tampereen profiili

Tampereeninnovaatiokeskittymäprofiili

Martti Launonen ja Jukka ViitanenHubconcepts Oy

16. syyskuuta, 2014

Esityksen rakenne:

1. Tehtävänanto ja tavoitteet2. Tampereen innovaatiokeskittymän yleiskuvaus3. Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili4. Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä)5. Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit6. Tampereen kansainväliset vertailuprofiilit7. Tampereen SWOT8. Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi9. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi

Copyright and all rights reserved. 2

1. Tehtävänanto

Sisältö:• Tehdään perusanalyysi Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilasta• Vertaillaan Tampereen profiilia kahteen kotimaiseen ja ulkomaiseen

keskittymään• Tunnistetaan priorisoituja kehittämiskohteita • Ehdotukset jatkotoimenpiteistä

Aineistonkeruu:• Kirjallisen aineiston keruu (05-08/2014)• Avaintoimijoiden haastattelut (05-08/2014; 24)• Palautetyöpaja Tampereella (16.09.2014)


Projektin tavoitteet

1. Arvioidaan Tampereen kyvykkyyttä profiloitua yhdeksi maamme vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä ja tunnistetaan ne keskeisimmät elementit, joiden varaan alueen tuleva innovaatiotoiminnan kehityspolku voidaan rakentaa.

2. Tunnistetaan Tampereen vahvuudet ja haasteet toimia maailman johtavien tutkimus-ryhmien ja T&K-intensiivisten yritysten toimintaympäristönä. Erityisen tärkeää on määritellä ne keskeiset kilpailutekijät, joilla Tampere erottuu jatkossa muista samassa mittaluokassa toimivista kansallisista ja kansainvälisistä innovaatiokeskittymistä.

3. Konkreettisena tavoitteena on luoda yhteinen visio ja näkemys yhteisesti toteuttaville alueellisille kehitysohjelmille, jotka edistävät Tampereen vetovoimaisuutta yritys-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä.

-> Määritellään Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilaprofiili ja arvioidaan yksittäisten elementtien nykytila ja kehityspotentiaali-> Toimenpidesuositukset Tampereen innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi


Globaalisti vetovoimainen innovaatiokeskittymä

Copyright and all rights reserved.

Vetovoimaisen keskittymän tunnusmerkistö ja tavoitteet:

1. Vahvasti verkottunut alueellisten innovaatiotoimijoiden yhteisö

2. Kansainvälisten toimijoiden (media, päättäjät, tutkimusyhteisö, yritysjohto) arvioima ja tunnistama, huippuosaamiseen perustuva profiili

3. Yritysten liiketoimintaa suoraa tukevat liiketoiminnan kehitysalustat ja tutkimusohjelmat

4. Kestävää kehitystä tukeva infrastruktuuri ja kansainvälisesti korkeatasoinen

T&K-ympäristö ja koulutusjärjestelmä

5. Suorat yhteydet muihin globaalisti merkittäviin innovaatiokeskittymiin

-> Vetää alueelle toimialojensa johtavia yrityksiä ja osaavaa henkilöstöä -> Synnyttää uusia kansainvälisesti kasvavia yrityksiä -> Lisää keskittymän alueen työpaikkoja ja verotuloja

5

Tampereen innovaatiokeskittymän yleiskuvaus

1. Alueellisen kehittämisen visio:+ Alueelliset strategiat ja linjaukset ohjaamassa alueen innovaatiotoimintaa+ Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa+ Alueen elinkeinojen kehitysvastuu keskitetty yhteen paikkaan (Tredea) - Infrastruktuurihankkeiden prioriteeteista viestiminen ei vakuuta suurta yleisöä - Kampusalueiden toiminnallinen kehitys pysähtynyt (tai ainakin hiipunut)

2. Innovaatiotoiminnan lähtökohdat:+ Huippututkimuksen ympäristöt mahdollistavat osaamiseen perustuvan kehityksen+ Yrityskehitysympäristöjen kehittämisessä oikea dynaaminen ote+ Avoin tiedonjakamisen kulttuuri ja toimintatavat (rinnakkaiset prosessit mahdollisia) - Kehityksen moottoreina hankkeet ja projektit, joiden ohjausvoima kuitenkin heikko - Yksityinen sektori osallistuu heikosti alueellisen innovaatiotoiminnan toteutukseen - Vahvat toimialakohtaiset ekosysteemit heikentyneet (poikkeus BioMediTech)

3. Innovaatiotoiminnan työnjako:+ Kaikki keskeiset toimijat mukana (maakuntaliitto, kaupunki, yliopistot, VTT) ja mukana vuorovaikutusfoorumilla+ Pirkanmaan liitossa yhteisen innovaatiotoiminnan johtaja luomassa tilannekuvaa - Innovaatiotoimijoiden välisiä suhteita ei kehitetä riittävän systemaattisesti - Yritysallianssit puuttuvat


Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili

Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö

T&K toiminta

Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin)

Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet

Klusteriohjelmat

Pk-yritykset

Testiympäristöt ja -alustat

Hautomoympäristöt

Ankkurit

Kasvuyritykset

40

30

40

60

50

50

70

80

70

70

7Copyright and all rights reserved.


Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä)

8

Elementti 1: Toiminta- ja säädösympäristö


1. Toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien soveltava hyödyntäminen:+ Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa+ EU ja 6aika-ohjelmien hyväksikäyttö onnistunutta (INKA?) - OSKEn ja muiden hankkeiden jälkeinen koordinaatio haasteena

2. Innovaatiotoiminnan koordinointiin panostettu, mutta edelleen haasteita:+ Vahva panostus alueellista koordinaatiota tukevaan toimintaan (mandaatti?) - Koordinoivia välittäjäorganisaatioita on aivan liikaa (ei yksityisen sektorin toimintamalleja ja/tai mittareita, virkamiesmäisyys hidasteena) - Innovaatiotoiminnan panostukset koostuvat ’pienistä puroista’

3. Innovaatiohankkeiden kokonaisuus:+ Julkiset tukimuodot ovat hyvin osaajien käytössä+ Ennakkoluulottomia kokeiluja erilaisilla toimintamalleilla (Demola, Finnmedi, Mediapolis, BioMediTech, Innovation Camps, ’Sisämaasatama’ jne.) - Isot kokonaisuudet kuitenkin puuttuvat innovaatiokentältä (alustoja liikaa?) - Monet toimijat toteuttavat hyvin saman luonteisia hankkeita

4. Yksityisen sektorin osallistuminen innovaatiotoimintaan:

+ Osa toimialojensa johtavista yrityksistä on sitoutunut yhteiseen tekemiseen - Yritysintressien ohjaava vaikutus kuitenkin edelleen vähäinen - Hankkeet hajallaan yhteisvaikuttavuuden saavuttamiseksi

9

Elementti 2: Infrastruktuuri ja palvelurakenne


1. Infrastruktuuriratkaisut tukemaan tiiviimpää kaupunkirakennetta:+ Perus- ja tutkimusinfrastruktuurit toimivat ja vastaavat tarkoitustaan+ Innovaatiokeskittymät (Hervanta, Kauppi, Finlaysonin alue) kokoamassa innovaatiotoimintaa tunnistettaville alustoille (avoimuus?) - Kaupunkisuunnittelun ja innovaatiotoiminnan välinen yhteys osin puutteellista - Teknologiakeskustoiminnasta fokus hukassa, nykyisellään vain tilatarjontaa

2. Peruspalvelurakenne kunnossa, kehitettävää silti jäljellä:+ Alkuvaiheen yritys- ja peruspalvelut löytyvät Tredeasta ja ELY-keskuksesta+ Uusi tehdas yrittäjyyden keskuksena toimii hyvin (Demola, Protomo jne.) - Keskustan ulkopuolisten keskittymien palvelurakenne osin puutteellinen - Satunnaisia kohtaamisia mahdollistavat tilat harvalukuisia

3. Haasteena osaamisintensiiviset palvelut: - Teknologiansiirtoon tarvittavat palvelut eivät vastaa odotuksia - Palvelurakenne hajallaan ja osaajia liian harvassa (haetaan muualta) - Kansainvälisen tason palvelujen vähäisyys (linkkiydytty Helsinkiin)

10

Elementti 3: Koulutusjärjestelmä


1. Korkeakoulujen tarjoama perus- ja tutkijankoulutus hyvässä kunnossa:+ Kilpailukykyiset opetusohjelmat, hyvät mahdollisuudet opiskella englanniksi+ Laajasti ja kansainvälisesti verkottunutta yhteistyötä - Sidosryhmäyhteistyö kuitenkin vaatimatonta verrattuna mahdollisuuksiin

2. Oppimisympäristöt erinomaisessa kunnossa:+ Yliopistot ja ammattikorkeakoulu aktiivisia tilakehittäjiä+ Panostukset kehitysympäristöihin kaikkien strateginen valinta

3. Koulujärjestelmä vastaa hyvin alueen tarpeisiin:+ Alueen kouluissa on mahdollista opiskella useilla vierailla kielillä+ Aikuis- ja täydennyskoulutusrakenteet vastaavat hyvin käyttäjien tarpeita+ Kasvavaa panostusta yrittäjyyden opetukseen ja tutkimukseen

4. Eri kouluttajien välinen synergia vielä liian vähäistä: - Miksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen, aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen resursseja ei voisi yhdistää? - Kansainvälisten osaamis-/ opetusresurssien aktiivisempi hyväksikäyttö

11

Elementti 4: Tutkimus- ja kehitysympäristöt


1. Tutkimushenkilökunnan osaaminen ja T&K-infrastruktuurit hyvin kehittyneet:+ Suuri määrä osaajia ja hyvin toimivia tutkimustiimejä+ Kansainväliset arviot hyviä (mm. koneteknologiat, automaatio, opto-elektroniikka, biomeditech, ICT/mobiiliteknologiat/sensorit) - Rajapinnoilla tapahtuvaa tutkimusyhteistyötä vielä liian vähän (esim. digitaalisuus)

2. Yhteistoiminta-alustoja avattu osin sektoreiden väliselle yhteistyölle:+ Aktiivista T&K-toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä (vrt. BioMediTech)+ SHOK yhteistyö toimivaa ja osaamisia yhdistävää (FIMECC, Cleen, Digile)+ Ammattikorkeakoululla keskeinen rooli yritysten innovaatiotoiminnan tukemisessa - Korkeakoulut kilpailevat omilla agendoillaan, yhteistyökyky ei jalkaudu läpi koko organisaatioiden. Tilojen yhteiskäyttö vasta ’nupullaan’.

3. TTY, VTT ja BioMediTech luomassa kriittistä massaa teknologiajohtajuuteen:+ Kansainväliset tiimit keskiössä, verkostot täydentämässä paikallista osaamista+ Yritysten tutkijaresurssit mukana yhteistyössä kärkialoilla - Rahoittajilla edelleen heikko kyky tukea innovaatioalustojen kehitystä

4. Tutkijoiden kyky ja halukkuus osallistua laajapohjaiseen innovaatioyhteistyöhön: - Tutkijoiden osaamisprofiilit eivät vastaa kaikilta osiltaan yritysten tarpeisiin - Tutkijat eivät koe tärkeäksi osallistua yhteisiin innovaatiohankkeisiin

12

Elementti 5: Klusteripotentiaali ja -ohjelmat


1. Vahva panostus temaattiseen klusteritoimintaan:+ Kärkiklusterihankkeet ohjaamassa panostuksia ja yhteistoimintaa (vrt. OSKE)+ Aktiivinen osallistuminen kansalliseen INKA-ohjelmaan (+ 6aika, + ITI, + HHT)

2. Panostukset sekä perinteisille että uusille aloille:+ Huolehditaan vahvojen alojen uusiutumisesta ja kilpailukyvystä (älykoneet)+ Opto-elektroniikan, mobiiliteknologioiden ja BioMediTechin nousu kv-tasolle - Panostukset uusiin klusteritoimintamalleihin kuitenkin vaatimattomia

3. Klusteriohjelmien kansainvälistyminen ei ole edennyt toivotulla tavalla: - Vierailuja tehty, mutta aito verkostoyhteistyö vielä kehittymässä - Ulkomaalaisten osallisuus ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen heikkoa

4. Klusteriohjelmien rajapinnat edelleen kehittymättömiä: - Yritysyhteistyön mallit hakevat edelleen muotoaan. Vaaditaan lisäpanostuksia - Klusteriohjelmat eivät edistä uusien yritysten sijoittumista Tampereelle - Ulkomaisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön panostettu liian vähän

13

Elementti 6: Yhteistoiminta-alustat


1. Yliopistojen ja VTT:n tutkimusympäristöt avoimeen käyttöön:+ Strategiset kumppanuussopimukset tulossa yhteistoiminnan järjestämisen työkaluiksi+ Kehityslaboratoriot ja pilottitehtaat avattavissa yhteiskäyttöön+ BioMediTech mallina lääketieteen, teknologian ja digitaalisuuden yhdistämisestä+ Uudet aloitteet kampusten sisäisten ja välisten yhteistoimintamallien kehittämiseksi - Säädökset (ja kilpailu) rajaavat kuitenkin edelleen aitoa yhteistoimintaa

2. Tampere Test / Living Lab toiminnassa yksi edelläkävijöistä: + ’Sisämaasatama’, Laser Competence Center, ROVIR-keskus, Fastems (pros.tekn.)+ Sähköautojen kansallinen testiympäristö Eveliina (Hervannassa) - Konela oli hyvin toimiva yritysvetoinen konsepti (mutta nyt tilat tyhjinä). Finnmedin toiminta rajautumassa kaupallistamisen tukeen. - Living Lab toiminnassa siirryttävä kuitenkin lähemmäs todellista elämää ja käyttäjää

3. Yhteisen tekemisen ympäristöt ja uudet toimintamallit:+ Open Innovation malliin perustuvan TKI-toiminnan mahdollistava Uusi Tehdas+ Suunnitelmissa Kampus Areena, johon yhdistettävissä monia alustoja ja malleja - Sektorien välisen T&K-toiminnan mahdollistavat alustat (vrt. Aallon Factoryt) kuitenkin puuttuvat - Onko alustoja jo liikaa / vai puuttuvatko toimivimmat?

4. Alustojen kansainvälisyyden taso ei vastaa tarpeita ja odotuksia: - Kansainvälisen asiakaskunnan määrä vähäinen - Alustoilla tapahtuva kehityksessä mukana vähän kansainvälisiä toimijoita

14

Elementti 7: Hautomoympäristöt ja -palvelut


1. Tarjolla yrityskehitystukea kaikkiin tarpeisiin:+ Yhteistoimintaa on hahmotettu yrittäjyyskoulutuksen ja yrityskehitysalustojen kautta+ Alueella annetaan yrittäjyyskoulutusta, josta yhteydet alustoille - Nykyiset toimijajoukot kuitenkin liian pieniä saavuttaakseen yksin kriittisen massan

2. Yrityskehitysalustat, -tilat ja peruspalvelurakenne:+ Tiloja on käytössä riittävästi ja peruspalvelut erittäin hyvin tuotteistettuja (Demola, Protomo, Ensimetri, Suuntaamo, Gorilla Ventures)+ Vaihtoehtoisia tiloja mm. Mediapoliksessa ja korkeakouluissa (Y-kampus, Y-Talli jne.) - Demolan malli ei tue T&K-prosesseja, ’jää osin kesken’ - Jatkossa harkittava yhteisen palvelurakenteen luomista eri toimipisteiden välille

3. Erittäin lupaava malli käynnistymässä yritysten kasvun tueksi:+ Katapult uutena palveluna nopeaan kasvuun tähtääville yrityksille+ Linkittää yrittäjät kansainvälisiin mentoreihin (gurut) ja rahoittajiin - Katapult ei kuitenkaan ratkaise suoraan kasvun rahoituksen haasteita - Kasvuyritysosaajia tarvitaan lisää Katapultin rinnalle

4. Tavoitteena palvelujen skaalautuvuus:+ Demola on laajentunut ulkomaille (7-8 maata) - Onko eri toimijoiden mahdollista yhdistyä? Demola? Kampus Areena?

15

Elementti 8: Alkuvaiheen yritykset


1. Yrityskentällä lupaavaa liikehdintää:+ Tampereella syntyy vuosittain yli 400 uutta yritystä + Uusia yrityksiä syntynyt rajapinnoille -> Internet-talouden kasvuyhtiöitä+ Teknologia-alojen yritykset syntyvät spinn-offeina ja osaamisia yhdistelemällä - Tampereella yrittäjyyttä kuitenkin ’dissataan’, arvostus vaatimatonta (sankarit?) - Liian suuri osa julkisista yrityspalveluista suunnattu isoille yrityksille (ketteryys?)

2. Uudet yritykset eivät kuitenkaan kasva toivotulla tavalla:+ PK-yritysten toimintaympäristö toimiva, ’kustannustaso ja sitoutuminen kohdillaan’ - Yrittäjien kasvuhalukkuus hyvin vaatimatonta. Itsensä työllistäminen päätavoite. Toimintaa suunnitellaan aivan liian pienesti… Kasvajien sankaritarinat puuttuvat. - ’PK-yrityksemme eivät osaa toimia kansainvälisesti’

3. Haasteena saada pk-yritykset mukaan yhteisiin hankkeisiin: - Alueen pk-yritykset tekevät suhteellisen vähän T&K hankkeita - Ideoiden kaupallistaminen vaikeaa - PK-yritysten panos alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen jää heikoksi

16

Elementti 9: Kasvuyritykset


1. Muutamia kasvuyrityksiä, jotka esimerkillään voivat rohkaista muita:+ Muutama potentiaalinen, nopea kasvaja: M-files, Vincit, Koja, Leanware, Solita+ Nokia ICT miniekosysteemi loi pohjaa oikeanlaiselle kasvuasenteelle

2. Hyvää IPR:ää ja tekemistä paljon, mutta kasvupolut liian pitkiä:+ Nuorkauppakamari aktiivinen kasvuyrittäjyystapahtumien isäntänä (Super Size) - Hyviä prototyyppejä ja IPR:ää syntyy paljon, mutta ei kaupallistu - Kasvuohjelmat eivät ole johtaneet yrityskokojen kasvuun (Katapult?) - Parhaat yritykset lähtevät muualle kasvun perässä

3. Kasvuyritykset heikosti mukana innovaatio-ohjelmissa:- T&K-into hyvin laimeaa ja osallistuminen yhteisille kehitysalustoille heikkoa - Jatkossa rakennettava kansalliset erityisohjelmat kasvun tukemiseksi

HUOM: Kasvuyrityksien keissejä voisi käyttää seuraavien yrityssukupolvien kasvattamisessa/kouluttamisessa ?!

17

Elementti 10: Ankkuriyritykset


1. Muutama aktiivinen ja osaava ankkuriyritys mukana yhteisessä toiminnassa:+ Osa toimijoista panostaa koko innovaatiokeskittymän kehitykseen+ Nokia, Cargotech, Valmet, Fastems hyödyntävät ekosysteemiä ja rakentavat alustoja (pilotointia, demonstraatioita) - Joiltakin toimialoilta puuttuvat ankkurit kokonaan (vrt. BioMediTech) - Mutta alueelle on saatava mukaan paljon enemmän ulkomaisia T&K-toimijoita

2. Suuri osa potentiaalisista ankkuriyrityksistä passiivisia T&K-yhteistyössään:+ Osa alueen ankkureista on aktiivisesti mukana SHOK-ohjelmissa - T&K-hankkeet toteutetaan pääosin yritysten sisällä (tai kahdenvälisinä) - Ankkureiden innovaatiokeskittymätason panostukset vaatimattomia (kaksi ok)

3. Tiedonkulku ankkureiden ja julkisten innovaatiotoimijoiden välillä heikkoa: - Dialogia alueen julkisten päättäjien ja veturiyritysten välillä parannettava - Tutkimusryhmillä heikosti tietoa yritysten todellisista tarpeista - Onko Tampereella ’ankkuriosaamista’?

4. Päätöksenteko tapahtuu osin seudun ulkopuolella: - Tytäryhtiö/haarakonttori-ilmiö siirtää osan päätöksenteosta alueen ulkopuolelle - Ulkomaisten yhtiöiden johto ei mukana innovaatiokeskittymän kehittämisessä -> Harkittava verkottumista alueen ulkopuolelle

18

Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit

Otaniemi


T&K toiminta



Klusteriohjelmat

Pk-yritykset


Hautomoympäristöt

Ankkurit

Kasvuyritykset

20

20

50

40

50

60

70

70

70

70

Oulu

Tampere

19


T&K toiminta



Klusteriohjelmat

Pk-yritykset


Hautomoympäristöt

Ankkurit

Kasvuyritykset

40

3040

60

50

50

70

80

70

70


Vertailuprofiilien tulkinta(Tampere, Otaniemi, Oulu)

1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia- Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla - Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologia-

johtajuuden ylläpitämiseen (työ jatkuu)- Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa- Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa

… MUTTA

2. Vertailualueet vahvempia innovaatioalustojen käyttöönotossa- Avoimet yhteistoiminnan alustat kehityksen kärkinä ja aktiivisessa käytössä

- Otaniemessä on käytössä esimerkillisiä yhteisen luomisen (co-creation) ympäristöjä,

(Design Factory, Venture Garage), jotka luovat uutta yhteistoiminnan kulttuuria- Oulussa Innovaatioallianssi kokoaa toimijat yhteen suunnittelemaan ja

toteuttamaan toimialoja kehittäviä tutkimus- ja kaupallistamishankkeita

3. Vertailualueet rakentavat johdonmukaisesti innovaatiokeskittymävahvuuksiaan- Otaniemessä julkisen profiilin rakentaminen perustuu lähes kokonaan

osaamislähtöisen innovaatiotoiminnan valjastamiseen kasvun moottoriksi- Oulussa kaupunkisuunnittelun ytimeen on liitetty ajatus Innovaatiokaavasta,

mikä auttaa kohdentamaan innovaatioinvestoinnit ja -toiminnan tulevaisuuden

kasvualoille


National /Regional Innovation Policy

Research & Development ActivitiesEducation (elementary to university)

Cluster Policies & Programs

Start-ups

Living Labs / Test-Beds

Incubation Environments

Anchors

Growth SMEs

80

70

70

70

30

60

90

90

80

Physical Infrastructure and Service Structures

80

Cambridge, UK

National /Regional Innovation Policy

Research & Development ActivitiesEducation (elementary to university)

Physical Infrastructure and Service Structures

Cluster Policies & Programs

Start-ups

Living Labs / Test-Beds

Incubation Environments

Anchors

Growth SMEs

90

70

50

40

70

80

80

80

80

90

Sophia Antipolis, Ranska

Tampere

Tampereen ulkomaiset vertailuprofiilit

21Copyright and all rights reserved.


T&K toiminta



Klusteriohjelmat

Pk-yritykset


Hautomoympäristöt

Ankkurit

Kasvuyritykset

40

3040

60

50

50

70

80

70

70

Vertailuprofiilien tulkinta(Tampere, Sophia Antipolis, Cambridge)

1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia- Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla - Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologia-

johtajuuden ylläpitämiseen (työ jatkuu)- Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa- Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa

… MUTTA

2. Vertailualueet selkeästi vahvempia yksityisen sektorin sitouttamisessa- Ankkuriyritykset aidosti mukana koko ekosysteemin kehittämisessä - Sophiassa yksityisen sektorin intressit ohjaavat yhteisten teknologia-

alustojen kehitystä ja innovaatiokeskittymää johdetaan yhteiseen visioon perustuen- Cambridgessä on luotu esimerkillisiä yrityskehitysympäristöjä, jotka luovat vahvan pohjan toimialakohtaisten miniekosysteemien kehitykselle

3. Vertailualueet rakentavat profiilinsa aidosti kansainvälisten hankkeiden varaan- Sophiassa toimii useita monikansallisia testaus- ja kehitysympäristöjä- Cambridgessä teknologiakonsultoinnin ammattilaiset palvelevat globaalia asiakaskuntaa sekä paikallisesti että kansainvälisissä verkostoissa- Molemmissa ympäristöissä toimii kymmeniä ulkomaisten yritysten T&K-

yksiköitä, jotka täydentävät osaltaan keskittymän osaamisprofiilia



Tampereen SWOT

Vahvuudet Heikkoudet

Mahdollisuudet Uhat

• Innovaatiojohtajuusmalli luo pohjaa Tampereen kehitykselle

• Vahvat kärkialat (koneautomaatio, ICT/mobiilisuus ja Biomeditech)

• 2-3 vahvaa ankkuriyritystä• Merkittävä panostus alueinfra-

struktuurien kehitykseen• Vahvat yliopistot, AMK ja VTT• Innostavat yrityskehitysmallit

• Yksityisen sektorin passiivinen asenne innovaatiotoimintaan

• Yritysallianssien puuttuminen• Kampusalueiden toiminnallinen

kehitys pysähtynyt• Yhteistoimintaa koordinoivien

yksiköiden suuri määrä (sekavuus)

• Kasvuyrittäjyyden vähäinen määrä

• Todellinen kansainvälisyyden taso?

• Yliopistojen, AMK ja VTT osaajien ja osaamisen uudet yhdistelmät

• Internet-talouden kasvuyhtiöiden kehitys ja kasvu

• INKA-klustereiden nopea kehitys (älykaupunki ja uudistuva teollisuus)

• Yhteistyö kansainvälisten yritysten ja verkostokumppaneiden kanssa

• Opiskelijaresurssien vahva linkitys Tampereen kehitykseen

• Ankkuriyritysten lähtö Tampereelta• Innovaatiojohtajuusmallin ohjaus-

vaikutus katoaa• Vahvat toimialakohtaiset

ekosysteemit heikkenevät edelleen• Innovaatiotoiminnan hankesalkun

pirstaleisuus (heikko vaikuttavuus)• Soveltavan tutkimuksen alustojen

aliresurssointi jatkuu• INKA vie kaiken huomion ja

epäonnistuu23

Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi

1. Yhteistoiminta:• Innovaatiokeskittymän ohjaamisvastuun ja -mallin selkiyttäminen (mandaatti)• ’Tampere tarina’ ohjaamaan tulevaisuuden yhteistä tavoitteellista tekemistä• Yritysallianssien kehittäminen yhdessä yritystoimijoiden kanssa• Koneautomaatio-, ICT- ja Biomeditech-alojen yhteistoimintamallien vahvistaminen• ’Älykaupunki’ ja ’Uudistuva teollisuus’ teemat nostamaan TRE Internet-talouden veturiksi

2. Alustojen kehitys:• Innovaatiokaava innovaatiokeskittyminen suunnittelun tueksi • Kampusaluestrategiat osaksi yhteistoiminta-alustojen kehitystä• Kohdennettu panostus ’kolmansien paikkojen’ luomiseen ja ylläpitoon• Factory-toimintamallin soveltaminen tuotteiden/palvelujen kehitys- ja testausympäristönä• Alustojen vahvistaminen kansainväliselle tasolle ja edistämään sijoittumista Tampereelle

3. Palvelukokonaisuuksien kehitys:• Yrityskehitysohjelmien palvelujen jäsennys yhdeksi kokonaisuudeksi• Rakennettava yhteydet kansallisiin ja globaaleihin yrityskehityspolkuihin (vrt. Slush)

4. Hankesalkun haltuunotto ja ohjaus:• Päällekkäisyyksien karsinta (hankkeet ja hankeorganisaatiot)• Hankekokojen kasvattaminen kriittisen massan saavuttamiseksi• Kansainvälisen tason hankkeiden suunnittelu ja toteutus (aito verkottuminen)


Ehdotus jatkotoimenpiteiksi:

Arviointi -> Tavoiteprofiili -> Toteutusmalli



T&K ympäristö



Klusteriohjelmat

Pk-yritykset


Hautomoympäristöt

Ankkurit

Kasvuyritykset


T&K ympäristö


Fyysiset ympäristö ja palvelurakenteet

Klusteriohjelmat

Pk-yritykset


Hautomoympäristöt

Ankkurit

Kasvuyritykset

I: Nykytila-arviointi

II: Tavoiteprofiilin määrittely

III. Toiminta- suunnitelma ja kehitysohjelmatStrateginen

Visio

25

Maailman johtavien innovaatiokeskittymienarvioinnin ja kehittämisen

luottopartneri

Martti Launonenhallituksen pj, Hubconcepts Oy

[email protected]

Jukka Viitanentoimitusjohtaja

[email protected]

tampereen profiili

Government & Nonprofit