Suomi kansainvälisten kulttuurivaikutteiden kohtauspaikkana

Lahden kansanopiston ja Historian ystäväin liiton XXX historian kesäseminaari 10.-12.6.2014

Tuliko sosialismi Suomeen Saksasta?

Professori Seppo Hentilä Helsingin yliopisto12.6.2014

No, tuliko se sosialismi sitten Suomeen Saksasta?(kun sosialismilla tarkoitetaan Karl Marxin ja Friedrich Engelsin sekä heidän auktorisoitujen tulkitsijoidensa oppirakennelmaa, heistä mainittava erityisesti Karl

Kautsky), niin toki se sieltä tuliMutta työväenliike ei tullut, sillä sitä oli Suomessa jo aikaisemmin (kun työväenliikkeellä tarkoitetaan työväestön omaehtoista järjestäytymistä)

Marx ja Engels Berliinissä

Kansainvälinen työväenliike

Karl Marx – Friedrich Engels: Manifest der Kommunistischen Partei 1848

Ensimmäinen työväenpuolue: Saksan Allgemeiner Deutscher Arbeiterverein 1863 (Ferdinand Lassalle)

Internationale Arbeiter-Assoziation 1864 (myöhemmin ns. I internationaali)

Ensimmäinen marxilainen ohjelma: Saksan sosialidemokraattisen puolueen (SPD) Gothan ohjelma 1875

Toisen internationaalin perustava kokous Pariisissa 1889

Saksan SPD:n Erfurtin ohjelmasta (1891) tuli malli lähes kaikkien työväenpuolueiden ohjelmille

Tanskan sosialidemokraattinen puolue (SD)1871

Norjan työväenpuolue (DNA)1881

Socialdemokratiska Arbetarpartiet (SAP) 1889

SAP omaksui Erfurtin ohjelmasta käännetyn puolueohjelman 1897

Suomen työväenpuolue 1899

Sosialidemokratinen puolue Suomessa 1903

Työväenlehdistö

Työmies 1895(Helsinki)

Kansan Lehti 1899(Tampere)

Länsi-Suomen Työmies 1899(Turku)

Kansan Tahto 1906(Oulu)

Sorretun Voima 1906(Jyväskylä)

Työmiehen levikki suurlakko-vuonna 1906 noin 17 000

Ensimmäiset sosialistiset kirjoitukset ilmestyivät

Suomessa aivan 1900-luvun kynnyksellä

N. R. af Ursin: ”Työväenkysymyksiä” (I osa 1897)

Matti Kurikka: ”Mitä yhteiskunta on työväelle

velkaa?” (1898)

Eetu Salin: ”Miksi työväestö tahtoo valtaa” (1899)

Ensimmäiset marxilaista sosialismia esittelevät tekstit suomennettiin 1898- 1899

Merkittävin oli Karl Kautskyn Erfurtin ohjelma,jonka käänsi J. K. (Juho Kyösti) Kari

Väinö Tanner käänsi Kautskyn kirjoittaman ”Karl Marxin talou-delliset opit”, joka oli Marxin ”Pääoman” selitysteos

Marxin ja Engelsin ”Kommunistinen manifesti” ilmestyi N.R. af Ursinin kääntämänä ensi kerran suomeksi v. 1906

Tärkeää työväen valistuskirjallisuutta olivat myös August Bebelin ”Nainen ja sosialismi”, jonka käänsi Yrjö Sirola ja useissa maissa samanaikaisesti ilmestynyt Karl Kautskyn kaksiosainen ”Sosialismin historia”, jonka käänsi ja toimitti Suomen oloihin Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas

Valpas

Sirola

• Karl Kautskylta käännettiin vuoteen 1918 mennessä

peräti 18 teosta

• Myös muita saksalaisia sosialisteja käännettiin

melkoisesti, kuten August Bebeliä (9) ja Karl

Liebknechtiä (3)

• Sen sijaan Marxin ja Engelsin teosten määrää (yht. 7) on

pidettävä melko vähäisenä suhteessa heidän asemaansa

tieteellisen sosialismin ”isinä”

• Pääoman I osa ilmestyi 1913–1918 O. W.

Louhivuoren kääntämänä, II osa 1950 Mauri Ryömän

kääntämänä ja III osa 1976 Antero Tiusasen kääntämänä

• Venäläisten sosialistien, kuten Leninin, teosten

käännökset loistavat poissaolollaan

Marxin ohella Suomessa myös muita sosialistisia teoreetikoita

Heinrich Herkner: ”Työväenkysymys” (suom. Salu Latvala, O. E. Tudeer)

Wener Sombart: ”Sosialismi ja sosiaalinen liike 19:nnellä vuosisadalla” (suom. J. K. Kari)

Sombart

Työväenpuolueen perustava kokous Turussa 1899Suomen työväenpuolue, joka perustuu yleisen työväenliikkeen periaatteisiin yhteiskuntakehityksen suhteen, pyrkii kaikissa suhteissa Suomen työväen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vapauttamiseen. Huomauttaen, että perusedellytyksinä siihen on Suomen kansallisen itsenäisyyden säilyttäminen ja suojeleminen, on puolue lähimpäin pyrintöjensä päämääräksi hyväksynyt seuraavan ohjelman

Hjalmar Branting – Suomen työväenpuolueen kummi

Miksi Turun ohjelmasta tuli näin maltillinen?

1:0) Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä. Suhteellinen vaalijärjestelmä. Kaksivuotiset lainsäädäntökaudet. Vaalien ja äänestysten toimittaminen laissa määrättynä lepopäivänä.2:0) Lainsäädäntö- ja itseverottamisoikeus kansalle eduskunnan kautta.3:0) Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.4:0) Työaika saatava 8 tuntiseksi. Pisin työaika ja alin tuntipalkka valtion ja kuntien töissä heti pantava käytäntöön.5:0) Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakoulu järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi.6:0) Sotilastaakka suuresti vähennettävä ja rauhanaatetta kehitettävä ja käytännössä toteutettava.7:0) Naisen ja miehen täydellinen yhdenvertaisuus.8:0) Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistuksen ja kaupan suhteen aikaansaatava.9:0) Työväensuojeluslainsäädäntöä kehitettävä. Ammattitarkastajain luku melkoisesti lisättävä ja työväen luokasta niille apulaiset määrättävä. Naistarkastajia myös asetettava.10:0) Astettain nouseva tulo- ja perintövero. Kaikkien välillisten verojen poistaminen.11:0) Työväen vakuutus on otettava valtion huostaan.12:0) Maksuton oikeudenkäynti ja maksuton lääkärin apu.13:0) Irtaimen väestön, maanvuokraajain ja pikkutilallisten asemaa parannettava

Ote Forssan ohjelmasta vuodelta 1903:

Sosialidemokratinen puolue Suomessa on kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin syntyperän, sukupuolen ja varallisuuden etuoikeudet sekä julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla kansainvälisen samoin kuin riistäminenkin on. Se tuomitsee ja vastustaa kaikkea lausuntovapauden sortoa, sekä kaikkea valtiollista ja kirkollista holhontaa. Se vaatii työntekijäluokan elämän laillista suojelemista ja taistelee hankkiakseen köyhälistölle kaikilla julkisen elämän aloilla mahdollisimman suuren vaikutusvallan.

Työväenliike ei tullut Suomeen Saksasta

Se nousi kansalaisyhteiskunnan muotoutuessa sen sisältä osin niistä muista liikkeistä ja yhdistyksistä, joihin myös työväestöä alkoi 1880-luvulta lähtien liittyäSääty-yhteiskunnan murtuminen – vapaan kansalaistoiminnan nousu

Tärkeimpiä liikkeitä, joissa työväestöä oli mukana, olivat raittiusliike, osuustoimintaliike ja urheiluliike

Irma Sulkusen teesi: raittiusliike oli Suomessa eräänlaista ”esityöväenliikettä”

Sulkusen mukaan raittiusliike oli itse asiassa paljon merkittävämpi työväestön järjestäytymiskanava kuin ns. wrightiläinen työväenliike; ensimmäiset työväenyhdistykset Helsinkiin ja Vaasaan jo 1883

Suomen työväenliike kehittyi ja kasvoi 1900-luvun vaihteesta lähtien pohjoismaisen kansalaisyhteis-kunnan rakentumisen osana

Itse asiassa fennomaanien aloittama kansanvalistus levisi työväenliikkeen kautta työväen keskuuteen

Tärkeä perusta: lukutaito ja korkea kansansivistys

Valtavan kasvusysäyksen antoivat v. 1906 suurlakko ja heti perään toteutunut eduskuntauudistus

Työväenliikkeen organisaatiomalli

Paikallisyhdistys – piirijärjestö – keskusjärjestö

Järjestödemokraattisten menettelytapojen arvostus ja noudattaminen

Suomen työväenliikkeen järjestäytyminen pitkälti pohjoismaisen mallin mukainen

Erona oli lähinnä se, että Suomessa poliittinen työväenliike oli vahvempi kuin ammatillinen, mikä johtui elinkeinorakenteesta – teollisuustyöväestöä oli vielä suhteellisen vähän, mutta toisaalta työväenliike onnistui rekrytoimaan riveihinsä runsaasti tilatonta maalais-köyhälistöä

1906 1913

vapaapalokunnat 20.000 20.000 työväenliike 85.000 50.000

osuustoimintaliike 85.000 180.000

raittiusliike 40.000 30.000

nuorisoseurat 40.000 50.000

maamiesseurat 20.000 50.000

urheiluliike 10.000 40.000

Risto Alapuron teesi: (”Suomen synty paikallisena ilmiönä” eli ns. Huittis-kirja)Aina Venäjän maaliskuun vallankumoukseen 1917 saakka Suomen työväen-liikkeen kehitys oli pitkälti samankaltaista kuin Ruotsin ja muiden pohjoismaiden

Vuoden 1918 katastrofi oli tässä kehityslinjassa odottamaton!

Työväenliikkeen kansainvälisyys ja sen myötä saadut kulttuurivaikutteet

On oikeastaan aika hämmästyttävää, kuinka nopeasti Suomen työväestön harvalukuinen kärkijoukko kykeni liittämään maansa nousevan työväenliikkeen ”Suuren internatsionaalen” yhteyteen

Vähäinen kielitaito, vaikeatajuinen teoria

Käytännön poliittinen ohjelma vetosi kuitenkin joukkoihin

Tuotantovälineiden ottaminen yhteiskunnan haltuun kävi järkeen, mutta kuinka maannälkäiset torpparitkin saattoivat kannattaa sosialismia?

Sosialismin teorioista tuli monille uskontoa muistuttava oppirakennelma; utopia, jonka uskottiin jonain päivänä toteutuvan

Mikä menettelytapa: vallankumouksellinen vai reformistinen?

Useimmat työväenjohtajat alkoivat käytännössä toteuttaa reformistista politiikkaa (parlamentaarinen, ammatillinen, kunnallinen, osuustoiminnallinen sosialismi) ja teoria jäi kaukotavoitteeksi

Suomessa ongelmia herätti myös kysymys siitä, kumpi on tärkeämpi, kansakunta vai luokka, kun Venäjä pyrki nujertamaan Suomen autonomian vastaan

Luja oli usko siihen, että koska kaikkien maiden työläiset olivat veljiä keskenään, sotia ei enää voisi koskaan syttyä

Mutta juuri maanpuolustuskysymyksestä tuli kansainvälisen työväenliikkeen kohtalonkysymys: internationaali luhistui kuin korttitalo, kun suursota syttyi elokuun alussa 1914; sodan aikana työväenliike jakautui pysyvästi kahteen pääsuuntaan