suomi 2025 - yrittajat.fi › sites › default › files › suomi... · 3 sisällys...

Yrittaumljaumlmyoumlnteinen korkeakoulutus 2025

Suomi 2025

2

Osaaminen kantaa Suomea

Satavuotias Suomi on menestystarina vailla vertaa Kova tyouml yrittaumlminen ja osaaminen ovat nostaneet Suomen koumlyhyydestauml ja sotien raunioista kukoistukseen

Olemme luoneet yhden maailman parhaista koulutusjaumlrjestelmistauml jonka perusta on koko vaumlestoumln oikeus elinikaumliseen oppimiseen sekauml koulutuksen jatkuva kehittaumlminen

Vahva perusta on kantanut Suomea myoumls finanssikriisistauml alkaneen talouskriisin yli

Miten menestymme myoumls tulevaisuudes-sa Miten vahvistamme edellisten suku-polvien vahvaa perintoumlauml ja pidaumlmme Suo-men vastakin maailman huipulla

Suomen on oltava yrittaumljyysyhteiskunta Taumlssauml taumlrkeauml rooli on yrittaumljyyttauml tukeval-la koulutusjaumlrjestelmaumlllauml ja elinikaumlisellauml oppimisella

Taumlssauml hengessauml Suomen Yrittaumljaumlt on valmistellut Yrittaumljaumlmyoumlnteinen korkea-koulutus 2025 -asiakirjan Haluamme Suomeen yliopistojaumlrjestelmaumln joka tu-kee yrittaumljyyttauml eri puolilla maata yhdis-taumlauml yrittaumljyyden maailmanluokan tutki-mukseen ja osaamiseen sekauml varmistaa Suomessa toimivien yritysten menestyk-sen kovenevassa kansainvaumllisessauml kilpai-lussa

Ohjelma on osa Suomen Yrittaumljien Suomi 2025 -hanketta Tuotamme siihen esityksiauml suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi Palaamme myoumlhemmin koulutus- ja osaa-misjaumlrjestelmaumlaumln laajemmin

Yrittaumljaumlliike haluaa olla Suomea uudistava voima Naumlemme ettauml yrittaumljyys on merkittaumlvauml osa kaikkia niitauml uudistushankkeita joilla suomalaista yhteiskuntaa viedaumlaumln eteenpaumlin

Mikael Pentikaumlinen Suomen Yrittaumljien toimitusjohtaja

3

Sisaumlllys

Yrittaumljaumlmyoumlnteinen korkeakoulu 2025 on osa Suomen Yrittaumljien Suomi 2025 -julkaisusarjaa

Tarvitaan lisaumlauml kasvuhalukkaita ja kansainvaumllisiauml yrityksiauml 4

Yrittaumljien teesit yrittaumljyysmyoumlnteiseen korkeakoulutukseen 5Yksi korkeakoululaki ndash monta tapaa toimia 5Tiede ja tutkimus ovat yliopistokoulutuksen perusta 6Laumlhtoumlkohtana elinikaumlinen oppiminen 6

Yksi korkeakoululaki ndash monta tapaa toimia 9Kohti profiloitumista ja verkostoitumista 9Opiskelijavalinnoista ndash todistuksella opiskelemaan 9Lukukausimaksut kaumlyttoumloumln 10Yliopistokeskusten rahoitus yliopistojen kuntien ja elinkeinoelaumlmaumln vastuulle 10Korkeakoulujen rahoituspohjaa laajennettava 11

Tiede ja tutkimus ovat korkeakoulutuksen perusta 13Tutkimuksessa ei ole varaa keskinkertaisuuteen 13Kaupallistamisen vaikeus 13

Laumlhtoumlkohtana elinikaumlinen oppiminen 16Yrittaumljaumlt yhauml korkeammin koulutettuja 16Neljauml vaumlylaumlauml elinikaumliseen oppimiseen 18Kaikille kokemus yrittaumljyydestauml 20Kaikille opiskelijoille kansainvaumllistauml kokemusta 21Palvelumuotoilua yritysyhteistyoumlhoumln 21

Suomi on pk-yritysten maa 23Laumlhes kaikki ovat pieniauml yrityksiauml 23Yhauml useammalla yrittaumljaumlllauml on korkeakoulutus 23Digitalisaatio ja kansainvaumllistyminen haastaa yrityksiauml 23Osaavan tyoumlvoiman puute rajoittaa kasvua 23Yrittaumljaumlksi ryhtyminen kiinnostaa nuoria vain teoriassa 23

Laumlhteet 24

Suomen Yrittaumljaumlt 2017 PL 999 00100 HELSINKI09 229 221 toimistoyrittajatfi wwwyrittajatfi

4

Yrittaumljien naumlkoumlkulmasta korkeakoulu- ja tiedesektorin tehtaumlvaumlnauml on

1tehdauml huippututkimusta joka synnyttaumlauml uusia innovaatioita

yrittaumljyyttauml ja hyvinvointia

2lisaumltauml korkeaan osaamiseen perustuvan uuden yrittaumljyyden syntymistauml palvele-

maan nopeasti muuttuvia asiakastarpeita

3kouluttaa jatkuvaan kehittymiseen sitoutuneita osaajia myoumls pk-yrityksille

4varmistaa yritysten ja niiden henkiloumlstoumln sekauml yrittaumljaumlomistajien

jatkuva kehittyminen

5antaa yrittaumljaumllle valmiuksia kasvuun ja kansainvaumllistymiseen

6tukea yritysten tutkimus- kehittaumlmis- ja innovaatiotoimintaa

7vahvistaa osaamista yrittaumljyyttauml ja elinvoimaa koko Suomessa sekauml

samalla koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja kehittymistauml

Tarvitaan lisaumlauml kasvuhalukkaita ja kansainvaumllisiauml yrityksiauml

Korkeakoulut ovat luonteva kumppaniSuomi ja Suomessa toimivat yritykset tar-vitsevat huippuosaamista Emme menes-ty kovassa kansainvaumllisessauml kilpailussa jos osaaminen ja yrittaumljyys eivaumlt ole maailman huippua

Globalisaatio teknologinen kehitys ja digitalisaatio ohjaavat yritysten liiketoi-mintaympaumlristoumlauml Nopea muutos pakottaa yritykset jatkuvaan kehittaumlmiseen jotta ne voivat palvella yhauml vaativampia asiakkaita kovenevassa kilpailussa

Suomi tarvitsee myoumls lisaumlauml kasvuha-

lukkaita ja kansainvaumllisiauml yrityksiauml jotta maamme olisi kilpailukykyinen ja pystyisi huolehtimaan kaikista kansalaisistaan

Uusi tyouml syntyy paumlaumlasiassa pieniin ja kes-kisuuriin yrityksiin Uusi yrittaumljyys on yhauml useammin moniulotteista ja eri toimin-taympaumlristoumljauml hyoumldyntaumlvaumlauml verkostomaista toimintaa Se syntyy perinteisten toimialo-jen kohdatessa tai niiden ulkopuolelle Sitauml on vaikea maumlaumlritellauml nykyisillauml yrittaumljyyden ja tyoumln kaumlsitteillauml

Yhauml useampi yrittaumljauml on korkeakoulutet-tu Heille luonteva oman osaamisen ja yri-tyksen kehittaumlmiskumppani ovat korkea-koulut

5

Yrittaumljien teesit yrittaumljyysmyoumlnteiseen korkeakoulutukseen

Yksi korkeakoululaki ndash monta tapaa toimia

1Korkeakoulutusta ohjaa yksi lainsaumlaumldaumln-touml joka tarjoaa perustan huippuosaa-

miseen ja -tutkimukseen Rakenteellisesta duaalimallista luovutaan Kaikki korkea-koulut ovat yliopistoja

2Yliopistoilla on selkeaumlt huolella valitut profiilit jotka painottavat tutkimusta

tutkimusta soveltavaa tyoumlelaumlmaumllaumlhtoumlisyyt-tauml tai naumliden yhdistelmiauml Ne toimivat ver-kostomaisesti ja vahvassa kansainvaumllisessauml yhteistyoumlssauml Yliopistoja on nykyistauml vaumlhem-maumln mutta ne toimivat eri puolilla maata Koulutus- yrittaumljyys- ja innovaatioyhteistyouml toisen asteen koulutuksen kanssa on laajaa ja systemaattista

3Yliopistojen perustehtaumlvaumlt ovat tutki-mus koulutus ja profiiliensa mukainen

vaikuttavuus Yliopistot tuottavat tutkimus-ta ja tiedeperusteista osaamista elinkeino-elaumlmaumllle ja muulle yhteiskunnalle myoumls pk-yrityksille

4Yliopistot antavat opetusta useilla kie-lillauml Monikieliset yliopistot huolehtivat

ettauml ne myoumls toimivat monikielisesti ja huo-mioivat Suomen kielivaumlhemmistoumlt

5Yksityisten yliopistojen perustaminen on mahdollista Ne voivat myydauml suomalai-

sia yliopistotutkintoja sekauml kotimaassa ettauml kansainvaumllisesti Suomen markkinoilla toi-mivat suomalaisia tutkintoja myoumlntaumlvaumlt yk-sityiset yliopistot akkreditoidaan

6Julkisesti rahoitetuilla yliopistoilla on luku kausimaksu joka on sama kaikille

Euroopan talousalueelta tuleville opiskeli-joille Opintotuki- ja stipendijaumlrjestelmin varmistetaan kaikille Suomessa asuville ta-loudellinen mahdollisuus yliopisto-opintoi-hin

7Korkeakoulutukseen valitaan ensisijai-sesti toisen asteen todistusten perusteel-

la Paumlaumlsykokeista luovutaan mutta joillain aloilla voi olla soveltuvuuskokeita Yliopis-to-opinnot voidaan aloittaa joustavasti ym-paumlri vuoden ja kesaumllukukausi on kaumlytoumlssauml Avoimissa korkeakouluopinnoissa tai taumly-dennyskoulutuksessa suoritetut opinnot avaavat vaumlylaumln tutkinto-opintoihin

8Yliopistokeskusten yllaumlpidosta ja rahoi-tuksesta vastaavat alueen yliopistot kun-

nat ja elinkeinoelaumlmauml Jokaisella yliopisto-keskuksella on vastuuyliopisto joka vastaa strategiasta ja sen toimeenpanosta

6

Tiede ja tutkimus ovat yliopistokoulutuksen perusta

9Yliopistolla on yksi tai useampi kan-sainvaumllisen luokan tutkimusyksikkouml

Oman tieteenalansa kansainvaumllisessauml kaumlr-jessauml olevat yksikoumlt vastaavat tutkimuksen kehittaumlmisestauml ja kouluttavat tutkimus- ja elinkeino elaumlmaumlaumln lahjakkaita osaajia

10Korkeakoulut ovat kansainvaumllisesti vetovoimaisia niin ettauml Suomeen ha-

keutuu alansa tieteellisesti huippulahjakkai-ta tutkijoita ja opiskelijoita

11Tutkimuksen tuloksena syntyneiden innovaatioiden kaupallistamista te-

hostetaan yksityistaumlmaumlllauml yliopistojen kau-pallistamispalvelut

12Yliopistojen palvelut yrityksille toi-mivat alueellisesti yhden luukun pe-

riaatteella Palvelut auttavat yrityksiauml loumlytauml-maumlaumln osaajia ja yritysten tarvitsemia tutki-mus- kehittaumlmis- ja innovaatiopalveluita

13Tutkimuslaitosten ja yritysten yh-teistyouml on tiivistauml Erityisesti Tekno-

logian tutkimuskeskus VTTn rooli osaami-sen ja teknologian siirtaumljaumlnauml pk-yrityksiin on merkittaumlvauml Myoumls muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiedeperusteinen yhteistyouml tiivistyy toiminnallisesti ja rakenteellisesti

14On kehitetty jaumlrjestelmauml joka mah-dollistaa tutkijoiden lyhytaikaisen

tyoumlskentelyn pk-yrityksissauml ja yrittaumljien tyoumlskentelyn tutkimushankkeissa Jaumlrjes-telmaumln rahoitus tulee asiakasyrityksiltauml yli-opistoilta ja tutkimuslaitoksilta

Laumlhtoumlkohtana elinikaumlinen oppiminen

15Aiemmin hankittu osaaminen tun-nistetaan ja tunnustetaan Toisen yli-

opiston antamat opinnot hyvaumlksytaumlaumln toisen tutkinnoissa

16Tutkinnot on laadittu osaamisperus-teisesti Kandidaatin tutkinto antaa

paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti riittaumlvaumlt tyoumlelaumlmaumlvalmiudet ja mahdollistaa hakeutumisen eri koulutus-alojen maisteriopintoihin Kaikista tutkin-noista on vaumlylauml tohtorintutkintoon Opinnot ja tutkinto voidaan suorittaa yksiloumln ja tyouml-elaumlmaumln tarpeisiin perustuen myoumls toisen as-teen opintoja hyoumldyntaumlen Tutkintojen tyouml-elaumlmaumlyhteyden vahvistamiseksi kehitetaumlaumln korkea-asteen oppisopimuskoulutus

17Kaikki opiskelijat saavat perustie-dot ja kaumlytaumlnnoumln kokemuksia yrittauml-

jyydestauml Jokaisessa yliopistossa annetaan yrittaumljyyskoulutusta Start up- ja hautomo-toiminnassa tehdaumlaumln tiiviisti yhteistyoumltauml

18Kaikki suomalaiset yliopisto-opiske-lijat suorittavat harjoittelun tai vaih-

don ulkomailla

19Ulkomaalaisille opiskelijoille anne-taan yhteiskuntaan integroitumista

tukevia opintoja Tutkinnon suorittaneille tarjotaan automaattisesti tyoumllupa

20Korkea-asteen elinikaumlisen oppimisen palvelutarjonta on laajaa ja palvelut

ovat helposti yrittaumljien saatavilla Avoimen korkeakoulun ja yliopistollisen taumlydennys-koulutuksen toiminnot on yhdistetty elin-ikaumlisen oppimisen palveluiksi Ne tarjoavat yritysten ja tyoumlelaumlmaumln tarvitsemaa koulu-tusta sekauml kehittaumlmispalveluita jotka voivat olla maksullisia Lisaumlksi ne tuottavat ope-tuksen kehittaumlmispalveluita yliopistoille

Yliopistoilla on selkeaumlt huolella valitut ja rakennetut profiilit

7

Yrittaumljien tavoiteKansakunnan kokoon ja vetovoimaisuu-teen naumlhden korkeakoulu- ja tutkimus-kenttauml on liian hajanainen Jaumlrjestelmaumln keskeiset haasteet ovat korkeakoulujen suuri maumlaumlrauml monet pienet yksikkoumlraken-teet ja resurssien tarpeeton hajautuminen muun muassa kielipoliittisin perustein

Vahvemmat yksikkoumlkoot ovat kansainvaumlli-sesti houkuttelevia ja taumlllaisten osaamis-keskittymien korkeakoulut vetovoimai-sempia niin tyoumlnantajana opiskelupaikka-na kuin yhteistyoumlkumppanina Vetovoima perustuu tutkimuksen laatuun ja moder-neihin pedagogisiin ratkaisuihin

Kaksi eri lakia (yliopistoja ammattikor-keakoululaki) on johtanut siihen ettauml ai-to ja tarpeellinen yhteistyouml yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vaumllillauml ei ole eden-nyt siinauml maumlaumlrin kuin nopeasti muuttuvas-sa toimintaympaumlristoumlssauml olisi ollut suota-vaa Se luo tehottomuutta ja turhaa paumlaumll-lekkaumlistauml hallintoa Se myoumls hidastaa kou-lua vaihtavien opiskelua kun samojakin opintoja joudutaan suorittamaan uudel-leen koska ne eivaumlt kelpaa toisessa kor-keakoulussa

Laajemman opetusyhteistyoumln mahdollis-taminen parantaisi sekauml opetuksen laatua ettauml taloudellisuutta Paumlaumlllekkaumlisen ope-tustarjonnan minimoiminen vapauttaisi korkeakoulujen voimavaroja muuhun toi-mintaan Nykyistauml joustavammat opinto-tarjonnat ja sujuvammat opintopolut pa-rantaisivat koulutuksen tyoumlelaumlmaumlvastaa-

vuutta ja helpottaisivat tyoumlelaumlmaumlaumln siirty-mistauml

Mitauml pidemmaumllle tulevaisuuteen katso-taan sitauml enemmaumln korkeakoulut kokoa-vat opintojaan eri tieteellisistauml ekosystee-meistauml Niiden luomisessa Suomen tulee ottaa globaalisti johtava rooli Taumllloumlin digi-talisaatio tuo Suomeen jatkossakin kes-taumlvaumlauml kasvua katoavien toumliden tai muual-le tyoumln peraumlssauml laumlhtevien osaajien sijaan Onnistuakseen yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen tulee siirtyauml yhteisen lainsaumlauml-daumlnnoumln alle mahdollisimman nopeasti

Tulevaisuudessa yliopistot ja korkeakoulut toimivat laumlheisessauml yhteistyoumlssauml ja eri or-ganisaatioiden muodostaman verkoston osana Digitaaliset palvelut pitaumlvaumlt yhtei-set toimintamallit jaumlrjestyksessauml Opiske-lija voi joustavasti hankkia osaamista int-ressiensauml ja tarpeidensa mukaan sieltauml missauml osaaminen on saatavissa

On ymmaumlrrettaumlvauml ettauml tulevaisuudessa korkeakoulut eivaumlt ole enaumlauml tietylle alueel-le tai tiettyyn rakennukseen perustettu koulutustehtaumlvaumln tai tieteen tekemisen perustettu yksikkouml Digitalisaatio ja sen mahdollistamat uudet opiskelumenetel-maumlt purkavat voimalla fyysisiauml rajoja

Koko koulutusjaumlrjestelmaumln tulee huoleh-tia riittaumlvaumlstauml kielivarannosta Suomi tar-vitsee aidosti monikieliset korkeakoulut englannin lisaumlksi ruotsin kielen asema on turvattava


8

1 Rovaniemi Lapin yliopisto Lapin amk2 Tornio Lapin amk3 Kemi Lapin amk ja Humak amk4 Oulu Oulun yliopisto Oulun amk5 Oulainen Oulun amk6 Kajaani Kajaanin amk

yliopistokeskus (ISYO OY LY JY)7 Ylivieska Centria amk8 Kokkola Centria amk

yliopistokeskus (JY OY VY)9 Pietarsaari Aringbo Akademi

Centria amk Novia amk10 Iisalmi Savonia amk11 Vaasa Vaasan yliopisto Helsingin

yliopisto Aringbo Akademi Hanken Vaasan amk Novia amk

12 Ilmajoki Seinaumljoen amk13 Seinaumljoki Seinaumljoen amk

yliopisto keskus (TTY TaY HY VY Taideyliopisto)

14 Saarijaumlrvi Jyvaumlskylaumln amk15 Kuopio Itauml-Suomen yliopisto

Savonia AMK Humak amk16 Joensuu Itauml-Suomen yliopisto

Karelia amk17 Jyvaumlskylauml Jyvaumlskylaumln yliopisto

Jyvaumlskylaumln amk18 Pieksaumlmaumlki Diak amk19 Varkaus Savonia20 Kankaanpaumlauml Satakunnan amk21 Tampere Tampereen yo

Tampereen teknillinen yo Tampereen amk

22 Mikkeli Mikkelin amk yliopistokeskus (Aalto HY LTY)

23 Savonlinna Itauml-Suomen yliopisto Mikkelin amk

24 Pori Satakunnan amk Diak amk yliopistokeskus (Aalto TTY TaY TY)

25 Rauma Satakunnan amk Turun yo26 Forssa Tammela Haumlmeen amk27 Valkeakoski Haumlmeen amk28 Riihimaumlki Haumlmeen amk29 Haumlmeenlinna Hattula Haumlmeen amk30 Heinola Haaga-Helia amk31 Lahti Lahden amk

yliopistokeskus (Aalto HY LTY)

32 Kouvola Kymenlaakson amk33 Lappeenranta Lappeenrannan

teknillinen yliopisto Saimaan amk34 Imatra Saimaan amk35 Turku Turun yo Aringbo Akademi

Turun amk Diak Humak Novia amk36 Salo Turun amk37 Lohja Laurea amk38 Raasepori Novia amk39 Hyvinkaumlauml Laurea Jaumlrvenpaumlauml Diak

Nurmijaumlrvi Humak40 Paumlaumlkaupunkiseutu Helsingin yliopisto

Aalto-yliopisto Hanken Taideyliopisto Arcada amk Haaga-Helia amk Humak amk Diakonia amk Laurea amk Metropolia amk

41 Porvoo Haaga-Helia amk Laurea amk42 Kotka Kymenlaakson amk

Korkeakoulut 2017 14 yliopistoa 23 ammattikorkeakouluaLaumlhde Opetus- ja kulttuuriministeriouml 2017

yliopistoammattikorkeakoulumolemmat

1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9

Kohti profiloitumista ja verkostoitumistaSuomen korkeakoulu- tutkimus- ja inno-vaatiojaumlrjestelmaumlauml on uudistettu merkittauml-vaumlsti viime vuosina Keskeisimmaumlt uudis-tukset ovat yliopistolaki vuonna 2009 ja ammattikorkeakoululaki vuonna 2014 Uu-distuksilla on pyritty vahvistamaan korkea-koulujen mahdollisuuksia toimia kansainvauml-lisessauml ympaumlristoumlssauml

Yliopistouudistuksen keskeisimmaumlt ta-voitteet kytkeytyivaumlt yliopistojen toiminta-kyvyn ja reagointiherkkyyden parantami-seen rahoituspohjan monipuolistamiseen kansainvaumllisen tutkimusrahoituksen ja yh-teistyoumlmahdollisuuksien entistauml parempaan hyoumldyntaumlmiseen sekauml resurssien kohdenta-miseen yliopistojen strategisiin painoaloi-hin Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ta-voitteet olivat samansuuntaiset huomioiden AMK-sektorin rooli ja tehtaumlvaumlt korkeakoulu-jaumlrjestelmaumlssauml

Uudistusten jaumllkeen strategisen johtami-sen merkitys korostuu Kaikkiaan uudistuk-silla on luotu edellytyksiauml rakenteelliseen uudistumiseen ja toimintaympaumlristoumln muu-toksiin vastaamiseen

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittauml-minen on edennyt viime vuosina yliopisto-jen ja ammattikorkeakoulujen omien strate-gioiden ja kehittaumlmislinjojen pohjalta Toi-milla on taumlhdaumltty muun muassa opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen sekauml korkeakoulujen alueellisen ja yhteiskunnal-lisen vaikuttavuuden vahvistamiseen

Asiakirjan julkaisuhetkellauml vuonna 2017

Suomessa on bull 14 yliopistoabull 24 ammattikorkeakouluabull 6 yliopistokeskustabull 17 tutkimuslaitosta Korkeakoulujen opetus- ja tutkimus-

henkiloumlstoumlauml oli vuonna 2016 yhteensauml noin 17 000 henkiloumltyoumlvuotta Korkeakouluopis-kelijoita on yhteensauml noin 290 000

Opiskelijavalinnoista ndash todistuksella opiskelemaan

Opetus- ja kulttuuriministeriouml on kaumlynnistauml-nyt yhdessauml korkeakoulujen kanssa valinta-koemenettelyjen uudistuksen Tavoitteena on vaumlhentaumlauml vaumllivuosia ja aikaistaa korkea-kouluopintojen aloitusta Taumlmauml konkreti-soitui kevaumlaumlllauml 2017 opetus- ja kulttuurimi-nisterioumln asettamien tyoumlryhmien kautta Ne ehdottivat ratkaisuja toiselta asteelta kor-kea-asteelle siirtymisen sujuvoittamisestaSuomalaisilla korkeakouluilla on laaja au-tonomia Kansallisesti on pidetty taumlrkeaumlnauml ettauml korkeakoulut paumlaumlttaumlvaumlt itse opiskelija-valinnan perusteista Taumlmauml on johtanut suu-reen korkeakoulu- ja alakohtaiseen variaa-tioon korkeakoulujen valinnoissa Kevaumlaumlllauml 2016 jaumlrjestettiin yhteensauml yli tuhat paumlaumlsy- ja soveltuvuuskoetta

Valintakokeiden jaumlrjestaumlmisen kustan-nukset tunnetaan korkeakouluissa huonosti Eraumliden arvioiden mukaan korkeakoulujen kustannukset ovat 15ndash25 miljoonaa Taumlmauml vaatisi tarkempaa selvittaumlmistauml Toinen ny-kykaumlytaumlnnoumln heikkous on se ettauml korkea-


10

Yrittaumljien tavoiteOpetus- ja kulttuuriministerioumlllauml on taumlr-keauml rooli ohjata opiskelijavalintaprosessien kehittaumlmistauml kohti kestaumlvaumlmpaumlauml ratkai-sua Opiskelijavalinnoissa tulee luopua pit-kaumlauml etukaumlteisvalmistelua vaativista paumlaumlsy-kokeista siinauml maumlaumlrin kuin se on mahdollista ja siirtyauml lukio- ja ammatillisen koulutuksen todistuksiin perustuvaan valintaan Joillain aloilla voi olla soveltuvuuskokeita

Todistusvalinnan rinnalla myoumls avoimen vaumlylaumln tulee olla tasavertainen tie korkea-kouluihin Avoin vaumlylauml tarjoaa hakijalle hy-vaumln mahdollisuuden osoittaa korkeakoulu-kelpoisuus motivaatio ja edellytykset me-nestyauml korkeakouluopinnoissa Sen var-mistamiseksi avoimen yliopiston opetusta on merkittaumlvaumlsti lisaumlttaumlvauml

koulut paumlaumlttaumlvaumlt valintaperusteistaan vain vuodeksi kerrallaan Lisaumlksi valintaperus-teet ovat varsin kirjavia

Vuoden 2015 uusista ylioppilaista joka kolmas 32 prosenttia jatkoi vaumllittoumlmaumlsti tutkintotavoitteista opiskelua ylioppilaaksi-tulon jaumllkeen Yliopistokoulutuksessa jatkoi 16 prosenttia ammattikorkeakoulutuksessa 11 prosenttia ja ammatillisessa 5 prosent-tia Ylioppilaaksitulovuonna jatko-opinto-jen ulkopuolelle jaumlaumlneiden osuus on kasva-nut kymmenessauml vuodessa 58 prosentista 68 prosenttiin (Valmiina valintoihin OKM 2016)

Ammattikorkeakouluista paikan vas-taanottaneista 44 prosentilla on ammatil-linen tutkinto Noin kolmasosalla naumlistauml on myoumls ylioppilastutkinto Yliopistoista pai-kan vastaanottaneista noin 10 prosentilla on ammatillinen tutkinto Noin 70 prosentilla naumlistauml on myoumls ylioppilastutkinto (2014) (Valmiina valintoihin II OKM 2017)

Lukukausimaksut kaumlyttoumloumln

Elinkeinoelaumlmaumln tutkimuslaitoksen (Etla) tutkijat ehdottivat kevaumlaumlllauml 2017 lukukau-simaksua myoumls suomalaisille ja Euroopan talousalueen (ETA) opiskelijoille Takai-sinmaksu voitaisiin sitoa tuloihin niin ettauml vaumlhaumltuloiset eivaumlt joutuisi maksamaan Sa-mansuuntainen malli on kaumlytoumlssauml esimer-kiksi Englannissa Ilmainen koulutus ja an-telias opintotukijaumlrjestelmauml ovat Etlan mu-

kaan syynauml myoumls Suomen pitkiin opiskeluai-koihin Ehdotus on hyvin perusteltu

Koulutus on yksi maailman nopeimmin kasvavista liiketoimintasektoreista Maail-manlaajuisesti paumlaumlosa koulutuspalveluiden kaupan arvosta muodostuu tutkintoon joh-tavan korkeakoulutuksen myynnistauml

Suomessa peritaumlaumln lukukausimaksuja EUn ja ETAn ulkopuolelta tulevilta kor-keakouluopiskelijoilta 2016 Suomessa voi-maan tullut laki maumlaumlraumlauml vaumlhintaumlaumln 500 eu-ron maksun EUn ja ETAn ulkopuolisille 1 elokuuta 2017 jaumllkeen aloittaneille opis-kelijoille vieraskielisistauml tutkinnoista

Maisterintutkinto maksaa useimmissa ohjelmissa 12 000 euroa vuodessa Tuloilla on tarkoitus edistaumlauml korkeakoulujen rahoi-tusta ja koulutusvientiauml

Yliopistokeskusten rahoitus yliopistojen kuntien ja elinkeinoelaumlmaumln vastuulle

Yliopistokeskus on opetus- ja kulttuurimi-nisterioumln hallinnoima koulutusorganisaatio joka koordinoi alueellista yliopisto-opetusta paikkakunnilla joilla ei ole omaa yliopistoa Yliopistokeskuksia on Suomessa kuusi Ka-jaanissa Kokkolassa Lahdessa Mikkelissauml Porissa ja Seinaumljoella

Naumlillauml paikkakunnilla on useita yliopisto-jen sivutoimipisteitauml tai muita yksikoumlitauml jot-ka yliopistokeskus kokoaa yhteiseksi osaa-miskeskittymaumlksi Yliopistokeskukset saivat

11

vakiintuneen aseman sen jaumllkeen kun yli-opistokeskus merkittiin lakiin vuonna 2009 Vuonna 2012 saumlaumldettiin erikseen keskusten koordinoinnin rahoituksesta asetuksella

Yliopistokeskusten perusta on vahvas-ti yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa ja alueellisessa kehittaumlmisessauml Yliopistokes-kukset ovat puhtaimmillaan sijaintialueen tarpeista rakennettuja ja suunniteltuja

Yliopistokeskus perustuu yliopistojen yhteistyoumlsopimukseen Jokaista yliopisto-keskusta koordinoi yksi yliopisto Yhteisenauml tavoitteena on saavuttaa synergiaetua sekauml vahvistaa yliopistotoimintojen naumlkyvyyttauml yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikut-tavuutta

Yliopistokeskusten tavoitteena on kytkeauml tutkimus- kehittaumlmis- ja koulutustoiminta kiinteaumlsti maakunnassa valittuihin strate-gioihin ja ohjelmiin sekauml vastata erityisesti alueelta nouseviin tutkimus- ja koulutustar-peisiin yhteistyoumlssauml alueen ja sen yritys- ja elinkeinoelaumlmaumln kanssa Kehitys on johta-nut joiltain osin yliopistojen toiminnan sir-paloitumiseen sekauml pienten ja rahoituspoh-jaltaan epaumlvarmojen yksikoumliden syntymi-seen joskin viimeisten vuosien aikana taumlssauml

on ollut naumlhtaumlvissauml muutostaOpetus- ja kulttuuriministeriouml rahoittaa

yliopistokeskuksia rahoituskaudella 2017ndash2020 vuosittain yhteensauml kolmella miljoo-nalla eurolla

Korkeakoulujen rahoituspohjaa laajennettava

Vuosina 2010ndash2015 korkeakouluopetuk-sen ja tutkimuksen menoista on saumlaumlstetty 240 miljoonaa euroa Yliopistojen valtion-rahoituksesta on vaumlhennetty 136 miljoonan euroa Yliopistojen valtionrahoitus on kas-vanut 494 miljoonaa euroa vuodesta 2006 vuoteen 2016 jolloin valtio rahoitti yliopis-toja 18 miljardilla eurolla

Ammattikorkeakoulujen valtionrahoi-tukseen on kohdistunut 71 miljoonan euron bruttomaumlaumlraumliset menosaumlaumlstoumlt Kun huomi-oidaan myoumls kuntien tarjoama rahoitus vauml-hennys on 169 miljoonaa euroa Ammatti-korkeakoulujen kokonaisrahoitus vuonna 2017 oli 835 miljoonaa euroa kun vuonna 2016 kokonaisrahoitus oli 858 miljoonaa euroa

Yrittaumljien tavoiteKansainvaumllisten opiskelijoiden maumlaumlraumln kasvattamisen ja korkeakoulujen niukke-nevien resurssien naumlkoumlkulmasta lukukau-simaksun rajaaminen EUn tai ETAn ulko-puolelle ei ole hyvauml ratkaisu

Korkeakoulujen tulee ottaa kaumlyttoumloumln yh-tenaumliset lukukausimaksut suomalaisille ja Euroopan talousalueelta tuleville opiskeli-joille Se todennaumlkoumlisesti nopeuttaa opin-toja ja vaumlhentaumlauml keskeyttaumlmisiauml Nopeam-pi valmistuminen mahdollistaa pidemmaumlt tyoumlurat Lisaumlksi opintojen nopeuttaminen mahdollistaa useammalle opiskelupaikan

Opintotuki- ja stipendijaumlrjestelmin pitaumlauml turvata mahdollisuus kaikille riippumat-ta taloudellisesta asemasta Taloudelliset

lisauml resurssit parantavat myoumls yliopistojen opetuksen laatua

Keskeisten ministerioumliden (OKM TEM UM) tulee yhdessauml valmistella kehitys-yhteistyoumln linjaukset niin ettauml kansalli-sella tasolla tunnistetaan mikauml osa koulu-tusviennistauml on kehitysyhteistyoumltauml ja mikauml markkinaehtoista koulutusvientiauml

Tulee selkeyttaumlauml miten kansainvaumllisiauml opiskelijoita rekrytoidaan Parhaita voi-daan houkutella stipendein ja apurahoin On linjattava mihin maihin viedaumlaumln kou-lutusta kehitysyhteistyoumln kautta Taumllloumlin hyoumldynnetaumlaumln kehitysyhteistyoumln resurs-seja

12

Yrittaumljien tavoiteKorkeakoulukenttauml toimii kaumlytaumlnnoumlssauml jul-kisella rahalla Julkisen talouden ongelmien vuoksi Suomen on vaikea lisaumltauml tulevaisuu-dessa julkisen rahan osuutta korkeakoulu-kentaumlssauml On taumlrkeaumlauml ettauml yhteistyoumltauml tii-vistetaumlaumln yli korkeakoulumuotojen Naumlin puretaan koulutuksen paumlaumlllekkaumlisyyksiauml ja panostetaan yksityisen rahan keraumlaumlmi-

seen Taumlmauml tapahtuu esimerkiksi mah-dollistamalla lukukausimaksut lisaumlaumlmaumlllauml huippututkimuksen naumlkyvyyttauml yksityis-taumlmaumlllauml kaupallistamiseen liittyvaumlt palve-lut sekauml kehittaumlmaumlllauml yritys yhteistyoumln pal-veluja yhteistyoumlssauml eri korkeakoulujen se-kauml alueen kaupunkien kanssa

Yrittaumljien tavoiteToimintaympaumlristouml on muuttunut 20 vuo-den aikana merkittaumlvaumlsti Samalla yliopisto-keskusten toiminta on profiloitunut vah-vemmin alueen korkeakoulujen toiminnak-si Ylimaumlaumlraumliset hallinnolliset rakenteet on purettava Jokaisella yliopistokeskuksella pitaumlauml olla vastuuyliopisto jonka tehtaumlvauml on valmistella yliopistokeskukselle strategia huolehtia sen toteutus ja jaumlrjestaumlauml hallinto

Alueen yliopistojen kuntien ja elinkeino-elaumlmaumln tulee vastata yliopistokeskusten ra-hoituksesta Pitaumlauml olla mahdollista ettauml yli-opistokeskuksen ympaumlrille rakentuu siihen kuuluvien yksikoumliden yhdistaumlmisen kautta uusi yliopisto ndash edellyttaumlen ettauml samalla korkeakoulurakenne tiivistyy ja niiden maumlauml-rauml vaumlhenee

Korkeakoulutusta ohjaa yksi lainsaumlaumldaumlntouml joka tarjoaa perustan huippuosaamiseen

ja -tutkimukseen

13

Tiede ja tutkimus ovat korkeakoulutuksen perusta

Tutkimuksessa ei ole varaa keskinkertaisuuteenTutkimus- kehittaumlmis- ja innovaatioympauml-ristoumlt ja -infrastruktuurit voivat muodostua esimerkiksi tutkimuksen osaamisen inno-vaatiotoiminnan palvelujen tai fyysisten laitteiden ympaumlrille Ne ovat oleellinen osa korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnal-lista toimintaa

Kansainvaumlliset kilpailukykytutkimukset ovat osoittaneet ettauml Suomessa julkisia me-noja on kaumlytetty tuottavalla ja talouskasvua vahvistavalla tavalla Siihen on kuulunut pa-nostus koulutukseen ja tutkimukseen mikauml on edistaumlnyt teknologioiden kehittaumlmistauml ja niiden tehokasta kaumlyttoumloumlnottoa Suomessa tuotetaan 08 prosenttia maailman julkai-suista

Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittauml-mistoiminnan rahoituksesta kaikkiaan noin 82 prosenttia katettiin julkisin varoin Tauml-haumln sisaumlltyvaumlt budjetin kautta tuleva perus-rahoitus valtion tutkimusrahoitus kuntien rahoitus sekauml muu julkinen rahoitus (Kor-keakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoi-tus vuonna 2014)

Yliopistot kaumlyttivaumlt vuonna 2015 tutki-mukseen 145 miljardia euroa (Tieteen tila 2016) Suurin osa rahoituksesta tulee suo-raan valtionrahoituksesta opetus- ja kult-tuuriministerioumln Suomen Akatemian ja In-novaatiorahoituskeskus Tekesin kautta

Panostukset tutkimus- ja kehitystoimin-taan eivaumlt kuitenkaan ole tuottaneet yhtauml laadukkaita ja vaikuttavia tuloksia kuin mo-nissa muissa edistyneissauml tiedemaissa Ki-

teyttaumlen tieteen yleistaso on hyvauml ja vakaa mutta huippuja on vaumlhaumln Tarvitaan lisaumlauml kansainvaumllistauml toimintaa tutkimushenki-loumlstoumln liikkuvuutta ja kansainvaumllisiauml inves-tointeja Yksityisen rahoituksen osuuden li-saumlaumlminen on strateginen kysymys Suomelle ja huippututkimukselle Tutkimus- kehittauml-mis- ja innovaatio (TKI) -rahoitus on taumlllauml hetkellauml pirstaleista Se koostuu liian paljon kansallisista rahoituslaumlhteistauml

Yliopistoilla on oltava kokonaisnaumlkemys riittaumlvaumln erilaisista profiileista Taumltauml kehitys-tauml tulee systemaattisesti jatkaa

Suomen Akatemian rahoituksella on teh-ty merkittaumlvaumlauml tyoumltauml yliopistojen profiloi-tumisen vahvistamiseksi Tutkimusalojen profilointi on edesauttanut sekauml yliopisto-jen kilpailukykyauml ettauml yhteistyoumltauml tukemalla keihaumlaumlnkaumlrkialojen tutkimusta

Kaikkiaan ammattikorkeakouluilla on monipuolisesti erilaisia TKI-toimintaa pal-velevia ympaumlristoumljauml ja infrastruktuureja Maumlaumlraumlt vaihtelevat sen mukaan mitauml koulu-tusvastuita missaumlkin ammattikorkeakoulus-sa on Ammattikorkeakoulujen TKI-toimin-tamallit ovat olleet elinkeinoelaumlmaumllaumlhtoumli-sempiauml ja tunnistaneet alueiden tarpeet pa-remmin kuin yliopistojen vastaavat

Kaupallistamisen vaikeus

Innovaatiojaumlrjestelmaumln rakenteisiin inno-vaatioiden tukipalveluihin ja rahoitukseen liittyviauml selvityksiauml on julkaistu viime vuo-sina useita (esim Ilmavirta ym 2001 Veu-

14

Yrittaumljien tavoiteAmmattikorkeakoulujen haasteena on TKI-toiminnan toteuttaminen kaumlytaumln-noumlssauml taumlydentaumlvaumlllauml rahoituksella Yritys-yhteistyoumln naumlkoumlkulmasta taumlmauml on joh-tanut pirstaleisiin ja kohtuullisen pieniin hankkeisiin ja sitauml kautta keskikertaiseen vaikuttavuuteen Tilanne on taumlllauml hetkellauml epaumltasa-arvoinen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vaumllillauml TKI-toiminnan rahoi-tusta tulee kehittaumlauml suuremmiksi kokonai-suuksiksi ja pidemmaumllle aikajaumlnteelle koko korkeakoulukentaumlssauml

Huippututkimusyliopistot ja perus tutkimus ovat hyvin taumlrkeitauml radikaalien innovaatioi-den synnyttaumlmisessauml Tulee ymmaumlrtaumlauml pe-rustutkimuksen rooli ja luonne osana yli-opistojen tehtaumlvaumlauml Pk-yritysten ja korkea-koulujen erityisesti yliopistojen on tehtauml-vauml laajempaa ja parempaa yhteistyoumltauml

Yliopistojen tutkijoiden ja johdon resurs-seja menee aiempaa enemmaumln rahoitus-hakuihin muun muassa Suomen Akate-mian lippulaiva- ja profiilihakuihin Liialli-sista tutkimusrahojen korvamerkinnoumlistauml (top-down) tulisi suunnata kohti vapaam-paa yliopistojen strategioihin ja omiin va-lintoihin liittyvaumlauml rahoitusta (bottom-up) Luotetaan enemmaumln yliopistoihin suu-rempi rooli yliopistojen strategioihin linjaa-viin tutkimusrahoihin ja taumltauml kautta tutki-jalaumlhtoumliselle vapaalle perus rahoitukselle

Yliopistojen sekauml opetus- ja kulttuurimi-nisterioumln tulee etsiauml pysyviauml keinoja tukea nousevia nuoria tutkijasukupolvia Suoma-laisen tutkimuksen kilpailukyvyn paranta-minen edellyttaumlauml ettauml uskalletaan tukea tunnetun huipputason tutkimuksen lisaumlksi uutta luovaa ja riskejauml ottavaa tutkimusta Ei ole hyvauml jos tutkijan ajasta merkittaumlvauml osa kuluu rahoituksen hakemiseen

Kilpailtu rahoitus parantaa tutkimuksen tasoa ja lisaumlauml yliopistojen kansainvaumllistauml

vetovoimaa Huomion taumlytyy olla huippu-osaamisen varmistamisessa ja tutkimus-infrastruktuurien kehittaumlmisessauml niin ettauml laatu ja jatkuvuus otetaan huomioon

Tutkimusrahoitukset nojaavat liiaksi kan-salliseen rahoitukseen Suomen tutkimus-rahoitusmekanismit on synkronoitava tii-viimmin yhteen EUn tutkimusrahoituksen (FP 9) kanssa

Menestyksekkaumlaumln ja tuloksellisen tutki-musyhteistyoumln kannalta voidaan erottaa kolme ydinkysymystauml tai havaintoa

1Miten mahdollistetaan fooru-mit joissa kohtaavat kasvu-halukkaat pk-yritykset alan huippututkimus ja -osaaminen sekauml asiakkaat

2Tutkijankoulutuksen sisaumlltoumljauml ja menetelmiauml tulee kehittaumlauml yh-dessauml tyoumlelaumlmaumln kanssa sillauml vain noin 10 prosentille valmis-tuvista tohtoreista on tarjolla akateeminen ura

3Tutkimukseen perustuvien inno-vaatioiden kaupallistaminen on taumlllauml hetkellauml heikkoa

Tutkimukset vaikuttavat osaavien ihmis-ten yhdessauml tekemisen ja vuorovaikutuk-sen tai tutkimustulosten kautta Tohtorien maumlaumlraumln kasvu on mahdollisuus ja samal-la haaste pk-sektorille Taumlllauml hetkellauml koh-taanto ei ole hyvauml Taumlmauml tulee ratkaista ensisijaisesti kehittaumlmaumlllauml tutkijakoulutus-ta tyoumlelaumlmaumllaumlhtoumlisemmaumlksi ja lisaumlaumlmaumlllauml tutkijakoulutuksiin mahdollisuuksia yri-tysyhteistyoumlhoumln esimerkiksi mahdollista-malla julkisesti tuettu tutkijan tyoumlskentely pk-yrityksissauml

15

gelers ym 2009 Laasonen Ranta amp Uitto 2012) Selvitysten mukaan tutkimuslaumlhtoumlis-tauml yritystoimintaa lisensointia tutkimus-sopimuksia ja muuta korkeakoulujen ja yri-tysten yhteistyoumltauml edistaumlviauml organisaatioita olisi vahvistettava ja koottava suuremmiksi yksikoumliksi

Opetus ja kulttuuriministeriouml sekauml tyouml- ja elinkeinoministeriouml tilasivat selvityksen jul-kista innovaatiotoimintaa tukevista alueelli-sista palveluista Selvityksessauml (TEM 2012) tarkasteltiin yritysten innovaatiotoimintaa ja kansainvaumllistymistauml edistaumlvien julkis-ten kehittaumlmisorganisaatioiden toimintaa ja palveluita niiden toiminnan rahoitusta roolia sekauml yrityspalvelujaumlrjestelmaumln ke-hittaumlmistarpeita Kohteina olivat yliopistot ammattikorkeakoulut teknologiakeskukset seudulliset kehitys yhtioumlt sekauml ELY-keskuk-set

Selvityksen perusteella valtakunnallisesti on tarjolla paljon yrityspalveluita Erityises-ti innovaatiotoiminnan edistaumlmiseen on tar-jolla useita palveluita joille kaikille ei riitauml kysyntaumlauml Tosin alueellinen vaihtelu on huo-mattavaa

Tutkimuksen vaikuttavuuden eri muo-dot huomioiden liian moni potentiaalinen tutkimus jaumlauml hyoumldyntaumlmaumlttauml Tutkimuksen kaupallistamiseen tarvitaan lisaumlauml vaikut-tavuutta Kyky sekauml teoreettiseen huippu-tutkimukseen ettauml tulosten kaupallistami-seen elinkeinoelaumlmaumlauml varten on vaikea saa-vuttaa

Kaikilla korkeakouluilla ja yliopistoilla on innovaatiotoimintaa tukevia rakenteita kuten ideakiihdyttaumlmoumlitauml korkeakoulujen innovaatiopalveluita sekauml tukipalveluita ra-

hoituksen hakemiseen ja yrittaumljyysvalmen-nukseen Nykyiset mallit eivaumlt kuitenkaan ole riittaumlvaumlsti auttaneet tutkimuksesta syn-tyneiden innovaatioiden kaupallistamisessa

Tutkimuksesta syntyneiden innovaati-oiden kaupallistamiseen tai levittaumlmiseen tehokkain ratkaisu olisi yksityistaumlauml korkea-koulujen tutkimus- ja innovaatiopalvelut niiltauml osin kuin kyse on tutkimustulosten kaupallistamisesta ja eteenpaumlin viemises-tauml Toiminnan ehdoista voitaisiin sopia kor-keakoulun ja yrityksen vaumllillauml Kilpailun ja aidon yrittaumljyyden tuoma dynamiikka toisi innovaatioiden levittaumlmiseen uutta vauhtia

Tutkimuslaitosten korkeakoulujen ja yritysten yhteistyoumltauml on edelleen tiivistettauml-vauml Opetus- ja kulttuuriministerioumln ohjauk-sessa toimivat taumlllauml hetkellauml Suomen Akate-mia Kansallisarkisto Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto

Eri hallinnonalojen alla toimii kaksitoista valtion tutkimuslaitosta

bull Elintarvikevirasto Evirabull Geologian tutkimuslaitosbull Ilmatieteen laitosbull Luonnonvarakeskusbull Maanmittauslaitosbull Suomen ympaumlristoumlkeskusbull Saumlteilyturvakeskusbull Teknologian tutkimuskeskus VTTbull Terveyden ja hyvinvoinnin laitosbull Tyoumlterveyslaitosbull Ulkopoliittinen instituutti bull Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Valtion tutkimuslaitosten tutkimusmenot olivat 424 miljoonaa euroa vuonna 2015

Yrittaumljien tavoite Pk-yrityksille tutkimuslaitosten toiminta vaikuttaa usein etaumliseltauml ja merkityksettouml-maumlltauml Taumlllauml hetkellauml niistauml on vain vaumlhaumln hyoumltyauml pk-yrittaumljille

Teknologian tutkimuskeskus VTTn toi-minta on tunnetuinta mutta osaamisen ja teknologian siirron kannalta riittaumlmaumlttouml-maumlt resurssit ja palvelut eivaumlt mahdollista laajempaa yhteistyoumltauml

Monen tutkimuslaitoksen toiminta voisi tarjota merkittaumlvaumlsti kilpailuetuja pk-yri-tyksille Pk-yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyoumlhoumln pitaumlauml panostaa voimakkaas-ti ja huomioida se myoumls rakenteissa kuten tutkimuslaitosten hallinnossa

Olennaista on luoda malleja siihen miten tutkijat voivat tyoumlskennellauml yrityksissauml ja yrittaumljaumlt tutkimushankkeissa

16


Yrittaumljaumlt yhauml korkeammin koulutettujaYliopistoissa opiskeli vuonna 2016 yhteen-sauml 154 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan 2016 yliopis-toissa suoritettiin kaikkiaan 31 900 tutkin-toa mikauml on 800 tutkintoa vaumlhemmaumln kuin edellisenauml vuonna Eniten vaumlheni alempien korkeakoulututkintojen maumlaumlrauml viisi pro-senttia edellisestauml vuodesta Ylempien kor-keakoulututkintojen maumlaumlrauml vaumlheni vain hie-man alle yhden prosentin Tohtorintutkin-toja ja lisensiaatintutkintoja suoritettiin sa-man verran kuin edellisenauml vuonna

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli laumlhes 130 000 opis-kelijaa ja ylempaumlaumln ammattikorkeakoulu-tutkintoon johtavassa koulutuksessa 11 000 opiskelijaa Ammattikorkeakoulututkin-toja suoritettiin 23 200 ja ylempiauml ammat-tikorkeakoulututkintoja 2 500 Ylempaumlaumln ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijamaumlaumlrauml kasvoi kah-

deksan prosenttia ja tutkintomaumlaumlrauml kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiske-lijoista 51 prosenttia keskeytti opinnot ei-kauml jatkanut missaumlaumln tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2014ndash15 aika-na Keskeyttaumlminen vaumlheni edellisvuoteen verrattuna lukio- ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksessa ja pysyi ennallaan ammatillisessa koulutuksessa (Tilastokes-kus 2017)

Yrittaumljien koulutustaso nousee edelleen Suomen Yrittaumljien jaumlsenselvityksen (2017) mukaan peruskoulupohjaisten yrittaumljien osuus on noin yhdeksaumln prosenttia Am-matillisen ammattikorkea- ja yliopistokou-lutuksen kaumlyneitauml on tulevaisuudessa yhauml enemmaumln Korkeakoulutettuja yrittaumljiauml on noin 28 prosenttia jaumlsenistoumlstaumlmme

Viimeisen viiden vuoden aikana jaumlsenek-si liittyneistauml noin 39 prosentilla on korkea-koulututkinto Erityisen voimakkaasti nou-see naisyrittaumljien koulutustaso Yrittaumljien koulutustason paraneminen korreloi tyoumli-kaumlisen vaumlestoumln koulutustason nousuun

Yrittaumljien tavoiteJatkuvan oppimisen ja kehittymisen nauml-koumlkulma olisi saatava vahvistumaan eri-tyisesti pk-yrityksissauml Yrittaumljien kannal-ta korkeakoulujen ja yliopistojen elinikaumli-sen oppimisen palvelut ovat taumlllauml hetkellauml

kohtuullisen vaatimattomia Tyoumlelaumlmaumllle suunnatut tutkimus- ja kehittaumlmishank-keet tulee toteuttaa yritysten kehittaumlmis-tarpeiden mukaan

17

Suomen Yrittaumljien jaumlsenten koulutustaso 2007 ja 2017

Laumlhde Suomen Yrittaumljien jaumlsenrekisteri 2017

Avoimen korkeakoulun ja yliopistollisen taumlydennyskoulutuksen toiminnot on yhdistetty

elinikaumlisen oppimisen palveluiksi

02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ammattikorkeakoulututkinto

Ylioppilastutkinto

Opistotasoinen tutkinto

Ammatillinen tutkinto

Peruskoulu tai kansakoulu

2007 2017

Laumlhde Suomen Yrittaumljien jaumlsenrekisteri 2007 ja 2017Suomen Yrittaumljien jaumlsenten koulutus 2008 ja 2017

18

Yrittaumljien tavoiteSuomen tulee pyrkiauml kouluttamaan yhauml suurempi osa vaumlestoumlstauml Hyvauml tavoite on ettauml vaumlhintaumlaumln puolet tyoumlikaumlisestauml vauml-estoumlstauml suorittaa korkeakoulututkinnon tyoumluransa aikana Keskeinen perustelu on ettauml tyoumlelaumlmaumln tarpeet ammattirakenteet ja osaamisvaatimukset muuttuvat ja tyoumltauml on kehitettaumlvauml

Taloudellisen yhteistyoumln ja kehityksen jaumlr-jestouml OECDn ennusteen mukaan vuonna 2030 maailmassa on noin 300 miljoonaa

nuorta aikuista (25ndash34-vuotiaat) korkea-koulutettua

Korkeakoulutuksen yleistyminen maail-manlaajuisesti tarkoittaa yhauml kovenevaa kilpailua osaajista ja osaamisesta paitsi korkeakoulujen myoumls kansantalouksien yritysten ja yksiloumliden vaumllillauml Taumlmauml tar-koittaa myoumls sitauml ettauml tulevaisuudessa yhauml suurempi osa yrittaumljistauml on korkeasti koulutettu

Neljauml vaumlylaumlauml elinikaumliseen oppimiseen 1 Avoimen korkeakouluopetuksen tavoitteina on muun muassa koulutukselli-sen tasa-arvon edistaumlminen sivistys osaa-misen taumlydentaumlminen tyoumlelaumlmaumln tarpeisiin vastaaminen sekauml tutkintokoulutukseen tutustuttaminen ja valmistaminen Avoi-messa yliopistossa voi suorittaa tutkinnon osia Opiskelijamaksu on enintaumlaumln 15 eu-roaopintopiste Vuonna 2015 osallistujia oli avoimessa yliopistossa 79 000 ja avoimessa ammattikorkeakoulussa 18 500 Opiskelu on nimensauml mukaisesti tarkoitettu kaikille

2 Erikoistumiskoulutukset suoritetaan korkeakoulututkinnon jaumllkeen ja ne edistvauml-tauml ammatillista kehittymistauml ja erikoistumis-ta Niiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulu-tustarjontaa Tavoitteet maumlaumlritellaumlaumln ase-tuksissa Kohderyhmaumlnauml ovat korkeakoulu-tetut jo tyoumlelaumlmaumlssauml toimineet henkiloumlt Opiskelijamaksu on enintaumlaumln 120 euroaopintopiste OKMn tukemien pilottikoulu-tusten osallistujamaumlaumlraumln arvioidaan olevan noin 1 000ndash1 500 Taumlllauml hetkellauml yrittaumljille

suunniteltua koulutusta esimerkiksi johta-misesta ei ole saatavilla

3 Yliopistollinen taumlydennyskoulutus on maksupalveluperiaatteella toteutettua taumlydennyskoulutusta erilaisiin tarpeisiin Koulutukset rahoitetaan liiketoiminnan kautta Toiminta on organisoitu eri yliopis-toissa eri tavoin Viime vuosien suuntaus on ollut taumlydennyskoulutuslaitosten yhtioumlittauml-minen Vuonna 2015 taumlydennyskoulutuk-seen osallistui 66 700 henkiloumlauml Osallistuja-maumlaumlraumlt ovat viime vuosina vaumlhentyneet

4 Ylempiauml ammattikorkeakoulutut-kintoja (YAMK) on voinut suorittaa vuo-desta 2003 alkaen YAMK-koulutus tuot-taa tyoumlelaumlmaumln muutoksiin uutta ja vaativaa asiantuntijaosaamista Vuonna 2015 val-mistuneita oli yli 13 000 Ylempi ammatti-korkeakoulututkinto on Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessauml tasoa EQF 7 Se antaa saman kelpoisuuden kuin yliopistos-sa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto YAMK-tutkintoon edellytetaumlaumln kolmen vuo-den tyoumlkokemusta ennen opintojen aloitta-mista Koulutus on monimuoto-opiskelua ja tutkinto suoritetaan usein 15ndash2 vuodes-sa toumliden ohella

19

Yrittaumljien tavoiteYrittaumljille korkea-asteen elinikaumlisen oppi-misen vaumlylaumlt ovat sekavia ja kohdentuvat heikosti yrittaumljien osaamisen kehittaumlmi-seen Osittain taumlstauml syystauml osa korkeasti koulutetuista yrittaumljistauml ohjautuu suorit-tamaan toisen asteen tutkintoja esimer-kiksi johtamisen erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella

Toisen asteen tutkinnot ovat kustannuk-siltaan huomattavasti edullisempia kos-ka ne ovat yhteiskunnan subventoimia Esimerkiksi toisen asteen johtamisen eri-koisammattitutkinto maksaa alimmillaan vain tutkintomaksun 58 euroa kun johta-miskoulutus korkea-asteella (MBA) mak-saa 10 000ndash50 000 euroa

Yliopistollinen taumlydennyskoulutus naumlyttaumlauml yliopistojen perustehtaumlvistauml irrotetulta toi-minnalta Taumlmauml naumlkyy muun muassa siinauml ettauml yliopistojen huippututkimus ja osaa-minen on liian harvoin mukana taumlydennys- ja kehittaumlmistoiminnassa Osaltaan taumlmauml johtuu siitauml ettauml yliopistojen henkiloumlstoumlllauml ei ole velvoitetta sisaumlllyttaumlauml taumlydennyskou-lutusta lakisaumlaumlteiseen 1 600 tunnin tyouml-maumlaumlraumlaumlnsauml Lisaumlksi taumlydennyskoulutuk-sessa kaumlytetyt opetusmenetelmaumlt eivaumlt ole pk-sektorin naumlkoumlkulmasta mielekkaumlitauml

Yliopistojen taumlydennyskoulutus ja -kehit-taumlmistoiminta tulisi nivoa tiukasti kiinni yritysten osaamis- ja kehittaumlmistarpeisiin

osana yliopistojen yhteiskunnallisen vai-kuttavuuden tehtaumlvaumlauml

Avoimen korkeakoulutuksen tutkinnon osat tulee muotoilla vastaamaan yrittaumlji-en ja elinkeinoelaumlmaumln tarpeita Taumlllauml het-kellauml opinnot ovat tarjonta- oppiaine- ja tutkintokeskeisiauml On toivottavaa ettauml tu-levaisuudessa opinnot ovat tarve- ja osaa-miskeskeisiauml ja mahdollistavat yksiloumlllisen oppimisen polut

On myoumls selvitettaumlvauml miten toisen asteen aikuiskoulutus ja korkea-asteen taumlyden-nyskoulutus voisivat muodostaa yhtenaumli-sen kokonaisuuden jossa hyoumldynnetaumlaumln paras osaaminen molemmista koulutus-tasosta riippumatta

Vaikuttavuuden lisaumlaumlmiseksi avoimen kor-keakoulun ja yliopistollisen taumlydennyskou-lutuksen toiminta tulisi yhdistaumlauml elinikaumli-sen oppimisen kehittaumlmisorganisaatioksi Organisaation tehtaumlvauml olisi kaksisuuntai-nen ensinnaumlkin se tarjoaisi kohtaamisen foorumit elinkeinoelaumlmaumllle tyoumlelaumlmaumllaumlh-toumlisen huippuosaamisen yrityksille Toi-saalta se toimisi opetuksen ja oppimisen start up -kehitysalustana emokorkea-koulujen opetuksen kehittaumlmisessauml Elin-ikaumlisen oppimisen kehittaumlmisorganisaa-tion toiminta kytkettaumlisiin osittain perus-rahoitukseen

Taumlydennyskoulutuksessa kaumlytetyt opetusmenetelmaumlt eivaumlt ole

pk-sektorin naumlkoumlkulmasta mielekkaumlitauml

20

Yrittaumljien tavoiteHaasteet korkeakoulujen yrittaumljyystoimin-noissa kiteytyvaumlt kolmeen seikkaan

bull puutteelliseen johtamiseenbull siilomaiseen toimintaan bull kaumlytettaumlvissauml oleviin resursseihin

Kaikkea opetusta koskevan yrittaumljyysval-miuksien antamisen lisaumlksi korkeakoulu-jen tulisi strategisesti profiloida yrittaumljyys-kasvatuksen edistaumlminen ja keskittyauml esi-merkiksi johonkin elinkaareen vaiheeseen kuten kasvuyrittaumljyyden tukemiseen Kor-keakoulujen kannattaa tehdauml mahdolli-

simman laajaa ja laadukasta yhteistyoumltauml yrittaumljyyskasvatuksen eteen

Vuonna 2017 julkistetut opetus- ja kulttuu-riministerioumln yrittaumljyyslinjaukset antavat hyvaumln pohjan yrittaumljyyden edistaumlmiselle korkeakouluissa

Taumlllauml hetkellauml korkeakoulujen rahoitusmal-lissa ei ole huomioitu yrittaumljyyttauml lainkaan Opetus- ja kulttuuriministerioumln merkitys korkeakoulujen yrittaumljyystoiminnan oh-jaamisessa tavoite- ja tulosneuvotteluiden kautta on ensisijaisen taumlrkeaumlauml

Kaikille kokemus yrittaumljyydestauml

Opetus- ja kulttuuriministerioumln raportin mukaan yrittaumljyyskoulutusta on suoma-laisissa korkeakouluissa tarjolla laajasti Laumlhes kaikki yliopistot ja ammattikorkea-koulut tarjoavat vaumlhintaumlaumln yksittaumlisiauml kurs-seja yrittaumljyydestauml Yrittaumljyys on yliopistojen raportoinnin mukaan paumlaumlainevaihtoehtona tai maisteritason ohjelmana ainakin seitse-maumlssauml yliopistossa (OKM 2016)

Yrittaumljyyttauml voi opiskella yrittaumljyyteen keskittyvissauml tohtoriohjelmissa ainakin kolmessa yliopistossa Aalto Lappeenran-nan teknillinen yliopisto ja Turun yliopis-to Vaihtoehtoisesti oman opintoalan toh-torikoulutukseen voi sisaumlltyauml opintojaksoja jotka valmistavat yrittaumljyys- ja liiketoimin-tavalmiuksien kehittaumlmiseen ja osaamisen kaupallistamiseen Yrittaumljyyteen liittyviauml ai-heita on myoumls integroitu tieteenalojen sisaumli-seen opetukseen

Kaikki ammattikorkeakoulut tarjoavat vaumlhintaumlaumln yksittaumlisiauml yrittaumljyyskursseja Yrittaumljyyttauml voi opiskella usein liiketalou-den koulutuksen yhtenauml suuntautumisvaih-toehtona Lisaumlksi ammattikorkeakouluilla on erillisiauml yrittaumljyystutkintoja joissa suurin

osa opiskelusta tapahtuu tiimiyrityksissauml tai osuuskunnissa Viisi ammattikorkeakoulua kertoo yrittaumljyysopintojen kuuluvan pakol-lisina osina tutkintoihin

Merkittaumlvaumlnauml koulutukseen liittyvaumlnauml ulottuvuutena yrittaumljyyden tukemisessa on korkeakoulujen pyrkimys pedagogisten kaumly-taumlntoumljen kehittaumlmiseen Yrittaumljaumlmaumlistauml toi-mintatapaa tukevia pedagogisia ratkaisuja pyritaumlaumln hyoumldyntaumlmaumlaumln ja kehittaumlmaumlaumln ai-nakin kymmenessauml yliopistossa Selvityksen mukaan myoumls 13 ammattikorkeakoulua ra-portoi pedagogisten kaumlytaumlntoumljen kehittaumlmi-sestauml ja projektioppimisen tai tekemaumlllauml op-pimisen mallien hyoumldyntaumlmisestauml

Korkeakouluilla on myoumls taumlrkeauml tehtaumlvauml yrittaumljyyden tutkijoina Ainakin 11 yliopis-toa tekee taumlllauml hetkellauml tutkimusta yrittaumljyy-destauml Painopisteet vaihtelevat ja yrittaumljyyttauml tutkitaan hyvin monenlaisista naumlkoumlkulmis-ta Tutkimusta tehdaumlaumln esimerkiksi kasvu-yrittaumljyyden omistajuuden ja yritysjohta-misen innovaatiojaumlrjestelmien sekauml opet-tajankoulutuksen ja yrittaumljyyskasvatuksen teemoista Lappeenrannan teknillisessauml yli-opistossa on kehitetty Yrittaumljyyskasvatuksen mittaristo perus- ja toisen asteen opettajille Mittariston avulla on kehitetty suomalaisen yrittaumljyyskasvatusta

21

Yrittaumljien tavoite

Liiketoimintaympaumlristouml globalisoituu ja di-gitalisoituu Siksi korkeakoulututkinnon ja toisen asteen tutkinnon edellytyksenauml tu-lee olla kansain vaumllistymisjakso

Lisaumlksi ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on edis-tettaumlvauml

Kaikille opiskelijoille kansainvaumllistauml kokemustaUlkomaisissa korkeakouluissa opiskelee tauml-tauml nykyauml enemmaumln suomalaisia kuin kos-kaan aikaisemmin lukuvuonna 2015ndash2016 noin 8 000 suomalaista suoritti tutkintoaan ulkomailla Kelan opintotuen turvin Joukko on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kaksinkertaistunut (Opetushallitus 2017)

Suomalaiset opiskelevat ulkomailla useimmiten kauppatiedettauml humanistisia aineita laumlaumlke- ja hoitotieteitauml sekauml yhteis-kuntatieteitauml Vastaavasti esimerkiksi tek-niikkaa tai luonnontieteitauml opiskellaan ul-komailla vain vaumlhaumln Mielenkiintoinen tu-los selvityksessauml oli se ettauml ruotsinkieliset suuntaavat ulkomaiseen korkeakouluun useammin kuin suomenkieliset ikaumltoverit

Ulkomaille hakeutuu eniten etelaumlisessauml Suomessa ja paumlaumlkaupunkiseudulla tai sen laumlhistoumlllauml asuvia nuoria Peraumlti 58 prosent-tia opintonsa lukuvuonna 2014ndash15 aloitta-neista asui ennen laumlhtoumlaumlaumln Uudellamaalla

Vuonna 2016 yli kymmenentuhatta kor-keakouluopiskelijaa laumlhti vaumlhintaumlaumln kolmen kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle Erasmus+ -ohjelman kautta

24 prosenttia yliopisto-opiskelijoista laumlh-tee opiskelijavaihtoon Suosituimmat maat ovat Saksa Espanja Alankomaat Iso-Bri-tannia ja Ruotsi 38 prosenttia ulkomail-le laumlhtevistauml korkeakouluopiskelijoista on miehiauml

Vuodesta 1992 laumlhtien 102 000 korkea-kouluopiskelijaa on osallistunut EU-ohjel-mien kautta vaihtoon tai harjoitteluun

Palvelumuotoilua yritysyhteistyoumlhoumlnKorkeakoulujen ja yritysten yhteistyouml on kansainvaumllisten yritysjohtajakyselyjen mu-kaan Suomessa kattavampaa kuin mis-saumlaumln muussa maassa (Yhdessauml kohti tule-vaa 2016) Tiiviin yhteistyoumln taustalla on muun muassa suomalaisen yhteiskunnan homogeenisuus keskinaumlinen luottamus se-kauml avoin toimintakulttuuri Lisaumlksi Tekesin rahoitus sekauml korkeakouluverkoston alueel-linen laajuus nuori ikauml ja helppo laumlhestyttauml-vyys edistaumlvaumlt yhteistyoumltauml

Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyouml konkretisoituu usein opiskelijoiden harjoit-telussa tai opinnaumlytteissauml Kaumlytaumlnnoumlssauml yh-teistyouml voi olla melkein mitauml tahansa inno-vaatioiden kehittaumlmisestauml tapahtumien jaumlr-jestaumlmiseen (Opinnoista osaajaksi)

Korkeakoulujen ja yritysten vaumllisissauml kes-kusteluissa on puhuttu pitkaumlaumln ettauml yritys-yhteistyoumln palvelut korkeakouluissa voisi keskittaumlauml yhdelle taholle Silti yhdessaumlkaumlaumln korkeakoulussa ei ole taumlysin keskitettyauml jaumlr-jestelmaumlauml eikauml naumlytauml siltauml ettauml se olisi mah-dollista laumlhitulevaisuudessa

Yrityksille on taumlrkeaumlauml ettauml korkeakoulut opastavat yrityksiauml aktiivisesti siinauml miten korkeakoulu toimii ja keneen kannattaa olla yhteydessauml Taumlmauml edellyttaumlauml yritysyhteistyouml-tauml tekeviltauml asiantuntijoilta hyvaumlauml oman kor-keakoulun tuntemusta ja myoumls erinomaisia verkostoja tiedekuntiin ja laitoksiin Taumlllauml hetkellauml keskeinen haaste varsinkin pienil-le yrityksille on oikean henkiloumln tai palvelun loumlytaumlminen kyseisestauml korkeakoulusta

22

Yrittaumljien tavoite Suomen korkeakoulujen yritysyhteistyoumln palvelujen suurin kehittaumlmiskohde on nii-den muotoileminen pienten kasvuhaluk-kaiden yritysten tarpeisiin Laumlhtoumlkohta tii-viimpaumlaumln yhteistyoumlhoumln pk-sektorin kanssa on ns yhden luukun periaate

Yrittaumljaumllle tulisi olisi tarjolla selkeauml palvelu johon ottaa yhteyden ja josta saa ensim-maumlisen palvelukokemuksen Yhden luu-kun periaate tulisi muotoilla yhteistyoumlssauml alueen eri korkeakoulujen kanssa Naumlin voitaisiin taata riittaumlvaumlt voimavarat toimin-nan jatkuvaan kehittaumlmiseen Taumlmauml ei ra-joita korkeakoulujen tai yliopistojen mah-

dollisuutta tehdauml suoraan yhteistyoumltauml yri-tysten kanssa

Yhden luukun malli tarjoaa korkeakouluille myoumls toimijan jonka haluaa kehittaumlauml kor-keakoulujen yritysyhteistyoumltauml Yritys voi aloittaa keskustelut yhden tahon kanssa tutkimus- tai opetusyhteistyoumlstauml tyoumln-antajakuvan kehittaumlmisestauml yritysnaumlky-vyydestauml opiskelijoiden rekrytoinnista tai opiskelijaprojekteista Kun yrityksen tar-peet ovat selvillauml yksikkouml kytkee tutkijat ja yrityksen edustajat keskusteluyhteyteen ja vaumlistyy itse taka-alalle

Jokaisessa yliopistossa annetaan yrittaumljyyskoulutusta Start up- ja hautomotoiminnassa tehdaumlaumln

tiiviisti yhteistyoumltauml

23

Suomi on pk-yritysten maa

Laumlhes kaikki ovat pieniauml yrityksiauml

bull Suomessa on kaikkiaan 283 000 yritys-tauml Naumlistauml yksinyrittaumljiauml on noin 65 pro-senttia

bull Pieniauml yrityksiauml (1ndash49) on 998 prosenttia kaikista yrityksistauml

bull Tyoumlnantajayritysten maumlaumlrauml ei ole oleel-lisesti kasvanut Suomessa yli kymme-neen vuoteen Yksinyrittaumljien maumlaumlrauml kasvaa koko ajan

bull Yksityisen sektorin uusi tyouml syntyy pie-niin ja keskisuuriin yrityksiin Tilas-tojen mukaan vuosina 2001ndash2015 on syntynyt nettomaumlaumlraumlisesti 70 000 uutta tyoumlpaikkaa kaikki pk-sektorille

Yhauml useammalla yrittaumljaumlllauml on korkeakoulutus

bull Yrittaumljien koulutustaso paranee Suo-men Yrittaumljien jaumlsenistoumlstauml 28 prosent-tia on korkeasti koulutettuja (17 pro-senttia vuonna 2017)

bull Viimeisen viiden vuoden aikana liitty-neistauml uusista jaumlsenistauml 39 prosentilla on korkeakoulututkinto

Digitalisaatio ja kansainvaumllistyminen haastaa yrityksiauml

bull Vahvasti digitalisoituneita yrityksiauml Suomessa on noin 20ndash25 000 Naumlmauml yritykset ovat edellaumlkaumlvijoumlitauml suomalai-sessa yrityskentaumlssauml Naumlistauml noin kol-masosa tekee kasvavaa liiketoimintaa digitaalisessa toimintaympaumlristoumlssauml

bull Digitaaliset yritykset ovat muita yri-tyksiauml uusiutumiskykyisempiauml ja kas-vuhaluisempia Ne myoumls ottavat mui-ta yrityksiauml herkemmin kaumlyttoumloumln uusia teknologioita ja ovat voimakkaasti kan-sainvaumllistymishaluisia Heillauml on myoumls muita yrityksiauml positiivisempi kuva tu-levaisuudesta ja suhdanteista sekauml tauml-maumln myoumltauml enemmaumln halukkuutta pal-kata uutta henkiloumlstoumlauml

bull 23 prosentilla pk-yrityksistauml on kan-sainvaumllistauml liiketoimintaa Suomessa on siis noin 65 000 pientauml ja keskisuur-ta yritystauml jotka vievaumlt tavaroita tai pal-veluja tai harjoittavat muuten liiketoi-mintaa ulkomailla

Osaavan tyoumlvoiman puute rajoittaa kasvua

bull Helmikuussa 2017 julkaistun Pk-yri-tysbarometrin mukaan laumlhes puolella yrityksistauml osaavan tyoumlvoiman puute rajoittaa kasvua Joka kymmenes yritys ilmoittaa ettauml osaavan tyoumlvoiman saa-tavuus on yrityksen kasvun merkittaumlvin este Noin 40 prosentilla yrityksistauml se rajoittaa kasvua jossain maumlaumlrin

Yrittaumljaumlksi ryhtyminen kiinnostaa nuoria vain teoriassa

bull Nuorten asenteet yrittaumljyyttauml ja yrit-taumlmistauml kohtaan ovat positiivisemmat kuin koskaan aiemmin

bull Viisi vuotta yliopistotutkinnon suo-rittamisen jaumllkeen kolme prosenttia toimii yrittaumljaumlnauml tai tyoumlllistaumlauml itsensauml Maumlaumlrauml ei ole muuttunut olennaisesti viime vuosina

24

Laumlhteet

Askeleita kohti 2030-luvun korkeakoulutusta Akavan korkeakouluvisio Akava 2017

Education Indicators in Focus OECD 2015 httpwwwoecdorgeduskills-beyond-schoolEDIF20312028201529--ENG--Finalpdf [1192017]

Ilmavirta V 2001 (toim) Innovatiivisen toiminnan tukipalvelut yliopistoissa Projektin loppuraportti ja suositukset Publications of Otaniemi International Innovation Centre 3ndash2001 Jyvaumlskylauml

Keitauml ovat ulkomaalaisten korkeakoulujen suomalaiset tutkinto-opiskelijat Faktaa Express 3A2017 Opetushallitus 2017 httpwwwcimofiinstancedataprime_pro-duct_julkaisucimoembedscimowwwstructure163099_Faktaa_Express_3A_2017pdf [1192017]

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta -esitys Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvos to Arene ry 2016

Kosunen T Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyouml -esitys Korkeakoulu-tus ja tutkimus 2030 -visiotyoumlseminaari II 1462017 httpminedufidocu-ments14108454419410Tapio+Kosunen+1462017pdf79b5d5b2-a2d1-43c9-a7ce-4e7ec94f12f5 [1192017]

Laasonen V Ranta T amp Uitto A (2012) Julkiset yrityspalvelut alueilla Selvitys inno-vaatio- kansainvaumllistymis- ja alkavien yritysten palveluista Tyouml- ja elinkeinoministerioumln julkaisuja 452012

Maumlaumlttaumlnen N Vihriaumllauml V Kolme keinoa turvata tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus ETLA Muistio No 58 2017

Opetushallinnon tietopalvelu Vipunen httpsvipunenfifi-fi [1192017]

Oppilaitosyhteistyoumln muotoja tyoumlnantajan naumlkoumlkulmasta Opinnoista osaajaksi Paumlaumlkau-punkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Piilotettu osaaminen selvitys kansainvaumllisyyden merkityksestauml tyoumlelaumlmaumlssauml Cimo Demos Helsinki 2013

Pk-yritysbarometri kevaumlt 2017 Suomen Yrittaumljaumlt Finnvera Oyj tyouml- ja elinkeinoministe-riouml

Lehikoinen A Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisaumlkoulutuksen sekauml vapaan sivistystyoumln rakenne ja rahoitus uudistuvat -esitys Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyoumln rakenteellisen uudistuksen aluetilaisuus 7112014 httpswwwavifidocuments101912278401Anita+Lehikoinenpdf440d4a14-2a8d-4152-afce-075ab5801878 [1192017]

Lehikoinen A Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekarttatyouml -esi-tys Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyoumlseminaari II 1462017 httpminedufidocuments14108454419410Anita+Lehikoinen+1462017pdf2f20b0cb-7f56-411d-b753-bd3fd7ed6d44 [1192017]

25

Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017 Tyouml- ja elinkeinoministerioumln julkaisu-ja 252017

Suomi osaamisen kasvu-uralle Opetus- ja kulttuuriministerioumln tyoumlryhmaumlmuistioita ja sel-vityksiauml 201514

Suomen Yrittaumljaumlt Jaumlsenrekisteri 2017

Suomen virallinen tilasto (SVT) Ammattikorkeakoulukoulutus Helsinki Tilastokeskushttpwwwstatfitilakop2016akop_2016_2017-04-19_tie_001_fihtml [1192017]

Suomen virallinen tilasto (SVT) Tutkimus- ja kehittaumlmistoiminta 2014 Korkeakoulusek-torin tutkimus- ja kehittaumlmistoiminta Helsinki Tilastokeskus httpwwwstatfitiltk-ke2014tkke_2014_2015-10-29_kat_004_fihtml [1192017]

Suomen virallinen tilasto (SVT) Yliopistokoulutus 2016 Helsinki Tilastokeskus httpwwwstatfitilyop2016yop_2016_2017-05-10_tie_001_fihtml [1192017]

Tieteen tila 2016 Suomen Akatemia

Towards a future proof system for higher education and research in Finland Reports of the Ministry of Education and Culture Finland 201511

Valmiina valintoihin Ylioppilastutkinnon parempi hyoumldyntaumlminen korkeakoulujen opis-kelijavalinnoissa Opetus- ja kulttuuriministerioumln julkaisuja 201637

Valmiina valintoihin II Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun Opetus- ja kulttuu-riministerioumln julkaisuja 201725

Vihervaara Tommi Yritysyhteistyouml opetuksessa Kaumlytaumlnnoumln kaumlsikirja yliopistoille ja yri-tyksille Aalto-yliopisto 2015

Viitasaari J Paumlaumlllysaho S Ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehittaumlmis- ja innovaatio-toiminnan ympaumlristoumljen ja infrastruktuurien avoimuus Seinaumljoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2016

Veugelers R Aiginger K Breznitz D Edquist C Murray G Ottaviano G Hyytinen A Kangasharju A Ketokivi M Luukkonen T Maliranta M Maula M Okko P Rou-vinen P Sotarauta M Tanayama T Toivanen O amp Ylauml-Anttila P (2009) Evaluation of the Finnish National Innovation System ndash Full Report Helsinki Taloustieto

Yhdessauml kohti tulevaa Selvitys korkeakoulujen ja muun tyoumlelaumlmaumln yhteistyoumlstauml Sivistys-tyoumlnantajat 2016

Yliopisto 2025 Yhdessauml avoimesti uudistaen Suomen yliopistojen yhteinen vuoteen 2025 ulottuva visio Suomen yliopistot ry UNIFI 2016

Yrittaumljyyslinjaukset koulutukseen 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriouml 2017 httpmin-edufidocuments14108454363643yrittajyyslinjaukset-koulutukseen-okm-2017pdfdd81b6e7-888e-45e4-8c08-40d0d5a5277e [1192017]

Yrittaumljyyden tukemisen hyvaumlt kaumlytaumlnteet korkeakouluissa 2016 Opetus- ja kulttuuriminis-terioumln julkaisuja 201614

Suomen Yrittaumljaumlt | Mannerheimintie 76 A 00250 HELSINKI | PL 999 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimistoyrittajatfi | yrittajatfi

_GoBack




Tiede ja tutkimus ovatyliopistokoulutuksen perusta



Kohti profiloitumista ja verkostoitumista




Korkeakoulujen rahoitus-pohjaa laajennettava



Elinikaumlisen oppimisen vaumlylaumlt kuntoon


Kaikille opiskelijoille kansainvaumllistauml kokemusta

Palvelumuotoilua yritysyhteistyoumlhoumln




Digitalisaatio ja kansain-vaumllistyminen haastaa yrityksiauml



Laumlhteet

2

Osaaminen kantaa Suomea

Satavuotias Suomi on menestystarina vailla vertaa Kova tyouml yrittaumlminen ja osaaminen ovat nostaneet Suomen koumlyhyydestauml ja sotien raunioista kukoistukseen

Olemme luoneet yhden maailman parhaista koulutusjaumlrjestelmistauml jonka perusta on koko vaumlestoumln oikeus elinikaumliseen oppimiseen sekauml koulutuksen jatkuva kehittaumlminen

Vahva perusta on kantanut Suomea myoumls finanssikriisistauml alkaneen talouskriisin yli

Miten menestymme myoumls tulevaisuudes-sa Miten vahvistamme edellisten suku-polvien vahvaa perintoumlauml ja pidaumlmme Suo-men vastakin maailman huipulla

Suomen on oltava yrittaumljyysyhteiskunta Taumlssauml taumlrkeauml rooli on yrittaumljyyttauml tukeval-la koulutusjaumlrjestelmaumlllauml ja elinikaumlisellauml oppimisella

Taumlssauml hengessauml Suomen Yrittaumljaumlt on valmistellut Yrittaumljaumlmyoumlnteinen korkea-koulutus 2025 -asiakirjan Haluamme Suomeen yliopistojaumlrjestelmaumln joka tu-kee yrittaumljyyttauml eri puolilla maata yhdis-taumlauml yrittaumljyyden maailmanluokan tutki-mukseen ja osaamiseen sekauml varmistaa Suomessa toimivien yritysten menestyk-sen kovenevassa kansainvaumllisessauml kilpai-lussa

Ohjelma on osa Suomen Yrittaumljien Suomi 2025 -hanketta Tuotamme siihen esityksiauml suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi Palaamme myoumlhemmin koulutus- ja osaa-misjaumlrjestelmaumlaumln laajemmin

Yrittaumljaumlliike haluaa olla Suomea uudistava voima Naumlemme ettauml yrittaumljyys on merkittaumlvauml osa kaikkia niitauml uudistushankkeita joilla suomalaista yhteiskuntaa viedaumlaumln eteenpaumlin

Mikael Pentikaumlinen Suomen Yrittaumljien toimitusjohtaja

3

Sisaumlllys








Laumlhteet 24


4




















5



















6






















don ulkomailla






7











8


























1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

3

Sisaumlllys








Laumlhteet 24


4




















5



















6






















don ulkomailla






7











8


























1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

4




















5



















6






















don ulkomailla






7











8


























1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

5



















6






















don ulkomailla






7











8


























1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

6






















don ulkomailla






7











8


























1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

7











8


























1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

8


























1

2 3

4

56

7

13

9 10

1615

14

1719

18

8

12

24

35 36

38

37

262728

29

4041 42

39

3031

3233

3425

11

2421

22 2320

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

9












10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

10















11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

11
















12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

12






ja -tutkimukseen

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

13













14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

14













15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

15
















16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

16










17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

17





02

03

16

1

11

4

28

31

9

0

0

14

0

3

5

31

30

17

Tohtori

Lisensiaatti

Maisteri



Ylioppilastutkinto




2007 2017


18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

18










19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

19











20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

20














21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

21














22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

22







23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

23



















24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

24

Laumlhteet















25



















_GoBack
























Laumlhteet

25



















_GoBack
























Laumlhteet


_GoBack
























Laumlhteet

suomi 2025 - yrittajat.fi › sites › default › files › suomi... · 3 sisällys...

Documents