Kahden vuoden etsinnän jälkeen vihdoin kesällä 1967 löytyi paikka, josta Suomen Elintarviketyöläis-ten Liiton liittotoimikunta päätti

ostaa liitolle maa-alueen jäsenistön virkis-tyspaikaksi. Mikkelin läänissä sijaitseva Kangasniemen kunta ja paikallinen yksi-tyinen maanomistaja myivät liitolle viiden hehtaarin suuruisen maa-alueen Synsiön kylästä Lääminkijärven rannalta. Alueella sijaitsi Hyyrylän entinen kansakoulu.

Alueeseen kuului koivikkoisen rin-teen lisäksi kaksisataa metriä rantavii-vaa. Alue oli ollut hoitamattomana use-amman vuoden ajan, joten raivaustöitä oli riittämiin. Paikasta kunnostettiin jä-senistölle virkistysalue, Koivikkoranta.

Vuonna 1968 alueelle pääsi jo viettä-mään viikonloppuja telttailemalla. Par-haimmillaan alueella oli jopa 80 telttaa samanaikaisesti.

Paikalla sijainnut kansakoulu ehti ol-la käytössä 40 vuotta, jonka jälkeen kou-lu oli tyhjillään viisi vuotta ennen kuin liitto osti paikan itselleen. Vuonna 1971 vanhan koulurakennuksen toinen ker-ros purettiin ja alakerrasta remontoitiin yksikerroksinen oleskelu- ja majoitusti-la. Yläkerran seinähirret olivat säilyneet hyvinä ja käyttökelpoisina, joten niistä rakennettiin rantasauna ja vaja.

Uudet tilat otettiin käyttöön vuonna 1972. Rakennuksessa oli pirtti ja ruokai-lutila, jossa musiikkia saattoi kuunnella stereonauhurilla. Lomailijoille oli lisäk-si käytössä runsaasti sisä- ja ulkopelejä. Päärakennus, keittokatos ja rantasauna olivat telttailijoiden käytössä veloituk-setta. Yhteismajoituksessa käytettävistä muovipatjoista, huovista ja tyynyistä ve-loitettiin pieni vuokra käyttäjiltä. Kerta-käyttölakanoita ja -tyynyliinoja oli lisäk-si ostettavissa niitä tarvitseville.

Vuonna 1974 kesä oli sateinen, mutta silti yli tuhat lomailijaa vieraili Koivik-korannassa. Kesän aikana valmistui rin-teeseen kymmenen lomamökkiä. Ne oli sisustettu neljälle hengelle ja varustettu kaksiosaisella kaasukeittimellä, jääkaa-pilla sekä sähkövaloilla ja sähkölämmit-timellä. Mökit maksoivat 12 000 mark-kaa kappaleelta ja rahat niihin saatiin lahjoituksina elintarvikealan yrityksiltä. Mökit olivat käytössä 20 vuotta, jonka jälkeen ne purettiin ja rakennettiin uu-det tilalle.

Samana kesänä mökkien kanssa alu-eelle valmistui keittiörakennus helloi-neen, uuneineen ja työpöytineen. Toi-nen puoli oli sisustettu ruokailua ja tis-kaamista varten. Keittiöön saatiin myös kylmä ja kuuma vesi. l

Koivikkorannassa juhlitaan tänä kesänä

50-vuotisjuhlia

KoivikkorannansanomatKoivikkorannan 50-vuotisjuhlajulkaisu 2017 • Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL • www.selry.fi/kesapaikat

Tyhjilleen jääneen kansakoulun osto oli SEL:n silloisilta päättäjiltä kaukonäköi-nen teko. He tuskin arvasivat silloin, kuinka monet liittomme jäsenet viettä-

vät kesän hetkiä Koivikkorannassa.50-vuoden taival on pitkä. Koivikkorannasta

on moneksi. Alun päärakennuksen ympärillä toimineesta telttakylästä on muotoutunut loma-mökkikylä, jonka yhteydessä on tarjolla tämän päivän palveluita.

Uudistumisesta kertoo se, että jo useina vuo-sina jäsenten lapsille on kesän alussa järjestetty Vekaraleiri. Muutama vuosi sitten tuli mahdolli-

seksi niin haluaville viettää myös liiton tarjoama 25-vuotisjäsenloma Koivikkorannassa. Lisäksi liittomme veteraaneilla on jo pitkään ollut tapa-na päättää kesäkausi kokoontumalla Veteraani-festareille Koivikkorantaan.

Eikä tietenkään sovi unohtaa ja olla kiittämät-tä Koivikkorannan isäntinä ja emäntinä toimi-neita. He ovat pitäneet paikasta huolta ja tarjon-neet jäsenillemme mahdollisuuden mukaviin lomahetkiin.

Toivottavasti luonnonkaunis Koivikkoranta ympäristöineen tarjoaa tulevaisuudessakin mo-nia mukavia lepohetkiä jäsenillemme. l

Jo 50 vuotta sitten SEL:n päättäjät ha-vaitsivat, että Kangasniemen kunta on todella luonnonkaunis. Myöhemmin Kangasniemi on sen myös osoittanut,

sillä se on valittu Suomen kauneimmaksi kun-naksi. Puhdas luonto sekä puhtaat ja raikkaat järvivedet ovat Koivikkorannan suuri rikkaus. Ostopäätös on osoittautunut erinomaiseksi ja oikeaksi ratkaisuksi. Viidenkymmenen vuoden aikana lomailijoita on riittänyt joka kesäksi.

Nykyään Koivikkoranta on vireä kesänvietto-paikka vuosittain useille sadoille selliläisille ys-tävineen. Yöpymisvuorokausissa lähennellään vuosittain jo neljän tuhannen rajaa. Viime kesä-nä alueen käyttöaste oli lähes 100 %. Useat ih-miset saapuvat paikalle lomailemaan vuodesta toiseen. Monen ensikertalaisen kommentti Koi-vikkorantaan saavuttaessa on ”miten kaunis ja viihtyisä paikka tämä onkaan”. Lomalaisen yl-lättää aina koivujen ja järven kauneus, luonnon

rauha ja selliläisten saumaton yhteishenki.Liittohallituksen valitsema Kesäpaikkatoimi-

kunta vastaa alueen kehittämisestä ja rakenta-misesta sekä kaikista muista Koivikkorantaan liittyvistä asioista. Työ on ollut pitkäjänteistä ja yhteispeli toimivaa. Kesäpaikkatoimikunnan ja liittohallituksen yhteinen visio on ollut kehittää Koivikkoranta hyväksi lomanviettopaikaksi ja sellainen se tänä päivänä on. Yhteistyötä on ke-hitetty myös paikallisiin asukkaisiin ja yrittäjiin ja SEL:n maine alueella on hyvä. Tämä on tur-vannut sen, että kyläläisiltä on aina saatu tarvit-taessa apua ja tukea.

Kesäpaikkatoimikunnan tehtävänä on säilyt-tää Koivikkorannan vetovoimaisuus ja aluetta kehitetään ja kunnostetaan joka vuosi. Tämän kesän uutuus on pienimuotoinen jalkapallo-kenttä maaleineen.

Lomalaisilla on aina ollut hyvä yhteishenki. Yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen näkyy

Koivikkoranta viettää juhlavuottaan

Veli-MaT Ti KunTonen, puheenJohTaJa

SuoMen elinTarViKeT yöl äiSTen liiT To Sel

arTo anT Til a

Sel:n KeSäpaiKKaToiMiKunnan puheenJohTaJa

myös päivittäin Koivikkorannassa. Selliläiset ovat siistejä lomalaisia ja kenenkään käytökses-tä ei ole vuosikausiin tarvinnut huomauttaa. SEL:n lomapaikoista, Koivikkorannasta ja Raita-rannasta Puolangalla, on muodostunut jäsenis-tölle merkittävä jäsenetu sekä jäsenenä 25 vuot-ta olleiden jäsenten juhlalomien viettopaikka.

Oma, pitkä puheenjohtajakauteni kesäpaik-katoimikunnassa on päättymässä. Olen ylpeä tekemästämme työstä ja haluan kiittää kaikkia kesäpaikkatoimikuntalaisia vuosien varrelta.

Toivotan Koivikkorannalle ja Raitarannalle sekä tuleville Kesäpaikkatoimikunnille hyvää tulevaisuutta! l

Koivikkorannan sanomat Koivikkorannan sanomat

Kansakoulusta liiton kesäpaikaksi

Saunominen on olennainen osa mökkilomaa. Koivikkorannassa sauna lämmitetään joka päivä. Kuvassa vanha, nyt jo purettu rantasauna.

Koivikkorannassa on soutuveneitä, jotka ovat lomalaisten käytössä ilman erillistä lisämaksua. Kalastuslupia voi ostaa kioskista.

Koivikkoranta sijaitsee kauniilla paikalla Lääminkijärven rannalla Kangasniemellä Etelä-Savon maakunnassa. Näkymä päälaiturilta.

Kesäpaikkatoimikunnan puheenjohtajana oli 20 vuotta toiminut Arto Anttila grillimestarin tehtävissä.

Lasten iloksi on leikkimökki, hiekkalaatikko ja keinuja. Isommat voivat pelata lentopalloa, koripalloa, frisbeegolfia, biljardia sekä pingistä. Lomalaiset ovat kokoontuneet kisaamaan tikanheitossa.

Koivikkorannassa isompikin porukka mahtuu liikkumaan.

Arto Anttila valmistaa rosvopaistia. Koivikkorannassa grilli on kuumana joka päivä. Kotimaisen ruuan ja juoman tekijät tykkäävät syödä hyvin.

Päärakennuksessa on pieni kioski. Salissa voi lukea lehtiä ja kirjoja, pelailla lautapelejä tai vaikka katsella televisiota.

Koivikkorannan sanomat, 50-vuotisjuhlajulkaisu 2017Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. Päätoimittaja: Lea Väänänen.Tekstit: Lea Väänänen ja Arto Anttila. Kuvat: Jorma Kuha ja SEL:n kuva-arkisto.Logo: Anna Kalso. Ulkoasu ja taitto: Sivusoppi/Liisa Suonsivu. Painosmäärä: 2000 kpl. Painopaikka: Botniaprint, Kokkola. Palaute: www.selry.fi/kesapaikat

Suosituin lomailutapa Koivikkoran-nassa on mökkeily. Mökeistä on pi-detty aina hyvää huolta ja varustetaso täyttää nykyvaatimukset. Lomalai-

sen pitää tuoda mukanaan vain petivaatteet. Mökkejä on tarpeen mukaan kunnostettu vuosittain, viimeiseksi uusittiin katot ja maa-lattiin mökkien lattiat. Mökit ovat hyvillä pai-koilla ja jokaiselta terassilta näkee järvelle.

Lomalaiset ovat olleet tyytyväisiä mökkei-hin, ainoa miinus on WC-tilojen puute. Niin suureen investointiin ei kuitenkaan ole ryh-dytty, sillä tällä hetkellä alueelta löytyy nor-maaleja vesihuuhtelulla toimivia vessoja sekä seitsemän siistiä ja nykyaikaista eko-vessaa.

Ympäristöstä huolehtiminen on aina ollut Koivikkorannassa esimerkillistä. Alueella on ollut yli kymmenen vuotta jätevesiasiat hallinnassa. Järveen ei valu lomalaisten jäte-vesiä. Alueella kiinnitetään huomiota myös kierrätykseen. Asuntovaunuja ja -autoja var-ten on oma laaja alue. Sähkötolppia riittää useallekin karavaanarille.

Koivikkorannan palveluihin kuuluu iso keittokatos astioineen sekä grillikatos ja sa-vustuspöntöt. Sauna lämpeää joka ilta, pik-kusaunaa voi vuokrata oman perheen käyt-töön. Saunat sijaitsevat tietenkin Lääminki-järven rannassa, siispä saunasta on mahdol-lisuus pulahtaa uimaan. Paikalta löytyvät myös suihkutilat, jos saunominen ei innosta.

Lapsille on leikkimökki, hiekkalaatikko, kiikkulautoja ja keinuja. Hieman isommille on lentopallokenttä, koripalloteline, frisbee-golfkoreja, biljardipöytä sekä pingispöytä. Omia palloja ei tarvitse pakata mukaan, sil-lä Koivikkorannasta löytyy kaikki palloista hiekkaleluihin. Päärakennuksen sali on yh-teiskäytössä ja siellä voi lukea päivän lehtiä, pelailla lautapelejä, lukea kirjoja tai katsella televisiota.

Päärakennuksessa on myös kioski. Kerran viikossa Koivikkorantaan poikkeaa Kutema-järven kaupan kauppa-auto, jota odotetaan joka viikko innokkaasti.

Koivikkorannassa on mahdollisuus soudel-la ja kalastaa. Souteleminen on ilmaista, ka-lastuslupia pystyy ostamaan kioskista. Myös polkupyöriä on mahdollisuus lainata. Matkaa Hankasalmen asemalle on kymmenisen kilo-metriä ja sieltä löytyy jo paljonkin palveluita. Koivikkorannan ympäristössä on marjaisat metsät ja sieniä löytyy joka puolelta.

Mökkien ja vaunualueen hinnat on pyritty pitämään hyvin edullisena, lomailu alueella on selliläisten jäsenetu. Yllättäviä lisämak-suja lomailun aikana ei tule, ainoastaan per-hesaunan ja pyykkikoneen käytöstä peritään pieni lisämaksu.

Saapumisen yhteydessä annetaan asiakas-palautekysely. Lomalaisten antama palau-te Koivikkorannasta on yleensä positiivista, pieniä epäkohtiakin toisinaan löytyy. Kaikki toiveet käsitellään vuosittain kesäpaikkatoi-mikunnan kokouksessa ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. l

Koivikkorannan nykyiset kuuden hengen mökit on rakennettu vuonna 1995. Hin-ta oli jo vanhoja mökkejä korkeampi, uudet mökit maksoivat 100 000 mark-

kaa kappale ja niitä rakennettiin kymmenen. Mökkien lisäksi Koivikkorannassa on mahdol-

lisuus telttailla tai majoittua omassa asuntoau-tossa tai asuntovaunussa. Alkuaikoina telttailu oli suosittua, mutta ajan kanssa sisämajoitus jo-ko mökissä tai omassa vaunussa on noussut suo-sitummaksi.

Karavaanarialue rakennettiin 1980-luvulla. Idea omasta alueesta sai alkunsa, kun toimitsija Seppo Hämäläinen hankki vaunun ja todettiin, että muitakin karavaanareita on kiinnostunut tuomaan oman vaununsa tai autonsa Koivikko-rantaan. Nykyisin alue on sähköistetty ja siellä on paikat kahdelletoista vaunulle.

Saunominen kuuluu suomalaiseen kesänviet-toon. 1990-luvulla vanha rantasauna alkoi tulla tiensä päähän ja se purettiin. Tilalle rakennettiin uusi upea rantasauna, jonka terassilla on muka-va istuskella ja josta on näkymä kauniille järvel-le. Saunan käyttöönottojuhliin paikalle kutsut-tiin Kangasniemen kunnanjohtaja.

Vanha päärakennus on edelleen lomalaisten käytössä yhteisenä oleskelutilana. Kauniilla sääl-lä on kuitenkin mukava olla ulkona, joten grilli-kota on lomalaisten kesäinen olohuone ulkosal-la. Iltaisin grillikodalla on jatkuvasti toimintaa. Kodalle keräännytään syömään, istumaan iltaa ja laulamaan. Kota on Koivikkorannan keskuspaik-ka ja toiminnan sydän. l

Mökissä,teltassa, asunto- vaunussa tai asuntoautossa

Koivikkorannan sanomat Koivikkorannan sanomat

Koivikkorannan palvelutarTo anT Til a

Vuonna 1995 Koivikkorannan vanhat majoitusmökit purettiin ja tilalle rakennettiin kymmenen uutta hirsimökkiä, joihin mahtuu jokaiseen majoittumaan kuusi ihmistä.

Alkuvuosina Koivikkorannassa yövyttiin teltoissa. Parhaimmillaan alueella oli samaan aikaan jopa 80 telttaa. Nykyisin lähes kaikki lomailijat yöpyvät mökeissä sekä asuntoautoissa tai asuntovaunuissa.

Vuonna 1997 vanha rantasauna purettiin ja tilalle rakennettiin uusi iso hirsisauna suihkutiloineen. Terassilla kelpaa istua ja katsella järvimaisemaa.

Vuonna 1972 valmistui Koivikkorannan uusi päärakennus. Lomailijoiden käytössä oli lisäksi keittokatos ja rantasauna.

paavo Kelloniemi tuli SEL:n palveluk-seen taloudenhoitajaksi ja työttömyys-kassan johtajaksi vuonna 1975. Koivik-koranta oli alkujaan hänellä hoidossa

työn puolesta, mutta kiinnostus Koivikkoran-taan kasvoi vuosien myötä. Kelloniemi jäi eläk-keelle vuonna 1995, mutta toimii edelleen aktii-visesti Koivikkorannassa.

– Viime kesään mennessä olen viettänyt va-paa-aikaa perheeni kanssa Koivikkorannassa jo 41 kertaa. Aluksi asuimme teltassa, sitten mö-keissä ja nykyään majoitumme asuntovaunus-sa, Kelloniemi kertoo.

Koivikkoranta sopii hänen mielestään koko perheelle. Paikka on avoinna jäsenistölle kesä-kuusta syyskuuhun. Majoitushinnat on pyritty pitämään kohtuullisina, jotta mahdollisimman monella jäsenellä olisi mahdollisuus viettää lo-maansa Koivikkorannassa. Palveluilla ei kau-pallisten lomakeskusten kanssa kilpailla, vaan oman paikan valtteina ovat puhdas luonto ja kalaisa järvi. Ympärillä on runsaasti metsiä sie-nestämiseen ja marjastamiseen.

Koivikkorannan alkutaipaleella SEL:n ammattiosastot varasivat paikkoja ja tulivat virkistäytymään isoina ryhminä.

Kävijämäärät notkahtivat 2000-luvun alussa, vaikkakin käyt-töaste on noussut jälleen viime vuosina. Nykyisin kävijät ovat

paljolti lapsiperheitä ja jokainen varaa lomansa itse. Varsinkin sesonki-aikana heinäkuussa Koivikkorannassa on paljon lapsia, jotka ovat jo kol-mannen ja neljännen sukupolven lomailijoita. Lapset tulevat keskenään tutuiksi ja ovat yhteyksissä talvisinkin.

Yli kymmenen vuotta sitten alettiin eläkeläisille järjestää syksyisin ve-teraanifestareita, jotka kestävät kaksi päivää ja ovat osallistujille maksut-tomia. Festareiden suosio on kova ja paikan saadakseen on niille muistet-tava ilmoittautua ajoissa.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla oli Koivikkorannassa perinteisesti hiljaista ennen kuin selliläisten kesälomat alkoivat toden teolla. Vastaa-vasti monet lapset tarvitsivat tekemistä ennen vanhempien loman alka-mista. Reilun viiden vuoden ajan kesäpaikassa onkin järjestetty edullinen viikon kestävä lastenleiri kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Muutaman lapsen leiristä on kasvanut 40 lapsen vekaraviikko.

Lasten ja eläkeläisten lisäksi Koivikkorannassa ovat kokoontuneet myös SEL:n nuoret ja esimerkiksi moottoripyöräilevät liiton jäsenet.

Parina viime vuotena on rannassa kokeiltu mato-onkitapahtumaa ke-säkauden päätteeksi, mutta kalaonnea on sattunut olemaan huonosti. l

Kesät Koivikkorannassa

Uusia toiminnan muotojaKesäisin Koivikkorantaan palkataan emäntä

tai isäntä, joka huolehtii paikan kunnosta ja lo-malaisista. Pari kertaa on kokeiltu huolenpidon ulkoistamista, mutta on palattu omaan emän-tään.

Monista emännistä persoonallisimpina muistetaan Elsa Vehviläinen Pirkanmaalta ja Irmeli Hämäläinen Itä-Suomesta. Molemmat rouvat toimivat emäntinä useampina kesinä ja molempien aviomiehet olivat SEL:n palveluk-sessa toimitsijoina.

– Nykyaikana lomailijat eivät ole enää niin kiinnostuneita tanssimisesta, mutta Elsan ai-kana pidettiin aina tansseja iltaisin. Paikalla oli joko hanuristi kylästä tai musiikkia soitettiin nauhalta, Kelloniemi kertoo.

Emännän tehtäviin on kuulunut myös sau-nan lämmitys. Kymmenen vuoden ajan sau-namajurina toimi Sulo Heikkinen, joka vietti Koivikkorannassa kesiä. Kauden alkaessa Sulo saapui paikalle mopedillaan ja asui kesän pie-nessä teltassaan. Saunan lämmettyä kutsui hän lomalaiset saunaan omalla saunalaulullaan.

Koivikkorannan sanomat Koivikkorannan sanomat

– Irmeli hankki yhtenä kesänä Koivikko-rantaan kilin. Kerran lapset päästivät kilin vapaaksi ja se meni Sulon telttaan. Sulo oli hankkinut telttaansa olkia ja kili tykkäsi niis-tä. Kilejä oli Koivikkorannassa kolme kesää, parhaimmillaan niitä oli melkein 40. Jossain vaiheessa oli muutama kanikin, Kelloniemi muistelee.

Juhannusta vietetään Koivikkorannassa yh-dessä perinteisin menoin. Juhannuskokko on poltettu aina saunarannasta. Juhannuksena paistellaan lettuja ja valmistellaan saunavasto-ja. Juhannuspäivänä juodaan myös liiton tarjo-amat kahvit.

Kerran kesässä kyläläiset kutsutaan kahville ja makkaraa paistamaan. Jos on töitä, joita tal-koolaiset eivät pysty tekemään, paikalle kutsu-taan kyläläiset apuvoimiksi.

– Useana kesänä apuna oli naapurista harva-sanainen vanhapoika Taisto Oranen, joka teki halkoja ja autteli pihatöissä. Hän tuli paikalle aina traktorinsa kanssa, kun tarvittiin, Kello-niemi kiittää. l

Sulo Heikkinen toimi pitkään saunamajurina. Lomakauden alkaessa hän saapui Koivikkorantaan mopedillaan ja asui kesän pienessä teltassaan.

Lomalaiset tekemässä saunavihtoja juhannussaunaan. Juhannuksena myös paistetaan lettuja ja juodaan liiton tarjoamat kahvit.

Kerran kesässä kyläläiset kutsutaan Koivikkorantaan juhlimaan. Kyläläisistä on vuosien varrella ollut korvaamatonta apua Koivikkorannan ylläpitämisessä. Suomen lippu nousee Koivikkorannan salkoon juhannuksen kunniaksi.

Menneinä vuosina Koivikkorannassa järjestettiin usein iltaisin levytanssit. Joskus säestämässä oli myös hanuristi kylältä.

SEL järjestää vuosittain kesäkuun ensimmäisellä viikolla Koivikkorannassa lasten leirin, johon voivat osallistua jäsenten 6-12-vuotiaat lapset.

Koivikkorannan veteraanifestarit on niin suosittu tapahtuma, että majapaikan saadakseen on muistettava ilmoittautua ajoissa mukaan.

Selliläisten motoristien kokoontumisajoissa Koivikkorannassa nähtiin monenlaista moottoripyörää.

Vuonna 2012 veteraanifestareille osallistui iloinen joukko SEL:n ”veteraaneja”.

Koivikkorannan sanomat

SEL:n toteemipaalun veisti 1990-luvulla liiton puheenjohtajana vuosina 1969–1991 toiminut Jarl Sund. Alun perin se oli kaksi metriä korkea. Vuosien aikana toteemipaalu harmaantui. Nykyään se viettää vanhuudenpäiviään Koivikkorannan grillikatoksessa.

Kesäpaikkatoimikunta

Anttila Arto, puheenjohtaja, LietoAutio Jouni, Helsinki Heikkinen Aki, Kuopio Peltonen Seppo, Turku Saaranen Jaana, SEL:n koulutussihteeri

Koivikkorannan 50-vuotisjuhlat sunnuntaina 2.7.2017 klo 10-18 Tarjolla kakkukahvit, lättyjä, makkaraa ja saunomista.

SEL:n kesäpaikat

Koivikkoranta KangasniemelläHyyryläntie 1181, 51360 Koivula

Raitaranta PuolangallaPörösentie 24, 89200 Puolanka

Tutustu lomapaikkoihin, jäsenetuhinnat ja varausohjeet: www.selry.fi/kesapaikatMonet ammattiosastot tukevat lisäksi jäsentensä lomailua liiton kesäpaikoissa. Kysy lisää omasta ammattiosastostasi.Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on elintarvikealalla työskentelevien työntekijöiden, kotimaisen ruuan ja juoman tekijöiden, oma ammattiliitto, jolla on lähes 33 000 jäsentä ja 69 ammattiosastoa. SEL neuvottelee kaikkien elintar-vikealan työntekijöiden palkka- ja muiden työehtojen vähimmäistasot, kouluttaa jäseniään edunvalvontaan sekä tarjoaa jäsenilleen vapaa-ajantoimintaa.