Marjaniemen siirtolapuutarhan ympäristötoimikunta

TERVETULOA SIIRTOLAPUUTARHA-

PALSTALLE!KYLVÄ, KITKE JA NAUTI SADOSTA

2 3

Vuonna 1946 perustettu Marjaniemen siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas ja ainutlaatuinen alue Helsingissä. Tämän oppaantarkoituksena on tuoda esille kaikille Marjaniemen siirtolapuutarhureille yhteiset säännöt, velvoitteet ja mahdollisuudet kaupunkiviljelyssä ja mökkeilyssä. Tavoitteena on säilyttää alkuperäinen siirtolapuutarha-aate nykypäivään sovellettuna ja edistää naapurisopua.

Tähän oppaaseen on kerätty niitä asioita, joita jokainen siirtolapuutarhuri kohtaa hoitaessaan palstaansa ja mökkiänsä. Oppaan tarkoituksena on ohjeistaa ja selkeyttää sääntöjä ja toimintamalleja siten, että alueemme säilyy kauniina virkistysalueena ja kaupunkiviljelykeitaana.

Siirtolapuutarhamökin ostaessamme sitoudumme palstavuokralaisina noudattamaan Helsingin kaupungin ja Marjaniemen siirtolapuutarhayhdistyksen asettamia sääntöjä. Helsingin kaupunki maanomistajana säätelee meitä velvoittavat ohjeet ja säännöt.

Siirtolapuutarhuri omistaa vain mökin, ei maata. Helsingin kaupunki vuokraa alueen Marjaniemen siirtolapuutarhayhdistykselle ja siten yhdistyksen hallituksen tehtäviin kuuluu sääntöjen ja toimintatapojen ohjeistaminen ja valvonta. Hallituksella on oikeus ja velvollisuus valvoa alueen ilmettä ja kunnossapitoa voimassa olevien lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti.

Jokaisen siirtolapuutarhurin tulee tutustua tarkoin allekirjoittamaansa vuokrasopimuk-seen sekä yhdistyksen sääntöihin. Yhdistyslain perusteella kaikkia yhdistyksen jäse-niä tulee kohdella tasavertaisesti – säännöt ovat siis samat kaikille!

Hyvin hoidettu palsta kuormittaa vähän luontoa. Ekologinen elämäntapa ja yhteisölli-nen toimintakulttuuri kuuluvat siirtolapuutarhurin arkeen. Periaatteena on harrastaa kaupunkiviljelyä ja nauttia puutarhan suomasta työstä ja virkistyksestä.

Osallistuminen yhdistyksen toimintaan suo mahdollisuuden tutustua muihin siirtola-puutarhureihin. Myönteinen yhteiselo muotoutuu voimavaraksi ja tuottaa paljon iloa.

Olemme etuoikeutettuja saadessamme viettää kesää siirtolapuutarhassa! Tämä opas selkiyttää yhteistä toimintaamme ja antaa vinkkejä palstan hoitoon. Mukavia lukuhetkiä!

Vinkkejä siirtolapuutarhurille - ohjeita ja hyväksi todettuja toimintatapoja

Marjaniemen siirtolapuutarhaympäristötoimikunta2016

Seuraavat Marjaniemen siirtolapuutarhan mökkiläiset ovat kirjoittaneet tekstit yhteisvoimin: Maisa Hyttinen, Marjut Koskela, Tuija Lujanen-Lampi, Taimi Manninen, Ulla-Maija Salo ja Maire Vuohtoniemi

Kuvat: Marjaniemen siirtolapuutarhureiden kuva-arkistoista

Ulkoasu ja taitto: Maisa Hyttinen Ansu Korhonen

Painopaikka: KopioNiini Oy, 2016

Nettiversio osoitteessa www.marjis.net

Sisällys

Vinkkejä siirtolapuutarhurille 3Kasvillisuus 4Kasvinsuojelu 6Vieraslajit 8Eläimet 10Jätehuolto 11Vesien käsittely 12Rakentaminen 14Palstakatselmukset 17Vinkkejä vuoden varrelle 18Järjestyssäännöt 20Yhdistyssäännöt 22

2 3

4 5

Pensasaidat ja niiden hoitoPalstan pensasaita saa olla korkeintaan 140 cm korkea ja 60 cm leveä. Pensasaita tulee leikata juhannukseen mennessä ja leikkaus tulee uusia tarpeen vaatiessa.

Palstan sisäpuolelle saa asentaa verkkoaidan lemmikki- tai tuhoeläimiä varten ja sen mate-riaali tulee olla huomaamaton. Verkkoaidan enimmäiskorkeus on 90 cm.

Palstan puut ja niiden hoitoJokaisella palstalla tulee kasvaa ainakin yksi hedelmäpuu. Nykyään on myynnissä myös hillittykasvuisia lajikkeita, joiden hoito ja sadonkorjuu on helpompaa. Puun enimmäis-korkeus on 4,5 m, eikä se saa kasvaa palstan reunojen ylitse.

Säännöllisillä leikkauksilla puut kasvavat pals-talla niin, ettei hoito muodostu ylivoimaiseksi. Hoitamattomia hedelmäpuita tulee leikata kolmen–viiden vuoden aikana, jottei puulle synny vahinkoa.

Helsingin kaupungin ohjeita siirtolapuutarhureilleHoito- ja leikkausohjeita puille ja pensailleHedelmäpuiden hoito-oppaita ja puutarhakirjojaKäytetyn tavaran myyntipisteet ja noutoSortti-aseman tiedot ja lajitteluohjeetKompostorit ja käymälätKompostorit ja käymälät

Kasvillisuus palstalla

Näin saat puusi voimaan hyvin Marjaniemessä

Linkkilista:www.hkr.hel.fiwww.puutarha.netwww.helmet.fiwww.kierrätyskeskus.fiwww.hsy.fiwww.kekkila.fiwww.biolan.fi

YleistäHelsingin kaupunki edellyttää, että siirtolapuu-tarhapalstan pinta-alasta vähintään 2/3 osaa tulee olla istutettua puilla, pensailla, kukka- tai hyötykasveilla. Puolet tästä viheralasta voi olla nurmea. Muusta kuin viheralasta osa voi olla kivettyä tai puupinnoitettua. Asfalttia tai muita paikalleen valettuja pinnoitteita ei sallita.

Maanpinnan luonnollista korkeutta ei saa muut-taa eikä palsta-alueelle saa rakentaa korkeus-eroja. Palstan pinta- ja sadevesiä ei saa ohja-ta naapuritontin puolelle, huoltokäytävälle tai tielle.

Huoltokäytävät ja niiden hoitoHiekkatiet tulee pitää rikkakasveista puhtaina. Jos aidan alla on matalaa istutettua kasvilli-suutta, sen pitää rajoittua vain pensasaidan alle eikä se saa levittäytyä tielle.

Palstojen välillä olevien huoltokäytävien tulee olla vähintään 60 cm leveitä. Huoltokäytävän hoito on kummankin naapurin yhteinen velvol-lisuus. Käytäville ei saa varastoida tavaroita.

Puiden leikkausajankohdatHedelmäpuita tulee leikata säännöllisesti. Kui-via oksia voi leikata aina. Kevätleikkaus alku-vuodesta kiihdyttää viherkasvua puussa ke-sän aikana ja hoitoleikkaukset kesällä vähen-tävät taas syksyn satoa. Oksia ei saa leikata kerralla liikaa, jottei leikkaus vahingoita puun omaa kasvua.

Vanhan puun uudistaminen tulee tehdä useam-man vuoden aikana. Kirsikka- ja luumupuita voi leikata vain loppukesästä vuotovahinkojen takia. Jos olet epävarma puiden leikkaukses-ta ja hoitosuunnitelmasta, yhdistys suosittelee kääntymään ammattilaisen puoleen.

Puiden harjaaminen ja tuholaistorjuntaPuiden hyvinvointia voi edistää harjaamalla puiden runkoja ja paksumpia oksia. Samma-leen ja jäkälän poistaminen pehmeällä harjal-la edesauttaa hedelmäpuun omaa hengitystä ja nestevirtauksien toimintaa. Runsas sammal- tai jäkäläkerros puun rungolla lahottaa puuta ennenaikaisesti. Harjaamisen myötä myös tuholaisten pesimispaikat vähenevät.

Tuholaisia voi itse vähentää myös puiden kevät-ruiskutuksilla. Kevätruiskutus tehoaa kirvohin, kemppeihin ja punkkeihin. Puun rungon ympä-rille syksyllä kierretyt aaltopahvivyöt estävät tuholaisia pesimästä rungolle. Linkkilistan osoitteista pääset tarkempien ohjeiden sivuille.

Pensaiden valinta ja sijoitteluPalstan pensaiden valinnassa tulisi huomioida,että pensasmainen kasvillisuus tulee olla alle 170 cm korkeaa ja yksittäiset pensaat sekä vadelma-aita korkeintaan 250 cm. Pensaiden sijoittelussa tulee huomioida, etteivät ne var-josta naapuripalstaa eikä niiden juuristo leviä naapurin puolelle.

Säännöllinen leikkaaminen koskee myös pen-sasmaista kasvillisuutta. Pensaiden valinnassa kannattaa huomioida lajikkeiden kotimaisuus ja niiden sopeutuminen Marjaniemen olosuh-teisiin. Palstan kasvillisuutta suunniteltaessa kannattaa harkita, istuttaako palstalle marja- vai koristepensaan.

Leikkausjätteen hävitysPuiden ja pensaiden leikkaamisesta syntyy paljon leikkausjätettä, jota voi hyödyntää omalla palstalla. Kaikkea ei ehkä voi kompos-toida, mutta hakettimen avulla oksista saa mainiota katetta.

Yhdistys vuokraa haketinta, joka käy pienille oksille. Isoja oksia ja risuja voi viedä yhdis-tyksen osoittamaan keräyspaikkaan syksyllä keväällä. Tarkista ajat ja paikat ilmoitustauluilta.

Orapihlaja-aidan leikkuujäte on piikikästä ja sen kompostointi on haastavaa. Orapihlajan oksia voi viedä yhdistyksen osoittamaan keräyspaikkaan yleensä ennen juhannusta. Leikkausjätteitä voi itse viedä ympäri vuoden Sortti-asemalle, lähin on Kivikossa.

7

KasvinsuojeluKasvinsuojelun tarkoituksena on taata kas-ville hyvä kasvuunlähtö, kasvu ja hyvä sato. Siirtolapuutarhassa ei kannata käyttää kau-pallisia torjunta-aineita. Usein kasvintuhoo-jista selvitään viljelyteknisin keinoin ja käyttä-mällä luonnonmukaista torjuntaa.

VuoroviljelyVuoroviljelyssä kasvit pysyvät terveinä. Vaih-tele samalla lohkolla kasvatettavia kasvilajeja vuosittain. Näin maa pysyy viljavana ja rikka-ruohot vähenevät. Viljelyssä maata paranta-via ja lannoittavia kasveja vuorotellaan run-saasti ravinteita käyttävien ja vähän ravinteita käyttävien kasvien kanssa.

Tässä esimerkkinä 3-vuotinen vuorottelurytmi: 1. vuosi: herne ja pavut 2. vuosi: kaalit, kurkku, selleri, kesäkurpitsa, purjo 3. vuosi: juurikasvit, peruna, yrtit, sipuli

Kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntamenetelmätSiirtolapuutarhassa kannattaa suosia luon-nonmukaisia torjuntakeinoja. Yksinkertaisim-millaan kuuma vesi (noin +50°C) tai kylmä vesisuihku voi häätää kirvoja ja punkkeja kasvien lehdiltä ja versojen kärjistä. Itseteh-dyt kasvinsuojeluaineet sopivat harrastaja-puutarhurin käyttöön parhaiten.

Siirtolapuutarhurin on syytä muistaa, että kaupalliset kasvinsuojeluaineet ovat kemi-kaaleja, joita levitetään tarkoituksella ympä-ristöön. Niiden käyttöön liittyy aina riskejä. Suomessa saa käyttää vain Tukesin (Turvalli-suus- ja kemikaalivirasto) hyväksymiä kasvin-suojeluaineita, joiden käyttö ei saa aiheuttaa riskiä ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tukes valvoo kaupallisten kasvinsuojeluainei-den myyntiä ja markkinointia.

Käytöstä aiheutuvat vaarat ja riskit arvioidaan tehoaineiden ja valmisteiden hyväksymisen yhteydessä. Tiedon lisääntyessä myös sallitut

aineet vaihtelevat, ja joistain vanhoista markki-noilla olleista aineista on jouduttu luopumaan. Glyfosaatti on maailman yleisin rikkakasvien torjuntaan käytetty tehoaine (mm. Round Up, Keeper), mutta se ehdittiin jo kieltää kiistan-alaisena rikkakasviaineena. Suomessa Luke (Luonnonvarakeskus) selvittää sen pitkäaikais-vaikutuksia.

Lisäksi on huomattava, että kasvinsuojelu-aineille on asetettu tiukka juomaveden raja-arvo. Tämä tarkoittaa, että yksi gramma kasvinsuojeluaineen tehoainetta saastuttaa 10 000 m3 vettä juomakelvottomaksi.

Kasvinsuojeluaineet ovat vaarallisia etenkin lapsille ja eläimille ja niiden säilyttämiseen ja hävittämiseen sisältyy turvariskejä.

Uutuutena harrasteviljelijöille on yleistymässä biologinen torjunta eli täsmäaseet tuholasia vastaan. Kun tuhoeläinkanta on tunnistettu, sen luontaiset viholliset päästetään kasvus-toon tuhoamaan kanta. Biologisen torjunnan käyttöönotto vaatii syvällistä perehtymistä asi-aan.Tietoa on saatavissa esim. Eviran kaut-ta. Siirtolapuutarhassa menetelmän käyttö edellyttää asian käsittelyä myös naapureiden kanssa.

Itse tehtyjä kasvinsuojeluaineita kasvitautien torjuntaan

Rasvaton maito 1 osa vettä 1 osa rasvatonta maitoaSeos sumutetaan kasvuston päälle. Esim. hedelmäpui-den kevätruiskutus voidaan tehdä tällä.

• Seosta käytetään sieni- tautien ja kirvojen torjun- taan.

Peltokortekeite

1 kg tuoretta peltokortetta

tai 150 g kuivattua peltokortetta

10 l vettäSeosta keitetään hiljalleen

20–30 min teräskattilassa.

Seos siivilöidään ja laimen-

netaan 1:5.

• Käytetään sienitautien

torjuntaan.

Ruokasooda I 2 tl ruokasoodaa 2 tl mäntysuopaliuosta 1 l vettäAineet sekoitetaan keske-nään ja seos sumutetaan suihkepullolla kasvustoon.

• Käytetään härmäsienten torjuntaan.

Ruokasooda II 3 tl ruokasoodaa 2 tl astianpesuainetta 4 l vettäAineet sekoitetaan keske-nään ja seos suihkutetaan kasvustolle.

• Käytetään härmäsienten torjuntaan.

3 % mäntysuopaliuos 3 dl mäntysuopaa ½ l spriitä (Sinol) 1 rkl suolaa 10 l vettäAineet sekoitetaan keske-nään. Seos suihkutetaan kasvustossa esiintyvän härmän päälle ja myös alalehdille.

• Seosta käytetään härmä- sienten torjuntaan heti, kun ensimmäiset home- laikut ovat ilmaantuneet keskikesällä, kun ilma hellejakson jälkeen viile- nee ja ilman kosteuspitoi- suus äkkiä kasvaa.

Raparperivesi 600–700 g raparperin lehtiä 5 l vettäLehtiä keitetään teräskatti-lassa ½ tuntia. Seos siivi-löidään. • Käyttö laimentamattomana kirvojen torjuntaan.

Tuhohyönteisten torjuntaanAmerikkalainen ötökkäöljy Perusöljy: 1 rkl astianpesuainetta 2,5 dl ruokaöljyäPerusöljyn laimennus: 1–2,5 tl perusöljyä 2,5 dl vettä

• Seos ruiskutetaan varo- vasti kukka- ja punakaalille sekä kesäkurpitsalle

Sienitautien torjuntaan

Nokkosvesi 1 kg tuoreita nokkosia tai 200 g kuivattuja nokkosia 10 l vettä

Nokkoset sekoitetaan ve-teen ja seosta seisotetaan 1 vrk. • Seosta käytetään sellaise naan kirvojen torjuntaan.

Nokkoslannoite Valmistus kuten nokkosve-si, mutta seoksen annetaan seisoa 2 viikkoa. • Käyttö laimennettuna 1:10.

6

Kasvinsuojeluaineiden käyttöä voi vähentää luonnonmukaisten torjunta- menetelmien avulla:

• Tarkkaile kasveissa esiintyviä kasvintuhoojia. • Pidä huolta kasvien hyvinvoinnista, sillä hyväkuntoinen kasvi kestää paremmin kasvintuhoojia.• Riittävä kastelu ja lannoitus parantavat kasvin vastustuskykyä.• Vioittuneiden kasvinosien poisto vähentää kasvitautien kulkeutumista avoimien haavojen kautta. • Kitke rikkakasvit.

8

Vieraslajit ovat kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston.

Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Jois-sakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menesty-vät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiin-tuvat osaksi uutta elinympäristöään.

Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vaka-vaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille ja viljelykasveille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamal-la ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä hait-toja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajit alueellammeVieraslajeina alueellamme on havaittu minkki, joka on erityisen haitalliseksi luokiteltu. Lisäksi kaniini, rotta, amerikanmajava ja supikoira on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Kanadan-hanhi, piisami, kuparisorsa ja valkohäntäkauris on luokiteltu tarkkailtaviksi tai paikallisesti hai-tallisiksi.

Vieraslajikasveista on alueellamme havaittu ainakin jättipalsamia, jättiputkia, japanintatarta sekä komealupiinia. Talkootöinä on alueellamme järjestetty ko. kasvien kitkentätalkoita ja siten ai-nakin jättipalsamin esiintymiä on saatu rajattua. Kitkentää voi toki jokainen tehdä itsekin, mutta kitketyt kasvit on syytä pakata huolellisesti.

Kaupunki on toiminut yhteistyössä talkoolaisten kanssa hakemalla kerätyt rikat pois. Kitkettäes-sä kannattaa muistaa kunnon suojautuminen, koska kasvit ovat myrkyllisiä ja myös polttavat ihoa.

Havainnollistavana esimerkkinä vieraslajien haitallisuudesta voidaan mainita Itä-Hakkilasta löytynyt aasianrunkojäärä. Alueelta on kaadettu lehtipuut lukuun ottamatta tammia, omenapuita ja pihlajia. Lisäksi alueen ympärillä on 2 km:n suojavyöhyke, jolta ei saa kuljettaa ko. lehtipuita pois.

Näin voit estää vieraslajien leviämistä

EU:n vieraslajiasetus edellyttää seurantajär-jestelmän kehittämistä. Seurantajärjestelmän avulla kerätään ja kirjataan tietoa lajien esiin-tymisestä ympäristössä. Esiintymiskartoille kootaan järjestelmän avulla tietoja useista kansalaishavainto- sekä viranomaisjärjes-telmistä. Esimerkiksi vieraslajinisäkkäiden havainnoista ilmoitetaan www.riistakala.info/nisakkaat/ -sivun kautta.

Vieraita kasvi- ja eläinlajeja on levinnyt maa-hamme vahingossa sekä tarkoituksellisesti esimerkiksi puutarhakasvien tuonnin myötä aikana, jolloin näistä lajeista koituvia haittoja luonnonympäristölle ei vielä tunnettu.

Seurantajärjestelmällä pyritään vähentämään haittoja havaitsemalla ne mahdollisimman aikaisin. Haitallisten vieraslajien seuranta tehostuu merkittävästi, kun jokainen ilmoittaa havaintonsa ja siten täydentää seuranta-aineistoa.

Seurannan tavoitteena on torjua haitallisten vieraslajien leviämistä Suomessa, rajanaa-purien välillä sekä koko EU:n alueella.Seurannan lisäksi järjestelmään koottavien

Vieraslajit

Komealupiinia kasvatettiin aiemmin maanteiden komistukseksi.

Espanjansiruetana on kuoriutues-saan noin sentin pituinen ja kasvaa 7–14 cm:n pituiseksi.

Aasianrunkojäärästä on tehtävä ilmoitus Eviralle.

aineistojen avulla voidaan arvioida torjunta-toimien onnistumista ja tehokkuutta. Torjunnan tavoitteena on vähentää vieraslajien haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisesti myös ihmisten tai eläinten ter-veyteen.

Tiedon avulla on mahdollista entisestään tehostaa ja kohdentaa torjuntatoimenpiteitä, havainnointia ja seurantaa paikkoihin, joissa leviäminen on todennäköisintä.

Ajantasaiset vieraslajilistat kuvineen ja toimen-piteineen löytyvät internetistä www.vieraslajit.fi/.

Koska lajit ja kuvat täydentyvät löydettyjen havaintojen perusteella, on tässä oppaassa vain muutama kuva yleisimmistä puutarhoilla jo esiintyvistä vieraslajeista.

Lisäksi Helsingin kaupunki on julkaissut oppaan, jossa kerrotaan Helsingin kaupungin vieraslajilinjaus tavoitteineen ja toimenpi-teineen vuosiksi 2015 – 2019.www.hel.fi/static/ymk/lumo/helsingin-vieras-lajilinjaus-2015-2019.pdf

Jättipalsamia kitketään hanskatkäsissä.

Minkki on erityisen haitallinen vieraslaji.

Lisätietoja osoitteista:

www.evira.fiwww.siivous.info/tuholaistorjuntahttp://www.martat.fi/puutarha/kasvitaudit-ja-tuholaisethttp://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdfhttp://www.kasvinsuojeluseura.fi

9

Siirtolapuutarhassa saa pitää lemmikkejä omalla palstalla. Koirien, kissojen, lemmikki-kanien, marsujen, kesäkanojen ym. lemmikkien tulee kuitenkin pysyä omistajansa palstalla ja tarvittaessa palsta tulee aidata.

Verkkoaita tulee asentaa pensasaidan sisä-puolelle ja/tai palstan rajojen sisäpuolelle. Aidan materiaalin ja värin on oltava huomaa-maton. Aidan korkeus saa olla korkeintaan 90 cm.

Koirankoppien ja kanakoppien rakentamisesta tulee aina olla yhteydessä hallitukseen, koska niitä varten on säädetty omat ohjeet.

Kaupunkiluontoon kuuluu myös monia luonnon-varaisia nisäkkäitä. Hiiret, rotat, myyrät, siilit, supikoirat, ketut, oravat, kanit ja rusakot ovat varmasti tuttuja kaikille siirtolapuutarhureille niin hyvässä kuin pahassa.

Lähtökohtaisesti ihmisen ei tule ruokkia luon-nonvaraisia nisäkkäitä, sillä ne löytävät kyllä ravintonsa itsekin luonnosta eikä niiden laji-tyypilliseen käyttäytymiseen kuulu riippuvuus ruokkimisesta.

Ansojen ja myrkkyjen käyttämistä haittaeläin-ten torjunnassa on rajattu. Esimerkiksi rottien, myyrien ja kanien hävittämisestä vastaa tarvittaessa Helsingin kaupunki. Joitakin torjunta-aineita esimerkiksi hiiriä tai muura-haisia vastaan on ostettavissa kaupoista. Niiden käyttöohjeisiin tulee perehtyä tarkoin ennen niiden käyttöä.

Luonnonmukaiset torjuntamenetelmät ovat suositeltavimpia. Niistä löytyy paljon tietoa s. 9 linkkilistasta. Paras tapa välttyä esim. rottien haittavaikutuksilta on palstan pitämi-nen mahdollisimman siistinä ruoantähteistä. Oikeanlaiset kompostit ja asiallinen jätteiden käsittely ovat parhaita ennaltaehkäisykeinoja.

Linnut, nilviäiset ja hyönteiset kuuluvat jokai-seen puutarhaan. Niitä voidaan pitää siirtola-puutarhurin näkökulmasta tarkasteltuna joko hyöty- tai haittaeläiminä.

Pikkulinnut syövät ravinnokseen kasvien tuhoeläimiä, monet hyönteiset huolehtivat kasvien pölyttämisestä ja madot kuohkeutta-vat maaperää. Pahimmillaan lehtokotilot tai etanat voivat syödä koko kasvimaan sadon.

Jokaisen siirtolapuutarhurin tulee löytää tasa-painoinen yhteiselon muoto erilaisten eläinten kanssa ja ymmärtää luonnon ravintoketjun merkitys.

Yhdistys järjestää jätehuoltolain mukaisesti jätteiden keruun. Keruuastiat sijaitsevat kol-messa jätekatoksessa, jotka ovat Pääportilla, Siltaportilla ja Metsäportilla.

Jätteiden lajittelu on kestävän kehityksen kan-nalta erittäin tärkeätä. Tavoitteena on sekajät-teen vähentäminen. Tämä säästää sekä luon-toa että yhdistyksen varoja. Jätekatoksissa löytyvät mm. lasi-, metalli-, paperi-, kartonki- sekä sekajäteastiat. Yhdistys sopii tyhjennyskerroista vuosittain jätepalveluntuottajien kanssa. Jätteiden huol-lossa ja lajittelussa kannattaa käyttää myös kierrätyskeskuksen ja Sortti-aseman palveluja.

www.kierratyskeskus.fi www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat

Puutarha- ja biojätteet kompostoidaan omalla palstallaKompostoitumisella tarkoitetaan erilaisten pieneliöiden (mm. bakteerit, sienet, säde-sienet) aikaansaamaa eloperäisen jätteen lahoamista hapellisissa oloissa.

Kompostointi on helppoa ja hyödyllistä toimin-taa. Se on kätevä tapa hoitaa puutarhassa ja keittiössä syntyvät jätteet. Palkkioksi puutar-huri saa palstalleen rahanarvoista muhevaa multaa.

Joka palstalla on oltava talousjätteelle kan-nellinen kompostisäiliö, johon jyrsijät ja linnut eivät pääse. Puutarhajäte voidaan kompostoi-da siistissä, hoidetussa avokompostissa.

Komposti on sijoitettava niin, ettei siitä aiheu-du haittaa terveydelle tai ympäristölle. Huo-mioi naapurit kompostorin paikkaa valitessasi.

Kompostoivat kuivakäymälät ovat sallittuja alueella ja käymälän voi sijoittaa mökin yhtey-dessä olevaan varastoon tai leikkimökkiin.

Erillistä wc-rakennusta ei kuivakäymälälle saa rakentaa. Vesi- tai kemialliset mökki-kohtaiset käymälät ovat kiellettyjä.

Puutarha-alueella yhdistys ilmoittaa yhteis-ilmoituksella kompostoinnista viranomaiselle.

Tietoa kompostoinnista on runsaasti saata-villa. Tämän vihkosen ohessa jaetaan HSY:n kompostointiopas. Säilytä se mökkikirjastossasi!

Eläimet palstalla Jätehuolto siirtolapuutarhassa

Suositeltavaa lisälukemista:www.hsy.fi/jatehuolto www.hkr.hel.fi/hel2/HKR/esitteet/siirtolapuutarhaesite www.siirtolapuutarhaliitto.fi www.kiertokapula.fi www.biolan.fi www.martat.fi

10 11

Veden käytössä ja käsittelyssä tulee ottaa huomioon voimassa olevat ympäristölait ja asetukset, viranomaismääräykset ja palstan olosuhteet.

Mökkiläisten käytössä on vesiverkosta tuleva kesävesi ja sadevesi. Sadevettä kannattaa kerätä kasvien kasteluun. Kastele mieluum-min kerran viikossa perusteellisesti kuin joka päivä pinnallisesti. Sadettimia ei suositella. Keskipäivällä ei pidä kastella, koska silloin vettä haihtuu eniten. Ilta on paras kasvien kasteluaika. Katetta käyttämällä voidaan vähentää veden haihtumista maasta.

LuonnonvedetSiirtolapuutarhan läpi virtaa Mustapuro, joka laskee Itämereen. Luonnonvesistöihin ei saa laskea mitään jäte- tai pesuvesiä. Vesi- ja ympäristölaki määrittelevät vesiensuojelua hyvin tarkasti. Luonnonvesien saastuttaminen on ympäristörikos.

JätevedetJätevedet käsitellään siellä missä ne syntyvät. Jos mökkiin ei tule paineellista vettä, jäteve-sien käsittelylle ei ole annettu erillisiä puhdis-tusvaatimuksia. Oletuksena on, että tällöin veden käyttö on vähäistä.

Vähäiset pesuvesimäärät voidaan omalla mök-kipalstalla imeyttää esim. imeytyskaivon tai kivi/sorapesän kautta maaperään.

Mökillä tehtäviin pesuihin kannattaa käyttää ympäristöystävällistä pesuainetta, jolloin jäte-veden voi kaataa kompostiin tai kasveille.

Runsaat määrät jätevettä eli ns. harmaavedet on johdettava palstalle asennettuun imeytys-kaivoon, johon laitetaan suodatusrakeita. Suodatusrakeet vaihdetaan vuosittain. Käyte-tyt suodatusrakeet voi laittaa kompostiin tai laittaa suoraan kasvimaalle.

Siirtolapuutarhamökkeihin ei saa asentaa astian- tai pyykinpesukoneita. Mökkiläisille tarkoitettu poleteilla toimiva pyykinpesukone löytyy Huoltorakennuksen pesutuvasta. Polet-teja voi ostaa sunnuntaisin Kerhotalolta.

Huoltorakennuksessa on myös mökkiläisten käyttöön tarkoitettuja suihkuja.

Puutarha-alueella on käytössä viisi vesivessaa. Lisäksi Huoltorakennuksessa on yksi invaves-sa. Vesivessat löytyvät Huoltorakennuksesta, Tulisuontien parkkipaikalta, pääportilta, Kerho-talolta sekä Saunatieltä. Saunalla on oma vesi-vessa. Huoltorakennus on kytketty kaupun-gin vesijohtoverkkoon. Invavessa on auki ympäri vuoden. Sieltä voi hakea vettä, kun kesävesi on suljettu.

Mökillä saa olla kompostoiva vessa. Markki-noilla on monenlaisia malleja. Erotteleva kuivakäymälä on pienissä tiloissa käytännöllinen ratkaisu. Siinä virtsa kerätään erilliseen säiliöön. Laimennettu virtsa on oivallisinta esim. kukkien- tai nurmikon kaste-luun. Lisäksi se on hyvää lannoitetta, jota voi käyttää alkukeväästä kompostin herätteenä.

Kemiallisia vessoja ei mökeissä saa olla.

Vesien käsittely palstalla

1312

Sadevettä kannattaakerätäkasvien kasteluun.

15

Helsingin kaupunki on määritellyt selkeästi, mitä ja miten siirtolapuutarhuri voi palstalleen rakentaa. Marjaniemessä on käytössä kau-pungin hyväksymät tyyppipiirustukset. Kaikki rakentaminen, mukaan lukien vanhan mökin purkaminen, vaatii hallitukselta luvan.

Kaikki rakentamiseen liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet sekä toimenpidelupahakemus löyty-vät yhdistyksen nettisivuilta www.marjis.net. Lupahakemuksen saa myös sihteeriltä.

Uuden mökin rakentamiseen tulee lunastaa tyyppipiirustukset yhdistykseltä. Tyyppipiirus-tukset tarvitaan myös silloin, kun vanhaa mökkiä laajennetaan rakentamalla kuisti tai varasto mökin yhteyteen.

Mökin kattomateriaalin tulee olla huopaa. Mökin värin vaihtaminen vaatii virallisen luvan ja värivaihtoehdot on määritelty rakennus-/toimenpidelupahakemuksessa.

Palstalle saa rakentaa yhden mökin. Lisäksi saa rakentaa leikkimökin tai grillikatoksen, ei molempia. Leikkimökkiä voi käyttää huvi-majana, vierasmajana tai varastona ja sinne voi sijoittaa mm. kuivakäy mälän.

Leikkimökki: pohjapinta-ala saa olla enin-tään 220 cm x 300 cm kuisteineen, josta kuistin syvyyden tulee olla vähintään 60 cm. Mökin harja korkeus saa olla enintään 220 cm perustusten yläpinnasta mitattuna. Perustus-ten korkeus saa olla enintään 30 cm.

Grillikatos: avonainen, nelikulmainen tai suo-rakaide, pohjapinta-ala saa olla enintään 6 m2 (220 cm x 300 cm) ja harjan korkeus enintään 240 cm maasta mitattuna.

Palstalle saa lisäksi sijoittaa vähäisiä raken-nelmia ja laitteita:

Kasvihuone: pohjapinta-ala saa olla enintään 220 cm x 300 cm ja harjakorkeus enintään 220 cm maasta mitattuna. Kasvihuoneen katon ja seinien tulee olla lasia tai läpinäky-vää materiaalia. Kasvihuone tulee sijoittaa istutusvyöhykkeelle. Näkösuoja- ja istutussäleikkö: palstan sisälle voi rakentaa näkösuoja- ja istutus-säleikön siten, että se ei varjosta naapuria.

Pesukatos: avonainen, pohja-ala saa olla enintään 3m3 ja korkeus enintään 220 cm maasta mitattuna.

Terassi: puinen lautaterassi, kooltaan korkeintaan 3 x 3 metriä, enim mäiskorkeus maasta mitattuna 15 cm. Telttakankainen maja: vain tilapäiseen käyttöön, maksimi 2 viik koa.

Pienehköt aurinkopaneelit: ovat sallittuja. Ne tulee sijoittaa katon lappeelle tai seinälle mahdollisimman huomaamattomasti.

Ilmalämpöpumput: ovat sallittuja, mutta niistä voi aiheutua häiritsevää ääntä. Ne tulee sijoittaa niin, etteivät ne näy pääkäytäville. Siirtolapuutarhat ovat virkistys alueita ja suositeltavan äänitason ei tulisi ylittää 45 dB palstan rajojen kohdalla.

Lipputanko: korkeus noin kaksi kertaa mökin korkeus.

Grilli: grillin rakentaminen on sallittua.

Kylpytynnyreitä tai kiinteitä uima-altaita: ei sallita.

Rakentaminen

Aidat: ovat pensasaitoja. Puuaidat eivät ole sallittuja alueellamme. Portti: aitaan saa tehdä palstaa kohden yhden portin, jonka leveys on 70–130 cm. Aitojen ja porttien mitoituksessa ja materiaa-leissa tulee noudattaa asemakaavaa. Portin materiaalina käytetään puuta tai metallia.

Huoltokäytävät: palstojen rajalle on jätettävä yhteensä 60 cm leveä avoin rajavyöhyke. Palstoja ei saa rajata huoltokäytäviä vasten pensasaidalla.

Komposti: kannellinen puutarhajätekompos-ti. Yhdistys tekee yhteisen ilmoituksen HSY Jätehuollolle.

Kuivakäymälä: voi rakentaa mökin yhteydes-sä olevaan varastoon tai leikkimökkiin, jota käytetään varastona. Erillistä varastokoppia kuiva käymälälle ei saa rakentaa. Vesi- tai kemiallista käymälää ei saa sijoittaa palstalle.

Jätevedet: käsittelyssä tulee noudattaa Hel-singin kaupungin ym päristökeskuksen ohjeita.

Mökeissä on nykyisellään kantovesi, kesäve si tulee palstan nurkkaan eikä mökeissä ole tyyppipiirustusten mu kaisesti vesijohtoa, vie-märiä eikä märkätiloja.

Tulisijat: Siirtolapuutarhamökkiin voi asentaa tulisijan ja savuhor min, jos ne on esitetty mökin tyyppipiirustuksissa. Savuhormit on asennettava tyyppipiirustuksen mukaisesti (läpimeno katolle). Tulisijan rakentamiseen on haettava siirtolapuutarhayhdistyksen suos-tumus ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Tulisijan ja hormin tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E3 (Pienten savupiippujen rakenteet ja palo-turvallisuus) sekä rakennustuoteasetuksen (CE-merkintä) vaatimukset. Paloteknisen asiantuntijan (nuohoojan) on varmistettava savuhormin ja tulisijan yhteensopivuus sekä hormin läpiviennin toteutus yläpohjan koh-dalla. Mökin haltija vastaa siitä, että tulisijaa käytetään käyttöohjeiden mukaisesti.

Yhdistys pitää palstakohtaisesti kirjaa lunaste-tuista piirustuk sista ja toimenpidehakemuksista.

14

17

PalstakatselmuksetYhdistyksen hallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että siirtolapuutarhan palstojen kunto ja ilme vastaavat Helsingin kaupungin ja yhdistyksen asettamia ohjeita, vaatimuksia ja periaatteita.

Jokaisen siirtolapuutarhurin tulee tarkasti nou-dattaa allekirjoittamaansa vuokrasopimusta ja yhdistyksen yhteisiä sääntöjä. Säännöt ovat kaikille täysin samat.

Hallituksen nimeämät henkilöt tekevät vuosit-tain palstakatselmuksen. Katselmusten ajan-kohta ilmoitetaan ilmoitustauluilla. Katselmuk-sen yhteydessä kiinnitetään huomiota palstan kasvillisuuteen, rakennelmiin ja yleisilmeeseen.

Postilaatikkoon laitetaan katselmuksen jälkeen palaute: kaikki kunnossa -viesti tai kunnostus-kehotus. Kunnostuskehotuksessa määritellään yksityiskohtaisesti kunnostamista vaativat koh-teet ja mainitaan uusintakatselmuksen aika.

On tärkeää muistaa, että toistuva laiminlyönti palstan hoidossa saattaa johtaa jopa palstan vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Katselmuk- sen suorittavat henkilöt ovat valmiita keskuste- lemaan palstan hoitoon liittyvistä asioista ja toimintamalleista. Tavoitteena on aina saada aikaan rakentavaa keskustelua ja ohjeistusta puutteiden korjaamiseksi.

Hallitus saattaa painottaa eri vuosina erilaisia ajankohtaisia asioita, esim. vesien käsittely palstoilla, luonnonpuut, kompostit, tulen käsit-tely, aidat, eläimet ja rakennelmien kunto tms.

Katselmuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:Palstan tulee olla yleisilmeeltään siisti ja hoi-dettu. Pensasaidan korkeus saa olla korkein-taan 140 cm. Aidan aluskasvillisuuden tulee olla matalaa, eikä se saa levittyä tielle. Pen-sasaidan alustalla ei saa kasvaa rikkakasve-ja. Pensasaidat pitää leikata juhannukseen mennessä ja leikkaus on uusittava tarpeen vaatiessa.

Palstalla saa kasvaa hedelmäpuita, pensaita, hyöty- ja koristekasveja. Luonnonpuita ei salli-ta. Luonnonpuut kuten koivut, männyt, tammet ja kuuset tulee poistaa palstalta tarkastajien antamassa määräajassa.

Puiden korkeus saa olla enintään 4,5 metriä ja ne tulee istuttaa riittävän etäälle palstan reunoista. Puut tai pensaat eivät saa varjos-taa kohtuuttomasti naapuripalstoja.

Erityisesti hedelmäpuiden kasvua, korkeutta ja leveyttä tulee säädellä hoitoleikkauksin. Puiden oksat eivät saa ulottua naapurin puolelle tai tielle. Ylipitkiksi kasvaneet puut ja pensaat madalletaan sallittuun korkeuteen vähitellen eli noin kolmen–viiden vuoden kuluessa.

Kasvillisuus ei saa levitä palstan ulkopuolelle ja se on pidettävä sallitussa korkeudessa ja muodossa säännöllisesti leikkaamalla.

Palstojen huoltokäytävien on oltava asianmukai-sessa kunnossa. Palstojen rajat on pidettävä erillään ja sähkökaapeille tulee olla esteetön käynti. Huoltokäytävien reunoille ei saa istut-taa koristepensasaitaa. Vadelmapensasaidat (enimmäiskorkeus 250 cm) ovat sen sijaan sallittuja.

Palstan rakennusten ja rakennelmien tulee olla hyvässä kunnossa. Mitään rakennelmia ei saa rakentaa ilman hallituksen kirjallista toimenpidelupaa. Palstan mökki on rakennet-tava ja korjattava tyyppipiirustusten mukaisesti. Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto on määritellyt tarkasti rakennusten ja raken-nelmien koot, määrät ja värit.

Puurakenteisten patioiden tai oleskelupaikko-jen pinta ei saa nousta maanpinnasta yli 15 cm. Kivetykset on asennettava maanpinnan tasoon.

Mökin vaihtaessa omistajaa palsta käydään tarkistamassa erityisen huolellisesti ja uudelle omistajalle annetaan tarvittaessa ohjeita pals-tan kuntoon, hoitoon ja rakentamiseen liittyen.

Yksityiskohtaiset ohjeet rakentamiseen liittyen löytyvät osoitteesta www.marjis.net sekä www.rakvv.hel.fi (Kulttuuri ja vapaa-aika » Muu vapaa-aika » Mökit ja viljelyspalstat » Siirtolapuutarhat)

16

Nyt on aika -tammi–helmikuussa• pudottaa lumet katoilta tarpeen mukaan

maalis–huhtikuussa• leikata omenapuut• leikata marjapensaat• suojata herkkiä kasveja auringolta• miettiä mitä kasvattaisi tulevana kesänä• aloitella esikasvatusta• käydä mökillä haravoimassa pälvipaikkoja• availla vähitellen ikkunaluukkuja• iloita kevään valosta• nauttia päiväkahvit auringossa

toukokuussa• muokata kasvimaa, kalkita tarvittaessa• haravoida lehdet• siivota mökki• kunnostaa tontti talven jäljiltä• kunnostaa perennapenkit• kitkeä ja harata pensasaidan alusta, tämä kannattaa tehdä viikoittain, etteivät rikka- ruohot villiinny• kerätä kotiloita ja laittaa ne saippua- tai etikkaveteen tai lahjoittaa ne kanoille ruuaksi

kesäkuussa• istuttaa perunat• muokata kasvimaa• istuttaa esikasvatetut taimet, esim. kurkku ja kurpitsa• kylvää siemeniä maahan tai ruukkuun ja hanki taimet• istuttaa kesäkukat• hoitaa välikäytävät kuntoon, jokaisen oma 30 cm vaatii jatkuvaa hoitoa

heinäkuussa• lannoittaa kesäkukat • nauttia sadosta• nauttia auringosta ja ruohonleikkuusta• nauttia marjasadon kypsymisestä• kastella kasvit aina iltasella

elokuussa• korjata satoa, keittää hilloja ja mehuja• poimia marjoja • muistaa syyslannoitus• seurata omenien kypsymistä• nauttia pimenevistä illoista• kastella kasveja tarpeen mukaan

syyskuussa• jatkaa sadonkorjuuta• muokata ja kalkita kasvimaa• viedä ruokatavarat pois mökiltä• valmistautua talven tuloon• huoltaa työkalut odottamaan kevättä• leikata hedelmäpuita ja pensaita

loka–marraskuussa• harata vielä pensasaidan alusta (helpottaa kevään töitä)• haravoida lehtiä kompostiin• laittaa ikkunaluukut mökin suojaksi• leikata kuivat oksat pois

joulukuussa• käydä mökillä katsomassa onko kaikki kunnossa• vilkaista samalla naapurien suuntaan• pudottaa katoilta lumet tarpeen vaatiessa

Vinkkejä vuoden varrelle

19

Kestävää kesänviettoa HelsingissäSiirtolapuutarhuri viettää vapaa-aikaansa ekologisesti lähellä kotiaan. Mökille voi tulla pyörällä, metrolla, bussilla tai jopa kävellen. Yhden keskikokoisen kesämökkitontin pinta-alalle mahtuu noin kymmenen siirtolapuu-tarhapalstaa. Rannat säästyvät ja liikenteen aiheuttama ympäristökuormitus luonnolle vähenee.

Hyvin hoidetut palstat viljelyineen ovat kau-punkiviljelyä parhaimmillaan. Lähiruokaa ja kukkaloistoa!

Kaunis ja turvallinen siirtolapuutarha-alue on kaikkien yhteinen etu. Yhteisöllinen elämän-tapa edistää tutkitusti terveyttä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Siirtolapuutarhat ovat kaupungin puistoalueita, jotka ovat avoinna kaikille 1.5.–30.9. välisenä

aikana. Hiekkatiet ovat avointa virkistysaluet-ta kaikille kaupunkilaisille. Palstat ovat yksi-tyisalueita, eikä niille saa mennä kutsumatta.

Marjaniemen siirtolapuutarhassa toimii ympä-ristötoimikunta, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää kestävän kehityksen periaatteita. Laajasti ajatellen ekologiseen puutarhan-hoitoon sisältyy mm. harkintaa materiaalien valinnassa, luonnonmukaisen viljelyn harras-tamista, ympäristöystävällisten tuholaistorjunta-menetelmien käyttämistä, kompostointia omalla palstalla, lainsäädännön mukaista jäte-huollon ja vesien käsittelyn toteuttamista ja yhteisöllisten arvojen kunnioittamista.

Meillä kaikilla on vastuumme luonnon hyvin-voinnista. Tavoitteena on taata siirtolapuutar-haelämän mahdollisuus myös tuleville suku-polville. 18

20 21

1 §Ryhmäpuutarhan alue on taajamassa sijaitseva yleinen puistoalue. Alueella noudatetaan oheisten järjestyssääntöjen lisäksi järjestyslakia, ympäris-tönsuojelulakia sekä muita soveltuvia lakeja ja viranomaismääräyksiä.

Lisäksi puutarha- ja viljelypalstojen vuokralaisten on noudatettava Helsingin kaupungin rakennus-viraston katu- ja puisto-osaston ja helsinkiläisten siirtola- ja ryhmäpuutarhayhdistysten yhdessä antamia Helsingin siirtola- ja ryhmäpuutarha-alueita koskevia siirtolapuutarhojen yhteisiä peli-sääntöjä samoin kuin Helsingin kaupungin raken-nusviraston katu- ja puisto-osaston ja muiden asianomaisten viranomaisten sekä yhdistyksen antamia ryhmäpuutarha-aluetta koskevia muita ohjeita ja määräyksiä.

2 §Ryhmäpuutarhan alue on avoinna kaikille 1.5. – 31.8.välisenä aikana päivisin kello 7.00 – 22.00 ja 1.9. – 30.9. välisenä aikana päivisin kello 7.00 – 21.00. Muina aikoina portit pidetään suljettuina.

3 §Sivullisten liikkuminen ja oleskelu puutarha- ja viljelypalstoilla on kielletty. Puutarhapalstojen väli-siä rajakäytäviä ei saa käyttää kulkuteinä. Palstat kuuluvat kotirauhan piiriin.

4 §Yhteisten alueiden istutuksia, rakennelmia ja rakennuksia hoidetaan yhdistyksen hallituksen määräämällä tavalla eikä niitä saa vahingoittaa.

5 §Koirat on alueella pidettävä kytkettyinä tai omal-la puutarha- tai viljelypalstalla aidalla suljetulla alueella. Koirien ulosteet on välittömästi kerättävä pois alueelta. Kissojen pääsy lasten leikkipaikaksi varatuille alueille on estettävä. Edellä sanottu kos-kee soveltuvin osin myös muita lemmikkieläimiä.

6 §Moottoriajoneuvoilla ajo alueella on sallittu vain, jos kysymyksessä on huolto-, hälytys- tai invalidi-ajo. Suurin sallittu ajonopeus on 10 km tunnissa. Moottoriajoneuvojen pysäköinti onsallittu vain puu-arhapalstojen vuokralaisille ja vain sitä varten va-ratuilla alueilla. Moottoriajoneuvojen pesu ja huolto alueella on kielletty. Alueella pyöräiltäessä on nou-datettava jalankulkijat huomioivaa varovaisuutta.

7 §Puutarha- ja viljelypalstojen vuokralaisten on huolehdittava, että puutarha- ja viljelypalstat ja niitä rajoittavat tienosat sekä rajakäytävät pysyvät puhtaina roskista ja rikkaruohoista.

Palstoilla syntyvä puutarhajäte tulee pääsääntöi-sesti kompostoida palstalla asianmukaisesti yleisiä kompostointiohjeita noudattaen. Jätteet, joita ei käytetä kompostissa, on vietävä ja lajiteltava niitä varten osoitettuihin keräilyastioihin. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava lisäksi jätelakia sekä Helsingin kaupungin ja yhdistyksen hallituksen antamia ohjeita. Jätteiden hävittäminen poltta-malla sekä risujen ja lehtien avopoltto on kielletty siten kuin Helsingin kaupungin ympäristösuojelu-määräysten 17 §:ssä määrätään. Puun tai muun kiinteän polttoaineen polttamisesta tulisijoissa ei saa aiheutua kohtuutonta haittaanaapureille tai lähiympäristölle.

8 §Puutarha- ja viljelypalstoilta ei saa viedä pois mul-taa, savea, soraa, hiekkaa tai muita maa-aineksia eikä kiviä ilman yhdistyksen hallituksen lupaa.

9 §Alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka savulla, hajulla, melulla tai muulla vastaavalla ta-valla häiritsee naapureita tai ympäristöä.

Äänekäs ja häiritsevä työskentely sekä ää-nekkäi-den koneiden ja muiden laitteiden käyttö alueella on kielletty kello 21.00 – 8.00 välisenä aikana ja ajalla 1.6. – 31.8. myös viikonloppuisin lauantaista kello 18.00 maanantaiaamuun kello 8.00 asti sekä muutoinkin järjestyslain (612/2003) tarkoittamalla tavalla.Ilma-aseilla ja muilla ampumiseen soveltu-villa esineillä ampuminen alueella on kielletty.

10 §Puutarha- ja viljelypalstojen vuokralaisten on valvottava, että heidän vieraansa sekä heidän toimeksiannostaan alueella työskentelevät myös noudattavat näitä järjestyssääntöjä.

11 §Näiden järjestyssääntöjen noudattamista valvovat yhdistyksen hallitus ja sen määräämät henkilöt.

12 §Henkilö, joka rikkoo näitä järjestyssääntöjä, on vel-vollinen korvaamaan mahdollisesti aiheuttamansa vahingon.

Järjestyssäännöt on vahvistettu Marjaniemen ryh-mäpuutarha ry:n syyskokouksessa 28.8.2011.

Marjaniemen siirtolapuutarha ryJärjestyssäännöt

22 23

Säännöt, muutokset hyväksytty syyskokouksessa 13.9.2015

Yhdistyksen säännöt1 § Nimi ja kotipaikkaYhdistyksen nimi on Marjaniemen siirtolapuutarha ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys voi olla jäsenenä alueellisissa ja valtakunnallisissa puutarha-organisaatioissa.

2 § Tarkoitus, toiminta ja rahoitusYhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää siirtola- / ryhmäpuutarhatoimintaa, edistää jäsenien yhteisiä henkisiä ja fyysisiä harrastuksia, valvoa jäsentensä yhteisiä etuja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys vuokraa Helsingin kaupungilta puutarha-aluetta ja edelleen vuokraa palstoja jäsenilleen voittoa tavoittelemat-ta, harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa, tekee esityksiä ja aloitteita yhteiskunnan eri tahoille, hoi-itaa sen haltuun uskottuja rakennuksia ja laitteita, järjestää kokouksia, talkoita ja juhla- ja virkistys-tilaisuuksia.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii ja omis-taa tarvittavia kiinteistöjä ja muuta omaisuutta voi harjoittaa kioski- ja kahvilatoimintaa sekä puutarha-alan tuotteiden välitystoimintaa jäse-nilleen, toteuttaa varainhankintaa keräysten, arpajaisten, myyjäisten ym. avulla sekä voi ottaa vastaan lahjoituksia, avus-tuksia ja testamentteja.

3 § JäsenetYhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla henkilöt, jotka omistavat joko yksin tai yhdessä jonkun muun kanssa puutarhamökin vuokraoikeuksineen puutar-hapalstaan Marjaniemen siirtolapuutarhassa, jotka ovat vuokranneet palstan Marjaniemen ryhmäpuutar-ha ry:ltä ja jotka on hyväksytty yhdistyksen jäseniksi.

Lisäksi yhdistykseen voi kuulua perhejäseniä sekä kannatus- ja kunniajäseniä. Kannatusjäsenenä voi olla myös erilaiset oikeuskelpoiset yhteisöt. Perhe-jäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.

Jäseniltä perittävät liittymis , jäsen ja kannatusjäsen-maksut määrätään kullekin jäsenryhmälle erikseen ja niistä päätetään vuosikokouksessa. Kunniajäsenet ovat vapautettu jäsenmaksuista. Vuosikokous mää-rää myös varsinaisilta jäseniltä perittävän vuokran.

Varsinaisilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puhe- ja äänioikeus ottaen huomioon 8 §:ssä oleva rajoitus. Perhejäsenillä sekä kannatus- ja sellaisilla kunniajäsenillä, jotka eivät ole yhdistyksen varsinai-sia jäseniä, on puheoikeus.

Jäsenet hyväksyy hallitus, kunniajäsenet kutsuu yh-distyksen kokous.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjalli-sesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyk-sen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Eroa-minen astuu voimaan ilmoittamispäivästä. Eronneen jäsenen on suoritettava erääntyneet jäsensuhteeseen liittyvät sekä myöhemmin jäsenyyden aikana eräänty-vät jäsen- ja muut maksut.

Yhdistys voi erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsen- ja muut sääntömääräiset maksut sekä muut jäsenvelvoitteet tai on rikkonut yhdistyksen ja jäse-nen välisen sopimuksen tai hän on muutoin toiminut yhdistystä vahingoittavalla tavalla. Jäsen on velvol-linen eroamaan yhdistyksestä, kun tässä pykälässä tarkoitettu vuokrasuhde päättyy.

Jäsenen erottamisesta tekee päätöksen hallitus, mutta jäsenellä on oikeus vedota asiassa yhdistyksen seuraavaan kokoukseen jättämällä kirjallinen valitus hallitukselle kuukauden kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan. Erotetulla jäsenellä on samat velvollisuudet kuin eronneella jäsenellä.

Eronneen tai erotetun jäsenen oikeus toimia palstan vuokraajana päättyy yhden vuoden kuluttua erotta-misen/eroamisen voimaantulosta, ellei lyhyemmästä ajasta sovita.

4 § Hallitus ja toimihenkilötYhdistyksen hallitukseen kuuluu vuosittain vuosiko-kouksessa valittu puheenjohtaja ja 8- 12 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen jäsenet voidaan valita tehtävään uudestaan toimikau-den jälkeen.

Hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Hallitukseen voidaan valita vain yksi henkilö yhtä puutarhapalstan vuokrasopimusta kohden.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain varapu-heenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt. Hallitukseen valittujen henkilöiden toimi-kausi alkaa valinnan tehneen kokouksen päättymisen jälkeen.

Hallituksen tehtävänä on vastata yhdistyksen toimin-nasta sekä talouden hoidosta valvonnasta, edustaa yhdistystä sekä asettaa tarvittavat jaostot ja toimikun-nat ja määritellä niiden tehtävät.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estynee-nä olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituk-sen tulee kokoontua myös, jos puolet sen jäsenistä sitä vaatii, erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapu-

heenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on saapuvilla.

Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertai-sella enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, ratkai-see puheenjohtajan kanta, vaalissa kuitenkin arpa.

5 § Nimen kirjoittaminenYhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, vara-puheenjohtaja, sihteeri tai yksi hallituksen keskuu-destaan nimeämä varsinainen jäsen aina kaksi yhdessä.

6 § Tilit ja tilintarkastajatYhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen tu-lee antaa tilinpäätösehdotustilintarkastajille vähintään yksi kuukausi ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Yhdistyksellä on tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja. Heidät valitaan vuosi-kokouksessa tilikaudeksi kerrallaan.

7 § Kokouskutsut yhdistyksen kokouksiinKokouskutsut yhdistyksen kokouksiin tulee lähettää vähintään kaksi viikkoa ja enintään yksi kuukausi ennen kokousta. Vuosikokouksen kutsu on lähetet-tävä kirjeitse tai sähköpostitse jokaiselle jäsenelle siihen osoitteeseen, joka on yhdistykselle ilmoitettu. Syyskokouksen ja ylimääräisten kokousten kutsut voidaan edellä mainitussa ajassa ilmoittaa myös alueen ilmoitustaululla tai hallituksen valitsemassa paikallisessa tai valtakunnallisessa lehdessä.

8 § Yhdistyksen kokouksetVuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määrää-mänä päivänä maalis–huhtikuun aikana ja syysko-kous elo–syyskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeute-tuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.Jos samalla palstalla on useita omistajia, jakautuu äänioikeus seuraavasti: 1 omistaja - 1 ääni, 2 omistajaa - kullakin 1/2 ääntä, 3 omistajaa - kullakin 1/3 ääntä, siten, että yhtä palstaa kohden on käytettävissä yksi ääni. Äänioikeutta voi käyttää joku saman puutarha-palstan omistaja valtakirjalla. Valtakirjaedustus on muissa tapauksissa kielletty. Yhdistyksen päätök-seksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

9 § Vuosikokouksen ja syyskokouksen asiatYhdistyksen vuosikokouksessa käsitelläänseuraavat asiat:1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja tarvittaessa kahdesta kuuteen äänten laskijaa 3. todetaan kokouksen oikea koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen asialista 5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkas tajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vas tuuvapauden myöntämisestä 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja meno arvio sekä liittymis , jäsen-,perhejäsen- ja kanna tusjäsenmaksujen suuruudet sekä vuokrat ja muut maksut 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle 9. valitaan tilintarkastaja, toiminnantarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja ja varatoiminnantarkastaja 10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. kokouksen avaus2. valitaan tarvittavat kokouksen toimihenkilöt 3. todetaan kokouksen oikea koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen asialista 5. keskustellaan seuraavan vuoden toiminnan pää linjoista ja päätetään tarvittavista vuosikokouksen valmisteluun liittyvistä asioista6. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminenPäätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä ää-nestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämi-seen purkautumisesta päättävän kokouksen päättä-mällä tavalla.

Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Marjaniemen siirtolapuutarha ryYhdistyssäännöt

Marjaniemen ryhmäpuutarha ryPerustettu 24.4.1946 nimellä Marjaniemen Siirtolapuutarhayhdistys r.y. Sääntömuutos 1966, jolloin nimi muuttui Marjaniemen ryhmäpuutarhayhdistys r.y:ksi. Sääntömuutoksia 18.8.1999, 23.11.2005, 29.3.2008.Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 13.9.2015.Yhdistyksen rekisterinumero on 92 356

24