luonnon hyödyntämisen uudet tavat - kotona, työssä ja virkistyskäytössä

Luonnon hyödyntämisen uudet tavat Vihreää hyvinvointia kotona, työssä ja virkistyskäytössä

26.4. 2013 järjestetyn työpajan tulokset

© Sitra

Sisältö

1. Yhteenveto

2. Taustaa

3. Työpaja

4. Uudet liiketoimintamahdollisuudet

5. Liiketoimintaideoiden konseptointi

6. Johtopäätökset

Liite 1. Työpajan ohjelma

Liite 2. Työpajassa kehitetyt ideat

Liite 3. Kooste työpajan yhteydessä esiintyneistä hyvinvointisovelluksista

Liite 4. Esimerkkejä kansainvälisesti suosituista luontosovelluksista

30.5.2013 Luonnon hyödyntämisen uudet tavat - Loppuraportti 2

© Sitra

1 Yhteenveto

Luonnon hyödyntämisen uudet tavat -työpaja järjestettiin 26. huhtikuuta 2013 Pöyry Management Consulting Oy:n ja Sitran yhteistyönä. Tilaisuuteen osallistui yli 40 asiantuntijaa eri toimialoilta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Työpajan tavoitteena oli pohtia, miten luonnon tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää erilaisissa palveluissa, hyvinvointiliiketoiminnassa sekä arjen ympäristöissä, ja millaisia teknologisia ratkaisuja näihin voisi jatkossa liittyä.

Uusia luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä liiketoimintamahdollisuuksia tunnistettiin yhteensä 60 kappaletta. Yli puolet liikeideoista rakentui jo olemassa olevien teknisien ratkaisujen pohjalle. Suurempi osa ideoista keskittyi ensisijaisesti arjen ympäristöihin kuin kertaluontoisiin elämyksiin. Ryhmien keskusteluista välittyi selkeä yksilön kaipuu luontoon ja tarve löytää keinoja integroida luonto jokapäiväiseen arkeen. Tässä raportissa esitellään yhteensä 16 työpajassa kehitettyä liikeideaa, joista kuutta jalostettiin pidemmälle Business Model Canvas –mallin avulla.

Luonnon hyvinvointivaikutukset yhdistävän liiketoiminnan tukemiseksi tarvittaisiin enemmän tietoa jo olemassa olevasta liiketoiminnasta ja alan aktiivisista pienyrityksistä. Työpajassa koettiin, että markkinointi, tuotteiden räätälöinti huolellisesti valitulle kohderyhmälle, asiakkaiden saavuttaminen, tuotteen helppokäyttöisyys, täydentävien lisäpalveluiden luonti sekä sovellusten tapauksessa koukuttavuus ovat tärkeimpiä edellytyksiä onnistuneen liiketoiminnan luomiseksi. Näihin kaivattiin tukea myös Sitralta ja/tai muilta suomalaista yritystoimintaa tukevilta tahoilta.


© Sitra

2 Taustaa

Sitran Luonnosta hyvinvointiliiketoimintaa –avainalueen tavoitteena on lisätä tietoisuutta luontoympäristöjen todennetuista vaikutuksista fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä edistää uusien luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvien tuote- ja palvelukokonaisuuksien sekä edelläkävijäyritysten syntymistä.

Pöyry laati vuonna 2012 Sitran toimeksiannosta raportin ”Luonnon hyödyntämisen uudet tavat” . Raportissa kuvataan, miten luontoa voidaan hyödyntää uusin tavoin edistämään ihmisen hyvinvointia ja mitä toteuttamattomia liiketoiminta-mahdollisuuksia teeman ympärillä voisi olla.

Raportin johtopäätöksissä todettiin, että hyvinvoinnin parantamiseen liittyvä liiketoiminta, erityisesti luontoon pohjautuva, on vielä melko pienimuotoista, eivätkä suuret olemassa olevat toimijat ole tuoneet sitä näkyvästi esiin tarjoamissaan palveluissa. Nykyiset hyvinvointipalvelut keskittyvät pääosin nopeiden ratkaisujen ja välittömän mielihyvän tarjoamiseen, eivätkä niinkään pitkäkestoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Erilaisia olemassa olevia palveluja ja näkökulmia yhdistelemällä Suomeen voitaisiin luoda uutta elinvoimaista luontoon pohjautuvaa liiketoimintaa.


© Sitra

3 Työpaja

Jatkona mielenkiintoa herättäneelle työlle luonnon hyvinvointivaikutusten mahdollisuuksista Sitra ideoi tilaisuuden, jossa pohdittaisiin miten luonnon tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää erilaisissa palveluissa, hyvinvointiliiketoiminnassa sekä arjen ympäristöissä, ja millaisia teknisiä ratkaisuja näihin voisi jatkossa liittyä. Lisäksi ideoiden jalostus ajatuksesta kokonaisvaltaiseksi liiketoimintakonseptiksi oli koettu haasteeksi, johon kaivattiin toimivia työkaluja.

”Luonnon hyödyntämisen uudet tavat” –työpaja järjestettiin 26. huhtikuuta 2013 Pöyry Management Consulting Oy:n ja Sitran yhteistyönä. Tilaisuuteen osallistui yli 40 asiantuntijaa eri toimialoilta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Työpajassa ideoitiin uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia hyödyntäen mm. Alexander Osterwalderin Business Model Canvas -mallia. Työpajan tarkempi ohjelma löytyy tämän raportin liitteestä 1.

Työpajan ideointia ja konseptointia tuki joukko loistavia alustuksia, joiden tiivistelmät on esitetty seuraavilla sivuilla. Esiintyjinä olivat Minna Huotilainen (Työterveyslaitos), Raija Laukkanen (Polar Electro Oy), Petri Vasara (Pöyry Management Consulting), Niko Järvinen (Fresh Effect), Tuomo Salovuori (Sininauhaliitto) sekä Niko Männikkö (Oulun seudun ammattikorkeakoulu). Itse esitykset ovat nähtävillä Sitran verkkosivuilla http://www.sitra.fi


http://www.sitra.fi/

© Sitra

3.1 Työpajan alustukset 1/3

Työpajan alustukset osoittivat kuinka yhdistelemällä uudella tavalla luontoa, moniaistisia palvelukokemuksia sekä teknologiaa, voidaan synnyttää aivan uusia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnalle.

Professori Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta johdatti työpajan osallistujat aivojen toimintaan, aivotutkimusmenetelmiin sekä siihen miten aistit ja luonto vaikuttavat aivojen toimitilaan. Aivot prosessoivat ärsykkeitä, allokoivat kapasiteettia sekä säätelevät toimintatilaa. Aivon toimintatilat voidaan jakaa kolmeen ääritilaan: pakene tai taistele, torkkuminen ja uni, sekä flow eli virtaustila. Pakene tai taistele –tilasta voidaan siirtyä flow-tilaan vain torkkumisen ja unen kautta, mutta voimme tietoisesti viedä itseämme kohti optimitilaa valitsemalla ympäristön ja ärsykkeet oikein. Keinotekoiset ärsykkeet ovat vajaita ja pelkässä keinotekoisessa ärsykeympäristössä eläminen vastaakin vakavaa aistideprivaatiota. Tasapainoa keinotekoisten ja luonnollisten ärsykkeiden välillä voidaan edistää esim. lisäämällä arkiliikuntaa erilaisten mittareiden ja sosiaalisten sovellusten avulla, siirtämällä viihdettä ja pelaamista enemmän ulkotiloihin sekä häivyttämällä sisä- ja ulkotilojen eroja sisustuksella. Luonnon lisääminen arkeen voi suoraan vähentää stressin riskiä.

Dosentti Raija Laukkanen Polar Electro Oy:stä esitteli liikunnan yleisiä terveysvaikutuksia, luontosuhteen ja mielipaikkojen yhteyttä, luontoliikunnan vaikutuksia terveyteen sekä esimerkkejä luontoliikuntaa edistävistä käytännöistä kuten Metlan ja Tampereen yliopiston Voimametsä-konsepti sekä Suomen Ladun ja Metsähallituksen järjestämät kansallispuistoretket. Vaikka vain 20% väestöstä on nk. luontoihmisiä ja 5% nk. aitoja kaupunkilaisia, kuitenkin 45%:lla mielipaikka sijaitsee metsä- tai luontoalueella, 23%:lla rakennetulla viheralueella ja 17% ranta-alueella. Laukkanen esitti luontoliikunnan monivaiheisena kokemuksena, joka sisältää kaiken suunnittelusta, odotuksesta ja matkustamisesta aina muisteluun ja kokemusten jakamiseen saakka. Erityisesti suunnittelua ja kokemusten jakamista edistäviä sovelluksia on viime aikoina kehitetty runsaasti.


© Sitra


Monet nykyajan kulttuuri- ja hyvinvointipalveluista keskittyvät palvelemaan yhtä tai useampaa ihmisen viidestä perusaistista: haju-, näkö-, kuulo-, tunto- tai makuaistia. Suuri osa hyvinvointiimme vaikuttavista asioista välittyykin eri aistien kautta. Pöyry Management Consulting Oy:n toimialajohtaja Petri Vasara esitteli joukon erilaisia luonnosta johdettuja hyvinvointia edistäviä liiketoimintakonsepteja, jotka perustuvat joko yhteen tai useampaan perusaistiin. Esimerkkeihin kuuluivat mm. Eau de Finlande –parfyymi, bio-LEDit, WeBird-sovellus, rakennusten sisätilojen viheralueet, mehu- ja metsäterapia, New Yorkin pesusienipuisto, tunnekartta Lontoon aamuruuhkasta sekä erilaiset kehon signaalien mittarit. Erityisesti hyvinvointiin liittyvät ”mittaa, seuraa, jaa” –sovellukset kilpailevat seuraavasta ”killer app” –tittelistä. Esimerkiksi Sports tracker -sovellukseen oli huhtikuussa kirjattu jo 229 miljoonaa liikuntakilometriä.

Fresh Effect –kasvuyrityksen perustajiin kuuluva Niko Järvinen esitteli hyvin konkreettisen esimerkin kuinka luontoa ja teknologiaa yhdistämällä voidaan sekä parantaa hyvinvointia että luoda uutta liiketoimintaa. Toimistotyötä tekevät viettävät lähes 90% ajastaan sisätiloissa. Noin 15% väestöstä kärsii huonon sisäilman vaikutuksista, joiden vuosittaiset kustannukset nousevat jopa 3 miljardiin euroon. Jyväskyläläinen Fresh Effect on kehittänyt viherseinän, joka sekä puhdistaa sisäilmaa että tuo elävää luontoa sisätiloihin. Patentoidun kasvatusmenetelmän avulla viherseinä saavuttaa jopa satakertaisen ilmanpuhdistustehon tavallisiin huonekasveihin verrattuna. Viherseinässä voidaan kasvattaa myös ruokakasveja, ja sitä ollaankin viemässä mm. koulujen kotitalousluokkiin.


© Sitra


Sininauhaliiton Tuomo Salovuori tutustutti työpajan osallistujat elvyttäviin puutarhaympäristöihin. Puutarhojen hyvinvointivaikutuksilla on pitkä historia aina luostaripuutarhoista japanilaisiin puutarhoihin, mutta vaikutuksia on viime aikoina hyödynnetty laajemmin mm. ”hiljaisuuden puutarhoissa”, Forest Wellness metsäjoogassa sekä tukholmalaisessa Haga Hälsoträdgård:ssa, joka on stressistä ja työuupumuksesta kärsiville suunnattu kuntoutuspuutarha. Myös näkövammaisille on istutettu omia puutarhoja, joissa värikkäiden kukkien sijaan keskitytään ihmisen muihin aisteihin: tuoksuihin, kosketukseen ja äänimaailmaan. Salovuori esitteli kuinka luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan vahvistaa konkreettisen tekemisen avulla. Hän mainitsi esimerkkeinä mm. ruisleipäkurssin sekä Metsähallituksen lammaspaimenet. Monet kuntoutujat hyötyvät erityisesti toiminnallisuudesta ja ovat kokeneet luontokokemukset erittäin merkittävinä ja vahvoina elämyksinä.

Digitaaliset videopelit voidaan jakaa ns. ”arkipeleihin” (casual games), hyötypeleihin (serious games) sekä liikuntapeleihin (exergames). Oulun seudun ammattikorkeakoulun Niko Männikkö alusti työpajan osallistujat digitaalisten hyvinvointipelien (health e-games) maailmaan, joka sisältää esimerkkejä kaikista edellä mainituista kategorioista. Hyvinvointipelit edistävät tyypillisesti joko fyysistä aktiivisuutta, kognitiivisia taitoja, kroonisten sairauksien hallintaa, terveellistä ravitsemusta tai terveydenhuollon ammattilaisten taitoja ja osaamista. Männikkö esitteli esimerkkejä peleistä, joissa mm. liikutaan konsolin ohjauksella (WiiFit), opetellaan terveellisempiä ruokavalintoja (Amazing food detective), kehitetään muistikapasiteettia (Uber brain), taistellaan syöpäsoluja vastaan (Re-Mission) sekä kehitetään terveydenhuollon henkilöstön ammatillista osaamista (Pulse). Kotimaisista hyvinvointipeleistä Männikkö mainitsi mm. Clans of Oulun, joka kannustaa nuoria aktiivisempaan elämäntyyliin ja Jungle Racen, jota pelataan ulkona keräten kuvitteellisia hedelmiä nykyaikaisen matkapuhelimen avulla.


© Sitra

4 Uudet liiketoimintamahdollisuudet

”Luonnon hyödyntämisen uudet tavat” –työpaja oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä keskityttiin uusien liiketoimintamahdollisuuksien ideointiin ja toisessa valikoitujen ideoiden jalostamiseen liiketoimintakonsepteiksi. Uusia luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä liiketoimintamahdollisuuksia tunnistettiin yhteensä 60 kappaletta.

Suurimmassa osassa ideoita (39) hyödynnetään jo saatavilla olevaa teknologiaa ja/tai tuotteita joko arjen ympäristöissä tai kertaluontoisissa elämyksissä tai harrastuksissa. Uuden teknisen sovelluksen kehittämistä vaati 21 ideaa.

Liiketoimintamahdollisuuksia pohdittiin kuudessa ryhmässä, joista kukin valitsi mielenkiintoisimman idean työpajan toiseen vaiheeseen, konseptointiin. Tässä raportissa nostamme esiin muutamia valikoituja ideoita, jotka joko soveltavat uutta teknologiaa tai vaativat täysin teknologian kehittämistä. Lisäksi esittelemme tarkemmin jokaisen ryhmän valitseman liiketoimintamahdollisuuden, jota työstettiin edelleen ryhmätyön toisessa vaiheessa. Kaikki työpajassa kehitetyt ideat on esitelty lyhyesti liitteessä 2.

Työpajassa ideoitiin yhteensä 60 liiketoimintamahdollisuutta, jotka on kuvattu seuraavassa kartassa.


© Sitra


Arjen ympäristöt, usein toistuva tai jatkuva toiminta

Vapaa-aika, matkat, kertaluontoinen elämys

Olemassa olevien

teknisten ratkaisujen

hyödyntäminen

Uusien teknisten

ratkaisujen kehittäminen

1.

2.

3.

4. 5.

53.

6.

7.

8. 9.

54. 55.

30.

31. 32. 33.

34. 36.

35.

37.

38. 39. 40.

41. 42. 56.

14.

15.

43.

16.

10.

17. 18.

19.

20. 21. 22.

23.

11.

60. 50. 58.

28.

44. 49.

48.

27.

47.

59.

12.

24.

25.

45.

46.

29.

26.

57.

13.

52.

51.

Esille nostetut liiketoimintaideat

Konseptointiin valitut liiketoimintaideat

4 Uudet liiketoimintamahdollisuudet

© Sitra

4.1 Valikoituja esimerkkejä uusista ideoista 1/3


1. Metsän aarrekartta

Mobiilisovellus, johon ihmiset saavat merkitä löytämiään pieniä luonnon ihmeitä kuten muurahaispesiä, kukkaketoja, puunkoloja ja linnunpesiä. Lähtökohtana voitaisiin käyttää olemassa olevia Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden tietoja. Aarrepaikkoja voisi lisätä sovellukseen itse ja myös nähdä muiden lisäämiä paikkoja. Näin voitaisiin muodostaa omia suosikkireittejä. Sovellusta voitaisiin myös hyödyntää esim. biologian ja maantieteen opetuksessa.

2. Ihmeiden bongaus

Mobiilisovellus, jossa käytetään esim. Ilmatieteen laitoksen tuottamaa tietoa auringon aktiivisuudesta tai tähdenlentojen todennäköisyydestä, auringon ja kuun pimennyksistä sekä revontulista. Sovellusta voisi markkinoida sekä turisteille että paikallisille.

4. Ruuhkattomuus sovellus

Mobiilisovellus, joka kertoo missä paikoissa on vähän ihmisiä ja mistä täten voi löytää sopivan paikan rauhoittumiseen tai ruuhkattomaan liikkumiseen. Sovellus perustuisi olemassa olevaan satelliitti/GPS tietoon ihmisten sijainnista. Sovellusta voisi laajentaa kattamaan mm. sähköttömyyden (sähköallergikoille), kentättömyyden, hiljaisuuden tai meluttomuuden.

© Sitra


5. Kasvit ja sienet tunnistava sovellus

Mobiilisovellus, jossa luonnossa liikkuja, marjastaja tai sienestäjä voisi ottaa kasvista/sienestä kuvan, ladata ohjelmaan ja vastaanottaa tiedot siitä, mikä kasvi/sieni on kyseessä, mitkä ovat sen tärkeimmät tuntomerkit ja onko sitä mahdollista hyödyntää ravintona.

6. Luonnon on-line seuraaminen

Luonnon näkeminen ja luontoelämän seuraaminen nähtiin tärkeänä virkistymismuotona. ”Uudeksi” konsepteiksi tunnistettiin esim. työpaikan kahvihuoneeseen tai kotiin sijoitettava suurikokoinen näyttö, jonka valikosta voisi valita kuvaa mielialaan sopivasta luontoon sijoitetuista web-kamerasta (esim. rannikon lintujen elämää, Lapin tuntureita, Tyynenmeren saaren rantoja, vuoristomaisemia, linnunpöntön asukkaiden elämää).

54. Luonnon tunto kosketusnäyttöön

Ideana oli yhdistää varsinkin nuoria tyttöjä koukuttavat virtuaalilemmikki-sovellukset ja luonnon koskettaminen. ”Turkilta tuntuva kosketusnäyttö” voitaisiin yhdistää sovellukseen niin, että laitteessa, jolla ohjelmaa käytettäisiin, olisi turkilta tuntuva kosketusnäyttö, jolla voisi silittää virtuaalilemmikkiä.


© Sitra


55. Sovellus erilaisten aistikokemusten kartoittamiseen

GIS-pohjainen uusi sovellus, jonka avulla yksilöt voisivat jakaa omia erilaisia aistikokemuksia. Niitä yhdistelemällä voitaisiin luoda erilaisten aistikokemusten kartta alueesta. Palvelulla voitaisiin myös parantaa kaupunkisuunnittelua ja huomioida esim. näkö- tai kuulovammaiset matkailijat paremmin.

57. Metsätuoksu tuotteisiin

Metsän tuoksu voitaisiin yhdistää erilaisiin tuotteisiin, kuten metsäaiheisiin matkamuistoihin. Tällä tavalla ”metsään” voisi palata tuoksumaailman avulla arkipäivässä esimerkiksi käyttämällä metsän tuoksuista pesuainetta ja laittamalla päälle metsän tuoksuisen T-paidan.

58. Ilmastointi luonnollisilla hajuärsykkeillä

Luonnollisia hajuärsykkeitä voitaisiin käyttää ilmastoinnissa tuottamaan erilaisia ”ilmastoja”. Hajuilla voitaisiin luoda mm. innostava, rentouttava tai altistava ilmapiiri riippuen tarpeesta ja tilanteesta. Hajuilla olisi mahdollista esimerkiksi luoda pysyvämpi muistijälki ja helpottaa täten oppimista.

60. Ärsykereseptori kännykkään

Sovellus, jolla voisi mitata ja seurata luonnon hyvinvointivaikutuksia (esim. verenpaineen kehitys) omassa kehossaan. Seuranta ohjaisi ihmisiä enemmän luonnonärsykkeiden pariin ja pois rakennetusta ympäristöstä sellaisiin ympäristöihin, joissa ärsykkeet rentouttavat ja tuovat hyvää oloa.


© Sitra

5 Liiketoimintaideoiden konseptointi

Ryhmätyön toisessa vaiheessa jokainen kuudesta ryhmästä valitsi omista liikeideoistaan yhden, jota lähdettiin kehittämään ja konseptoimaan eteenpäin. Konseptoinnin apuna käytettiin sovellettua Alexander Osterwalderin Business Model Canvas -mallia. Jokaisen ryhmän työstämä business model canvas on liitetty raporttiin.

Valituissa liiketoimintaideoissa hyödynnettiin sekä olemassa olevaa teknologiaa että visioitiin uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä. Ideat liittyivät niin arjen ympäristöihin, kertaluontoisiin elämyksiin kuin harrastuksiinkin.

Konseptoinnissa keskityttiin ensisijaisesti arvolupauksen määritykseen: mitä ideassa itse asiassa myydään. Lisäksi pohdittiin muita liiketoiminnan osa-alueita niiltä osin kuin aikataulu antoi myöten. Tavoitteena oli laatia havainnollinen kuva kokonaiskonseptista, ei keskittyä idean yksityiskohtiin. Samalla työpajan osallistujat saivat tutustua business model canvas – työkaluun yhtenä apuvälineenä liikeideoiden jalostamiseen.

Seuraavassa jokainen liiketoimintaidea on kuvattu lyhyesti haasteineen ja mahdollisuuksineen, jonka jälkeen on esitetty liikeidean työpajassa hahmoteltu business model canvas.


© Sitra


1.

2.

3.

4. 5.

53. Luonnon reittiopas

6.

7.

9.

54. 55.

30.

31. 32. 33.

34. 36.

37.

38. 39. 40.

41. 42. 56.

14.

15.

43.

16. Veden kaupallistaminen

10.

17. 18.

19.

20. 21.

23.

11.

60. 50. 58.

28.

44. 49.

27.

47.

59.

12.

24.

25.

45.

46.

29.

26.

57.

13.

52.

51.

35. Luontoluovuus huoneet

22. Ympäristöhoitotyön tuotteistaminen

8. Lapsia liikuttava luontopeli

48. Luonto odotustiloihin

Esille nostetut liiketoimintaideat

Konseptointiin valitut liiketoimintaideat

Arjen ympäristöt, usein toistuva tai jatkuva toiminta

Vapaa-aika, matkat, kertaluontoinen elämys

Olemassa olevien

teknisten ratkaisujen

hyödyntäminen

Uusien teknisten

ratkaisujen kehittäminen

5 Liiketoimintaideoiden konseptointi

© Sitra

5.1 Luonnon reittiopas

Idea • Erilaisia luonnon ja hyvinvoinnin yhdistäviä palveluja ja sovelluksia on jo markkinoilla, mutta niiden saavutettavuus

ja lähestyttävyys on heikko. Helppokäyttöinen luonto-opas toimisi kattopalveluna erilaisille jo olemassa oleville palveluille. Luonnon reittiopas olisi sovellus, joka ehdottaa määritetyn reitin varrella sijaitsevia esim. luontokohteita ja viimeaikaisia eläinhavaintoja. Käyttäjä voisi myös etsiä esim. havaintoja muuttolintujen reiteistä tai tietoja lähialueella sijaitsevista kalapaikoista. Lisämaksulla palveluun voisi sisällyttää mm. kasvien ja sienen tunnistuksen. Sovellus olisi interaktiivinen, jolloin jokainen käyttäjä voisi lisätä uusia havaintoja, kokemuksia ja nähtävyyksiä reittioppaaseen.

• Liiketoimintaidean kantavimpana voimana nähtiin luonnon vahvempi läsnäolo arkielämässä, erityisesti niillä ihmisillä, jotka eivät ole lähtökohtaisesti ”luontoaktiiveja”.


Haasteet Mahdollisuudet

• Käytettävyys

• Oikean asiakaskunnan tavoittaminen ja motivointi kokeilemaan

• Markkinoilla olevien sovellusten tekninen yhteensopivuus

• Luonnon vahvempi läsnäolo arkielämässä, erityisesti niillä ihmisillä, jotka eivät ole lähtökohtaisesti ”luontoaktiiveja”

• Luonnon seuraamisen ja luontokohteiden integroiminen kuluttajien luonnollisille kulkureiteille ja jokaisen saataville

© Sitra

5.1 Luonnon reittiopas


© Sitra

5.2 Lapsia liikuttava luontopeli

Idea • Nuorten ja lasten motivointi ulkona liikkumiseen koukuttavalla ”Angry Birds”- tyyppisellä pelillä. Peli pyrkii

yhdistämään virtuaalisen pelimaailman sekä todellisen maailman tuomalla peliin erilaisia luontoaktiviteettejä. Pelin virtuaaliseen osuuteen pitäisi pystyä liittämään luonnon tunto ja hajut niin että sekä virtuaalinen että todellinen maailma tukisivat luontokokemusta. Todellisen maailman osuuteen voisi lisäksi liittää matkailu- ja majoituspalveluita.



• Koukuttavan pelin suunnittelu on haastavaa.

• Miten yhdistää virtuaalimaailma todellisen maailman kanssa?

• Miten saada tunto ja hajukokemus virtuaaliseen maailmaan?

• Mahdollisuus saada uusi sukupolvi liikkumaan ulos luontoon

• Maailmanlaajuinen ilmiö toisi hyvin erilaisia matkailijoita Suomeen

© Sitra

5.2 Lapsia liikuttava luontopeli


© Sitra

5.3 Luonto & luovuus -huoneet

Idea • Ihmiset ”altistuvat” liian vähän luonnolle rakennetussa ympäristössä ja arjessa. Työpaikoille, kahviloihin,

sairaaloihin ja vanhainkoteihin voitaisiin rakentaa luonto & luovuus -huoneita, eli tiloja joissa tarjotaan mahdollisuus kokea luonto sisätiloissa ja rakennetussa ympäristössä. Saman kokemuksen voisi tuoda rakennettuun ympäristöön myös hyödyntämällä tyhjät katot ja terassit viherrakentamiseen. Näin ihmisille tarjottaisiin säännöllinen kosketus luontoon edistäen luovuutta, mielenrauhaa ja hyvää oloa. Huoneiden käytössä avustaisivat koulutetut ”luontokuntouttajat”.



• Miten saadaan perusteltua hankinnan järkevyys työpaikoilla, vanhainkodeissa ja sairaaloissa myös taloudellisesti?

• Työhyvinvoinnin parantuminen ja lisääntyneet innovaatiot

• Parantunut työtyytyväisyys ja ilmapiiri

• Vähentyneet krooniset sairaudet sekä työkyvyttömyys

© Sitra

5.3 Luonto & luovuus -huoneet


© Sitra

5.4 Veden kaupallistaminen

Idea • Suomalaisen veden kaupallistamisessa olisi paljon enemmän potentiaalia kuin mitä tällä hetkellä hyödynnetään. Jo

roomalaiset kylpylät osasivat hyödyntää veden terveysvaikutuksia. Suomessa vettä voisi kaupallistaa voimakkaammin esimerkiksi markkinoimalla pullotettua terveysvettä, veden ääniä, veden tuoksua ja tuntua, veteen liittyviä harrastuksia (kalastus, vesiurheilu, sukellus) sekä kokonaisvaltaista hyvinvointi (wellness) vettä. Veden kaupallistamista tai brändäystä voisi hyödyntää erityisesti matkailussa tarjoten mm. vesiretriitti -matkailupaketteja.



• Veden brändäyksen onnistuminen

• Markkinoinnin suuntaaminen maksukykyiselle asiakaskunnalle

• Kilpailu muiden pitkät perinteet omaavien ”terveysvesien” kanssa

• Suomalaisesta meille hyvin saavutettavasta luonnonvarasta on mahdollisuus tehdä kannattavaa liiketoimintaa

© Sitra

5.4 Veden kaupallistaminen


© Sitra

5.5 Ympäristöhoitotyön tuotteistaminen

Idea • Idean lähtökohtana on palveluntarjoaja, joka tarjoaisi kokonaisvaltaisen mahdollisuuden ympäristöhoitotyöhön

esim. työyhteisön yhteisten talkoiden muodossa. Yrityksille ja työyhteisöille palvelu tarjoaisi työhyvinvointia parantavaa toimintaa ja yhteisöllistävää kokemusta, joka loisi kestävää luontosuhdetta. Toiminnan ympäristöä parantava tavoite loisi toiminnalle myös selkeää merkityksellisyyttä. Palvelun kautta osallistuville ihmisille luotaisiin mahdollisuus seurata kohteen kunnon edistymistä pitkällä tähtäimellä erilaisten seurantapalveluiden kautta.



• Miten saada yritykset innostumaan hieman perinteisestä poikkeavasta työhyvinvointitoiminnasta?

• Työhyvinvointitoiminnan ja ympäristöhoitotyön yhdistäminen joka parhaimmillaan olisi työyhteisöille merkityksellinen kokemus ja samalla luontoympäristöä aidosti kohentavaa toimintaa

© Sitra

5.5 Ympäristöhoitotyön tuotteistaminen


© Sitra

5.6 Luonto odotustiloihin

Idea • Kaupungeissa on runsaasti erilaisia odotukseen tehtyjä tiloja linja-auto- ja juna-asemilla, sairaaloissa ja

terveyskeskuksissa, lentokentillä, pankeissa ja virastoissa. Näitä tiloja voitaisiin hyödyntää viherrakentamiseen ja luontomaisen tilan luomiseen rakennettuun ympäristöön. Tiloihin voisi kasvillisuuden lisäksi tuoda liikkuvia luontomaisemia, 3D -luontoelementtejä, tuoksuja, kosketeltavia pintoja ja ääniä. Luontomaisilla odotustiloilla voitaisiin vähentää stressiä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä varsinkin tilanteissa, joissa odotusajat ovat pitkiä tai odottaminen stressaavaa (esim. sairaaloissa). Tilat toimisivat living lab -periaatteella, eli yritykset jotka haluavat testata tai esitellä omia tuotteitaan, voivat vuokrata tilaa määräajaksi. Ympäristöä hyväksi käyttävät yritykset kustantaisivat tilan ylläpidon. Lisäksi yleishyödyllisiin tiloihin voisi saada tukea esimerkiksi RAY:ltä.



• Miten perustella taloudellisesti sijoituksen hyödyllisyys esimerkiksi yrityksille, sairaaloille tai julkisiin tiloihin?

• Stressin vähentäminen odottaessa

• Parantunut asiakastyytyväisyys

• Asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen

© Sitra

5.6 Luonto odotustiloihin


© Sitra

6 Johtopäätökset 1/2

60 liikeideaa

• Konseptointiin valitut ideat yhdistävät vaihtelevasti sekä kertaluontoisia elämyksiä että arjen ympäristöjä uusiin ja olemassa oleviin teknisiin ratkaisuihin. Kaiken kaikkiaan työpajassa tunnistettiin 60 liikeideaa, mutta vain harvat olivat täysin uusia. Useat ideat pohjautuivat joko työpajassa kuultuihin alustuksiin tai jo olemassa olevaan liiketoimintaan.

Arki & luonto

• Useat lupaavista sovelluksista liittyivät arjen ja luonnon yhdistämiseen. Ryhmätyöskentelyssä korostui osallistujien halu yhdistää enemmän luontokokemuksia yksilön arkeen. Sen lisäksi että osallistujat olivat alansa asiantuntijoita, myös heidän omat henkilökohtaiset toiveensa kokea luontoa arjessa tulivat vahvasti esille. Aihetta kohtaan osoitettiin suurta kiinnostusta ja työpajaan olisi ollut enemmän tulijoita kun tilaisuuteen pystyttiin ottamaan. Työpajatyöskentelyssä ja alustuksissa tulleita ideoita ja aiheita oltaisiin myös haluttu pohtia pidempään kuin aikataulu antoi myöten.

Työhyvinvointi

• Toinen suuri ryhmä ideoita keskittyi luonnon ja työhyvinvoinnin yhdistämiseen. Tässä suurimmaksi yksittäiseksi haasteeksi koettiin työnantajien sitouttaminen työhyvinvoinnin ja luonnon yhdistämisen kehittämiseen. Avoimeksi jäi, miten työnantaja saataisiin mukaan tukemaan kehitystä.


© Sitra

6 Johtopäätökset 2/2

Nykytilanteen kartoitus

• Työpajan keskusteluissa tunnistettiin tarve kartoittaa Suomessa jo olemassa olevia sovelluksia, palveluja ja niiden tuottajia. Koettiin, että erilaista luonnon ja hyvinvoinnin yhdistävää liiketoimintaa, erityisesti mobiilisovelluksia, on jo olemassa runsain mitoin (liitteet 4 ja 5). Lisäksi uusien ideoiden keksiminen koettiin suhteellisen helpoksi, mutta niiden kaupallistamisessa nähtiin suuria haasteita. Uuden liiketoiminnan tukemiseksi suositeltiin selvitystä erilaisista hyväksi havaituista liiketoiminta- ja ansaintamalleista. Näin voitaisiin tarjota kattava käsitys olemassa olevista vaihtoehdoista jo liiketoiminnan aikaisessa kehitysvaiheessa.

Avaimet onnistumiseen

• Onnistunut markkinointi, sovelluksen helppokäyttöisyys ja koukuttavuus identifioitiin kriittisimmiksi tekijöiksi sovellusten kaupallisessa onnistumisessa. Myös tukevien lisäpalvelujen merkitys nähtiin tärkeänä. Ryhmissä pohdittiin paljon sitä, miten jo olemassa olevat palvelut saataisiin tehokkaammin kaikkien kuluttajien tai määritetyn kohderyhmän ulottuville. Yhtenä ratkaisuna tunnistettiin palvelujen yhdistäminen saman kattotoiminnon tai klusterin alle. Jos erilaiset sovellukset ja palvelut saadaan paremmin kuluttajien ulottuville, ne synnyttävät ympärilleen myös uutta liiketoimintaa – erityisesti matkailualalla. Eräs konkreettinen esille tullut tapa tukea uuden sovellusliiketoiminnan kehitystä on tukea avoimen datan jakamista. Esimerkiksi Metsähallituksella, Suomen ympäristökeskuksella sekä metsäkeskuksilla on olemassa tietokantoja, jotka voisivat tukea uusien luontoon liittyvien sovellusten syntymistä.


© Sitra

Yhteystiedot


Vantaa 30. toukokuuta 2013

Luonnon hyödyntämisen uudet tavat -loppuraportti

Pöyry Management Consulting Oy Jaakonkatu 3, 01621 Vantaa sähköposti: [email protected]

Petri Vasara

Puh. 010 33 22611

Mob. 040 500 9553

LIITTEET

30.5.2013 Luonnon hyödyntämisen uudet tavat - Loppuraportti

© Sitra

Liite 1. Työpajan ohjelma


08:30 Aamiainen

09:00 Tervetuloa ja työpajan avaus Lea Konttinen, Sitra

Hyvinvointia aistien kautta aivoille ja keholle Minna Huotilainen, Työterveyslaitos

Luonto, liikunta ja terveys Raija Laukkanen, Polar Electro Oy

Luonnon hyödyntämisen uusia tapoja Suomessa ja ulkomailla Petri Vasara, Pöyry Management Consulting Oy

10:00 Ryhmätyöskentely I Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen

10:40 Vihreän hyvinvoinnin yritysesimerkit

Vihreää hyvinvointia sisätiloissa: viherseinien mahdollisuudet Niko Järvinen, Fresh Effect

Elvyttävät ympäristöt hyvinvoinnin lähteenä Tuomo Salovuori, Sininauhaliitto

Digitaaliset hyvinvointipelit ja virtuaalimaailmat Niko Männikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

11:15 Ryhmätyöskentely II Liiketoimintakonseptien eteenpäin kehittäminen (business model canvas)

11:45 Ryhmätöiden purku

12:15 Työpaja päättyy

© Sitra

Liite 2. Uudet ratkaisut ja vapaa-aika 1/2

1. Metsän aarrekartta: Mobiilisovellus, jossa ihmiset saavat merkitä pieniä luonnon ihmeitä kuten muurahaispesiä, kukkaketoja, puunkoloja, linnunpesiä tms. Apuna voitaisiin käyttää myös olemassa olevaa Metsähallituksen dataa. Aarrepaikkoja voisi lisätä itse ja etsiä muiden tunnistamia paikkoja.

2. Ihmeiden bongaus: Mobiilisovellus, jossa käytetään esim. Ilmatieteen laitoksen tuottamaa tietoa auringon aktiivisuudesta tai tähdenlentojen todennäköisyydestä, auringon ja kuun pimennyksistä, revontulista tms. Sovellusta voisi markkinoida sekä matkailijoille että paikallisille.

3. Luonto hoplop: Mobiilisovellus, jossa yhdistyy tasohyppelypeli ja pisteiden kerääminen todelliseen liikuntaan sisätiloissa. Pelin edetessä ja taitojen karttuessa avautuvat edistyneemmät tasot vaatisivat liikkumista ulkona .

4. Ruuhkattomuus sovellus: Mobiilisovellus, joka kertoo missä paikoissa on vähän ihmisiä. Sovellus perustuisi jo olemassa olevaan tietoon ihmisten sijainnista. Sovellusta voisi laajentaa kattamaan mm. paikkoja jossa voi nauttia sähköttömyydestä, kentättömyydestä, hiljaisuudesta, meluttomuudesta tms.

5. Kasvit ja sienet tunnistava sovellus: Viedään WeBird kasvi- ja sienimaailmaan. Tarjotaan mobiilisovellus, jolla luonnossa liikkuja , marjastaja tai sienestäjä voi ottaa kasvista/sienestä kuvan, ladata ohjelmaan ja vastaanottaa tiedot siitä, mikä kasvi/sieni on kyseessä, mitkä ovat sen tärkeimmät tuntomerkit ja onko sitä mahdollistaa hyödyntää ravintona.

6. Luonnon on-line seuraaminen: Esim. työpaikan kahvihuoneeseen sijoitettava suurikokoinen näyttö, jonka kautta voi seurata web-kameran välittämiä mielialaan sopivia luontoelämyksiä (esim. rannikon lintujen elämää, Lapin tuntureita, Tyynenmeren saaren rantoja, vuoristomaisemia, linnunpöntön asukkaiden elämää).

7. Suomalainen versio WeBird sovelluksesta: Mobiilipalvelu, joka tunnistaa linnunääntelystä lajin.


© Sitra

Liite 2. Uudet ratkaisut ja vapaa-aika 2/2

8. Lapsia liikuttava luontopeli: Virtuaalinen peli, johon liitetään erilaisia luontoaktiviteetteja (esim. taimikonhoito tai polun rakentaminen). Peliin pitäisi pystyä liittämään luonnon tunto ja hajut. Lisäksi konseptiin voisi liittää matkailu ja majoituspalveluita.

9. Mobiililuontopolku: Mobiilisovellus luontopolkua kiertäville ihmisille esim. polun ympärillä olevista kasveista. Lisäksi palveluun voisi liittyä liiketoimintaideana esimerkiksi kanootin tai mökin vuokraus.

10. Virtuaalimatka: Sovellus, jossa virtuaali- 3D luontokokemus tarjottaisiin ihmisille kotona

11. Voimakas luontokokemus lapsille: Konsepti jossa luodaan lapsille voimakas luontokokemus, sellainen josta syntyisi vahvoja muistoja. Muistojen avulla lapsille luotaisiin kiinteä side luontoon. Sidettä voitaisiin sitten ylläpitää myöhemmin esim. kuvien avulla. Tätä voisi markkinoida esimerkiksi ulkomailla asuville kaupunkilaislapsille.

12. Flow piste: Julkinen tila jossa rauhallinen tunnelma helpottaisi flow -tilan saavuttamisessa.

13. Aistimotivaattori: Palvelu jossa testattaisiin yksilön omat aistikokemukset ja niiden vaikutukset sekä annettaisiin työkaluja käyttää erilaisia aistiärsykkeitä esim. rentoutumiseen.


© Sitra

Liite 2. Olemassa olevat ratkaisut ja vapaa-aika 1/2

14. Marjanpoimintaretket: Yhteiset marjanpoimintaretket, joissa viedään ryhmä ensin metsään tunnistamaan ja poimimaan marjoja, minkä jälkeen siirrytään opetuskeittiöön ja opetetaan osallistujia leipomaan itsepoimituista marjoista herkullinen marjapiirakka. Palvelun kohderyhmänä olisi erityisesti nuoret lähiruoasta innostuneet kaupunkilaiset aikuiset, joille marjojen tunnistus ja poiminta on vierasta.

15. Kummieläin perheille: Perheet voisivat ostaa kummieläimen ennen eläimen syntymää, olla mukana synnytyksessä, syöttää vastasyntynyttä tuttipullolla, myöhemmin käydä tarkkailemassa eläimen elämän vaiheita ja olla mukana esim. kerimässä lampaan villaa. Kokemus olisi ensisijaisesti oppitunti maaseudusta vieraantuneille lapsille eläimien monimuotoisuudesta ja elämästä.

16. Veden kaupallistaminen: Veden kaupallistamisessa olisi paljon enemmän potentiaalia kuin mitä tällä hetkellä hyödynnetään. Jo roomalaiset kylpylät osasivat hyödyntää veden terveysvaikutuksia. Vettä voisi kaupallistaa (mm. pullotettu terveysvesi, veden ääni, veden vaihtelu sään mukaan, veden tuoksu ja tuntu, wellness vesi ja tekopohjavesien rakentaminen).

17. Islanninponi/koirasafari: Eläimiin liittyvää matkailua voisi markkinoida myös luonnollisen äänimaailman kautta.

18. Luonnon kokeminen ilman moottoria: Kaupunkilaisille tai ulkomaalaisille suunnattu matkailutyyppi jossa luontokokemus tarjotaan ilman mitään moottoroituja kulkuvälineitä esim. kävellen, hiihtäen, hevosella, porolla tms.

19. Adopt a tree palvelu: Palvelu, jossa voi adoptoida puun. Puun luona voi vierailla milloin vain ja palveluun voidaan liittää mm. kevään seurantaa, metsän tuoksua tms.

20. Työkykykoulutuksia metsässä: Aslak-koulutukseen voisi lisätä konseptoituja metsäretkiä. Silloin koulutettavat vietäisiin todelliseen luontoon ja tutustuttaisiin luonnossa liikkumiseen.


© Sitra

Liite 2. Olemassa olevat ratkaisut ja vapaa-aika 2/2

21. Disconnect yourself: Liiketoimintaideana on tarjota sellaista luontomatkailua, jossa matkailijan on mahdollista päästä irti teknologiasta, esim. siten että mahdollisissa infopisteissä tms. ei ole näyttöjä eikä kaikkea liikuntaa mitata.

22. Ympäristöhoitotyön tuotteistaminen: Ideana tarjota kokonaisvaltaista ympäristön hoitotyötä esimerkiksi yrityksille tai yhteisöille työyhteisötoimintana. Ympäristöhoitotöitä voisivat olla esimerkiksi perinnemaisemien kunnostus tai soiden ennallistaminen. Toiminnalla voisi olla yrityksille sekä työyhteisöä virkistävä vaikutus että markkinoinnillista hyötyä.

23. Luontokokemusketjun tuotteistaminen: Ideana koko kokemusketjun tuotteistaminen: suunnittelu, matkustaminen, varsinainen luontokokemus, muistelu, seuranta, kokemuksen jakaminen.

24. Seikkailukonsepti pimeä metsä: Seikkailupeli tai –palvelu suomalaisessa metsässä turisteille, lapsille, nuorille tai osana TYKY -toimintaa.

25. Kaikki aistit yhdistävä palvelu: Palvelukonsepti joka yhdistää kaikki aistit suomalaisin keinoin. Esimerkiksi yhdistämällä saunan, maiseman, liikunnan, luonnon äänet ja maut.

26. Yksinäisyyden ehkäisy: Osana luontopalveluja yhteisöllisyys esim. luontoliikunnan kautta . Palvelua voisi tarjota ihmisille jotka kokevat yksinäisyyttä.

27. Klapin pilkonta

28. Tuntoluonto tila: Kilpailu-tuntopolku jonka voisi viedä tapahtumiin. Tuntoaistin avulla kilpailussa pääsee eteenpäin.

29. Retkihiihtokonsepti: Helsingin rantoja pitkin etenevä retkihiihtoreitti, joka yhdistää maiseman ja kulttuurin.


© Sitra

Liite 2. Olemassa olevat ratkaisut ja arki 1/3

30. Luontovanhainkoti: Ideana luoda vanhainkoti, jossa asiakkailla on pääsy luonnon lähelle. Tähän voisi liittyä esimerkiksi puutarhanhoitoa, siten että olisi otettu huomioon pyörätuolilla liikkuvat ihmiset. Luontoaspektin lisäksi otettiin esille kulttuuri. Vanhainkotia ei kannata viedä metsään koska vanhainkodin asukkaat haluavat olla myös lähellä kulttuuritarjontaa. Luontovanhainkodin lisäksi mietittiin luontopäiväkotia.

31. Aistiohjattu liikuntakokemus: Ideana yhdistää henkilökohtainen vahva aistikokemus liikuntaan, esimerkiksi kuntopyörällä pyöräily siten, että seinille olisi heijastettu maisema ja mukana olisi hajuja ja ääntä. Ideaa voisi soveltaa myös esimerkiksi soutulaitteella siten, että ympärillä olisi jokimaisema.

32. Virtuaalinen luontotila: Ideana luoda esimerkiksi ostoskeskukseen luonnonomainen tila, jossa voisi rauhoittua ja hiljentyä. Tilaan voisi liittyä esimerkiksi takkatulen ääntä.

33. Virtuaalinen luontoliikuntatila: Virtuaaliseen luontotilaan liittyvä ajatus, johon yhdistetään liikkuminen. Esimerkkinä esitettiin ideaa, jossa ostoskeskuksessa olisi rauhallinen tila, jossa voisi kävellä juoksumatolla seinille heijastettavien maisemien muuttuessa.

34. Välitilojen vihertäminen: Miksi välitiloja (esimerkiksi lentokenttien loputtomia käytäviä) ei voisi käyttää viherrakentamiseen? Rakennetuista ympäristöistä löytyy paljon muitakin tiloja, joita voisi ottaa näin ”virkistyskäyttöön”.

35. Luonto&luovuus -huoneet: Työpaikoille, kahviloihin ja vanhainkoteihin voitaisiin rakentaa luonto&luovuus -huoneita eli tiloja jossa tarjotaan mahdollisuus kokea luonto toimitiloissa. Ideaa voisi soveltaa myös hyödyntämällä katot ja terassit.

36. Luontopäiväkotien konseptointi: Onnistuneiden luontopäiväkotien konseptointi ja vienti ulkomaille muun koulutusviennin mukana. Luontopäiväkodit voisivat myös olla ratkaisu homerakennuksiin.


© Sitra


37. Luonnon aistimistila julkisiin tiloihin: Tila jossa luonnon voi kokea haistamalla, maistamalla, kuulemalla ja tuntemalla ja joka olisi saavutettavissa toreilla, lentokentillä, kauppakeskuksissa tai voitaisiin viedä ulkomaille. Tila tarjoaisi hetken rentoutuksen keskellä kiirettä ja rakennettua ympäristöä.

38. Kaupunkisuunnittelu työkaluna: Kaupunkisuunnittelun rooli ihmisten jokapäiväisessä hyvinvoinnissa ja liikkumisessa on erittäin tärkeää. Mietittiin pitkään keinoja lisätä 5min liikuntaa ei-liikkuvien työikäisten arkeen. Esimerkkeinä mainittiin mm. pysäköintitilojen ja juna-asemien sijoittaminen kauemmas toimistorakennuksesta puistoalueen viereen, jolloin työntekijät kävelisivät aamuin illoin edes hetken rauhallisen viheralueen läpi.

39. Suomalaisen ruoan terveysvaikutuksien voimakkaampi kaupallistaminen: Esimerkiksi ruoan suutuntuma on kaupallistamisessa ja markkinoinnissa jäänyt vähälle huomiolle. Esimerkiksi suomalaisia yrttejä voisi markkinoida enemmän makujen ja tuntuman kautta. Kaupallistamiseen tarvittaisiin myös kehittynyttä keruuteknologiaa.

40. Sovellus johon tallentaa omat mielipaikat kävelyreitteihin: Sovellus jonka avulla voit tallentaa itselle tietyt reitit ja sen varrella koetut asiat esim. kahvilat, hyvä ruoka, omat kuvat ja elämykset.

41. Vanhuspalvelu: Vanhustenhoidossa voitaisiin siirtyä makuutuksesta luonnon piiriin. Muutokseen liittyisi hoitohenkilökunnan sitoutuminen 2-3 vanhuksen hyvinvoinnin takaamiseen.

42. Luonnonmukaisesti paketoidut tuotteet : Luontoa pitäisi hyödyntää enemmän pakkaamisessa.

43. Luonnon ja puistojen brändäys: Puhtaasti liike-elämän ja markkinoinnin keinoin jokin keskustan puistoista voitaisiin brändätä ”design”-puistoksi, ”hiljaisuuden”-puistoksi etc. Ryhmän mielestä jopa puistot ovat viimeaikoina muuttuneet hyvin ankeiksi ja harmaiksi. Puistojen brändäyksellä muistutettaisiin asukkaita lähialueiden viher-mahdollisuuksista ja viestitettäisiin luonnon hyvinvointivaikutuksista. Vastaavaa ajattelumallia ehdotettiin myös Suomen turismille. Suomen luontoa voisi kaupallistaa ja markkinoida tehokkaammin erityisesti aasialaisille turisteille ja kuluttajille, jotka eivät kaipaa erityisiä luontosovelluksia, vaan näkevät pelkän puhtaan ilman, veden ja metsät eksoottisena luontokokemuksena ja hyvinvointipalveluna.


© Sitra


44. Lähi- ja luomuruoka: Lähi ja luomuruoka konsepteja voisi kehittää lisäämällä erilaisia take-away tuotteita kauppoihin.

45. Ulkoilureitit ja teknologia-sovelluksien yhdistäminen: Olemassa olevia ulkoilureittejä ja sovelluksia voisi yhdistää tarjoamalla räätälöityjä liikuntareitteijä/palveluita edistämään ihmisten liikkumista.

46. Liikuntainnostus ”kauppa”: Esim. kauppakeskukseen sijoitettu konseptipiste, joka innostaa ihmisiä liikkumaan lisää.

47. Muuttuva sisustuskuva: Muuttuva luonto-aiheinen sisustuskuva sistustuselementtinä toisi luonnon sisälle. Muuttuva kuva tuo tilaan variointimahdollisuutta ja tilan ilmettä voi muokata haluttaessa.

48. Luonto odotustiloihin: Luontoelementtejä (myös 3D) tuotaisiin osaksi työympäristöjä, odotustiloja tms.

49. Kulissimetsä: Rakennettu metsä kaupunkeihin, kauppakeskuksiin, odotustiloihin.

50. Luonnon elementtejä rakennettuihin ympäristöihin: Luonto sisään materiaalien muodossa varsinkin oppimis- ja terveysympäristöihin.

51. Hyvinvointihuone: Rauhoittumishuone, jossa luontoa käytetään apuvälineenä. Konsepti sopisi vanhainkoteihin ja hoitokoteihin.

52. Löydä sisäinen liikkuja palvelu: Palvelu, jossa kannustetaan ihmisiä löytämään itselleen sopiva liikuntamuoto. Voisi olla osa Tyky-toimintaa tai kuntoutusta. Erilaisia kartoituksia tarpeista, toiveista, mahdollisuuksista, mielihaluista joiden avulla tunnistetaan jokaisen ”sisäinen liikkuja”.


© Sitra

Liite 2. Uudet ratkaisut ja arki 1/1

53. Luonnon ”reittiopas” sovellus: Ajatuksena erilaisten luontosovellusten ja –palvelujen yhdistäminen ja saattaminen jokaisen käyttäjän saataville. Luonnon seuraamisen ja luontokohteiden integroiminen kuluttajien luonnollisille kulkureiteille.

54. Luonnon tunto kosketusnäyttöön: ”Turkilta tuntuva kosketusnäyttö”: Ideana oli tietokoneella tai puhelimessa toimiva ohjelma, jossa voisi hoitaa virtuaalilemmikkiä. Laitteessa, jolla ohjelmaa käytettäisiin, olisi turkilta tuntuva kosketusnäyttö, jolla voisi silittää virtuaalilemmikkiä.

55. Sovellus erilaisten aistikokemusten kartoittamiseen: GIS-pohjaisia sovelluksia hyödyntävä uusi sovellus, jonka avulla voitaisiin luoda erilaisten aistikokemusten kartta.

56. Suomalaisen luonnon hyväksikäyttö jätevesien puhdistuksessa: Jätevesien puhdistamisessa voitaisiin soveltaa umpinaista pajuihin perustuvaa puhdistajaa.

57. Metsätuoksu tuotteisiin: Metsän tuoksu tuotteisiin, esim. T-paitoihin tai ostettavaksi tuoksuksi.

58. Ilmastointi luonnollisilla hajuärsykkeillä: Innostava, rentouttava, altistava.

59. Reseptorit kertomaan aistiärsykkeiden riittävyys

60. Ärsykereseptori kännykkään: Puhelimeen yhdistettävä sovellus, jolla voi mitata ja seurata ärsykkeiden vaikutusta aivoihin ja muuhun kehoon.


© Sitra

Liite 3. Kooste työpajan yhteydessä esiintyneistä hyvinvointisovelluksista


http://biomapping.net/

BioMapping-tunnekartta

http://www.fitbrains.com/brain-games/

Uber brain

http://www.re-mission.net/

Re-Mission

http://www.junglerace.net/suomeksi.php

Jungle race

https://itunes.apple.com/us/app

Custom Sounds of Nature

http://www.sports-tracker.com/

Sports tracker

http://www.ludocraft.com/education/clans/

Clans of Oulu

http://64.239.241.166/en/Clients--Titles/Visual-Simulation-and-Serious-Games/Pulse//

Pulse

http://wiifit.com/

WiiFit

http://www.vitadock.com/vitadock.html

Vitadock

http://www.ida.liu.se/~matar/stoneagetrail.pdf

Stone Age trail

https://itunes.apple.com/us/app

Sleep machine

http://www.primarygames.com

Amazing food detective

© Sitra

Liite 4. Esimerkkejä kansainvälisesti suosituista luontosovelluksista 1/2


Sovellus kertoo lähimpien vaellusreittien sijainnit ja pituudet sekä jakaa valokuvia ja vinkkejä reitin varrelta. Sovellus hyödyntää paikkatietoja. http://www.everytrail.com/mobile/trailhead

Trailhead

Trailheadin tapaan NatureFind löytää lähimmät luontopolut, mutta myös puistot, eläintarhat, luontokeskukset, eläinten turvakodit jne. https://itunes.apple.com/us/app/naturefind/id335373871?mt=8&ls=1

NatureFind

Mobiilitietokirja sisältää 100 Pohjois-Amerikan yleisintä puulajia. Sovelluksesta löytyy sekä piirros- että valokuvakuvitus, puulajien kuvaukste ja levinneisyyskartat. https://itunes.apple.com/us/app/treebook/id340811192?mt=8&ls=1

TreeBook

Käyttäjä voi kuvata puun lehden kännykkäkamerallaan ja sovellus tunnistaa mikä puulaji on kyseessä. https://itunes.apple.com/us/app/leafsnap/id430649829?mt=8&ls=1

LeafSnap

Helppokäyttöinen opas yleisimpien eläinten jälkien tunnistamiseen. https://itunes.apple.com/us/app/backyard-scat-tracks/id353499165?mt=8&ls=1

Backyard Scat and Tracks

Lähteet: Reader’s Digest, Natural Wildlife Federation

© Sitra

Liite 4. Esimerkkejä kansainvälisesti suosituista luontosovelluksista 2/2


Mobiileja lintuoppaita, jotka sisältävät valokuvien lisäksi myös äänitteet lintujen laulusta sekä levinneisyyskartat. http://ibird.com/, https://itunes.apple.com/us/app/birdwatch/id367841493?mt=8&ls=1

BirdWatch / iBird

Ohjelmat tunnistavat tähdet, planeetat ja satelliitit reaaliaikaisesti kännykkäkameran avulla. https://itunes.apple.com/us/app/skyview-free-explore-universe/id413936865?mt=8&ls=1, http://starwalk.mobi/

Skyview Free / StarWalk

Lintuoppaiden kaltainen tunnistussovellus perhosille. Käyttäjä voi merkitä tunnistamansa perhoset omaan kokoelmaansa. https://itunes.apple.com/en/app/butterfly-collection/id296394541?mt=8

Butterfly Collection

Sovellus piirtää reaaliaikaisen reitin käyttäjän kulkemasta vaellus-, juoksu-, pyöräily- tai purjehdusreitistä. Käyttäjä voi jakaa kokemuksiaan sosiaalisessa verkostossa. http://www.everytrail.com/

Every Trail

Lisää applikaatioesimerkkejä löytyy mm. sivulta http://blog.nwf.org/2011/08/the-best-wildlife-and-nature-iphone-and-android-apps/ Lähteet: Reader’s Digest, Natural Wildlife Federation

http://blog.nwf.org/2011/08/the-best-wildlife-and-nature-iphone-and-android-apps/

















luonnon hyödyntämisen uudet tavat - kotona, työssä ja virkistyskäytössä

Documents