SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3

Joukkolainat

8

27

Miksi sijoittaa joukkolainoihin?

Näin valitset sopivan joukkolainan

Säästäminen on matka. Ensin on tiedettävä, miten pitkälle haluaa mennä. Sitten on valittava sopiva

matkustusväline, -tyyli ja -seura. Joukkolainat sopivat tuttuun paikkaan suuntaavalle omatoimiselle matkailijalle, joka haluaa välttyä ikäviltä yllätyksiltä ja suunnittelee siksi reittinsä hyvin valmiiksi.Voit valita turvallisen Suomen valtion ob-ligaation tai olla mukana esimerkiksi osa-kemarkkinoiden mahdollisessa nousussa sijoitusobligaation kautta.

Opas julkaistu marraskuussa 2012.

OSA 1:

JOUKKOLAINASIJOITTAMINEN

4 Mikäonjoukkolaina?

6 Minkätyyppisiäjoukkolainojaon?

9 Mitäluottoluokituskertoo?

11 Mitäriskejäjoukkolainoihinliittyy?

14Mikäonsijoitusobligaatio?

19Mitäpalkkioitaminultaperitään?

20Paljonkomaksanveroja?

OSA 2:

SIJOITUSSUUNNITELMA

22Millainensijoittajaolen?

24Joukkolainatosanasijoitussalkkua

OSA 3:

NÄIN ALOITAT

JOUKKOLAINASIJOITTAMISEN

27Joukkolainanvalitseminen

29Joukkolainatoimeksiannontekeminen

30Kaupankäyntijoukkolainoilla

32Juoksuaika?Nollakuponkilaina?

LUKUAIKA:8MIN.

LUKUAIKA:4MIN.

LUKUAIKA:4MIN.

Mikä on joukkolaina?Joukkovelkakirjalaina,lyhyemminjoukkolaina,onkorkosijoitus,joka

tarjoaatyypillisestivakaanjaperinteisentavansijoittaa.Korkosijoi­

tuksetvoidaanjakaakahteenkastiin:lyhyisiinjapitkiinkorkosijoi­

tuksiin.Rajakulkee12kuukaudenkohdalla.Ylivuodenpituisiakor­

kosijoituksiakutsutaanjoukkolainasijoituksiksi.

Joukkolainat ovat yrityksen, valtion, kunnan tai muun yhteisön

(liikkeeseenlaskijoiden)yleisöltäottamia lainoja, jotka jaetaanni­

mellisarvoltaan erisuuruisiksi joukkovelkakirjoiksi. Niiden vähim­

mäissijoitusvaihtelee1000ja50000euronvälillä.

OSA 1: Joukkolainasijoittaminen

Tämän osan luettuasi tiedät, mitä joukkolainoilla tarkoitetaan ja miten

joukkolainat eroavat toisistaan.

LUKUAIKA: 8 MIN.

4

Kun sijoitat esimerkiksi Suomen

valtion joukkolainaan, lainaat itse

asiassa rahaa valtiolle. Korvauksek­

si rahan lainaamisesta saat korkoa.

Joukkolainan korkoa kutsutaan ku­

ponkikoroksi,mikätarkoittaasamaa

kuinnimelliskorko.Korkomaksetaan

yleensäjokovuosittaintaineljännes­

vuosittainnimellispääomalle.

Joukkolainannimelliskorkovoiollakiinteätaivaihtuva.Lainankiin­

teä korko määräytyy laina­ajan mukaisesti kyseisen hetken raha­

japääomamarkkinoidenkorkotasonpohjalta.Vaihtuvakorkoelää

markkinoidenmukana.

Joukkolainoillaonyleensäeräpäivä.Niidenjuoksuaikaelilaina­aika

vaihteleemuutamastavuodestakymmeniinvuosiin.Joukkolainoja

voiostaajamyydäkeskenlaina­ajan,muttauseinsijoittajatpitävät

neeräpäiväänasti.■

Laina-aika vaihtelee muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin.

5

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen

Minkä tyyppisiä joukkolainoja on?Joukkolainaonmonensijoitussalkunperuskivi.Setarjoaayleensämah­

dollisuudenparempaantuottoonkuintalletus.Joukkolainojentuottoon

vaikuttavatmuunmuassayleinenkorkotaso,liikkeeseenlaskijanluotto­

riski,laina­aikajalainanjälkimarkkinakelpoisuus(likviditeetti).

Joukkolainojaon tarjolla lähes riskittömästäsijoituksestakorkeariski­

seensijoitukseen.Valtiokonttorinliikkeeseenlaskematjoukkolainateli

valtionobligaatiotovatmelkoturvallisiasijoituskohteita.Suomenval­

tiontuotto­obligaatiotonsuunnattuyksityissijoittajille.

Kuntien rahoitustarpeita täyttää Suomessa piensijoittajillekin tarjolla

olevakuntaobligaatio.LainantakaajanaonKuntientakauskeskusjaliik­

keeseenlaskijanaonKuntarahoitusOyj.Senkansainvälinenluottoluoki­

tusonparasmahdollinen(AAA)elisamakuinSuomenvaltiolla(tilanne

syksyllä2012).

Valtionobligaatiotjakuntaobligaatiotovatkiinteäkorkoisiaobligaatioi­

ta,joillekorkoamaksetaankerranvuodessa.Pääomamaksetaantakai­

sinlainanerääntyessä.

Yrityslainoihinliittyypääsääntöisestivaltiolainojakorkeampiriski.Niihin

sijoitettaessaonluottoluokituksellahyvinkeskeinenmerkitys.Yrityslai­

6

nojenhinnoittelussaelinimelliskoronmääräytymisessäriskilisäontär­

keäasia.Sillätarkoitetaanmarginaalia,jonkalainanottajajoutuumak­

samaanverrattunariskittömäksikatsottuunkorkosijoitukseen(yleensä

kolmenkuukaudenrahamarkkinakoronpäälle).

Yrityksenmaksamaankorkoonvaikuttavatmm.yrityksentulos­jatase­

kunto,mainevelallisena,yleinentaloudellinenepävarmuus,yhtiönkoko

jamuunrahoituksensaatavuus.

Koskajoukkolainoillaeiyleensäolevakuutta,onlainanomistajakon­

kurssitilanteessaheikommassaasemassakuinvakuudenhaltijat.Vasti­

neeksivaltiolainojakorkeammastariskistäsijoittajasaayrityslainoista

korkeammantuoton.■

KORKOSIJOITUSTEN TUOTTO-OLETUS JA RISKI

7

Joukkolainasijoittamisen edut

. Vakaata kassavirtaa joukkolainojen kupongeis-ta. Korko on tiedossa sijoitus hetkellä.

. Helposti muutettavissa rahaksi. Lainan voi yleensä halutessa myydä kesken laina-ajan, jol-loin hinta määräytyy markkinoiden mukaan.

. Valittavana eri pituisia lainoja. Laina-aika on tiedossa sijoitushetkellä.

. Valittavana erilaisiin riskiprofiileihin ja sijoitus-aikoihin sopivia vaihtoehtoja. Aina turvallisista valtion lainoista korkeariskisiin yrityslainoihin. Tuotto-oletus on yleensä parempi kuin talletuk-sella.

8

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen

Mitä luottoluokitus kertoo?Lainanottajan luottoluokitusvaikut­

taa hyvin olennaisesti joukkolaino­

jenhintaanelikorkoon.Tämäpätee

niinvaltioidenkuinyritystenkin liik­

keeseenlaskemiin joukkolainoihin.

Lainantarvitsijat pyrkivät saamaan

mahdollisimman korkean luokituk­

sen,jottalainankustannuselikorko

jäisimahdollisimmanmatalaksi.

Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen tai yksittäisen

velan luottoriskistä. Luottoluokituksella arvioidaan velallisen, esi­

merkiksivaltioiden,kuntientaiyritysten,kykyäselviytyätaloudel­

lisistavelvoitteistaan.Luottoluokittajienarviotvoivatvaihdellatoi­

sistaan,muttaovatyleensäsamansuuntaisia.

Julkinenluottoluokituspalveleeyleensävelallisentaivelkakirjojen

liikkeeseenlaskijoidentarpeitahelpottamallavelkakirjojenvertailu­

kelpoisuuttasekätarjoamallaluottokelpoisuudenseurannanlaajal­

lesijoittavalleyleisölle.Tästäsyystäsuuretlainanottajat,esimerkik­

siSuomenvaltio,hakevatluokituksenusealtataholta. A

Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen luottoriskistä.

9

Yrityslainatjaotellaankahteeneriluokkaanniidenluottoluokituksen

mukaan:vakavaraisiinyrityslainoihin(InvestmentGrade)jakorkea­

riskisiinyrityslainoihin(HighYield).■

Standard & Poor’s

Moody’s Investors Service

AAA Aaa Korkein luokitus

AA Aa Erittäin hyvä

A A Ylempi keskitaso

BBB Baa Alempi keskitaso

BB Ba Spekulatiivinen

B, CCC, CC B, Caa Erittäin spekulatiivinen

D C, Ca Maksu laiminlyöty tai maksuhäiriö erittäin todennäköinen

LUOTTOLUOKITTELU

KansainvälisetluottoluokittajatStandard&Poor’sjaMoody’sInvestorsService

esittävät yrityslainojen luottoluokituksia seitsemän luokitustason asteikolla.

Korkeinluokitus(AAA)edustaaerittäinhyvääluottokelpoisuuttajamatalim­

mat(DjaC,Ca)hyvinsuurtamaksuhäiriöriskiätaimaksuhäiriötä.

10

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen

Mitä riskejä joukko-lainoihin liittyy?Erikorkosijoitustenriskitvaihtelevatvarsinpaljon.Suurinriskion

epävarmuuslainantakaisinmaksustaeliluottoriskistä.Josliikkee­

seenlaskija ei pysty suoriutumaan taloudellisista velvoitteistaan,

myös lainankorot taipääomavoivat jäädämaksamatta.Joukko­

lainasijoitustavalittaessatulisikiinnittäähuomiota,kukaonlainan

liikkeeseenlaskija, onko lainalla takaus ja millainen on sijoituksen

asemayhtiönselvitys­taikonkurssitilanteessa.Mitäkorkeammaksi

luottoriskiarvioidaan,sitäkorkeampaakorkoaluotonottajajoutuu

maksamaan.Sijoittajienvaatimariskilisävoivaihdellalainojenjuok­

suaikanamarkkinaolosuhteidenjaliikkeeseenlaskijakohtaistenteki­

jöidenvaikutuksesta.

Korkoriski voi olla hankala hahmottaa. Miksi joukkolaina tuottaa

tappiotakorkojennoustessa?Korkotasonlaskunostaajoukkolainan

hintaa, korkotason nousu puolestaan laskee sitä. Jos markkinoil­

taonmahdollistasaadavastaavanriskitasonjoukkolainaaparem­

mallakorolla,onmatalammankorkotasonjoukkolainanjoustettava

alaspäinollakseenhoukutteleva.

Mitä kauempana tulevaisuudessa erääntyvä korkosijoitus on ky­

seessä, sitä kovemmin korkotason muutokset tuntuvat. Muutok­

sistaei tarvitsevälittää, jospitääsijoituksenseneräpäiväänasti. A

11

Korkojen nousu on siis huono asia velkakirjan omistajalle, mutta

hyväasiauuttasijoitustatekevälle:hänsaarahansasijoitettuapa­

remmallakorolla.

Korkosijoituksen arvoon vaikuttavat mm. inflaatio ja sen odotuk­

set.Josinflaatio­odotuksetkasvavat,sijoittajathaluavatkorkeam­

paatuottoakorkosijoitukselleen.Inflaatiopaineidenhelpottaminen

merkitsee usein korkotason laskua eli korkosijoitusten arvonnou­

sua.Myössijoittajienhalusiirtäävarojaosakesijoituksistamatala­

riskisempiinkohteisiinluokysyntääkorkopapereihin,mikäpuoles­

taanlaskeekorkoja.

KORKOTASO JA JOUKKOLAINOJEN ARVOT

Korot ja joukkolainojen arvot

liikkuvatvastakkaisiinsuuntiin.

Lisäksimitäpidempilauta(eli

laina­aika)niinsitäsuurempia

liikkeet joukkolainan arvossa

kunkorotmuuttuvat.

1: Korkotaso

2:Lainanjuoksuaikaelimaturiteetti

3:Joukkolainanarvo

010

2030

12

Likviditeettiriskitarkoittaa,kuinkanopeastijahintatasoonvaikut­

tamattasijoitusonmuutettavissa rahaksi.Mitä likvidimpi sijoitus,

sitä nopeammin ja helpommin se on muutettavissa rahaksi. Jos

kyse on epälikvidistä sijoituksesta, voi rahaksi muuttaminen kes­

tääpidempään, ja toisaalta joukkovelkakirjalainastasaatavahinta

voiollatästäsyystähuonompi.Arvopaperimarkkinoillalikviditeetti

onhyvä,jossuuriakinkauppojavoitehdäilmanmerkittäviävaiku­

tuksiahintatasoon.Tämäkoskeekorkosijoittajaa,kunhänhaluaa

päästäsijoituksestaaneroonkeskensenjuoksuajan.

Valuuttakurssiriskisisältyyvieraanvaluutanmääräisiinkorkosijoi­

tuksiin.Valuuttakurssienmuutoksetvoivatparantaataiheikentää

tuottoa.■

PALJONKO JOUKKOLAINAN HINTA MUUTTUU,

JOS KOROT LASKEVAT PROSENTTIYKSIKÖN?

Korkoriskiämitataanduraatiolla.Mitäkorkeampiduraatio,sitäkorkeampion

korkoriskieliherkkyyskorkotasonmuutoksille.Duraatioilmoitetaanvuosissa.

Seeroaajoukkolainanmaturiteetistasiten,ettämaturiteettionlainanjuoksu­

aikaeliaikalainanerääntymiseen.Siinäeikassavirtoja,siiskoronmaksujaja

pääomantakaisinmaksua,olemukana.Duraationvoitulkitaseuraavasti:jos

korkotasolaskeeprosenttiyksikön,nouseejoukkolainanarvoduraationver­

ranprosenteissa.

Juoksuaika Duraatio Lähtökurssi Hintamuutos Loppuhinta

3 kk 0,35 1 000 + 0,35 % 1 003,50

10 v 8,25 1 000 + 8,25 % 1 082,50

30 v 17,5 1 000 + 17,50 % 1 175,50

13

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen

Mikä on sijoitusobligaatio?

Sijoitusobligaatioonjoukkolaina,joka

koostuu korkosijoituksesta ja siihen

liitetystä tuotto­osasta (yleensä op­

tiosta). Tämän takia sitä kutsutaan

struktuuriksi,koskakaksitaiuseam­

pi sijoitustuotetta on liitetty yhteen

janiistäyhdessäsaadaanaikaanha­

lutunlainen paketti. Sijoitusobligaa­

tiossakorkosijoitus tuovakauden ja

yleensämyösnimellispääomaturvan.

Tuotto­osan tarkoituksenaon tehdä

sijoituksentuotto.

Sijoitusobligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä

mielenkiintoisillemarkkinoille.Sijoitusobligaatiotovatmääräaikai­

sia,yleensäkolme­viisivuotisiatuotteita.Laina­ajanpäättyessäliik­

keeseenlaskija maksaa eräpäivänä takaisin nimellispääoman sekä

mahdollisen tuoton. Mikäli sijoittaja haluaa myydä lainan ennen

eräpäivää, myynti tapahtuu sen hetkiseen markkinahintaan, joka

voiollaenemmäntaivähemmänkuinsijoittajanlainastamaksama

määrä.

Sijoitusobligaatio koostuu korko-

sijoituksesta ja siihen liitetystä

tuotto-osasta.

14

A

Myösnimellispääomaturvattuihinsijoituksiinkuuluuriskipääoman

menettämisestä, jos lainan liikkeeseenlaskijaeipystymaksamaan

lainaatakaisin.Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen javakava­

raisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Sijoittajan on huomioitava,

ettätuotteenmyyjäeiainaolesenliikkeeseenlaskija.

Tuotto-osan kohde-etuuselituotonlähdeontyypillisimmilläänjo­

kinosake­taihyödykeindeksi.Muttaniidenkohteenavoiollalähes

mitä tahansa, esimerkiksi kullan hinta. Sijoitusobligaation tuotto

riippuukohde­etuudenkehityksestä,muttasijoittajaeivälttämättä

saasentuottoasellaisenaan,vaanyleensävähemmän.

Tuottokerroin eli osallistumisaste kertoo sijoittajalle, kuinka suu­

renosuudenhänsaakohde­etuudennousustalasketustasijoitus­

obligaationtuotosta.Tuottokerroin80tarkoittaa,ettäsijoittajasaa

SIJOITUSOBLIGAATION VALINTAKRITEERIT

Sijoittajanpitääennensijoituspäätöstälainaanselvittää:

1. liikkeeseenlaskijariskielionkopelkoapääomanmenettämisestä

2. kuinkasijoitusobligaationtuottomuodostuu

a. kohde­etuuselimihintuottoonsidottu

b. tuottokerroineliosallistumisaste

c. tuotonlaskentatapaelikuinkaesimerkiksikeskiarvolaskentaakäytetään

d. muutmahdollisettuottoonvaikuttavattekijät

3. kulut

15

OLETKO MALTILLINEN VAI TUOTTOHAKUINEN SIJOITTAJA?

Liikkeeseenlaskijattarjoavatuseinsijoittajillesamallakertaasijoitusobligaa­

tiostasekämaltillistaettätuottohakuistaversiota.Tuottokerroinvoiolla

esimerkiksimaltillisessaversiossa80jatuottohakuisessaversiossa150.Tuot­

tohakuisessaversiossatuottomahdollisuusonkorkeampi,muttariskinotta­

minenjohtaamyösrajoitetumpaanpääomaturvaan.

Useinkorkeampituottokerrointoteutetaansiten,ettäsijoittajamaksaalainas­

takurssin110elikymmenenprosenttiamaltillistaversiotaenemmän.Tällöin

sijoittajallevoitullatappiota:jossijoittajaostaatuotteenhintaan110(nimel­

lisarvo100),hänsaaeräpäivänätakaisinvain100,jostuoteeioletuottanut

mitään.

80 prosenttia lainan ehtojen mukaan lasketusta indeksin tai muun

kohde­etuuden arvonnoususta. Mitä korkeampi tuottokerroin, sitä

houkuttelevampi sijoitusobligaatio on. Markkina­ ja kilpailutilanne,

esimerkiksikorkotaso,vaikuttavatsentuottokertoimeen.

Sijoitusobligaatioidentuottoalaskettaessakäytetäänkohde­etuuden

päättymisarvon määrittelyssä usein keskiarvoistusta. Se on lasken­

tamenetelmä,jossakohde­etuudenpäättymisarvolasketaanesimer­

kiksi lainan juoksuajankuudenviimeisenkuukaudenhavainnoista ja

lasketaan niistä keskiarvo. Sillä halutaan pienentää sijoituksen ajoi­

tukseenliittyvääriskiä.

Keskiarvoistushyödyttääsijoittajaa, joskohde­etuudenarvo laskee

laina­ajan loppuvaiheessa. Keskiarvoistuksessa käytetty aikaväli ei

saaollaliianpitkä,jottaseeisyösijoittajantuotonmahdollisuuksia.■

16

PÄÄOMATURVATUN SIJOITUSOBLIGAATION RAKENNE

Alussa turvaavaan osaan sijoitettava pääoma mitoitetaan vallitsevan korko­

tasonjatuotteensijoitusajanmukaan.Eräpäiväänmennessäturvaavanosan

arvokasvaapääomaturvantasolle.

Sijoitettavanalkupääomanjaturvaavanosanerotussijoitetaantuotto­osaan.

Tuotto­osanarvoeräpäivänäriippuukohdemarkkinankehityksestäjatuotteen

ehdoista.Tuotto­osanarvoeivoiollanegatiivinen.

Liikkeeseenlaskijaonsitoutunutmaksamaaneräpäivänänimellispääomanta­

kaisin.Sijoitettuunnimellispääomaanliittyysitenliikkeeseenlaskijariski.Serea­

lisoituisisiinätapauksessa,josliikkeeseenlaskijajoutuisilaina­aikanamaksuky­

vyttömäksi.

17

Sijoitusobligaation edut

. Sijoitusobligaatio tarjoaa suojaa pääomalle. Liikkeeseenlaskija lupautuu maksamaan lainan nimellispääoman takaisin laina-ajan päätyttyä riippumatta kohde-etuuden arvonkehityksestä.

. Sijoitusobligaatio on pääsylippu markkinoiden arvonnoususta nauttimiseen. Sijoittaja hyötyy kohde-etuuden arvon mahdollisesta suotuisas-ta kehityksestä.

. Kaukaisemmat kohteet ulottuvilla. Sijoitusob-ligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä mielenkiintoisille markkinoille.

. Vaivattomuus. Sijoitusobligaatioon sijoittami-nen ei vaadi markkinoiden aktiivista seurantaa ja on kustannuksiltaan kilpailukykyinen säästä-mistuote.

18

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen

Mitä palkkioita minulta peritään?Joukkolainakaupoissaperitäänkauppakohtaisetpalkkiot.Palkkiot

voivatvaihdella riippuenmm.arvopaperista jakauppasummasta.

Palkkiotkannattaatarkistaapankinasiantuntijaltaennenlainanos­

toa.

Sijoitusobligaatioista sijoittajalta peritään Danske Bankissa mer­

kintäpalkkio ja strukturointikustannus. Danske Bankin myymissä

julkisissasijoitusobligaatioissamerkintäpalkkioonyksiprosenttija

vuotuinenstrukturointikustannussamaaluokkaa.Strukturointikus­

tannuksellamaksetaantuotteenkehittämiseen,myyntiin,selvittä­

miseen,säilytykseenjajälkimarkkinapalveluunliittyvätkustannuk­

set.Sitävoisikinverratarahastojenhallinnointipalkkioontältäosin.

Strukturointikustannuseikuitenkaanvaikutatakaisinmaksettavaan

nimellispääomaanvaansisältyytuotteenrakenteeseen.

DanskeBankinliikkeeseenlaskemiensijoitusobligaatioidensäilytyk­

sestäeiperitämaksujaDanskeBankissa.Joukkolainojenkustannuk­

set voivat vaihdella lainaerittäin. Ne ilmoitetaan kunkin lainan eh­

doissa,markkinointimateriaaleissajahinnastossa.■

19

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen

Paljonko maksan veroja?Kotimaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoi­

tusobligaatioiden tuotot (indeksihyvitykset) ovat pääsääntöises­

ti korkotulon lähdeveron alaisia korkoja. Lähdevero on lopullinen

vero. Koron maksaja perii lähdeveron samalla, kun korko makse­

taansaajalle.Korkotulonlähdeveroon30prosenttia.Lähdeveron

alaisistakorkotuloistaeivoivähentää lainkaan tulonhankkimises­

taaiheutuneitataimuitamenoja.Lähdeveronalaisiakorkotulojaei

luetapääomatuloiksieikäniitäilmoitetaveroilmoituksessa.

Ulkomaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoi­

tusobligaatioiden tuotot ovat yleensä pääomatuloveron alaisia

korkoja. Pääomatuloveron määrä on 30 prosenttia. Siltä osin kuin

verotettavatpääomatulotylittävätverovuonna50000euroa,pää­

omatuloveronmääräon32prosenttia.Pääomatulotilmoitetaanve­

roilmoituksessajaniistävoivähentääverovähennyskelpoisiamenoja.

Joukkolainan jälkimarkkinakaupanyhteydessämyyjällemaksetta­

vakertynytkorko(jälkimarkkinahyvitys)onainaveronalaistapää­

omatuloaeikälähdeveronalaistakorkoa.Jälkimarkkinahyvityksen

maksajalle eli joukkolainan ostajalle jälkimarkkinahyvitys on puo­

lestaan pääomatuloverotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankki­

mismeno.

20

Lähdeveronalaisestajoukkolainasta

saatavaan korkotuloon tai tällaisen

joukkolainanluovutuksenyhteydes­

sä saatavaan jälkimarkkinahyvityk­

seenkohdistuvanlainankoroteivät

oleverovähennyskelpoisia.

Korkotulon ja jälkimarkkinahyvityk­

senlisäksitaisijaansijoittajallevoimyössyntyäluovutusvoittoatai

­tappiota,kunjoukkolainaluovutetaanenneneräpäivää.Luovutus­

voittoatai­tappiotavoisyntyämyöspidettäessäjoukkolainaerä­

päiväänasti,jossenmerkintä­taijälkimarkkinahintapalkkioineen

ja kuluineen on ollut pienempi tai suurempi kuin lainan eräänty­

essätakaisinmaksettavapääoma.Luovutusvoittoonveronalaista

pääomatuloa. Luovutustappion voi vähentää ainoastaan muista

omaisuudenluovutuksistasaaduistaveronalaisistavoitoistatappi­

onsyntymisvuodentaisitäseuraavienviidenvuodenverotuksissa.

Pienet luovutusvoitotovattietyinedellytyksinverovapaita japie­

netluovutustappiotvähennyskelvottomia.

Nollakuponkilainoista saatava tuotto (merkintä­ ja takaisinmak­

suhinnan erotus) on pääomatuloveron alaista korkotuloa liikkee­

seenlaskijankotimaastariippumatta.Nollakuponkilainoistasaattaa

syntyämyösluovutusvoittoatai­tappiota,josnollakuponkilainaon

hankittutaimyydäänjälkimarkkinoilla.■

Sijoittajalle voi myös syntyä luovutus-voittoa tai tappiota.

EdelläolevattiedotkoskevatSuomessaasuvialuonnollisiahenkilöitäjaperustuvat15.2.2012

voimassaolevaanverolainsäädäntöön.

21

Millainen sijoittaja olen?

OSA 2: Sijoitussuunnitelma

Matka alkaa matkasuunnitelmasta ja sijoittaminen sijoitussuunni­

telmasta.Päämäärätietoisuus japitkäjänteisyysyhdistävät jokais­

ta järkevääsijoittajaa.Sijoituksiaonhyvätarkistaaaikaajoin,eri­

tyisesti, jos sijoittamiseen liittyvät tavoitteesi tai elämäntilanteesi

muuttuvat.Ainaeivoitehdämaailmanympärysmatkaa,vaikkamieli

tekisi.

Voithahmottaaomantilanteesijatulevaisuudenmahdollisuudetyh­

dessäDanskeBankinsijoitusneuvojankanssa.Asiantuntijammeaut­

tavatsinuaymmärtämään,millainensäästäjätaisijoittajasinäolet.

Tämän osan luettuasi tiedät, mitä sijoitussuunnitelmassa

pitää ottaa huomioon.

LUKUAIKA: 4 MIN.

22

Tavoitteet,oletettusijoitusaikajariskinsietokykyovatkeskeisiäte­

kijöitä omaa sijoituskuvaa kartoitettaessa. Kun tunnemme henki­

lökohtaisentilanteesi,niintaloudellistenkuinmuidenkintärkeiden

asioidenosalta,voimmetarjotajuurisinullesopivatsijoitusratkai­

sut.

Sijoitusprofiilisitulisiohjatavarallisuutesijakamistakorko­jaosake­

sijoituksiinsijoitusajanmukaan.Omasäästötavoitteesija­aikaovat

kuitenkintärkeimmätvalintaanvaikuttavattekijät.Allaonkuvattu

kolmeerilaistasijoitusprofiilia.■

MIKÄ SIJOITUSPROFIILI KUVAA SINUA PARHAITEN?

A

TURVAAJA

Keskityt sijoittajana varo­

jesi pitkäaikaiseen huoleh­

timiseen ja turvaamiseen.

Olet valmis hyväksymään

tuoton tavoitteluun liitty­

vän matalan arvonvaihte­

lunjatappionriskin.

ARVONKASVATTAJA

Sijoittajana kasvatat varo­

jasi hallitusti. Olet valmis

hyväksymään tuoton ta­

voitteluun liittyvän koh­

talaisen arvonvaihtelun ja

tappionriskin.

TUOTTOHAKUINEN

Tavoittelet sijoituksillesi

nopeaa arvonnousua. Olet

valmis hyväksymään kor­

kean tuoton tavoitteluun

liittyvän voimakkaan ar­

vonvaihtelunjasuurentap­

pionriskin.

B C

23

Osa 2: Sijoitussuunnitelma

Joukkolainat osana sijoitussalkkua

Korkosijoitukset ovat vähäisemmän

riskinsä vuoksi usein keskeinen osa

sijoitussalkkua.Joukkolainojentuot­

to on yleensä pankkitilien tuottoa

korkeampi ja riski osakesijoituksia

pienempi. Vuotuinen koronmaksu

antaavakaatakassavirtaa.

Joukkolainojenavullasalkunhajauttaminenonhelppoajatehokas­

ta.Jossijoittajaomistaapelkästäänosakkeita,tuovatjoukkolainat

salkkuun vakautta ja parantavat tuotto/riski­suhdetta. Joukkolai­

nojenkorrelaatioosakkeisiinonuseinnegatiivinen.Tämätarkoittaa

sitä,ettäosakkeidenlaskiessajoukkolainojentuottoonuseinposi­

tiivinen.Vuodesta1990lähtienjoukkolainojentuottoonollutaina

hyväsilloin,kunosakemarkkinoillaovatolleethuonotajat.

Osakkeetsopivatpitkäaikaiseensijoittamiseen,mutta jossijoitta­

jantavoiteonlähempänä,tarjoaajoukkolainauseinosakkeitavar­

memmantuotonjamahdollisestimyöspääomaonturvassa.

Joukkolainoihinsijoittamallaonmahdollistarakentaahyvinerityyp­

pisiäsijoitussalkkuja.Sijoitusprofiilisiauttaamyösjoukkolainasalkun

Vuotuinen koron-maksu antaa vakaata

kassavirtaa.

24

Ylläolevankuvan tarkoituksenaonhavainnollistaa sijoittamiseen liittyvää

riskinjatuotonvaihtelua.Kuvaonsuuntaa­antava,eikäseoletaekuhunkin

rahoitusvälinetyyppiinliittyvästäriskistätaituotosta.

kokoamisessa. Turvaaja sijoittaa suuren osan korkosijoituksistaan

valtionlainoihin.Arvonkasvattajaottaasalkkuunmukaanmatalaris­

kisiäyrityslainoja.Tuottohakuinensijoittaakorkeariskisiinyrityslai­

noihinsekäkehittyvienmaidenkorkorahastoihin.Huolellisestivali­

tutsijoitusobligaatiotsopivatjokaiseensijoitusprofiiliin.■

JOUKKOLAINOJEN TUOTTO JA RISKI

25

Sijoitussuunnitelmaan kirjattavia asioita

. Mistä varallisuuteni ja tuloni koostuvat?

. Mitkä ovat tavoitteeni ja päämääräni sijoittamisessa?

. Miten pitkäksi aikaa voin sijoittaa?

. Minkälaista tuottoa olen tavoittelemassa ja kuinka paljon olen valmis hyväksymään arvon-vaihtelua?

. Mikä on oma sijoitusosaamiseni? Miten haluan sijoitukseni hoidettavan?

26

Joukkolainan valitseminen

OSA 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen

Kun olet tehnyt sijoitussuunnitelman, voit aloittaa sinulle sopivi­

enkorkosijoitustentekemisen.Sinuntäytyypäättää,kuinkapaljon

korko­jaliikkeeseenlaskijariskiähaluatottaa.Joshaluattyytyäma­

talaantuottoonjapidätsijoituksenturvallisuudesta,kannattaatäl­

löinvalitavaltionjoukkolaina.Hiemantuottohakuisempivoivalita

sopivanratkaisunsijoitusobligaatioistataiyrityslainoista.

Joukkolainanvalintaanvaikuttavatsijoitusaika,lainanriskitaso(liik­

keeseenlaskija)jakuponkikorko.

Tämän osan luettuasi tiedät, miten valitset joukkolainan ja kuinka teet

toimeksiannon.

LUKUAIKA: 4 MIN.

A

27

Yrityslainoihin ja erityisesti kehittyvien maiden korkoihin sijoitet­

taessapiensijoittajankannattaaharkitarahastonkäyttämistä.Kor­

korahastojenetuon,että jopienilläkinsummillaonmahdollisuus

tehdä useita eri korkokohteita sisältävä sijoitus, ja näin parantaa

tuottoajahajauttaariskiä.Rahastohoitaaesimerkiksivaluuttakau­

pat.Sijoittajankannattaaottaaselvää,kuinkaeuroalueenulkopuo­

lellesijoittavarahastoottaavaluuttakurssiriskinhuomioon.■

NÄMÄ RAHASTOT SIJOITTAVAT KORKEARISKISIIN JOUKKOLAINOIHIN

Erikoissijoitusrahasto Danske Invest High Yieldonsuunnattusijoittajalle,joka

kaipaatuottavaa,ammattitaitoisestihoidettuajahyvinhajautettuasijoitusrat­

kaisuapääosinYhdysvaltainhighyield­joukkolainamarkkinoilta.Heikomman

luottoluokituksenhighyield­lainattarjoavatsijoittajalleenmahdollisuuden

tavoitellakorkeampaatuottoakuinparemmanluottoluokitukseninvestment

grade­lainat.

Rahastonsijoituksissakäytetääntäysimääräistävaluuttakurssisuojausta.

Yhdysvaltainkorkomarkkinoidenyleinenkehitysheijastuurahastonarvoon.

Suositeltavasijoitusaikarahastoononylikolmevuotta.

Erikoissijoitusrahasto Danske Invest Emerging Markets Debtonsuunnattu

sijoittajalle,jokakaipaatuottavaa,ammattitaitoisestihoidettuajahyvinha­

jautettuasijoitusratkaisuamaailmanlaajuisiltakehittyviltäjoukkolainamarkki­

noilta.

Rahastonsijoituksissakäytetääntäysimääräistävaluuttakurssisuojausta.Maa­

ilmanlaajuistenkorkomarkkinoidenyleinenkehitysheijastuurahastonarvoon.

Suositeltavasijoitusaikarahastoononylikolmevuotta.

28

Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen

Joukkolainatoimeksi-annon tekeminenJoukkolainoja jasijoitusobligaatioitavoitostaa jamyydäitsellesi

parhaitensopivallatavalla.Toimeksiannonvoittehdämissätahan­

saDanskeBankinkonttorissataisoittamallaSijoituslinjaamme nu-

meroon 0200 2000 (ma-pe 8-18, pvm/mpm),kunkäytössäsion

DanskeBankinpankkitunnukset.

Joukkolainojen säilytystä varten tarvitset arvo­osuustilin. Mikäli

sinulla ei entuudestaan ole arvo­osuustiliä, avaamme sen sinulle

merkinnänyhteydessä.

Joukkolainasijoituksesi kehitystä voit seurata Verkkopankissa,

TabletpankissasekäMobiilipankissa.

Josoletyksityispankinasiakas,otathanyhteyttäyksityispankkiirii­

si.■

29

Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen

Kaupankäynti joukkolainoillaKaupankäynti joukkolainoillapoikkeaaesimerkiksiosakkeilla käy­

tävästä kaupasta olennaisesti. Vaikka joukkolainat ovat usein lis­

tattupörssiin,kaupankäyntiniilläonvähäistäjahintamuodostuu

kauppakohtaisesti.Joukkolainanhintamääräytyyostajanjamyyjän

välillämarkkinatilanteenmukaisesti.

Joukkolainoilleontyypillistä,ettäniidenosto­jamyyntihinnatvoi­

vatpoiketamerkittävästitoisistaan.Näinonerityisestisilloin,kun

joukkolainallakäydäänvähänkauppaa ja/tai joukkolainan liikkee­

seenlaskettu määrä on euroissa mitattuna pieni ja/tai joukkolai­

nanliikkeeseenlaskijallaeioleluottoluokitusta.Myösmarkkinoiden

yleistilannevaikuttaasuurestijoukkolainojenosto­jamyyntihinnan

väliseeneroon.

DanskeBankinverkkopankissanäkyvä joukkolainanhintaonviit­

teellinen ostohinta, jota ei tule pitää suorana kaupankäyntihinta­

na.ViimeisimmänhinnanvoittarkistaalähimmästäDanskeBankin

konttoristataisoittamallaSijoituslinjaan02002000(ma­pe8­18,

pvm/mpm).

30

Joukkolainanostonyhteydessäilmoitetaanuseinjoukkolainantuot­

toeräpäivään(englanniksiYTM=yieldtomaturity).Ostohetkellä

ilmoitettutuottotasototeutuu,josjoukkolainapidetääneräpäivään

saakkajasiitäsaadutkuponkikorotsijoitetaanvastaavallatuotolla

uudelleen.Tässäeiolehuomioituverojenvaikutustajaoletuksena

on,että joukkolainan liikkeeseenlaskijaan liittyvä luottoriskiei to­

teudulaina­aikana.■

HYÖDYLLISTÄ TIETOA – WWW.JOUKKOLAINAT.FI

DanskeBankinjoukkolainat.fi­sivuiltalöydättietoaDanskeBankintarjoa­

mistajoukkolainoistajasijoitusobligaatioista.Sivuillavoittutustuamyynnissä

oleviinuusiintuotteisiin,tarkastellajoliikkeeseenlaskettujentuotteidenarvo­

jajakehitystäsekäoppialisääjoukkolainoistajasijoitusobligaatioista.

Löydätsivustoltamyössijoitusobligaatioidenjälkimarkkinahintojasekävii­

koittaisiaraporttejakunkinlainankehityksestä.

31

Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen

Juoksuaika? Nollakuponkilaina?Duraatioonjoukkolainantairahasto­osuudentuotto­jahintariskin

mittari,jokakertoomissäajassakeskimäärinpääomajakorotmak­

setaan sijoittajalle. Semittaamyösvelkakirjanhinnanherkkyyttä

korkomuutoksiin.

Efektiivinen tuotto on sijoitusobligaatiolle maksettava todellinen

tuotto.Lainansijoitusajaltasaatavaefektiivinentuottoselviääta­

kaisinmaksupäivänä,jaseriippuuemissiokurssistajamahdollisesta

takaisinmaksupäivänämaksettavastaindeksihyvityksestä.

Emissiotarkoittaaarvopaperin,kutenjoukkolainantaisijoitusobli­

gaationliikkeeseenlaskua.

Emissiokurssillaelimerkintäkurssillataastarkoitetaanjoukkolainan

liikkeeseenlaskukurssia,jokavoipoiketanimelliskurssistaelisadas­

ta.Joskurssionalle 100, lainastamaksetaanvähemmänkuinni­

mellisarvonverran.

Joukkolainaohjelma on useiden joukkolainojen peräkkäinen liik­

keeseenlasku.Ohjelmassa liikkeeseenlaskija tekeevainyhdenpe­

rusesitteensekäjulkaiseelisäksilainakohtaisetehdot.

32

A

Joukkolainan laina- eli juoksuaika,jonkakuluessalainamaksetaan

takaisin.Myösmaturiteettitarkoittaasamaaasiaa.

Jälkimarkkinahyvityksellätarkoitetaanjoukkovelkakirjanluovutuk­

senyhteydessäsaatuataimaksettua, joukkovelkakirjan luovutus­

taedeltäneenkoronmaksupäivänjaluovutuspäivänväliseltäajalta

kertynyttäkorkoavastaavaahyvitystä.

Kuponkikorko on joukkolainan nimelliskorko, joka maksetaan lai­

naansijoittaneelle.Sijoittajansaamakorkotuottoriippuulainanhin­

nastajaonnimelliskoronsuuruinen,joslainanarvoon100prosent­

tiaelinimellisarvo.

Likviditeetillätarkoitetaansitä,kuinkanopeastijahelpostisijoitus

onmuutettavissarahaksi.

Liikkeeseenlaskijaonyritys,valtio,kuntataimuujulkisyhteisö,jolla

onoikeuslaskealiikkeeseenarvopapereita.

Liikkeeseenlaskijariskillä tarkoitetaan riskiä liikkeeseenlaskijan

maksukyvystäelisiitä,ettäliikkeeseenlaskijaeikykenevastaamaan

maksuvelvoitteistaan.Josliikkeeseenlaskijaeikykenemaksamaan

lainanpääomaataimahdollistatuottoa,sijoittajavoimenettääsi­

joittamansapääomanjamahdollisentuotonosittaintaikokonaan.

Merkinnällä tarkoitetaan joukkolainan (myös sijoitusobligaation)

ostamistaliikkeeseenlaskunyhteydessä.

33

Nimellisarvolla tarkoitetaan lainapääomaa, jokamaksetaan takai­

sin joukkolainanhaltijalleeräpäivänä.Nimellisarvonmukaanmää­

räytyykuponkikorko.

Nollakuponkilainaonlaina, jolleei laina­aikanamaksetakuponki­

korkoavaankertyneettuototmaksetaankerrallalainanerääntyes­

sä.Tuottomuodostuumerkintä­jatakaisinmaksuhinnan(nimellis­

arvon)erotuksesta.

Pääomaturvaonuseinsijoitusobligaatioihinsisältyväominaisuus,

jonkamukaansijoittajanpääomaturvataan,vaikka lainankohde­

etuusolisi laina­aikana laskenut.Pääomaturvakoskeevainnimel­

listäpääomaa jaonvoimassavain sijoitusobligaationeräpäivänä

eikäkatamahdollistaylikurssiataimerkintäpalkkiota.Sijoittajanon

kuitenkinonotettavahuomioonliikkeeseenlaskijariski.Josliikkee­

seenlaskijaeikykenemaksamaanlainanpääomaataimahdollista

tuottoa,sijoittajavoimenettääsijoittamansapääomanjamahdolli­

sentuotonosittaintaikokonaan.

Volatiliteetti (arvonvaihtelu) on kohde­etuuden taipumus kurssi­

vaihteluihin. Mitä suurempi volatiliteetti on, sitä suuremmat ovat

kurssimuutoksetylöstaialas.■

34

OTA YHTEYTTÄ

Jos sinulla on kysyttävää, voit aina soittaa

DanskeBankinSijoituslinjaan puh. 0200 2000

(ma-pe 8-18, pvm/mpm).Tavoitatmeidäthel­

postijanopeastimyösverkkopankissa.

SIJOITUKSESI SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN

DanskeBankinMobiilipankillavoithoitaaiPhone­

ja Android­puhelimellasi päivittäisten raha­

asioidenlisäksimyössijoituksiasi.Voitkätevästi

tehdä osake­ ja rahastotoimeksiantoja, seurata

arvopapereittesi kehitystä sekä pörssikursseja.

Lisäksivoit tarkastellaerimarkkinoita ja luoda

listojasinuakiinnostaviasijoituskohteita.

Lataa maksuton sovellus iPhone­ ja Android­

puhelimeesi osoitteesta www.danskebank.fi/

mobiilipankki.

NÄE TALOUTESI UUDELLA TAVALLA

Nytvoitmaksaalaskuja,tehdätilisiirtojajatar­

kastellasijoituksiasimyösiPadilla.Tabletpankki

on suunniteltu omaan käyttöön mukautetta­

vaksijasisältäärunsaastiarjenpankkiasioiden

hoitamistahelpottaviatoimintoja.

LataamaksutoniPad­sovellusosoitteessa

www.danskebank.fi/tabletpankki.

35

36

Materiaalionyleistätietoaeikäseoletäydellinenkuvaussijoituskohteestataisiihen

liittyvistäriskeistä.Ennensijoituspäätöksentekemistäasiakkaantuleetutustuasijoi­

tuskohteenominaisuuksiin,riskeihinjaverotukseen.Tutustumyösjoukkolainanmark­

kinointiesitteeseen,ohjelmaesitteeseen,lainakohtaisiinehtoihinjahinnastoon.

Sijoittamiseenliittyyainataloudellinenriski.Tavoiteltutuottovoi jäädäsaamattaja

sijoitetunpääomanvoimenettääosittaintaikokonaan.Onsyytämuistaa,ettähis­

toriallinentuottoeioletaetulevasta.Asiakkaantuleeperustaasijoituspäätöksensä

omaan arvioonsa sijoituspalvelusta ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa

itsesijoituspäätöstensätaloudellisistaseuraamuksista.

Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen

asiakkaansijoitustavoitteisiin, taloudelliseentilanteeseentaierityistarpeisiin.Vaikka

pyrkimyksenäonkinantaamahdollisimmantarkkojajaoikeitatietoja,pankkieitakaa

ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen täydellisyyttä taivirheettömyyttä.Esitetyt

näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan

muuttaailmanerillistäilmoitusta.Pankkieivastaamistäänkuluistataitappioista,joita

materiaalintietojenkäyttövoiaiheuttaa.

Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. Danske

Bank toimii rahastoyhtiönasiamiehenä tarjotessaan rahastoyhtiönsijoitusrahastoja.

Rahastojen avaintietoesitteisiin, sääntöihin ja hinnastoon voit tutustua osoitteessa

www.danskeinvest.fitaiDanskeBankinkonttorissa.

Materiaalisisältääpankinomistamaaimmateriaalioikeudellisestisuojattuaaineistoa,

johonpankkipidättääkaikkioikeudet.

37

Danske Bank Oyj, Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki,

Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1730744-7.

Danske Invest Rahastoyhtiö Oy, rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki,

Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK, Y-tunnus 0671602-6

Danske Bank A/S, rekisteröity kotipaikka ja osoite Kööpenhamina,

Holmens Kanal 2-12, DK-1092 København K, Cvr-nr. 611262 28-København