Tam

pere

en L

iikun

tasa

nom

at

Liikunta-palvelujen

ajankohtais-lehti

1/2012

Maisteri Simo Frangen saa urheilusta ideoita sketseihinsä

Liikunta ja kulttuuri yhteisellä asialla

Pyynikin upea uimahalli avaa syyskuussa

Maksaako urheiluharrastus liikaa?

32

Pääkirjoitus

Julkaisija

Tampereen kaupungin liikuntapalvelutRatinan rantatie 133100 TAMPERE

PäätoimittajaPekka P. Paavola p. 050 554 5831

ToimitussihteeriPetri Vilkkop. 040 5481 006 ideatampere@kolumbus.fi

Liikuntapalvelujen yhdyshenkilöLeila Lahtip. 050 554 5820leila.lahti@tampere.fi

TuottajaIdea-Tampere Petri Vilkko Oyp. (03) 222 33 22

Lehti on luettavissa myös internetissä:www.tampere.fi/ liikuntajavapaaaika/liikuntasanomat.htmlAnna lehdestä palautetta:leila.lahti@tampere.fitai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelutRatinan rantatie 133100 TAMPERE

www.tampere.fi

Kannen kuvassa maisteri Simo Frangen matkalla treeneihin. Kuva: Petri Vilkko

Tampereen Liikuntasanomat 1/2012TaittoTuija Lautiainen

JakelupäällikköPetteri Paavola (TET)

PainopaikkaHämeen Kirjapaino Oy

Painosmäärä 3.000 kpl

ISSN 1795-987X

Urheilu- ja liikuntavuosi on edennyt puoleen vä-liin. On ollut jälleen kerran ilo huomata, että kau-pungin liikuntapaikat ovat olleet läpi talven ja ke-vään ahkerassa käytössä. Hyvä, että tamperelaiset urheilevat ja liikkuvat!

Tamperelaisen huippu-urheilun saralla alkuvuo-den sykähdyttävin kohokohta oli taitoluistelijam-me Kiira Korven historiallinen hopeamitalisija la-jin Euroopan mestaruuskisoista Sheffieldistä. On-nittelut Kiiralle ja hänen taustajoukoilleen upeas-ta saavutuksesta!

Kotimaisia tähtihetkiä tamperelaisittain ovat olleet muiden muassa SC Classicin naisten viides perät-täinen salibandymestaruus, Tampereen Keilaker-hon samoin viides perättäinen mestaruus keilai-lussa sekä Ilveksen kolmas perättäinen mestaruus futsalissa.

Myönteisiin asioihin kuuluu myös täydellisesti pe-rusparannetun Pyynikin uimahallin avautuminen yleisölle syyskuussa sekä syksyyn ajoittuva Ikurin liikuntahallin valmistuminen.

Pyynikin uimahallin uimavalvonnasta, uinninoh-jauksesta ja siivouksesta järjestettiin yleinen han-kintamenettelylain mukainen tarjouskilpailu. Kil-pailutuksen tuloksena palvelujen tuottajaksi valit-

tiin kokonaisedullisimman tarjouksen tehnyt Tam-pereen kaupungin liikuntapalvelut, joka hoitaa vas-taavat palvelut tällä hetkellä Tampereen muissakin uimahalleissa.

Valinnan kolmen palveluntarjoajien välillä teki si-vistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta.

Me liikuntapalveluissa olemme kiitollisia saa-mastamme luottamuksesta. Haluammekin yllä-pitää toimintamme korkeaa laatua kyetäksemme palvelemaan asiakaskuntaamme mahdollisimman hyvin mutta kuitenkin kustannustehokkaasti myös jatkossa.

Liikuntapalvelut haluaa toimia hyvässä yhteistyön hengessä myös kaupungin kulttuuripalvelujen kans-sa. Niinpä tässä lehdessäkin on nyt ensimmäistä kertaa mukana tietoiskuja kulttuuripalvelujen mo-nipuolisesta tarjonnasta Tampereella.

Virkistävää kesää kaikille lukijoillemme urheilun, liikunnan ja kulttuurielämysten parissa!

Pekka P. Paavola Tampereen liikuntajohtaja

Virkistävää kesää!

Tapparan Taitoluistelijoiden Kiira Korpi teki kevättalven aikana tamperelaista urheiluhistoriaa saavuttamalla taitoluistelun EM-kisoissa Sheffieldissä hopeisen mitalin.

Jo lyhytohjelmassaan Kiira luisteli hienosti toiseksi kauden parhaalla pistemäärällä 61,80 ollen vain 1,42 pistettä jäljessä kultamitalin voittanutta Italian Caroline Kostneria.

Kahdeksansissa EM-kisoissaan luistellut Kiira esitti vapaaohjelmassaan musiikkinaan George Gershwinin I Got Rhythm säilyttäen asemansa korkeatasoisen kisan kakkosena.

Aiemmin Kiira on sijoittunut EM-kisoissa parhaimmillaan kahdesti pronssille, vuosina 2007 ja 2011.

Tampereen Liikuntasanomat onnittelee lämpimästi Kiiraa, hänen valmentajiaan Maaret Siromaata ja Susanna Haaralaa sekä muita taustajoukkoja.

Onnea Kiira!

4 5

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

t

Simo Frangen on innokas salibandyn ja sulkapalloilun harrastaja.

Urheilu- ja liikuntaharrastuksel-la oli keskeinen sija nopealiik-keisen Simon elämässä jo lap-suudenkodin perintönä.

- Asuin lapsuuteni Ulvilassa omakotita-lossa. Kotipihassamme pelasin isoveljeni Ti-mon ja naapureitten kanssa kaikenlaista jal-kapallosta pesäpallon kautta jääkiekkoon, Si-mo kertoo.

- Järjestimme myös keskenämme olympia-laisia, jossa heittelimme ties minkälaisilla ke-peillä keihästä, hyppäsimme seivästä puruka-saan itse tehdyllä puuseipäällä ja juoksimme pihalla hampaat irvessä joka suuntaan.

Lukuisista urheilulegendoista tuli Simol-le, kuten monelle muulle ikätoverille, todel-lisia lapsuuden sankareita. Näitä olivat mui-den muassa kestävyysjuoksun nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén, Porin Ässien jääkiekkoilija Veli-Pekka Ketola ja Ulvilan Pesä-Veikkojen seitsemänkertainen pesäpal-lon itä-länsi -pelaaja Pertti Kurppa.

- Kun Lasse Virén voitti Munchenin olym-pialaisissa 5000 ja 10 000 metrin kultamita-lit, niin lähdin molempien voittojen jälkeen saman tien ulos, juoksin taloamme ympäri ja kuvittelin olevani Virén, Simo muistelee.

Palloilulajit lähellä sydäntäMyös hänellä itsellään on lapsuus- ja nuo-ruusvuosiin osunutta yleisurheilutaustaa pi-kajuoksijana, pituushyppääjänä sekä kuulan-työntäjänä, mutta palkintopallisijoitukset jäi-vät tuolloin pelkiksi haaveiksi. Niinpä erityi-sesti palloilulajit alkoivat vetää hyvän pelisil-män omaavaa nuorta miestä puoleensa.

Alle 12-vuotiaana Simo muistelee pelan-neensa Nakkilan Patereissa minilentopalloa.

- Osallistuimme useaan turnaukseen, mut-ta mitään suuria voittoja ei tullut. Lisäksi pe-lasin Nakkilan Wiressä ja Nakkilan Nastassa jalkapalloa ikävuosina 10-14. Se ei kuiten-kaan ollut oikein minun juttuni.

Maisteri Simo Frangenin terveiset tamperelaisille

Maisteri Simo Frangen on tamperelainen tv-juontaja, koo-mikko ja käsikirjoittaja, joka vuonna 2000 nousi koko kansan tietoisuuteen Maailman ympäri -visailuohjelman hulvattoman hauskana isäntänä. Sanaleikittelyillään ja puujalkavitseillään sekä Telvis- että Venla-palkinnot voit-tanut maisterismies on verbaaliakrobatian ohella myös aktiivinen liikunnan harrastaja ja kuluttaja.

"Älkää passivoituko kesällä"

7

mahdolliset urheiluselostuskliseet. Se on kirja, jota suosittelen kaikille urheilun ystäville. Se asettaa urheilun oikeisiin mittasuhteisiin.

Uusia työprojekteja kehitteilläSimo muistetaan edelleen erityisen hyvin tv:n matkailuaiheisesta Maailman ympäri -visailu-ohjelmastaan.

Matkailulla on tärkeä osansa Simon ja hä-nen perheensä lomien vietossa Yksi miehen ikimuistoisimmista lomareissuista suuntautui Etelä-Amerikkaan.

- Käyn yleensä kerran, joskus kaksi kertaa vuodessa ulkomailla. Yksi hienoimpia reissu-ja oli vuonna 2004, jolloin kävin Rosan kans-

sa Brasiliassa. Kävimme katsomassa Brasili-an ja Argentiinan rajalla sijaitsevia Iguassun putouksia. Ne ovat korkeammat kuin Niaga-ra ja leveämmät kuin Viktorian putoukset. Mitään niin valtavaa ja jyhkeää en ole kos-kaan nähnyt.

Mutta toisin kuin monella muulla suomalai-sella penkkiurheilijalla, ulkomailla järjestet-täviin urheilutapahtumiin Simon ei ainakaan toistaiseksi ole tullut reissattua.

- En ole koskaan matkustanut Poria jää-hallia edemmäksi mihinkään urheilutapahtu-maan, Simo paljastaa.

Kuluneen kevään ajan Simoa työllisti hä-nen yhdessä Jethro Rostedtin juontama tv-ohjelma Mieletön maailma. Elokuun puolivä-lissä puolestaan jatkuu Yle Puheessa Alival-tiosihteeri-radio-ohjelman järjestyksessään jo

23. tuotantokausi. Elokuussa näkee päivänva-lon myös uusin Alivaltiosihteeri-kirja nimel-tään Virallisuus humanum est (= virallisuus on inhimillistä).

- Lisäksi teen koko ajan juontokeikkoja, huumorikeikkoja ja pakinoita eri tahoille. Uu-sia projekteja on koko ajan vireillä, mutta niis-tä en voi vielä kertoa mitään ennen kuin ne varmistuvat.

- Heinäkuussa yritän viettää lomaa. Ai-nakin Budapestissä tulee käytyä. Sählyvuo-romme on valitettavasti aina kesäisin tauol-la, joten yritän pelata ainakin sulkkista. To-sin heinäkuussa taitavat kaikki nekin hallit olla taas kiinni.

Simo harmitteleekin, että kesällä on vai-kea harrastaa niitä lajeja, jotka häntä eniten kiinnostavat.

6

- Minulla oli tapana kentälle päästyäni lyö-dä homma leikiksi ja alkaa selostaa ottelua, Simo nauraa.

Porin Ässien vankkumattoman kannattajan omakohtaiseksi paraatilajiksi nousikin sittem-min jääkiekko.

- Pienestä koostani huolimatta pelasin aina-kin D-, C- ja kenties vielä B-junioreissakin. Nakkilan Nastan pelätyssä ykköskentällises-sä olin joukkueen paras pistemies. Olin vik-kelä ja hyvin luisteleva taitopelaaja, joka so-pi hyvin keskushyökkääjäksi, kun vierelläni viiletti pari isokokoista laituria heittelemäs-sä vastustajia seinille.

- Tiivistettynä nuoruuteni Nakkilassa kului niin, että olin aina koulun jälkeen joko urhei-lukentällä tai kirjastossa. Minut olisi pitänyt valita Vuoden Esimerkilliseksi Nuoreksi, Si-mo muistelee hymyssä suin.

Opinnot Tampereen yliopiston yhteiskun-tatieteellisessä tiedekunnassa 1980-luvun al-kupuoliskolta lähtien toivat miehen pysyvästi Tampereelle, ja tamperelaisuus on noussut tär-keäksi osaksi hänen julkista kuvaansa. Niin-pä hänet on tähän mennessä jo kolme kertaa äänestetty Vuoden tamperelaiseksi.

Riemu jokaisesta maalista ja pisteestäKuten Simon hoikkana säilyneestä ulkomuo-dosta voi arvata, aktiivinen liikunnan harras-taminen edelleen kuuluu kiinteänä osana kii-reisen miehen viikko-ohjelmaan.

- Käyn joka maanantai pelaamassa sählyä Varalan urheiluopistolla ja tiistaisin Syssyn Sulkiksessa sulkapalloa.

- Talvisin pelaan jonkin verran luonnonjäil-lä kavereitten kanssa herrasmiesjääkiekkoa. Eli luistimet jalassa täysillä mennään, mutta kiekkoa ei saa kohottaa.

Koska perheessä ei ole autoa, Simon mu-kaan päivittäin tulee lisäksi käveltyä tai ajet-tua pyörällä aika paljon.

Liikunnan merkityksestä omassa elämäs-sään Simo sanoo, että tärkeää on tietenkin se, että pysyy hyvässä tai ainakin kohtuulli-sessa kunnossa.

- Mutta kyllä hyvin olennaista on myös se riemu, mikä pelin tuoksinassa syntyy jo-kaisesta maalista tai pisteestä. Kentällä minä olen aikamoinen taistelija, joka pelaa tilan-teet aina loppuun asti. Pörrään ympäri kent-tää terrierin lailla.

Urheilusta ideoita sketseihinSimo sanoo olevansa vakuuttunut, että liikun-nan harrastamisella on myönteistä vaikutus-ta hänen aivonystyröidensä vireyttä edellyt-tävän työnsä näkökulmasta.

- Uskon, että liikunta virkistää myös ai-

vonystyröitä, mutta ei minulla ole siitä mitään empiiristä näyttöä. En tosin muista saaneeni koskaan urheillessani yhtään ideaa.

- Urheillessa keskityn urheiluun, ideoita keksiessäni keskityn ideoiden keksimiseen, Simo summaa.

- Urheilusta olen tosin vuosikymmenten varrella saanut paljonkin ideoita sketseihin. Mutta se on tapahtunut sohvalla urheilua kat-soessani, en itse ähistessäni kentällä.

Simon mielestä urheilu on sikäli hyvä ai-hepiiri, että monet seuraavat sitä, joten aihe on monelle tuttu.

- Ei tarvitse sketsin aluksi selitellä liikaa. Lisäksi urheiluun liittyy suuria tunteita ja pal-jon kliseitä, joten siinä on herkullisia ainek-sia joihin tarttua.

Simo kertoo, että yleensäkin ideat esimer-kiksi yli 20 vuotta jatkuneeseen Alivaltiosih-teeri-ohjelmaan syntyvät tätä maailmaa, ih-misiä ja mediaa seuraamalla.

- Näitä havaintoja sitten pyöritämme kolle-goideni Pasi Heikuran ja Jyrki Liikan kans-sa kummallisten aivomyllyjemme läpi ja pa-nemme lopputuloksen paperille.

Kysymykseen siitä, voiko hän suositella lenkkeilyä tai muuta liikuntaharrastusta luo-van työn tekijöille henkisen suorituskyvyn pa-rantamiseen, Simo heittää pilke silmäkulmas-sa filosofisen vastauksen:

- En osaa sitä suositella sen enempää kuin jotain muutakaan toimintaa. Joku parantaa ide-anratkaisukykyään pelaamalla pasianssia, jo-ku onkimalla ja joku urheilemalla.

- Minä parannan huumorin tekemistäni niin, että menen työhuoneeseen, panen takapuole-ni tuolille ja alan tehdä hommia!

Toiveissa lämmitettävä pukukoppi KalevaanKaupungin ylläpitämiin liikunnan ja urheilun harrastusmahdollisuuksiin Tampereella Simo ei kertomansa mukaan ole ehtinyt kovin sy-vällisesti perehtyä.

- Jääkiekkoa olen talvisin pelannut Tam-pereen uintikeskuksen vieressä sijaitsevassa "Kalevan rautahäkissä". Muutaman kerran olen käynyt Kaupissa juoksemassa Kuntokol-mosen, mutta en tykkää lenkkeilystä, kun se on niin tylsää ja itseään toistavaa puuhaa.

- Sellainen käsitys minulla muista liikun-tamahdollisuuksista on, että esimerkiksi jää-hallivuoroja on hyvin hankala saada. Varsin-kaan sellaiseen aikaan, että voisi pelata muu-hunkin aikaan kuin kello kuudelta aamulla tai klo 23 illalla.

Tärkein häntä itseään koskeva parannuseh-dotus on se, että Kalevan rautahäkin jääken-tän laidalle saataisiin pukukoppi.

- Ja jos se vielä olisi lämmitettävä, niin mahtavaa. Mukava olisi myös saada sellai-sia paikkoja, joihin voisi mennä kavereitten kanssa pelaamaan pingistä.

Aktiivista penkkiurheilua

Varsin aktiiviseksi penkkiurheilijaksi tunnus-tautuva Simo sanoo eri urheilulajeista seuraa-vansa paikan päällä katsomassa lähinnä jää-kiekkoa ja tennistä.

- Käyn katsomassa aina, kun Porin Ässät tulee tänne Tampereelle pelaamaan jääkiek-koa. Myös Porissa käyn katsomassa Ässien otteluita silloin tällöin. Jääkiekko on ehdo-ton suosikkini.

- Sen lisäksi olen käynyt katsomassa Tampe-reen ATP-tason tennisturnauksia Tampereen tenniskeskuksessa ja aiemmin Pyynikillä.

Myös televisiosta ja netistä Simo sanoo seuraavansa kauden mittaan lähes kaikki Po-rin Ässien ottelut.

- Jääkiekon MM-kisoissa seuraan aina kaik-ki Suomen ottelut ja mahdollisuuksien mu-kaan muitakin otteluita. Varsinkin Kanadan ja Venäjän ottelut ovat viime vuosina kiin-nostaneet.

Olympialaisissa häntä kiinnostavat puoles-taan lähes kaikki yleisurheilulajit. Ikimuistoi-simmat hetket olympia-areenalla ovat myös hänelle olleet Lasse Virénin neljä olympia-kultaa.

- Sitä vastoin jalkapallo ei ole minulle oi-kein koskaan kolahtanut, mutta MM-kisoista on tullut seurattua joitakin otteluita.

- Televisiosta katson tennistäkin mielellä-ni, mutta tällä hetkellä meillä ei näy sellai-sia kanavia, joista näkyisi tennistä. Bravuu-rini on se, että seuraan Jarkko Niemisen mat-seja teksti-tv:ltä.

Urheilukirjallisuuden ahmijaSimo tunnetaan myös innostuneena kirjalli-suuden harrastajana. Kuten arvata saattaa, mel-koinen määrä urheiluaiheisia kirjoja on kuulu-nut hänen mielilukemistensa joukkoon.

- Nuorena luin urheilukirjoja paljon. Opet-telin ulkoa kaikenlaisia MM- ja olympiati-lastoja ja pidin itsekin tilastokirjaa uusista ennätyksistä. Luin myös Lasse Viréniä kä-sittelevät kirjat, kirjan Pelestä ja Veli-Pek-ka Ketolasta.

- Lisäksi tykkäsin nuorena lukea nuorten-kirjasarjaa Harjuvaaran Pallokerhosta.

Hän sanoo kahlanneensa läpi myös teokset Pekka Vasalasta, pikaluistelija Clas Thun-bergista, Paavo Nurmesta, Muhammad Alista ja monista muista urheilun suurista legendoista.

- Nykyään luen urheilukirjoja hyvin niu-kasti, mutta urheilulehtiä ja urheiluartikke-leita kyllä.

Simon mielestä kaikkien aikojen paras ur-heilukirja on ehdottomasti urheiluparodia El-mo, joka on Juhani Peltosen kirjoittama klassikko.

- Siitä on tehty myös kaksi erinomaista kuunnelmaa, joissa pääselostaja Lyly ja yli-pääselostaja Immo käyttävät upeasti kaikki

Ennen terassikauden virallista käynnistymistä Simo haluaa lähettää hänelle

tyypilliset terveisensä Tampereen Liikuntasanomien lukijoille:- Älkää passivoituko kesällä, tehkää vaikkapa palindromeja: "Manse: yes! nam!"

Olet kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantojohtaja. Mitä tehtäviä työhösi si-sältyy?

Johdan runsaan 800 henkilön ja 60 miljoo-nan euron tuotantoaluetta. Ennen muuta vas-tuuni on toiminnan talous, kehittäminen ja tuo-tantoalueen sisäinen ja sitä laajempi yhteistyö. Toimintaamme ohjaa kuusi tilaajan kanssa laa-dittua palvelusopimusta. Vastaan viime kädes-sä asioiden valmistelusta, esittelystä ja rapor-toinnista johtokunnalle. Tuotantojohtajan työn ohella toimin noin 40 % työajastani museo-palveluiden johtajana, eli sillä sektorilla olen mukana myös ns. substanssitöissä

Millainen imago mielestäsi Tampereella on kulttuuri- ja liikuntakaupunkina verrat-tuna muihin isoihin kaupunkeihin Suo-messa?

Tampere on vahva kulttuuri- ja liikunta-kaupunki, mikä tulee hyvin esille kaupungin vetovoimaisuusmittauksissa. Valmistumassa ja suunnitteilla on useita palveluihin merkit-tävästi vaikuttavia tilaratkaisuja, joita ajatel-lessani en tässä taloustilanteessa rohkene ko-vin paljon enempää unelmoida.

Miten yhteistyö pelaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sisällä?

Yhteistyö on hyvää, innovatiivista ja kan-nustavaa. Erityisen tärkeänä pidän jatkuvaa yhdessä oppimista ja ennakkoluulotonta uu-siin haasteisiin tarttumista. Olemme pysty-neet kehittämään tuotantoalueen kokonai-suutta säilyttäen kuitenkin tuotantoyksiköi-den, esimerkiksi liikuntapalvelujen, ominais-luonteen palvelutuotannossa. Tuotantoalueta-soisen yhteistyön laajentaminen suurempaan osaan henkilöstöä, eräänlainen strategian jal-kauttaminen on yksi tärkeitä kehittämistavoit-teita. Kulttuurista tiedottaminen liikuntavies-tinnässä ja päinvastoin kuvastaa yhteistyötä ja halua etsiä uusia asiakkaita.

Millaisena pidät liikunnan ja kulttuurin merkitystä ennalta ehkäisevän terveyden-huollon, työkyvyn ylläpidon ja ikäänty-vän väestön toimintakyvyn vahvistamisen kannalta?

Liikunta ja kulttuuri ovat tutkimusten mu-kaan erittäin tärkeitä ihmisen henkiselle ja fyysiselle terveydelle. Ne tukevat toisiaan:

huonokuntoisena ei oikein jaksa nauttia kult-tuurista ja keskittyminen vain liikuntaan ei tuo mielelle riittävää ravintoa. Yhteiskunnan kannattaa jo taloudellisten syidenkin vuoksi kaikin tavoin kannustaa ihmisiä näiden hyvi-en asioiden pariin.

Kuinka yhteistyö kaupungin sekä järjes-töjen ja seurojen kanssa mielestäsi on su-junut?

Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa kaupungin, järjestöjen ja seurojen yhteistyö on ollut arki-päivää jo paljon ennen kuin kukaan on alka-nut puhua tämänkaltaisen yhteistyön lisäämi-sen tarpeesta myös muilla sektoreilla. Ilman tätä yhteistyötä palvelutaso ja harrastusmah-dollisuudet heikkenevät. Uskon että liikunnan ja kulttuurin yhteistyö kaupungin, yksityisen ja ns. kolmannen sektorin kesken lisääntyy, yhteistyömuotoja on monia ja varmaankaan kaikkia ei ole vielä löydettykään.

Millaisia kehitysnäkymiä näet tampere-laisen kulttuurin ja liikunnan saralla tu-levaisuudessa?

Yleisesti kehitysnäkymät ovat myönteiset, mutta olemme tässäkin hyvin riippuvaisia maailman ja Tampereen talouden tilanteesta.

Tilat vaikuttavat toimintaamme erittäin pal-jon. Uintikeskuksen remontti, Metson uudis-taminen ja kirjastoverkon täydentäminen, tai-demuseoiden tilajärjestelyt ovat esimerkkejä mittavista tilahankkeista. Keskusareena to-teutuessaan vaikuttaa erittäin paljon Tampe-reen kulttuuri- ja liikuntasektoriin. Onkinie-meen suunniteltu Sukkatehdas olisi hyvin mo-nipuolinen perhematkailun, kulttuurin ja luo-vien alojen keskittymä. Hyötyliikunnan kan-nalta pyöräilyreittien parantaminen on tär-keä investointi.

Millaisina näet liikuntapalvelujen organi-saation tämänhetkiset resurssit ja valmiu-det tarjota laadukkaita liikuntapalveluja tamperelaisille?

Energian hintojen raju nousu on ollut poik-keuksellisen vaikea taloudellinen haaste lii-kuntapalveluille, joilla on suuri kiinteistömas-sa vastuullaan, mutta tästä huolimatta on pys-tytty pitämään yllä varsin laadukas palveluta-so. Uskon että se säilyy myös tulevaisuudes-sa. Liikuntapalvelujen henkilökunta on avain-

asemassa. Se on hyvin ammattitaitoista ja pys-tyy venymään vaikeissa tilanteissa. Olennai-sen tärkeää myös tulevaisuudessa on kaupun-gin ja seurojen yhteistyö.

Mihin Tampereen liikuntaan tai kulttuu-riin liittyvään aikaansaannokseen tähän-astisella virkakaudellasi olet erityisen tyy-tyväinen?

Monista yksittäisistä asioista huolimatta olen ennen kaikkea tyytyväinen siihen että kulttuuri ja liikunta ymmärretään Tampereel-la nykyisin kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja kaupungin vetovoimaisuuden keskeisiksi te-kijöiksi. Se ei tietenkään ole minun ansiota-ni mutta on ollut hienoa olla jo runsaat kak-sikymmentä vuotta mukana rakentamassa pe-rustaa tälle oikealle mielikuvalle.

Kuinka aktiivinen penkkiurheilija ja kult-tuurin kuluttaja olet?

Mitä enemmän vuosia karttuu sitä tär-keämpää hyvinvoinnille on oma liikuntahar-rastus. Työni puolesta seuraan paljon kulttuu-ria, työn ja vapaa-ajan ero on siinä hämärä. Urheilua seuraan lähinnä median välityksel-lä enemmän ilmiönä ja mielenkiintoisena ta-pahtumasarjana kuin että esimerkiksi kannat-taisin intohimoisesti jotakin joukkuetta. Kun sitten liian harvoin osun paikan päälle urhei-lutapahtumaan, koen sen nimenomaan kieh-tovana draamana jossa loppuratkaisua ei en-nalta tiedä. Ero urheilun ja taiteen välillä on lopulta vähäinen.

Entä omakohtainen urheilun ja liikunnan harrastamisesi, mitä liikuntaa tai urheilua olet harrastanut elämäsi varrella?

Lapsena ja nuorena harrastin monia lajeja, jalkapalloa eräässä vaiheessa hyvinkin innok-kaasti. Varttuneemmassa aikuisiässä olen huo-mannut miten välttämätön säännöllinen liik-kuminen on esimerkiksi työvireelle ja mieli-alalle. Pyöräily, kävely sauvoin ja ilman se-kä uinti ja vesijuoksu ovat suosikkejani, pi-ha-askareet kotona ja mökillä samoin. Mu-seoilla ja kulttuuripalveluilla on oma jalka-pallojoukkue, jonka aktiivitoimintaan en eh-di osallistua, mutta olen aina valmis topparin tehtäviin pelatessamme maaottelua Viron mu-seoväkeä vastaan.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Lii-kuntasanomien lukijoille näin kesän kyn-nyksellä?

Hyvää liikuntakulttuuri- ja kulttuuriliikun-takesää kaikille lukijoille!

PeTri vilkko

8 9

Tuotantojohtaja Toimi Jaatinen: Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoavat tamperelaisille ja Tam-pereella vieraileville elämää rikastuttavaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Palveluista vastaavana tuotantojohtajana on vuo-den alusta lähtien päätoimisesti työskennellyt Toimi Jaatinen.

Tampereen Liikuntasanomat tapasi Jaatisen, jonka laajaan tehtäväkenttään sisältyvät myös kaupungin liikuntapalvelut. Monipuolisen kulttuuritaustansa ohella tuotantojohtaja osoittau-tuu haastattelussamme aktiiviseksi liikkujaksi ja liikunnallisen elämäntavan puolestapuhujaksi.

"Liikunta ja kulttuuri tukevat toinen toistaan"

"Tampere on vahva kulttuuri- ja liikuntakaupunki.

Tuotantojohtaja Toi-mi Jaatinen iloitsee hyvästä yhteistyöstä kulttuuri- ja liikunta-palvelujen kesken.

10 11

Ylvään oloinen ylipainehalli pys-tytettiin talkoovoimin Ahvenis-järven hiekkatekonurmipoh-jaisen jalkapallokentän pääl-

le. Tampereen kaupunki on ollut mukana hankkeessa rakentamalla hallin perustuk-set, tarjoamalla kenttähenkilökunnan pal-velut sekä takaamalla halliyhtiön ottaman pankkilainan.

Yhteishanketta varten seurat perustivat Ja-litsu Oy -nimisen halliyhtiön, jonka osakepää-oman seurat merkitsivät tasaosuuksin.

Halliyhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin hankkeen aktiivisena puuhamiehenä alusta asti toiminut Jari Laaksonen.

Tehdyn sopimuksen mukaan halli on pys-tyssä kuusi kuukautta vuodessa, kuitenkin sää-olosuhteet huomioon ottaen..

Viikossa 53 tuntia harjoitusvuoroja Pystytettynä halli kuuluu lajissaan Suomen suurimpiin. Pituutta sillä on 112 metriä ja leve-yttä 68 metriä. Halliin suuri koko mahdollistaa useamman joukkueen samanaikaisen harjoit-telun hallissa, jonka lämpötila kovilla pakka-sillakin oli useita asteita plussan puolella.

Halliyhtiön toimitusjohtaja Jari Laaksonen kertoo, että heti pystytyksen jälkeen toiminta hallissa käynnistyi todella vilkkaasti.

- Tunnin pituisia harjoitusvuoroja juniori-käyttöön tuli 53 tuntia viikoittain. Alusta läh-

tien kaikki arki-illat ja koko viikonloput oli-vat varattuja ja käytössä.

Jari Laaksonen kertoo, että käyttäjät olivat tyytyväisiä olosuhteisiin. Erityisesti ilmanlaa-tu on saanut kiitosta.

- Kuin ulkoilmassa treenaisi, on ollut usein kuultu kommentti, Laaksonen sanoo.

Hänen mukaansa hallin sisällä kuuluva pu-haltimien ääni on oikeastaan ollut ainoa seik-ka, joka on koettu hiukan negatiivisena.

Kokemukset yhteistyöstä myönteisiäJari Laaksonen sanoo, että kaupungin liikun-tapalvelujen panostus hallin rakentamiseen oli iso sen hoidettua perustukset ja infran.

- Ylläpidossa liikuntapalvelut vastaavat päi-vittäisistä toiminnoista, avaavat ja sulkevat hallin, hoitavat kentän kunnostuksen sekä päi-vittäisen valvonnan. Seurat puolestaan hoita-vat hallin taloautomatiikan, lumi yms. työt.

Toimitusjohtaja kertoo, että osakeyhtiöpoh-jalta toteutettu yhteishanke seurojen kanssa on osoittautunut onnistuneeksi.

- Kokemukset ovat myönteisiä ja seurojen välinen yhteistyö on sujunut hyvin. Mielestä-ni omistaminen tasaosuuksin on ollut onnistu-nut ratkaisu, sillä tällöin päätökset pitää tehdä yhdessä eikä yksittäinen seura pääse ”jyrää-mään” omaa kantaansa yksin läpi.

- Uskon että tällainen yhteistyötoiminta-malli on tulevaisuutta ja voin lämpimästi suo-

sitella mallia muillekin. Yhtenä isona asiana näen myös kaupungin roolin yhteistyössä, il-man kaupunkia ja sen panostusta, vastaavien hankkeiden läpi vieminen on lähes mahdoton-ta, Jari Laaksonen summaa.

Hän iloitsee siitä, että hallin käyttövuorojen jako sujui osakasseurojen kesken hyvin.

- Me sovimme jo alussa jakoperiaatteet yksi-mielisesti. Lopullinen vuorojako annettiin teh-täväksi henkilöille jotka istuvat myös Pallolii-ton Tampereen piirin kenttäryhmässä, jolloin voitiin huomioida myös muut harjoitusvuorot Tampereella. Näin varmistettiin mahdollisim-man hyvä käyttöaste joka paikkaan.

- Mielestäni vuorojaossa onnistuttiin kulu-neena kautena todella hyvin.

Myös hallin taloudenpidossa etukäteen teh-dyt suunnitelmat toteutuivat Laaksosen mu-kaan verrattain hyvin.

- Talouspuolella hiukan ongelmia tuotti vii-västynyt hallin käyttöönotto. Toki vastaavas-ti kertyi säästöjä, kun ei tullut lämmityskulu-ja. Kaiken kaikkiaan tämä talvi menee tulok-sellisesti nollatuloksella joka on tyydyttävä, Laaksonen toteaa.

Myöskään käyttäjien kukkaroa harjoitus-vuorot eivät halliyhtiön toimitusjohtajan mu-kaan rasita kohtuuttomasti, sillä keskimääräi-nen kustannus yhden juniorin osalta on noin 3 euroa harjoituskerta.

Laaksonen sanoo, että talkoolaisia oli mu-kana koko pystytystyön aikana arviolta 70-80 henkeä.

- Tämä ensimmäinen kerta oli huomattavas-

TeksTi: PeTri vilkko

ti isompi koitos kuin jatkossa olevat pystytys- ja purkutalkoot. Myöskään kelit eivät suosi-neet. Oli lunta ja pakkasta sekä lisäksi ensim-mäistä kerrasta johtuvaa opettelua.

Jatkossa pystytystä helpottaa se, että alusta-vasti on kaavailtu että kupla puhalletaan pys-tyyn hyvissä ajoin ennen pakkaskautta eli lo-kakuun alkupuolella.

Laaksosen mukaan normaalisti pystytys- ja purkutyöt kestävät kumpikin viikonlopun ajan, mikäli talkooväkeä on paikalla riittävästi.

- Mitä enemmän porukkaa osallistuu, sen joutuisammin työt sujuvat.

Talviaikaan talkooväkeä kuormittavat eni-ten lumityöt.

- Kuluneena talvena järjestimme muutamat lumitalkoot, joihin talkoolaisia osallistui ihan mukavasti.

Toiveena vielä yksi halli ja lämmitettävä tekonurmiHallin historian ensimmäinen talvi ei kuiten-kaan sujunut loppuun asti suunnitellulla taval-la. Vuosikymmenen pahin lumimyrsky huh-tikuun alkupäivinä sai aikaan sellaisen lumi-kuorman hallin päälle, että sitä hallin raken-teet eivät kestäneet. Seurauksena tästä oli, et-tä osittain sortunut halli jouduttiin sulkemaan parisen viikkoa aikaisemmin kuin oli suun-niteltu. Henkilövahingoilta rytäkässä onnek-si säästyttiin.

Millaisia toiveita Jalitsu Oy:llä on kau-

pungin liikuntapalvelujen suuntaan halliin tai yleensä jalkapallon olosuhteisiin liitty-en jatkossa?

- Liikuntapalvelut on luvannut laittaa ken-tän tekonurmen kuntoon, eli leikatut palat paikoilleen, jolloin kenttä saadaan taas nor-maalimitoille. Tämä mahdollistaa ensi tal-vena sen että hallissa voidaan pelata viral-lisia pelejä.

- Lisäksi yritämme yhdessä suunnitella ai-dan kentän ympärille huomioiden hallin tal-vikunnossapidon.

Jari Laaksosen mukaan Tampereen olosuh-teet jalkapallon harrastamiseen kesäaikaan ovat tällä hetkellä varsin kohtuullisella tasolla lisääntyneiden tekonurmien myötä.

Viiden aktiivisen seuran yhteishanke

Ahvenisjärven kuplahalli toi helpotusta jalkapallon harjoitusolosuhteisiinTampereella toteutettiin kuluneella talvikaudella historial-linen urheilulaitoshanke, kun viisi aktiivista tamperelaista jalkapalloseuraa - Ilves, TPV, TKT, PP-70 ja TJK - organisoivat kaupungin avittamana junioreidensa käyttöön täysimittai-sen jalkapallohallin Ahvenisjärvelle.

- Talviolosuhteisiin toivottaisiin vielä hiu-kan parannusta, haaveissa olisi vielä yksi ju-niorihalli sekä lämmitettävä tekonurmi. Toi-votaan että jalkapalloväki löytää kaupungin kanssa yhteisen tavan, millä nämä olisi mah-dollista jollain aikavälillä toteuttaa.

Jari Laaksonen sanoo luottavansa siihen, että kohentuneilla talviharjoitteluolosuhteil-la tulee vuosien saatossa olemaan positii-vista vaikutusta tamperelaiseen jalkapallo-kulttuuriin.

- Uskon, että muutaman vuoden päästä nä-emme parantuneiden olosuhteiden vaikutuk-sen tamperelaiseen jalkapalloiluun.

Pystytettynä 112 metriä pit-kä ja 68 metriä leveä halli on näyttävän näköinen.

Hallin pystytykseen kylmissä olosuh-teissa osallistui 70-80 talkoolaista.

Kuplahalli mahdollista kesäiset tree-niolosuhteet ympäri vuoden.

Ahvenisjärven uudistunut hiekkateko-nurmikenttä keväällä 2012.

Kuv

a: P

ette

ri P

aavo

la

12 13

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkkoILKKA TOIVA

Sisäliikuntapaikkojen työnjohtaja Ilkka Toiva on työskennellyt liikuntapalveluissa vuodesta 2000 lähtien. Hänen vastuualueeseensa kuu-luu kahdenkymmenen urheilulaitoksen hoi-tajan ja lähes kahdeksankymmenen koulujen iltakäytönvalvojan työnjohdolliset tehtävät, työsuunnittelu sekä sisäliikuntapuolen olo-suhteiden kartoittaminen ja kehittäminen.

JET-koulutukseen osallistumalla hän ker-too halunneensa kehittää omaa osaamistaan ja esimiestaitojaan. Lisäksi hän pitää hyödyllise-nä verkostoitumista kollegojen kanssa.

- Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta läh-teä koulutukseen, olin siihen heti valmis, Ilk-ka Toiva kertaa.

- Kun vielä työnantajakin oli myötämie-linen asialle, niin siitä se lähti.

Myös hän pitää koulutuksen sisältöä mo-nipuolisena.

- Tosin alkuperäinen idea Vierumäen suun-nalta oli se, että koulutus olisi räätälöity ni-menomaan kunnallisen liikuntapuolen työn-johdolle. Tuo toteutui vain osittain, Ilkka Toi-va sanoo.

- Varmaankin opetusministeriön säännöt ja pykälät eivät antaneet mahdollisuutta alkupe-räisen ajatuksen toteutumiseen.

Sitä vastoin tarjoutuneeseen mahdollisuu-teen ajatusten ja kokemusten vaihtoon mui-den kurssilaisten kanssa Ilkka Toiva on erit-täin tyytyväinen.

- Tuo onkin mielestäni JET-koulutuksen yk-si kulmakivistä, mikä on käytännön kannal-ta tärkeää. Huomasin, että samanlaisia ongel-mia sekä tehtäviä kollegat arkisessa työssään joutuvat pohtimaan ja ratkaisemaan.

Ilkka Toiva sanoo, että monia koulutukses-sa esiin tulleita asioita on mahdollista hyödyn-tää hänen käytännön työssään.

- Oman työn organisointi ja suunnittelu ovat kehittyneet, samoin jatkuva itsensä haas-taminen.

Lisäksi Toiva iloitsee siitä, että hänen joh-tamisprojektinsa suunnitelma toteutui.

- Hervannan vapaa-aikakeskuksen kunto-salin laajentaminen vanhojen taideluokkien tilalle on ollut hieno nähdä käytännössä to-teutettuna.

Mies myöntää, että JET-koulutus työn ohes-sa suoritettuna oli haasteellinen, ja varsinkin aikataulutusta hän kertoo joutuneensa pohti-maan ja organisoimaan.

Liikuntapalvelut kouluttaa ja kehittääArvostettu JET-tutkinto neljälle liikuntapalvelujen ammattilaiselle

Tampereen liikuntapalvelut kehittää jatkuvasti organisaatiotaan vas-taamaan ajan haasteisiin tarjoamalla henkilöstölleen monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Kuluneen kevään aikana neljä esimiestehtä-vissä toimivaa liikuntapalveluiden ammattilaista - Vesa Kanerva, Ilkka Toiva, Vesa-Pekka Salminen ja Pasi Lähteenmäki - saivat päätökseen Suomen Urheiluopiston järjestämän Johtamisen erikoisammattitut-kinnon (JET) työn ohessa opiskellen.

VESA KANERVA

Vesa Kanerva siirtyi vuonna 1998 koulutoi-mesta liikuntapalveluihin, jossa hän ehti toi-mia kahdentoista vuoden ajan liikunnanoh-jaajan vakanssilla.

- Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut työn-johtajana liikuntapalveluiden ulkokentillä se-kä olen myös mukana työnjohto- ja järjestely-tehtävissä koulujen iltakäyttötoiminnassa.

Vesa Kanerva sanoo, että hänen uudet työ-tehtävänsä edellyttävät ammattitaidon vahvis-tamista ja johtamisen kehittämistä.

- Niinpä henkilökunnan kouluttautumiseen erittäin myönteisesti suhtautuva liikuntajoh-taja Pekka P. Paavola kysyi syksyllä 2010 ha-lukkuuttani osallistua seuraavana vuonna al-kavaan JET-koulutukseen.

Koulutukselta Vesa Kanerva odotti erityi-sesti sitä, että hän saisi uusia eväitä ja taito-ja omaan arkityöhönsä.

- Toiveenani oli, että koulutuksessa oli-si paljon käytännön toimintoja esimiestyös-kentelyyn liittyen.

Toteutuneen koulutuksen sisältöä hän pitää-kin monipuolisena ja hyödyllisenä.

- Ehkä hieman enemmän olisin kaivan-nut käytännönläheisyyttä lähiopetusjaksoille. Mediajakso ja esiintymistaidon kehittäminen alan ammattilaisten johdolla oli erittäin mie-lenkiintoinen ja hyödyllinen. Myöskin haasta-vien tilanteiden käsittely käytännössä jäi eri-tyisesti mieleen.

- Varsinkin opiskelun alkuvaiheessa keski-tyttiin aika paljon strategioiden luomiseen ja muihin laajempiin kokonaisuuksiin. Mieles-täni olikin hyödyllistä miettiä myös laajempia kokonaisuuksia ja sijoittaa itsensä yhtenä toi-mijana koko kaupunkiorganisaatioon.

Hän pitää koulutuksen yhteydessä tapahtu-

nutta vuorovaikutusta muiden kurssitettavien kanssa antoisana.

- Lähijaksojen aikana vaihdettiin ajatuk-sia ja kokemuksia liikuntapaikkojen hoidos-ta ja palvelutuotannon erilaisuuksista muiden kurssilaisten kanssa. Meillä tamperelaisilla oli paljonkin ajatustenvaihtoa mm. lahtelaisten ja turkulaisten kollegojen kanssa.

Jälkikäteen Vesa Kanerva myöntää, että työn ohessa opiskelu osoittautui haasteelli-seksi ajankäytön suhteen.

- "Kotiläksyjä" tuli vuoden aikana melko paljon. Ilman tarkkaa aikataulusuunnitelmaa olisin ollut purjeessa. Vuoteen sisältyi kuusi kolmen päivän lähiopetusjaksoa ja kaksi ar-viointitilaisuutta.

Varsinaiset opintotehtävät tehtiin omalla ajalla vuoden aikana. Opintojen alussa ku-kin opiskelija valitsi itselleen omaan työhön-sä liittyvän kehittämisprojektin ja laati sille suunnitelman.

- Oman projektini kehittelyn aloitin maalis-kuussa ja sain sen valmiiksi joulukuun alussa. Kehittämisprojektin lisäksi kaikilta lähiope-tusjaksoilta annettiin välitehtäviä seuraaval-le jaksolle. Syksyn opintojaksolla piti lisäk-si järjestää omaan työhön liittyviä työpaik-kanäyttöjä vähintään neljä kappaletta, Ka-nerva sanoo.

- Opiskelussa saamiani oppeja olen jo nyt pystynyt hyödyntämään arkityössä, lähinnä työn suunnittelussa ja tilannejohtamisessa.

Vesa Kanerva sanoo viihtyvänsä erittäin hy-vin nykyisessä työssään.

- Saan olla tekemisissä päivittäin erilaisten ihmisten kanssa mukaan lukien meidän oma henkilöstö, yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Liikuntapalveluissa on rento ja sporttinen mei-ninki ja asioista puhutaan suoraan. Yksikköm-me henkilöstö on erittäin oma-aloitteista, vas-tuuntuntoista ja ammattitaitoista porukkaa.

Liikunnallinen elämäntapa on näkyvästi kuvassa mukana myös miehen viettäessä va-paa-aikaa.

- Vapaa-aikanani harrastan juoksulenkkei-lyä, sauvakävelyä, kalastusta, mökkeilyä - ja myöskin passiivista liikuntaa urheilukanavi-en parissa. t

Tampereen liikuntapalvelujen JET-kurssilaiset Pasi Lähteenmäki (vas.), Ilkka Toiva, Vesa-Pekka Salminen ja Vesa Kanerva olivat tyytyväisiä opintojensa monipuoliseen sisältöön.

14 15

- Aikuiskoulutuksessa ja tällaisessa moni-muotokoulutuksessa oma panostus ratkaisee, miten paljon itseltään vaatii. Halusin panos-taa omaan kehittymiseeni ja mielestäni on-nistuinkin tässä hyvin kun työnantaja tällai-sen mahdollisuuden minulle antoi, Ilkka Toi-va summaa.

Hän sanoo viihtyvänsä työyhteisössään hy-vin.

- Parasta työssäni on päästä kehittämään omaa työtään ja nähdä konkreettisesti, mi-ten omat ja työyhteisön ideat ja hankkeet to-teutuvat.

- Lisäksi minulla on osaava ja motivoitunut henkilöstö, jonka kanssa on mukava ylläpitää liikuntapaikkoja. Samoin liikuntapuolella asi-akkaina olevat ihmiset ovat erittäin mukavia. Liikunta on yhdistävä tekijä, jolloin kaikkein on helpompi ymmärtää toisiaan.

Työn vastapainona Ilkka Toiva harrastaa aktiivisesti myös omakohtaista liikuntaa. La-jiohjelmaan kuuluu kuntosalia, pyöräilyä ja lenkkeilyä.

- Myös pitkäaikainen harrastukseni karate on edelleenkin mukana kuvioissa.

Penkkiurheilijana mies arvioi itsensä kaik-kiruokaiseksi, vaikkakin jalkapallo ja formu-lat kiinnostavat häntä ripauksen muita laje-ja enemmän.

- Loma-aikoina matkustelu tarjoaa virkis-tävää vaihtelua. Samalla voi käydä katsasta-massa eri maiden liikuntakulttuuria ja olo-suhteita.

PASI LÄHTEENMÄKIPasi Lähteenmäki tuli kaupungille töihin vuonna 1993. Alkuvuosina hänen asemapaik-kansa oli nuorten työpaja, kunnes vuodesta 2000 lähtien hän on toiminut rakennusmes-tarina liikuntapalveluissa..

- Vastaan yhdessä työnjohtajien ja työn-tekijöiden kanssa kenttien, latujen, ulkoilu-reittien ja retkeilyalueiden huollosta ja kun-nossapidosta

JET-koulutukseen häntä kannusti työnan-tajan erittäin myönteinen suhtautuminen työn ohessa kouluttautumista kohtaan.

Koulutukselta hän sanoo odottaneensa eri-tyisesti omien johtamistaitojen kehittämistä. Koulutuksen sisältö vastasi hänen odotuksi-aan varsin hyvin

Myös mahdollisuutta kokemusten vaih-toon muiden kurssilaisten kesken hän arvos-taa korkealle.

- Se on ollut erittäin tärkeää ja tarpeellista, että pystyy kollegojen kanssa keskustelemaan työtavoista ja menetelmistä. Varsinkin opinto-matkalla keskustelut olivat antoisia.

Koulutuksessa saamiaan oppia ja kokemuk-sia hän uskoo pystyvänsä hyödyntämään käy-tännön työssään hyvin.

Työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhteen sovit-taminenkaan ei tuottanut hänelle ylitsepääse-mättömiä vaikeuksia.

- Olihan siinä omat hankaluutensa, mut-ta mielestäni kaikki meni oikein hyvin, työs-sään erinomaisesti viihtyvä Pasi Lähteenmä-ki sanoo.

- Työpäivät työssäni ovat vaihtelevia ja saan olla lähellä tamperelaisia liikunta- ja urheilu-tapahtumia. Liikunta ja urheilu kun ovat lap-sesta asti olleet lähellä sydäntäni, nykyisin penkkiurheilijana aktiivisesti kaikenlaista ur-heilua seuraava rakennusmestari toteaa.

VESA-PEKKA SALMINEN

Tampereen jäähallien työnjohtajana toimiva Vesa-Pekka Salminen on työskennellyt liikun-tapalveluissa vuodesta 1982 lähtien eli kome-at 30 vuotta. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat muiden muassa jäähallien hoidon johtaminen sekä henkilöstöasiat.

Vesa-Pekka Salminen oli jo aiemmin suorit-tanut Suomen Urheiluopistossa liikuntapaik-kamestarin erikoisammattitutkinnon. Miehen mielenkiinto heräsi myös Vierumäen ensim-mäistä teknisen puolen väelle suunnattua JET-koulutusta kohtaan.

- Liikuntajohtaja Pekka P. Paavola, oma esi-

mieheni käyttöpäällikkö Jari Tolvanen sekä koko liikuntapalveluiden organisaatio suhtau-tuvat henkilökunnan kouluttamiseen erittäin positiivisesti, joten päätin lähteä mukaan kou-lutukseen, Vesa-Pekka Salminen kertaa.

Koulutuksen avulla hän halusi erityises-ti kehittää valmiuksiaan prosessien ja henki-löstön johtamisessa.

- Lähdin koulutukseen odotukset korkealla ja asenne kohdallaan. Muistissa olivat hyvin sujuneet liikuntapaikkamestarin erikoisam-mattitutkinto-opiskelut vuodelta 2005.

JET-koulutuksen sisältö oli hänen mie-lestään hyvä.

- Tampereen kaupungilla on myös erit-täin hyvä esimieskoulutusohjelma, jonka olen käynyt läpi. Sisältö niissä molemmissa on suu-rin piirtein samanlainen. Mediajakso oli nyt uutta ja mielestäni erittäin hyvin toteutettu.

Hieman parantamisen varaa hänen mu-kaansa olisi ollut informaatiossa koskien tut-kinnon eri osia sekä tutkintotilaisuuksia.

- Väärän informaation vuoksi opiskelijat lähtivät kehittämisprojektit keihäänkärkenä alusta alkaen, kunnes myöhemmin selvisi, että kehittämisprojekti on vain yksi osa ko-ko tutkintoa.

Omaksi kehittämisprojektikseen Vesa-Pek-ka Salminen valitsi varsin haastavan ja myös suuritöisen aiheen.

- Kehittämisprojektinani oli jäähallien pe-lastussuunnitelmien laatiminen ja sähköiseen muotoon saattaminen. Hyvänä asiana voidaan pitää sitä, että työnantaja sai kehittämisprojek-tista selkeän konkreettisen hyödyn.

Kurssin yhdeksi parhaaksi puoleksi myös Vesa-Pekka Salminen nimeää verkostoitu-misen eri paikkakunnilla toimivien kollego-jen kanssa.

- Aika näyttää kuinka paljon siitä saa hyö-tyä, joskaan ainakaan vielä en ole saanut isom-pia vinkkejä ja virikkeitä työhöni muiden kau-punkien kollegoilta.

- Voi olla niinkin, että Tampere on niin hy-vä liikuntapaikkakaupunki, että isoin hyöty tieto-taidon jakamisesta taitaa mennä mui-den kaupunkien kollegoille.

Työn ohessa opiskelun Vesa-Pekka Salmi-nen kertoo kokeneensa erittäin haasteellisena ja hän sanookin ajanhallintansa kehittyneen koulutuksen aikana.

Hän uskoo pystyvänsä soveltamaan hy-vin saamiaan oppeja ja kokemuksiaan käy-tännön työssä.

- Täytyy muistaa kuitenkin, että kehitty-mistä pitää tapahtua myös koulutuksen jäl-keenkin. Tässä auttaa oman johtamisen ke-hittämissuunnitelma.

- Kolmen vuosikymmenen kokemuksel-laan Vesa-Pekka Salminen kommentoi työ-yhteisöään ja omaa viihtymistään pitkäai-kaisen työnantajansa palveluksessa myön-teiseen sävyyn.

- Tampereella on Suomen ensimmäinen tekojäärata, Suomen ensimmäinen jäähalli, Suomen sadas jäähalli (Hakametsä 3) ja Suo-

men paras jäähallihenkilökunta. - Viihtymisen kulttuuri näissä olosuhteissa

on tehty työnantajan ja henkilökunnan puoles-ta erittäin miellyttäväksi ja helpoksi. Eli työ miellyttää ja palkka riittää, ikämiesjääkiek-koa, lenkkeilyä ja penkkiurheilua harrastava työnjohtaja summaa.

Tulevana kesänä Tampereen lapsille ja nuorille on tar-jolla monenlaista tekemistä. Kesätoimintaa on niin ku-vataiteiden, tanssin, teatterin kuin liikunnankin piirissä, unohtamatta kansainvälisyyttä. Kansainväliset leirit vievät kesä–heinäkuussa 13–20-vuotiaat nuoret Tampereen ystä-vyyskaupunkeihin Saksan Esseniin ja Unkarin Miskolciin.

Kesän toiminta muodostuu erilaisista tapahtumista, työpajoista ja leireistä, joiden kesto vaihtelee päivästä viikkoon. Nuorisopalveluiden leirit järjes-tetään pääsääntöisesti Ylöjärvellä sijaitsevassa Antaverkan leirikeskukses-sa, nuorisopalveluiden leiri- ja loma-aikojen toiminnoista vastaava nuori-

so-ohjaaja Jussi Perämäki kertoo.Nuorisopalveluiden ehdottomasti suosituin kesätoiminta on Kalevan kaupunginosassa sijait-

seva lasten liikennepuisto. Viime vuonna liikennepuistossa vieraili lähes 6000 lasta. Liiken-nepuisto avaa ovensa kesän alussa ja 4.6. alkaen puistoon ovat tervetulleet kaikki 6–10-vuo-tiaat lapset ilman ajanvarausta. Puisto on päivittäin auki klo 10–17, jolloin liikennekäyttäyty-mistä opettamassa on myös asiantunteva ohjaaja.

- Liikennepuiston autokoulutuokiossa lapsille kerrotaan aluksi liikennesäännöt, minkä jäl-keen lapset pääsevät harjoittelemaan oppimaansa polkuautoilla. Lapset voivat myös osallis-tua ajokortti- ja pikkupoliisikokeeseen, mistä jokaiselle osallistujalle myönnetään todistus, Perämäki kertoo liikennepuiston toiminnasta.

- Vaikka osaan kesän toiminnoista hakuaika on jo päättynyt, kannattaa peruutuspaikkoja kysellä toimintaa järjestävältä taholta, Perämäki muistuttaa lopuksi.

Lisätietoja nuorisopalveluiden kesätoiminnoista osoitteessa www.nuortentampere.fi

kaTi ruoTsalainen

Koululaisten kesäloma on

TÄyNNÄ MAHdOLLISUUKSIA

16 17

Pyynikin uimahallin palveluiden tuottajasta järjestettiin kevään aikana avoin tarjouskilpailu, johon osallistui kolme tarjoajaa: Tampereen kaupungin liikuntapalve-lut, ISS Palvelut Oy ja Koovee Edustus Oy sekä Sport

Service Oy.Kilpailutukseen sisältyi hallissa toteutettava uimavalvonta, uinnin

ohjaus sekä hallin siivouspalvelut. Sitä vastoin tämän tarjouskilpailun ulkopuolelle jätettiin hallin lipunmyynti, kahvilatoiminta sekä kunto-salin ylläpito, joista esimerkiksi Tesoman uimahallissa jo tällä hetkel-lä vastaa ulkopuolinen yrittäjä.

Kilpailutuksen tuloksena palvelujen tuottajaksi valittiin Tampereen kaupungin liikuntapalvelut, joka hoitaa vastaavat palvelut tällä het-kellä Tampereen muissakin uimahalleissa.

Valinnan palveluntarjoajien välillä teki sivistys- ja elämänlaatupal-velujen lautakunta kokouksessaan toukokuun alussa

Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen jättämä tarjous pisteytet-tiin kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi, kun tarjouksia vertailtiin sekä hinnan että laadun perusteella.

Liikuntapalveluista vastaava tuotantojohtaja Toimi Jaatinen iloitsee liikuntapalvelujen menestyksestä avoimessa tarjouskilpailuissa.

- Tarjouskilpailun voitto on erinomainen osoitus siitä että kaupun-gin toiminta voi olla tehokasta ja kilpailukykyistä. Tarjouksen laadin-ta edellytti liikuntapalveluilta todella perusteellista selvitystyötä, mis-tä on varmasti paljon hyötyä myös tulevaisuudessa.

Myös Tampereen uimahalleista vastaava käyttöpäällikkö Mikko Heinonen on tyytyväinen kilpailutuksen lopputukokseen, mikä hä-

nen mukaansa kertoo siitä, että liikuntapalveluiden vuosien saatossa kertynyttä osaamista arvostetaan.

- Pyynikin palvelut tulemme organisoimaan samaan malliin Tesoman uimahallin palvelujen tapaan, Mikko Heinonen toteaa.

Hän arvio, että Pyynikin ja Tesoman hallien käyttäjämäärät tulevat suurin piirtein vastaamaan toisiaan.

Monipuolinen allastarjontaTamperelaisille vesiliikunnan ystäville halli avautuu syyskuun alus-sa. Remontin yhteydessä uimahalliin on 25 metriä pitkän pääaltaan peruskorjauksen lisäksi rakennettu kylmävesiallas, poreallas ja uu-si kahluuallas.

Pääaltaan vedenpinnan tasoa on nostettu lähes samaan tasoon lattia-pinnan kanssa, mikä on yksi uinnin turvallisuutta lisäävä ratkaisu.

Perinteinen vanha lastenallas on muutettu monitoimialtaaksi, jos-sa vedenpinnan tasoa voidaan säädettävällä pohjaratkaisulla vaihdel-la erilaisten tarpeiden mukaan. Perusparannuksen myötä myös suih-ku- ja pukeutumistilat kokivat täydellisen uudistumisen. Sisustuksessa käytetyn uuden raikkaan värimaailman ohella hallin tilojen avaruus ja viihtyisyys ovat oleellisesti lisääntyneet. Remontin kustannukset ovat olleet noin 9,5 miljoonaa euroa.

Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema Pyynikin uimahalli on maamme kolmanneksi vanhin uimahalli. Tampereen uintikeskuk-sen valmistumiseen asti, eli vuoteen 1979, Pyynikin uimahalli oli ai-noa uimahalli Tampereella.

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

Liikuntapalvelut kilpailutuksen voittajaksiUpeasti uudistunut Pyynikin uimahalli avataan syyskuussa

Pitkään remontin vuoksi poissa käytöstä olleen Pyynikin uimahallin historiassa on kääntymässä uusi lehti, kun täydellisesti uusittu ja peruskorjattu halli avaa ovensa tamperelaisille käyttäjille syyskuussa.

Pyynikin uimahallin sijainti ydin-keskustan tuntumassa on ihanteel-linen.

Kylmä- ja lämminvesialtaat tuovat uimahalliin kylpylän tuntua.

Myös pukeutumistilat ovat uudistuneet täydelli-sesti.

Käyttöpäällikkö Mikko Heino-nen on tyytyväinen peruskor-jauksen lopputulokseen.

Hallin vedenpuhdistusjärjestelmä on uusinta uutta.

Kahluualtaalta avautuu avara näköala ulos.

18 19

Pia Heinonen iloitsee siitä, kun saa tehdä työtään mukavien kollegoiden kanssa.

Kiireettömät kesäpäivät houkut-televat ulos liikkumaan. Samal-la saat hyvän mielen ja voimia talven varalle. Kirjastosta löy-

tyy tietoa monien lajien harrastajille, niin vasta-alkajille kuin edistyneemmillekin.

Saukkoko se siellä vilahti?Meloessa koko perhe voi nauttia vaihtuvista maisemista. Vaihtelua järvimelontaan saat tar-vittaessa vaikkapa koskenlaskusta. Esa Paak-kisen Koskenlasku ja melonta -teos perehdyt-tää kiinnostuneen molempiin lajeihin ja lisäksi vielä tarvittaviin turvallisuusasioihin.

Oletko tullut ajatelleeksi, että hyvä uinti-tekniikka on hyödyksi myös kuntouimarille? Greg Whyten Kuntouimarin käsikirjasta saat huippu-uimareiden harjoittelu- ja tekniikka-vinkkejä harrastajalle. Mukana on myös kui-valla maalla tehtäviä lihasharjoitteita ja veny-tyksiä, joita uimarin ei kannata unohtaa.

Haastetta kalliokiipeilystäEnnen kuin lähdet vaeltamaan, kannattaa tar-kistaa varusteiden kunto ja päivittää ensiapu-taidot. Vinkkejä tarjoaa Jouni Laaksosen Vael-

tajan opas. Siinä on tietoa myös retkimuonas-ta ja muusta tarpeellisesta. Kirjastosta voit lai-nata retkeilyoppaita ja karttoja sekä Suomen että ulkomaiden kohteista.

Vaativampien suoritusten ystävä saattaa in-nostua kalliokiipeilystä. Suomen kalliokiipei-lyreitit 2008 -opas listaa yli 70 hyvää kallio-ta ja yli 1600 köysireittiä, jotka houkuttelevat kokeilemaan lajia. Kotimaan reittien tultua tu-tuiksi harrastusta voi jatkaa vaikka Keski-Eu-roopan pidemmillä reiteillä.

Kuurupiiloa ja konsolipelejäVarsinkin nuoremmat lomailijat kaipaavat mö-killä mukavaa tekemistä. Lainaa Aulion Suu-ri leikkikirja ja keksit puuhaa koko perheel-le. Liikuntaleikkejä, arvausleikkejä, klassik-koleikkejä… Kirja paljastaa partiolaisten, lap-si- ja nuorisotyöntekijöiden sekä muiden lei-kin asiantuntijoiden parhaat vinkit!

Jos kastuminen ei sadepäivinä kiinnosta, liikuntaa voi harrastaa sisätiloissa konsolipe-lien avulla. Kirjastosta saat pelejä PlayStati-on 3:lle, Xbox 360:lle ja Wii:lle.

Pelaamalla kokeilet helposti sellaisiakin la-jeja, joita varovaisempi ei viitsisi tosielämäs-sä testata. Miltä kuulostaisi rugby ilman sitä kiukkuista vastustajaa roikkumassa shortsin-

puntista? Tarjolla on myös esimerkiksi jalka-palloa, korkeushyppyä tai tanssia.

Kouraamista ja äijäjoogaaMiten olisi kouraaminen eli parkour? Lajin pe-rusidea on yksinkertainen: siirtyminen mah-dollisimman suoraan ja sulavasti paikasta toi-seen. Haastetta tuo se, että liikkuessa hyödyn-netään erilaisia esteitä kaiteista kattoihin. En-nen kuin kokeilet, voisi olla hyödyllistä opis-kella muutamia liikkeitä esimerkiksi Dan Ed-wardesin Parkourin käsikirjasta.

Jos alaspäin kurkottaessa lattia on pelotta-van kaukana, kannattaa tutustua Äijäjoogaan, jota on julkaistu dvd- ja cd-levyillä. Joogaa harrastamalla jäykempikin voi saada notke-utta niveliinsä. Äijäjoogaajan tyypillisiä omi-naisuuksia ovat muun muassa kankeus ja ky-ky hengittää sisään ja ulos, joten laji sopinee myös naisille.

Kirjastoon tulee myös kuutisenkymmen-tä erilaista liikuntalehteä, kuten Uinti, Juok-sija ja Ikiliikkuja. Näistä saat tuoretta tietoa lukuisista lajeista!

Kirjavinkit antoi: auli laankoski

Kuv

a: E

va K

allio

rant

a

Kuvat: Teemu Keskinen

Kuva: Arkkitehdit Kontukoski oy

Liikunnallinen loma alkaa kirjastosta

Viikinsaaressa tanssitaan kesällä

Laikunlavalla taipuu swingi, tanhu ja töihin kiirehtivä aamukansa

Tanssia ja sen opettelua – Viikinsaa-ren tanssipaviljonki tarjoaa hienot puitteet kaikille, jotka tahtovat lait-taa jalalla koreasti.

Tiistai-iltaisin 19.6.–7.8. saaressa opetellaan tanssinaskeleita. Opetus lähtee alkeista, joten myös vasta-alkajat voivat osallistua. Oma pari-kaan ei ole välttämätön. Elokuuhun mennessä on opeteltu mm. valssin, tangon, humpan ja foksin kuvioita. Opittuja taitoja pääse testaamaan vielä samana iltana lavalevytanssien pyörteissä. Tors-taisin 7.6.–30.8. tanssitaan perinteisiä lavatansseja orkesterin säestyksellä.

Läpi kesän järjestettäviin tanssitapahtumiin pääsee laivalipun hinnalla. Laivat liikennöivät Viikinsaaren Laukontorilta tasatunnein. Tarkem-mat aikataulut ja lippujen hinnat löytyvät Viikin-saaren nettisivuilta osoitteesta www.tampere.fi/viikinsaari

Keskustorin kupeeseen valmistunut uu-si kesäestradi Laikunlava otetaan käyt-töön juhannuksen jälkeen. Konserttien ja lauluiltojen lisäksi lavalla pääsee

tanssin pyörteisiin joko katsojana tai itse tanssien. Torstai-illat on varattu salsalle. Azúcarin kesäsal-

soissa opetellaan hetki salsan askeleita, jonka jälkeen loppuilta tanssitaan karibialaisen musiikin tahtiin. La-van varaajien järjestämissä tanssi-illoissa tanssitaan kesänaikana myös swingiä ja lavatansseja. Jos ei itse taivu tanssiin, pääsee lavalla seuraamaan muiden esi-tyksiä osana puistokonserttisarjaa.

Lavalla saa liikettä niveliin myös muuten kuin tans-sien. Tiistaisin aamuihmisille on tarjolla herättävää aamuvoimistelua klo 8–9. Liikuntapalvelujen järjestä-missä aamuvoimisteluissa jumpataan 3.7.–14.8.

Laikunlavan tapahtumiin on vapaa pääsy. Lavan ohjelma löytyy kokonaisuudessaan kulttuuripalvelu-jen nettisivuilta osoitteesta www.tampere.fi/kulttuuri

2120

Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari.

Kansanedustaja Arto Satonen.

Maaret Siromaa ja Jukka Rautakorpi toivat esiin näkökulmi-aan nuorisourheilusta Varalan urheiluiakatemiaillassa.

JÄÄKIEKKO JA TAITOLUISTELU

Toiminnanjohtaja Kari Aaltonen Tappara ry:stä sanoo, että jääkie-kon harrastuskustannukset ovat nuorimmissa ikäluokissa vähäisiä vie-lä siinä vaiheessa, kun matkustuksesta ei vielä tule kuluja ja viikoit-taisia tapahtumia on vähän.

- Esimerkiksi G-juniorin koko kausi maksaa 200-300 euroa. Van-hemmissa ikäluokissa kustannukset nousevat, kun viikoittaiset tapah-tumat ja harjoituskerrat lisääntyvät ja mukaan tulee matkustamista ja yöpymisiä. B-junioreiden kausi maksaa jo 3000–4000 euroa.

Taitoluisteluryhmät puolestaan ovat yleensä jääkiekkojoukkueita pienempiä ja siksi kustannukset luistelijaa kohti nousevat.

Aaltosen mukaan 12-13-vuotiailta luistelijan kausi maksaa 2000–3000 euroa, päälle tulevat vielä muut kulut kuten esimerkiksi esiin-tymispuvut ja koreografian suunnittelu.

- Myös kilpailukustannukset, omat ja valmentajankin matkakulut, maksaa luistelija. Nuorten maajoukkuetaitoluistelijoilla kausi voi mak-saa jopa 10 000 euron kieppeillä.

Toiminnanjohtajan mukaan kustannukset muodostuvat pääsään-töisesti tilavuokrista ja valmentajien palkkakuluista. Kaupungin jää-halleissa jäävuoro maksaa 12 euroa tunnilta, yksityisissä halleissa se maksaakin jo 125 euroa tunti!

- Taitoluistelussa kaikki valmentajat ovat päätoimisia ammattival-mentajia, kun taas jääkiekossa suurin osa seuran valmentajista on va-paaehtoisia ”isävalmentajia”. Myös jääkiekkopuolella päätoimisten ammattivalmentajien osuus on viime vuosina lisääntynyt.

Kuinka sitten korkeat maksut näkyvät lajien harrastajamäärissä?Aaltonen sanoo, 1990-luvun loppupuolella ulkojäillä oli enem-

män harrastajia, mutta kun toiminta siirtyi jäähalleihin, harrastaja-määrät vähenivät.

- Sitä vastoin sen jälkeen harrastajamäärät eivät ole vähentyneet, Kari Aaltonen toteaa.

Hän sanoo, että harrastuksen lopettamisesta lajin kalleuden johdos-ta ei ole tarkkoja tutkimuksia.

- Voi olla, että korkeiden kustannusten takia harrastusta ei aloite-takaan.

- Toisaalta jos on lahjakas pelaaja, jostakin tukijoukko aina löytyy. Joillakin pelaajilla on myös henkilökohtaisia sponsoreita. Yleistä se ei kuitenkaan ole. Jos nuorella on monia harrastuksia tai lajeja on usei-ta, usein niistä valitaan yksi.

Toiminnanjohtajan mukaan varsinaista stipendijärjestelmää ei Tap-paralla ole.

- Sitä vastoin Tapparan Ville Niemisen perustamaan ja hänen nime-ään kantavaan jääkiekon juniorirahastoon on kerätty ja kerätään varo-ja erilaisilla tapahtumilla, ottelumatkoilla ja golfkisoilla. Hakemuksia tulee kuitenkin niin paljon, että pelaajakohtainen tuki on usein mur-

Keskustelua urheiluharrastuksen kustannuksista

Vaikka lapsella tai nuorella olisi palavaa halua ja innostusta kilpaur-heilua kohtaan, urheiluharrastuksen jatkaminen saattaa estyä perheen vähävaraisuuden johdosta. Tällöin on uhkana lapsen syrjäytyminen kokonaan liikunnan parista ja muunkinlainen syrjäytyminen.

Lentopalloliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Sa-tonen tietää kertoa, että opetusministeriö on käynnistä-nyt ohjelman vähävaraisten urheiluharrastuksen edis-tämiseksi.

Satosen mukaan on todennäköistä, että Suomessa on vuosien aika-na menetetty paljon lahjakkuuksia sen johdosta, että heidän harras-tuksensa tukemiseen ei ole pystytty riittävästi panostamaan. Uusis-ta ryhmistä esimerkiksi maahanmuuttajaperheiden lapset ovat vaara-vyöhykkeessä jäädä harrastusten ulkopuolelle taloudellisten seikko-jen johdosta.

Lajit saatava kaikkien ulottuville

Entinen Suomen Jääkiekkoliiton urheilujohtaja ja nykyinen Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi myöntää, että jääkiekko on yksi lajeista, jonka harrastamiselle lajin kalleus muodostaa haasteen pal-jolti olosuhteiden kalleuden johdosta.

- Meidän pitää pystyä vastaamaan siihen tavalla, että laji pidettäi-siin saatavilla kaikille suomalaisille lapsille. Liiton pitäisi sen eteen tehdä seurojen kanssa paljon töitä.

- Onneksi tällä hetkellä on vielä sellaista urheilullista asennetta näissä joukkueissa, että vanhemmat juniorijoukkueissa kustantavat yhteisvastuullisesti vähävaraisten lasten lisenssimaksuja. Kaikki läh-tee siis vanhempien asenteesta.

- Mutta jatkossa seurojen ja liiton pitää ehdottomasti pystyä tuo-maan tukea noihin kysymyksiin.

Tapparan taitoluisteluvalmentaja Maaret Siromaa myöntää myös taitoluistelun kuuluvan kalliiden lajien joukkoon.

- On todennäköistä, että lahjakkaita harrastajia on menetetty lajin kalleuden johdosta. Meillä on toki seurassa onneksi vielä jonkin ver-ran olemassa vanhaa kunnon talkoohenkeä, eli sitä rahaa kerätään erilaisilla tempauksilla. Mutta pidän kyllä erittäin tervetulleena tuo-ta opetusministeriön hanketta.

Kaupunki kiinnostunut junioreiden kustannuksistaMyös Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari myön-tää, että perheiden heikon taloustilanteen johdosta lahjakkuuksia saat-taa jäädä lajien ulkopuolelle.

- Olemme vuodenvaihteen molemmin puolin tavanneet kaupun-gin suurimpia toiminta-avustuksia hakeneita yhteisöjä, siis myös ur-heiluseuroja ja niissä yleensä aina esitetään se kysymys, että paljon-

Kuinka paljon urheiluharrastus maksaa?

Menetetäänkö lahjakkuuksia harrastamisen kalleuden johdosta?

ko ikäkausiurheilijan vuosikustannukset teillä ovat ja mistä ne koos-tuvat. Samoin olemme kyselleet, onko kynnys harrastamiselle mo-nelle liian korkea.

- Ja yllättävissäkin lajeissa se kynnys on aika korkea ja sen ylittä-minen on aika monelle kyllä vaikeata.

- Tamperelaisista seuroista monet ovat luoneet omia järjestelmiään sille - ehkä juuri tuon lahjakkuuden varmistamiseksi ja turvaamisek-si tai sitten ihan aidosti eettisistä tai muista syistä - että on mahdolli-suuksia harrastaa myös edullisemmin ja pysyä siinä ryhmässä.

Savisaari tietää, että seurojen mahdollisuudet panostaa asiaan ovat aika rajalliset, eikä kaupunki ole hänen mukaansa ainakaan tähän mennessä suunnannut omaa toimintapolitiikkaansa tämänkaltaisiin erityiskysymyksiin.

- Ollaan kyllä joka vuosi mietitty, että pitäisikö. Jukka Rautakorven ja Maaret Siromaan tavoin myös Lauri Savi-

saari näkee myönteisenä valtionhallinnon avaukset maahanmuuttaji-en ja vähävaraisten urheiluharrastuksen tukemiseksi harrastuksen jat-kumisen turvaamiseksi.

UINTIJari Räikkönen Tampereen Uinnin Tuki ry:stä kertoo, että 7-10 -vuo-tiailta säännöllinen seuratoiminta 1–8 kertaa viikossa maksaa elokuus-ta toukokuuhun 300–800 euroa. Tuon ikävaiheen jälkeen, kun har-rastus on aktiivista ja tähtää jo enemmän huippu-urheiluun, kustan-nus on kaudessa 1000 - 1500 euroa.

Siirryttäessä valmennusryhmiin harrastus muuttuu tavoitteellisek-si ja kokonaiskustannus on noin 1500–2500 euroa vuodessa. Uima-hallin käytöstä kaupunki perii seuroilta ratavuokraa, joka lisätään tä-hän kustannukseen.

- Tampereen kaupungin toiminta tämän osalta on esimerkillistä, Räikkönen sanoo.

- Monet kunnat ja kaupungit perivät huomattavasti enemmän – olemme selvästi keskiarvon alapuolella. Vertailun vuoksi pääkaupun-kiseudulla ilman seurasubventaatiota kustannukset voivat olla 2500–3500 euroa vuodessa.

- Mitä enemmän käydään kilpailuissa, sitä enemmän tulee kustan-nuksia. Kisamatkat tehdään yleensä omakustannusperiaatteella. Seurat maksavat yleensä niin sanotut starttimaksut ja osin valmentajat.

- Jos perheessä on 2–3 lasta, maksut voivat tuntua kovilta. Nega-tiivista palautetta ei kuitenkaan ole tullut. Kysyntä on kova, tulijoita on enemmän kuin paikkoja. Olosuhteiden kannalta lisätarve on jat-kuva. Toivomuksena on saada esimerkiksi Linnainmaalle uimahal-li, joka auttaisi kokonaistilannetta. Tällöin uuden hallin myötä pai-ne Kalevassa vähenisi.

Räikkönen ei usko, että kukaan tosissaan huipulle pyrkivä uima-ri olisi joutunut lopettamaan lajin harrastamisen liian korkeiden kus-tannusten vuoksi.

- Välinepuoli ei maksa paljon ja olosuhdekustannukset ovat uin-nissa kohtuullisia. Niitä, jotka ovat tosissaan sitoutuneita ja tahtovat päästä urheilussa eteenpäin, seura voi tapauskohtaisesti tukea tai so-pia maksujärjestelyistä.

t

Tampereen uintikeskuksen käyttömaksut kestävät vertailun moniin muihin kaupunkeihin verrattuna.

Jääkiekon suosio urheiluharrastuksena on pysynyt kor-kealla huolimatta lajin kalleudesta. Kuva Tapparan ju-nioreiden harjoituksista Sentterissä.

TeksTi: kiTi saarinen ja PeTri vilkko

22 23

to-osa koko kauden kustannuksista.Lisäksi kahden vuoden ajan tapparalaiset ovat hakeneet ja saaneet

Suomen Jääkiekkoliiton Olli Pulkkasen rahastosta tukea, useita sa-toja euroja.

- Seura saa kaupungilta toiminta-avustusta 30 000 euroa. Maksam-me kuitenkin kaupungille tilavuokrina 50 000 euroa ja yksityisille jää-halliyhtiöille vielä lisäksi 350 000 euroa.

- Erilaisista talkoista ja yritysyhteistyösopimuksista huolimatta seuralla ei ole tuloja koko toiminnan kattamiseen, vaan suuren osan harrastuskustannuksista maksavat harrastajat ja heidän vanhempan-sa, Aaltonen sanoo.

JALKAPALLO

TPV on Pirkanmaan toiseksi suurin jalkapalloseura, jolla on lähes 20 ikäkausijoukkuetta ja noin 60 kaupunginosajoukkuetta.

Seuran puheenjohtaja Hannu Kuisma sanoo, että jalkapallon mer-kittäviä kulueriä ovat harjoitusvuoromaksut, joten harrastuksen koko-naiskustannukset pelaajaa kohden määräytyvät sen mukaan, paljon-ko juniori harrastaa lajia.

- Jos toiminta on laadukasta, vanhemmat ovat valmiit satsaamaan lasten ja nuorten jalkapalloharrastukseen. Eli vanhempien asenne har-rastuksen kustannuksia kohtaan on riippuvainen siitä, onko hinta-laa-tu -suhde kohdallaan, Kuisma toteaa.

- Meille ei ole tullut negatiivista palautetta.Silti Kuisma myöntää, että myös TPV:ssä on tapahtunut niin, että

lahjakkaitakin junioreita on lopettanut harrastuksen perheen rahan-puutteen vuoksi.

Kuisma sanoo, että seuralla on jossain määrin mahdollista antaa avustuksia lahjakkaille mutta vähävaraisille junioreille.

- Naistoimikunta myy teatterilippuja, sillä tavoin kerätään pesä-munaa.

Kuisman mielestä ei ole tarpeen, että kaupunki tukisi maahanmuut-tajia tai muita vähävaraisia harrastajia.

- Joiltakin osin se kuitenkin kaatuisi byrokratiaan, Kuisma arve-lee.

yLEISURHEILU JA KORIPALLOSekä koripallon että yleisurheilun mahtiseuran Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen sanoo, että urheiluharrastuksen hintaan vaikuttavat monet asiat.

- Koripallo on edullinen laji. Tossujen ja pallon hankinnan lisäksi kaikki muut välineet ovat samoja kuin koululiikunnassakin. Jos ei teh-dä matkoja ulkomaille, mikä on joukkueen oma valinta, 13–15-vuo-tiaalla korkeintaan 300 euroa menee valmennusmaksuun, lisäksi ko-tien maksettavaksi tuleva 300 euroa kuluu muuhun.

Yleisurheilussa vuosimaksu on Hakasen mukaan 150–250 euroa, ja esimerkiksi 13-vuotiaana siihen hintaan saa vuodessa 150 harjoi-tus- tai kilpailutapahtumaa.

- Molempiin lajeihin on helppo tulla mukaan, molemmat ovat maa-ilmanlaajuisia, Hakanen toteaa.

Hakanen ynnää, että varsinaiset seuran toiminnan kulut Pyrinnössä ovat 1,3 miljoonaa, kaupungilta seura saa 64 000 euroa.

Koetamme tehdä työtä urheilun hyväksi niukin varoin. Vuonna 1998 maksoimme kilpailuvuokria 45 % siitä summasta, mitä saimme avus-tusta, nyt maksamme 130-140 %.

Hakanen tietää, että valtio antaa 147 miljoonaa liikunnalle ja laji-liitoille, kunnat noin 700 miljoonaa ja yksityiset taloudet 2,5-3 mil-jardia.

- Pitäisikö kotien leipoa vielä enemmän mokkapaloja, jotta saadaan vuorot maksettua? Rahoitus projektiavustuksineen on säälittävän ja hu-vittavan välimaastossa, pitkän linjan pyrintöläisvaikuttaja summaa.

Kysymykseen siitä, onko Pyrinnössä avustus- tai stipendijärjestel-mää, jolla vähävaraisille annettaisiin mahdollisuus harrastaa ja kehit-tyä lajissa, Hakanen vastaa:

- Tällaisia asioita ei voi huudella julkisesti, pitää olla sosiaalista sil-mää. Asia hoidetaan joukkueessa tai muuten. Jos lapsi on lahjakas ja motivoitunut, katsomme tapauskohtaisesti.

Parlamentaarikkojen turnaus Ratinassa

Tampereella järjestettiin 18.-19.5. neljän parlamentin välinen jalkapalloturnaus, johon osallistui parlament-tien joukkueet Suomen lisäksi Itävallasta, Saksasta ja Sveitsistä.

Ratinan stadionilla käydyissä otteluissa Suomen joukkueessa pe-lasi kolme ministeriä: Jukka Gustafsson, Paavo Arhinmäki ja Ja-ri Koskinen.

Lämminhenkisen jalkapallotapahtuman järjestivät yhteistyössä Eduskunnan urheilukerho, Tampereen kaupunki ja Tampereen Pal-lo-Veikot.

Suomen joukkueessa pirteästi pelanneelle opetusministeri Jukka Gustafssonille turnaus oli jo 25. peräkkäinen. Kyseisellä turnauksel-la on jo pitkä perinne, sillä Tampereella nyt pelattu turnaus oli järjes-tyksessään jo 40:s.

Pyrinnön pikajuoksijalahjakkuus Ella Räsänen voitti SM-hal-likisoissa Tampereella naisten 400 m:n Suomen mestaruuden.

TPV:n jalkapallojunioreiden harjoi-tukset Tahmelan kentän uudella hiek-katekonurmella.

Tamperelainen opetus-ministeri Jukka Gus-tafsson rakentamas-sa Suomen hyökkäystä Sveitsiä vastaan pela-tussa ottelussa.

24 25

Hyvien liikenneyhteyksien var-rella Tesomankatu 33:ssa sijait-sevaan vanhaan teollisuusra-kennukseen saneerattavaan lii-

kuntahalliin on tulossa korkeatasoisia har-joitus- ja kilpailutiloja telinevoimistelijoil-le sekä tanssiurheilijoille.

Lisäksi halliin tulee kaksi salibandyn pik-kukenttää.

Hallin suunnittelijana on toiminut rakennus-arkkitehti Mikko Alinniemi, jolla on itsellä-kin maajoukkuetason huippu-urheilu- ja val-mennustaustaa taekwondon parista.

Merkittävä telinevoimistelu- ja tanssiurheilukeskusAllinniemi sanoo, että Ikurin liikuntakeskuk-sesta on tulossa valtakunnallisestikin merkit-tävä telinevoimistelu- ja tanssiurheilukeskus, jonka suunnittelussa etusijalla ovat käyttäjien tarpeet ja turvallisuus.

– Kaikki suunnittelu lähtee käyttäjän tar-peista ja rakennuksen tarjoamista mahdolli-suuksista. Tarkoituksena on tehdä harrasta-jille hyvät ja toimivat tilat. Myös kustannuk-sissa koetetaan säästää

Allinniemen mukaan suunnittelua on aut-tanut se, että kiinteistö on sisältä hyvässä kunnossa.

- Kun tehdaskiinteistöä muutetaan liikunta-tilaksi, erityisen tärkeää on käyttäjien turvalli-

suus. Tilat on tutkittu tarkasti haitta-aineiden, asbestin ja öljyjäämien osalta. Halli pyritään saamaan mahdollisimman hyvin eri ryhmien tarpeita vastaavaksi, Allinniemi sanoo.

Saneerattavaa tilaa on kaiken kaikkiaan noin 10 000 neliömetriä eli täyden hehtaa-rin verran.

Toiminnan hallissa käynnistää neljä suurta tamperelaista seuraa: Tampereen Sisu, Tam-pereen Voimistelijat, Tanssiseura Hurmio ja Tanssiseura Spiral.

Käyttöpäällikkö Jari Tolvanen kaupun-gin liikuntapalveluista näkee myönteisenä, että tanssiurheilu ja telinevoimistelu ovat nyt saamassa oman keskuksensa, johon ne voivat keskittää koko toimintansa.

- Neliöitä halliin on tulossa riittävästi ja li-säksi vuokrataso ei ole kova verrattuna yksi-tyisiin halleihin, Tolvanen korostaa.

Ainoa mahdollisesti negatiivisena asiana näin etukäteen Tolvanen pitää hallin sijaintia Tampereen itäpuolella asuville.

- Uskon kuitenkin, että toiminnan pääs-tyä alkuun ihmiset huomaavat, kuinka vai-vattoman kulkuyhteyden päässä liikuntahal-li sijaitsee.

Seurat innostuneita hankkeestaTANSSISEURA SPIRALIN hallituksen va-rapuheenjohtaja Timo Mäenpää sanoo, et-

tä seura on todella tyytyväisin mielin siirty-mässä Ikuriin.

- Uudet tilat ovat hyvällä paikalla neljän kunnan keskuksessa, ja pääsemme Tampereen keskustan ruuhkasta pois. Paikalle kulkee nel-jä bussia illalla ja 6–8 bussia iltapäivällä. Us-kon, että siitä tulee hyvä juttu.

- Olemme tyytyväisiä, että kaupunki lähti tä-hän hankkeeseen mukaan, eikä meidän tarvitse nyt etsiä tiloja vapailta markkinoilta.

TANSSISEURA HURMION ohjaaja ja halli-tuksen jäsen Kirsi Suoniemi toteaa, että muut-to uusiin tiloihin tuottaa luonnollisesti run-saasti töitä ja järjestettäviä asioita on paljon.

- Joka tapauksessa olemme hyvin iloisia, että pääsemme kaupungin kanssa yhteistyö-hön.

- Tosin sitä, kuinka nykyinen jäsenistö seu-raa perässä, emme voi tietää. Osa jäsenistä on ollut uusien tilojen saamiseen hyvinkin tyyty-väisiä, mutta toiselta puolelta kaupunkia tule-ville kulkeminen voi olla hankalaa.

- Olemmekin pyytäneet Tampereen kaupun-kiliikenteeltä, että bussilinjoja hallin suuntaan parannettaisiin. Hallilla tulee olemaan sadoit-tain käyttäjiä joka ilta, joten myös parkkitilaa tarvitaan paljon.

Kirsi Suoniemi sanoo, että Hurmiossa odo-tetaan positiivisella mielellä myös yhteistyötä muiden seurojen kanssa sekä uutta näkyvyyt-tä uusissa tiloissa.

- Seurassamme syntyy lähes 38 000 lii-

Telinevoimistelulle ja tanssiurheilulle upeat tilat IkuriinTampereen ja erityisesti Länsi-Tampereen liikuntamahdollisuu-det ovat lähiaikoina nousemassa aivan uudelle tasolle Ikuriin valmistuvan telinevoimistelu- ja tanssikeskuksen myötä.

kuntasuoritetta vuosittain. Kiva, että kaupun-ki on lähtenyt hankkeeseen. Kaupungin kan-nattaa satsata siihen, että sen asukkaiden hy-vinvointi lisääntyy.

TAMPEREEN SISUN voimistelujaoston toi-minnanjohtajan Joni Koivusen mukaan siir-tyminen uuteen paikkaan on positiivinen asia, koska käytettävissä olevat tilat lisääntyvät huomattavasti.

- Siirtyminen on tosi positiivinen asia, tila lisääntyy huomattavasti.

- Emme tosin vielä tiedä, miten sijainti vai-kuttaa toimintaamme. Mutta toki liikenneyh-teydet toimivat Ikuriin. En usko, että siirtymi-

nen merkittävästi vaikuttaa kävijämääriimme. Kangasalla ja Itä-Tampereella asuvilla matka pitenee, ylöjärveläisillä taas lyhenee.

Joni Koivunen kertoo Sisun olevan odotta-valla kannalla valmistuvien tilojen suhteen.

- Toivomme, että kaupungin rahat riittävät siihen, että saamme kilpavoimisteluun riittä-vän hyvät olot. Viimeiset yksityiskohdat suun-nitellaan kesän aikana.

Myös TAMPEREEN VOIMISTELIJOI-DEN puheenjohtaja Jaana Sudenvaara-Kul-mala sanoo seuransa siirtyvän mielellään Iku-riin.

- Hanke on meille erityisen läheinen siksi,

että alun perin myös meidän tarkoituksenam-me oli ostaa tuo samainen halli, mutta tähän ratkaisuun lopulta päädyttiin.

- Tosin samalla tavalla kaupunki olisi hal-linnoinut hallia kuin nytkin, mutta nyt meiltä jää paljon työtä ja velkaa pois.

Puheenjohtaja Jaana Sudenvaara-Kulmala toivoo, ettei kenenkään liikuntaharrastus lop-puisi paikanvaihdoksen vuoksi, vaikka uusi halli sijaitseekin kaupungin laidalla.

- Itse asun Vehmaisissa, lähellä Kanga-salan rajaa. Voin sanoa, että vaikka matka on pitkä, läntistä kehätietä pitkin sinne pää-see nopeasti.

Vanhan tehdasrakennuksen sa-neeraus tuo hehtaarin verran uutta tilaa urheilun ja liikunnan käyttöön.

Telinevoimistelijoiden muutto Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta Ikuriin tuo B-hallin yleisurheilijoiden käyttöön myös lukuisten messutapahtumien ajaksi, jolloin A-halli on suljettu.

TeksTi: kiTi saarinen ja PeTri vilkko

26 27

Kuntaliiton järjestämät liikuntatoimen neuvottelupäivät kokosivat Tampereelle kevään korvalla pitkälti toistasataa liikunta-alan vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Tamperelaisten urheilu- ja liikuntaosaaminen oli merkittävässä roolissa onnis-tuneen tapahtuman monipuolisessa alustustarjonnassa.

Tapahtuman avannut apulaispormestari Olli-Poika Parviainen totesi alus-tuksessaan, että liikuntaan liittyvät asiat ovat juuri nyt ajankohtaisia mie-tittäessä väestön ikääntymistä, työkyvyn ylläpitämistä sekä elinvoimai-suuden vahvistamista aktiivisen liikuntaharrastuksen avulla.

- Nyt tarvitaan uusia keinoja väestön omatoimisen liikuntaharrastuksen edistämi-seksi.

Myös nuorten liikuntatottumuksissa tapahtunut voimakas muutos on Olli-Poika Par-viaisen mukaan tuonut uusia haasteita siihen, miten nuoret saataisiin motivoitua liikun-nan pariin tietokoneidensa ääreltä. Liikuntapalvelujen tehtävänä onkin yrittää entistä enemmän popularisoida liikkumista.

- Liikkuminen on ennen ollut osa arkipäivää, mutta nyt siihen pitää eri tavoin kan-nustaa.

Apulaispormestari haluaa liikunta-ammattilaiset mukaan myös yhdyskuntasuunnitte-luun; miten kehittää ja tiivistää kaupunkirakennetta siten, että liikunnan harrastaminen ei vaikeudu. Parviaisen mukaan mietittäväksi tulee myös eri tavoin toteutettava yhteis-työ kaupungin ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa kaupungin elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

Valtiovallan puheenvuoron seminaarissa esitti opetus- ja kulttuuriministeriön liikun-tayksikön johtaja Harri Syväsalmi. Hänen mukaansa maan hallitus haluaa edistää ko-ko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa, jossa tavoitteena on liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen.

- Hallitus haluaa parantaa arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta ke-hittämällä ja lisäämällä laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettö-myyttä. Samoin harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon varsinkin lasten ja nuorten osal-ta kiinnitetään erityistä huomiota.

Liikuntatoimen neuvottelupäivät Tampereella

Seminaarin avasi apulaispormestari Olli-Poika Parviainen.

Perttu Pesä esitteli Tamperetta tapahtumakaupunkina.

HLU:n aluejohtaja Ari Koskinen kertoi esimerkkejä kuntien ja järjestöjen yh-teistyöstä.

Johtaja Harri Syväsalmi opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Paneelikeskustelus-sa pohdittiin kuntauu-distuksen vaikutuksia kunnalliseen liikunta-toimeen. Keskusteli-joina vasemmalta Ki-ke Elomaa (ps.) Sirpa Paatero (sdp) ja Lee-na Harkimo (kok).

Seminaarissa oli esillä Kalevan liikuntapuiston suunnittelukilpailun satoa.

Seminaarin taitelijavieras, muusikko Heikki Salo (oik.) seminaarin toista päivää isännöineen liikuntajohtajan Pekka P. Paa-volan haastattelussa.

Seminaariin otti osaa yli sata liikuntavaikuttajaa ympäri maata.

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

28 29

Lajit ovat jalkapallo, tanssi, voimistelu, salibandy ja jääkiekko. Kaik-ki 11-14 -vuotiaat tytöt ja pojat (1998-2001 syntyneet) ovat tervetulleita mukaan. Sinun ei tarvitse olla mukana seuratoiminnassa, jotta voit osal-listua. Valitset vain urheilulajin, josta pidät eniten. Harjoitukset sopivat

kaikille, ja ovat suunniteltu niin, että kaikki voivat kehittyä oman tasonsa mukaan.Norrköping on isännöinyt urheiluleiriä Ruotsissa 17 vuoden ajan. Nyt on ystä-

vyyskaupungin Tampereen vuoro. Norrköpingin ja Tampereen läheiset välit mah-dollistavat sen, että Stadium Sports Camp järjestetään nyt Suomessa.

Stadium Sports Camp ei ole tärkeä vain kaikille siihen osallistuville nuorille, vaan myös Tampereen kaupungille ja seuroille. Leiristä saaduilla tuotoilla avuste-taan tamperelaisia urheiluseuroja. Lisäksi leiri työllistää monia paikallisia nuoria ohjaajina ja toimitsijoina.

Suomessa toiminta järjestetään erillisen voittoa tavoittelemattoman yrityksen kaut-ta. Noin kolmannes leirin liikevaihdosta palautuu suoraan takaisin seuroille.

- Kaikki ylijäämä menee paikallisille seuroille ja leirin kehittämiseen, kertoo Nic-las Westerdahl, Stadium Sports Campin toimitusjohtaja.

Leiri järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston ja tam-perelaisten urheiluseurojen kanssa.

Tampereen Stadium Sports Camp järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukes-kuksessa, josta löytyvät tilat niin urheilulle, peleille, majoitukselle kuin ruokailul-lekin.

Tampereen Stadium Sports Camp leirien alkamispäivät ovat 22. ja 29. heinäkuuta. Kumpikin leiri kestää kuusi päivää. Leireille odotetaan yli tuhatta lasta ja nuorta.

Lisätietoa Stadium Sports Campista saa sivustoista www.stadiumsportscamp.fi www.stadiumsportscamp.se www.tampere.fi

Stadium Sports Camp tulee kesällä TampereelleSuuri urheiluleiri Stadium Sports Camp tulee kesällä 2012 Tam-pereelle. Leirejä järjestetään yh-teensä kaksi ja ne kokoavat yh-teen satoja ja taas satoja 11-14 -vuotiaita lapsia ja nuoria liikku-maan ja pitämään hauskaa. Leirin virallisena kummina toimii huip-pujalkapalloilija Jari Litmanen.

Leirillä lapset ja nuoret saavat tilaisuuden tutustua viiteen lajiin tai jatkaa lempilajiensa parissa tasokkaissa olosuhteissa.

Urheilullisia uutiskuvia Tampereelta

Miss Suomi 2012 Sara Chafak innosti tamperelaisia liikkumaan tapahtumatoimiston järjestämässä laskiaistapahtumassa Sor-sapuistossa.

Jääkiekon naisten SM-sarjassa hopealle sijoittunut Ilves pelasi ottelunsa Bluesia vastaan ulkoilmassa Koulukadulla.

Kaikkien aikojen ensimmäisistä nuor-ten olympialaisista toivat jääkiekkokul-lan Tampereelle Tapparan puolustajat Jaakko Hälli (vas.) ja Jere Rouhiainen.

Proteesijääkiekkoilun MM-turnauksessa Tampereella Suomen valmentajana toimi Pentti Matikainen.

3130

Tampereen pitkät perinteet menestyvä-nä palloilukaupunkina saivat jatkoa kevään aikana upealla tavalla, kun kolme tamperelaisjoukkuetta saavut-

ti lajissaan Suomen mestaruuden. Salibandyssa Tampereen Classicin naisjoukkue

voitti jo viidennen peräkkäisen mestaruuden voit-tamalla Vantaalla pelatussa neljännessä loppuotte-lussa SB-Pron lukemin 3-4.

Keilailun SM-liigan puolestaan voitti historialli-sen viidennen kerran peräkkäin Tampereen Keila-kerho, joka kukisti espoolaisen Ailec-Teamin Kau-pissa järjestetyssä SM-liigan finaalissa.

Miesten Futsalin SM-kullan voitti jo kolman-nen kerran peräkkäin Ilves FS noustuaan Jyväsky-lässä pelatussa finaaliottelussa 0-4 tappioasemas-ta 6-5 voittoon.

Liikuntasanomat onnittelee tamperelaisia Suomenmestareita!

Kuva: P

asi Heikkilä

Kuva:Topi N

askali

Suomen mestaruuksia Tampereelle!

SC CLASSICNaisten salibandyn Suomen mestaruuden voitti viidennen kerran peräkkäin SC Classic.

TAMPEREEN KEILAKERHOKeilailun SM-liigan mestaruuden voitti viidennen kerran peräkkäin Tampereen Keilakerho

ILVES FSFutsalin Suomen mestaruuden voitti kolmannen kerran peräkkäin Ilves FS.

32

Lapset ja nuoret liikkumaan – mitä koulu voi tehdä asian hyväksi?

Tampereen Liikuntasanomat 1/2012

Vain noin puolet kouluikäisistä lapsista ja nuorista liik-kuu terveytensä kannalta riittävästi. Jotta liikuntaa oli-si tarpeeksi, sitä pitäisi kouluikäisellä olla 15 – 20 tuntia viikossa. Päivittäistä liikuntaa olisi keskimäärin hyvä olla tunnin verran koulussa, tunnin kotona ja tunnin ohjatus-sa seuratoiminnassa.

Lasten ja nuorten liikunnan harrastuksen tukemisessa on kyse mitä suurimmassa määrin kodin, koulun ja seu-rojen yhteistoiminnasta. Jokaiselle näistä riittää jatkossa-kin oma vastuualueensa, sillä edes seuroissa säännöllises-ti urheilevat lapset eivät tutkimusten mukaan saa riittävää määrää liikuntaa.

Asiaan on herätty nyt myös kouluissa. Tampereella ja kaupunkiseudulla on käynnissä useita uusia kokeiluja ja hankkeita, joiden avulla pyritään lisäämään lasten ja nuor-ten omaehtoista liikkumista koulupäivän aikana.

Raholan koulussa 5-6 -luokkien oppilaita on koulutettu Välkkäri-toimintaan. Välkkäri-koulutuksen saaneet oppi-laat johtavat vertaispohjalta välitunneilla valitsemiaan lii-kuntaleikkejä tai esittelevät uusia liikuntavälineitä. Kou-lu on saanut liikuntavälineitä yhteistyössä vanhempainyh-distyksen kanssa.

Nokian Taivalkunnan koulusta puolestaan on tulossa maan ensimmäinen liikuntapainotteinen, pääosin golfiin keskittyvä alakoulu. Koulu sijaitsee keskellä Nokia River Golfin upeaa kenttää. Toiminta tapahtuu yhteistyössä golf-seuran ja lajiliiton kanssa. Tavoitteena on rakentaa yhte-näinen golfaajan polku alakoulusta lukioon.

Myös muut alakoulut miettivät Nokialla omia lajejaan yhdessä seurojen kanssa. Seurat käyvät mielellään esittele-

mässä kouluilla eri lajeja. Oppilaat ovat perinteisten lajien lisäksi saaneet tutustua moniin uudempiinkin, kuten par-kouriin ja frisbeegolfiin. Lajiesittelyjen on huomattu tehok-kaasti lisänneen oppilaiden innostusta liikkumiseen.

Urheilijan polku on Nokialla huomioitu Nokianvirran yläkoulun ja Nokian lukion lukujärjestyksissä. Molemmas-sa koulussa lukujärjestys mahdollistaa oman lajin säännöl-liset aamuharjoittelut kaksi kertaa viikossa.

Murrosiän vuosina moni nuori vähentää merkittäväs-ti liikuntaharrastuksiaan. Tähän ongelmaan ollaan seutu-kunnalla tarttumassa tietotekniikan ja liikuntaoppimispe-lien avulla.

Linnainmaan koulu ja muutamat muut seutukunnan ylä-koulut ovat hakeneet Opetushallitukselta rahoitusta hank-keeseen, jossa koulujen aulatiloihin sijoitettujen isojen va-lotaulujen avulla on mahdollista yhdessä pelata liikuntape-lejä. Pelaaja ohjaa peliä omilla fyysisillä liikkeillään, vaik-kapa juoksemalla, hyppimällä tai tanssimalla.

Kouluilla on siis useita keinoja lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Useimmat näistä on mahdollista toteuttaa var-sin pienin kustannuksin tai ulkopuolisen rahoituksen tur-vin. Kysymys on koulun toimintakulttuurin liikuntamyön-teisyydestä, joka vahvistuu samaa tahtia lasten ja nuorten kokeman liikunnan ilon kanssa.

MaTTi Helin Kirjoittaja on Nokian vs. koulutoimenjohtaja, joka on virkavapaalla Tampereen diakoniajohtajan tehtävistä.