulkukoirien kanssa vuonna 2002: ”Monet mailit taakse jääneet minun silmissäni näät, en nuoremmaksi tuu, silti meen näin mä aina uudelleen...”

Fiiliksen voinee allekirjoittaa monikin kuljettaja riippumatta siitä, onko amma-tinvalinta aito valinta, kohtalon sanelema sellainen vai ”umpimähkäinen kaatumi-nen pimeään”, kuten kuvaili esseisti Antti Nylén omaansa (Häviö 2018).

Haaveet liiskaantuvat ajovaloihin kuin hyönteiset.

PYSYVÄÄN MUUTOKSEEN -KURSSIT AIKUISILLE3+2+2 vrk Työikäisille miehille ja naisille elintapamuutoksen, hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi.

uudet tavat arkeenuudet tavat arkeenPalkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n

taloudellisesti tuetut hyvinvointikurssit tarjoavat kannustusta ja toimivia työkaluja elintapamuutokseen.

Hae mukaan osoitteessa pht.fi

HYVINVOINTIKURSSIT LAPSIPERHEILLE4 vrk Lajikokeiluja, liikunnallisia elämyksiä, yhdessäoloa ja kannustusta koko perheen terveellisiin elintapoihin.

Kaksi vanhaa AKT:n kuskiiKaksi vanhaa AKT:n kuskii istuu tummetessa illanMaantie hiljaa on ja tuntuu tuoksu herkkä naftan

Toinen polttaa piippunysää, jolla ikää paljon lieneeToinen puree mälliänsä. Muistot nuoruutehen vienee

Muistatkos – lastit ne hurjimmat ennen, ajettiin tauotta vaanToinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, kestä ajatustakaan

Kaksi vanhaa AKT:n kuskii, kuskii vain, ei mitään muutaJostain soitto soi – se harmonikkaa on ja elokuuta

Tikku siinä leimahdellen loistaa hetken – sammuu virtaanLempi sammuu joskus myöskin. Muisto jää vain elon pirtaan

Muistatkos – tytöt ne kauneimmat ennen, hurmattiin autolla vaanToinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, pysty liftaamaankaan

Kaksi vanhaa AKT:n kuskii. Päässä liiton lippalakki.Työtä tehty on – ja paljon. Niin on – työ on jätkän tuttu

Rekka kulki, markka kulki. Jotkut siitä kyllä hankkiKuski heilui, lasti heilui. Kuskin lompsa on kuskin pankki

Muistatkos – lastit ne suurimmat ennen, lempattiin harteilla vaanToinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret pärjää koneillakaan

Kaksi vanhaa AKT:n kuskii istuu. Yöksi ilta vaihtuu.Usva hiipii tietä pitkin, naftan tuoksu haihtuu.

Rekka pysyy paikallansa, kuski ottaa huikan jalluu.

Kuski on kuin rekka: kaiken heittää kohtalonsa huomaan.

Muistatkos silloin, kun päätimme, että vuos’, pari firmassa vaan…Toinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret kestä ees vuottakaan.

MIKKO KARLSSONAKT-lehden entinen päätoimittaja

Mukailtu Toivo Kärjen ja Reino Helismaan kappaleesta Kaksi vanhaa tukkijätkää (1951).

Jutussa on käytetty lähteinä lukijoiden vinkkejä, kirjastojen tietokantoja (mm. Fono), Wikipe-diaa ja suoratoistopalveluita (mm. Youtube). Kiitos kaikille musiikkia vinkanneille ja Mikko Karlssonille lyriikoista!


Uusia uranäkymiä ammattiyhdistyskursseja käyneilleKiljavan opisto tarjoaa nyt ay-kurssien ja ammattitutkintojen lisäksi valmennusta kohti korkeakouluopintoja, joihin ay-koulutuksia voi hyväksilukea.TEKSTI Johanna Junttila KUVAT Arto Jokela ja Kiljavan opisto

Moni ay-aktiivi tuntee Kiljavan opiston Sääks-järven rannalla Nur-mijärvellä. Harvempi tietää, että opisto tar-

joaa ay-koulutuksen lisäksi ammatillista lisäkoulutusta, ammattitutkintoja ja uu-simpana valmentavaa opetusta korkea-kouluopintojen pariin. Valmentavan ope-tuksen tähtäimessä on samoissa tiloissa toimivan Humanistisen ammattikorkea-koulun (Humak) yhteisöpedagogin kou-lutus. Tätä tutkintoa voi päästä opiskele-maan todistusvalinnan tai valintakokeen ohella ns. väyläopintojen kautta, jos on jo suorittanut 60 opintopisteen laajuisen Työyhteisön kehittäjä -koulutuksen avoimessa ammattikorkeakoulussa.

Kiljavan opistossa aloittaa elokuussa opetusryhmä, jossa tuetaan työelämässä olevia tämän opintokokonaisuuden suorit-tamisessa. − Koulutus sopii erityisesti in-nostuneille ja työelämästä kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat muutosta omaan elämään tai työpaikalleen, kuvailee apu-laisrehtori Marjaana Liehu-Törrö.

Tukea ja hyväksilukujaVäyläopintoja voi suorittaa avoimessa am-mattikorkeakoulussa myös itsenäisesti.

Kiljavan opiston ryhmän idea on tarjota itseopiskelun rinnalle opettajien ja kurs-sitovereiden tuki.

− Meidän osuutemme on huolehtia siitä, että opiskelijoiden oppimisvalmiu-det riittävät korkeakouluopintoihin ja että he jaksavat säilyttää motivaationsa väylän loppuun saakka, kertoo kouluttaja Tomi Juntunen.

Kiljavan opistossa Työyhteisön kehit-täjä -kokonaisuus opiskellaan 1,5 vuodes-sa. Yhteisöpedagogin koulutus on koko laajuudessaan 210 opintopistettä, joten väyläopintojen jälkeen opiskeltavaa riittää pariksi-kolmeksi vuodeksi. Osan opinto-pisteistä voi kuitata aiemmin hankitulla osaamisella. Esimerkiksi Kiljavan opistos-sa käydyistä kursseista ja ay-toiminnasta voidaan hyväksilukea arviolta 20–30 opin-topistettä.

Työyhteisön kehittäjä -koulutuksella Kiljavan opisto haluaa paitsi avata uusia uramahdollisuuksia ay-liikkeessä toimivil-le, myös kehittää suomalaista työelämää paremmaksi.

Jo aiemmin Kiljavan opiston koulutus-valikoima on kasvanut ay-koulutuksista ammatillisiin tutkintoihin ja ammatilli-seen lisäkoulutukseen. Opisto on viime vuosina laajentanut koulutustaan myös

maantieteellisesti. Koulutusta on nyt tar-jolla Nurmijärven lisäksi Helsingissä, Ou-lussa, Kuopiossa ja Tampereella.

Tampereen yliopiston kampuksella opistolla on ollut vuodesta 2016 vakitui-nen toimipiste, Voionmaan koulutuskes-kus. Sen opetus keskittyy pidempiin kou-lutuksiin media-, taide- ja akateemisilla aloilla ja se soveltuu esimerkiksi välivuotta viettäville nuorille ja alanvaihtajille.

Päiväopintojen ohella koulutuskeskus tarjoaa työssäkäyville paremmin soveltu-via monimuoto-opintoja turvallisuustek-niikan, kasvatustieteen ja käsikirjoitta-misen aloilta. Näiden lisäksi Tampereen tiloissa järjestetään Kiljavan perinteisiä ay-kursseja.

Yhteisöllisyys yhä ytimessäKoulutustarjonnan monipuolistamisen ohella Kiljavalla on panostettu opetusme-netelmiin. Esimerkiksi työhyvinvointia opiskellaan Nurmijärvellä opistoa ympä-röivään luontoon sijoittuvalla mobiilipe-lillä ja yt-taitoja pakohuonepelin avulla.

Kuluvana vuonna Kiljavan opisto täyt-tää 70 vuotta. Vaikka toiminta laajenee ja uudistuu, opistolla halutaan pitää kiinni niistä perusasioista, joista kurssilaiset ovat opistoa vuosia kiitelleet.

Kiljavan opisto

Työelämään keskittynyt kansan-opisto. Toimipisteet Nurmijär-

vellä ja Tampereella, järjestää kurs-seja myös muissa kaupungeissa. Ay-kursseja mm. luottamusmiehil-le, työsuojeluhenkilöille, ammat-tiosaston puheenjohtajille ja sih-teereille sekä järjestöosaamiseen kaikkien liittojen jäsenille.

Ammattitutkintoja ja ammatil-lista lisäkoulutusta rakentamisen, median, luonnon ja matkailun aloilta.

Kymmenen kuukauden kansan-opistokoulutuksia media-, kulttuu-ri- ja akateemisilta aloilta.

Monimuoto-opintoina kasva-tustiedettä, turvallisuustekniikkaa, käsikirjoittamista ja uusimpana Työyhteisön kehittäjä -koulutus, jolla voi hakea Humakiin yhteisö-pedagogin koulutusohjelmaan.

Kirjoittaja on Kiljavan opiston journalismikoulutuksesta vastaava opettaja

Kiljava on tuttu paikka myös monille AKT:n jäsenille. Kuvissa vuoden 2018 työsuojelukurssin (ylempi kuva) ja vuoden 2019 luottamusmieskurssin osanottajia.

− Koulutus sopii erityisesti innostuneille ja työelämästä kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat muutosta omaan elämään tai työpaikalleen, kuvailee apulaisrehtori Marjaana Liehu-Törrö.

− Opiskelu ei meillä ole pelkkää yksin puurtamista, vaan mukavaa yhdessä te-kemistä. Vertaistuki ja keskustelut kurs-sipäivän aikana sekä illalla ovat edelleen Kiljavan parhaita puolia, summaa koulut-taja Simo Jästerberg.

Lisätietoja https://kio.fi/

https://kio.fi/


H enkilöautojen määrä vuon-na 1960 oli reilut 180 000 kappaletta, mutta 70-lu-vun puolivälissä rikottiin jo miljoonan kappaleen

raja. Yksityisautoilun mukanaan tuomat uudistukset heijastuivat myös kuljetus-alaan.

Tietä kansalleAutojen määrän kasvu loi suuren paineen tieverkoston parantamiseksi. 60-luvun aikana Suomessa saatiinkin päällystetyn tien määrä kymmenkertaistettua 20 000 kilometriin. Päällysteet vähensivät keli-rikkoja ja painorajoitusten tarvetta, sekä nostivat nopeuksia. Kehitys helpotti eri-tyisesti raskaiden ajoneuvojen kulkua. Myös moottoriteitä alkoi valmistua. Ne eivät vielä olleet suurten kaupunkien väli-siä yhtenäisiä taipaleita, vaan rakennettu ensisijaisesti helpottamaan suurimpien kaupunkien liikenneruuhkia, joita oli al-kanut syntyä autojen lisääntyessä.

Henkilöautot toivat kansalle ennennä-

kemättömän itsenäisyyden kulkemisen suhteen, mutta aiheuttivat samalla huo-mattavan loven linja-autojen matkusta-jamääriin. Muuttoliikkeen tyhjentäessä maaseutua ei hiljaisten osuuksien lii-kennöinti enää ollut järin kannattavaa. Monelle liikennöitsijälle ja taksiyrittäjälle koululaiskyydityksistä syntyi uusi tärkeä tulonlähde. Muista aina, liikenteessä…Kuolemaan johtaneita liikenneonnetto-muuksia oli Suomessa 70-luvun taittees-sa tuhatkunta vuosittain. Liikenneturvalli-suuden parantamiseksi oli otettava järeät keinot käyttöön, sillä pelkät valistuskam-panjat eivät toimineet. Uusia lakeja sää-dettiinkin 70-luvulla huomattava määrä. Näistä merkittävimpiä olivat etupenkki-läisten turvavyöpakko, talvirengaspakko, promillerajan asettaminen, moottoripyö-räilijöiden kypäräpakko sekä yleinen 80 km/h nopeusrajoitus.

Ajo-opetuksessa oli ennen riittänyt lähinnä auton huoltamisen ja korjaami-

sen opettaminen, olihan se yleensä vain ammattikuskiksi haluaville suunnattua. Nyt oli kuitenkin syytä opettaa myös lii-kennesääntöjä ja liikennekäyttäytymistä. Ajo-opetus muuttui ammattimaisem-maksi: kuljettajantutkinnon teoriaosuus muuttui 1961 suullisesta kirjalliseksi ja 1972 ajokortteihin tuli nykyisenkaltainen kirjaintunnus osoittamaan, millaisia ajo-neuvoja ajolupa koski.

Sääntelyä ja edunvalvontaaAutojen yleistyminen teki tärkeäksi huo-lehtia niin teistä kuin niillä liikkujistakin entistä tehokkaammin. 1970 muodostet-tiin uusi Liikenneministeriö vastaamaan lisääntyneen liikenteen tuomiin haastei-

siin. Sen tehtävä oli hoitaa liikenteen uu-denlaista, kokonaisvaltaista suunnittelua, eikä niinkään miettiä yksittäisiä teknisiä ratkaisuja.

Ammattiyhdistyspuolella käynnistyi 60-luvun lopulla voimistumisen ja yh-teistyön aika. Liittojen vaikuttavuus kas-voi, kun pienemmät liitot yhdistyivät suu-remmiksi. Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu solmittiin 1968, joka lisäsi ammattiyhdistysliikkeiden voima-varoja: luottamusmiesten asemat vahvis-tuivat ja jäsenmäärät nousivat. Nykyinen SAK perustettiin 1969.

Aiemmin keskenään riitaisat kuljetus-alan järjestöt alkoivat toimia eheytyksen hengessä. Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (SAKT), Auto- ja Kuljetus-työväen Liitto (AKL) ja Satamatyöntekijöi-den Liitto (SL) kävivät yhteiseen neuvot-telupöytään loppuvuodesta 1969. Liiton sisäisistä voimasuhteista käytiin neuvot-teluvaiheessa kiivastakin vääntöä, mutta lopulta kuljetusalaa 1940-luvulta saakka vaivannut hajaannus päättyi ja nykyinen AKT perustettiin 1970.

Ruuhka-Suomen syntyYksityisautoilun yleistyminen Suomessa muutti liikennettä toden teolla. Autoistumisen tuomia uusia ilmiöitä olivat muun muassa liikenneruuhkat, moottoritiet ja liikenneturvallisuuden uudenlainen huomioiminen.TEKSTI Jesse Kempe KUVAT Työväenmuseo Werstas, valokuvaamo N. Rasmussen/Työväenmuseo Werstas, Ari Johansson/Työväenmuseo Werstas, Eeva Rista SER/Helsingin kaupunginmuseo

Autojen määrän kohotessa yli miljoonan kappaleen, ajo-opetukseksi ei enää riittänyt pelkkä auton tekniikan läpikäynti, vaan oli keskityttävä liikenteen turvallisuuteen. (valokuvaamo N. Rasmussen, Työväenmuseo Werstas)

”Ajokortti ja rekisteriote, kiitos”. Varsinkin liikkuvalla poliisilla oli tärkeä rooli liikenneturvallisuuden valvonnassa ja ylläpidossa. (Ari Johansson, Työväenmuseo Werstas)

Kaupungistuminen toi lisää asiakkaita taksinkuljettajille.(Eeva Rista SER, Helsingin kaupunginmuseo)

Bussien, rekkojen ja taksien joukkoon alkoi ilmestyä entistä enemmän henkilöautoja – usein ruuhkaksi asti. (Työväenmuseo Werstas)


Seidi Guzejev/Getty Images


TYÖKALU Mercedes-Benz Sprinter Altas 516 CDI

• Vuosimalli 2015

• Moottorin iskutilavuus 2 143 cm3

• Suurin nettoteho 120 kW

• Käyttövoima diesel

• Ajettu 258 000 km

• Ajoneuvon omamassa 3 500 kg

• Istumapaikkoja 1+16, lisäksi 5 seisomapaikkaa tai 1+13 ja 1 pyörätuoli

+ Hyvä ajettava, vähävikainen, hyvät kuljettajan penkin säädöt, tilava.

- Eipä juuri. Lämpimällä ilmastointilaitteesta vuotaa hieman vettä, mutta ilmastointi kyllä toimii.

TEKIJÄ | Jesse Sirkiä

• Kotipaikka Pieksämäki

• Ikä 28 vuotta

• Linja-autonkuljettaja

• Sinkku

• Työnantaja Soisalon Liikenne Oy

• Alalla 10 vuotta, joista 2 nykyisessä työpaikassa

• Ajaa Pieksämäellä paikallisliikennettä, seutuliikennettä ja palvelulinjaa

• Valmistui kuljettajaksi 2010 Savon Ammattiopiston logistiikkalinjalta

• Pieksämäen Automiehet osasto 019:n toimikunnan jäsen, taloudenhoitaja ja nuorisovastaava

• AKT:n jäseneksi joulukuussa 2007

• Harrastaa kalastusta

Motto: Elä täysillä

Työstä: Unelma-ammatissa. Halusi kuljetusalalle jo nuorena. Alan vaihto ei ole käynyt mielessä.

TEKIJÄ


KOULUTUSTA

Luottamusmiesten peruskurssi (AKT) AKTALT sopimuskurssi 31.8.–4.9.Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille. Kurssin tavoittee-na on aloittaa luottamusmiehen perustai-tojen ja -tietojen oppiminen. Tavoitteena on myös luottamusmiehen tehtäväkoko-naisuuden ymmärtäminen sekä oikeuksien tiedostaminen, mikä auttaa selviytymään työpaikan ongelmatilanteissa.

Työsuojelun peruskurssi (AKT) AKTALTPALTAKaupan liitto sopimuskurssi 31.8.–4.9.Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla työsuo-jelutehtävissä toimiville edustajille sekä luottamusmiehille. Kurssin tavoitteena on selvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja perehtyä toimintaa ohjaaviin säädöksiin. Kurssilla tutustutaan työsuojeluorganisaa-tioon sekä työsuojeluhenkilöstön tehtäviin ja rooleihin. Kurssilla saadaan perustiedot myös työn ja terveyden vuorovaikutuksesta sekä työhön liittyvistä kuormitustekijöistä.

Työoikeuden peruskurssi (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 31.8.−4.9.Kohderyhmänä ovat peruskurssit käyneet luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat. Kurssi sopii myös osastojen muille asias-ta kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on lisätä luottamushenkilöiden normitunte-musta ja itsenäistä toimintakykyä sekä val-miuksia ratkaista oikeudellisia kysymyksiä työpaikalla.

Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian kurssi (yleinen) 31.8.−4.9.Kurssi sopii työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille. Koulutus antaa val-miuksia muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle työpaikalla.

Paikallinen sopiminen (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 7.−9.9.Kurssin tavoitteena on tutustua hyvään sopimiskulttuuriin ja lisätä osaamista paikallisessa sopimisessa. Kurssilla keski-tytään henkilöstön paremmin huomioon ottavaan sopimiseen ja sopimismahdol-lisuuksien hyödyntämiseen työpaikan ja työehtojen kehittämisessä.

Työsuojelun täydennyskurssi: Yksintyöskentelyn turvallisuus ja väkivallan hallinta (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 7.–9.9.Kohderyhmänä ovat työsuojeluedustajat, luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat sekä työntekijät erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät työtehtävis-sään joutuvat työväkivallan tai yksintyös-kentelyn riskien kohteeksi.

Luottamusmiesten täydennyskurssi: Yritystalous (yleinen) 7.−9.9.Kurssilla perehdytään yrityksen talousasi-oihin. Tavoitteena on selvittää yritystoimin-nan perusteita mm. johtamisen, myynnin ja markkinoinnin sekä laskentatoimen nä-kökulmista sekä opiskella yritystalouden keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja. Avain-sisältöjä mm. perusasiat yritystaloudesta, yrityksen tunnusluvut, tilinpäätös, verot ja korot, rahoitus, strategia ja toimintasuun-nitelma sekä markkinointi.

Työoikeuden täydennyskurssi (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 7. −11.9.Kohderyhmänä ovat työoikeuden perus-kurssin käyneet. Avainsisältöjä mm. työeh-

tosopimusoikeus, tasa-arvo- ja yhdenver-taisuusasiat, työaikalaki ja vuosilomalaki, työturvallisuusvastuut, ulkopuolisen työ-voiman käyttö, työelämän tietosuoja, työ-rikokset sekä työoikeuden ajankohtaiset teemat ja tuoreimmat oikeustapaukset.

Työ ja henkinen hyvinvointi (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 7.−11.9.Kohderyhmänä ovat työsuojelun ja luotta-musmiesten perus- ja jatkokurssit käyneet. Avainsisältöjä mm. henkisen hyvinvoinnin edellytykset työssä, voimavarat ja jaksa-minen, hyvä vuorovaikutus työyhteisössä, päihteet ja hoitoonohjaus.

Työsuojelun täydennyskurssi: Ergonomia (yleinen) 10.−11.9.Kurssilla perehdytään siihen, mitä on huo-mioitava ihmisen, tekniikan ja organisaa-tion yhteensovittamisessa työelämässä.

Työsuojelun täydennyskurssi: Tuottavuus ja hyvinvointi (yleinen) 14.−15.9.Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perus- ja jatkokurssin käyneille työsuojeluedusta-jille. Avainsisältöjä mm. nykyinen työ- ny-kyinen työsuojelu, muuttuva työsuojelu ja muuttuva lainsäädäntö.

Tasaarvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla (yleinen) 14.−15.9.Kurssin tavoitteena on opastaa osallistu-jia motivoimaan ja ohjaamaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisprosessia työyhteisössä. Osallistuja pystyy hahmot-tamaan, minkälainen on hyvä tasa-arvo-suunnitelma ja tasa-arvoinen työpaikka. Lisäksi kurssilla käydään läpi uuden yh-denvertaisuuslain kiemurat.

Luottamusmiesten täydennyskurssi: Tuottavuus ja hyvinvointi (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 14.−15.9.Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesten perus- ja/tai jatkokurssin käyneille luot-tamusmiehille ja varaluottamusmiehille. Kurssin tavoitteena on tukea luottamus-miehen toimintaa työpaikan aktiivisena kehittäjänä ja antaa hänelle välineitä ja valmiuksia hyvinvoinnin ja yhteistoimin-nan edistämiseen työpaikalla.

Kokoustoiminnan kurssi (yleinen) 14.−16.9.Kurssi on tarkoitettu osaston toimikunti-en jäsenille. Erityisen hyödyllinen kurssi on uusille järjestöaktiiveille tai sellaisiksi haluaville.

Taloudenhoitajien täydennyskurssi (yleinen) 14.–16.9.Kohderyhmänä ammattiosastojen koke-neet taloudenhoitajat. Tavoitteena päi-vittää taloudenhoitajien tiedot, paneutua taloudenhoidon erityiskysymyksiin sekä ammattiosaston sijoitustoimintaan. Kurs-silaiset voivat lähettää ilmoittautumisen yhteydessä toivomuksia kurssilla käsitel-tävistä aiheista.

Neuvottelutaidon kurssi (yleinen) 14.−18.9.Avainsisältöjä mm. oman työpaikan ja ylei-sen tilanteen seuranta ja tunnistaminen, valmistautuminen neuvottelutilanteisiin, tavoitteen asettaminen, päätöksenteko-tapoja, päätösten kirjaaminen, erimieli-syysmuistiot ja pöytäkirjat, neuvottelun jatkotoimet, kehittyminen neuvottelijana, neuvottelijan viestintätaidot ja -tyylit (neu-vottelukieli) sekä ristiriitojen käsittely neu-votteluissa.

Työsuojelulainsäädännön kurssi (yleinen) 16.−18.9.Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perus- ja

jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille ja muille työsuojelulainsäädännöstä kiin-nostuneille.

Luottamusmiesten jatkokurssi (AKT) AKTALTPALTAKaupan liitto sopimuskurssi 21.–25.9. (1.jakso) ja 2.−6.11. (2.jakso)Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesten pe-ruskurssin käyneille tai muutoin perustie-dot luottamusmiestoiminnasta omaaville luottamusmiehille, varaluottamusmiehille tai työpaikka- ja/tai ay-toiminnasta kiin-nostuneille. Koulutuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää luottamusmiehen toimintaa ja työelämän pelisääntöjä kos-kevia taitoja.

Työsuojelun jatkokurssi (AKT) AKTALTPALTAKaupan liitto sopimuskurssi 21.–25.9. (1.jakso) ja 2.–6.11. (2.jakso)Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perus-kurssin tai sitä vastaavan kurssin käyneille työsuojeluedustajille sekä luottamusmie-hille. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa peruskurssilla saatua työsuoje-luosaamista sekä ohjata näkökulmaa en-nakoivaan ja työpaikkaa aktiivisessa yhteis-työssä kehittävään toimintaan.

Yksityisyyden suoja ja työelämä (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 27.−28.10.Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia hoitaa yksityisyyden suojaan ja henkilötie-toihin liittyvät asiat käytännössä yhteistoi-minnassa työnantajan kanssa. Avainsisäl-töjä mm. henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset ja sääntely (mm. GDPR), tar-peelliset henkilötiedot, terveydentilatieto-jen käsittely, päihdetestaus ja muut hen-kilötestit, tekninen valvonta, tietoverkon käyttö ja valvonta, sosiaalinen media sekä työpaikan yhteistoiminta.

L isätietoja koulutuksista ja kustannus-ten korvauksista AKT:n koulutusop-

paasta sekä Kiljavan opinto-oppaasta. Tietoja saat myös AKT:n kotisivuilta: www.akt.fi/koulutus, mistä löytyvät myös kurs-sihakemuslomakkeet. Niitä on saatavissa myös työpaikkojen luottamushenkilöiltä, ammattiosastoilta ja AKT:n aluetoimis-toista.

Lisätietoja koulutuksiin liittyvistä asioista lisäksi: www.kio.fi AKT:n järjestö- ja koulutussihteeri Esa Tuominen p. 050 536 9056/ [email protected]

Kursseille hakeutuminen:Hakeudu kursseille ajoissa. Täytä kurssi-kaavake ja toimita se työnantajallesi vii-meistään kolme (3) viikkoa ennen kurssin alkua. Jos työnantaja hyväksyy opintova-paasi, hän allekirjoittaa hakemuksen ja ottaa kaavakkeesta oman kappaleensa. Toimita loppuosat ammattiosastolle, oman alueesi aluetoimistoon tai lähetä se suoraan AKT:n järjestö- ja koulutussihtee-rille. Työnantaja voi tietyin perustein siir-tää opintovapaan antamisen yhden kerran myöhempään ajankohtaan. Siinä tapauk-sessa kannattaa selvittää mikä on seuraa-van vastaavan kurssin ajankohta. Siirto voi-daan tehdä kuuden (6) kuukauden päähän tai enintään siihen saakka, kunnes seuraa-va vastaava koulutus järjestetään. Jos läh-det kurssille vapaa-aikanasi tai lomalla, et tarvitse hakemukseen työnantajan allekir-joitusta. Lisätietoja saat AKT:n koulutus-osastolta. Mikäli pääset kurssille, toimittaa opisto sinulle kurssikutsun noin kaksi viik-

Kiljavan kurssit

Kuukauden kurssivinkki

Kuukauden kurssi (yleinen) AKTALT sopimuskurssi 7.–18.9. (1.jakso) ja 26.10.–6.11. (2.jakso)Kurssin kohderyhmänä ovat perus-koulutetut luottamushenkilöt ja työ-suojeluedustajat sekä ammattiosas-tojen puheenjohtajat. Kuukauden kurssi syventää peruskoulutuksessa saatua ymmärrystä työelämästä ja ay-liikkeestä. Kurssi auttaa laajentamaan näkökulmia luottamushenkilöiden toimintaan ja rooleihin muuttuvas-sa työelämässä. Kurssin erilaisten työtapojen ja kirjallisten- ja esiinty-misharjoitusten myötä kurssilaiset parantavat monipuolisesti viestintä-taitojaan. Kurssijaksojen välissä osal-listujat tekevät itse valittuja, ohjattuja välitehtäviä.

koa ennen kurssin alkua. Kannattaa myös ilmoittaa omalle ammattiosastollesi, että olet menossa kurssille. Osastosi saattaa maksaa kurssilaisilleen oman stipendin.

Kuljetus HelsinkiVantaa lentokentältäKiljavan opisto järjestää maksuttoman kuljetuksen Helsinki-Vantaa lentokentältä Kiljavan opistolle. Kuljetus toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 3. Kuljetus on tarkoitettu lentokoneella saapuville.

Kurssin peruutusehdotIlmoittautuminen kurssille on sitova. Jos et pakottavan esteen vuoksi voi osallistua kurssille, ilmoita siitä mahdollisimman pian Kiljavan opistolle, puh. 09 276 251 tai [email protected]. Peruuttamatta jätetystä paikasta perimme maksun (50 €) kurssilaiselta. Peruutusmaksua ei peritä, jos kurssilaisella on esittää lääkärintodis-tus tai muu todiste esteestä.

Tietoa korvauksistaSopimuskurssit: Mikäli toimit työpaikalla-si luottamushenkilönä, maksaa työnanta-ja sinulle kurssin ajalta ansionmenetyksen (kurssiajan palkan) 8h/pv. Sopimuskurs-seissa liitto maksaa kurssimaksun, mate-riaalin sekä matkakulut.Järjestökurssit: Sopimuskurssien ulko-puolisia kursseja kutsutaan järjestökurs-seiksi. Jos kurssi, jolle olet kiinnostunut menemään, ei kuulu koulutussopimuk-sen piiriin, on sinulla mahdollisuus anoa opintovapaata. Tällöin työnantaja ei maksa kurssin ajalta palkkaa, eikä osallistu muu-tenkaan kurssin kustannuksiin. Liitto ja ammattiosasto maksavat sinulle tällöin ansionmenetyksen stipendinä ja päivära-hoina, joka on verovapaata sekä matkaku-lut. Stipendi ja päiväraha on vuonna 2020 yhteensä 78 euroa/pv. Ammattiosaston osuus tästä on 15,60/pv.

Matkakulut ja majoitus: Mikäli tulet len-tokoneella tai junalla, voit pyytää lippujen tilauksissa apua aluetoimistotyöntekijältä. Alkuperäiskuitit mukaan. Jos tulet omalla autolla, maksetaan matkakulut seuraavasti; Koti-Kiljava-koti (lyhin reitti) 0,25 €/km. Jos samalla henkilöautolla matkustaa useam-pi kuin yksi osallistuja, on kilometrikorvaus 0,42 €/km. Jos et yövy opistolla, saat mat-kakulut omalle yöpymispaikallesi samalla periaatteella, maksimissaan 22 €/yö.

HUOM. Toistaiseksi kaikille opiskelijoille varattu Kiljavalla oma huone !

https://www.akt.fi/koulutus/

https://www.akt.fi/koulutus/

https://kio.fi/

mailto:esa.tuominen%40akt.fi%20?subject=

mailto:kiljavan_opisto%40kio.fi?subject=


Muistan kun työpaikalla lansee-rattiin uutena arvona käytäntö ”kuuluu mulle”. Hetken aikaa se toimikin ja muistettiin tehdä

asioita, jotka eivät ihan välttämättä kuulu-neet omaan toimenkuvaan. Autettiin toista tiimiä tai tehtiin kollegalle kuuluvia asioita ja kerrottiin epäkohdista. Jopa hoidettiin ne kuntoon, jatkettiin toisen aloittamaa tehtävää eikä jätetty sitä odottamaan siihen asti, että kaveri palaa lomalta. Jonkinlaista välittämistä oli ilmassa.

Mitä välittäminen sitten on? Miten se nä-kyy työpaikalla vai näkyykö se enää globaalis-sa isossa työyhteisössä lainkaan? Mitä sen hyväksi voisi tehdä?

Edelleen on hyvä kysymys ”mitä tulee työ-paikalle, kun sinä tulet töihin”? Tai ei vält-tämättä vain työpaikalle, vaan mihin tilaan ja tilanteeseen tahansa. Mitä juuri sinä tuot tullessasi? On ehkä huono aamu. Elämässäsi voi olla kaikkea mikä ei näy ulospäin, sekä hyvää että vähemmän hyvää. Tuotko huonon tuulesi mukanasi vai voisitko hieman höllätä ja välittää työkavereistasi näyttämättä huo-noa oloasi ainakaan koko päivää? Yhden paha olo tai huono sanavalinta voi vaikuttaa monen työpäivän kulkuun, varsinkin jos ol-laan avokonttorissa. En tarkoita kuitenkaan sitä, ettei voisi vaikka sanoa, että tänään on huono päivä, jolloin työkaverit osaavat suh-tautua ymmärtävästi.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Ei tarvitse myöskään olla ”pusipusi-naminami”-esitystä vaan ole oma itsesi. Vä-litä työkaverista, läheisestä, perheenjäsenes-tä tai ohikulkijasta omalla tavallasi, katseella, hymyllä, tervehdyksellä, auttamalla, erilaisilla teoilla. Ei tarvita mitään eritystä hienoa toi-

mintaa, vaan ihan sitä arjessa kohtaamista, auttamista ja välittämistä.

Psykoterapeutti Maaret Kallio onkin tiivis-tänyt välittämisen näin: Välittäminen on te-koja, kohtaamisia, lempeitä katseita keneltä tahansa, kenelle tahansa milloin tahansa. Vii-saita sanoja, jotka ovat tulleet viime aikojen vuoksi monelle ehkä enemmän todeksi kuin aiemmin. Toivottavasti myös jäädäkseen.

Miten jaksat välittää isossa globaalissa työyhteisössä työkaverista? Voi olla, ettei edes ole koskaan toista kasvokkain tavan-nut, ehkä tavannut vain nettipalavereissa tai puhunut puhelimessa. Onko sillä sitten väliä, välitänkö vai en?

Välittäminen näkyy myös kirjoittamises-sa, tekstin sävyssä ja muodossa. Samoin se kuuluu puheessa ja näkyy videopalaverissa. Veikkaanpa, että kohta kurssitetaan myös vi-deopalaverikäyttäytymistä, kun tämäkin ala on pikkuhiljaa tottumassa etätyöskentelyyn. Tuleeko etätyöskentelystä pysyvää vai osit-taista, sen aika näyttää.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Pitääkö välittää vain työkavereista, läheisistä ja perheestä? Mielestäni tärkeintä on ensin oppia välittämään sinusta itsestäsi. Opetella sitä taitoa, että minulla on väliä, minä olen tärkeä. Jos en itse jaksa, en jaksa myöskään välittää muista. Helpommin sanottu kuin tehty. ”Mitäs minusta niin väliä”, taitaa olla aika yleinen ajatus.

Pitää tehdä selväksi myös raja vapaa-ajan ja työajan välillä. Työ ei ole koko elämä, ei aina-kaan pitäisi olla. Vastapainona tarvitaan omaa aikaa ja lepoa. Työpaikalla on erityisen tärkeää välittää myös itsestään ja omasta jaksamises-ta. Kukaan ei sitä sinun puolestasi tee. Omat rajat on laitettava ja niistä pidettävä kiinni.

Ei kuulu mulle… vai kuuluuko?

MAILIN VIESTISSÄ kapula kulkee ja vaihdot ovat lentäviä.

KIRSI-MARJA VILJApääluottamusmies ja Mailin hallituksen jäsen

Työpaikalla sinun jaksamistasi ja etuja-si valvomassa on henkilöstön edustajina luottamusmies/-miehiä ja työsuojeluvaltuu-tettu. Meillä on valtuutus sinulta hoitaa työ-ehtosopimuksen noudattamista työpaikalla sekä työnantajan että myös työntekijöiden osalta. Todella tärkeitä asioita tänä päivänä ja aina tärkeämmäksi tuntuvat tulevan.

Monia etuja on saavutettu ammattiliiton aktiivisuuden avulla. Näistä eduista emme ole valmiita luopumaan hevillä. Me siis vä-litämme työntekijöiden eduista ja työolo-suhteista, mutta emme tätä työtä voi tehdä yksin. Tarvitsemme juuri sinun apuasi, jotta saamme tietoomme epäkohtia ja kehittä-misen arvoisia asioita. Välitä siis itsestäsi ja kerro omalle luottamusmiehelle ja työsuo-jeluvaltuutetulle epäkohdista. Toki myös positiivista palautetta on kiva joskus saada.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kukaan ei puolusta sinua, jos et kuulu ammattiliittoon – siis ei välitä sinun työ-oloistasi. Veikkaanpa, että globaaleissa työyhteisöissä tulee entistä tärkeämmäksi olla järjestäytynyt ja välittää itsestään, jotta työehtosopimusta noudatetaan kuten pitää. Tulee myös entistä tärkeämmäksi tehdä kan-sainvälistä edunvalvontaa Euroopan tasolla EWC-yhteistyön merkeissä. Välittämistä se-kin, ja hyvin toimivaa ainakin omassa työ-yhteisössäni.

Erittäin tärkeää välittämistä on myös luottamusmiesten luottamuksellinen yhteis-työ yli yritysrajojen. YYA toimii tarvittaessa, kiitos siitä luottiskollegoille.

Jollain lailla juuri sinä välitätkin itsestäsi, kun luet tätä. Kuuluthan ammattiliittoon!

Miten vielä uudella tavalla voisit välittää itsestäsi ja muista?

MAILI RY:N KEVÄT- JA SYYSKOKOUS 24.–25.10.2020 HELSINGISSÄ

Keskustelemme ajankohtaisista asioista ja ruokailemme illan

päätteeksi. Paikan päällä AKT:n palkkasihteeri Katri Höök ja maililaisia luottamusmiehiä.

Ilmoittautumiset 16.9. mennes-sä [email protected]

(ilmoita myös mahd.ruoka-aine-allergiat samalla) – pitopaikka

vahvistuu myöhemmin.

Tervetuloa Maili ry:n alue tilaisuuteen

Kuopioon 1.10.2020 klo 18.00.

Vihdoin saamme kokoontua koronakevään ko-ettelemusten jälkeen. Samalla teemme historiaa ja pidämme sääntömääräiset kokoukset samana viikonloppuna. Kevätkokouksen sääntömääräi-siin asioihin kuuluvat mm. toimintakertomus ja tilinpäätös. Syyskokouksen sääntömääräisiin asioihin kuuluvat mm. toimintasuunnitelma, talousarvio ja henkilövalinnat. Tule mukaan vaikuttamaan.

Kokouspaikaksi olemme valinneet uutukaisen Sokos Original Hotel Triplan Helsingin Pasilas-sa. Ilmoittautuminen alkaa 24.8. ja päättyy, kun huonekiintiömme on täynnä, tai viimeistään 9.9. Majoitus-kohdassa kysytään majoitustarve ja

huonekaveritoive. Varmistathan, että huonekave-risi on myös ilmoittautunut. Huoneita on rajattu määrä, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyk-sessä.

Maili kustantaa matkat edullisimman julkisen kulkuvälineen mukaan. Mikäli tulet omalla autolla, matkakustannukset korvataan liitossa sovitulla tavalla samaan tapaan kuin aiemmin. Matkalaskuja on jaossa kokouksessa.

Ilmoittautumislinkki ja peruutusehdot sekä kokous- ja seminaariohjelma tulevat Mailin jäsensivuille.

TERVETULOA!



Mikä se liitto on?Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys ry on ollut vuoden 2018 alusta alkaen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ammattiosasto numero 208.

TEKSTI Johanna Tuomaala

Jäseneksi liitytään ammatti-osastoon ja ammattiosaston kautta ollaan jäseninä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:ssä. Edelleen puhutaan

SLSY:stä ja sen jäsenistä, mikä sinällään ei ole väärin. Väärin ei ole myöskään puhua AKT:n jäsenistä tai osasto 208 jäsenistä.

Jäsenrekisteri Jäsenasioita hoitaa liiton eli AKT:n jäsen-rekisteri. Kaikki asiat, jotka jollain tapaa liittyvät jäsenyyteen tai jäsenmaksuihin hoituvat jäsenrekisterin kautta. Muutosta aiempaan on se, että käytössä on jäsen-maksuvapautus, jos ei ole palkkatuloa. Tällöin asiasta pitää tehdä ilmoitus jäsen-rekisteriin jäsenmaksuvapautuksen saa-miseksi. Ennen vanhaan maksettiin 10 € /kk, jos ei ollut palkkatuloja esim. opinto-vapaan aikana. Nyrkkisääntönä kuitenkin on se, että aina kun on palkkatuloja, niis-tä tulee suorittaa jäsenmaksu, oli se sitten pää- tai sivutyöstä.

Luottamusmiehet ja työhuonekuntaJäsenen asioita työpaikalla hoitavat edel-leen vaaleilla valitut luottamusmiehet. Uutena asiana on työpaikalle perustettu työhuonekunta, jonka vuosikokouksessa valitaan työhuonekunnan toimikunta. Työhuonekuntaan kuuluvat kaikki työpai-kalla ammattiosasto 208 liittyneet työnte-kijät. Luottamusmiesten tärkein tehtävä on valvoa, että työehtosopimusta sekä työlainsäädäntöä noudatetaan työpaikal-la. Luottamusmiehet ja työhuonekunnan toimikunta toimivat yhteistyössä esimer-kiksi työpaikkaa koskevissa päätöksissä ja jäsenhankinnassa. Työhuonekunnan toimikunnan yhtenä tehtävänä on valvoa luottamusmiesten toimintaa työpaikalla sekä seurata työolojen vaihtelua ja palk-kakehitystä. Tarvittaessa toimikunta voi tehdä selvityksiä näistä ammattiosaston toimikunnalle sekä liitolle.

AO 208Ammattiosasto 208 on siinä mielessä, yh-dessä Maili ry:n kanssa, poikkeuksellinen osasto, että se on valtakunnallinen osasto, joka kattaa koko maan matkustamohen-kilöstön. Ammattiosaston tehtävänä on myös valvoa, että jäsenten etu työpaikoil-la toteutuu ja sitä varten sillä on apuna

työhuonekunnat sekä luottamusmiehet. Ammattiosasto voi myös tehdä liiton hal-lituksen ohjeiden mukaisesti paikallisia sopimuksia jäsentensä työ- ja palkkaehto-jen parantamiseksi. Lisäksi ammattiosas-to tekee liitolle esityksiä työehtosopimus-muutoksista. Tässä osastolla on apunaan matkustamohenkilöstöjaosto. Lisäksi ammattiosasto voi järjestää kokouksia, kursseja, luentoja sekä viihdetilaisuuksia kaikki jäsenet huomioon ottaen. Ammat-tiosaston toimintaa ja taloutta hoitaa vaa-leilla valittu ammattiosaston toimikunta. Ammattiosasto vastaa omasta tiedotuk-sestaan sekä tekee liittoa tunnetuksi ja sitä kautta parantaa järjestäytymisastetta omalla alallaan.

Kuka päättää?Liiton korkein päättävä elin on kerran neljässä vuodessa kokoontuva edustaja-kokous. Edustajakokouksen edustajat ovat AKT:n jäseniä, jotka on valittu vaaleilla. Edustajakokouksessa valitaan AKT:n val-tuuston ja hallituksen jäsenet sekä liiton puheenjohtajat. Edustajakokous päättää liiton toiminnasta ja menettelytavoista. Edustajakokousten välillä ylintä päätän-tävaltaa käyttää AKT:n valtuusto. AKT:n hallituksen tehtävänä on panna täytäntöön valtuuston määräämät asiat sekä hoitaa työehtosopimustoimintaa. AKT:n valtuus-to kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja hal-litus kerran kuukaudessa tai useammin, mikäli sille on tarvetta.

Matkustamohenkilöstöjaosto ja palkkasihteeriSitten on vielä palkkasihteeri, joka on työ-suhteessa Auto- ja Kuljetusalan Työteki-jäliitto AKT ry:hyn. Palkkasihteeri vastaa oman alansa työehtosopimuksista ja toimii pääneuvottelijana työehtosopimusneuvot-teluissa. Hän on myös luottamusmiesten tukena työehtosopimustulkinnoissa sekä mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemi-sessa työnantajan ja työntekijöiden välillä. Kaikki asiat, jotka liittyvät työehtosopi-mukseen, neuvotellaan työntekijäliiton ja työnantajaliiton välillä. Mikäli neuvottelu-pyyntö tulee, pyydetään AKT:n hallituksel-ta lupa kutsua ammattialajaosto eli tässä tapauksessa matkustamohenkilöstöjaosto koolle keskustelemaan aiheesta.

Matkustamohenkilöstöjaosto valitsee neuvottelukunnan, johon kuuluvat vakio-

John Stenbergin ranta 6, Hakaniemi.Kokouksessa käsitellään sääntömääräisetasiat. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikkijäsenet! Sähköinen ilmoittautumislinkkija esityslista tulevat sähköpostiin.

AMMATTIOSASTONSÄÄNTÖMÄÄRÄISETKOKOUKSET 2020

KEVÄTKOKOUS 9.9.2020keskiviikko klo 18:00

SYYSKOKOUS 23.11.2020maanantai klo 18:00

jäseninä palkkasihteeri, 2. varapuheenjoh-taja sekä kyseisen alan AKT:n hallituksen edustaja. Matkustamohenkilöstöjaosto käsittelee aina neuvottelutuloksen ja te-kee siitä esityksen työvaliokunnalle, joka valmistelee siitä esityksen AKT:n hallituk-selle. AKT:n hallitus käsittelee esityksen ja tekee sen perusteella päätöksen siitä, mi-ten asian kanssa edetään ja matkustamo-henkilöstöjaosto toimii sitten hallituksen päätöksen mukaisesti.

LopuksiKoronan vaikutukset iskivät kuljetusalaan

ja varsinkin matkustamohenkilöstöön todella rajusti. Suurin osa henkilöstöstä on lomautettuna ja todennäköisesti lo-mautukset jatkuvat. Osalla työnantajista on hirveä hinku koronan varjolla tehdä säästötoimenpiteitä ja käydä työntekijän kukkarolla. Valitettava tosiasia on se, että säästäminen ei tuo lisää työpaikkoja eikä nujerra koronaa. Tässä tilanteessa, kun tulevaisuudesta ei kukaan vielä tiedä, on hyvä pitää tiukasti kiinni yhdessä sovituis-ta asioista.

Kirjoittaja on AKT:n palkkasihteeri


Kaikille ei liikkuvuuspaketti tunnu kelpaavan. Euroopan komissio

ehätti lausumaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä mielipiteensä liik-kuvuuspaketista. Komissio tunnustaa, että kuljettajia koskevat sosiaaliset uu-distukset ovat tarpeellisia. Silti kabo-taasirajoitukset sekä auton palautus

kahdeksan viikon välein rekisteröinti-maahansa närkästyttävät.

Komissio on huolissaan vuoteen 2050 kaavaillusta Euroopan ilmasto-neutraaliudesta. Se on komission mu-kaan vaarantumassa kuljettajien pala-tessa ulkomailta koteihinsa vapaata viettämään. Nämä ajot johtavat komis-

sion mukaan liikennejärjestelmän te-hottomuuteen ja lisäävät tarpeettomia päästöjä, epäpuhtauksia ja ruuhkia. Yh-distetyille kuljetuksille asetetut rajoituk-set vähentävät kuljetusten tehokkuutta.

Asiantuntijalla on tähän pätevä niksi. Ajot tulee suunnitella niin, että ne voi-daan hyvillä mielin toteuttaa!

Älyä piirtureihin Rahtiliikenteen valvontaa tehostetaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Myös kuljetusammattilaisten työturvallisuutta halutaan kehittää.

TEKSTI UP/Tiina Tenkanen

SAKKORUUTU

A mmattikuljettajien työ oloja kehitetään Euroopan laajuisesti. Liikenneturvallisuutta ja kuljetusalan reilua

kilpailua edistetään syyskuun alusta lukien Euroopan laajuisesti ns. liikku-vuuspaketilla.

Yksi liikkuvuuspaketin uudistuk-sista koskee kabotaasia. Euroopan kabotaasiliikenteessä noudatetaan jatkossa karenssia. Karenssiaika on neljä päivää ja se on autokohtainen. Samalla kalustolla ei voi siis paahtaa taukoamatta pitkin Eurooppaa, vaan kerran kuussa on palattava asemapai-kalleen tai kotimaahan.

Toinen uudistus koskee älypiirtu-reita.

Piirturit tulevat pakollisiksi rah-tiajoneuvoihin, mutta myös yli 2,5 tonnin kevyisiin hyötyajoneuvoihin sekä pakettiautoihin. Niillä pyritään hillitsemään kabotaasin väärinkäyt-töä. Piirtureita koskevat säännökset tulevat näillä näkymin voimaan nel-jän vuoden päästä.

Uuden tekniikan avulla viranomai-set voivat ajoneuvoa pysäyttämättä valvoa ajo- ja lepoaikoja sekä kertoa, milloin ajoneuvo on ylittänyt valta-kunnan rajan. Euroopan parlamentin hyväksymä paketti edistää liikenne-turvallisuutta ja kuljetusalan yritysten reilua kilpailua. Paketti kohentaa en-nen kaikkea muiden eurooppalaisten työoloja, sillä monet säännökset ovat suomalaisille tuttuja.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Uusien sääntöjen mukaan kuorma-autojen on palattava ”yrityksen ope-ratiiviseen keskukseen” kahdeksan viikon välein. Operatiivinen keskus on toimisto tai paikka, jossa on to-distetusti toimintaa. Pelkkä osoite ei riitä kuljetusyrityksen olemassaolon todisteeksi. Näin pyritään varmista-

maan, etteivät postilaatikkoyritykset tai kenkälaatikkofirmat pysty enää toimimaan markkinoilla. Kun kulje-tusyritys perustetaan, tiedot siitä me-nevät valvoville viranomaisille.

Valvovan viranomaisen vastuut ovat tosin monissa maissa hieman häilyvät, jos vastassa on rahakas, val-lanpitäjiä näpeissään pitävä verkosto. Säännöspaketin rinnalle olisi hyvä saada keinoja harmaan talouden ja lahjonnan vähentämiseen.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Eurooppalaisille lähetetyille kuljet-tajille on laadittava sellaiset työaika-taulut, että he pääsevät palaamaan kotiinsa kolmen-neljän viikon välein. Tällä halutaan turvata kuljettajien työturvallisuus, mutta myös muun liikenteen turvallisuus. Ahneen työn-antajan teettämän neljän viikon työ-putken jälkeen kuljettaja saattaa olla jo vetämättömissä ja vaaraksi muille maantietä käyttäville.

Suomalaisetkaan eivät saisi majoit-tua montaa viikkoa rekan nupissa. Ei ainakaan montaa kuukautta yhtä soittoa, kuten huonompien työolojen maista tulevat kuljettajat.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kuljettaja ei saa jatkossa viettää pa-kollista viikoittaista lepoaikaa auton hytissä. Jos lepoaikaa ei voi viettää etäisyyksien takia kotona, työnantaja velvoitetaan kustantamaan kunnolli-nen majoitus. Suomalainen kuljettaja ainakin periaatteessa pystyy hankki-maan hyttiinsä sopivan patjan viikko-kausia kestäville keikoilleen. Heikom-man palkkatason maissa kuljettajalla on tuskin mahdollisuutta hankkia ohjaamoon kunnon patjaa, jos työn-antaja ei sitä maksa. Epäilijät tosin arvioivat, että työnantajat ryhtyvät nyt kuumeisesti miettimään, minkälai-

seen parakkiin he voivat kuljettajansa majoittaa mahdollisimman halvalla. Tiedoksi työnantajille: telttamajoitus-ta tuskin hyväksytään.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

AKT:n asiantuntijan mukaan Eu-roopassa pitäisi ottaa nimenomaan kuljettajien turvallisuus paremmin huomioon. Kuljettajille ei ole vielä levähdys- tai yöpymispaikkoja, jot-ka olisivat vartioituja ja turvallisia. Parkkipaikoilla ryöstetään lasteja ja polttoainetta. Ilmiö tunnetaan myös Suomessa.

Varkaita kiinnostaa polttoaineen lisäksi lasti.

Mutta jos turvallisuustilanne tästä huononee, kuljetusalan houkuttele-vuus voi kärsiä. Kukapa haluaisi olla se yksin työtään tekevä kuljettaja, joka yöllä herää siihen, että hänen yhdistel-mäajoneuvoonsa juuri murtaudutaan.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Kuljetusalan asiantuntijan mukaan eurooppalaisessa ammattiliikennöin-nissä on edelleen petrattavaa. Pitkät ajorupeamat lyhennetyillä viikkole-voilla ja vuorokausilevoilla ovat vali-tettavasti edelleen kuljettajien arkea. Lakipykälien venyttäminen mahdol-listaa nyt kolmen viikon työputken siten, että sinä aikana on vain kaksi vapaapäivää. Kolmannella viikolla tulee pidettäväksi pidennetty vapaa, mutta siihen mennessä kuljettaja voi olla jo kovin uupunut.

Toisaalta kuljettajat saattavat halu-ta ajaa pois kaikki ajot mahdollisim-man nopeasti ja palata äkkiä kotiin. Silti työturvallisuutta ajatellen pitkät työpäivät eivät ole kenenkään kannal-ta järkeviä.

Eikä niistä lomapäivistäkään ole hyötyä, jos ne kuluvat vain univelan paikkaamiseen.

Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n julkaisu

8/1970

Kuljettajien kotimatkat ympäristöriski?

Luottamusmieskurssi 5.−10. heinäkuuta Ammattiyhdistysopistossa

Yhteensä 37 osanottajaa SAK:n eri am-mattiliitoista saapui sunnuntaina 5. heinäkuuta Kiljavalla sijaitsevaan am-mattiyhdistysopistoon opiskelemaan luottamusmiehen tehtäviin kuuluvia tietoja ja taitoja. Monille kurssilaisille tämä oli ensi tutustuminen opistoon ja sen suojissa tapahtuvaan toimintaan. Lu-kujärjestyksestä havaitsimme, ettemme olleet suinkaan tulleet lepokotiin, vaikka ei sitä kukaan ollut odottanutkaan.

Viikon kurssiimme sisältyi mm. luottamusmiehen tehtäviä käsitteleviä luentoja. Käytiin läpi keskusjärjestön eri sopimukset sekä liittojen työehtoso-pimuksia. Opiskeltiin neuvottelupsyko-logiaa sekä neuvottelutaitoa ryhmätöinä. Työlainsäädännöstä saatiin asiantunte-vaa selvitystä. Myöskin puhetaito oli esillä ja saatiin tarpeellista opetusta sii-tä, kuinka meidän tulisi kehittää ja har-joittaa itseämme, jotta puheen avulla pystyisimme ilmaisemaan itseämme ja viemään tärkeää asiaamme eteenpäin. Näitä kaikkia ja muitakin sisältyi viral-liseen ohjelmaamme. Vapaa-aika kului myöskin yhteisissä riennoissa ja siihen sisältyi mm. yhteinen illanviettomme kesäkoulun kanssa sekä lentopallo-otte-lu, jonka kuitenkin reilusti hävisimme. Kiljavan nummen kaunis luonto sekä mainio sauna ja hyvä uintimahdollisuus lisäsivät vielä muutenkin erinomaista viihtymistämme.

Kävipä meitä vielä tapaamassa yhtei-sen yleisradiomme toimittaja, joka nau-hoitti tunniltamme välähdyksen puhetai-don opetuksesta ammattiyhdistysliikettä käsittelevään ohjelmasarjaan.

Mukana ollut AKT:n jäsen


Rukan Talvihovi, Ukkoherrantie, Talvijärvi, laskettelurinteiden lähellä.83 m², paritalo, kaksi kerrosta, tupakeittiö, makuutilat 8:lle (2+2+4), sauna, pyykin- ja astianpesukoneet, kuivauskaappi.

Kuusamon Vallioniemi, Kemijärventie 499, Kitkajärven rannalla, n. 25 km Rukan rin-teiltä.100 m², makuutilat 5:lle (2+2+1) + parvi, sauna, pyykin- ja astianpesukoneet, kui-vauskaappi. Vallioniemeen ei saa viedä eläimiä.

Saariselän Kiilokaltio, Kiilopään tunturikes-kuksen lähellä, 16 km Saariselältä ja 46 km Ivalosta.80 m², tupakeittiö, makuutilat 6:lle (2+4) + parvi ja 100 m², tupakeittiö, makuutilat 8:lle (2+2+4) + parvi, paritalo, sauna, pyy-kin- ja astianpesukoneet.

Saariselän Kaunishovi, Kaunispään etelä-rinteellä, pari kilometriä rinteiltä.160 m², paritalo, kaksi kerrosta ja iso parvi, tupakeittiö, makuutilat 12:lle (2+1+1+par-vi), sauna, takkahuone, pyykin- ja astian-pesukoneet, kuivauskaappi.

Levin Neljätuulta, Sirkassa, Neljäntuulen tien ja Rakkavaaran tien risteyksessä, pari kilometriä hotelli Levitunturilta. 50 m², paritalo, tupakeittiö, makuutilat 6:lle, joista 4 parvella, sauna, pyykin- ja astianpesukoneet, kuivauskaappi.

Levin Kätkähovi, Kätkäntie 13, pari kilomet-riä hotelli Levitunturilta.85 m², paritalo, kaksi kerrosta, tupakeittiö, makuutilat 6:lle (2+2+2), sauna, pyykin- ja astianpesukoneet, kuivauskaappi. Kätkä-hoviin ei saa viedä eläimiä.

Ylläksen Lomahovi, Hiihtäjäntie 2, Ylläs-järvi.104 m², kolme huoneistoa, kaksi kerros-ta ja parvi, tupakeittiö, makuutilat 8:lle (2+2+parvi), sauna, takkahuone, pyykin- ja astianpesukoneet, kuivauskaappi. Huo-neistot eivät sovellu liikuntarajoitteisille. Yhteen huoneistoista ei saa viedä eläimiä.

Punkaharjun Tuunaantupa, Punkaharjun lomakeskuksessa, Kesämaan lähellä, Sa-vonlinnasta 27 km. 35 m², paritalo, tupa-keittiö, makuutilat 4:lle, sauna.

Himoksen Juhlahovi, Golfarinkunnas 1 A, Jämsä69 m², paritalo, kaksi kerrosta, makuutilat 6:lle (2+2+2), tupakeittiö, sauna, pyykin- ja astianpesukoneet, kuivauskaappi. Juhlaho-viin ei saa viedä eläimiä.

Tahko Black Suite, Keitaankatu 12, Tahko-vuori117 m², huoneisto, tupakeittiö, makuutilat 6:lle (2+2+2), sauna, pyykin- ja astianpesu-koneet, kuivauskaappi. Huoneistoon ei saa viedä eläimiä.

Mökkejä vuokrataan vain AKT:n jäsenille eikä niitä saa luovuttaa ulkopuolisen

käyttöön.

Talvikauden varaukset 15. lokakuuta mennessä. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, suoritetaan arvonta, jonka jäl-keen hakijoille lähetetään tekstiviesti. En-sikertalaiset on etusijalla. Vapaaksi jääneitä viikkoja voi varata varauskalenterista.

Vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko lau-antaista lauantaihin, Himoksella ja Tah-kolla viikko maanantaista sunnuntaihin. Merkitse hakemukseen toivomasi mökki ja lomaviikko; voit laittaa useampia vaih-toehtoja.

Mökkihakemus täytetään verkkoasioinnin kautta, www.akt.fi > Lomapaikat.

AKT:n mökkien vuokraus jäsenistölle talveksi 19.12.2020 – 8.5.2021

Hinnat talvikaudella:

Vallioniemi, Kaunishovi ja

Lomahovi 450 €/viikko

Kätkähovi, Talvihovi ja

Kiilokaltio 410 €/viikko

Neljä tuulta 380 €/viikko

Tuunaantupa 225 €/viikko

Juhlahovi 410 €/viikko

Tahko Black Suite 535 €/viikko

Talvihovi i Ruka, Ukkoherrantie, Talvijärvi, invid slalombacken.83 m², parhus, två våningar, stugkök, sov-platser för 8 (2+2+4), bastu, tvätt- och disk-maskin, torkskåp.

Vallioniemi i Kuusamo, Kemijärventie 499, vid Kitkajärvi, cirka 25 km från Ruka sla-lombacken.100 m², sovplatser för 5 (2+2+1) + loft, bastu, tvätt- och diskmaskin, torkskåp.Djur får inte medföras till Vallioniemi.

Kiilokaltio i Saariselkä, nära Kiilopää fjäll-center, 16 km från Saariselkä och 46 km från Ivalo. 80 m², stugkök, sovplatser för 6 (2+4) + loft och 100 m², stugkök, sovplatser för 8 (2+2+4) + loft, parhus, bastu, tvätt- och diskmaskin.

Kaunishovi i Saariselkä, på Kaunispääs sydsluttning, ett par kilometer från backen.160 m², parhus, två våningar och loft, stug-kök, sovplatser för 12 (2+1+1+loft), bastu, brasrum, tvätt- och diskmaskin, torkskåp.

Stugor som AKT:s medlemmar kan hyra 19.12.2020 – 8.5.2021

Neljä tuulta i Levi, i Sirkka, korsningen mel-lan Neljäntuulen tie och Rakkavaaran tie, ett par kilometer från hotell Levitunturi. 50 m², parhus, stugkök, sovplatser för 6, av vilka 4 på loftet, bastu, tvätt- och disk-maskin, torkskåp.

Kätkähovi i Levi, Kätkäntie 13, ett par kilo-meter från hotell Levitunturi.85 m², parhus, två våningar, stugkök, sov-plats för 6 (2+2+2), bastu, tvätt- och disk-maskin, torkskåp. Djur får inte medföras till Kätkähovi.

Lomahovi i Ylläs, Hiihtäjäntie 2, Ylläsjärvi.104 m², tre lägenheter, två våningar och loft, stugkök, sovplatser för 8 (2+2+ lof-tet), bastu, brasrum, tvätt- och diskmaskin, torkskåp. En av lägenheterna hålls djurfri.

Tuunaantupa i Punkaharju, i semestercen-trum, i närheten av Kesämaa, 27 km från Nyslott.35 m², parhus, stugkök, sovplatser för 4, bastu.

Juhlahovi i Himos, Golfarinkunnas 1 A, Jämsä.69 m², parhus, två våningar, sovplats för 6 (2+2+2), stugkök, bastu, tvätt- och disk-maskin, torkskåp. Djur får inte medföras till Juhlahovi.

Tahko Black Suite, Keitaankatu 12, Tah-kovuori117 m², lägenhet, stugkök, sovplatser för 6 (2+2+2), bastu, tvätt- och diskmaskin, torkskåp. Djur får inte medföras till Tahko.

Stugorna hyrs ut bara till AKT:s med-lemmar och de får inte ges vidare till

utomstående.Reservera stugplats för vintersäsongen

senast den 15 oktober. Om det finns flera reservationer för samma mål avgör lotten och sökande får ett textmeddelande. I första hand hyrs stugorna ut åt medlemmar som inte tidigare har hyrt stuga. Man kan boka övriga veckor från bokningskalen-dern.

Hyrestiden är vanligtvis en vecka från lördag till lördag, i Himos och i Tahko en vecka från måndag till söndag. Ange i din

ansökan flera alternativa stugor, vilken vecka du helst vill hyra stuga och en al-ternativ tidpunkt.

På förbundets webbplats www.akt.fi under rubriken Lomapaikat finner du en elektronisk ansökningsblankett på finska.

Under vintersäsongen är priset:

Vallioniemi, Kaunishovi och

Lomahovi 450 €/vecka

Kätkähovi, Talvihovi och

Kiilokaltio 410 €/vecka

Neljä tuulta 380 €/vecka

Tuunaantupa 225 €/vecka

Juhlahovi 410 €/vecka

Tahko Black Suite 535 €/vecka

http://www.akt.fi

http://www.akt.fi


helsinkiHelsinki os. 150/kevätkokousAKT:n osasto 150 ry:n kevätkokous pide-tään to 10.9. klo 8.30 alkaen Kuljetusliit-tojen kokoustiloissa, John Stenbergin ranta 6, Helsinki. Esillä sääntömääräi-set asiat. Tervetuloa! Toimikunta.

Virkkala os. 077/ matoonkikilpailut Osaston mato-onkikilpailut pidetään 22.8.2020 klo 10–13 Pähkinäniemessä Virkkalassa. Tarjolla makkaraa, juomaa ja lapsille palkinnot. Mukavaa yhdessä-oloa. Tervetuloa. Toimikunta.

Helsinki os. 131/kevätkokous Helsingin Ahtaustyöntekijät ry:n kevät-kokous sunnuntaina 30. elokuuta klo 12 AKT:n keskustoimistolla osoitteessa John Stenbergin ranta 6 Helsinki. Ko-kouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Toimikunta kokoontuu samassa paikassa klo 9.30. Toimikunta

Tuusula os. 026/kevätkokous Uudenmaan Kuljettajat ry:n kevätkoko-us la 26.9.2020 klo 10 Hyrylän Torpalla, Koskelantie 4 Hyrylä. Esillä sääntömää-räiset asiat. Jos koronatilanne muuttuu, seuraa osaston kotisivuja osoitteessa 026.akt.fi, päivitämme sinne mahdolli-sista muutoksista kokouksen suhteen. Aluetoimitsija Jari Korhonen paikalla kertomassa ajankohtaisista asiois-ta. Tervetuloa kaikki osastomme jä-senet! RH pj/tied.vast.

Tuusula os. 026 eläkeläisjaosto/kevätkokous Uudenmaan Kuljettajat r.y:n eläkeläis-jaoston kevätkokouksen jatkokokous pidetään la 26.9.2020 klo 11.30 Tuusu-lassa, osoite Hyrylän Torppa Koskelan-tie 4, 04300 Hyrylä. Toimikunta

AKT:n Helsingin Seudun eläkeläiskerho/kuukausikokous Kuukausikokous pidetään 2.9.2020 klo 11 Kuljetusliittojen kokoustiloissa John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Toimikunta kokoontuu klo 10. Huomioi mahdolliset muutokset koronatilanteen johdosta.

AKT:n Helsingin Seudun eläkeläiskerho/kevätkonsertti Peruuntuneen kevätkonsertin lippu-maksut palautetaan. Maksupalautukset toivotaan maksettavan käteisellä kuu-kausikokouksen yhteydessä 2.9.2020. Maksun voi myös käyttää Haapsalun kylpyläretken maksussa. Lisätiedot asi-assa Pentti Eskelinen p. 040 7679145.

AKT:n Helsingin Seudun eläkeläiskerho/kylpyläretki Haapsaluun 24.9.–1.10.2020 (to–to) toteutuu tämän hetken koronatilan-teen tietojen mukaisesti. Matkalle on varattu mm. hengityssuojaimia eläke-läiskerhon puolesta. Sitovat ilmoituk-set tulee ilmoittaa 2.9.2020 mennessä Pentti Eskeliselle p. 040 7679145. Matka tulee maksaa viimeistään 2.9.2020 ker-hon Osuuspankin tilille FI32 5541 2840 0002 52. Hinta 320 €/jäsen tai avec. Maksun voi myös maksaa kuukausiko-kouksessa 2.9. 2020.

Ekenäs avd. 174/vårmöte Västra Nylands Bilbranschens Fackav-delning 174 vårmöte hålls måndag den 31.8.2020 klo 18 I Karis Servicehus, Felix Fromsgata 6 i Karis. På mötet be-handlas stadgeenliga ärenden. Fackets ombudsman på plats. Kaffeservering. Välkomna. Styrelsen. Obs. dag o tid.

Tammisaari os. 174/kevätkokous Länsi-Uudenmaan Autoalan Ammat-tiosasto 174 kevätkokous pidetään

maanantaina 31.8.2020 klo 18 Karjaan Palvelutalossa, Felix Frominkatu 6, Kar-jaalla. Kokouksessa käsitellään sääntö-jen määräämät asiat. Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Toi-mikunta. Huom. Päivä ja aika.

joensuuKuopio os. 016/ eläkeläisten tapaaminenEläkeläisten tapaaminen ma 14.9. SAK:n tiloissa klo 11. Tapaamisessa suunnittelemme syyskauden tapahtu-mia. Seuraa eläkeläisten omia verkko-sivuja. Tervetuloa!

Kuopio os. 016/salibandyvuorotSalibandya pelataan 10.8.2020–6.6.2021 sunnuntaisin klo 18.30–20 Minna Canthin koulun salissa. Lisätie-toja osaston toimistolta p. 044 562 5735 ma–ti tai Henri Koposelta p. 040 591 3921. Tervetuloa pelaamaan.

Kuopio os. 016/rannaltaongintaRannaltaongintakisat järjestetään Hir-velässä lauantaina 12.9.2020 klo 13–15 (sarjat: naiset, lapset, miehet alle 60v, miehet yli 60v ja perhesarja). Kisan lopussa makkaran paistoa, kahvit ja saunomista (omat saunatarvikkeet mukaan). Alueen muiden osastojen jäsenet myös tervetulleita. Kuljetukset omilla kyydeillä.

Kitee os. 063/60 v. juhlaMuistutus Kiteen Automiehet ry, osasto 063: Osaston 60 v. juhla 22.8.2020 klo 13 Riihijärven matkaparkissa. Ruokailun ja kyydin takia ennakkoilmoittautumiset Anssille (p. 0500 907 745) tai Sarille (p. 045 640 2402) 15.8. mennessä. Toimi-kunta.

Iisalmi os. 076/ onkikilpailut/perhepäiväOsastomme omat onkikilpailut/perhe-päivä järjestetään 29.8.20 Iisalmessa Luuniemen juhlakentän rannassa. Kil-pailuaika klo 9–13. Pysäköinti liikenne-puiston parkki paikalle. Sarjat: Miehet, naiset, lapset. Kilpailupaikalla makka-ranpaistoa ja kahvit! Tervetuloa mukaan viettämään mukavaa päivää onginnan ja makkaranpaiston merkeissä! Syyster-

veisin toimikunta.

jyväskyläJyväskylä os. 045/kesätapahtumaJyväskylän ja Ympäristön Linja-auto-henkilökunta ry. järjestää koko perheen kesätapahtuman lauantaina 5.9.2020 klo 10 alkaen. Tapahtumapaikka PAM:n mökki Kaijala, Kaijalanniemi 25, Jyväs-kylä (katso ajo-ohje netistä). Tapahtu-maan ei ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa! Toimikunta.

Jyväskylä os. 045/eläkeläisetJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohen-kilökunta ry:n eläkeläiset kokoontuvat kahvittelemaan keskiviikkoina 2.- ja 16.9.2020 klo 11. Kahvittelut B-salilla, Väinönkatu 7, Jyväskylä. Tervetuloa!

kotkaKotka os. 001/kevätkokousOsasto 1:n kevätkokous pidetään osaston toimistolla (Kymenlaakson-katu 11 A 1, 48100 Kotka) keskiviikko-na 23.09.2020 alkaen klo 18.30. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tilaisuu-dessa mukana aluetoimitsija Meriläi-nen. Kahvitarjoilu. Laita jo kalenteriin ylös, että syyskokous on 21.11. Terve-tuloa! Toimikunta http://kotkaos001.akt.fi/

Kotka os. 001 ja 075 eläkeläiset/eläkeläiskerhoKoronavirustilanteen salliessa eläke-

Muistathan lähettää osastosi ilmoituksen hyvissä ajoin aluetoimistoon!

Seuraavan AKT-lehden korvaa Kuljetusliittojen lehden näytenumero. Lehden ilmoitusten on oltava aluetoimistoissa viimeistään 1.9. mennessä.

Kiitokset ja kuolinilmoitukset lehden aineistopäivään mennessä osoitteeseen [email protected]

läiskerhon toiminta alkaa 3.9.2020 (osoite Kymenlaaksonkatu 11). Ovet aukeavat klo 11. Tervetuloa!

Hamina os. 011/kevätkokousSääntömääräinen kevätkokous pide-tään sunnuntaina 30.8.2020 alkaen klo 18 HAPJ:n toimistolla (Isoympyränkatu 9, Hamina). Tervetuloa! Toimikunta

Kouvola os. 033/onkikisatAKT:n os.033:n onkikilpailut pidetään 12.9.2020 Korian Kallioniemessä klo 9–13. Kilpailuluokat: miehet-naiset-lap-set. Kilpailuun ilmoittaudutaan maksa-malla 5 € 1.9.2020 mennessä tilille FI28 1072 3007 2007 31. Maksuun sisältyy makkaraa ja juoma. Tervetuloa jäsenet perheineen kisaamaan! Tiedustelut: p. 040 547 5974 / Late www.akt033.fi

Loviisa os. 047/kevätkokousOsaston sääntömääräinen kevätkokous la 29.8.2020 klo 13 Neste Ankkurituuli, Länsikaari 3, 07900 Loviisa. Esillä sään-tömääräiset ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

lahtiHeinola os. 050/kevätkokousHeinolan Automiehet ry. os. 050 siir-retty kevätkokous pidetään 26.9.2020 Neste Vierumäen alakabinetissa klo 12. Ennen kokousta ruokailu noutopöydäs-tä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät kevätkokousasiat. Tervetu-loa. Toimikunta.

lappiKemi os. 082/kevätkokousKemin Autoalantyöntekijät ry os. 082:n kevätkokous pidetään sunnuntaina 20.9.2020 klo 13 TUL-salissa torikatu 2, Kemissä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ja muut esille tu-levat asiat. Paikalla kahvitarjoilu. Terve-tuloa! Ystävällisin terveisin toimikunta.

Kemi 0s. 141/kevätkokousKevätkokous pidetään AJOKSESSA ahtaajien taukotiloissa sunnuntaina 13.9.2020 klo 17. Esillä sääntöjen mää-räämät asiat ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Toimikunta

Rovaniemi os. 123/kevätkokousRovaniemen Kuljetustyöntekijöiden ke-vätkokous pidetään la 26.9. klo 15 So-kos Hotel Vaakunassa. Esillä sääntöjen määräämät asiat ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Osallistujat saavat parkkeerata ilmaiseksi hotellin parkki-hallissa. Tervetuloa! ToimikuntaTsekkaa myös kotisivumme osoitteessa www.osasto123.net.

ouluPyhäjokilaakso os. 088/ kevätkokous Kevätkokous Oulaisten Ruokakeitaassa la 22.8. klo 12. Käsitellään sääntömää-räiset asiat. Kahvi- ja pizzatarjoilu. Ter-vetuloa!

Oulu os. 120/kevätkokous.Paikka: Ravintola Oskarin kellari. Aika: 29.8.2020 klo 13 alkaen. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu ja klo 17 alkaen sauno-mismahdollisuus Citysaunan tiloissa. Paikalla aluetoimitsija Jari Haaraniemi. Tervetuloa. Os. 120 Toimikunta.

Oulu os. 058/kevätkokousOulun Seudun Autoalantyöntekijät ry os. 058:n kevätkokous pidetään tors-taina 27.8.2020 Oulun Tetran kellari-kerroksen kokoustilassa Mäkelininkatu 31, alkaen klo 17. Käsitellään sääntömää-räiset asiat. Paikalla aluetoimitsija Jari Haaraniemi. Tervetuloa. Toimikunta.

poriHuittinen os. 22/kevätkokousCovid19 myötä siirtynyt Lauttakylän Tavaralinjamiehet ry os. 22 kevätko-kous pidetään 5.9.2020 klo 10 Järjes-tötalolla, Sahakatu, Huittinen. Esillä

NyholmilaisetP. Nyholm Oy PN Transport Ab työntekijöitten kokoontuminen

jälleen 29.8.2020 Isonkyrön Kalliojärvellä, Kortesluomantie 120 Orismala.

Tilaisuus alkaa klo 12 ja ruokailu klo 13, sisään klo 11.30.

Osallistumismaksu 25,00 € peritään paikalla. Ilmoittautumiset elokuun 8 päivään tai

viimeistään lauantai 22.8.2020 (sitovat) ruokailun vuoksi.Leif Bengs on koonnut historiikin videolle,

jonka hän esittää ja kommentoi. Viime kerralla meitä oli 106, paljonkohan nyt.

Ilmoittautumiset:Raimo Kallantie p. 0400 664 316

Jaakko Lintala p. 0400 365 336

Tervetuloa!

sääntöjen määräämät asiat. Tulethan vain terveenä kokoukseen. Tervetuloa! T: Toimikunta. ps. toimikunta kokoon-tuu klo 9.

Kokemäki os. 065/kevätkokousKokemäen Kuljetustyöntekijät ry os. 65 sääntömääräinen kevätkokous pide-tään Pitkäjärven vapaa-ajankeskuksella la 26.9. klo 13. Ruoka ja kahvi. Toimi-kunta

Kokemäki os. 065/uimahalliKokemäen Kuljetustyöntekijät ry os. 65 jäsenille perheineen on varattu vuorot Kokemäen uimahallista la 26.09.20 klo 17–20 ja la 21.11.20 klo 17–20. Tervetuloa polskimaan koko perheen voimin.

Kokemäki os. 065/50vuotisjuhlaKokemäen Kuljetustyöntekijät ry os. 65 50-vuotisjuhlaa vietetään la 14.11.20 klo 17 Kokemäen Seuratalolla. Juhla on jäse-nelle ilmainen, seuralaiselta peritään 20 euroa. Sitovat ilmoittautumiset Jari Val-lille 18.10.20 mennessä p. 040 501 1447.

tampereAKT Tampere eläkeläiskerho/ tiedottaaAloitamme syyskauden ke 2.9. klo 11 osastojen kokoustilassa Rautatienkatu 10, 6. kerros. Tervetuloa vanhat ja uudet jäsenet. Huom! Koronatilanteen muut-tuessa kokous voidaan perua. Tervetu-loa. Puheenjohtaja.

Mänttä os. 064/ kevätkokous ja saunailtaMäntän Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 064 kevätkokous Vilppulassa Rantaravintola Isabellassa 29.8. klo 15. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Saunailta alkaen klo 17. Tervetuloa. Toimikunta.

Tampere os. 006/ kuukausikokousTampereen Seudun Linja-autohenki-lökunta ry, os. 006:n kuukausikokous. Osaston sääntömääräinen kuukausi-kokous pidetään tiistaina 25.8.2020 alkaen klo 18.30 osaston toimistolla Rautatienkatu 10, Tampere. Kokouk-sessa käsitellään osaston omistaman Linjamajan myyntiä koskevia asioita. Tervetuloa. Toimikunta.

turkuTurku/eläkeläisetSyksyn aloituskokous on keskiviikkona 2.9.2020 klo 13 toimistolla. Peruutus mahdollinen korona takia. Seuraa viranomaisten ohjeita. Jouluristeily? 17.11. Amorella. -Toimikunta

Turku os. 40/kevätkokousTurun Autoalantyöntekijät ry osasto 40:n keväältä siirretty sääntömääräi-nen kevätkokous pidetään sunnuntai-na 6.9.2020 klo 17 osaston kokousti-loissa, Maariankatu 6 b. Esillä vuoden 2019 toimintakertomus ja tilinpäätös ja muuta ajankohtaista. Kahvitarjoilu. Seuraa koronatilannetta ja annettuja viranomaisohjeita. Myös peruutus vielä mahdollinen. Toimikunta

vaasaSeinäjoki os. 018/kevätkokousSeinäjoen Automiehet ry os. 18 kevät-kokous pidetään lauantaina 29.8.2020 alkaen ruokailulla klo 13, paikkana Hotelli Fooninki, Hyllykallio. Kokouk-sessa käsitellään sääntöjen kevätko-koukselle määräämät asiat. Mukana kokouksessa on aluetoimitsija Tuulik-ki Aikio ja AKT:n hallituksen edustaja Kari Markkanen. Tervetuloa! -Toimi-kunta

http://kotkaos001.akt.fi/

http://kotkaos001.akt.fi/

mailto:ilmoitukset%40akt.fi?subject=

https://www.akt033.fi/

http://www.osasto123.net/


KuolleetOsasto 009:n jäsen

Kalevi Joensuu* 25.3.1939† 17.4.2020

Muistoa kunnioittaenPohjolan Liikenteen eläkeläiskerho

Osasto 058:n jäsen

Pentti Koivisto* 6.6.1934 † 25.5.2020

Muistoa kunnioittaenOmaisetOulun Seudun Autoalantyöntekijät ry

Osasto 058:n jäsen

Adonia Soini* 9.10.1933 † 14.5.2020

Rakkaudella muistaen,vaimo ja lapset

Tampereen Automiehet ry:n jäsen

Jarmo Viirtelä* 5.3.1946† 28.6.2020

Rakkaudella muistaenPerhe, omaiset ja ystävät

Osastomme jäsen

Raimo O Huuskonen* 3.9.1938† 13.5.2020

Raimon muistoa kunnioittaenSuonenjoen-Rautalammin Autoalantyöntekijät ry

Osastomme jäsen

Pertti Dufva * 14.4.1931† 14.7.2020

Muistoa kunnioittaen ja ottaen osaa omaisten suruunLahden Autoalan Työntekijät ry

Osastomme pitkäaikainen jäsen

Timo Niemenmaa* 16.10.1947† 22.5.2020

Muistoa kunniottaenVirtain Autoalantyöntekijät ry

Osastomme jäsen

Veikko Ahokas* 11.7.1950† 29.4.2020

Muistoa Kunnioittaen Lauttakylän Tavaralinjamiehet ry

Osastomme jäsen

Risto Hievanen* 15.8.1930 † 25.5 .2020


Osastomme jäsen

Ensio Myötämäki* 21.3.1931 † 24.2.2020


Osastomme jäsen

Reijo Peltola* 16.7.1943 † 4.5.2020

Muistoa KunnioittaenLauttakylän Tavaralinjamiehet ry

Verkkokaupasta saat tilattua tuotteita AKT:n logolla. Ammattiosastot voivat tilata tuotteita laskuun ja myös omalla logollaan.

AKT:n VERKKOKAUPPA

Lisätietoja: [email protected]

verkkokauppa ilmoitus 119x82 vaaka_lehteen.indd 1verkkokauppa ilmoitus 119x82 vaaka_lehteen.indd 1 28.7.2020 14.06.4628.7.2020 14.06.46

OsanottooikeusKaikilla AKT:n jäsenillä ja toimihenkilöillä. Osanottajan ei tarvitse olla rekisteröity keilaaja.Ensimmäinen kilpailusuoritus on AKT:n mestaruuskilpailun suoritus. Kilpailu pelataan eu pelitavalla 6 sarjaa.

Sarjat ja tasoituksetHenkilökohtaiset sarjat naisille ja eläkeläisille suoraan loppukilpailuna. Miehet yleinen sarja kilpailu kesiarvotasoituksin. Keskiarvo-tasoitukset 210–155 / 70 % max 39 p/s. Eläkeläisillä ikätasoitukset 60 v.0 pist. 61v.1 pist. Ja niin edelleen.Vaikka naisilla ja eläkeläisillä on oma kilpailu on heillä mahdollisuus osallistua juhlavuoden kunniaksi finaaliin tasoituksellisen tuloksen perusteella. (ei veteraanitasoituksia)

Pari ja joukkuekilpailuMiehet 2 x 6 sarjaa ja 4 x 6 sarjaa, sekä naiset 2 x 6 sarjaa• Joukkueet ilmoitettava ennen

ensimmäisen kilpailijan suoritusta• Joukkueen jäsenten on kuuluttava

samaan ammattiosastoon• Joukkueen jäsenten ei tarvitse

heittää samanaikaisesti• Joukkue voi olla mies-, nais- tai

sekajoukkue• Joukkuetulokseksi huomioidaan

kilpailijan tulos tasoituksin (ei veteraanitasoituksia)

Kilpailumaksu: 47 € maksetaan keilahallille saavuttaessa.Maksu sisältää AKT:n mestaruus-kilpailun ja erikoiskilpailun.

Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry

KEILAILUN 30. MESTARUUSKILPAILUT

Heinola 19.9.2020Heinolan keilahalli Reumantie 4, 18100 Heinola

p. (03) 7152524

Sitovat ilmoittautumiset 26.8.2020 mennessä tämän linkin kautta https://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat/aktkeilailu2020/

Lisätietoja: [email protected] tai puhelimitse numerosta 0400 846262.

Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava, missä erässä haluaa heittää. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kilpailunkarsinta finaaliinLa 19.9. klo 10 (yht.16 heittäjää) klo 12 (yht. 16 heittäjää) Radanhoito klo 14La 19.9. klo 14.30 (yht. 16 heittäjää) klo 16.30 (yht. 16 heittäjää):La 19.9. tarvittaessa lisävuoroja.

AKT:n mestaruuskilpailun juhlavuoden kunniaksi keilataan finaali lauantaina 26.9.2020 klo 12.Finaaliin pääsee kuusitoista (16) parasta tasoituksellisen tuloksen saannutta keilaajaa. Finaali keilataan keskiarvotasoituksella 210–150 / 70 % max 39 p/s siten että kaikki (naiset,eläkeläiset ja miehet yleisen sarjan keilaajat) ovat mukana samassa kuudentoista (16) keilaajan joukossa. Loppukilpailu aloitetaan nollilta ja keilataan eu pelitavalla voimassa olevin keskiarvotasoituksin kahdeksan (8) sarjaa.

Kilpailu on Heinolan keilailuliiton hyväksymä kilpailuKilpailun johtaja Simo Ruohtula

https://tapahtumat.akt.fi/tapahtumat/aktkeilailu2020/



mailto:simo.ruohtula%40phnet.fi?subject=

VIIHDEVAIHDE

VASTAUKSET: 1. 31.1.2021 // 2. Hollannista // 3. Helka Lehikoinen // 4. Antti Sainola // 5. Helsingissä // 6. Arto Kähärä // 7. Noin 1 100 // 8. Linja-autonkuljettajan työstä ja työttömäksi jäämisestä // 9. Tuomari Nurmio // 10. Ilona-yhtye.

NIMI: OSOITE:

11 Milloin päättyy Ahtausalan työehtosopimuksen

voimassaolo?

22 Mistä maasta on kotoisin ahtaaja John Arkenbout?

33 Kuka on Joensuun aluetoimiston

toimistotyöntekijä?

44 Entä aluetoimitsija?

55 Missä AKT:n ammattiosastojen

nuorisovastaavat kokoontuvat 31.10.2020?

66 Kuka on Mikkelin Automiehet osasto 012:n

nuorisovastaava?

77 Miten monta seuraajaa Elina Turusella eli

Pelinallella on Instagramissa?

88 Mistä kertoo Sofia Pahtela eli drive_with_sofia

Instagramissa?

99 Kuka esittää kappaleen

Valo yössä?

1010 Minkä yhteen biisi on

Rekkanainen?

Roiskeläppä

kysymystä(vastaukset sivun alareunassa)

Ristikko 5/2020Lähetä ristikon ratkaisu 1.9.2020 mennessä osoit-teeseen: AKT-lehti, PL 313, 00531 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Ristikko 5/2020”. Ristikon oikein ratkaissei-den kesken arvotaan reppu.

Ristikon 4/2020 oikein ratkaisseiden kesken arvo-tun Samsoniten salkun voitti Ilkka Palokas, Kon-tiolahti.

Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille!

Ristikon 4/2020 ratkaisu

RistikonPALKINTONA

reppu!

Mikä täyttää Ladan käyttöohjekirjan kuusi viimeistä sivua?– Juna- ja bussiaikataulut.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Nuoripari oli etelässä lomamatkalla. Päivä-kävelyllä he näkivät penkillä istuvan vanhan mummon. Nuoret kysyivät: -Mitä teet ammatiksesi? – Lypsän aaseja, vastasi mummo.– Voisitko näyttää meille, miten se käy?– Näytän kyllä, mutta haluan 100 euroa.Nuoret maksoivat, mutta mummo ei liikah-tanutkaan penkiltään. Nuoret kysyivät: etkö näytäkään, kun lypsät aaseja?− Minähän tein sen jo, vastasi mummo.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Anna Mäki ja Usko Kylmänen tapasivat toi-sensa. He tervehtivät seuraavalla tavalla:– Mäen Anna…– Kylmäsen Usko…

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Pomoni ajoi työpaikan pihaan upouudel-la Bemarilla.− Hieno auto, huudahdin.− Kiitos! Työskentele ahkerasti ja tee ylitöitä niin saan vielä hienomman ensi vuonna.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Asiakas: Tietokoneeni jumiutuu koko ajan.IT-tuki: Onko sinulla monta ikkunaa auki?Asiakas: Ei ole, mutta oveni on hieman raollaan….

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Mies hautajaisissa: Haluaisin kuolla kuten lentokapteenina toiminut isäni, rauhallisesti nukkuessani. En paniikis-sa kirkuen, kuten hänen matkustajansa.

K A S T E E T H O R M II N A R I O S A K E NE T N I N E N A S E E TL I I K E N N E M A T T O

O S I S U UY L Ä P Ä Ä R A J A J O K I I T A A SK A L U Ä R E Y S N A T A P I R E L L IS A L U U N A Ö I N E N A N I S R E A LI S I T I H O M A A L I V E T Ä J Ä T TT K A A L I S U T K A U S O S A T A

S A M M A L K I A T O L A I N IK R A A V A T A L A T T I A A P I T K I NA I T T A E L O T O I T I S A T E E N AB T I L K K U T O R I N E O N O R A SA V A T A O U T O A A V A T A I S A T A


KUUKAUDEN RUNO

KULTTUURIVINKKI

KOLMAS PYÖRÄ

Puolihuolimattomasti kesän uutisvirtaa vilkuillut saattoi jäädä siihen käsitykseen, että Euroopassa pidettiin jotkut

maiden väliset kisat. Kovin rankattiin voittaneita ja hävinneitä maita. Kom-menteissa moitittiin joitakin huonosta pelinlukutaidosta ja strategiasta. Joku maa voitti vilpillä, toinen hävisi sinisil-mäisyyttään, pääteltiin.

Suomalaismedia raportoi koronapa-ketista ja rahoituskehyksestä päättänyt-tä EU:n huippukokousta kuin mesta-ruuskisoja. Jälleen kerran neuvotteluja kuvattiin pelinä, jossa kansallisvaltiot ottavat mittaa toisistaan ja yrittävät haalia rahaa mahdollisimman paljon. Niinpä ainakin somessa ripotteli iso joukko suomalaisia tuhkaa päälleen, kun joillekin näytti heruvan euroja mei-tä enemmän. Mieliä kuohutti erityises-ti Italia. Someraivosta oli luettavissa, ettei siellä muita asu kuin ”meidän rahoillamme” loisivia veronkiertäjiä, vaikka unionin nettomaksajia ovatkin.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Euroopan nykyiset kansallisvaltiot ovat maanosan pitkään kulttuurihistoriaan asetettuna kovin nuoria, lapsia vielä. Niin vahvana valtioiden nimet ja rajat ovat kuitenkin mieliimme juurtuneet, että ne hallitsevat ja kahlitsevat ajat-teluamme. Edes Euroopan unionia ei osata mieltää yhteismarkkina-alueena yhdeksi kokonaisuudeksi. Siinähän meillä unionin kansalaisilla on enem-män yhteisiä kuin erottavia asioita ar-keamme mahdollistamassa.

Ehkä meille pitäisi esitellä erilaisia Euroopan karttoja. Niistä pitäisi häivyt-tää valtioiden rajat ja kuvata sen sijaan luonnonoloja, elinkeinoja, alueraken-teita, tulovirtoja, terveyttä, tuottavuut-ta ja muita ihmisten elämisestä kerto-via seikkoja. Eiväthän valtiot ole juuri muuta kuin hallintoja, joiden kautta kootaan tuloja, jotka sitten jaetaan eri puolille ihmisten tarpeisiin. Saajia ovat yleensä ne seudut, joiden elinkei-

nojen tuottavuus on matalaa, kun se yhteinen valuuttakin hyödyttää eniten hyvän tuottavuuden seutuja ja alueen keskuksia. Ilman tulonsiirtoja vahvoilta heikoille ei pärjätä.

Ei elpymisrahaston satojen miljardi-en eurojen tukia ja lainojakaan valtioi-den kirstuihin jemmata niiden vajetta paikkaamaan. Tässäkään rahanjaossa eivät saajia ja maksumiehiä ole niin-kään valtiot, vaan jokaisessa niistä on sekä tukea saavia että tuetta pärjääviä. Ei se raha Väli- eikä Itämereen huuhtou-du. Talouden pyöriä sillä pyöritetään, kun tukea saanut ostaa rahalla toisel-ta jotakin ja tämä saamallaan tulolla kolmannelta jotakin muuta. Eurooppa tankkaa ja vahvistaa näin itseään.

» » » » » » » » » » » » » » » » » » » » »

Näinä päivinä, kun Turkin johtaja Recep Tayyip Erdoğan uhkailee avoimesti maataan monin verroin heiveröisem-pää Kreikkaa laajentumishaluillaan, nousee väkisin mieleen eurooppalai-suuden tarina. Se on ollut yritystä koota voimia ja hyötyä toisistaan.

Alkuvihellys ponnisteluille oli, kun Hellaan parikymmentä pientä kaupun-kivaltiota kokosivat noin 2 500 vuotta sitten Deloksen liiton torjumaan mah-tavan Persian tunkeutumista maan-osaan. Eikä se ollut vain sotilasliitto. Kaupungit kävivät kauppaa keskenään, tukivat heikompiaan, synnyttivät työn-jakoa ja antoivat toisilleen hyvinvoin-tia ja turvaa. Sen jälkeen on Eurooppa nähnyt roomalaista, bysanttilaista ja frankkien valtakuntaa, saksalaisroo-malaista keisarikuntaa, Hansaliittoa ja ties mitä viritystä ihmisten turvaksi ja vitsauksien voittamiseksi. Että liitot ovat hajonneet ja tuhoutuneet, on ol-lut useimmiten keskinäisen kyräilyn ja sättimisen, kateuden ja eripuran liet-somisen tulosta. Siis missä riita, siellä ongelma. Ja missä sopu, siellä rauha.

NAVIGAATTORI

TAKKUNEN PIIRTÄNYT Timo Takkunen

RUOTSIN arvokuljetusryöstöjä 2000-luvun alussa tehtailleen Toni ”Julma H:n serkku” Tuunaisen elämäkerta kertoo paitsi rikok-sista kiitettävällä tarkkuudella, myös siitä, miten Tuunainen ajautui rikollisuuteen ja lopulta irrottautui siitä.

Kirja kuvaa hyvin, millaiset olosuhteet ja tunnekokemukset altistavat päätymään rikollisen uralle: juurettomuus, rikkoutu-neet ihmissuhteet, epäoikeudenmukai-suus ja liian suurten asioiden kanssa yksin jääminen jo lapsena. Ne saavat hakemaan turvaa päihteistä ja omaa paikkaansa ala-maailmasta.

Tuunainen ei väistele omaa vastuutaan, mutta tuo selkeästi ilmi, että monen huo-no-osaisen ihmisen kohdalla on liioiteltua puhua valinnasta, kun kysymys on selviy-

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

HelsinkiViherniemenkatu 5,00530 Helsinki(09) 6131 1400(09) 6131 1401(09) 6131 1402

JoensuuKauppakatu 32,80100 Joensuu(013) 5111 410(013) 5111 411

JyväskyläIlmarisenkatu 2 LH 24,40100 Jyväskylä(014) 443 1420(014) 443 1421

KotkaPuutarhakatu 12,48100 Kotka(05) 740 1430(05) 740 1431

LahtiKeskuskatu 11, 15870 Hollola(03) 526 0551

OuluMäkelininkatu 31,90100 Oulu(08) 870 1440(08) 870 1441

PoriIsolinnankatu 24 (2. krs), 28100 Pori(02) 543 1450(02) 543 1451

RovaniemiRovakatu 26 A 10,96200 Rovaniemi(016) 459 1460(016) 459 1461

TampereRautatienkatu 10,33100 Tampere(03) 230 1510(03) 230 1515

TurkuMaariankatu 6 b,20100 Turku(02) 450 1540(02) 450 1541

VaasaPitkäkatu 43,65100 Vaasa(06) 220 1560(06) 220 1561

John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki

Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki

(09) 613 110 vaihde | www.akt.fi

Toimisto avoinna 1.9. alkaen: ma–pe 8.30–16.00

Jäsenrekisteri: Puhelinpäivystys (09) 6131 1244

Asiakaspalvelu: ma–pe 9–15

Aluetoimistot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on n. 47 000 jäsenen ammattiliitto ja vahva edunvalvoja. Liiton jäsenet työskentelevät autoliikenne-, ahtaus-, säiliöauto- ja öljy-tuote-, matkailu-, huolinta- ja liikenneopetusaloilla sekä huoltokorjaamoissa, terminaaleissa ja lentokoneiden matkustamoissa. Jäsenet kuuluvat ammattiosastoihin, jotka ovat puolestaan AKT:n jäseniä.

Toimistot avoinna 1.9. alkaenma–pe9–12 ja 13–15

Entinen rosvo muistelee

Katseet karttaan

> elokuinen ilta> tyynesti tyynettyy> järvenpinta kuvakseen> peilaantuu> siin vesisirkka kauniisti> luistellen> lumpeen lehteä väistelee> kulleronkukalle hymyillen> pirulettejään sommittelee> litkuttelen veessä varpaitain> tuntuu tyynen tyytyväiseltä> vaikka kevään riemut takanapäin

> kesätouhut jääneet taa,> sillä onhan nyt ruskan > makoisaa aikaa ja> luonto pullollaan> antimiaan> sinitaivaalla luontolintu> vapaana liidellen> hymyilee> niin minäkin> > esa kärhä

Toni Tuunainen ja Gunnar von Sydow: Olin Ruotsin etsityin rikollinen. Alkuteos: Jag var Sveriges mest jagade rånare – Mina år som yrkeskriminell. Suom. Sirje Niitepõld. 275 sivua. Like 2020.

tymisestä. Mutta rikollinen elämä ruhjoo rikollista itseään – kirjaimellisesti. Kun kavereita on putoillut viereltä kyllin kauan ja skene sen kuin raaistuu, alkaa tie tuntua loppuun käydyltä.

Emilia Kukkala

https://www.akt.fi/

TAKAVALO

”On se ollut raskasta!”Nuorisovastaavat kävivät katsomassa Kuljetusväen matkassa -näyttelyn ja yllättyivät monesta asiasta.

TEKSTI JA KUVAT Tua Onnela

Aika paljon ovat kuormat kasvaneet noista ajoista.

– Mutta tiet ovat pysy-neet ihan samanlaisina!

Markus Taipale ja Hertta Etolin katselevat Työväenmuseo Werstaalla mustavalkoisia kuvia hevosen vetämistä kärryistä ja kelirikon kuritta-mista teistä. He ovat AKT:n Tampereen osastojen nuorisovastaavia ja nuoria kul-jetusalan ammattilaisia. Werstaan Kul-jetusväen matkassa -näyttely puolestaan kertoo kuljetusalan töiden historiasta.

Taipale ja Etolin kiertävät näyttelyn ja vertailevat samalla työelämää ennen ja nyt. Mikä on muuttunut? Mikä on samaa kaikkina aikoina?

Tasaarvoa alusta astiNäyttelyn alussa perehdytään satamiin. Taipale ja Etolin yllättyvät iloisesti siitä, miten aikaisin naiset ovat ottaneet mer-kittävän roolin satamissa ja kuljetusalan töissä ylipäätään.

– Kiva nähdä, että heti on tavoiteltu naisille samaa palkkaa, Etolin kommen-toi.

– Liitto on ajanut tasa-arvoa alusta asti. Se on hyvä, Taipale jatkaa.

Satamien tilapäistyövoiman arki sen si-jaan tuntuu heistä hurjalta. Aamuisin tultiin toiveikkaana portille odottamaan, ja töihin kutsuttiin ne, joilla sinä päivänä kävi tuuri.

– Nykyään sentään tietää, että kun menee töihin, siellä on töitä, Etolin nau-rahtaa.

Soran lappamista lapiollaMonessa kohtaa näyttelyä Hertta Etolinil-le ja Markus Taipaleelle tulee sama ajatus mieleen: On se ollut raskasta. Kuormia on lastattu ja purettu käsin ja jopa soraa lapettu auton lavalta lapiolla.

– Totta kai vieläkin lastaan osan kuormista käsin, mutta on minulla sil-loinkin apuna sentään pumppukärryt, sanoo kuorma-autoalalla työskentelevä Etolin.

– Työvälineet ovat kehittyneet valta-vasti. On nosturit ja muut, eikä tarvitse montulla tehdä polvillaan, sanoo huolto-korjaamossa työskentelevä Taipale.

He miettivät, että kuljetusalan työnte-kijöiden täytyi ennen olla todella kovassa kunnossa. Muuten töistä ei olisi tullut mitään.

– Toisaalta ne samat ihmiset eivät ole hyvässä kunnossa enää, kun vuosikym-menten ajan tekivät kuluttavaa työtä, Etolin miettii.

Taipale ja Etolin arvelevat myös, että fyysisen kuormituksen tilalle nykytyös-sä on tullut lisää henkistä painetta ja vastuuta. Kuormat ovat kasvaneet mo-nikymmenkertaisiksi, tekniikan kehitys

vaatii uusia taitoja ja samalla kaikki pitää pystyä tekemään koko ajan nopeammin ja tehokkaammin.

Jakoavaimella säädettävä penkkiKuvat vanhoista linja-autoista herättävät Etolinissa ja Taipaleessa sekä huvitusta että ihailua. Pyöreälinjainen muotoi-lu miellyttää heidän silmäänsä, mutta vanhojen bussien rattiin ei kumpikaan kaipaa.

– Kunpa joku tekisi vanhan mallisia busseja uudella tekniikalla! Noissa on tunnelmaa, Etolin sanoo.

– Olen kerran ajanut Paunun vanhaa Sisua, ja se oli kyllä järkyttävää. Vaihteet olivat oudossa paikassa, enkä meinannut

Markus Taipale harmittelee sitä, että huoltokorjaamoala on jäänyt näyttelyssä syrjään. ”Ilman meitä ei mikään liiku”, hän sano0.

Hertta Etolin ilahtui siitä, miten aikaisin naiset ovat ottaneet kuljetusalalla näkyvän roolin.

Kuljetusväen matkassa -näyttely onnistui yllättämään ja viihdyttämään nuoria vaikuttajia. ”Hauska näyttely”, he tuumaavat.

Korona katkaisi Werstaan ennätystahdin

Työväenmuseo Werstaalla on mennyt viime vuodet kovaa. Kahtena edellisenä vuotena se on tehnyt kävijäennätykset, ja jos koronavirus ei olisi tullut pilaa-

maan tätä vuotta, ennätys olisi todennäköisesti rikkoutunut taas.– Näytti siltä, että on huippuvuosi tulossa, museonjohtajan sijainen Ulla Ro

hunen kertoo.Mutta sitten koronarajoitukset iskivät ja museo meni kiinni. Vielä kesälläkin

kävijämäärät ovat pysyneet vaisuina, vaikka museo on taas auki.– Kokouksia, häitä ja ryhmien opastuksia on peruttu syksylle asti, Rohunen

sanoo.Werstaan ei ole kuitenkaan tarvinnut lomauttaa ketään koronan takia, vaan

hiljaisia aikoja on käytetty töihin, joille normaalisti ei tahdo jäädä aikaa. Museolla on nyt muutenkin aiempaa paremmat lähtökohdat selvitä vaikeista ajoista, sillä se sai vuoden alussa valtiolta lisärahoitusta.

– Se helpottaa suunnittelua pitemmällä tähtäimellä. Meillä on ollut vähän tiuk-kaa, ja nyt lisärahoitus antaa vähän väljyyttä. On helpompi hengittää, Rohunen sanoo.

muistathanKULJETUSLIITTOJEN LEHDEN

NÄYTE NUMERO ilmestyy 30.9.

saada sitä kääntymään, kun pysähdyin risteykseen. Eikä tarvitse kuskien valittaa epämukavista penkeistä, kun ainoa, mitä voi tehdä, on siirtää jakoavaimella penk-kiä eteenpäin, Taipale kertoo ja nauraa.

Työväenmuseo Werstaan näyttely Kulje-tusväen matkassa on avoinna Tampereella 6.1.2021 saakka. Museoon on vapaa pääsy.

Nykyään sentään tietää, että kun menee töihin, siellä on töitä.

–

tekniikka ja tavat muuttuvat, mutta jouni latvamäen vanha ... · 2 » akt:n jäsenlehti 5/2020...

Documents