tampereen liikuntasanomat 2/2009

20
2/2009 Tampereen Liikuntasanomat Liikunta- palvelujen ajankohtais- lehti Tv:n urheilutoimittaja Tapio Suominen on itsekin aktiiviliikkuja Lähivuodet kaupunki panostaa perusliikuntapaikkoihin Tampereelle mainetta ja kunniaa EYOF-tapahtumasta!

Upload: vandang

Post on 31-Jan-2017

242 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

2/2009Ta

mpe

reen

Liik

unta

sano

mat

Liikunta-palvelujen

ajankohtais- lehti

Tv:n urheilutoimittaja Tapio Suominen on itsekin aktiiviliikkuja

Lähivuodet kaupunki panostaa perusliikuntapaikkoihin

Tampereelle mainetta ja kunniaa EYOF-tapahtumasta!

Page 2: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

2 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Liikuntamaa – lajeja, välineitä

ja harrastusmahdollisuuksia

Jo perinteeksi muodostunut vammaisurheilujärjestöjen yhteisesti toteuttama Liikuntamaa tarjoaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen C-hallin täydeltä tietoa vammaisliikunnasta ja vammaisliikunnan apuvälineistä 5.-7. marraskuuta 2009. Apuväline 09 -messujen yhteydessä toteutettavassa Liikuntamaassa on tänä vuonna vahvasti esillä mm. talviliikunta, sillä tekojäällä voi kokeilla niin kelkka-jääkiekkoa ja luistelua kuin pyörätuolicurlingiakin. Liikuntamaassa on kaiken kaik-kiaan tarjolla lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia lähes 30 toimintapistees-sä. Liikuntamaan yhteydessä järjestetään lauantaina 7. marraskuuta myös Spirit in Coaching -vammaisurheiluseminaari.

Liikuntamaan toteuttavat Näkövammais-ten Keskusliitto ry:n liikuntatoimi, Suo-men Invalidien Urheiluliitto ry, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry ja Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry. Yhteistyössä ovat mukana mm. SOLIA, Tampereen kaupungin liikuntatoimi, Ex-pomark Oy, Suomen Paralympiakomitea ja Malike.

Tampereen liikuntapalvelut onnittelee

virkeää 100-vuotiasta yhteistyökumppaniaan

Varalan Urheiluopistoa!

– Vierivät kivet eivät sammaloidu –

Page 3: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

3

Pääkirjoitus

Julkaisija

Tampereen kaupungin liikuntapalvelutSuvantokatu 433100 TAMPERE

PäätoimittajaPekka P. Paavola p. 050 554 5831

ToimitussihteeriPetri Vilkkop. 040 5481 006 [email protected] yhdyshenkilöLeila Lahtip. 050 554 [email protected]

TuottajaIdea-Tampere Petri Vilkko Oyp. (03) 222 33 22

Lehti on luettavissa myös internetissä:www.tampere.fi/ liikuntajavapaaaika/liikuntasanomat.htmlAnna lehdestä palautetta:[email protected] Tampereen kaupunki, liikuntapalvelutSuvantokatu 433100 TAMPERE

www.tampere.fi

Kannen kuva: TV:n urheilutoimittaja Tapio Suomisen liikuntaharrastuksiin kuuluu mm. koripallon pelaaminen.

Tampereen Liikuntasanomat 2/2009PainopaikkaHämeen Kirjapaino OyTampere

Painosmäärä 4.000 kpl

ISSN 1795-987X Seuraava lehti ilmestyy 11.12.2009.

Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen puolesta kiitän kaikkia niitä tamperelaisia urheiluseuroja ja vapaaehtoisia, jotka ovat menestyksekkäästi järjestäneet kesän 2009

suurtapahtumat Tampereella. Olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön, järjestelyjen korkeaan laatuun ja periksi antamattomaan tahtoon onnistua kisajärjestelyissä. Tampere on jälleen kerran osoittanut, että liikunta- ja urhei-lutoiminta on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla. Kiitos siitä kuuluu teille kaikille. Tampereen kaupunki on linjaamassa tiukkaa säästökuuria tuleville vuosille. Tämä tarkoittaa sitä, että myös liikunta joutuu suurennuslasin alle. Voin kuitenkin todeta, että liikuntapalvelujen perustoiminta pyritään hoitamaan mah-dollisimman kattavasti. Uskon siihen, että paikalliset liikuntaseurat ja kuntalaiset ovat valmiita maksamaan korkeampia käyttömaksuja, jos vain palvelutaso pystytään turvaamaan. Tietenkin on ikävää, että yleensä maksumiehenä ovat lapset ja nuoret sekä ikäihmiset, jotka ovat kaupungin järjestämien palvelujen pääkäyttäjiä.

Tulevaisuudessa on katsottava hyvin tarkkaan maksavatko lapset esimerkiksi liikuntasalien ja ulkokenttien käytöstä saman hinnan kuin aikuiset maksukykyiset käyttäjät. Liikuntapalvelut panostaa monen tapahtumarikkaan vuoden jälkeen toimintaansa peruspalvelujen tuottamiseen kuntalai-sille. Viime vuosien aikana kuntalaisten perusliikuntapalvelut ovat kärsineet siitä, että liikuntapalvelut on ollut järjestämässä paljon kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Tapahtumista on kuitenkin ollut se hyöty, että liikunta-paikkojen peruskuntoa ja välineistöä on pystytty uusimaan tapahtumien avulla. Tulevina vuosina liikuntapalvelut suun-taa entistä enemmän toimintaansa kuntalaisten liikunnan edistämiseen.

Värikästä ja liikunnallista syksyä!

Pekka P. Paavolaliikuntatoimenjohtaja

Kiitos tapahtuma- järjestäjille!

Kuva: Petri Vilkko

Page 4: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

4 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Yle Urheilun Tapio Suominen työssä ja vapaa-aikana täysillä mukana urheilussa

Plakkarissa yli 100 arvokilpailuselostusta

Ylen urheilutoimittajana yli 20 vuoden ajan toiminut Tapio Suominen viihtyy vaihtelevassa työssään sporttisessa ilmapiirissä.

Page 5: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

5

Jo Tapio Suomisen opiskelutaustassa näkyy hänen suuntautuneisuutensa urheilutoimittajan työuraa kohden. Hän opiskeli 1980-luvulla Jyväskylän

yliopiston liikuntatieteellisessä tiede-kunnassa pääaineenaan liikuntahallintoa. Sivuaineekseen hän valitsi journalistiikan.

Opiskelujen ohella Tapio Suominen kou-liintui toimittajan työhön Radio Keski-Suo-men taajuuksilla, jossa urheiluohjelmien pa-rissa työskentely luonnostaan lankesi hänen työtehtäviinsä.

Selostajalegenda Seppo Kannas oppi-isänä- Vakituisesta työpaikasta kiitos kuuluu Ylen silloiselle urheilupomolle Seppo Kannakselle, joka otti minut ensin kesätöihin vuonna 1988, ja vakinaiseksi seuraavana vuonna.. Päädyin siis urheilutoimittajaksi suoraan koulunpenkiltä, Tapio Suominen muistelee.

Legendaariselta taitoluistelun selostajalta Seppo Kannakselta on peräisin myös Tapio Suomisen erityinen lukkarinrakkaus taitoluis-telun hienouksien selostamista kohtaan.

Kymmenen vuoden ajan Tapio työskenteli TV1:n urheilutoimituksessa Helsingissä, kun-nes työtehtävien käynnistyminen Tohlopissa TV2:n urheilutoimituksessa merkitsivät per-heen muuttoa nykyiseen kotikaupunkiin Tam-pereelle.

- Tampereella, erityisesti kotinurkilla Tahme-lassa, viihdyn mainiosti, alun perin Turusta ko-toisin oleva Tapio Suominen sanoo.

Tampereessa häntä viehättää ”syrjäisiin” Hel-sinkiin ja Turkuun verrattuna kaupungin kes-keinen sijainti.

- Täältä on helppo lähteä reissuun, ja yhtä help-poa on tulla taas takaisin. Totta kai monipuoliset harrastusmahdollisuudet, sopiva koko ja rento elämäntyyli pitää mainita myös.

Tampereen liikuntapaikoille kiitostaLiikunta on Tapio Suomiselle elämäntapa ja hän sanookin harrastavansa liikuntaa eri muodois-saan lähes päivittäin, työreissuillakin.

- Lajikirjo on laaja, varmasti osin koulutus-

taustastanikin johtuen, Tapio Suominen toteaa. Pelaan golfia ja korista, hiihdän sekä laskettelen, pyöräilen ja reissussa vähän juoksenkin. Pari ker-taa viikossa tulee käytyä kuntosalilla.

- Kaikkia näitä teen hymyssä suin, nautiskel-len. Sitähän liikunta on, erinomainen nautin-non ja hyvänolon lähde, kunhan liikkuu omal-la tahdillaan ja omilla ehdoillaan, Tapio Suo-minen muistuttaa.

- Tampere tarjoaa pääosin mainiot puitteet lii-kunnan harrastamiselle. Lenkkipoluille, vesille ja ladulle pääsee helposti. Kaupin ja Lammin-pään loistokuntoiset hiihtoladut haluan mai-nita erityisesti. Pyynikin uimahallin palautta-minen entisaikojen loistoon on kulttuuriteko, jonka kaupunki ymmärtääkseni onkin hoita-massa kuntoon, Tapio Suominen sanoo.

Hänen mielestään harrastamisen kannalta on oleellista, että myös pienempien lajien harrasta-jat – ja erityisesti juniorit – pystyvät harjoitta-maan lajiaan asianmukaisissa puitteissa.

Kaikkiruokainen penkkiurheilijaUrheiluareenoiden lehtereillä myös työnsä ul-kopuolella mainiosti viihtyvä selostaja sanoo olevansa penkkiurheiluharrastuksensa suhteen kaikkiruokainen.

- Erityisen mielelläni seuraan korista, lätkää ja futista. Pyrin sarjakauden aikana näkemään paikan päällä kyseisten lajien kaikki pääsarja-joukkueet ainakin kertaalleen paikan päällä. Tampereen seudullahan se onnistuu mainios-ti, kun tarjontaa riittää.

Ainakin Pyrinnön Korisliigan otteluissa Pyy-nikin palloiluhallin katsomossa mies on ollut tuttu näky useammankin kerran sarjakausi-en aikana.

- Myös televisiosta seuraan urheilua valikoi-dusti, toteaa Tapio Suominen. Jo mainittujen lajien ohella seuraan lähinnä yleisurheilua ja hiihtolajeja. Nautin hyvistä selostuksista, huo-nojen kohdalla katselen lähetystä ilman ään-tä. Suosittelen!

- Ja jottei minusta piirtyisi liian yksipuolis-ta kuvaa, viihdyn mainiosti myös toisenlaisissa katsomoissa, Tapio Suominen muistuttaa. Vii-meksi katselin ja kuuntelin stand up -komiik-kaa ja seuraavaksi aion mennä katsastamaan teatteriin komisario Koskista.

Mies arvostaa suomalaista urheiluselostaja-perinnettä ja kiittää kollegoitaan monipuoli-sesta perehdyttämisestään alalle.

- Olen onnekas, koska sain urani alkuvuosi-na työskennellä television suomalaisten urhei-lutoimittajalegendojen kanssa. Seppo Kannas, Pentti Salmi ja Juha Jokinen näyttivät omalla esimerkillään mallia ja auttoivat mielellään toi-mituksen ”junioria”. Kari Hiltuselta sain ar-vokasta oppia siitä, miten kameran edessä toi-mitaan. Maailmalla mainetta niittänyt ohjaaja Kalevi Uusivuori puolestaan opetti minua ym-märtämään kuvaa, Tapio Suominen sanoo.

Myös uuden polven selostajat saavat Tapio Suomiselta täyttä tunnustusta:

- Nykyselostajista kuuntelen erityisen mielel-läni Yle Urheilun nuoria taitureita.

Reissut kisapaikoille edelleen palkitseviaVaikka Tapio Suomisen ”kiinteä” työpiste si-jaitsee Tampereen Tohlopissa, työn luonteesta johtuen hän on viettänyt 20 vuotta reissumiehen elämää. Noihin kahteen vuosikymmeneen mah-tuu yli sata arvokilpailua ja lukematon määrä pienempiä kilpailuja.

- Reissut kisapaikoille – eli sinne missä ta-pahtuu – palkitsevat edelleen, Tapio Suomi-nen sanoo. Taidan olla niin urheilun läpitun-kema, että raskaatkin rupeamat jaksaa puskea läpi, kun itse asia kiinnostaa. Mutta, kuten en-tisellä urheilijalla, paras matka on aina kotimat-ka. Vaimon ja tyttären seurassa on mukava la-tautua seuraavaan tapahtumaan.

Valmistautuminen työtehtäviin on hänen mukaansa jatkuva prosessi.

- Valmistaudun tulevaan, kun luen aamun lehdistä urheilusivut tai istun jäähallin katso-mossa. Omien lajieni erikoislehdet kuuluvat vakiolukemistooni, samoin lukuisat urheilun nettisivustot, Tapio Suominen sanoo.

- Parhaiten asioista pääsee kuitenkin jyväl-le keskustelemalla asiantuntijoiden, valmenta-jien ja urheilijoiden kanssa. Sieltä ammentuu aina viimeisin ja ajankohtaisin tieto. Itse lähe-tyspäivänä tehdään vielä viime hetken viilauk-sia, lähinnä pikku muistiinpanoja, "bukkerei-ta", Tapio Suominen kertoo.

- Kun lähetyslamppu syttyy, pitäisi kuiten-kin uskaltaa heittäytyä tilanteeseen ja unohtaa

Tamperelainen Ylen kanavilla tutuksi tullut urheilutoimittaja ja -selostaja Tapio Suominen on 20-vuotisen työuransa aikana välittänyt suomalaiskoteihin kisatunnelmia yli sadasta urheilun arvokilpailusta olympia- ja MM-kisoista lähtien. Kropaltaan kovakuntoisen oloinen selostaja paljastuu itsekin intohimoiseksi urheilun kuluttajaksi ja liikkujaksi.

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

Page 6: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

6 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

paperit ja muistiinpanot. Ja joskus siinä jopa onnistuu.

Omia urheilun tähtihetkiään selostajana Ta-pio Suominen pitää hankalasti arvioitavina, se on hänen mukaansa parasta jättää katsoji-en tehtäväksi.

- Ja kyllähän te sen myös teette! Tapio Suo-minen naurahtaa. Mukavalla tavalla urheiluhul-lussa maassa urheilutoimittajien luontaisetuihin kuuluu välitön palaute – usein sähköpostilla ja tilaisuuden tullen myös kasvotusten. Välillä ke-hutaan, välillä moititaan. Kaikesta yritetään ot-taa opiksi.

Haastattelut haasteellisimpia

Mieleenpainuvia hetkiä työn parissa Tapio Suo-minen kertoo kokeneensa lukemattomia.

- Koripallon Dream Team Barcelonassa 1992, jääkiekon maailmanmestaruus 1995, olympia-kisat Sydneyssä, Lahti 2001, MM-jalkapallon loppuottelu 2006, Tapio Suominen luettelee

päällimmäisinä mieleentulevia.Erityisesti mieleen jääneistä ulkomaalaisis-

ta haastateltavista Tapio Suominen mainitsee esimerkkeinä edesmenneen F1-formulalegen-dan Ayrton Sennan, koripallotaiturin Magic Johnssonin, taitoluistelija Tonya Hardingin ja ME-sprintteri Usain Boltin.

- Haastattelu on työtehtävistä haastavin. Tun-teet ovat pinnassa, suuntaan tai toiseen. Katso-jat odottavat vastauksia, kysymykset ovat mie-lessä, mutta miten ne saisi ulos tilanteeseen kulloinkin sopivalla tavalla? Siinä riittää opetel-tavaa seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodek-si, Tapio Suominen huokaa.

Suomella ja Tampereella hyvä maine maailmallaSuomalaisuudestaan ja tamperelaisuudestaan maailman turuilla ja toreilla työskentelevä ur-heilun sanansaattaja sanoo olevansa ylpeä:

- Suomalaisena on helppo liikkua maailmalla

– urheilupiireissä erityisesti. Suomalaista osaa-mista urheilutapahtumien järjestäjänä arvoste-taan oikeasti. Se heijastuu omaankin työhöni. Ammatillista apua saa tarvittaessa helposti, kos-ka useimmilla kollegoilla on hyvät muistot ki-sareissuiltaan Suomeen – sääoloista huolimat-ta. Tuntuu myös siltä, että ainakin toimittaja-piireissä Tampere tunnetaan hyvin. Täällä on käyty ja täällä on viihdytty.

Syksyn ja alkavan talven työprojekte-ja Tapio Suominen odottaa mielenkiinnolla. - Syksy ja talvi tuovat tullessaan normaalit kii-reet: Urheiluruutuja ja jalkapallon Mestarien liigaa. TV2:n Urheilulauantait ja -sunnuntait täyttävät aika monta talvista viikonvaihdetta. Vuodenvaihteen jälkeen seuraan mielenkiin-nolla kuinka Kiira luistelee EM-kisoissa ja toi-vottavasti myös olympiajäillä!

- Vancouverin olympiakisat sitten hui-pentavat talvikauden, työssään erinomai-sesti viihtyvä sini-valkoinen ääni summaa.

Tapio Suominen on kerännyt työhuoneensa seinälle kisamuistoiksi akkreditointikortit yli sadasta urheilun arvokilpailusta, joissa hän on ollut vuosien varrella työtehtävissä.

Page 7: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

7

Kisojen pääsihteerinä toiminut Pirjo Puskala iloitsee kisojen saamasta positiivisesta vastaan-otosta:

- On aika käsittämätöntä, että joka suunnalta on kisoista tullut niin paljon kiittävää palautet-ta. Urheilijoilta, kansallisilta olympiakomiteoil-ta, teknisiltä delegaateilta, tulevilta kisajärjestä-jiltä, kutsuvierailta ja myös suurelta yleisöltä.

Pirjo Puskala mainitsee keskeiseksi onnis-tumisen osatekijäksi hyvän ennakkosuunnit-telun.

- Tällainen iso tapahtuma vaatii todella pal-jon ennakkopalavereja ja suunnittelua. Erityi-sen iloinen olen eri toimijoiden kesken koko projektin ajan vallinneesta hyvästä yhteistyös-tä ja -hengestä, Pirjo Puskala sanoo.

- Kisojen järjestelyissä mukana olleet vapaa-ehtoiset olivat erittäin motivoituneita ja sitou-tuneita tehtäviinsä. Monet innostuivat vapaa-ehtoisena työskentelystään niin, että ovat jo hakeutumassa maailmalle kansainvälisiin kisa-tapahtumiin vapaaehtoiseksi.

Kaupunki näkyvästi mukanaPirjo Puskala toteaa, että Tampereen kaupunki panosti kisoihin todella hyvin ja kaupungin johto oli erittäin sitoutunut projektiin ja sen

Arvovaltaisia kehuja sateli Tampereelle

hyvään läpivientiin. - Suorituspaikat ovat kansainväliset mitta-

puut täyttävät ja niistä tulikin todella paljon kiitosta.

Myös kaupungin eri yksiköt olivat Pirjo Pus-kalan mukaan työssä hyvin mukana.

- Varsinkin Liikuntapalveluiden panostus oli korvaamaton, Pirjo Puskala kiittelee. Kaupun-ki uudisti ja korjasi suorituspaikkoja ja hank-ki paljon uusia välineitä, joten nyt on liikun-nan harrastajilla hyvät tilat ja paikat harras-taa eri lajeja.

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

Nuorten Olympiafestivaalit

Tampereella onnistuivat

Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit 18.-25.7. Tampereella onnistuivat saadun palautteet mukaan erinomaisesti. Myös tapahtuman järjestäjät ovat tyytyväisiä kisojen onnistuneeseen toteutukseen ja siihen positiiviseen ja erittäin kansainväliseen tunnelmaan, joka kisaviikolla oli aistittavissa monella suunnalla.

Henkilöitä onnistuneen EYOF-tapahtuman takana. Kilpailupäällikkö Elisa Hakanen (vas.), pääsihteeri Pirjo Puskala, tiedotus- ja lehdistöpäällikkö Antti-Pekka Sonninen, projektipäällikkö Mikko Heinonen ja markkinointivastaava Maria Arokallio. Samaan ydintiimiin kuuluivat lisäksi toimistopäällikkö Mari Vuorinen sekä majoituspäällikkö Antti Pekkala, jotka myös vaikuttivat keskeisesti tapahtuman onnistumiseen.

Page 8: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

8 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

pitkän uran tehneet urheilumiehet ja -naiset oli-vat lajien vetovastuussa ja se näkyi. Lajien kil-pailujen läpiviennistä en ole kuullut muuta kuin ylistävää palautetta. Uskon, että EYOF poikii jatkossakin vielä paljon eri lajien kansainvälisiä arvokisoja Tampereelle. Tätä edesauttavat myös erinomaiset suorituspaikat.

Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopis-ton sekä Tampereen seudun opiskelija-asunto-säätiö TOASin, Pirkan Opiskelija-asunnot ry:n sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Her-vantaan rakentui monipuolinen kisakylä. Ki-sakylä piti sisällään erilaisia toimisto-, palvelu-, vapaa-ajanvietto- ja ruokailupisteitä sekä ma-joitustilat kisajoukkueille.

Kisakylä toimi aivan samalla tapaan kuin nor-maaleissa olympiakisoissa, ja palvelujen laatukin oli erittäin korkea, Pirjo Puskala sanoo.

- Tämänkokoiset kisat myös maksavat. Olen erityisen tyytyväinen Tampereen kaupungin ja eri järjestäjätahojen taloudelliseen panostuk-seen tämän projektin toteutumiseksi. Lisäksi Euroopan Unionin merkittävä panostus mah-dollisti monia sellaisia palveluja ja toimintoja, joita emme muuten olisi voineet kisajoukkueil-le tarjota, Pirjo Puskala iloitsee.

Tampere sopivan kokoinen urheilukaupunki Lukuisissa aikaisemmissa EYOF-kisakaupun-geissa vieraillut Pirjo Puskala toteaa Tampereen olevan juuri sopivankokoinen kaupunki toteut-taa EYOF kisat.

- Kisat näkyivät ja kuuluivat. Kisojen yhte-näinen ja raikas kisailme näkyi hyvin eri puo-lilla kaupunkia. Hervannan ja keskustan pal-velut olivat hyvin ulottuvilla. Myös paikalli-nen media seurasi kisatapahtumia hyvin, Pirjo Puskala summaa. Tampere on todellinen ur-heilukaupunki!

Pääsihteerin mukaan Kansainväliset ja koti-maiset kutsuvieraat olivat erittäin tyytyväisiä ja vaikuttuneista näkemästään. Heistä mm. Kan-sainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge vieraili kisakylässä Hervannas-sa ja katsomassa tyttöjen koripalloa

- Hän nautti kaikesta näkemästään ja kehotti Tamperetta hakemaan jatkossa Nuorten Olym-pialaisia, jotka ensimmäisen kerran kilpaillaan Singaporessa kesällä 2010.

Ensimmäiset mahdolliset kisat, joita Tampe-re voi halutessaan Suomen Olympiakomitean kanssa hakea ovat vuoden 2018 kisat, sillä vuo-den 2014 kisojen hakemukset ovat jo KOK:ssa ja kisapaikasta päätetään jo Vancouverin olym-pialaisissa helmikuussa 2010.

- Lajien tekniset delegaatit, jotka olivat eu-rooppalaisten lajiliittojen nimeämiä tarkkaili-joita olivat todella otettuja kisapaikoista ja kil-pailujen sujuvista toteutuksista, Pirjo Puskala lisää. He, jos ketkä ovat nähneet monenlaisia toteutuksia. Jos heiltä tulee palautetta, että par-haat EYOF kisat ja materiaalit koskaan, niin sen

Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen ohjeistaa Suomen Olympiakomitean pääsih-teeriä Jouko Purontakasta palkinnonjakoseremoiniaa varten.

Tampereen joukkoliikenteen bussit hoitivat täsmällisesti kuljetukset kisakylän ja suoritus-paikkojen välillä.

Onnistuneitten kilpailutapahtumien li-säksi pääsihteeri on erityisen tyytyväinen siihen, että Hervantaan nousi nopealla aikataululla kaupungin toimesta upea Olympiapuisto.

- Hienoa, että Hervantaan jää kisois-tamme tällainen pysyvä ja kaunis muis-to, Pirjo Puskala sanoo.

Myös Tampereen stadionille Rati-naan valmistunut olympiatulen alusta on todella hieno ja muistuttaa meitä joka hetki myös jälkikäteen hienois-ta kisoista vuonna 2009.

Urheiluseurat hoitivat osuutensa taidolla ja rutiinillaMyös tamperelaisille urheiluseu-roille Pirjo Puskala jakaa ruu-suja.

- Urheiluseurojen kanssa on ollut ilo työskennellä koko pro-jektin ajan. Seuroissa kokeneet,

Pyöräilyn ystävät Pirjo Puskala ja tanskalainen

EYOF:n koordinaatiokomitean puheenjohtaja

Jesper Frigast Larsen nauttivat pyöräilykisan

tunnelmasta Pyynikillä.

Page 9: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

9

voi todella uskoa, Pirjo Puskala iloitsee.- Urheilijat ja urheilu olivat siis pääasiamme ja siinä me onnistuimme.

Olympiakomiteassakin tyytyväisiä Tampereeseen

Myös Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen pitää Tampereen EYOF-tapahtumaa erinomaisesti onnistuneena sekä osanottajien, kansallisten Olympiakomiteoiden, Euroopan Olympiakomitean, Tampereen kaupungin ja hämäläisten urheiluseurojen näkökulmista katsottuna.

- Olen erittäin tyytyväinen tapahtuman kokonaisilmeeseen ja edellä mai-nituilta tahoilta saatuun palautteeseen, Jouko Purontakanen sanoo. Hän ko-rostaa, että positiivinen palaute tuli aidosti eikä vain ladeltuna muodollise-na kohteliaisuutena.

Pääsihteerin mukaan osanottajiin ja vieraisiin tekivät vaikutuksen upeat ja toimivat suorituspaikat, vapaaehtoisen organisaation asiantunteva ja ys-tävällinen toiminta sekä se, että kaikissa tapahtumissa oli paljon kannusta-vaa yleisöä.

- Tampere on osoittanut tällä ja sen järjestämillä muilla kansainvälisillä arvokilpailutapahtumilla, että se kuuluu Suomen kaupunkien ehdottomaan kärkeen tapahtumien isännöinnissä. Tampere on osoittanut, että se on aina varteenotettava ehdokas valittaessa isäntäkaupunkia Suomessa järjestettävil-le urheilun kansainvälisille ja myös kansallisille arvokilpailuille.

Tenniksen lajivastaava Hannu Granroth informoi pelaajia tulevasta ottelusta Tampereen Tenniskeskuksessa.

Ruotsin tyttöjen koripallomaajoukkue joukkuehenkeä nostattavassa rituaalis-sa Hervannan vapaa-aikakeskuksessa.

Uintikeskuksen lasten altaat oli kisojen ajaksi tyhjennetty vedestä uima-reiden verryttelyalueeksi.

Kisapinssejä ja kännykkänumeroita vaihdettiin kisojen aikana yli kan-sallisuusrajojen.

Hollannin tyttöjen käsipallomaajouk-kue ottamassa tuntumaa Messu- ja urheilukeskuksen lattiaan.

Page 10: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

10 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Suomen joukkue esiintyi tyylikkäänä ava-jaismarssissa Hakametsän jäähallilla.

Pirkkahallin katsomot täyttyivät useaan kertaan lentopalloilun ystävistä.

Unkarin tytöt olivat aidosti kiinnostuneita Pyynikin palloiluhallin puffetista.

Voimistelun lajivastaavan Jaana Sudenvaara-Kul-malan (vas.) neuvoille oli kisoissa kysyntää.

Urheilijat viihtyivät erinomaisesti kisakylässä Teknillisen yliopiston tiloissa.

Page 11: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

11

Kisa-asuun sonnustautunut Hakametsän jäähalli toimi judo-otteluiden laadukkaana näyttämönä.

Pyynikillä ajetun pyöräilykisan tanskalainen voittaja sai tamperelaisyleisöltä lämpimät suosionosoitukset.

Page 12: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

12 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

teksti

Olympiafestivaalien avajaiset ja päättäjäiset ikimuistoiset

Tapparan taitoluistelijat

Tulishowryhmä Flamma

Jäähallin avajaisjuhlassa aito olympia-tunnelma oli käsin kosketeltavissa.

Page 13: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

13

Onnistuneiden kisajärjestelyiden

ohella myös EYOF-kisojen ava-

jaiset ja päättäjäiset olivat nappiin

osuneet ja ikimuistoiset. Olym-

piaprotokollan mukaan huolella

toteutetut avajaiset muistuttivat

läheisesti normaaliolympiaki-

sojen avajaisia pienoiskoossa.

Joukkueet ja arvovaltainen kut-

suvierasjoukko nauttivat kaikes-

ta näkemästään ja kokemastaan.

Päättäjäisissä nuorten iloa ja rie-

hakkuutta ei sadekaan pystynyt

himmentämään.

Olympiafestivaalien avajaiset ja päättäjäiset ikimuistoiset

Kisojen suojelijan Tarja Halosen seurassa avajaisiin valmistau-tumassa KOK:n suomalaisjäsen Peter Tallberg (vas.), KOK:n puheenjohtaja Jacques Rogge, Suomen Olympiakomitean puheen-johtaja Roger Talermo sekä kisojen pääsihteri Pirjo Puskala.

Tasavallan Presidentti Tarja Halosen seurueeseen avajaisissa kuului mm. pormestari Timo P. Nieminen (takana).

Kisojen päättäjäiset olivat iloiset ja nuorekkaan värikkäät.

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

Page 14: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

14 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Kaikki alkoi vuonna 2002, kun minulle Tampereen kau-pungilta soitettiin ja kysyttiin, voisiko Hämeen Urheilu ja Liikunta olla se taho, joka organisoisi tapahtuman, Ari Koskinen muistelee.

Tuo ensimmäinen puhelinsoitto liittyi kansalliseen valintaprosessiin, jossa Suomen Olympiakomitea etsi Suomesta kaupunkeja, jotka olisi-vat halukkaita tuon mittavan eurooppalaisen olympiatapahtuman jär-jestämiseen.

Tampere mukana olympiaperheen tapaamisissa- Olympiafestivaalien järjestelyistä ilmoitti olevansa kiinnostunut 12 Suomen kaupunkia, joista kukin teki oman tarjouksensa Suomen Olym-piakomitealle, Ari Koskinen muistelee. Tuon valintaprosessin voittajaksi valikoitui sitten Tampere.

- Tampereen olympiaprojektin ensimmäinen kansainvälinen esiinty-minen tapahtui suuremmassa mittaluokassa Pariisin kisoissa 2003, jol-loin Tampereelta oli delegaatio markkinoimassa Suomea ja Tamperet-ta kisakaupungiksi.

Tuosta vuodesta lähtien Tampere oli käytännössä edustettuna kaikissa Euroopan Olympiakomitean kevät- ja syyskokouksissa.

- Urheiluihmisinä me Tampereen edustajat tunsimme suurta ylpeyt-tä tuntiessamme kuuluvamme olympiaperheeseen. Samalla saatoimme todeta, kuinka arvostettu olympialiikkeen asema monissa eurooppalai-sissa maissa on.

Järjestäjille runsaasti kiitoksia

Varsinaisten kisatapahtumien onnistumiseen kaikilla keskeisillä osa-alu-eilla Ari Koskinen on erittäin tyytyväinen.

- Järjestelyt laadukkailla kisapaikoilla sujuivat, ruokailu ja majoitus oli-vat tasokkaat ja kuljetukset pelasivat. Myös koko alkuviikon vieraanani ollut EU:n urheilusta vastaava komissaari Jan Figél totesi, että Tampere järjesti myös hänen näkökulmastaan lähes täydelliset kisat.

Ari Koskinen korostaa, että onnistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman vapaaehtoisten, tamperelaisten urheiluseurojen, Suomen Olym-piakomitean ja Tampereen kaupungin keskeistä roolia kisojen järjeste-lyissä.

- Ja se mikä tässä on tietysti parasta, meillä oli viikon aikana yli 50.000 katsojaa. Ja tunnelma kisoissa oli iloinen, positiivinen ja kansainvälinen. Ekologisuus näkyi vahvana kisojen ajan ja myös taloudellisesti kokonai-suus jäi plussalle. Lisäksi on huomattava kisojen myönteinen imagovai-kutus Tampereelle, joten meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, Ari Kos-kinen summaa.

Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien ava-

jaiset Tampereen jäähallissa merkitsivät

kaikille paikalla olijoille tunnelmallista ja

ikimuistoista tilaisuutta. Erityisen vaikutta-

va tuokio se oli Hämeen Liikunta ja Urheilu

ry:n aluejohtajalle Ari Koskiselle. Hän on

yksi niistä taustahenkilöistä, jotka useiden

vuosien ajan työskentelivät tuon tapahtu-

man toteutumisen hyväksi.

HLU:n Ari Koskinen iloitsee urheiluväen yhteishengestä

”Esimerkillinen yhteistyö mahdollisti EYOF-tapahtuman onnistumisen”

HLU:n aluejohtaja Ari Koskinen suunnitteli EYOF-tapahtumaa seitsemän vuoden ajan.

Page 15: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

15

EYOF-tapahtuman avajaiset olivat HLU:n aluejohtajalle Ari Koskiselle erityisen merkitykselliset.

Tapahtuma tiivisti urheiluväen yhteistyötäAri Koskinen iloitsee siitä, että yhteen hiileen puhaltaminen urheiluväen ja kaupungin kesken on vahvistunut merkittävästi.

- EYOF-projekti on yksi esimerkki siitä, mitä järjestöt ja kaupunki voivat yhdessä saada aikaan. Ne ovat lähentyneet merkittävästi. Projekti oli kaupungin kanssa sellainen yhteistyö, joka kertoi nyt parhaalla mah-dollisella tavalla, että tässä maailmassa isoja juttuja kenenkään ei tarvit-se – eikä kannata – tehdä yksin. Kyseessä oli todellinen win-win -hanke, kun puhutaan kaupungista ja HLU:sta.

Ari Koskisen mielestä tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä Tampereen kau-pungin ja erityisesti liikuntapalvelujen kanssa..

- Tämä avaa myös uusia vaihtoehtoja ihan arkisenkin yhteistyön miet-timiseen ja arjen asioiden jakamiseen jollakin tapaa. Tampereen kaupun-gin liikuntapalvelujen ja HLU:n perustavoitteet yllättäen ovat keskenään täsmälleen samat: hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Ja näin ol-len mehän ollaan mitä herkullisin kumppani siihen.

Olympiatulen syttyminen ja sammuminen vetosivat tunteisiinMitkä sitten olivat kisojen talouspäällikkönä toimineen Ari Koskisen omat huippukohdat kisoihin ja niiden valmisteluun liittyen?

- Työpäiväni kisojen aikana alkoivat aamulla kahdeksalta ja päättyi-vät vasta puolen yön paikkeilla. Tuohon väliin mahtui paljon nähtävää ja koettavaa käydessäni eri lajien suorituspaikoilla ja toimimalla yhtenä isäntänä Tampereelle saapuneille kansainvälisille urheilun vaikuttajaper-soonille ja kotimaisten sidosryhmien edustajille.

Avajaisiin ja päättäjäisiin sisältyi monta vuotta hankkeen parissa toi-mineelle Ari Koskiselle erityistä tunnelatausta.

- Avajaisissa koin suurta ylpeyttä siitä, että tästä se nyt alkaa kaikki minkä eteen on tehty töitä. Päättäjäisiin puolestaan liittyi niin suuri mää-rä haikeutta, että on vaikea kuvitella suurempaa haikeuden tunnetta keil-

lään toisilla, kuin niillä jotka laittoivat itsensä peliin tämän tärkeän asi-an eteen. Itse olin työskennellyt tämän hankkeen eteen seitsemän vuot-ta. Tyhjä olo valtasi päättäjäisten jälkeen, että nyt se on täytetty.

Myös olympiatulen hakeminen kesäkuun alussa olympian kehdosta Ateenasta teki pitkän linjan urheilumieheen syvän vaikutuksen:

- Vaikuttavampaa ja ainutkertaisempaa hetkeä kuin se hetki, jolloin olympiatuli aidosti vanhalla perinteisellä tavalla sytytettiin, on urheilu-miehen vaikea kuvitella, Ari Koskinen muistelee.

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

Kisakylän lipputangoissa hulmusi osanottajamaiden lippujen kanssa yhteisessä rintamassa Tampereen kaupungin, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä olympiaperheen liput.

Page 16: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

16 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Tampere on viime vuosina ollut lukuisten suurtapahtumien järjestäjäkaupunki. Kilpaur-heilijoiden – aikuisten ja junioreiden – käytössä olevat suorituspaikat ovat lukuisten tapahtumien myötä tip top kunnossa. Lähivuosina kaupungin panostukset tulevat koh-distumaan perusliikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen.

TeksTi ja kuvaT: PeTri vilkko

Kaupungin rakentamat ja ylläpi-tämät kevyen liikenteen väylät sekä puistokäytävät palvelevat tuhansia tamperelaisia pyöräili-

jöitä, hölkkääjiä, sauvakävelijöitä ja rulla-luistelijoita vuoden jokaisena päivänä. Koska reitit ovat pääosin valaistuja, mahdollistuu kuntoliikunta niillä vuorokaudenajasta huo-limatta.

Ulkoilureittejä 80 kilometriä- Varsinaisesti liikuntakäyttöön rakennettuja ul-koilureittejä Tampereen alueella on yhteensä 80 kilometriä. Sulan maan aikana reitit soveltuvat mainiosti lenkkeilyyn ja talvisin hiihdon harras-tamiseen, toteaa ulkoliikuntapaikoista vastaava liikuntapalveluiden käyttöpäällikkö Esa Auvi-nen. Hänen laajaan vastuualueeseen kuuluvat uima- ja jäähalleja lukuun ottamatta myös kau-pungin hallinnoimat sisäliikuntatilat.

Suurin osa reiteistä on Auvisen mukaan aa-

muvarhaisesta iltamyöhään valaistuja.Monella eri ilmansuunnilla reitit ovat yhte-

ydessä naapurikuntien vastaavien ulkoilureit-tien kanssa.

- Hiihtäessäni Tampereen länsipuolen hiihto-reiteillä saman lenkin aikana hiihtolenkki kulki kolmen eri kaupungin eli Tampereen, Nokian ja Ylöjärven alueilla, Esa Auvinen sanoo. Eikä kyse ollut mistään Pirkan hiihdon kilometri-määristä vaan kaikki mahtui noin 30 kilomet-rin reitin sisään.

Vastaavia kunnanrajoja ylittäviä hiihtoretkiä on Auvisen mukaan Tampereelta mahdollisuus tehdä myös Kangasalan suuntaan.

Edellä mainitut neljä naapurikaupunkia ovat myös tehneet kuntarajoja ylittäviä yhteistyöso-pimuksia reittien hoidosta ja ylläpidosta.

Sitä vastoin Pirkkalan ja Lempäälään suun-taan reittien yhdistäminen on Auvisen mukaan vaikeampaa lukuisista moottoriteiden ja rauta-teiden ylityksistä johtuen.

Monipuolisia liikuntamahdollisuuksiaLenkkeilijöitä palvelevat lukuisten reittien lähtö- ja paluualueille pystytetyt kuntoiluvä-lineet lihaskunnon kohentamiseen lenkkeilyn lomassa. Näitä on mm. Kaupin urheilu- ja ulkoilupuistossa uuden huoltorakennuksen lä-heisyydessä, Kaukajärvellä Kisapirtille johtavan reitin alkupisteessä, Hervannan Suolijärvellä, Koulukadun kentällä Pyynikillä, Nekalassa sekä Ikurin Virelässä.

- Samoin uimahallit tarjoavat kuntoilijoille mahdollisuuden vesiliikuntaan miltei vuoden jokaisena päivänä aamuvarhaisesta iltaan, Au-vinen muistuttaa.

Pallopeleistä kiinnostuneille Tampereella on 7-8 tekonurmella varustettua kenttää.

Näitä ovat Ikurin Virelän välittömässä lähei-syydessä sijaitseva tekonurmikenttä, Pyynikin kenttä, Ahvenisjärven sekä Kaupin kaksi kent-tää sekä Kaukajärvellä sijaitseva tekonurmikent-

Tampereen kaupungin panostukset kohdistuvat nyt perusliikuntapaikkoihin

Esa Auvinen kannustaa tamperelaiset ylös, ulos ja lenkille!

Page 17: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

17

tä. Näiden lisäksi Kauppiin on sijoitettu Pirkka-hallilta pois siirretty tekonurmikenttä.

Koulujen pihat aktiiviseen liikuntakäyttöönViime vuosina tamperelaisten koulujen remont-tien yhteydessä on päädytty kunnostamaan myös koulujen piha-alueita entistä paremmin liikunnan harrastajia silmällä pitäen. Peruste-tut lähiliikuntapaikat ovat päivisin koulujen omassa välitunti- ja liikuntatuntikäytössä ja vastaavasti iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina lähistöllä asuvien kaupunkilaisten va-paasti käytettävissä.

Pari vuotta sitten lähiliikuntapaikka raken-nettiin remontin yhteydessä Tammelan kou-lun piha-alueelle, ja kuluvan vuoden aikana vastaavanlainen kenttä rakennettiin Nekalan koulun pihaan.. Kaukajärven koulun pihasta puolestaan löytyi sopiva sijoituspaikka jalka-pallon naisten EM-kisojen aikana Keskusto-rilla olleelle tekonurmipäällysteiselle minijal-kapallokentälle.

Myös jääkiekkokaukaloita tullaan Auvisen mukaan tulevana talvena jäädyttämään nor-maaliin tapaan, mikäli riittäviä pakkaskausia talven aikana kertyy. Sovitun työnjaon mu-kaan luonnonjääkaukaloiden jäädytys ja kun-nossapito kuuluu kaupungin vihertuotannon vastuualueeseen.

- Pysyvämpi ja käyttökustannuksiltaan käyt-täjää kohden varmasti edullisempikin ratkaisu olisi tekojääratojen rakentaminen, mutta ny-

kyisen taloustilanteen vallitessa niitä saataneen vielä odottaa, Esa Auvinen sanoo.

Yhdeksi potentiaaliseksi tekojääradan sijain-tipaikaksi Auvinen mainitsee Sorsapuiston ken-tän, joka näillä näkymin säilyy lähistöllä sijait-sevien noin kymmenen koulun liikuntatunti-käytössä sekä muiden harrastajien käytettävissä mahdollisen suurhallin sijaintipaikan löydyt-tyä toisaalta.

- Käytettävissä olevista taloudellisista resurs-seista sekä poliittisten päättäjien tahdosta on kiinni, milloin tekojääratahanke menee eteen-päin, Auvinen toteaa.

Tampereen hiihtoreitit tulleet tutuiksi Kokonaisuutena Esa Auvinen on varsin tyy-tyväinen siihen, mitä liikuntamahdollisuuk-sia kaupunki tarjoaa asukkailleen verorahojen vastineeksi.

- Tarjontansa suhteen ei Tampereen todella-kaan tarvitse hävetä muiden paikkakuntien rin-

nalla, Esa Auvinen vakuuttaa. Monenlaisissa urheilun ja liikunnan järjes-

tötehtävissä vuosien varrella mukana ollut Au-vinen tunnustautuu itse erityisesti maastohiih-don ystäväksi. Hänen vuotuiset hiihtokilomet-rinsä ovat vaihdelleet lumitilanteen mukaan kunnioitettavassa 1.000 – 2.000 kilometrin haarukassa.

Yhdeksänkymmenen kilometrin mittaisen Pirkan Hiihdon Niinisalosta Tampereelle hän on urakoinut virallisesti peräti 30 kertaa. No-peimmillaan kuninkuusmatka on taittunut hä-neltä kuuden tunnin pintaan. Kunto on peräi-sin kotikaupungin hyvin hoidetuilta laduilta sekä osaksi myös Lapin lumilta.

- Sen verran Tampereen ladut ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi, että karttojen tai opas-taulujen apua en enää hiihtoreissuillani tarvit-se, toteaa jo kymmenvuotiaana hiihtoon hu-rahtanut käyttöpäällikkö.

Hän myös muistaa samaan hengenvetoon ke-haista Tampereen hiihtoreittien kunnossapidos-ta vastaavien latumiesten ammattitaitoa ja esi-merkillistä asennetta työtään kohtaan.

Kaukajärven koulun uusi jalkapallon “ministadion” on myös iltaisin ahkerassa käytössä.

Nekalan koulussa liikuntatunteja pitävä Hannu Kuronen iloitsee koulun pihan uusista liikuntamahdollisuuksista. Lähes 250 liigaottelua pelanneena Ilveksen keskushyökkääjänä hän itsekin osallistuu mielellään höntsäämään oppilaiden kanssa.

Liikuntapalvelujen käyttöpääl-likkö Esa Auvinen kannustaa tamperelaisia käyttämään hy-väksi tarjolla olevia monipuo-lisia liikuntamahdollisuuksia.

Page 18: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

18 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Suomen suurimmalle nyrkkeilyseuralle mo-nessa mukana oleminen on tuttua jo vuosi-kymmenten ajan.

Nyrkkeilykoulut suosittujaLajinsa uranuurtajana TVS perusti maamme ensimmäiset nyrkkeilykoulut 1970-luvun al-kupuolella.

Joka kevät ja syksy käynnistyvien TVS:n junioreille suunnattujen nyrkkeilykoulujen suosio on säilynyt korkeana.

- Tälläkin hetkellä 11 valmentajaa tutus-tuttaa lapsia ja nuoria nyrkkeilyn saloihin, sa-noo TVS:n toimistolla työskentelevä Anna Laukkanen. Vuosittain nyrkkeilykouluis-samme opettelee nyrkkeilyä 100-150 juni-oria. Joukossa on runsaasti myös maahan-muuttajataustaisia, joille lajin parissa muka-na olo tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päästä kiinni normaaliin suomalaiseen elä-mänmenoon.

Näistä junioreista kilpanyrkkeilyn puolel-

le löytää tiensä joka vuosi kymmenkunta in-nokkainta, toiset kokeilevat kehässä yhden ottelun verran kun taas toiset jatkavat aina aikuisten arvokilpailumitalisteiksi. Juniorei-den ikä vaihtelee kymmenestä ikävuodesta kahdeksaantoista.

Kilpailevia junioreita on seurassa vuosit-tain 30-50. Menestys nuorten luokkien mes-taruuskilpailussa on ollut erinomaista kautta TVS:n historian.

Monipuoliset treenit antavat osteoporoosille kyytiä Kuntoilumuotona nyrkkeily yleistyi maas-samme 1990-luvulla, tosin TVS:ssa tätäkin oli jo kokeiltu kaksi vuosikymmentä aikai-semmin.

- Nykyään seuran kuntonyrkkeilytreenit ovat niin suosittuja, etteivät kaikki haluk-kaat mahdu aina mukaan, toteaa itsekin kun-tonyrkkeilykärpäsen purema Anna Laukka-

Tammer Turnausta järjestävä Anna Laukkanen tutustui syksyllä Milanon MM-turnaukseen.

Tampereen Voimailuseura on vuonna 1931 perustettu nyrkkei-lyn erikoisseura. Voimailuseurassa, tai lyhyemmin TVS:ssa on toistatuhatta jäsentä, joista toiset harrastavat nyrkkeilyä kil-pailumielessä, toiset tehokkaana kuntoilumuotona. Joukkoon mahtuu myös iso joukko talkoolaisia tuomareita ja muuten vaan

nyrkkeilystä kiinnostuneita. Tänä syksynä perinteikäs seura järjestää kansainvälisen Tammer Turnauksen nyt jo 30:nnen kerran.

Nyrkkeily tekee Tamperetta tunnetuksi maailmalla

Tammer Turnauksella 30-vuotisjuhlat

Jyri Naskali kohtasi Ali Hallabin vuo-den 2006 Tammerissa ja joutui tote-amaan ranskalaisen paremmakseen. Nähtäväksi jää, kuinka moni suoma-lainen yltää finaaliin tänä vuonna.

Page 19: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

19

Oppinsa Laukkanen sai seuran edelliseltä pu-heenjohtajalta, Tammer Turnauksen isältä, Suo-men nyrkkeilyliiton pitkäaikaiselta puheenjoh-tajalta Tauno Salmiselta.

Liikuntaneuvos Salminen luotsasi Voimai-luseuran ja Tampereen nyrkkeilyn nykytasol-leen kansainväliseen tietoisuuteen vastaamalla vuoden 1981 EM-nyrkkeilyiden ja 1993 MM-nyrkkeilyiden onnistuneista järjestelyistä..

Pyynikin kehässä juhlitaan 30-kymppisiä lokakuussaTänä syksynä nämä kaksi tamperelaisen nyrk-keilyn avainhenkilöä ovat tiimeineen toteutta-massa jo 30. kerran Tampereella järjestettävää Tammer Turnausta.

Tauno Salminen loi 1970-luvulla turnauk-sen, jonka ansiosta koko nyrkkeilymaailma tun-tee Tampereen.

Tammer Turnaus, sen harjaantunut kisa-koneisto ja reilu urheilutunnelma ovat maail-mankuuluja, ja juuri siksi Tampere on houkut-telee vuosi toisensa jälkeen yhä kiinnostavam-pia joukkueita.

- Yksi Tammer Turnauksen mahdollistajista on Tampereen kaupunki, jonka tuki turnauk-selle on ollut yhtä tärkeä kuin oli aikanaan Sal-misen visio tulevasta suurtapahtumasta, toteaa turnauksen kansainvälisistä suhteista viimeiset kaksi turnausta vastannut Anna Laukkanen.

Joka lokakuu Tampere houkuttelee Pyyni-kin pätsiin 65-130 nyrkkeilijää kaikista maan-osista.

- Juhlaturnauksen kunniaksi saamme jäl-leen nauttia myös USA:n iskijöiden taidon-näytteistä Tammerissa, kun Tampereen ystä-vyyskaupungista Syracusasta saapuu joukkue ystävämme Tom Coulterin johdolla, paljastaa Anna Laukkanen.

Tunnetuin Tammer Turnaukseen tähän men-nessä osallistunut amerikkalainen on raskaan sarjan maailmanmestari Mike Tyson, joka ama-töörivuosinaan kävi hakemassa ottelutuntu-maa Pyynikillä.

Tauno Salminen toinen vas. ja Aarno Laukkanen toinen oik. juhlivat 25-vuotiaan Tam-mer kehän äärellä vuonna 2005 yhdessä teknisten valvojien Emil Jetshevin ja Danilo Iva-novitsin kanssa.

Säkkiin lyödessä katoaa niin stressi, mur-heet sekä pelko osteoporoosista.

Maarit Teuronen on vastannut TVS:n viimeisimmästä menestyksestä iskemällä kaksi arvokisamitalia 2000-luvulla.

Hervannan salilla juniorit harjoittelevat kolmesti viikossa.

nen. Kaksi kertaa vuodessa käynnistyvät kurssit vetävät sekä syksyllä että keväällä yli kolmesa-taa kuntoilijaa salille ja silti tulijoita olisi vie-lä enemmän.

Kuntonyrkkeilyn puolesta puhujat markki-noivat lajia hyvänä keinona ehkäistä osteopo-roosia sekä kuntoilumuotona, joka kuormittaa monipuolisesti koko kroppaa.

- Kuntonyrkkeilyryhmiä voisimme vetää useita päivittäin, jos vain löytyisi lisää treeniti-laa, sillä tulijoita riittää. Välillä tuntuu todella harmilliselta todeta, ettei ryhmään enää mah-du lisää harrastajia. toteaa TVS:n kuntonyrk-keilyvastaava Jukka Vahter.

Menestyksekäs 2000-lukuAikuisten kilpanyrkkeilyssä 2000-luku on ol-

lut seuran toiminnassa menestyksellinen.Heti vuosituhannen alussa Juha Ruokola

voitti kotikaupungissaan Tampereella järjeste-tyissä EM-kilpailuissa pronssia, mikä huipen-si myös järjestelyidensä suhteen nappiin men-neet kisat.

Muutama vuosi myöhemmin sai TVS jälleen nauttia arvokisamenestyksestä, jopa kahdesti, kun kaikkien aikojen ensimmäinen nyrkkei-lyn naisten Suomen mestari Maarit Teuronen palasi Tampereelle vuosina 2005 ja 2006 EM-kilpailuista pronssimitalit mukanaan.

Myös kotimainen menestys on seuran nyrk-keilijöillä ollut erinomaista.

Voimailuseuran nokkamiehinä on ollut usei-ta vahvoja persoonia ja nyrkkeilyn suuria ys-täviä.

Vuodesta 1994 puheenjohtajan nuijaa hei-luttanut Aarno Laukkanen on itsekin seuran junioritoiminnan kasvatteja, ja kokenut uran niin maajoukkueiskijänä, valmentajana kuin kansainvälisen tason tuomarinakin.

Vuoden 2000 EM-nyrkkeilyt toteutettiin Laukkasen organisoimana. Nähtäväksi jää, mitä muita suunnitelmia yhdellä maan näkyvimmis-tä nyrkkeilypersoonista on tamperelaisen nyrk-keilyosaamisen pitämiseksi maailman kartalla myös tulevaisuudessa.

Page 20: Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

20 Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Kolu

mni

Tampereen Liikuntasanomat 2/2009

Urheiluseuroilla uskomaton urakkaPäättäjien jopa kestoaiheeksi on juurtunut kuntien heik-kenevä talous. Urheiluväki ymmärtää heti, miten tämä konkretisoituu seuroissa. Tylysti voi todeta, että olemme pian paniikissa kuin autoon kesähelteellä unohdetut ajokoirat.

Kun kuntien talous tökkii, tilanteen korjaamiseksi käy-tetään lama-aikanakin keinoja, jotka yllättävät lähinnä yksinkertaisuudellaan. Tämä tarkoittanee liikuntapalveluissa esim. tilavuokrien tarkistuksia ja tietysti käyttäjien kannalta aivan väärään suuntaan.

Ilman tarkkoja lukujakin jokainen ymmärtää, että liikunta-palvelujen pienestä budjetista seuroilta kerättävillä maksuilla parsitaan vain verkkosukkien reikiä. Rohkenen jopa väittää kaupungin säästävän enemmän luopuessaan tyystin salien maksujen työläästä keräämisestä..

Urheiluseura ei ole kokemuksestani raha-automaatti ja sitä-kin raapaisee talouslama samalla viiveellä kuin kuntaakin, ehkä aavistuksen syvemmältäkin. Tilanne on jopa absurdi. Kunta siirtää vaikeudet kolmannelle sektorille, kun pitäisi sitä vastoin monin tavoin kannustaa ihmisiä vaikeina hetkinä yhteisölliseen toimintaan.

Turun mallia kannattaisi harkita

Perustamperelaisena ei ole aivan mutkatonta ottaa vinkkiä Turun mallista, mutta siellä on ainakin liikuntapaikkojen vuokraus hoidettu urheiluseuroja tyydyttävällä tavalla. Tilat ovat alle 18-vuotiaiden ohjaustoiminnan osalta maksutto-mat. Tätä on meilläkin ehdotettu, mutta asia karkaa vain aivan väärään suuntaan.

Myönnettäköön, että aikuisliikkujille, höntsyporukoille jne vuokrat ovat kohtuulliset. Junioreita ei voi päästää keskenään saliin, pienikin ryhmä vaatii aina ohjaajan tai valmentajan. Ja vetäjän pitää saada edes pieni korvaus.

Seurojen varainhankinnasta kertyneet rahapurot voitaisiin käyttää tamperelaisia enemmän hyödyttävällä tavalla kuin ohjata ne kaupungin pohjattomaan kassaan.

Olosuhteet eivät ole esteenä

Tampereen urheilupaikat ovat pääosin kunnossa, mutta toki toivelistalla on edelleen monia kohteita. Omassa luettelossani ykköseksi nostaisin lähiliikuntapaikat erityisesti koulujen

käyttöön. Toiseksi nykyisten tilojen käytön järkeistämi-nen: aikuisten liikunta ulos saleista ja nuorille inhimilli-set harjoitteluajat, Pirkkahallikompleksin sekakäyttöön pelisäännöt jne.

Nykyiset liikuntapaikat on pidettävä kunnossa, uudisra-kentaminen pitää perustaa liikuntapalvelujen strategiaan, johon seuratkin ovat antaneet puumerkkinsä.

Liian usein kitistään olosuhteista, mutta monesti nurinoilla peitetäänkin vain omaa saamattomuutta. Seurassani on ollut tavoite, ettei välttämättä ole vain paljon toimintaa, vaan järjestetty toiminta olisi laadukasta. Seurat voivat vaa-tia yhtä jos toista, mutta vastavuoroisesti niiden on voitava täyttää omat lupauksensa kaupungin suuntaan

Millaista on urheiluseuratoiminta 10 vuoden kulut-tua?

Pienemmät yhdistykset katoavat, vahvat seurat jopa vah-vistuvat. Huollettavien määrä väestöstä lisääntyy, ja jotkut liikuntaseurat keskittyvätkin vain aikuisliikuntaan ilman kilpailullisia tavoitteita.

Vapaaehtoistoiminta lisääntyy ja ainakin eri kilpailuprojek-teihin saadaan edelleen toimijoita. Perinteinen seuratyö on edelleen yleishyödyllistä, osakeyhtiömäinen viihdeurheilu erkaantuu, kun kunta ei rakenna sille enää urheilupyhättö-jä. Ja varma olen siitäkin, että aikuisten liikunnan pyörit-täminen on merkittävä business yksityiselle sektorille.

Pyrintö on toiminut vuodesta 1896 ja se on ilmiö myös vuonna 2020!

jarmo HakanentoiminnanjohtajaTampereen Pyrintö r.y.