talousarvio vuodelle 2017, sekä talous- ja toiminta ... · päärakennuksen sisäremontti vuosina...

2017

Valtuusto

8.12.2016 § 51

Talousarvio vuodelle 2017, sekä talous- ja toiminta-

suunnitelma vuosille 2017 - 2019

1

Sisällysluettelo

I Ohjaus ........................................................................................................................................................ 3 1 Kunnanjohtajan johdanto ....................................................................................................................... 3 2 Inarin visio ja kuntastrategia .................................................................................................................. 5 3 Kunnan taloussuunnittelun pohja ja tasapainotus .................................................................................. 7 4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet ............................................... 7 5 Taloudellinen kehys ............................................................................................................................. 11

6 Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne ja sitovuus ................................................. 11 7 Tavoitearvot ......................................................................................................................................... 14

II Tuloslaskelma ........................................................................................................................................ 16 1 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ..................................................................................................... 18 2 Valtionosuudet ..................................................................................................................................... 19 3 Poistot................................................................................................................................................... 19

III Rahoituslaskelma ja lainakanta ......................................................................................................... 19

IV Käyttötalous ......................................................................................................................................... 23 1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi) ............................................................................... 25

1.1 Valtuusto ....................................................................................................................................... 25 2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet ......................................................................................................... 25

2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet .............................................................................. 26

3 Kunnanhallitus ..................................................................................................................................... 26

3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta .................................................................................................. 27 3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta .................................................................................................. 28

3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto ...................................................................................................... 28 3.4 Eläkemenot.................................................................................................................................... 29

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta............................................................................................................... 29

4.1 Avohoito........................................................................................................................................ 32 4.2 Laitoshoito ja asumispalvelut........................................................................................................ 33

4.3 Lääkäritoiminta ............................................................................................................................. 34 4.4 Sosiaalityö ja toimeentuloturva ..................................................................................................... 35 4.5 Suun terveydenhuolto ................................................................................................................... 36

4.6 Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseututoimi ................................................ 37 5 Erikoissairaanhoito............................................................................................................................... 38 6 Sivistyslautakunta ................................................................................................................................ 39

6.1 Varhaiskasvatus ............................................................................................................................ 39 6.2 Esi- ja perusopetus ........................................................................................................................ 41 6.3 Lukiokoulutus ............................................................................................................................... 42 6.4 Vapaa-aikapalvelut ........................................................................................................................ 43

7 Tekninen lautakunta ............................................................................................................................. 45

7.1 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntasuunnittelu ................................................................................ 46 7.2 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntarakentaminen ............................................................................ 46 7.3 Tekninen lautakunta / Rakennusvalvonta ..................................................................................... 47 7.4 Pelastuslaitos ................................................................................................................................. 47

V Investoinnit ............................................................................................................................................ 48 Investoinnit 2017-2019 ........................................................................................................................... 49

VI Liikelaitokset ja taseyksiköt ............................................................................................................... 55 Elinkeinot & kehitys Nordica ................................................................................................................. 55

2

Elinkeinot & kehitys Nordican tuloslaskelma .................................................................................... 57

Ruokapalvelu liikelaitos .......................................................................................................................... 58 Ruokapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma ......................................................................................... 60 Ruokapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma .................................................................................... 61

Tilapalvelu liikelaitos .............................................................................................................................. 62 Tilapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma ............................................................................................. 64 Tilapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma ........................................................................................ 65

Kalatalouden kehittämisrahasto .............................................................................................................. 66 Kalatalouden kehittämisrahaston tuloslaskelma ................................................................................. 67

Kalatalouden kehittämisrahaston rahoituslaskelma ............................................................................ 68 Saariselän kehittämisrahasto ................................................................................................................... 69

Saariselän kehittämisrahaston tuloslaskelma ...................................................................................... 70

Saariselän kehittämisrahaston rahoituslaskelma ................................................................................. 71

VII Henkilöstöohjelma ............................................................................................................................. 73

VIII Soten vaikutus Inarin kunnan talouteen vuodesta 2019 vuoteen 2023 ........................................ 81

3

I Ohjaus

1 Kunnanjohtajan johdanto

Ensi vuoden talousarvion laadintaa ja talous- ja toimintasuunnitelmaa vuosille

2017–2019 on laadittu usealla tavalla arvioiden aikaisemmista poikkeavissa

olosuhteissa. Suunnittelun perusteetkin muuttuivat syyskuussa (12.9.2016)

pidetyn valtuustoseminaarin jälkeen vielä samalla viikolla. Suunnittelun poh-

jana olleet verotulo- ja valtionosuusennusteet poikkesivat merkittävästi uusis-

ta arvioista, joiden mukaan kunnan verotulot ja valtionosuudet ensi vuonna

ovat 0,7 milj. euroa pienemmät.

Ensi vuoteen kohdistuu poikkeuksellisen suuria kertaluontoisia eriä; pitkään

vireillä ollut ja kunnankin ajama Nellimintien peruskorjaus käynnistyy, sa-

moin kuin kunnan omiin toimintoihin kuuluva Männikön palvelukodin perus-

korjaus. Nellimintiehen kunta on sitoutunut antamaan 0,8 milj. euron avus-

tuksen ja Männikön palvelukodin korjauksen väistötilojen kustannukset ovat

arviolta 0,515 milj. euroa. Edellä olevat tulojen vähennykset ja kertaluontoi-

set menot ovat siis yhteensä n. 2,1 milj. euroa. Ilmeistä on, että kunnan kassa-

tilanne tulee ensi vuonna tilapäisesti heikkenemään.

Valtuustoseminaarissa esiteltiin investointitarpeita. Suurin yksittäinen inves-

tointi ensi vuodelle on Männikön palvelukodin peruskorjaus, jonka nettokus-

tannusten arvioidaan olevan 1,6 milj. euroa. Kustannusarvio on kuitenkin sen

verran vanha ja suunnittelu keskeneräinen, että lopulliset kustannukset sel-

viävät vasta urakkatarjousten ratkettua. Vaarana on, että kustannukset nouse-

vat. Seminaarissa esiteltiin alustavasti ja sivistyslautakunta on myöhemmin

päättänyt esittää Ivalon kouluratkaisuihin investointeja Ivalon yläasteelle ja

ala-asteelle. Investointien kustannusarviot vaihtelevat 9-15 miljoonaan eu-

roon. Investoinnit ovat niin suuria, että niiden toteuttamisella ja toteuttamis-

vaihtoehdolla on vaikutusta sekä kunnan kykyyn investoida tulevaisuudessa

että kunnan tuloveroprosenttiin. Jos investoinnit toteutetaan perinteisinä pää-

omahankkeina, kunnan investointikyky romahtaa nykyisestä. Käyttötalous-

vaikutteisena investoinnit vaikuttavat kunnan veroprosenttiin sitä nostavasti.

Kunnan investointisuunnitelmia käsiteltäessä kunnanhallitus joutui totea-

maan, että ei ole tarpeellista tietopohjaa nykyisten kiinteistöjen kunnosta ja

käyttökelpoisuudesta. Kunnanhallitus päätti maaliskuun alussa 2016 kiireelli-

sesti käynnistää toimitilaohjelman. Ohjelmaa ei ole käynnistetty niin, että sen

tulokset olisivat käytettävissä taloussuunnitteluaikataulun edellyttämästi. Si-

vistyslautakunta on esittänyt ohjelman toteuttamiseen varattavaksi määräraha

ensi vuodelle nimikkeellä kiinteistöselvitys. Tähän sisältyy myös kiinteistöjen

kuntotutkimus, jotta saadaan nykyistä tarkempaa tietoa mm. kiinteistöjen si-

säilmaan vaikuttavista tekijöistä. Vasta selvityksen valmistuttua on mahdol-

lista päättää jatkotoimenpiteistä.

Investointiohjelmaa nyt käsiteltäessä tulisi pystyä olemaan maltillinen ja

odottaa kiinteistöselvityksen tulokset. Selvitettäviä kiinteistöjä ovat koulu-

4

kiinteistöjen lisäksi mm. Ivalon urheilutalo ja Saariselän päiväkoti. Näiden to-

teuttamisesta on erilaisia näkemyksiä ja tarvitaan lisätietoja. Näitä toivotta-

vasti saadaan kiinteistöselvityksestä. Nykyisillä tiedoilla ei ole edellytyksiä

nostaa yksittäisiä investointeja toisten edelle eikä edes arvioida peruskorjauk-

sen tai uudisrakentamisen tarpeita.

Taloussuunnittelun ja ylipäänsä suunnittelun tueksi valmisteltiin ja valtuusto

syyskuussa osittain hyväksyi uuden kuntastrategian. Strategia ja erityisesti

sen tuloksen kertova kehittämiskiekko ovat innovatiivisuutta parhaimmillaan

ja antavat monella tapaa apua kunnan käytännön työhön. Strategiatyön alulle-

panijana ja merkittävänä toteuttaja oli uusi vuoden 2015 syyskuussa työnsä

aloittanut kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen, joka hoiti kunnanjohtajan virkaa ai-

noastaan vuoden ja yhden kuukauden. Taloussuunnitteluun ja kunnan toimin-

nan suunnitteluun ei voi olla vaikuttamatta kunnan keskeisimmän viranhalti-

jan puuttuminen. Tätä kirjoitettaessa uuden kunnanjohtajan valintaprosessi on

vielä kesken.

Suurin ja merkittävin kunnan toimintaan vaikuttava asia on valtakunnallinen

sosiaali- ja terveystoimen uudistus (sote), jonka pitäisi tulla voimaan vuoden

2019 alussa. Nyt suunnittelu on tehty vuoden 2019 osalta niin kuin soteuudis-

tus ei toteutuisi, mutta suunnitelmaan on liitetty Perlacon Oy:n selvitys

soteuudistuksen taloudellisista vaikutuksista vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Selvityksen mukaan Inarin kunta olisi yksi uudistuksen voittajakunnista. Uu-

distuksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat niin mittavat, että

niitä on vaikea vielä täysin hahmottaa. Uudistuksella on vaikutuksia myös

kunnan hallintoon sekä kunnan että kuntakonsernin organisaatioon ja kunnan

taloudelliseen ja toiminnalliseen asemaan. Strategiatyössä on esitelty ajatuk-

sia uudesta kunnan ja kuntakonsernin organisaatiosta, josta päätetään sen jäl-

keen kun uusi kunnanjohtaja on aloittanut työnsä. Uusi hallinto-organisaatio

tulee voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa.

Pentti Tarvainen

vs. kunnanjohtaja

5

2 Inarin visio ja kuntastrategia

6

Inarin Luonto

• Inarin luonto on suurin voimavaramme sekä konkreettisesti että emotionaali-sesti

• Uuden strategian ohjaamana ja sen hengessä kunta alkaa ideoida, kuinka kerä-tä ja jakaa ajankohtaista ja ehdottoman objektiivista tietoa Inarin luonnon ti-lasta, kehityksestä ja näkymistä

• Tavoitteena tuottaa luontoomme liittyvää tutkittua ja käyttökelpoista tietoa mahdollisimman moniin käyttötarkoituksiin

• INARIN LUONTO on kunnan ylläpitämä avoin ja luotettava lähde kaikkien kun-talaisten, elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen avuksi sekä iloksi

• Inarin Luonto –seminaari Suomen 100-v juhlavuonna 2017

7

3 Kunnan taloussuunnittelun pohja ja tasapainotus

Kunnanhallitus antoi kokouksessaan 4.7.2016 (päivätty 2.6.2016) vuoden

2017 talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laadintaohjeet, joiden

mukaan taloussuunnittelun lähtökohtana ovat 19 %:n tuloveroprosentti sekä

nykyiset kiinteistöveroprosentit. Suunnittelu on lähtenyt siitä, että peruskun-

nan lainamäärä pysyy suunnittelukaudella kesimäärin alle 2400 euroa asukasta

kohti.

Kunnanhallitus päätti, että taloussuunnittelukehys on kuluvan vuoden talous-

arvion toteutuma ja erikseen mainituista muutoksista aiheutuvat lisäykset tai

vähennykset. Vuosien 2018–2019 kehyksiin otettiin 1 % nousu sisältäen nii-

den vuosien henkilöstä ja toiminnasta aiheutuvat muutokset, jotka on selostet-

tava ja perusteltava erikseen.

Valtuusto lähetekeskustelun (12.9.2016) jälkeen sekä verotuloennustetta että

valtionosuusarvioita jouduttiin pienentämään yhteensä 0,7 milj. euroa. Ensi

vuoden kassatilanteeseen vaikuttavat heikentävästi kertaluontoiset erät

(Nellimintie yhteensä 0,8 milj. euroa ja Männikön palvelukodin väistötilat

0,515 milj. euroa)

Kunnanhallitus käsitteli 19.9.2016 kokouksessaan mahdollisia lähetekeskuste-

lun aiheuttamia muutoksia talous- ja toimintasuunnitelmaan. Kunnanhallitus

teki taloussuunnittelukehykseen teknisen tarkistuksen liittyen tilojen vuokriin

ja lisäksi joitakin muita lisäyksiä. Kaikkia hallintokuntien lisäyksiä ei hyväk-

sytty (Nordica).

Taloussuunnittelun pohjaan ja tasapainotukseen vaikutti eniten Ivalon koulu-

hankkeiden toteuttaminen. Sivistyslautakunta oli esittänyt kalusteineen kym-

menen miljoonan hankeen toteuttamista rakentamisen (9 M€) toteuttamista

vuokrahankkeena, mikä olisi edellyttänyt tuloveroprosentin nostamista 19,75

%:iin.

Kunnanhallituksessa 17.10.2016 jouduttiin toteamaan, että sillä ei ole riittäväs-

ti tietoja, jotta pystyttäisiin ensi vuonna taloudellisesti varautumaan millään

muulla tavalla kouluhankkeen toteuttamiseen kuin varaamalla tilapalveluun

0,1 milj. euron määrärahan kiinteistöselvityksen tekemiseen. Kouluhankkeen

suunnitteluun on varattu 0,15 milj. euron määräraha sivistystoimen käyttöta-

louteen, jonne suunnitteluvuosille 2018–2019 on varattu määrärahat koulu-

hankkeen toteuttamiseen vuokraperiaatteella. Veronkorotusesityksestä ensi

vuodelle luovuttiin.

4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet

Inarin kunnan omistajapolitiikan pitkän aikavälin tarkastelu ja kytkeytyminen

kuntakonserniin hoidetaan tavoitteenasetteluna talousarvio- ja toimintasuunni-

telmassa tuleville suunnitteluvuosille. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet kun-

nanhallitus toimeenpanee antaessaan toimivaltuudet yhtiökokousedustajalle

vuosittaiseen yhtiökokoukseen. Vuonna 2016 käynnistyvään kuntastrategia-

8

työhön liittyen Inarin kunta tulee tarkastelemaan konsernirakennettaan sekä

omistajuuden että toiminnan osalta.

Valtuusto määrittelee määräysvallassaan oleville yhteisöille (yhtiöt, säätiöt)

seuraavat sitovat tavoitteet ja toimintaperiaatteet:

1. Inarin kunnan omistamien yhteisöjen toiminnan tulee olla vakiintuneessa

vaiheessa kannattavaa, mikä merkitsee tehokasta ja kilpailukykyistä toi-

mintaa.

2. Toimiva johto ja lakien mukaiset toimielimet vastaavat yhteisöjen tulok-

sesta sekä tekevät toimintaa koskevat päätökset.

3. Konserniyhteisöjen henkilöstöpolitiikassa tulee noudattaa kunnanhallituk-

sen 6.10.2014 hyväksymiä Inarin kuntakonsernin henkilöstöperiaatteita ja

-ohjeita.

4. Konserniyhteisöjen varsinaiseen toimintaan kuulumattomat (yhtiöjärjes-

tyksen toimialan ylittävät) tai siihen vain epäsuorasti liittyvät toimenpiteet

ja investoinnit sekä niiden rahoitus eivät ole mahdollisia.

5. Konserniyhteisöjen tulee toimia vastuullisesti niin taloudellisesti, sosiaali-

sesti kuin ekologisestikin ja vastata näiltä osin paikallisesti asiakkaiden ja

kuntalaisten vaatimuksiin, erityisesti kannattavuutensa, tuottavuutensa ja

kilpailukykynsä aktiivisella tiedottamisella perustellen.

6. Lähtökohtana on, että konserniyhtiöihin sidotulle kunnan omaisuudelle

saadaan kohtuullinen tuotto, joka otetaan huomioon osinkotavoitetta mää-

riteltäessä.

Kunnan yhteisöjen erityistavoitteet vuosille 2017–2019

Inergia Oy (konserni)

1. Inergia – konsernin tavoitteena on 17 %:n liikevoitto ja tuloutus 60 %

(noin 800 000 €) tilikauden tuloksesta.

2. Lämmön, sähkön ja veden hintataso pidetään mahdollisimman alhaisena

tulostavoitteesta tinkimättä.

Inarin Kiinteistöt Oy (konserni)

1. Inarin Kiinteistöt Oy osallistuu omalta osaltaan ja yhteisesti sopien kunta-

konsernissa tapahtuviin omaisuuden järjestelyihin.

2. Inarin Kiinteistöt Oy vastaa kuntakonsernin kiinteistönhuollosta ja laitos-

huollosta kunkin yksikön kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisessa

laajuudessa.

3. Inarin Kiinteistöt Oy hoitaa kuntakonsernin rakennuttamispalveluita tarvit-

taessa ja erikseen niin sovittaessa.

4. Inarin Vuokra-asunnot Oy:n omaisuuden arvon säilyttämisestä huolehdi-

taan oikea-aikaisilla peruskorjauksilla taloudelliset resurssit huomioiden.

9

5. Inarin Vuokra-asunnot Oy vastaa perusparannusinvestointien omarahoi-

tusosuudesta yhdessä emoyhtiön kanssa. Omarahoitusosuuden turvaa-

miseksi yhtiö kerää vuokrien yhteydessä 0,50 €/m2/kk.

6. Inarin Vuokra-asunnot Oy vastaa tarvittavan uudistuotannon toteuttamises-

ta ja rahoituksesta hankekohtaisesti emoyhtiön kanssa sovitulla tavalla.

7. Inarin Kiinteistöt Oy pyrkii myymään As Oy Inarin Vuopajanrannan ja As

Oy Inarin Rajanraidon osakkeet markkinahintaan vuosien 2017 – 2019 ai-

kana. Em. osakkeiden myynnistä saaduilla tuotoilla rahoitetaan Inarin

Vuokra-asunnot Oy:n uudisrakennus- ja peruskorjausinvestointien omara-

hoitusosuutta.

8. Keskinäinen KOy Sevettijärven palvelukeskus toiminnallaan mahdollistaa

sekä koulu- että terveysasematoiminnan jatkumisen yhtiön omistamissa

toimitiloissa sekä omalta osaltaan mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-

asuntojen saatavuuden yhtiön omistamissa rakennuksissa.

9. Inarin kiinteistöt Oy:n ja Inarin vuokra-asunnot Oy:n fuusio toteutetaan

niin, että Inarin vuokra-asunnot Oy:stä tulee emoyhtiö ja Inarin kiinteistöt

Oy jää tytäryhtiöksi siten kuin asiaa kuntastrategiatyössä on esitelty

Kiinteistökehitys InLike Oy (konserni)

1. Kiinteistökehitys Inlike kehittää aktiivisesti omia toimitilapalveluitaan ja

reagoi nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin.

2. Kiinteistökehitys Inlike pyrkii toiminnallaan mahdollistamaan erilaisten

toimitilapalveluiden kehittymistä kunnassa ja auttaa sopivien toimitilojen

löytämisessä.

3. Kiinteistökehitys Inlike Oy jatkaa yhtiön kannattavuuden parantamista

erikseen määriteltyjen kiinteistöjen realisoinnilla sekä jatkuvalla toiminnan

tarkastelulla.

Saariselkä Oy (konserni)

1. Saariselkä Oy:n osalta toteutetaan uudelleen järjestelyt siten kuin asiaa

kuntastrategiatyössä on esitelty

2. Saariselkä Oy markkinoi yhtiön itsensä ja kunnan omistamia Saariselän

rinnealueelle kaavoitettuja tontteja, tavoitteena on myydä vuoden aikana

vähintään 4 tonttia.

3. Saariselkä Oy:n tilikauden tulos on positiivinen ja se kykenee hoitamaan

lainavastuunsa tulorahoituksellaan.

MedInari Oy

1. Yhteistyön vahvistaminen paikallisen terveyskeskuksen ja LSHP:n kanssa.

2. Etäpoliklinikkatoiminnan kehittäminen paikallisesti.

3. MedInari Oy:n tarjoamien yksityisten sairaanhoitopalveluiden kehittämi-

nen.

4. Toiminnan kehittäminen Saariselällä.

10

Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy

1. Yhtiö kehittää nuorisomatkailuun liittyvää perusliiketoimintaa kannatta-

vuutta 20 000,00 € vuodessa parantaen.

2. Yhtiö kasvattaa toimintaansa edellisiin vuosiin verrattuna, johon liittyy

päärakennuksen sisäremontti vuosina 2017 – 2018, kokonaiskustannuksil-

taan n. 500 000,00 €. Hankkeen edellytyksenä on valtionavustus 70 %,

omarahoitusosuudeksi jää 150 000,00 €. Omarahoitus katetaan Inarin kun-

nan pääomalainalla. Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan päärakennuksen

perusteellinen kuntokartoitus, jonka perusteella korjaustarve budjetoidaan.

3. Yhtiö kartoittaa mahdollisuutta rakennuttaa lisäkapasiteettia mökkimajoi-

tukseen

4. Yhtiö osallistuu aktiivisesti Inarin, Lapin, Suomen ja EU- alueen nuoriso-

työn kehittämiseen.

5. Yhtiö osallistuu Inarin kirkonkylän matkailun kehitystyöhön, pääpainona

nuorisomatkailu ja luontoliikuntapalvelut.

Saariselän Siula Oy

1. Saariselän Siula Oy:n osalta toteutetaan uudelleen järjestelyt siten kuin

asiaa kuntastrategiatyössä on esitelty.

2. Valtuuston 14.11.2013 tekemän päätöksen mukaisesti Saariselän Siula

Oy:n osakkeet myydään.

Inarin Paikallisradioyhdistys ry

1. Markkinointi: kuntatiedotuksen tehostaminen, tunnettavuuden lisääminen,

some.

2. Varainhankinta: radiomainosten myyminen ja tuottaminen.

Kalotin oppimiskeskus -säätiö

1. Säätiö hoitaa sääntöjen mukaiset perustehtävät sekä ylläpitää ja kunnostaa

omistamaansa kiinteistöä

2. Säätiö etsii uuden vuokralaisen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vuok-

rasopimuksen päättymisen jälkeen syksystä 2018. Mahdollinen korjausin-

vestointi suunnitellaan tulevan vuokralaisen kanssa yhdessä ja päätetään

erikseen. Kiinteistön peruskorjaukseen kunta antaa enintään 2,5 milj. euron

vieraalle pääomalle omavelkaisen takauksen.

3. Säätiö selvittää kiinteistön myyntiä yhtenä vaihtoehtona (KH 21.11.2016).

4. Säätiö vie eteenpäin ”Ammatti omasta kunnasta” -konseptin kehittämistä

Elinkeinot & kehitys Nordican, Ruokapalvelu liikelaitoksen, Tilapalvelu liike-

laitoksen, Kalatalouden kehittämisrahaston ja Saariselän kehittämisrahaston

erityistavoitteet ovat talousarvion osassa VI ja tulos- ja rahoituslaskelmat eril-

lisessä Inarin kunnan talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman ehdo-

tukset, perustelut sekä lähdeaineisto-asiakirjassa.

11

5 Taloudellinen kehys

Koko kunnan toimintakulut ovat ensi vuonna n. 57,5 milj. euroa, joten toimin-

takulut kasvavat 2,0 %. Toimintatuottoja ensi vuonna kertyy n. 9,3 milj. euroa,

missä on lisäystä 5,0 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Menojen ja tulojen ero-

tus eli toimintakate kasvaa koko kunnassa 2,0 %. Palkkakustannusten yksittäi-

sinä suurimpina menoerinä arvioidaan pysyvän entisellään.

Verotuloennuste pohjautuu Suomen Kuntaliiton veroennustekehikkoon

(15.9.2016), jossa verotulokertymän arvioidaan kuluvan vuoden tasosta piene-

nevän noin 0,6 milj. euroa eli – 2,4 %. Ensi vuonna veroja arvioidaan kertyvän

25,3 milj. euroa. Ensi vuoden talousarvio sekä talous- ja toimintasuunnitelma

on laadittu nykyisten veroprosenttien pohjalta.

Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 23,4 milj. eu-

roa, mikä on n. 0,4 milj. euroa vähemmän kuin kuluvalle vuodelle arvioitu.

Kunnan taloudellinen tilanne aikaisempiin vuosiin verrattuna on hieman huo-

nompi. Vuosikate vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 3,2 milj. euroa ja vuoden

2016 talousarviossa vuosikatteen on arvioitu olevan n. 2 milj. euroa. Vuoden

2017 vuosikate on n. 1 milj. euroa. Se on pienempi kuin poistot, jotka ovat n.

1,6 milj. euroa. Ensi vuonna peruskunta on n. 1,4 milj. euroa ja koko kunta 0,7

milj. euroa alijäämäinen. Suunnitteluvuodet 2018 - 2019 ovat ylijäämäisiä.

Suunnittelukauden (2017–2019) investointien nettomäärä on n. 4,8 milj. euroa.

Vuoden 2017 nettoinvestoinnit ovat n. 3,8 milj. Kunta ottaa ensi vuonna lainaa

3,9 milj. Kunnan kassatilanne ensi vuonna tilapäisesti heikkenee.

6 Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne ja sitovuus

Taloussuunnitelma on laadittu kolmelle vuodelle 2017- 2019. Henkilöstöoh-

jelma ulottuu vuoteen 2021.

Talousarvioon sekä talous- ja toimintasuunnitelmaan ei ole sisällytetty lauta-

kuntien ja johtokuntien esityksiä eikä perusteluja, vaan ne ovat erillisessä asia-

kirjassa, joka ei ole valtuustoon nähden sitova. Varsinaiset valtuustoon nähden

sitovat tekstit ovat esitysten ja perustelujen pohjalta laatineet kunnanjohtaja,

hallintojohtaja ja osastopäälliköt sekä liikelaitosten ja taseyksiöiden johtajat.

Talousarvio ja talous- ja toimintasuunnitelma jakaantuu seuraaviin osiin

Ohjaus

Tuloslaskelma

Rahoituslaskelma ja lainakanta

Käyttötalous

Investoinnit

Liikelaitokset ja taseyksiköt

Henkilöstöohjelma

12

Suunnitteluasiakirjaan on lisätty HT Eero Laesterän ja erityisasiantuntija Tuo-

mas Hanelan selvitys Soten vaikutuksista Inarin kunnan talouteen vuodesta

2019 vuoteen 2023.

Tilapalvelu ja Ruokapalvelu liikelaitosten sekä erillisten taseyksiöiden kalata-

louden kehittämisrahaston ja Elinkeinot & kehitys Nordican talousarviot ja

Saariselän kehittämisrahaston tulos- ja rahoituslaskelmat ovat Inarin kunnan

talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman ehdotukset, perustelut sekä

lähdeaineisto-asiakirjassa. Näiden käyttötalous sekä investoinnit ja henkilöstö-

ohjelmat sisältyvät kunnan talousarvioon.

Valtuustoon nähden sitova asiakirja on ensi vuoden talousarvio ja kuntalain

edellyttämä taloussuunnitelma kolmelle vuodelle (suunnitelmakausi). Vuosi

2019 on otettu suunnitelmaan niin kuin sosiaali- ja terveystoimen uudistusta ei

toteutettaisi.

Talousarviota seuraava vuosi on uuden talousarvion laadinnan kehys, jota tar-

vittaessa taloustilanteen kehittyessä tarkennetaan.

Talousarvio on sitova menojen ja tulojen erotuksen eli neton osalta.

Sitovuustasoja valtuustoon nähden ovat seuraavat nettomenot (netto):

1. valtuuston netto (sisältäen mm. vaalit ja tarkastustoimen)

2. kunnanhallituksen alaisen hallinnon (sisältäen kunnanhallituksen oman

toiminnan, kunnanhallituksen muun toiminnan, hallinto-osaston ja tietohal-

linnon) ja kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden ja eläkemenojen (sisältäen

eläkemenoperusteiset ja varhemaksut) netto erikseen sekä erillisenä ta-

seyksikkönä kalatalouden kehittämisrahaston, Elinkeinot & kehitys Nordi-

can ja Saariselän kehittämisrahaston yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä

sekä investoinnit (ja muut kulut) netto

3. sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena sosiaali- ja terveystoimen ja eri-

koissairaanhoidon netto erikseen

4. sivistyslautakunnan alaisen sivistystoimen netto

5. teknisen lautakunnan alaisen teknisen toimen (sisältäen rakennustarkastuk-

sen) ja Lapin pelastuslaitoksen netto erikseen. Pelastustoimen menot on

kirjattu teknisen toimen menokohtaan samalla tavalla erillisinä sitoviksi

kuin erikoissairaanhoidon menot sekä

6. rahoitusosa: antolainojen netto ja pitkäaikaisten lainojen netto

7. tuloslaskelmaosa: rahoitustuottojen ja rahoituskulujen netto

8. Investointiosa: tulojen ja menojen erotus eli nettomenot.

Kunnan liikelaitosten ja taseyksiköiden sitovuus noudattelee kunnan muita si-

tovuusmääräyksiä. Ruokapalvelu liikelaitos sekä eriytetyt taseyksiköt kalata-

louden kehittämisrahasto, Elinkeinot ja kehitys Nordica ja Saariselän kehittä-

misrahasto ovat hallinnollisesti kunnanhallituksen alaisia. Tilapalvelu liikelai-

tos on teknisen lautakunnan alainen. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä sitovaa

on yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä sekä investoinnit (ja muut kulut) netto.

Tilivelvollisia ovat edellä olevien toimielinten jäsenet ja valtuustoon nähden

kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja toimielinten esittelijät sekä toimielimiin näh-

den niiden alaiset johtavat viranhaltijat ja laskujen hyväksyjät.

13

Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ei saa ylittää. Kuitenkin toimielinten

alaisuuteen kuuluvia määrärahoja voidaan kunnanhallituksen päätöksellä siir-

tää sitovuustasojen välillä edellyttäen, että siirrot eivät vaikuta talousarvion

loppusummaan.

Varsinainen talousarvio, taloussuunnitelma ja henkilöstöohjelma ovat kaikilta

osin sitovia. Kunnan palvelukseen otettavasta tilapäisestä määräaikaisesta (pl.

sijaiset) henkilöstöstä on oltava maininta yleisperusteluissa ja informatiivisuu-

den vuoksi myös henkilöstöohjelmassa (tilapäistä henkilöstöä ei lasketa henki-

löstön lukumäärään). Talousarvio, taloussuunnitelma ja kuntasuunnitelma ovat

sellaisenaan kunnanhallituksessa kunnanjohtajan päätösehdotusta ja valtuus-

tossa kunnanhallituksen ehdotusta, ellei toisin mainita.

Henkilöstömenoja saa käyttää vain henkilöstöohjelman mukaisen henkilöstön,

näiden sijaisten ja mahdollisesti erikseen käyttösuunnitelmissa hyväksytyn ti-

lapäisen henkilöstön palkkaukseen. Edellä oleva ei koske työllistämiseen va-

rattujen määrärahojen käyttöä.

Sellaisia vuodelle 2017 suunniteltuja toiminnallisia muutoksia tai henkilöstö-

muutoksia, joista aiheutuu kunnalle pysyviä lisäkustannuksia, ei saa panna täy-

täntöön ennen kuin vuoden 2016 tilinpäätös on valmistunut ja selvitetty, mikä

vaikutus kiinteistöselvityksellä on kunnan talouteen ja toimintaan. Muutosten

toteuttamisesta kunnanhallitus päättää erikseen. Täytäntöönpanokielto ei koske

kuntaa velvoittavia lakisääteisiä tehtäviä.

Kuntalain 64 §:n mukaiset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tietoon julkaise-

malla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kunnanhallituksen erikseen

päättämällä tavalla.

Investointiosassa määrärahat myönnetään toimielimille, jotka voivat päätöksil-

lään siirtää käyttämättömiä määrärahoja tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta

sellaisten ennalta arvaamattomien investointien kattamiseksi, joiden kustan-

nukset eivät ole korkeampia kuin varattu määräraha. Maanhankintoihin voi-

daan käyttää käyttötalouden kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin kirjattavia

maamyynnin myyntivoittotuloja.

Sellaisten hankkeiden, joiden kohdalla investointiosassa on maininta

´liittyy kiinteistöselvitykseen´, toteuttamiseen ei saa ryhtyä ennen kuin selvitys

on tehty.

Investoinneiksi kirjattavan irtaimiston tulee olla hankintahinnaltaan yli

10 000 euroa. Määrärahoja ei saa käyttää muihin kohteisiin, kuin mitä suunni-

telmassa on mainittu, jollei toimielin toisin päätä.

14

Käyttösuunnitelmat

Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat toimielimien ja osastojen määrärahat

ja tuloarviot taloudellisen vallan siirtämisen ja toiminnan tulosten vastuun

kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin ja vastaavasti investointiosassa han-

keryhmän / hankkeen määrärahat ja tuloarviot kohteisiin sekä antavat samalla

valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tarkennetut ta-

voitteet tehtäville.

Edelleen johtavat viranhaltijat voivat jakaa toimielimien vahvistamien tehtä-

vien osamäärärahat, osatuloarviot ja osatavoitteet edelleen pienempiin ja tar-

kempiin osiin.

Sen jälkeen, kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielimen tar-

vittaessa päättää talousarvion laadintavaiheessa hyväksyttyjen käyttösuunni-

telmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota.

Edelleen myös viranhaltijan tulee tarvittaessa tarkistaa käyttösuunnitelmaehdo-

tuksensa vastaamaan toimielimen hyväksymää tehtävän käyttösuunnitelmaa.

Toimielimet ja projektit vastaavat siitä, että tulot ja tuet kertyvät kunnalle käy-

tettyjen menomäärärahojen suhteessa.

Projektien on tehtävä selvitys edellisen vuoden toiminnastaan ja tuloksistaan

kunnan toimintakertomuksessa.

7 Tavoitearvot

Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty seuraavien tavoitearvojen pohjalta:

Väkiluvun kehitys

2016 2017 2018 2019

6800 6800 6800 6800

Tilastokeskuksen mukaan väestöennuste on vuosina 2017–2019:

2016 2017 2018 2019

6800 6796 6797 6800

Väestömäärä vaikuttaa mm. kunnan valtionosuuksien perusteisiin.

Työttömyyden kehitykselle on ollut aikaisempina vuosina ominaista työllisyy-

den paraneminen. Vuonna 2005 työttömyysaste oli 17,8 % ja vuonna 2012

15,1 %. Vuonna 2012 alkanut työllisyystilanteen huonontuminen on jatkunut

vuonna 2015, jolloin työttömyysaste oli 17.4 %. Keskimääräinen työttömyys-

prosentti oli elokuussa 15,7 %. Ensi vuonna työllisyystilanne ei nykyisestään

huonontune. Edellä olevasta voisi tehdä seuraavan kuntakohtaisen ennusteen

työttömyyden kehityksestä (työttömyysaste %).

15

2016 2017 2018 2019

17 16 15 14

Työttömyyden kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet vuoden 2006 alusta

voimaan tulleet ja vuonna 2015 kiristyneet säädökset, jotka ovat tuoneet kun-

nille lisävelvoitteita pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa.

16

II Tuloslaskelma

Koko kunnan sitova tuloslaskelma

INARIN KUNTA

TULOSLASKELMA muutos- muutos- muutos- muutos- muutos-

ULKOINEN/KOKO KUNTA TP2015 % TA2016 % TA2017 % TA2018 % TA2019 %

tp15/ ta16/ ta17/ ta18/ ta19/

TOIMINTATUOTOT tp14/ ta15/ ta16/ ta17/ ta18/

Myyntituotot 1 290 543 19,5 1 365 856 6 1 570 690 15 1 567 077 0 1 580 415 1

Maksutuotot 2 592 507 -1,3 2 842 299 10 2 939 743 3 2 869 882 -2 2 898 581 1

Maksutuotot/Yhd.k.rak. 0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 2 270 026 -17,9 2 330 949 3 2 250 840 -3 2 184 496 -3 2 206 340 1

Muut toimintatuotot 2 273 171 7,1 2 314 797 2 2 265 015 -2 2 377 410 5 2 389 965 1

Toimintatuotot yhteensä 8 426 246 -1,9 8 869 342 5 9 280 395 5 8 900 097 -4 9 024 568 1

Kasvu-% ilman Ss -1,9

MUUT TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -18 775 606 0,2 -19 107 368 2 -19 088 034 0 -19 247 368 1 -19 458 317 1

Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 142 082 -1,7 -5 330 034 4 -5 143 736 -3 -5 332 221 4 -5 381 002 1

Muut hlösivukulut -814 389 -11,3 -1 212 654 49 -1 075 596 -11 -1 033 995 -4 -1 042 721 1

Palvelujen ostot -21 250 083 11,4 -23 851 587 12 -24 582 793 3 -24 466 376 0 -24 692 999 1

Aineet, tarv.ja tav.

Ostot tilikauden aikana -3 525 328 -0,8 -2 415 603 -31 -2 433 280 1 -2 501 202 3 -2 540 123 2

Avustukset -3 272 157 15,1 -3 199 136 -2 -3 188 150 0 -2 580 214 -19 -2 608 675 1

Muut toimintakulut -1 106 087 25,0 -974 331 -12 2 185 533 -324 -1 454 197 -167 -1 767 917 22

Toimintakulut yhteensä -53 885 732 5,2 -56 186 154 4 -57 471 237 2 -56 539 996 -2 -57 416 556 2

TOIMINTAKATE -45 459 486 6,6 -47 316 812 4 -48 190 842 2 -47 639 899 -1 -48 391 988 2

Verotulot 25 280 590 1,0 25 178 000 0 25 324 000 1 25 871 000 2 26 561 000 3

Valtionosuudet 22 730 875 3,2 23 770 000 5 23 350 503 -2 23 883 000 2 23 883 000 0

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 98 591 -23,4 112 800 14 101 410 -10 101 410 0 101 410 0

Muut rahoitustuotot 972 547 33,4 750 000 -23 784 410 5 784 410 0 784 410 0

Korkokulut -369 519 0,9 -509 300 38 -418 496 -18 -457 819 9 -430 839 -6

Muut rahoituskulut -20 321 2 037,2 -4 500 -78 -4 500 0 -4 500 0 -4 500 0

VUOSIKATE 3 233 277 -34,1 1 980 188 -39 946 485 -52 2 537 602 168 2 502 493 -1

Poistot ja arvonalentumiset

Suunn. muk. poistot -1 764 753 2,4 -2 088 703 18 -1 640 847 -21 -1 426 752 -13 -1 308 834 -8

Poistot/Yhdyskuntarak. -85 733 0 0 0 0 0 0 0 0

Satunnaiset erät 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS 1 382 792 -108 515 -108 -694 362 540 1 110 850 -260 1 193 659 7

Rahastojen väh. -135 773 -1 210,3 14 990 -111 29 599 0 30 406 0 21 807 0

Varausten lis. 0

TILIK. YLIJ-/ALIJÄÄMÄ 1 247 019 -93 525 -664 763 1 141 256 1 215 466

Toimintatuotot/-kulut % 15,6 15,8 16,1 15,7 15,7

17

INARIN KUNTA

Peruskunta TP2015 TA2016 TA2017 % TA2018 TA2019

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 134 455 935 972 1 236 750 32,1 1 227 858 1 240 132

Maksutuotot 2 569 212 2 819 000 2 919 343 3,6 2 849 278 2 877 771

Tuet ja avustukset 2 184 025 2 300 742 2 137 459 -7,1 2 181 466 2 203 280

Muut toimintatuotot 1 581 859 1 020 092 960 100 -5,9 1 084 609 1 094 455

7 469 551 7 075 806 7 253 652 2,5 7 343 211 7 415 638

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -17 795 601 -18 398 458 -18 336 145 -0,3 -18 491 680 -18 696 773

Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 006 088 -5 208 765 -5 014 345 -3,7 -5 201 837 -5 249 613

Muut henkilösivukulut -990 702 -1 165 989 -1 037 269 -11,0 -995 385 -1 003 824

Palvelujen ostot -20 925 090 -22 110 678 -22 789 959 3,1 -22 638 332 -22 846 620

Aineet,tarvikkeet, tavarat

Ostot tilikauden aikana -1 849 953 -1 886 677 -2 090 576 10,8 -2 146 112 -2 167 573

Avustukset -3 035 814 -3 175 236 -3 169 750 -0,2 -2 580 214 -2 608 675

Muut toimintakulut -4 256 246 -4 380 331 -4 754 833 8,5 -4 785 919 -5 098 978

-53 859 495 -56 326 134 -57 192 877 1,5 -56 839 479 -57 672 056

TOIMINTAKATE -46 389 944 -49 250 328 -49 939 225 1,4 -49 496 268 -50 256 418

Verotulot 25 280 590 25 178 000 25 324 000 0,6 25 871 000 26 561 000

Valtionosuudet 22 730 875 23 770 000 23 350 503 -1,8 23 883 000 23 883 000


Korkotuotot 28 192 30 000 30 000 0,0 30 000 30 000

Muut rahoitustuotot 728 099 700 000 720 000 2,9 720 000 720 000

Korkokulut -225 814 -301 500 -250 000 -17,1 -250 000 -250 000

Muut rahoituskulut -3 377 -3 500 -3 500 0,0 -3 500 -3 500

VUOSIKATE 2 148 620 122 672 -768 222 -726,2 754 232 684 082


Suunn.mukaiset poistot -707 261 -665 754 -586 517 -11,9 -482 918 -403 262

Arvonalentumiset -85 733 0 0 0,0 0 0

Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS 1 355 627 -543 082 -1 354 739 149,5 271 314 280 820

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 355 627 -543 082 -1 354 739 149,5 271 314 280 820

(ALIJÄÄMÄ)

18

1 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit

Talousarvio ja -suunnitelma on valmisteltu seuraavien veroprosenttien pohjal-

ta:

Tuloveroprosentti 19,00

Kiinteistöveroprosentit:

1. yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35

2. vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55

3. muiden kuin vakituisten asuntojen veroprosentti 1,15

4. rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00

5. yleishyödylliset yhteisöt 0,00

6. voimalaitosrakennuksen veroprosentti on yleinen kiinteistövero-

prosentti

Vuodelle 2018 selvitetään tuloveroprosentin korottamisen tarve liittyen Ivalon

alueen kouluhankkeiden rahoittamiseen käyttötaloushankkeina.

Verotuottoja arvioidaan ensi vuonna kertyvän kaikkiaan noin 25,3 milj. euroa,

mikä on 2,4 % vähemmän kuin kuluvan vuoden arvioitu kertymä. Kunnallis-

verona (ansio- ja pääomaverotuloa) arvioidaan kertyvän n. 19,0 milj. euroa,

mikä on 3,3 % vähemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisöveroa arvioidaan

saatavan noin 2,2 milj. euroa, mikä on 1,1 % kuluvaa vuotta enemmän. Kiin-

teistöveroa saataneen saman verran kuin kuluvana vuonna eli noin 4,2 milj.

euroa. Yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain.

Kunnan verotuloennusteena käytetään Suomen Kuntaliiton veroennustekehi-

kon ennustetta. Jos Saariselän rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti,

tulevien vuosien kiinteistöveron tuotto lienee valtakunnallista ennustetta kor-

keampi. Verotulojen ennustamista ja taloussuunnittelua on vaikeuttanut lopul-

lisen verotuksen valmistuttua (15.9.2016) tullut uusi arvio verotuloista, mitkä

olivat uusimman arvion mukaan 0,460 milj. euroa pienempi kuin vielä kesä-

kuussa. Soteuudistuksen vaikutusta vuodelle 2019 ei ole huomioitu.

Verotuloennuste

TILIVUOSI 2014 2015 2016** 2017** 2018** 2019**

Verolaji

Kunnallisvero 18 946 18 855 19 603 18 951 19 399 19 977

Muutos % 0,7 -0,5 4,0 -3,3 2,4 3,0

Yhteisövero 2 063 2 362 2 159 2 183 2 281 2 394

Muutos % 14,0 14,5 -8,6 1,1 4,5 4,9

Kiinteistövero 4 029 4 068 4 190 4 190 4 190 4 190

Muutos % 5,0 1,0 3,0 0,0 0,0 0,0

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 25 038 25 285 25 952 25 324 25 871 26 561

Muutos % 2,3 1,0 2,6 -2,4 2,2 2,7

19

2 Valtionosuudet

Valtionosuuksien arvioit perustuvat julkisesti käytettävissä olevien tietojen pe-

rusteella tehtyihin ja kuntaan saatuihin laskelmiin sekä osin, erityisesti sivis-

tystoimen osalta, omiin arvioihin. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi

vuonna kaikkiaan noin 23,35 milj. euroa, mikä on 1,8 % vähemmän kuin ku-

luvalle vuodelle arvioitu. Vuosina 2017–2018 valtionosuuksien arvioidaan

vain hieman lisääntyvät. Arvio perustuu HT Eero Laesterän 19.9.2016 semi-

naarissa esittämään aineistoon.

Valtionosuusjärjestelmään sisältyy erittäin harvan asutuksen, saaristoisuuden

ja saamelaisuuden perusteella kunnille annettava ylimääräinen valtionosuus

(noin 3,5 milj. euroa). Suunnitteluvuosina valtionosuuksien arvioidaan pysy-

vän ennallaan tai vähenevän. Vuoden 2019 valtionosuus on laskennallisesti

sama kuin vuoden 2018 valtionosuus. Siinä ei ole otettu huomioon soteuudis-

tusta. Arvio sen taloudellisista vaikutuksista kunnan talouteen on suunnittelu-

asiakirjan lopussa.

3 Poistot

Poistot on laskettu valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Suunni-

telman mukaiset poistot ovat koko suunnittelukaudella keskimäärin puolen-

toista miljoonan euron tasolla. Alle 10 000 euron hankintoja ei oteta poisto-

pohjaan. Poistojen määrään vaikuttaa ensisijaisesti kunnan investointiohjelman

taso. Tavoitteena on poistojen perustan tarkistaminen vuoden 2017 aikana.

III Rahoituslaskelma ja lainakanta

Suunnittelukauden (2017–2019) nettoinvestointien määrä on n. 4,8 milj. euroa.

Rahoituslaskelmaan sisältyy ensi vuodelle pitkäaikaisen lainan ottoa 3,9 milj.

euroa. Vuoden 2017 investoinnit ovat suunnittelukauden korkeimmat eli 3,8

milj. euroa. Vuosina 2017–2019 lainaa otetaan 3,9 milj. euroa. Lyhytaikaista

lainaa on varauduttu nostamaan ja lyhentämään vuoden 2017 aikana 1,0 milj.

euroa. Lisäksi rahoitusosassa on varauduttu antamaan 0,2 milj. euroa lyhytai-

kaista korotonta tilapäislainaa mahdollisiin kehittämishankkeisiin. Kunnanhal-

litus voi erillispäätöksillä antaa tilapäislainoja mm. kylien EU- tai muihin

hankkeisiin.

Suunnitelman mukaisia pitkäaikaisen lainan vähennyksiä on vuositasolla noin

2,0 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan määrä on laskenut vuoden 2012 13,3 milj.

eurosta (1979 euroa/asukas) ja vuonna 2015 noussut 14,2 milj. euroon (2096

euroa/asukas). Vuonna 2016 nostetaan lisää lainaa n. 2,6 milj. euroa Tilapalve-

lu liikelaitokselle. Vuonna 2016 lainamäärä nousee 2175 euroon asukasta

kohden, ja nousee edelleen vuoteen 2017 mennessä 2460 euroon asukasta

kohden. Peruskunnan lainojen taso on alempi kuin maassa keskimäärin, mutta

konsernivelan määrä suurempi.

20

Kunnan kassatulot ovat jälkipainotteisia johtuen kiinteistöveron maksatusaika-

taulusta (kiinteistöverot kerätään ja maksetaan vasta vuoden lopulla). Tavoit-

teena on kunnan kassan pitäminen riittävän vahvana. Tavoite toteutuu, jos

maksuvalmius saadaan pysymään 20 päivänä. Ensi vuonna maksuvalmius

vaihtelee ja tilapäisesti heikkenee johtuen mm. kertaluontoisista menoista.

Maksuvalmius säilyy koko suunnittelukauden korkeana, keskimäärin 33 kas-

sapäivässä.

Koko kunnan ulkoinen rahoituslaskelma ja selvitys lainakannasta ovat ohessa.

21

INARIN KUNTA

RAHOITUSLASK.

ULKOINEN/KOKO KUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TA2018 TA2019

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 233 277 1 980 188 946 485 2 537 602 2 502 493

Tulorah.korj.erät

Investointien rahavirta

Investointimenot -5 615 488 -2 993 500 -5 248 550 -570 000 -1 120 000

Rah.osuudet inv.menoihin 141 260 135 000 1 119 000 0 0

Pys.vast.h. luovutustulot 1 618 622 326 000 326 000 326 000 326 000

Toim. ja invest. rahavirta -622 328 -552 312 -2 857 065 2 293 602 1 708 493

Rahoituksen rahavirta

Antolain.muutokset

Antolainasaam.lisäykset

Antolainasaam vähenn. -66 250 185 450 185 450 185 450 185 450

Liitt.maksut/Antolainat

Lainakannan muutokset

Pitkäaik. lainojen lisäys 1 680 000 2 600 000 3 910 000 0 0

Pitkäaik. lainojen vähennys -1 865 528 -2 052 300 -1 972 800 -2 135 000 -2 135 000

Lyhytaik.lainojen muutos 0 0 200 000 200 000 200 000

Oman pääoman muutos 0 0 0 0 0

Muut maksuv.muut. -225 961 -200 000 -200 000 -200 000 -200 000

Rahoituksen kassavirta -477 738 533 150 2 122 650 -1 949 550 -1 949 550

Rahavarojen muutos -1 100 066 -19 162 -734 415 344 052 -241 057

Kassa 31.12. 6 209 776 6 190 614 5 456 199 5 800 251 5 559 194

väh. kalatalousrah. -1 483 026 -1 479 836 -1 527 600 -1 574 514 -1 620 569

kassa 3112 kunta+tilap.+ruokapalv. 4 726 749 4 710 777 3 928 598 4 225 736 3 938 624

Kassan riittävyys (pv) 37 37 31 36 33

*siitä kalatal.rah. 8 8 8 9 9

* siitä peruskunta+liikel. 29 29 23 27 25

Lainanhoitokate 1,6 1,0 0,6 -41 1,2 102 1,1 -1

22

LAINAKANTA

Vuosi Peruskunta Tilapalvelu Saariselän Yhteensä Asuk- Asukasta

liikelaitos kehittämis-

kaita kohti

rahasto

euroa euroa euroa euroa

euroa

Tilinpäätös 2008 9 018 229 5 905 901

14 924 130

2 196

Tilinpäätös 2009 11 020 642 6 410 074

17 430 716

2 564

Tilinpäätös 2010 8 930 341 8 078 747

17 009 088

2 502

Tilinpäätös 2011 8 090 040 7 289 365

15 379 405

2 263

Tilinpäätös 2012 6 749 739 6 561 964

13 311 703

1 979

Tilinpäätös 2013 7 504 437 6 631 754

14 136 191

2 080 Tilinpäätös 2014 6 554 136 6 048 959 1 826 000 14 429 095 2 119 Tilinpäätös 2015

5 603 836 5 316 359 3 323 400 14 243 595 2 096

Talousarvio 2016

lyhennykset -950 000 -812 300 -290 000 -2 052 300 lainanotto

2 600 000 2 600 000

Netto -950 000 1 787 700 -290 000 547 700 Lainaa 31.12.

14 791 295 6 800 2 175

Talousarvio 2017 lyhennykset -846 700 -943 500 -182 600 -1 972 800

lainanotto

3 910 000

3 910 000 Netto -846 700 2 966 500 -182 600 1 937 200 Lainaa 31.12.

16 728 495 6 800 2 460

Talousarvio 2018 lyhennykset -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000

lainanotto

0 Netto -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000

Lainaa 31.12.

14 593 495 6 800 2 146

Talousarvio 2019 lyhennykset -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000

lainanotto

0 Netto -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000 Lainaa 31.12.

12 458 495 6 800 1 832

23

IV Käyttötalous

INARIN KUNTA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019

Peruskunta VALTUUSTO

TULOT 11 907 10 130 12 000 18,5 12 120 12 241

MENOT -81 766 -88 105 -120 800 37,1 -91 708 -92 625

NETTO -69 859 -77 975 -108 800 39,5 -79 588 -80 384

KEH. JA YHTEISTYÖHANKKEET TULOT 131 036 93 618 100 600 7,5 100 600 100 600

MENOT -1 126 588 -1 444 550 -1 673 050 15,8 -1 123 050 -1 123 050 NETTO -995 552 -1 350 932 -1 572 450 16,4 -1 022 450 -1 022 450

KUNNANHALLITUS

TULOT 59 068 51 044 50 000 -2,0 50 500 51 005 MENOT -1 655 242 -1 652 525 -1 627 232 -1,5 -1 613 205 -1 629 336 NETTO -1 596 174 -1 601 481 -1 577 232 -1,5 -1 562 705 -1 578 331

ELÄKEM./YHTIÖT JA LIIKELAIT. TULOT 13 629

MENOT -453 347 -422 300 -477 821 13,1 -482 599 -487 425 NETTO -439 718 -422 300 -477 821 13,1 -482 599 -487 425

SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOT 4 198 322 4 350 474 4 465 291 2,6 4 527 972 4 573 252

MENOT -21 664 278 -22 775 410 -22 940 957 0,7 -22 625 551 -22 898 962 NETTO -17 465 956 -18 424 936 -18 475 666 0,3 -18 097 579 -18 325 710

ERIKOISSAIRAANHOITO

TULOT 347 165 1 000 3 581

3 617 3 653

MENOT -9 997 162 -10 515 252 -11 041 015 5,0 -11 151 425 -11 262 939 NETTO -9 649 997 -10 514 252 -11 037 434 5,0 -11 147 808 -11 259 286

SIVISTYSLAUTAKUNTA

TULOT 2 177 859 2 016 205 2 070 680 2,7 2 091 387 2 112 301 MENOT -16 185 952 -16 581 779 -16 519 549 -0,4 -16 938 505 -17 343 091 NETTO -14 008 093 -14 565 574 -14 448 869 -0,8 -14 847 118 -15 230 790

TEKNINEN LAUTAKUN-TA

TULOT 530 563 553 335 551 500 -0,3 557 015 562 585 MENOT -1 991 880 -2 120 013 -2 098 319 -1,0 -2 119 302 -2 140 495 NETTO -1 461 317 -1 566 678 -1 546 819 -1,3 -1 562 287 -1 577 910

24

LAPIN PELASTUSLAITOS

MENOT -703 279 -726 200 -694 134 -4,4 -694 134 -694 134 NETTO -703 279 -726 200 -694 134 -4,4 -694 134 -694 134

TULOT 7 469 549 7 075 806 7 253 652 2,5 7 343 211 7 415 637 MENOT -53 859 494 -56 326 134 -57 192 877 1,5 -56 839 479 -57 672 057 NETTO -46 389 945 -49 250 328 -49 939 225 1,4 -49 496 268 -50 256 420

25

1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi)

2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous

Toimintatulot 12 10 12 12 12

Toimintamenot -82 -88 -121 -92 -93

Toimintakate (sitova) -70 -78 -109 -80 -81

Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA

Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

€ / asukas (6800) -10 -11 -16 -12 -12

1.1 Valtuusto

Toiminnan keskeisin sisältö

Valtuuston kokous- ja niihin liittyvien matkakulujen lisäksi määrärahaan sisältyy tarkastustoimin-

nasta ja vaaleista aiheutuvat kustannukset. V. 2017 määrärahaan sisältyy myös Suomi 100- ja kun-

nan 140 – vuotisjuhlien kustannukset.

Keskeiset tavoitteet

Toiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata toimintaedellytykset kunnallisen itsehallinnon toimi-

vuudelle varaamalla valtuuston, tarkastustoimen ja vaalien toteutukselle tarvittavat määrärahat (v.

2017 kuntavaalit, v. 2018 presidentinvaalit).

Luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan niin, että uudet palkkiot tulevat voimaan seuraavan val-

tuustokauden alussa.

2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet

2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous


Toimintamenot -1127 -1195 -1673 -1123 -1123



Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

€ / asukas (6800) -147 -161 -231 -150 -150

26

2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet


Kohtaan on varattu määrärahat kunnan osuuksiin yritystoiminnan, yleisiin, palvelujen, työllisyyden

ja muihin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin.


Keskeisenä tavoitteena on turvata valtuuston eri suunnitelmissa ja ohjelmissa asettamien yleiset,

yritystoimintaan, palveluihin, työllisyyteen ja muuhun toimintaan asetettujen tavoitteiden toteutu-

minen.

Sitova tavoite

Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden määrärahoilla turvataan Elinkeinot & Kehitys Nordican toimin-

ta.

Yleisperustelu

Kunnanhallitus päättää määrärahan jaosta erikseen käyttösuunnitelmassa. Kehittämis- ja yhteistyö-

hankkeiden määrärahoista merkittävä osuus on siirretty Elinkeinot & Kehitys Nordicalle käytettä-

väksi eri hankkeisiin. Palvelujen ostot Nordicalta ovat ensi vuonna 991 000 euroa.

Määrärahasta maksetaan myös toiminta-avustusta Saamelaismuseo Siidalle (50 000 euroa) sekä

vuokra-avustuksia Ivalon Seudun Työttömät ry:lle ja Kolttakulttuurisäätiölle. Määrärahaan sisältyy

kunnan maksuosuus Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymään kuntien välisen sopimuksen mu-

kaisesti. Määrärahasta varaudutaan maksamaan erikseen päätettäviä kylien hankkeiden (pl. Leader-

hankkeet) kunnan rahoitusosuuksia (varaus 30 000 euroa). Määrärahaan sisältyy myös Nellimintien

peruskorjausavustus vuodelle 2017 550 000 euroa.

Toimintatuotot ovat pääosin maanmyyntituloista saatuja myyntivoittoja, jota voidaan käyttää inves-

tointiosassa maan hankintaan, jos kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden toimintakate ei ylity.

3 Kunnanhallitus

2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous


Toimintamenot -1655 -1653 -1627 -1613 -1629


Sisäiset tulot

27


Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

€ / asukas (6800) -235 -235 -232 -230 -232

Luvut sisältävät myös eläkeme-

not

Sitovat tavoitteet

Kunnanhallituksen sitovat tavoitteet liittyvät kunnan perustavoitteisiin

1. ohjaamalla peruskunnan ja koko konsernin palvelutuotantoa luomalla johtamiselle ja työskentelyl-

le työyhteisöissä hyvät toimintaedellytykset sekä varmistamalla asiallisen ja myönteisen työsken-

telyilmapiirin hallinnossa,

2. valmistelemalla ja valvomalla talouden tasapainoa koko suunnittelukaudella,

3. pyrkimällä aktiivisesti käynnistämään kunnan alueella investointeja ja työllisyyshankkeita mui-

denkin kuin kunnan rahoitusmahdollisuuksin työllisyyden edistämiseksi,

4. varmistamalla kunnanhallituksen päätöksenteossa yritysmyönteisen ja yrittäjyyttä edistävän asioi-

den käsittelyn.

3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta


Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalain mukaisesti vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoi-

dosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kun-

nanhallitus valvoo kunnan etuja, yleensä edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jota käyttää

myös kunnanjohtaja.

Kunnanhallituksen omaan toimintaan kuuluvat kunnanhallituksen kokoukset ja niistä aiheutuvat

kustannukset kuten kokouspalkkiot, matkat sekä kunnanjohtajan ja hallintojohtajan palkkausmenot

ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat konserni- ja omistajaohjauksesta.

Saariselän puitesopimuksen kehittämiskorvausten investoinnit ja muut kulut on siirretty kunnan-

hallituksen alaiseen Saariselän kehittämisrahastoon.


Kunnanhallituksen keskeisenä tavoitteena on keskittyä kuntalain mukaisten tehtäviensä hoitamiseen

siten, että tehdyt päätökset ovat voimassa olevien kunnan omien suunnitelmien ja ohjeiden mukai-

sia.

Yleisperustelu

Kunnanhallituksen omassa toiminnassa on varattu määrärahat kunnanhallituksen toiminnan lisäksi

kunnanjohtajan, hallintojohtajan ja osittain myös henkilöstösihteeri-suunnittelijan palkkauskustan-

nuksiin. Hallintojohtaja on jäämässä osa-aikaeläkkeelle vuoden 2017 aikana ja siihen liittyen on

tehty eräitä tehtäväjakoja.

28

3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta


Kunnanhallituksen muussa toiminnassa on varattu määrärahat tiedotustoimintaan, jäsenmaksuihin

ja avustuksiin, kansainvälisiin - ja varsinaisiin yhteiskuntasuhteisiin, rintamaveteraanien neuvotte-

lukunnan toimintaan, kokous- ja arkistotilojen vuokraan, tilapäisten toimikuntien toimintaan, työ-

suojeluun, yhteistoimintamenettelyyn, henkilöstön työterveyshuoltoon, saamen kielilain täytän-

töönpanoon, kunnallisverotukseen ja yhteisen henkilöstöhallinnon kustannuksiin. Talous- ja velka-

neuvonta on siirretty sosiaali- ja terveysosastolle, mutta sijaisuudet on sisällytetty taloussihteeriin

tehtäviin.


Henkilöstötyön tavoitteena on motivoitunut, palveluhenkinen ja työnsä osaava henkilöstö, joka on

sitoutunut valtuuston asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.

Palkkauksessa tavoitellaan nykyistä parempaa palkan ja työn vaativuuden kohtaamista.

Yleisperustelu

Kunnanhallituksen muu toiminta perustuu jo vakiintuneeseen toimintaan, johon ei suunnitteluvuo-

sina ole tulossa muutoksia. Kunnanhallituksen muun toiminnan kustannuksiin sisältyvät työsuojelu-

ja henkilöstön yhteistoimintamenot. Tiedotustoimintaa hoidetaan yhteistyössä Nordican kanssa.

Saamen kielilain toteutuskustannukset ja saamenkielisen tiedotuksen yhteensovitus tehdään hallin-

nossa. Merkittävän osan kustannuksista muodostavat kokous- ja arkistotilojen vuokrat. Hallinnossa

on varattu määräraha harjoittelijan kolmen kuukauden palkkaan.

Henkilöstö

Koko kunnan henkilöstöön liittyvät asiat käsitellään kohdassa henkilöstöohjelma VII.

3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto


Hallinto-osasto vastaa ensisijaisesti valtuuston ja kunnanhallituksen tarvitsemista ja kunnan yhteisis-

tä hallinnollisista ja muista palveluista, joihin kuuluu mm. puhelinvaihteen hoito. Hallinnollisia yh-

teisiä palveluja ovat ensisijaisesti kunnallisen demokratian toteutumiseen liittyvät ja sitä tukevat

talous- ja toimintasuunnittelu ja erityisesti konsernitilinpäätöksen ohjaus. Hallinto-osastolla on huo-

lehdittu myös kunnan yhteisestä tietohallinnosta ja tähän liittyvistä keskitetyistä hankinnoista. Kun-

talaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvän suunnittelun yhteensovitus kuuluu hallinto-osaston

tehtäviin.

Hallinto-osastolla on hallintojohtajan lisäksi henkilöstösihteeri-suunnittelija, taloussihteeri, arkisto-

sihteeri ja neljä toimistosihteeriä yhteisissä hallinnon ja talouden toimistopalvelutehtävissä sekä atk-

päällikkö.


Hallinto-osaston keskeisenä tavoitteena on toimia valtuuston ja hallituksen sekä kunnanjohtajan

apuna koko kuntaa koskevien ja kunnanhallituksen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja

29

täytäntöönpanossa sekä kunnan ja kuntakonsernin toimintojen yhteensovituksessa, suunnittelussa ja

johtamisessa. Kunnanhallituksen alaisessa henkilöstössä on pohdittava teknisen avustajan osa-

aikaisen tehtävän uudelleen järjestely.

Yleisperustelut

Määrärahoihin sisältyy kunnan oman toiminnan kustannukset. Menoihin on sisällytetty kertaluontoi-

sia yhteisiä kustannuksia, joihin määrärahat varataan tarvittaessa erikseen. Kunta ostaa osan talous-

ja henkilöstöhallintopalveluista Kunnan Taitoa Oy:ltä ja atk-palvelut LapIt Oy:ltä. Kunnanhallituk-

sen menoihin sisältyy verkkoliikenteen ja osastojen yhteisten atk-ohjelmien ylläpitomaksuja. Osto-

palvelukustannukset jaetaan käytön mukaan.

3.4 Eläkemenot


Eläkemenot sisältävät määrärahoja eläkemenoihin kunnanhallituksen alaisen toiminnan osalta sekä

kunnan maksettaviin kuuluviin eläkemenoihin, joita ei voi kohdistaa toimintayksiköille. Kohdasta

maksetaan kunnan sähkölaitoksen, vesi- ja viemärilaitoksen ja asuntotoimen palveluksessa aikanaan

olleiden eläkekustannuksia kuten myös kunnalle kuuluvia eläkemaksuja Pohjois-Lapin ammatillisen

oppilaitoksen henkilöstöstä. Kunnan liikelaitosten kiinteistöhoidon ja ruokahuoltotehtävissä olleiden

eläkemaksut on keskitetty myös tähän kohtaan. Kohdasta maksetaan myös ennenaikaiseen eläköity-

miseen liittyviä ns. varhemaksuja.


Keskeisenä tavoitteena on hoitaa kunnalle kuuluvat eläkemaksuvelvoitteet ajallaan.

Tunnusluvut 2015 TP TA 2016

Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

€ / Asukas

Talous

2015 TP

(1 000 €)

TA 2016

(1 000 €)

TS 2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)


Toimintamenot -454 -422 -478 -483 -487

Toimintakate -440 -422 -478 -483 -487

Yleisperustelut

Aikanaan kunnallisen sähkölaitoksen, vesilaitoksen ja kunnan asuntotoimen palveluksessa olleiden palkkaus-

kustannukset on maksettu laitosten tuotoilla, ne ovat sisältyneet kulloinkin voimassa oleviin maksuihin ja

taksoihin. Toiminnot on yhtiöitetty.

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta

TP 2015

(1 000 €)

TA 2016

(1 000€)

TA 2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous

Toimintatulot 4 198 4 350 4 465 4 528 4 573

Toimintamenot -21 664 -22 775 -22 941 -22 626 -22 899

Toimintakate (sitova) -17 666 -18 425 -18 476 -18 098 -18 326

30

Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Nettokustannukset €/asukas -2 596 -2 710 -2 717 -2 661 -2 695

Sitovat tavoitteet

Uusi kuntastrategia ohjaa osaltaan toimintaa ja taloutta. Turvataan sosiaali- ja

terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat

lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja asiakasläh-

töisesti lakisääteisissä määräajoissa. Palvelujen järjestämisen painopisteinä

ovat avopalvelut ja varhainen puuttuminen.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat alle Lapin kuntien keskiar-

von.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee osana maakuntauudistusta. Maa-

kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 1.1.2019 alkaen.

Kesällä 2017 käynnistyy maakuntien väliaikaishallinto valmistelemaan uuden

toiminnan aloittamista.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidetta-

vaksi 1.1.2017 alkaen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kun-

tien järjestämisvastuulla. Kunnilla on siirtymävaiheessa oikeus tehdä perus-

toimeentulotuen päätöksiä maaliskuun 2017 loppuun asti. Valtio ja kunnat

vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kustannuksista puoliksi. Kuntien

rahoitusosuus vähennetään kuntakohtaisesti suoraan kunnan peruspalvelujen

valtionosuudesta.

Männikön palvelukodin peruskorjaus toteutetaan vuonna 2017. Peruskorjauk-

sen toteuttaminen aiheuttaa monia toiminnallisia muutoksia, koska remontin

ajaksi joudutaan muuttamaan väliaikaisiin väistötiloihin. Väistötilat on alusta-

vasti suunniteltu 35 henkilölle. Osa eniten palvelua tarvitsevista asukkaista

siirtyy vuodeosastolle hoidettavaksi ja osa asukkaista toisille paikkakunnille

omaisten toiveiden mukaisesti. Väistötiloista aiheutuvat arvioidut kustannuk-

set on huomioitu talousarvion käyttötalousmenoissa.

Vuodeosaston toiminnan sisältöä kehitetään vuonna 2017. Tavoitteena on ke-

hittää erityisesti kuntoutuksen sisältöä siten, että perinteisen vuodeosastohoi-

don sijaan yksikkö palvelee lähikuntoutusyksikkönä.

Yksikössä hoidetaan jatkossakin akuutteja sairauksia lähipalveluina ja yksikkö

vastaa alueen ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksestä voimassa olevan poik-

keusluvan mukaisesti. Osa vuodeosaston paikoista (5-6 potilaspaikkaa) muute-

taan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Akuuttisairaanhoitoa kehitetään

vastaanoton ja vuodeosaston keskinäisen työnjaon kautta.

Terveyskeskuksen poliklinikan aulatiloihin tulee Virtu -palvelupiste, jossa

asiakas voi itsenäisesti ja suojatussa yhteydessä käyttää sähköisiä palveluja ku-

ten ajanvaraus ja erilaisiin yksilö- ja ryhmäpalveluihin osallistuminen.

Lapin aluehallintovirasto ja Valvira ovat ohjeistaneet Inarin kuntaa ryhtymään

tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kunta voi toteuttaa lakisääteistä velvollisuut-

31

taan järjestää kaikissa tilanteissa kiireellinen ja välttämätön sosiaalipäivystys

myös virka-ajan ulkopuolella. Virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen sosiaali-

päivystys on ostettu Lapin ensi- ja turvakodilta (etupäivystys) ja Rovaniemen

kaupungilta (takapäivystys). Inari ja Utsjoki aloittavat yhteisen takapäivystyk-

sen tammikuussa 2017 ja näin saadaan sosiaalipäivystyspalvelu Lapin aluehal-

lintoviraston edellyttämälle tasolle. Päivystys toteutetaan KVTES:n mukaisella

varallaolojärjestelmällä.

Päivystysasetusta ollaan muuttamassa ja se tulee vaikuttamaan perustervey-

denhuollon, suun terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen järjestämiseen alu-

eellisesti.

Lakisääteistä hyvinvointikertomusta uudistetaan. Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen on sote -uudistuksessa jäämässä kuntien tehtäväksi jatkossakin ja

hyvinvointikertomus tulee saada kuntastrategiaa toteuttavaksi, kaikkien hallin-

tokuntien yhteiseksi strategiseksi suunnitelmaksi.

Hankkeet

Inarin kunta osallistuu Lapin ammattikorkeakoulun ESR – rahoitteiseen Sai-

raanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella – hankkeeseen vuosina 2015–2018.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa ammattikorkeakoulutasoinen sairaanhoi-

don osaaminen ja sairaanhoitajatarjonta koko Lapin maakunnassa ja hankkees-

sa mahdollistetaan opiskelu omassa kunnassa.

Inarin kunta on mukana kolmessa ikäihmisiä koskevassa hankkeessa.

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Paljon tukea tarvitse-

vat – paljon tukea käyttävät – hankkeessa (2015–2017) kehitetään asiakasosal-

lisuutta ja asiakkaan kohtaamista tukevia toimenpiteitä kuten tuen tarpeen tun-

nistamista, vastuutyöntekijämallia ja yhteistä asiakassuunnitelmamallia. Lisäk-

si hankkeessa hyödynnetään tiedon tuotantoa mm. toteuttamalla rajattu päivys-

tyksen profilointi sekä kehitetään saamenkielinen palveluohjauksen malli.

Inarin kunta on mukana OmaisOiva – toiminnassa, jota hallinnoi Napapiirin

Omaishoitajat ry. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Toiminnan ta-

voitteena on tukea omaishoitajia vertaistuen, koulutusten ja valmennusten

avulla sekä lisätä omaishoitajien voimavaroja ja osallisuutta.

Lisäksi tavoitteena on lisätä omaishoidon tietoisuutta ja tunnistettavuutta sekä

rekrytoida vapaaehtoistoimijoita mukaan toimintaan. Kunta tarjoaa tiloja eri

toiminnoille, osallistuu tiedotukseen ja tarjoaa asiantuntija-alustuksia eri tilai-

suuksissa.

Poske, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ja Lapin kunnat ovat hakeneet

STM:ltä rahoitusta Toimiva kotihoito Lappiin – hankkeeseen vuosille 2016–

2018. Hankkeessa ovat keskiössä kotona asumista tukevat, varhaista tukea ja

kuntoutusta tarjoavat ja teknologiaa hyödyntävät palvelut, joita tuotetaan laa-

jassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja joissa huomioidaan myös saamen-

kieliset ikäihmiset ja heidän palvelutarpeensa.

32

4.1 Avohoito


Avosairaanhoidon toiminnan painopiste keskittyy hoidon tarpeen arviointiin ja voimavaroja

tukevan hoidon toteutukseen. Terveysneuvonnassa painottuu terveyttä edistävä työ, jolla ediste-

tään asiakkaiden omaa vastuunottoa kansansairauksien sekä niiden riskitekijöiden hallinnasta

ennalta ehkäisevästi. Terveydenhoitajatyössä erityistä huomiota kiinnitetään yksilön, perheen ja

yhteisön hyvinvointiin ja asiakkaita osallistavaan palveluun. Lääketieteelliset tukipalvelut tuote-

taan pääsääntöisesti keskitetysti terveyskeskuksessa. Uutena toimintana aloitetaan fysiotera-

peutin suoravastaanotto, jonka tarkoituksena on nopeuttaa selkäkipupotilaiden hoitoon pääsyä,

ennaltaehkäistä oireiden pitkittymistä ja vähentää painetta lääkärin vastaanotolla. Kotihoidon toi-

mintaperiaatteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa kotihoidon kriteerit täyttäville

asiakkaille. Hoito toteutetaan kuntouttavalla työotteella siten, että asiakkaan omaa toimintaky-

kyä ylläpidetään ja asiakasta ohjataan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivittäisis-

tä toiminnoista. Kotihoidossa työskentelee kolme määräaikaista kylätyöntekijää, jotka on pal-

kattu saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetulla valtionavustuksel-

la.


Avohoidon palveluilla tuetaan ja edistetään eri ikä- ja väestöryhmien hyvinvointia järjestämällä

laadukkaat ja riittävät peruspalvelut. Vastaanottotoimintaa kehitetään Lean-toimintamallin avul-

la. Tällä pyritään mm. parantamaan toiminnan sujuvuutta ja selkiyttämään sisäistä potilasoh-

jausta ja palvelua hyvän koordinoinnin avulla, samalla tarkastellaan palveluprosesseja jatkuvan

parantamisen periaatteiden mukaisesti. Potilasturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja

haittatapahtumailmoitusjärjestelmän käyttö laajennetaan kaikille avohoidon osa-alueille. Kotiin

järjestettävissä palveluissa osaamista vahvistetaan erityisesti saattohoidon osalta.


Sairaanhoitajan vastaanot-

tokäynnit 4233 3100 7200 7200 7200

75 v. täyttäneet omaishoi-

dontukiasiakkaat 48 55 55 58 60

75 v. täyttäneet säännölli-

sen kotihoidon piirissä

olevat asiakkaat

88 85 90 95 97

Yleisperustelut

Avohoidon toiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten terveyttä järjestämällä tarpeelliset

perusterveydenhuollon ja kotihoidon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Ikäihmisten

palveluiden kehittämistä ohjaa vuonna 2015 laadittu vanhuspalvelulain 5 §:n mukainen suunni-

telma.

33

4.2 Laitoshoito ja asumispalvelut


Asumispalvelujen tehtävänä on ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelu-

jen tuottaminen, sisällöllinen kehittäminen ja saatavuuden turvaaminen kuntalaisille ja myös

kotikuntaansa vaihtaville henkilöille.

Kehitysvammahuollon tehtävänä on tuottaa asumispalvelujen ja työtoiminnan lisäksi myös lap-

sille ja nuorille aikuisille suunnattuja avokuntoutuspalveluja.

Vuodeosaston tehtävänä on tuottaa toimivat ympärivuorokautiset akuuttihoidon, pitkäaikaisen

laitoshoidon sekä kuntoutukseen liittyvät palvelut kuntalaisille sekä tarvittaessa myös täällä

vieraileville ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille henkilöille.

Määräaikaista työvoimaa käytetään kehitysvammaisten henkilöiden lomahoidon järjestämiseen

arviolta noin ½-henkilötyövuosi.


Turvataan palvelujen saatavuus omalla tuotannolla ja ostopalveluina.

Kehitetään asumispalveluja ja niiden sisältöä valtakunnallisten suositusten ja alueellisen tarpeen

mukaisesti mm. peruskorjaamalla oman palvelutuotannon toimitiloja.

Kehitetään lapsille ja nuorille aikuisille suunnattuja kehitysvammahuollon avokuntoutuspalve-

luja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa siten, että kuntoutuksen painopiste siirtyy lähem-

mäksi lasten päivittäistä arkea.

Turvataan jatkuvalla ja suunnitelmallisella kouluttautumisella henkilökunnan akuuttihoidon ja

hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen.


yli 75 -vuotiaita 628 671 697 733 733

Vuodeosasto, käyttöpäivät

*tehostettu palveluasuminen

10909

12800

12420

1095

10950

2555

10950

2555

Hilla/Puolukka 8107 8700 7600 8700 8700

Mustikka 7167 7665 6400 7665 7665

Kaarnikka 3866 4380 4380 4380 4380

Kaamosranta 3315 3650 3650 3650 3650

Vanhusten ja eläkeläisten tuki 3379 3650 3650 3650 3650

34

ry

Yksityinen palveluntuottaja 5193 8760 11680 10585 10585

Yleisperustelut

Yli 75-vuotiaiden määrän nousu kasvattaa tehostetun palveluasumisen tarvetta jatkuvasti. Koti-

hoidosta siirtyvät asiakkaat ovat runsaasti hoitoa tarvitsevia. Kunta remontoi omaa palvelutuo-

tantoaan vuonna 2017. Remontin jälkeenkin oma palvelutuotanto pysyy nykyisellä tasolla.

Kunta ei lisää omaa palvelutuotantoaan vuosina 2017 -2018, vaan ostaa kilpailutuksen tulokse-

na solmitun puitesopimuksen perusteella ja/tai yksilökohtaisilla sopimuksilla tehostettua palve-

luasumista yksityisiltä palveluntuottajilta.

4.3 Lääkäritoiminta


Vastaanoton, päivystyksen ja vuodeosaston lääkäripalvelut hoidetaan hoitotakuun velvoitteiden

mukaisesti. Määräaikaisia lääkäreitä on 3-4 päivystys- ja vastaanottotoiminnassa. Erityisesti

viikonloppupäivystyksissä käytetään määräaikaisia, jottei nykyinen päivystysmalli kuormita

vakituisia liikaa. Lisäksi määräaikaisia lääkäreitä käytetään mm. purkamaan rasitusergomet-

riajonoja.


Sairauksien ennalta ehkäisy, hyvä hoito sekä kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen ympäri-

vuorokautisesti.

Tunnusluvut TP 2015 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019

Vastaanottokäynnit 14250 15000 15000 15000 15000

Yleisperustelut Lääkäri- ja vastaanottopalvelut tuotetaan omana toimintana. Ostopalveluina hankitaan mm. sil-

mänpohjakuvaukset, mammografiat, jalkahoito ja toimintaterapiapalvelut. Päivystysvastaanotto

järjestetään yhteistyössä Utsjoen kunnan kanssa. Inarin kunta on saanut poikkeusluvan jatkaa

ympärivuorokautista päivystystä kesäkuuhun 2017 saakka ja poikkeusluvalle haetaan jatkoa ke-

väällä 2017. Koko sairaanhoitopiirin kattava perusterveydenhuollon päivystyskonsultaatiopalvelu

Ivalon terveyskeskuksen tarjoamana aloitettiin 2016 ja toimintaa kehitetään edelleen.

35

4.4 Sosiaalityö ja toimeentuloturva


Inarin kuntalaisten sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, arkielämästä selviytymisen tukeminen

ja syrjäytymisen ehkäiseminen sosiaalityön palveluilla. Näihin palveluihin kuuluvat aikuissosiaali-

työ, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdehuolto, lastenvalvojan palve-

lut, talous- ja velkaneuvonta ja kuntouttava työtoiminta sekä työllisyydenhoito.


Toimeentulotuen siirtyminen Kelan palveluihin vuoden 2017 alusta toteutetaan mahdollisimman

asiakaslähtöisesti kiinnittämällä huomiota asiakkaiden varhaiseen ja ajantasaiseen tiedottamiseen

sekä ohjaamiseen siirtymävaiheessa. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen jäädessä sosiaa-

lityöhön, kiinnitetään huomiota Kelan kanssa tehtävän yhteistyön sujuvuuteen. Aikuissosiaalityös-

sä tavoitteena on asiakassuunnitelmien laatiminen kaikille aikuissosiaalityön asiakkaille.

Kuntouttavassa työtoiminnassa tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn arviointi-mallin kehittäminen

yhteistyössä terveystoimen kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden määrä on

vähintään 30 35(Kh 21.11.2016) henkilöä vuonna 2017.

Vammaispalvelussa tavoitteena on asiakkaiden palvelusuunnitelmien tekeminen moniammatilli-

sesti yhdessä terveydenhoidon ja kotipalvelun kanssa. Lisäksi tavoitteena ensi vuodelle on yhteis-

työn tiivistäminen keskussairaalan kuntoutusohjauksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa.

Talous- ja velkaneuvonnassa kiinnitetään huomiota palvelusta tiedottamiseen, jotta kuntalaisten

yhteydenottokynnys palveluihin madaltuisi ja apu velkaantumiseen pystyttäisiin tarjoamaan var-

haisemmassa vaiheessa. Nuorten velkaantumista pyritään ennaltaehkäisemään tarjoamalla talous-

ja velkaneuvontatilaisuuksia eri oppilaitoksissa.

Lapsiperheiden vanhemmat tullaan huomioimaan entistä paremmin parisuhteeseen liittyvien on-

gelmien ratkaisemiseksi. Kaksi sosiaalityöntekijää on käynyt perheasioiden sovittelu -koulutuksen

ja sovittelu vakiinnutetaan osaksi perheiden palvelutarjontaa vuoden 2017 aikana.

Lastensuojelussa jatkuu tuki- ja sijaisperheiden koulutus, jolla turvataan sosiaalihuoltolain edellyt-

tämien tukiperheiden saatavuus Inarin kunnassa. Kehitetään sijais- ja tukiperheiden työnohjausta

ja vertaistukitoimintaa.

Ylläpidetään ja kehitetään Päiväkeskus Valkaman toimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Päihdehuollon asiakastyöhön vakiinnutetaan yhdeksi työn välineeksi asiakassuunnitelmat ja yh-

teistyötä terveydenhuollon kanssa kehitetään edelleen asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen toteut-

tamisessa.

Työllisyydenhoidossa pääpaino asetetaan uusien työllistymismenetelmien ja työkykyarviointimal-

lin kehittämiseen. Toisena tavoitteena on nuorten kesätyötuen organisointi yhdessä sivistystoimen

kanssa.


Toimeentulotuen käsittelyaika 4 pv 6 pv 6 pv 6 pv 6 pv

36

Kuntouttavassa työtoiminta hlö:t 34 30 30 30 30

Työmarkkinatuen kuntaosuus € 663 269 700 000 700 000 700 000 700 000

Yleisperustelut

Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kehittämään työmenetelmiä ja laaja-alaista yhteistyötä eri

toimijoiden kesken, jolla parannetaan sosiaalityönpalvelujen asiakaskeskeisyyttä ja saatavuutta.

Väestön ikääntymisen myötä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lisääntyvät. Tämä näkyy

erityisesti kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisen avun lisääntymisenä. Oikea-aikaiset ja oikein

kohdennetut palvelut vähentävät erityispalveluiden tarvetta ja toisaalta mahdollistavat kotona

asumisen tuettujen palvelujen turvin.

Kasvava työttömyys ja kunnan vastuun lisääntyminen työllisyyden hoitamisesta näkyy laaja-

alaisesti eri sosiaalityön palveluissa.

Valtakunnallisesti lastensuojelussa tavoitteena on siirtää painopistettä enemmän avohuollon ja

ehkäisevän lastensuojelun suuntaan.

4.5 Suun terveydenhuolto


Inarin kuntalaisten suun terveyden edistäminen, tietoisuuden lisääminen suun sairauksien vaiku-

tuksesta yleisterveyteen ja suun sairauksien hoito.


Työnjaon kehittäminen suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien kesken. Kehitetään uusia te-

hokkaita työtapoja lasten ja vanhusten hyvään hoitoon terveyskeskuksessa, kotihoidossa ja palve-

luasumisessa. Yhteistyön kehittäminen muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön välillä.

Vähemmällä käyntimäärällä useamman potilaan hoito.

Suun terveyden edistäminen ja tiedottaminen.


käynnit 9404 10000 9400 9400 9400

asiakkaat 3029 3250 3300 3300 3300

kiireetön aika 3 kk 3 kk 2kk 2kk 2kk

perushoidon hoitojakson pituus 2 kk 5 kk 3 kk 3 kk 3kk

Yleisperustelut

Tuotetaan lakisääteiset suun terveydenhuollon palveluita koko väestölle (hoitotakuu, neuvola-

asetus).

37

4.6 Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseututoimi


Eläinlääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä maaseutuhallinnon

lakisääteisten viranomaistehtävien hoitaminen Inarin ja Utsjoen kuntien yhteistoiminta-alueella.

Eri toimialojen toimijoiden sekä kuntalaisten asiakaspalvelu, neuvonta ja ohjaus.

Eläinlääkintähuoltoon on varattu 3 kk määräaikainen virka poroerotuskauden kuormitusta keven-

tämään.


Ympäristöterveydenhuollossa valvontaa toteutetaan toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien mu-

kaan. Valvonnassa tavoitteena on vähintään 90 %:n toteuma valvontasuunnitelmaan nähden. Ku-

luttajaturvallisuuslain mukainen valvonta poistui kunnilta 1.5.2016. Tästä vapautuneet resurssit

ohjataan vuonna 2017 uuden tupakkalain valvontaan.

Ympäristönsuojelussa maa-aineslupien käsittely siirtyi ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.7.2016.

Vuoden 2017 tavoitteena on päivittää maa-ainesalueiden tiedot sähköiseen järjestelmään. Laadi-

taan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma, joka kattaa myös maa-ainesalueiden suunnitelmalli-

sen valvonnan.

Eläinlääkintähuollossa tuotetaan riittävät lakisääteiset palvelut koko yhteistoiminta-alueella. Panos-

tetaan siihen, että kunnaneläinlääkärille osoitetut valvontatehtävät toteutetaan suunnitelman mukai-

sesti joko omana työnä tai ostopalveluna.

Maaseututoimessa hoidetaan Inarin ja Utsjoen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät yta-

sopimusten mukaisesti sekä Mavin yhteistoiminta-alueen maksajavirastolle säätämät tehtävät oh-

jeiden ja määräysten mukaan.


elintarvikevalvonnan tarkastuk-

set (sis. tupakkalain valvontaa) 136 150- 200 125-150 100-150 100-150

terveydensuojelu- ja tupakka-

lain mukaiset tarkastukset

(+ asumisterveys ja sisäilma-

asiat)

111

(28) 40-60 40-80 40-80 40-80

eläinlääkintähuollon käynnit,

tuotantoeläimet 309 150-200 150-300 150-300 150-300

eläinlääkintähuollon käynnit,

pieneläimet 2120 1500-2000 1800-2500 1800-2500 1800-2500

eläinsuojelu ja eläinten hyvin-

vointi sekä eläintaudit, tarkas-

tukset

29 20-40 20-40 20-40 20-40

38

maaseutuhallinnon tuki- ja kor-

vauspäätökset 696 300-500 300-500 300-500 300-500

riistavahinkolain mukaiset tar-

kastukset (poromäärä) 43 30-50 20-40 20-40 20-40

Yleisperustelut

Valvontatulojen ja suoritteiden määrään vaikuttavat mm. keskusvirastojen määrittelemät valvon-

nan painopistealueet kunakin valvontavuotena sekä ns. ei-suunnitelmallinen valvonta (uudet koh-

teet, valitukset, määräykset, hallintopakkomenettelyt jne.).

5 Erikoissairaanhoito


Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sai-

rauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen

kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Ensihoitopalvelu sisältäen sairaankuljetuksen

on osa erikoissairaanhoitoa terveydenhuoltolain mukaisesti. Kunta järjestää osan erikoissairaan-

hoidon palveluista Ivalossa ostopalveluna. Näitä palveluita ovat kardiologin, psykiatrin ja gyneko-

login vastaanotot, geriatrin etävastaanotto ja magneettikuvaukset. Terveyskeskuksen omat lääkärit

suorittavat pääosin ultraäänitutkimukset, rasituskokeet ja tähystykset.


Johtava lääkäri ohjeistaa erikoissairaanhoidon hoitokäytännöt, eri diagnostisten ryhmien hoidon

porrastukset ja jatkohoidon lähettämiskäytännöt. Omaa toimintaa pyritään kehittämään tiiviissä

yhteistyössä keskussairaalan kanssa.

Vuosittaisten erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä pyritään pitämään viiden vuoden keskiarvon

mittaluokassa.

Kunta on laatinut yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa järjestämissuunnitelman, joka perustuu

alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Pyritään vaikuttamaan erikoissai-

raanhoidon menojen kasvun hillitsemiseen. Erityisesti tarkastelussa on ensihoidon menojen tarkas-

telu ja ensihoidon päivystysvalmiuden hyödyntäminen terveyskeskuksen arjessa.

Talous

TP 2015

(1 000 €)

TA 2016

(1 000 €)

TA 2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Toimintatulot 347 *) 1 4 4 4

Toimintamenot -9 997 -10 515 -11 041 -11 151 -11 263

Toimintakate (sitova) -9 650 -10 514 -11 037 -11 148 -11 259

39


Nettokustannukset €/asukas -1 418 -1 546 -1 623 -1 639 - 1 656

*) Jäsenkuntalaskutuksen oikaisu vuonna 2015 / Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston päätös

4.11.2015 § 187

Yleisperustelut

Erikoissairaanhoidon palveluja arvioidaan hoitotapahtuman kokonaiskeston perusteella.

6 Sivistyslautakunta

Talous

2015 TP

(1 000 €)

TA 2016

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Toimintatulot 2178 2016 2071 2091 2112

Toimintamenot -16186 -16582 -16520 -16938 -17343



Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

Nettokustannukset €/asukas -2059 -2142 -2125 -2183 -2240

Valtuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat:

1. Varhaiskasvatuslain mukainen kunnallinen varhaiskasvatustoiminta

2. perusopetuslain mukainen esi- ja perusopetus

3. perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

4. lukiolain mukainen lukiokoulutus

5. ammatillinen koulutus

6. vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta annettujen lakien mukainen koulutus

7. kirjasto- ja tietopalvelut, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö

8. koulujen perustaminen ja lakkauttaminen talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaisesti

6.1 Varhaiskasvatus

Kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestäminen alle kouluikäisille lapsille lapsen omalla äidinkielel-

lä (suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä) päiväkoti- tai perhepäivähoitona. Alle kouluikäisellä lap-

sella on lakisääteinen (subjektiivinen) oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Maksuttoman esiopetuksen järjestäminen 6-vuotiaille lapsille Saariselän päiväkodissa. Lakisäätei-

nen lasten kotihoidontuki (Kela) alle 3-vuotiaille lapsille ja sisaruksille sekä Inarin kunnan harkin-

nanvarainen kotihoidontuen kuntalisä kunnan päättämin ehdoin.

Inarinsaamenkielisen kielipesätoiminnan ostopalvelu n. 75–80 %:n valtionavustusrahoituksella

(kolme kielipesää 31.7.2017 saakka, 1.8.17 alkaen kaksi kielipesää). 1.8.2017 alkaen inarinsaa-

menkielisen ryhmäperhepäiväkotihoidon ostopalvelu (8+2 paikkaa).

40

Koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan järjestäminen (2 kielipesää) n. 75–80 %:n valtionavus-

tusrahoituksella.

Vuorohoidon (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito) järjestäminen päiväkodeissa kunnan päättämillä peri-

aatteilla.

Yöhoito on keskitetty Ivalo – Saariselkä -alueella Saariselän päiväkotiin. Yöhoidosta on jätetty

kaksi valtuustoaloitetta, joiden johdosta erilaisten yöhoitomahdollisuuksien vaihtoehtoja Ivalossa

selvitetään. (Kh 21.11.2016.)

Koululaisten loma-aikaisen hoidon järjestäminen 1. luokan oppilaille. Vuorohoidon sekä tukipalve-

luna (erityiset syyt) tapahtuvan hoidon järjestäminen 1-2. luokan oppilaille kunnan päättämin eh-

doin.

1-2. luokan oppilaiden saamenkielisen iltapäivätoiminnan järjestäminen kunnan päättämin ehdoin.


1. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman teko valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitel-

man perusteiden pohjalta. Uusi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön

1.8.2017 alkaen. Inarin kunnan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on määritellä, oh-

jata ja tukea varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti ja sen laatimiseen ja kehittämi-

seen osallistuvat varhaiskasvatuksen henkilöstö, lapset, huoltajat sekä muut yhteistyö-

kumppanit. Henkilöstölle järjestetään koulutuksia, jotka tukevat varhaiskasvatussuunnitel-

man laadintaa ja sen käyttöönottoa. Koko henkilöstölle järjestetään mahdollisuuksien mu-

kaan työaikaa varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen. Painopisteenä toiminnassa on hyvä

työyhteisö ja työilmapiiri, yhteistyö sekä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

2. Varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskoulutusta kehitetään. Täydennyskoulutuksen tavoit-

teena on tukea varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaista toimintaa ja sen kehit-

tämistä.

3. Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan yhteistyössä työ-

terveyshuollon kanssa. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa esimiehille ja työyhteisöille.

Yleisperustelut

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joka on varhaiskasvatuslain mukainen Opetushallituk-

sen antama valtakunnallinen määräys, valmistuu lokakuussa 2016. Varhaiskasvatussuunnitel-

man perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja

kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko

maassa.

Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan alle kouluikäisten lasten määrä Inarin kunnassa tulee py-

symään lähivuosina lähes ennallaan. Vuonna 2017 arvioidaan kunnallisessa varhaiskasvatukses-

sa olevan n. 235–240 lasta. Varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee vuosittain kunnan eri osissa mm.

vuorohoitotarpeen, syntyvyyden ja työllisyyden mukaan. Toteutuneet hoitopäivät /lapsi ovat

jonkin verran vähentyneet mm. osa-aikaisen hoidon kasvaessa.

Ivalossa on tarve lisätä päiväkotipaikkoja alle 3-vuotiaiden lasten ja vuorohoidon osalta. Ivalon

päiväkotiin, alle 3-vuotiaiden ryhmään, lisätään 1.1.2017 alkaen pysyvästi 4 kokopäiväpaikkaa,

mikä vaikuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen (yhden perhepäivähoitajan toimen

41

muuttaminen päivähoitoasetuksen mukaisesti lastentarhanopettajan toimeksi). Lisäksi Ivalon

päiväkotiin on tarpeen vakinaistaa yksi lastenhoitajan toimi päiväkodin esikoululaisten Suopur-

sut-ryhmän toiminnan vakiinnuttamiseksi. Yhdistetyssä Suopursut/vuorohoitoryhmä Karpalot -

ryhmässä on toiminut määräaikainen lastenhoitaja 1.8.2016 alkaen. Perhepäivähoidon varahoi-

topaikka Päivänsineen on tarve toiminnan ja varahenkilöjärjestelmän kehittämiseksi lisätä yksi

lastenhoitaja vakinaisesti (siirto toiseen tehtävään/nimikkeenmuutos). Tämä mahdollistaa myös

päiväkoteihin tarvittavia varahoitajaresursseja lisää. Sevettijärven kielipesän toinen perhepäivä-

hoitajan toimi vakinaistetaan.

Tunnusluvut 2015 TP TA 2016

Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

Todelliset hoitopäivät 35219 36500 35500 35500 36500

Lapsia kunnallisessa varhais-

kasvatuksessa 31.12 235 235 235 235 235

joista ostopalvelut lapsia/31.12 24 25 25 25 25

joista vuorohoidossa 31.12 37 42 45 45 45

Lapsia esiopetuksessa 31.12

(2014 alk. vain Saariselän pk) 2 3 3 3 3

Kotihoidon/yksityisen hoidon

tuen saajat 31.12

joista kotih.kuntalisän saa-

jat/KA

46

16

55

15

50

14

50

14

50

14

6.2 Esi- ja perusopetus


Perusopetuslain edellyttämää esi- ja perusopetusta annetaan kunnan neljässä koulussa:

1. Inarin koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9

2. Ivalon ala-asteen koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-6, erityisen tuen

pienluokka vuosiluokille 0-6

3. Ivalon yläasteen koulu, perusopetuksen vuosiluokat 7-9, lisäopetus sekä erityisen tuen

pienluokka vuosiluokille 7-9

4. Sevettijärven koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9

Esi- ja perusopetuksessa opetuskielenä on suomi. Opetusta annetaan lisäksi inarinsaamek-

si, koltansaameksi ja pohjoissaameksi (perusopetuslaki, 10§).

Perusopetuksen hanke vuonna 2017: Perusopetuksen tasa-arvoa edistävät toimenpiteet

(1.11.2016-31.12.2017).


Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa oppilaille riittävät tiedot ja taidot sekä motivaatio

jatko-opintoihin ja siten mahdollisuus omien edellytyksiensä mukaisesti ammattiin ja itsenäi-

seen elämään. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa perusopetuksesta päättötodistuksen ja

siirtyy jatko-opintoihin. Jatko-opintoihin siirtymistä seurataan vuosittain.

Opetuksessa tärkein laatukriteeri on opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus. Inarin kunnan

perusopetuksen koulujen yhteisenä kehittämiskohteena onkin vuonna 2017 ja myös vuonna

42

2018 vuorovaikutus: sekä työntekijöiden ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, työntekijöiden

keskinäinen, oppilaiden keskinäinen että työntekijöiden ja huoltajien välinen vuorovaikutus.

Yhtenä laatukriteerinä on myös opetusryhmän koko. Tavoitteena on, että valtuuston hyväksy-

mässä koulutuksen kehittämissuunnitelmassa mainittuja opetusryhmien enimmäiskokoja ei yli-

tettäisi. Toteutuneita ryhmäkokoja seurataan lukuvuosittain. Näiden lisäksi opetuksen laatukri-

teerinä ovat kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön määrä. Tavoitteena on, että Inarin

kunnan esi- ja perusopetuksen työntekijät täyttävät kelpoisuusvaatimukset 100 prosenttisesti.

Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 1.8.2016.

Työnantaja järjestää koulutuksia, jotka tukevat uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa sekä

monipuolisten opetusmenetelmien hyödyntämistä opetuksessa. Inarin kunnan perusopetuksen

koulut ovat myös osaltaan mukana toteuttamassa Inarin kunnan kuntastrategiaa.

Inarin kunnan kouluissa annettavaa koulutusta ja sen vaikuttavuutta arvioidaan sivistyslauta-

kunnassa hyväksytyn arviointisuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2017 aikana arvioidaan moni-

puolisten opetusmenetelmien käyttöä. Monipuolisten opetusmenetelmien arvioinnissa tarkastel-

laan oppitunneilla käytettyjä työtapoja, erilaisten opetustilojen ja opetusvälineiden hyödyntä-

mistä sekä opetustilojen muokkaamista. Opetusmenetelmien monipuolisuutta arvioivat oppilaat.

Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019

Nettokustannukset €/asukas

Esiopetus (koulut) -54 -55 -58 -58 -59

Perusopetus -1081 -1069 -1054 -1061 -1070

6.3 Lukiokoulutus


Lukio-opiskelu antaa opiskelijoille jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteen opintoihin sekä

opiskelutaidot, joita elinikäinen opiskelu vaatii. Toisaalta lukion tehtävänä on tukea nuorten

kasvua ja identiteetin kehittymistä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus opiskella inarin-, kol-

tan- ja pohjoissaamen kieliä äidinkielenä.

Kuntastrategian mukaisesti Ivalon lukio tekee tiivistä yhteistyötä niin paikallisesti kuin kan-

sainvälisesti. Yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa opiskelijoille tarjotaan

mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto. Ul-

komaisten yhteistyökoulujen kanssa toteutetaan Erasmus+ kouluhanketta.


Ivalon lukio on valittu kansalliseen lukioiden kehittämisverkostoon, jossa tavoitteena on kehit-

tää suomalaista lukiokoulutusta. Ivalon lukiossa keskeisenä tavoitteena on kehittää pedagogiik-

ka, jotta se vastaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Opettajia kannustetaan ottamaan

opetuskäyttöön uusia opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä sekä hyödyntämään tietoja vies-

tintätekniikkaa opetuksessa pedagogisesti uudella tavalla. Sähköisten ylioppilaskokeiden kehit-

tämisprosessia seurataan tarkasti ja tarvittaessa reagoidaan järjestelmässä tapahtuviin muutok-

siin järjestämällä opettajille lisäkoulutusta.

43



Ivalon lukio -160 -164 -160 -161 -162

6.4 Vapaa-aikapalvelut

Toiminnan keskeinen sisältö

Kansalaisopisto

Inarin kansalaisopiston tehtävänä on toteuttaa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa, kaikkien saata-

villa olevaa vapaatavoitteista yleissivistävää koulutusta. Koulutus antaa tilaisuuden itsensä

omaehtoiseen kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen, opiskelutaitojen ja kansalaisvalmiuksien

kehittämiseen sekä tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Kirjasto

Kirjastopalvelut ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Kirjasto on kaikille avoin monipuo-

linen työ- ja oppimisympäristö sekä yhteisöllinen kohtaamispaikka. Kirjastossa opitaan, harras-

tetaan ja kokoonnutaan. Perinteisten aineistojen ja palvelujen ohella pidämme tarjolla ja tuo-

tamme monipuolisia digitaalisia aineistoja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kirjasto edistää toi-

minnoillaan aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä luke-

miskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Palvelujen toteuttamisen lähtökohtia ovat yhteisölli-

syys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Kirjaston hankkeet vuonna 2017: Kokoelmas-

ta kohtaamiseen (1.1.–31.12.2017) ja Kotiseutu tutuksi mobiililla (1.4.–31.12.2017, rahoitus-

päätös saadaan maaliskuussa 2017).

Kulttuuritoimi

Kulttuuritoiminnan keskeinen sisältö on taata monipuolinen kulttuuritarjonta kaikenikäisille

kuntalaisille yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kulttuuritoiminta tukee inarilaisia kulttuurialan

harrastajia ja ammattilaisia, tarjoaa kulttuuripalveluita sekä toimii eri kulttuurimuotojen kehit-

tämishankkeissa.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimen keskeinen tehtävä on vastata liikunnanharrastamisen edellytysten luomisesta

kunnan alueella. Liikuntatoimi järjestää erityisryhmille liikunnanohjausta ja opastusta sekä kou-

lulaisille Liikkuva Koulu-ohjelman mukaista liikuntaa. Liikuntahenkilöstö huolehtii liikuntati-

lojen kehittämisestä, kunnossapidosta, uimavalvonnasta, liikuntatapahtumien järjestämisestä

sekä koordinoi liikuntatilojen käyttöä. Liikuntatoimen hankkeet vuonna 2017: Liikkuva Koulu

(1.5.–31.12.2017) ja Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen, terveyttä ja hyvinvointia edistä-

vä aikuisille suunnattu liikuntahanke (1.2.–31.12. 2017).

44

Nuorisotyö

Nuorisotyö toimii inarilaisten nuorten hyvinvoinnin puolesta käyttäen menetelminä yhteisöllistä

nuorisotoimintaa, yksilöllistä tukea sekä moniammatillista ja – yhteisöllistä työotetta. Nuoriso-

työ toteuttaa etsivää nuorisotyötä ja tukee nuorisovaltuuston toimintaa. Viestintäpaja toimii

nuorten työpajana ja nuorisotiedotuksen monipuolisena toimintakeskuksena.


Kansalaisopisto

Kuntalaisille tarjotaan vuositasolla 6400 tuntia opetusta.

Kirjasto

Määrällisenä tavoitteena on 100 000 kävijää, 110 000 lainaa ja 30 tapahtumaa vuonna 2017.

Tarinoiden Inari tietokantaan valmistellaan karttapaikannusta ja mobiilisovellusta. Uusi kirjas-

toauto ja kirjastojärjestelmä (Koha) otetaan käyttöön vuonna 2017.

Kulttuuritoiminta

Vuoden 2017 Inariviikkojen tavoite on 11 000 kävijää ja Elokuvateatteri Aslakissa on tavoit-

teena järjestää 150 näytäntöä vuoden 2017 aikana.

Liikuntatoimi

Kuntalaiset käyttävät kunnan alueella sijaitsevia liikuntapalveluja vuoden 2017 aikana 40 000

käyntikertaa.

Nuorisotyö

Nuorisotiloilla (Stönö – Vintti) on yhteensä vähintään 280 avointa aukiolokertaa vuodessa.

Kummassakin tilassa toimii myös vähintään 2 – 5 toimintaryhmää. Kävijämäärätavoite kaikessa

edellisessä on yhteensä 6000 käyntikertaa. Viestintäpaja toimii tehdyn itsearvioinnin ja kehit-

tämistyön pohjalta. Pajalla on vuoden aikana eri toimenpiteissä vähintään 30 iältään 16 – 25 -

vuotiasta nuorta.



Kansalaisopisto -67 -64 -67 -68 -68

Kirjasto -88 -105 -95 -96 -97

Kulttuuritoiminta -25 -26 -29 -29 -29

Liikuntatoimi -84 -91 -88 -89 -89

Nuorisotyö -47 -58 -51 -52 -52

45

7 Tekninen lautakunta

2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous

Toimintatulot 531 533 552 557 563

Toimintamenot -1992 -2120 -2098 -2119 -2140



Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

Tekninen osasto toteuttaa kunnan strategisia tavoitteita usealla osittain päällek-

käiselläkin osa-alueella. Alla olevat sitovat tavoitteet on ryhmitelty keskeisten

strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Sitovat tavoitteet:

Toimivat Palvelut:

Nykyisen palvelutason säilyttäminen peruspalveluissa sekä parantaminen mat-

kailua edistävissä kohteissa kuten ulkoilu- ja virkistäytymiskohteissa.

Veskoniemen sataman suunnittelu kunnanhallituksen asettaman tavoitteen mu-

kaisesti (enintään 250 venepaikkaa) (Kh 21.11.2016).

Veskoniemen sataman pysäköintialuetta ja veneiden talvisäilytysaluetta laajen-

netaan kysyntää vastaavaksi edellä mainitun suunnitelman mukaisesti.

Nellimin sataman kehittämissuunnitelman laatiminen aloitetaan.

Yhteensovittava maankäyttö:

Maankäytön suunnittelu on tavoitteellinen ja kiinteä osa kunnan strategista

suunnittelua.

Laadukas infrastruktuuri:

Katujen päällystysohjelma toteutetaan ELY-keskuksen kumppanina, jolla ta-

voitellaan halvempia yksikkökustannuksia.

Ympäristönhoitoa työllisyystöinä jatketaan edelleen.

Innovatiivisuus:

Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston luominen aloitetaan v. 2017. Tavoit-

teena on siirtyminen paperittomaan lupamenettelyyn.

46

Hallitut investoinnit:

Turvallisuus:

Tulvasuojelun täydennykset 2017 – 2018. Ivalon tulvapatoa korotetaan painu-

mien osalta. Terveyskeskuksen ym. tärkeiden rakennusten tulvasuojelusuunni-

telman hyväksyminen (HQ 1/250).

Viihtyisyys:

Sorapäällysteisien katujen päällystäminen ja päällystysvaurioiden korjaaminen

v. 2017 Ivalossa, Inarissa ja Saariselällä.

7.1 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntasuunnittelu


Hallinto, kaavoitus, mittaus ja kartoitus, maa- ja metsätilat sekä alueiden vuokraus


Lintumaan teollisuusalueen asemakaavan laajentaminen v. 2013–2017.

Etelärinne II kaavamuutos valtuuston hyväksyttävänä v. 2017.

Yleisperustelut

Kaavoitus

Asemakaavoja saneerataan ja laajennetaan rakennustoiminnan ylläpitämiseksi, yritysmahdollisuuk-

sien parantamiseksi sekä vetovoimaisten vuokratonttien saamiseksi.

Lintumaan teollisuusalueen asemakaavan laajennus on vireillä teollisuustonttien lisäämiseksi.

Mittaus ja kartoitus

Maanmittauslaitos on siirtynyt yleiseurooppalaiseen ETRS 89 koordinaattijärjestelmään. Oma

suunnittelu ja kartta-aineisto siirretään ETRS 89 koordinaattijärjestelmään tarpeen mukaan.

Alueiden myynti ja vuokraus Tonttien saatavuutta ylläpidetään asemakaavoituksella.

7.2 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntarakentaminen


Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito sekä ympäristörakentaminen.


Vuonna 2016 ympäristörakentamisessa keskitytään katujen päällystämiseen ja päällystevaurioiden

korjaamiseen.

Katuvalojen saneerausta jatketaan suunnittelukaudella.

Katujen ja yleisien alueiden saneerausta jatketaan suunnittelukaudella määrärahojen puitteissa.

Veskoniemen, Nellimin ja Inarin satamiin laaditaan kehittämissuunnitelmat. Suunnittelukaudella

47

painopiste on Veskoniemen sataman kehittämisessä.

Yksityisteiden kunnossapitoa avustetaan vuosittain valtuuston hyväksymin periaattein.

Yleisperustelut

Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito hankitaan ostopalveluina.

Kaikessa ympäristörakentamisessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ikääntyvän väestön lii-

kuntamahdollisuuksien kehittäminen.

7.3 Tekninen lautakunta / Rakennusvalvonta


Lakisääteiset rakennusvalvonnan viranomaispalvelujen tuottaminen kunnan tarpeiden mukaisesti.

Yleisperustelut

Rakennusvalvonnan toiminta järjestetään ja edelleen kehitetään maankäyttö- ja rakennuslainsää-

dännön mukaisesti huomioon ottaen kunnan erityisolosuhteet.

Apulaisrakennustarkastajan virka täytetään toistaiseksi vuoden 2017 alussa. Kiinteistöpäällikkö-

rakennustarkastajan virka lakkautetaan.

Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston luominen aloitetaan vuonna 2017. Hanke jakaantuu puolek-

si vuosille 2017-2018. Hankkeen tarkoituksena on saada valmiudet paperittomaan lupamenettelyyn

ja helpottaa arkistossa olevien asiakirjojen käsittelyä.

7.4 Pelastuslaitos


Pelastustoiminnan ylläpito kunnan alueella.



Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

Talous

2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Toimintatulot

Toimintamenot -703 -726 -694 -694 -694

Toimintakate

Yleisperustelut

Toiminnan järjestää Lapin Pelastuslaitos. Kunta maksaa kuntaosuuden.

Kustannukset on eriytetty teknisen osaston käyttötalousraamista.

48

V Investoinnit

KUSU 2016-2019 2016 2017 2018 2019

2 532 500 3 803 550 244 000 794 000

INVESTOINTIMENOT

Peruskunta

Khall/ Maanhankinta 500 000 50 000 50 000 50 000

Khall/Koneet ja kalusto 30 000 0 0 0

Khall/Tytäryhtiöosakk.ja osuudet 0 150 000 0 0

Sos.-ja terv.ltk/ Koneet ja laitteet 71 500 253 000 85 000 50 000

Sivistysltk/Koneet ja kalusto 340 000 190 000 50 000 600 000

Tekninen ltk./ Kiinteät rakenteet 700 000 871 550 300 000 300 000

Tekninen ltk/Koneet ja kalusto 0 55 000 55 000

Peruskunta yhteensä 1 641 500 1 569 550 540 000 1 000 000

Ruokapalvelu-liikelaitos

Koneet ja kalusto 30 000 35 000 30 000 20 000

Ruokapalvelu-liikelaitos yhteensä 30 000 35 000 30 000 20 000

Tilapalvelu-liikelaitos

Terveyskeskus 139 000 234 000 0 0

Männikön palvelukoti 80 000 2 700 000 0 0

Ivalon ala-aste 180 000 0 0 0

Ivalon yläaste 48 000 0 0 0

Inarin yläaste 25 000 0 0 0

Peräsaajon tsto/sostila+varasto 0 250 000 0 0

Törmäsen koulu 700 000 0 0 0

Inarin vuokratalo-ikäihm. Asunt 0 0 0 100 000

Saariselän päiväkoti 60 000 350 000 0 0

Kunnantalo 40 000 40 000 0 0

Tilapalvelu-liikelaitos yhteensä 1 272 000 3 574 000 0 100 000

Kalatalouden kehittämisrahasto

Inarin kalahallin laitoshyväk. 50 000 0 0 0

Kalatalouden kehittämisrahasto yht. 50 000 0 0 0

Saariselän kehittämisrahasto

Maa-alueet, Rinnealue 0 70 000 0 0

Saariselän kehittämisrahasto yht. 0 70 000 0 0

KOKO KUNTA INV.MENOT YHT. 2 993 500 5 248 550 570 000 1 120 000

RAHOITUSOSUUDET INVEST.

Peruskunta

Sivistysltk /Liikunta/Koneet ja kalusto -135 000 -19 000 0 0

Tekninen ltk/ Kiinteät rakenteet 0 -20 000 0 0

Peruskunta yht. rahoitusosuudet -135 000 -39 000 0 0

Tilapalvelu-liikelaitos

Männikön palvelukoti 0 -1 080 000 0 0

Tilapalvelu-liikelaitos yhteensä 0 -1 080 000 0 0

KOKO KUNTA RAH.OS. YHT. -135 000 -1 119 000 0 0

PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT

Peruskunta

Khall/ Maanhankinta -50 000 -50 000 -50 000 -50000

Peruskunta luovutustulot yht. -50 000 -50 000 -50 000 -50 000


Maa-alueet, Rinnealue -276 000 -276 000 -276 000 -276 000

Saariselän kehittämisrahasto yht. -276 000 -276 000 -276 000 -276 000

PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT YHT. -326 000 -326 000 -326 000 -326 000

KOKO KUNTA INVEST. NETTO 2 532 500 3 803 550 244 000 794 000

49

Investoinnit 2017-2019

50

Sos. Ja terv.ltk yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 397 837 71 500 253 000 85 000 50 000 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 397 837 71 500 253 000 85 000 50 000 0

Sivistyslautakunta

Kirjasto 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 300 000 100 000

Tulot 125 000

Netto 0 175 000 100 000 0 0

Ivalon yläaste ja ala-aste 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 0 600 000 400 000

Tulot

Netto 0 0 0 0 600 000 400 000

Saariselän urheilualue 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 40 000 40 000

Tulot 20 000 10 000

Netto 20 000 30 000 0 0 0 0

Ivalon ala-asteen koulu 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 30 000

Tulot

Netto 30 000 0 0 0

Liikunta 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 60 000

Tulot 19 000

Netto 41 000 0 0 0

Saariselän päiväkoti 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 50 000

Tulot

Netto 0 50 000 0 0

Siv. ltk yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Menot 40 000 340 000 190 000 50 000 600 000 400 000

Tulot 20 000 135 000 19 000 0 0 0

Netto 20 000 205 000 171 000 50 000 600 000 400 000

Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019

Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019 Vuonna 2016 uuden kirjastoauton hankinta

300.000 €, johon valtionosuutta saatu 125

000 euroa.

Kirjastoauton korityön hankintaan ja korin

maalaukseen tarvitaan vuonna 2017 vielä

100 000 euroa lisää, sil lä vuodelle 2016

varattu investointiraha ei ri ittänyt,

sivistyslautakunta, 15.6.2016, 28 §.




Vuonna 2019 uuden Ivalon yläasteen ja

Pikkukoulun (Ivalon ala-asteen koulu)

kalustamiseen varataan 1 000 000 €.

Hankinnoista 400 000 siirtyy vuodelle 2020.

Liittyy kiinteistöselvitykseen. (Kh 21.11.2016)

Vuonna 2016 Saariselän urheilualueen

kunnostamiseen 40.000 €, johon haetaan

valtionosuutta 10 000 € (hakuaika vuoden

lopussa). Mahdollista on myös kunnostaa ja

siirtää Sääsuojahallin entinen kaukalo.

Vuonna 2017 oppimisympäristön

modernisointi uuden opetussuunnitelman

tavoitteiden mukaiseksi (kaksi luokkaa >

toiminnallisuus ja monikäyttöisyys) 30 000

euroa. Liittyy kiinteistöselvitykseen. (Kh

21.11.2016)



Vuonna 2017 älyli ikuntalaitteiden hankinta

Ivalon ala-asteen kouluun ja Inarin kouluun,

yhteensä 30 000 € (oppimisympäristön

modernisointi uuden opetussuunnitelman

tavoitteiden mukaiseksi / Inarin kunnan

strategiakehät / toimivat sivistyspalvelut).

Investointiin haetaan Lapin ely-keskukselta

30 % (9 000 €) avustusta. Vuonna 2017

Inarin kouluun monitoimikenttä (Ässä-

kenttä) yhteensä 30 000 €, josta S-ryhmä

kustantaa 10 000 €.

Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019Vuonna 2018 Saariselän päiväkodin

kalustaminen 50 000 euroa. Liittyy

kiinteistöselvitykseen (Kh 21.11.2016)

55

VI Liikelaitokset ja taseyksiköt

Elinkeinot & kehitys Nordica

Talous TP2015

(1 000 €)

TA2016

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Toimintatulot 1136 1105 1142 1026 1026

Toimintamenot -1178 -1105 -1142 -1026 -1026

Toimintakate -42 0 0 0 0

Valtuuston asettamat erityistavoitteet vuosille 2017 - 2019

1. Yksikkö aloitti loppuvuodesta 2016 vuosien 2017 - 2019 alue- ja elinkeinopoliit-

tisten ohjelman ja –strategian valmistelua.

2. Edunvalvonnassa yksikkö kohdistaa voimavaroja Ivalon lentokentän matkusta-

jamäärän kasvattamiseen sekä reitti- ja charterlentojen lisäämiseen ja monipuo-

listamiseen. Tavoitteena on saavuttaa yli 200 000 lentomatkustajaa vuonna 2017.

3. Yksikkö valmistelee kaksi kansainvälistä ja 3-4 kansallista kehittämishanketta.

4. Yksikkö pyrkii monipuolistamaan kylmätestaustoimintaa kartoittamalla alueen

mahdollisuuksia arktisissa olosuhteissa tarvittavien tuotteiden ja palvelujen tes-

taamiseen. Lisäksi Ivaloon tavoitellaan ajoneuvotoimialan arktisen testauksen

osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen huippuyksikköä.

5. Yksikkö panostaa yritysneuvontaan henkilöstön osaamisen kehittymisen ja tii-

viin yhteistyöverkoston kautta. Tavoitteena on järjestää monialaisia ja yritysläh-

töisiä yrityskoulutuksia ympäri vuoden ja lisätä merkittävästi henkilökohtaisia

yrityskäyntejä.

6. Yksikkö panostaa luonnonvarojen hyödyntämiseen. Nordican tehtäviin kuuluu

myös vastata kalataloutta koskevien tuettujen hankkeiden kunnan omarahoitus-

osuudet (Khall 16.11.2015).

7. Yksikkö panostaa logistisen saavutettavuuden kehittämiseen alueella.

Elinkeinot & kehitys Nordica


Eriytetyn taseyksikkö Elinkeinot & kehitys Nordican tehtävänä on hoitaa Inarin kunnan elin-

keinotoimea, joka sisältää 6 eri osa-aluetta: elinkeino- ja yrityspalvelut, kansainvälisyyspalvelut,

aikuiskoulutuksen koordinointi, kehittämishanketoiminta, elinkeinopoliittinen edunvalvonta ja

muu elinkeinotoimea tukeva toiminta.

56


Elinkeinot & kehitys Nordican tavoitteena on

Kehittää Inarin elinkeinotoimintaa alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman strategisten painopistei-

den ja tavoitteiden mukaisesti hyödyntäen toiminnassaan kehittämishankkeita, yhteistyösopimuk-

sia sekä muita yhteistyömuotoja.

Tavoitteena on luoda yrityksille ja yrittäjyydelle toimintaympäristö, joka edistää yritysten synty-

mistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Elinkeinot & kehitys Nordica kehittää toiminnassaan erityisesti yritysneuvonnan saatavuutta sekä

tarjoaa aktiivisesti inarilaisille yrityksille yrityslähtöisiä koulutus- ja kurssimahdollisuuksia.

Elinkeinot & kehitys Nordica käy aktiivisesti vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa Inarin elin-

keinoelämän kannalta merkittävistä haasteista ja kehittämiskysymyksistä.

57

Elinkeinot & kehitys Nordican tuloslaskelma

TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 052 495 1 099 504 1 019 800 -7,2 1 019 800 1 019 800

Tuet ja avustukset 81 347 0 110 381 0,0 0 0

Muut toimintatuotot 1 886 5 800 11 990 106,7 5 800 5 800

1 135 728 1 105 304 1 142 171 3,3 1 025 600 1 025 600

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -241 801 -171 586 -172 000 0,2 -170 000 -170 000

Henkilösivukulut

Eläkekulut -42 194 -30 192 -30 000 -0,6 -30 000 -30 000

Muut henkilösivukulut -12 043 -13 722 -10 000 -27,1 -10 000 -10 000

Palvelujen ostot -497 945 -744 205 -802 673 7,9 -815 600 -815 600


Ostot tilikauden aikana -17 074 -6 900 -6 900 0,0 0 0

Avustukset -221 342 -23 900 -18 400 -23,0 0 0

Muut toimintakulut -145 326 -114 768 -102 198 -11,0 0 0

-1 177 727 -1 105 273 -1 142 171 3,3 -1 025 600 -1 025 600

TOIMINTAKATE -41 999 31 0 -100,0 0 0


Muut rahoitustuotot 0 0 0 0,0 0 0

Muut rahoituskulut -110 0 0 0,0 0 0

VUOSIKATE -42 109 31 0 -100,0 0 0


Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS -42 109 31 0 -100,0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-42 109 31 0 -100,0 0 0

58

Ruokapalvelu liikelaitos

Yhteensä 2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous

Toimintatulot 1364 1408 1403 1417 1431

Toimintamenot -1324 -1353 -1352 -1366 -1380

Toimintakate 40 55 51 51 52


Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

Ateriamäärät:

Ivalon alue 270699 273729 262527 262500 262500

Inarin kirkonkylä 52225 55145 54450 55000 55000

Sevettijärvi 7179 8302 9074 9000 9000

Yhteensä 330103 337176 326051 326500 326500

Valtuuston asettamat erityistavoitteet

1. Liikelaitoksen liikevaihto kattaa oman toiminnan ja investoinnit.

2. Liikelaitoksen toiminnan tavoitteena ovat asiakkaiden tarpeet, odotukset ja

toiminnan kannattavuus ja laadukkaat sekä tehokkaasti tuotetut ruokapalvelun

tuotantoprosessit.

3. Tavoitteiden mittaaminen, arviointi ja tuottavuuden seuranta.

Ruokapalvelu liikelaitos


Ruokapalvelu liikelaitos tuottaa ateria- ja cateringpalveluja kuntakonsernin sisällä kunnan eri hal-

lintokunnille ja kunnan osakeyhtiöille sekä henkilöstöruokailuun. Ruokapalvelun liikevaihdosta 95

% muodostuu kuntakonsernin sisäisestä myynnistä.


Tavoitteena on ravitsemissuositusten mukaisesti valmistettujen sekä laadukkaiden ja asiakkaiden

tarvetta vastaavien ateriapalvelujen tuottaminen sekä oman toiminnan kehittäminen. Oman toimin-

nan kehittämisessä huomioidaan paikallisten raaka-aineiden käyttö sekä mahdollinen tuotekehitys

paikallisten toimijoiden kanssa tuotteesta, mitä voidaan hyödyntää ruokapalvelun toiminnassa.

Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan vuosittain toteutettavilla eri asiakasryhmille kohdennetuilla asia-

kaskyselyillä sekä asiakaspalautteella. Ravitsemissuositusten toteutumista seurataan ruokatuotannon

ohjausjärjestelmällä. Ruokatuotannon ohjausjärjestelmän hyödyntäminen ruokapalvelu liikelaitok-

sen päivittäisessä toiminnassa, tavoitteena on kustannuksellisesti sekä ajallisesti hallittu toiminta.

59

Yleisperustelut

Ruokapalvelu on aloittanut liikelaitoksena vuoden 2007 alusta.

Sivistysosasto sekä sosiaali- ja terveysosasto ovat ateriapalveluiden suurimmat ostajat. Sivistysosas-

ton ostot laskivat edellisvuoteen verrattuna, laskuun vaikutti Ivalon yläasteen koulun oppilasmäärän

pieneneminen. Sosiaali- ja terveysosaton ostot nousivat edellisvuoteen verrattuna, koska vuodeosa-

ton ravintopäivien määrä kasvaa Männikön palvelukodin remontin väistövaiheessa. Ulkoisia asiak-

kaita ovat mm. kunnan henkilökunta (ateriamaksut), kunnan osakeyhtiöt sekä kuntayhtymä. Henki-

löstökustannukset ovat suurin menoerä n. 45,06 %, vähennystä edellisvuoteen – 0,25 %. Henkilös-

tömäärä on 16,12 henkilötyövuotta Elintarvikekustannusten osuus kokonaiskustannuksista on n.

31,33 %.

60

Ruokapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma


TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 354 450 1 404 503 1 400 154 -0,3 1 414 156 1 428 297

Tuet ja avustukset 4 654 3 000 3 000 0,0 3 030 3 060

Muut toimintatuotot 4 857 0 0 0,0 0 0

1 363 961 1 407 503 1 403 154 -0,3 1 417 186 1 431 357

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -89 146 -86 801 -88 845 2,4 -89 733 -90 631

Muut henkilösivukulut -25 254 -31 454 -25 324 -19,5 -25 577 -25 833



Ostot tilikauden aikana -496 664 -499 487 -500 471 0,2 -508 910 -513 999

Muut toimintakulut -72 313 -75 859 -64 640 -14,8 -62 660 -63 287

-1 324 024 -1 352 780 -1 352 441 0,0 -1 365 965 -1 379 625

TOIMINTAKATE 39 937 54 723 50 713 -7,3 51 221 51 732




VUOSIKATE 39 957 54 723 50 713 -7,3 51 221 51 732



Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS 3 368 17 910 23 202 29,5 19 822 20 066

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 3 368 17 910 23 202 29,5 19 822 20 066

(ALIJÄÄMÄ)

61

Ruokapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma


RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 39 957 54 723 50 713 -7,3 51 221 51 732


Investointimenot -15 493 -30 000 -35 000 16,7 -30 000 -20 000

Toiminnan ja invest. rahavirta 24 464 24 723 15 713 -36,4 21 221 31 732


Antolainauksen muutokset


Muut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos -3 931 0 0 0,0 0 0

Korottomien velkojen muutos 2 835 0 0 0,0 0 0

Rahoituksen rahavirta -1 096 0 0 0,0 0 0

RAHAVAROJEN MUUTOS 23 368 24 723 15 713 -36,4 21 221 31 732

RAHAVAROJEN MUUTOS -23 368 0 0 0,0 0 0

62

Tilapalvelu liikelaitos

Yhteensä 2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous

Toimintatulot 3458 3564 3523 3559 3594

Toimintamenot -2766 -2640 -2791 -2718 -2745

Toimintakate 781 924 733 841 849


Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

Yhteensä

Sitovat tavoitteet

Kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet

1. Liikelaitoksen liikevaihto kattaa oman toiminnan ja investoinnit

2. Liikelaitos painottaa kiinteistönhoidon kehittämistä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti

3. Liikelaitos pyrkii edelleen realisoimaan epätarkoituksenmukaisia tiloja

Liikelaitos voi käyttää ylijäämästään enintään 30 000 euroa pieniin alle 10 000 euron korjaustöihin.

Yli 10 000 euron hankkeet on käsiteltävä ja päätettävä erikseen investointiohjelmassa.

Tilapalvelu liikelaitos


Vuokrata hallintokuntien toimintojen tarpeisiin soveltuvia kohtuuhintaisia toimitiloja.


Inarin kunnan säästötavoitteiden ja henkilöstöjärjestelyn aiheuttama toimintaympäristön muutos on

ajettu sisään tilapalvelun toimintaan vuosina 2013–2014. Kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja val-

voo ja ohjaa Inarin Kiinteistöt Oy:n ja Tilapalvelu liikelaitoksen välisen palvelusopimuksen toteutu-

mista.

63

Sitova tavoite

Tilapalvelun on toteutettava vuoden 2017 aikana kunnan kiinteistöselvitys (sisältäen kuntotutkimuk-

set) alkaen Ivalon koulukiinteistöistä. Kartoituksen tarkoituksena on tuoda selvyys kunnan kiinteistö-

jen käyttökelpoisuudesta ja kunnosta. Selvityksen jälkeen alkaen Ivalon koulukiinteistöistä (Kh

21.11.2016) päätetään erikseen mahdollisesta peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeesta sekä niiden

toteuttamis- ja rahoitustavasta.

Yleisperustelut

Tilapalvelu on aloittanut liikelaitoksena vuoden 2007 alusta.

Tilapalvelun henkilöstö siirtyi vuoden 2013 alussa Inari Kiinteistöt Oy:lle, lukuun ottamatta kiinteis-

töpäällikköä, joka jää Tilapalveluun. Kiinteistöpäällikön tehtävien hoitamiseksi on perustettu kiinteis-

töpäällikkö-rakennustarkastajan päävirka. Kiinteistöpäällikön tehtävien osuudeksi on arvioitu 30 %.

Tilapalvelu liikelaitos hankkii kiinteistönhoito-, laitoshuolto- ja kunnossapitotyöt ja muut asiantunti-

ja- sekä rakennuttamispalvelut kuntakonserniin kuuluvalta Inarin Kiinteistöt Oy:ltä.

Peruskunnalle vuokrattujen tilojen vuokriin sisältyvät energian, veden, jätehuollon sekä rakennusten

ja alueiden kunnossapidon lisäksi laitoshuolto mitoituksen mukaan, kiinteistönhoito- ja talonmiespal-

velut sopimuksen mukaan sekä pääomakustannukset.

Inarin Kiinteistöt Oy: toimitusjohtaja on toivonut kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastajan työajan ja

tehtäväkuvan tarkastamista kiinteistöjen omistajaohjauksen osalta.

64

Tilapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma


TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 51 541 40 287 40 473 0,5 49 354 49 847

Muut toimintatuotot 3 496 024 3 523 538 3 482 892 -1,2 3 509 245 3 544 338

3 547 565 3 563 825 3 523 365 -1,1 3 558 599 3 594 185

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -2 544 -2 616 -8 500 224,9 -8 585 -8 671

Muut henkilösivukulut -862 -936 -2 420 158,5 -2 444 -2 469

Palvelujen ostot -1 723 119 -1 553 299 -1 557 817 0,3 -1 611 189 -1 627 302


Ostot tilikauden aikana -990 766 -1 029 730 -1 033 700 0,4 -1 044 108 -1 054 549

Muut toimintakulut -33 561 -38 402 -138 402 260,4 -921 -930

-2 766 149 -2 640 073 -2 790 639 5,7 -2 717 545 -2 744 722

TOIMINTAKATE 781 416 923 752 732 726 -20,7 841 054 849 463


Korkotuotot 3 243 10 000 2 000 -80,0 2 000 2 000


Korkokulut -117 280 -110 000 -131 811 19,8 -173 852 -149 616


VUOSIKATE 667 767 823 752 602 915 -26,8 669 202 701 847


Suunn.mukaiset poistot -691 920 -734 761 -769 260 4,7 -681 948 -675 852

Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS -24 153 88 991 -166 345 -286,9 -12 746 25 995

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -24 153 88 991 -166 345 -286,9 -12 746 25 995

(ALIJÄÄMÄ)

65

Tilapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma


RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 667 767 823 752 602 915 -26,8 669 202 701 847


Investointimenot -626 668 -1 272 000 -3 574 000 181,0 0 -100 000

Rah.osuudet invest.menoihin 16 000 0 1 080 000 0,0 0 0

Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 0 0 0 0,0 0 0

Toiminnan ja invest. rahavirta 57 099 -448 248 -1 891 085 321,9 669 202 601 847



Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0,0 0 0

Antolainasaamisten vähennykset 0 185 450 185 450 0,0 185 450 185 450


Pitkäaik.lainojen lisäys 0 2 600 000 3 910 000 50,4 0 0

Pitkäaik.lainojen vähennys -732 626 -812 300 -943 500 16,2 -1 205 700 -1 205 700


Saamisten muutos 162 007 0 0 0,0 0 0

Korottomien velkojen muutos -1 735 0 0 0,0 0 0

Rahoituksen rahavirta -572 354 1 973 150 3 151 950 59,7 -1 020 250 -1 020 250

RAHAVAROJEN MUUTOS -515 255 1 524 902 1 260 865 -17,3 -351 048 -418 403

RAHAVAROJEN MUUTOS 515 255 0 0 0,0 0 0

66


2015 TP

(1 000 €)

2016 TA

(1 000 €)

Talousarvio

2017

(1 000 €)

TS 2018

(1 000 €)

TS 2019

(1 000 €)

Talous

Toimintatulot 220 245 227 229 231

Toimintamenot -295 -320 -312 -315 -318

Toimintakate -75 -75 -85 -86 -87


Talousarvio

2017 TS 2018 TS 2019

kpl/Jäähileasemia 6 6 6 6 6



Rahaston tehtävä on Inarin kunnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisen sopimuksen mukaises-

ti kehittää alueen kalataloutta ja vesistöjen muuta käyttöä. Rahasto huolehtii käytettävissä olevien

varojensa rajoissa kalankäsittelytilojen ja jäähileasemien ylläpidosta ja kehittämisestä, kalanpoikas-

ten istutuksista sekä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Rahasto saa tuottoa sijoitetusta n. 4,4 milj.

euron pääomasta. Kalanviljelylaitokseen on sijoitettu varoja n. 1,9 milj. euroa. Laitos on edelleen

vuokrattu Luonnonvarakeskukselle (Luke) 20 vuodeksi ja vuokra 8 %:n pääomasta. Inergia Oy:lle

on lainattu n. 1,2 milj. euroa Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden ostoon (korko 5,2 %), loput n. 1,3

milj. euroa on sijoitettu Alfred Berg Oy:n kautta.


Rahaston keskeisenä tavoitteena on huolehtia rahaston varojen tuotolla kunnan ja valtion (MMM)

16.12.2008 allekirjoitetun sopimuksen toteuttamisesta ja toissijaisesti Inarin kalatalouden kehittä-

misestä ja hoidosta. Rahaston menot sopeutetaan tuloihin.

Rahaston eriytystavoitteet

1. Kalatalouden kehittämisvarat on eriytetty kunnan varoista. Osa varoista on sijoitettu Inarin

kalan-viljelylaitokseen ja lainattu Inergia Oy:lle Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden ostoon.

Muutoin sijoitettujen varojen hoito on kilpailutettu. Tavoitteena on saada sijoitetuille varoil-

le vähintään kolmen prosentin tuotto.

2. Kalatalouden kehittäminen rahoitetaan rahaston varoilla ja niistä saatavilla tuotoilla.

3. Rahaston toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin ja niistä saataviin tuottoihin.

4. Rahaston käytännön tehtävät toteutetaan kuntakonsernin omana työnä.

5. Selvitetään yhteistyötä sekä kunnan elinkeinotoimeen että Pohjois- ja Itä-Lapin kalatalous-

ryhmään.

67

Kalatalouden kehittämisrahaston tuloslaskelma


TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 26 090 20 260 28 000 38,2 28 280 28 563

Maksutuotot 23 328 23 299 20 400 -12,4 20 604 20 810

Tuet ja avustukset 0 27 207 0 -100,0 0 0

Muut toimintatuotot 170 623 174 236 178 057 2,2 179 838 181 636

220 040 245 002 226 457 -7,6 228 722 231 009

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -2 109 -1 660 -2 046 23,3 -2 066 -2 087

Muut henkilösivukulut -701 -553 -583 5,4 -589 -595



Ostot tilikauden aikana -178 717 -197 535 -191 112 -3,3 -193 023 -194 953

Avustukset -15 000 0 0 0,0 0 0

Muut toimintakulut -3 281 -8 104 -2 500 -69,2 -2 525 -2 550

-295 070 -319 992 -311 513 -2,6 -314 628 -317 774

TOIMINTAKATE -75 029 -74 990 -85 056 13,4 -85 906 -86 765


Korkotuotot 63 172 72 800 69 410 -4,7 69 410 69 410

Muut rahoitustuotot 243 988 50 000 64 410 28,8 64 410 64 410

Muut rahoituskulut -16 782 -1 000 -1 000 0,0 -1 000 -1 000

VUOSIKATE 215 348 46 810 47 764 2,0 46 914 46 055


Suunn.mukaiset poistot -79 576 -61 800 -77 363 25,2 -77 320 -67 862

Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS 135 773 -14 990 -29 599 97,5 -30 406 -21 807

Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) -135 773 14 990 29 599 97,5 30 406 21 807

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0 0 0 0,0 0 0

(ALIJÄÄMÄ)

68

Kalatalouden kehittämisrahaston rahoituslaskelma


RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 215 348 46 810 47 764 2,0 46 914 46 055


Investointimenot -115 242 -50 000 0 -100,0 0 0

Rah.osuudet invest.menoihin 93 098 0 0 0,0 0 0

Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 0 0 0 0,0 0 0

Toiminnan ja invest. rahavirta 193 204 -3 190 47 764 -1597,3 46 914 46 055



Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0,0 0 0



Saamisten muutos 212 718 0 0 0,0 0 0

Korottomien velkojen muutos 6 761 0 0 0,0 0 0

Rahoituksen rahavirta 219 479 0 0 0,0 0 0

RAHAVAROJEN MUUTOS 412 683 -3 190 47 764 -1597,3 46 914 46 055

RAHAVAROJEN MUUTOS -412 683 0 0 0,0 0 0

69


2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS

(1000 €) (1000 €) (1000 €) (1000 €) (1000 €)

Talous

Toimintatulot 0 1220 1220 1220 1220

Toimintamenot -52 -190 -170 -170 -170

Toimintakate -52 1030 1050 1050 1050

Valtuuston erityistavoitteet

Saariselän kehittämisrahasto toteuttaa Inarin kunnan ja Metsähallituksen Laatumaan välillä 29.11.2011

allekirjoitettua sopimusta sopimuksen 6 kohdan 6 momentin mukaisesti: ”Kiinteistökehityksen aikaan-

saamat nettotuotot tämän sopimuksen tarkoittamalla alueella kunta ja kunnan omistama rinneyhtiö sitou-

tuvat käyttämään Saariselän laskettelu- ja hiihto-olosuhteiden sekä Saariselän kehittämiseen.”

Inarin kunta ja Laatumaa ovat vuosien kuluessa tehneet useita maankäyttösopimuksia. Vuotuisessa tilin-

päätöksessä on tehty solmituista sopimuksista yhteenveto. Sopimusten yhteisarvo vuoden 2014 lopussa

oli 9.165.818 euroa. Sopimuksissa seuraavia tulevien vuosien rakentamisvastuita vuoden 2014 lopussa oli

1.283.741 euroa. Sopimuskannassa on tulevien vuosien saatavakirjauksia 1.020.504 euroa ja korkotuotto-

kirjauksia 470.000 euroa eli yhteensä 1.490.504 euroa. Sopimusvastuut on siirretty vuoden 2015 alusta

Saariselän kehittämisrahastoon sellaisena kuin sopimuskanta oikeuksineen ja velvoitteineen vuoden 2014

lopussa oli.

Saariselän investointistrategia on talousarvion liitteenä. Saariselän kehittämisrahaston sääntöjä, tehtävän-

jakoa Saariselkä Oy:n kanssa sekä talousarvioperusteita tarkastellaan vuoden 2017 aikana.

Rahaston toiminnan keskeisin sisältö

Toiminnan sisältö on määritelty valtuuston 27.3.2014 hyväksymässä säännössä: ”Rahaston tarkoituksena

on Inarin kunnan ja Metsähallituksen Laatumaan välisen sopimuksen 29.11.2011 kohdan 6 mukaisesti,

että kiinteistökehityksen aikaansaamat nettotuotot kunta sitoutuu käyttämään Saariselän laskettelu - ja

hiihto - olosuhteiden sekä Saariselän kehittämiseen. Rahaston tarkoituksena on vastata ensi vaiheessa

Saariselän rinnealueen asemakaavan kunnallistekniikan toteutuksen rahoituksesta.

70

Saariselän kehittämisrahaston tuloslaskelma


TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 0 204 000 204 000 0,0 204 000 204 000

Muut toimintatuotot 399 400 1 016 000 1 016 000 0,0 1 016 000 1 016 000

399 400 1 220 000 1 220 000 0,0 1 220 000 1 220 000

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Henkilösivukulut

Palvelujen ostot -173 266 -190 000 -170 000 -10,5 -170 000 -170 000


-173 266 -190 000 -170 000 -10,5 -170 000 -170 000

TOIMINTAKATE 226 134 1 030 000 1 050 000 1,9 1 050 000 1 050 000


Korkotuotot 3 984 0 0 0,0 0 0

Korkokulut -26 426 -97 800 -36 685 -62,5 -33 967 -31 223

Muut rahoituskulut 0 0 0 0,0 0 0

VUOSIKATE 203 693 932 200 1 013 315 8,7 1 016 033 1 018 777



Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS -45 714 342 625 833 119 143,2 862 866 888 585

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -45 714 342 625 833 119 143,2 862 866 888 585

(ALIJÄÄMÄ)

71

Saariselän kehittämisrahaston rahoituslaskelma


RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 203 693 932 200 1 013 315 8,7 1 016 033 1 018 777


Investointimenot -3 548 968 0 -70 000 0,0 0 0

Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 37 500 276 000 276 000 0,0 276 000 276 000

Toiminnan ja invest. rahavirta -3 307 775 1 208 200 1 219 315 0,9 1 292 033 1 294 777




Pitkäaik.lainojen lisäys 1 680 000 0 0 0,0 0 0

Pitkäaik.lainojen vähennys -182 600 -290 000 -182 600 -37,0 -182 600 -182 600

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 -200 000 0 -100,0 0 0


Saamisten muutos -490 758 0 0 0,0 0 0

Korottomien velkojen muutos 2 283 667 0 0 0,0 0 0

Rahoituksen rahavirta 3 290 308 -490 000 -182 600 -62,7 -182 600 -182 600

RAHAVAROJEN MUUTOS -17 467 718 200 1 036 715 44,3 1 109 433 1 112 177

RAHAVAROJEN MUUTOS 17 467 0 0 0,0 0 0

72

Saariselän investointistrategia Saariselän solmittujen sopimusten tuotto-odotus:

Myyntituotto ilman alennuksia:

Inarin kunnan tontit 3.520.000 €-1.297.000 € = 2.223.000 €

Tulevien vuosien saatavakirjaukset 774.580 €

Laatumaan korvaukset 2015-2018, sopimus 8.4.2011 1.597.600 €

Laatumaan tontit 2.175.000 €

Yhteensä 6.770.180 €

(Saariselkä Oy:n tontit 1.297.000 €)

Sovitut investoinnit: menot toteutus Käyttö 2014-2016

Rinnealueen kadut 2014-2016 Valmis

Vaeltajantien (Alarinteentie) alaosa 2014-2016 Valmis

Latu Kaunispäälle alikulku kpl 2015 Muutos/valmis

Siirtymärinne kh 17.10.2016 § 295 2016 Valmis

Laanilan alikulku 2014 Valmis

Lumetusjärjestelmän tehostaminen 2015 Valmis

Käytetty yhteensä: 4.273.807,55 €

Vaeltajantien alkupään päällystys 70.000,00 € 2017

Vaeltajantien loppuosan päällystys 211.880,00 € 2020

Rinnealueen tonttikatujen päällystys 260.000,00 € 2020

Keskustan alue 1.283.741,00 € 2020→

-Revontulentie

-Kiirunatie

-Honkapolku

yhteensä: 6.099.428,55 €

jäljellä 670.751,45 €

Asemakaavan mukaiset investoinnit:

Kullanhuuhtojantien siirto 150.000,00 € 2020→

Kullanhuuhtojantien latusillan siirto 350.000,00 € 2020→

Ensilumenladun siirto 60.000,00 € 2020→

yhteensä: 560.000,00 €

Kunnan tonttien myyntiprovisio 2,5 % 55.575,00 €

Jäljellä 55.176,45 €

Ivalossa 7.11.2016 Arto Leppälä

73

VII Henkilöstöohjelma

Kunnan palveluksessa on ensi vuonna noin 426 vakinaista henkilöä tai va-

kansseja. Kunnan henkilöstön kokonaismäärä kasvaa kolmella henkilöllä.

Suunnitteluvuosina 2018–2020 henkilöstön määrän ennakoidaan nousevan

molempina yhdellä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö on vielä ohjel-

massa.

Kuntasektorin virka- ja työehtosopimukset jatkuvat vuoden 2017 loppuun.

Ensi vuodelle ei ole varauduttu henkilöstömenojen kohoamiseen sopimus-

korotusten johdosta. Kilpailukykysopimus lisää kunnan työaikaa ja pienen-

tää kunnan henkilöstömenoja lomarahaleikkauksen määrällä. Vuosina

2018–2019 ei henkilöstömenojen arvioida sopimuskorotusten johdosta nou-

sevan.

Henkilöstön määrän ja kustannusten hallinta on tärkeää. Koko kunnan hen-

kilöstökulut ovat kaikkiaan n. 25,6 milj. euroa eli noin 45,3 % koko kunnan

toimintakuluista. Henkilöstökuluista palkkoja ja palkkioita on noin 19,1

milj. euroa. Palkkojen ja palkkioiden määrä ei kuluvasta vuodesta nouse.

Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtynee vuoden 2019 alusta kunnan

palveluksesta toisen palvelun tuottajan palvelukseen. Tällöin kunnan henki-

löstömäärä ja kustannukset vähenevät merkittävästi, koska sosiaali- ja ter-

veysosaston henkilöstö on n. 44 % koko kunnan henkilöstömäärästä.

74

HENKILÖSTÖOHJELMA

Lukumäärä Lukumäärä

TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021

KUNNANHALLITUS

kunnanjohtaja 1 1 1

KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 1 1 1 1 1 1 1

HALLINTO-OSASTO

Hallinto hallintojohtaja* 1 1 1

henkilöstösihteeri-suunnittelija 1 1 1 arkistosihteeri 1 1 1 taloussihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 4 4 4 yhteensä 8 8 8 8 8 8 8

harjoittelija (3 kk) * jää osa-aikaeläkkeelle vuoden aikana, työaika 60 %

Atk atk-päällikkö 1 1 1

tekninen avustaja 0,57 0,57 -0,57 yhteensä 1,57 1,57 1 1 1 1 1

Kalatalous kalataloustyöntekijä 0,5 0,5 0,5

yhteensä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

HALLINTO-OSASTO YHTEENSÄ 10,07 10,07 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5

RUOKAPALVELU LIIKELAITOS

Ivalon valmistuskeittiö ruokapalvelujohtaja 1 1 1

ruokapalveluesimies 1 1 1 diettikeittäjä 1 1 1 keittäjä 3 3 3 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(keittiöap.) 3 3 3 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(ruoanjak.) 5,13 4,92 4,92 yhteensä 14,13 13,92 13,92 13,92 13,92 13,92 13,92

Inarin valmistuskeittiö Keittäjä-työnjohtaja 1 1 1

ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(keittiöapul.) 1 1 1 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.**(ruoanjak.) 0,2 0,2 0,2 yhteensä 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2

RUOKAPALVELU LIIKELAITOS YHTEENSÄ 16,33 16,12 16,12 16,12 16,12 16,12 16,12

75


TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021

ELINKEINOT & KEHITYS NORDICA elinkeinojohtajan virka 1 1 1

kehittämiskoordinaattori 1 1 1 kansainvälisten asioiden koordinaattori 1 1 1 palvelusihteeri 1 1 1 ELINKEINOT & KEHITYS NORDICA YHT. 4 4 4 4 4 4 4

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Hallinto sosiaali- ja terveysjohtaja 1 1 1

hallintosihteeri 1 1 1 Hallinto yhteensä 2 2 2 2 2 2 2

Sosiaalityö sosiaalityön johtaja 1 1 1

sosiaalityöntekijä 6 6 6 -1 toimistosihteeri 1,8 1,8 1,8

perhetyöntekijä 1 1 1 päihdetyöntekijä 1 1 1 sosiaaliohjaaja 1 1 1 työvalmentaja 1 1 1 Sosiaalityö yhteensä 12,8 12,8 12,8 11,8 11,8 11,8 11,8

Avohoito avohoidon johtaja 1 1 1

toimistosihteeri 2 2 2

Avosairaanhoito vastaava sairaanhoitaja 1 1 1

terveydenhoitaja 9,5 9,5 9,5 terveyskeskusavustaja 3,5 3,5 3,5 sairaanhoitaja 2 2 3 sairaanhoitajan uusi toimi 2017

1

sairaanhoitaja (varahenkilö) 1 1 0 puheterapeutti 1 1 1

Mielenterveys-perheneuvola psykologi 2 2 2

- toista psykologin tointa ei täytetä 1.9.2013 lukien (HMK) psykiatrinen sairaanhoitaja 3 3 3

Tukipalvelut laboratoriohoitaja / bioanalyytikko 2 0 0

bioanalyytikko

2 2 terveyskeskusavustaja 1 1 1 röntgenhoitaja 1 1 1 fysioterapeutti 4 4 4 välinevarastonhoitaja 0,5 0,5 0,5 välinehuoltaja 1 1 1

76


TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Kotipalvelu palveluohjaaja 1 1 1

sairaanhoitaja

1 - kodinhoitajan nimike muutetaan (2016) sai-

raanhoitaja toimeksi kodinhoitaja 9 9 7

- kodinhoitajien toimien vapautuessa nimike muutetaan lähihoitajan toimeksi

lähihoitaja 12,5 11,5 13,5 1 1 1 - uusia toimia; lähihoitajia 1 hlö/2017-2020

fysioterapeutin toimi

1 1 - lähihoitajan (kuntouttava) toimi muutetaan 2016

fysioterapeutin toimeksi hoiva-avustaja 1 2 2

- uusia toimia; lähihoitaja 1 hlö/2015-2016 muu-tettu hoiva-avustajan toimiksi

kylätyöntekijät 3 (määräaikainen) Avohoito yhteensä 59 60 62 63 64 65 65

Lääkäritoiminta johtava lääkäri 1 1 1

terveyskeskuslääkäri 5 5 5 terveyskeskusavustaja 50 %

0,5 0,5

lääkärit 3-4 (määräaikainen) Lääkäritoiminta yhteensä 6 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5

Laitoshoito ja asumispalvelut laitoshoidon johtaja 1 1 1

toimistosihteeri 1 1 1

Vuodeosasto osastonhoitaja 1 1 1

sairaanhoitaja 12 12 12 kätilö 5 5 5 perushoitaja 11,5 10,5 10,5 terveyskeskusavustaja 1 1 1

Ryhmäkoti Hilla ja Puolukka vastaava sairaanhoitaja 1 1 1

perushoitaja 5 3 3 lähihoitaja 10 13 13 osastoapulainen 1 0 0

- osastoapulaisen toimien vapautuessa toimet muutetaan lähihoitajan toimiksi

hoiva-avustaja

0,5 0,5 hoiva-avustajan uusi toimi (2016) muutetaan fy-

sioterapian toimeksi

0,5 0,5 ravitsemistyöntekijä(perusp.)/laitoshuoltaja 1 1 1 hoitoapulainen 1 1 1 Ryhmäkoti Mustikka

lähihoitaja 6 6 6

77


TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021

kodinhoitaja 1 1 1 hoitoapulainen 1 1 1

Ryhmäkoti Kaarnikka sairaanhoitaja 1 1 1

lähihoitaja 6 6 6 hoitoapulainen 1 1 1 hoiva-avustaja

0,5 0,5

fysioterapeutti

0,5 0,5 - hoiva-avustajan uusi toimi (2016) muutetaan

fysioterapian toimeksi

Kehitysvammaisten ryhmäkoti hoitaja 1 1 1

lähihoitaja 8 8 8 hoitoapulainen 1 1 1 hoitaja 0,5 (määräaikainen)

Toimintakeskus kehitysvammahuollon ohjaaja 1 1 1

ohjaaja 2 2 2 lähihoitaja 2 2 2

Laitoshoito ja asumispalvelut yhteensä 82,5 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5

Suun terveydenhuolto terveyskeskushammaslääkäri 4 4 4

suuhygienisti 1 1 1 hammashoitaja 6 6 6 Suun terveydenhuolto yhteensä 11 11 11 11 11 11 11

Ympäristönvalvonta, Inari ja Utsjoki v. 2008 - Isäntäkuntana Inari kunnaneläinlääkäri 3 3 3

ympäristötarkastaja 1 1 1 terveydensuojelutarkastaja 2 2 2 eläinlääkäri 3 kk (määräaikainen)

Maaseututoimi maataloussihteeri 1 1 1

toimistosihteeri 1 1 1 *) ympäristöyksikön johtajan tehtävät hoitaa lau-

takunnan määräämä viranhaltija Ympäristövalvonta ja maaseututoimi yht. 8 8 8 8 8 8 8

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO YHTEENSÄ 181,3 183,8 185,8 185,8 186,8 187,8 187,8

78


TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021

SIVISTYSOSASTO Hallinto sivistysjohtaja 1 1 1

hallintosihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 Sosiaalityöntekijä 0,5 1 1 yhteensä 4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5

Perusopetus rehtori 3 3 3

toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 0,5 kiertävä erityislastentarhanopettaja 0,5

opettajaviran haltija 66,5 67,5 68,5 -1 tuntiopettaja (päätoimiset) 3 2 3

koulunkäynninohjaaja 12 14,5 14 lastenhoitaja (2 x 0,5) *) 2 1 1 yhteensä 88,5 89,5 91 90,5 90,5 90,5 90,5

*) nimikemuutos koulunkäynninohjaajaksi

Lukio rehtori 1 1 1

toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 opettajaviran haltija 9 9 8 tuntiopettaja

1

yhteensä 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5

Kansalaisopisto rehtori 0,5 0,5 0,5

toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 -0,5 opettajaviran haltija 2,5 2,5 2,5

tuntiopettaja (päätoimiset) 4 5 3 yhteensä 7,5 8,5 6,5 6 6 6 6

Kirjasto kirjastotoimen johtaja 1 1 1

informaatikko *)

1 kirjastonhoitaja 2 2 1 kirjastovirkailija 3 3 3 kuljettaja-virkailija 1 1 1 yhteensä 7 7 7 7 7 7 7

*) kirjastonhoitajan nimikemuutos

Kulttuuritoiminta kulttuurisihteeri 1 1 1

yhteensä 1 1 1 1 1 1 1

Liikuntatoimi liikuntasihteeri 1 1 1

erityisryhmien liikunnanohjaaja 0,5 1 1 uinninvalvoja-uimaopettaja 1 1 1 liikuntapaikkojen hoitaja 2 2 2 yhteensä 4,5 5 5 5 5 5 5

79


TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Nuorisotyö nuorisosihteeri 1 1 1

nuoriso-ohjaaja 1 1 1 viestintäpajanhoitaja-työelämävalmentaja 1 1 1 yhteensä 3 3 3 3 3 3 3

Varhaiskasvatus päivähoidon johtaja 1 -1

varhaiskasvatusjohtaja *)

1 1 perhepäivähoidon ohjaaja 1 1 1 kiertävä erityislastentarhanopettaja 0,5 1 1 lastenhoitaja, varahoitaja 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 *) nimikemuutos

Päiväkodit

päiväkodinjohtaja - 3 3 lastentarhanopettaja *) 9 6 7 erityislastentarhanopettaja 1 1 1 ryhmäavustaja - 2 2 lastenhoitaja **) 16 17 18 päiväkotiapulainen 2 2 2 *) perhepäivähoitajan toimen vakinaistaminen

**) perhepäivähoitajan toimen muutos lastenhoitajan toimeksi

Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodit perhepäivähoitaja *) 22 24 23

lastenhoitaja **) - 2 3 *) 1 pph:n määräaikaisen toimen vakinaistaminen

**) 1 perhepäivähoitajan toimen muuto lastenhoitajan toimeksi

Päivähoito yhteensä 54,5 62 64 64 64 64 64

SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ 180,5 191 192,5 191,5 191,5 191,5 191,5

TEKNINEN OSASTO

Hallinto tekninen johtaja 1 1 1

hallintosihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 yhteensä 3 3 3 3 3 3 3

Rakennusvalvonta rakennustarkastaja 1 1 1

apulaisrakennustarkastaja 1 1 1 kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja 0,7 0,7 0 yhteensä 2,7 2,7 2 2 2 2 2

80


TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Yhdyskuntasuunnittelu kaavoitusinsinööri* 1 1 1

mittausinsinööri 1 1 1 suunnitteluavustaja 1 1 1 kaavasuunnittelija

1

-1

yhteensä 3 3 4 4 4 3 3

* osa-aikaeläkkeellä, työaika 60 %

Yhdyskuntarakentaminen maanrakennusmestari 1 1 1

reittimestari 1 1 1 johtava ammattimies 0,5 0,5 -0,5 kiinteistönhoitaja 0,5 0,5 -0,5 varastonhoitaja 1 1 1 kunnossapitotyöntekijä 1 1 4 liikuntapaikkojen hoitaja 1 1 -1 ulkoilualueiden hoitaja 1 1 -1 työvalmentaja 1 1 1 yhteensä 8 8 8 8 8 8 8

TEKNINEN OSASTO YHTEENSÄ 16,7 16,7 17 17 17 16 16

TILAPALVELU LIIKELAITOS

kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja 0,3 0,3 0 kiinteistöpäällikkö

1

TILAPALVELU LIIKELAITOS YHTEENSÄ 0,3 0,3 1 1 1 1 1

HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 410,2 422,99 426,92 425,9 426,9 426,9 426,92

Muutos, henkilöä

12,79 3,93 -1 1 0 0

Muutos, %

3,12 0,93 -0,23 0,23 0,00 0,00

81

VIII Soten vaikutus Inarin kunnan talouteen vuodesta 2019 vuoteen 2023

talousarvio vuodelle 2017, sekä talous- ja toiminta ... · päärakennuksen sisäremontti vuosina...

Documents