sote -uudistus tulee -oletko valmis?

LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE TULEE

–OLETKO VALMIS?

VTT Timo Aro

20.5.2014

Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari

Kuva: www.yle.fi

SISÄLTÖ

I. SOTE –UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA

II. LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE PALVELURAKENTEEN KANTOKYKYMITTARIEN NÄKÖKULMASTA

III. HAASTEET

I SOTE –UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA

Yhteistoiminta-alue

Erityisvastuualue

Nykyinen järjestelmä

Kunta sosiaalipalvelut

5 kpl

20 kpl

15+1 kpl

304 kuntaa

Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri

Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä

(perusterveyden- huolto) Kunta

sosiaalipalvelut

Kunta sosiaalipalvelut

Erityisvastuualue

Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri

Kunta

Kunta

Kunta

Isäntäkunta

Lähde: Kuntaliitto

Kunta järjestää

Kuntayhtymä järjestää

Vastuukunta järjestää

Kunnat yhteensä, Manner-Suomi (304)

Kunta järjestää palvelut itse (89 kuntaa,

väestöstä 59 %)

Yhteistoiminta-alueet (yhteensä 62, kuntia 215,

väestöstä 41 %)

Terveyskeskukset yhteensä (151) Kuntien (89) Kuntayhtymien (31) Vastuukuntien (31)

Terveyskeskukset

Alle 20 000 asukasta (73) Yli 20 000 asukasta (78)

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013

Lähde: Kuntaliitto

KUNTARAKENNE-LAKI

KUNTIEN VALTIONOSUUS-JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN

KUNTALAIN KOKONAIS-UUDISTUS

KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI

SOSIAALI- JA TERVEYDEN-

HUOLLON RATKAISUT

METROPOLIALUEEN RATKAISUT

KUNTA- UUDISTUS

7

Uudistusten aikataulut 2012 2013

Alue- kierros

ja kuntien kuulemi-

nen

2014 2015 2016

Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 – 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017

Kesäkuu kriteerit

Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua

Rakennelaki-työryhmä

HE + eduskuntakäsittely Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen –

selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä

Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä

HE + eduskuntakäsittely

Arvio uudistuksesta 21.1.2014 ja 4/2014

Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 2.12.2013

Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen)

Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Lakiluonnos ja HE eduskunnalle

Eduskun-

takäsittely

Metropoli-selvitys

5.3.2013

Sote-selvi-tyshenkilöt 19.3.2013

Selvitysalueesta poikkeaminen

Sote järjestämislaki väliraportti 30.6.2013.

loppuraportti 31.12.2013

Sote Palvelurakennetyöryhmä

11.1.2013

Hallituksen sote- ja kuntauudistustyö-

ryhmä15.5.

Kuntien lausunnot 22.5.2013

HE 05/ 2014

Sote-alueet toiminnassa viimeistään 1.1.2017

Kuntien kuuleminen 05-

06/2014



Kuntien II kuulemis-

kierros 7.3.2013

Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien

velvoitteiden vähentäminen

Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan

Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan

Uusi kuntalaki voimaan

Kuntien lausunnot 17.1. ja 4.4.2014

Kuntien lausunnot 5/14 – 31.8.2014

Rakennelain täydennys –Lausunnot 31.3.2014

Lähde: Kuntaliitto

23.3.2014…

Erityistason palvelut Kuntayhtymä

Palvelurakenne

Järjestämisvastuu

Hyvinvoinnin edistäminen

Peruserikoissairaanhoidon palvelut

Rahoitusvastuu

Tuottaja

Järjestäjä

Sote -alue

Sote -integraatio

Saumattomat palveluketjut

Yhdenvertaiset palvelut

Ennaltaehkäisevät

palvelut

Lähipalvelut

Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 1 (3)

Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän

toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne

tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.

Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana.

Uudistus mahdollistaa sote –sopuun liittyvien linjausten mukaan (…ainakin

periaatteessa seuraavan toivelistan/TA):

yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta

toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella (!)

purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen

tarpeetonta päällekkäisyyttä

turvaa varhaisen puuttumisen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja

oikea-aikaisiin palveluihin

kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja

turvaa palvelujen rahoituksen

turvaa osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvoinnin.

UGH!!!!

Käytännössä…


Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen

(VOS-periaatteen?) mukaisesti: kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa

väestömäärän lisäksi väestön ikärakenne ja sairastavuus.

Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden

integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta: perus- että

erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla

Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote -

alueesta. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä.

Uudistuksen yhteydessä lisätään kansallista ohjausta. Perusteluina muun

muassa:

1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen.

2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon

tehokkaampi hyödyntäminen

3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen.

Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan

(ministeriöiden ja kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti)

Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa

ennen uusien sote -alueiden toiminnan alkamista vuoden 2017 alussa (HE

8.5.2014)

Uudistukselle on asetettu peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla

toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Valmistelu tehdään virkatyönä.

Taustalla asiantuntijaryhmä.

Hallituksen esityksen tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan

käsittelyyn esitys tarkoitus saada syysistuntokaudella.

Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa

aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.


Lähde: Kuntaliitto

Auki on vielä muutamia pikku juttuja…

Sote-alueiden lopulliset maantieteelliset rajat ja kuntakokoonpanot

Palveluiden tuottaminen (miten) ja kuntien rooli (vain laskujen maksaja?)

Kunnallinen itsehallinto ja perustuslain säädökset ”mammuttisuuralueiden” muodostumisen kohdalla (vrt. kuntauudistuksen juridinen pallottelu)

Ohjaus

Täydellisen integraation varmistaminen (terveyspalvelut vie ja vikisee medikalisoitumisen ja vahvoihin professioihin perustuvan rälssijärjestelmän nimissä…sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan eikä niiden erityispiirteitä tunnisteta).

Omistamiseen liittyvät kysymykset

Rahoitukseen liittyvät kysymykset

Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset (sote –palveluita tuottavissa peruskunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä henkilöstöä noin 191000 henkilöä, joista 67 % terveyspalveluissa ja 33 % sosiaalipalveluissa)

Sitoumuksiin liittyvät kysymykset

Nykyisten yhteistoiminta-alueiden rooli jatkossa

Lähde: Kuntaliitto

II LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE KANTOKYKYMITTARIEN

VALOSSA

15-20 %

21 Aluerajat©MML, 2013

Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012

HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa

KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa

OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa

TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa

TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa

Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa

Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa

Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa

Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa

Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa

Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa

Länsi-Suomen kolmen maakunnan yleinen profiili eri muuttujilla

MAAKUNTA

BKTA €/AS. 2011

BKT INDEKSI 2011

TYÖTTÖ-MYYSASTE 2014 %

TALOUDEL-LINEN HUOL-TOSUHDE 2012

VÄESTÖL-LINEN HUOLTO-SUHDE 2012

LAINA-KANTA €/AS. 2012

VUOSI-KATE €/AS. 2012

TUTKIN-NON SUORIT-TANEET 2012

TYÖ-PAIKKO-JEN MÄÄRÄ 2012

YRITYSTEN MÄÄRÄ 2012

Varsinais-Suomi 31838 90,9 11,5 1,33 0,57 2157 88,6 68,2 200167 33544 Satakunta 32732 93,5 11,9 1,46 0,63 1545 241,5 65,4 93039 14554 Pohjanmaa 35756 102,1 7,5 1,23 0,61 2439 215,9 67 80984 11490 KOKO MAA 35016 100 11,7 1,32 0,56 2261 249,3 68,5 2354422 349010

Lähde: Tilastokeskus

Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestökehitys ja väestöennuste 2014-2030

MAAKUNTA VÄKILUKU

31.3.2014

VÄESTÖ-

ENNUSTE 2030

MUUTOS ABS.

2014-2020

MUUTOS %

2014-2030

POHJANMAA

180 571 197 064 16 493 9,1

SATAKUNTA

224 438 220 157 -4 281 -1,9

VARSINAIS-

SUOMI 470 988 499 915 28 927 6,1

LÄNSI-SUOMEN

SOTE-ALUE 875 997 917 136 41 139 4,7

KOKO MAA

5 455 068 5 847 678 392 610 7,2

Lähde: Tilastokeskus

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

60000

65000

70000

75000

80000

85000

90000

95000

100000

105000

110000

115000

120000

125000

130000

135000

140000

145000

150000

155000

160000

165000

170000

175000

180000

185000

190000

195000

200000

0 10 20 30 40 50 60 70

Väest

öennust

e 2

030

Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat

Väestöennuste 2030 Lin. (Väestöennuste 2030)

VÄESTÖENNUSTE 2030

Turku

Ulvila

Kustavi

Rauma

Salo

Vaasa

Pori

Porin perusturvan yta-alue 100.084 asukasta

• Länsi-Suomen Sote –alueella

on neljä yli 50 000 asukkaan

kaupunkia ja kuusi 20.000-

49.999 asukkaan kuntaa

• 11 kuntaa, joissa 10000-

19.999 asukasta

• 42 kuntaa, joissa alle 10 000

asukasta. Alle 5000 asuk-

kaan kuntia 23 ja alle 2000

asukkaan kuntia 9

• Porin perusturvan yta-

alueella väestöennusteen

mukaan 100 084 asukasta

vuonna 2030

Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien verotulot, sote –menot

ja valtionosuudet euroina asukasta kohden vuonna 2012

Maakunta Verotulot €/as.

Sote -kustannukset €/as.

Valtionosuudet €/as.

POHJANMAA 3477 3587 1979

SATAKUNTA 3341 3484 1783

VARSINAIS-SUOMI 3368 3416

1674

KOKO MAA 3560 3445 1487


2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

3400

3600

3800

4000

4200

4400

4600

4800

5000

5200

5400

0 10 20 30 40 50 60 70

Ve

rotu

lot

eu

roa

pe

r as

uka

s


Verotulot euroa per asukas Lin. (Verotulot euroa per asukas)

Eurajoki

Kustavi Vaasa

Merikarvia

Ulvila

Pori

Turku

Karvia

Porin perusturvan yta-alue 3.294 €/asukas

VEROTULOT EUROA

ASUKASTA KOHDEN

(2012)

• Verotulot asukasta

kohden ylivoimaisesti

korkeimmat Eurajoella

• Verotulot alhaisimmat

Pohjois-Satakunnan ja

Varsinais-Suomen reuna-

alueilla


alueella verotulot 3.294

euroa asukasta kohden

• Länsi-Suomen Sote –

alueen mediaani 3.307

€/asukas (Tarvasjoki)


2500

2700

2900

3100

3300

3500

3700

3900

4100

4300

4500

4700

4900

0 10 20 30 40 50 60 70

Sosi

aali

- ja

ter

veys

toim

en n

etto

kust

ann

uks

et €

/as.


Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas

Lin. (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas) SOTE –NETTOKUSTAN-

NUKSET €/ASUKAS

(2012)

• Sosiaali- ja terveystoimen

nettokustannukset korkeim-

mat Kustavissa, Laviassa,

Merikarvialla, Pomarkussa

ja Loimaalla

• Sote –nettokustannukset

alhaisimmat Turun seudun

kehyskunnissa: kymmenen

alhaisimman kunnan

joukossa seitsemän Turun

kehyskuntaa


alueen sote –kustannukset

medi-aanikuntia

alhaisemmat 3.409 €/as.

• Länsi-Suomen Sote –alueen

mediaani 3.498 €/as.

(Laihia)

Kustavi

Luoto

Rusko

Pomarkku Merikarvia

Lavia

Pori Turku

Vaasa

Ulvila Porin perusturvan yta-alue 3.409 €/asukas


500

700

900

1100

1300

1500

1700

1900

2100

2300

2500

2700

2900

3100

3300

3500

3700

3900

0 10 20 30 40 50 60 70

Val

tio

no

suu

det

€/a

suka

s


Valtionosuudet €/asukas Lin. (Valtionosuudet €/asukas)

VALTIONOSUUDET

€/ASUKAS

(2012)

• Valtionosuudet olivat asukasta

kohden korkeimmat Meri-

karvialla ja Pohjois-Satakunnan

kunnissa

• Valtionosuudet olivat alhai-

simmat Turun seudun kehys-

kunnissa ja korkean työpaik-

kaomavaraisuuden kunnissa

(Kaskinen, Rauma): seitsemän

alhaisimman valtionosuuden

kuntaa oli Turun seudulta

• Porin perusturvan yta-alueen

valtionosuudet olivat mediaania

alhaisemmat (1.717 €/as.)


mediaani oli 2.085 €/asukas

(Marttila)

Lavia Merikarvia

Pomarkku

Pori

Karvia

Ulvila

Vaasa

Kaarina

Porin perusturvan yta-alue 1.717 €/asukas

Turku


Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestö- ja ikärakenne,

työllisyystilanne ja väestön pääasiallinen toiminta

MAAKUNTA

Yli 85 v. osuus % väestöstä

Yli 75 v. osuus % väestöstä

Väestöllinen huoltosuhde

Työlliset väestöstä %

Työttömät % työvoimasta

Pitkäaikais-työttömät työttömistä %

Alle 25 v. työttömistä %

POHJANMAA 3,1 9,7 61,1 44,8 6 22 7,2 SATAKUNTA 3 10,6 62,7 40,7 10,5 26,7 14,3 VARSINAIS-SUOMI 2,7 9,2 56,5 43 9,9 23,7 12,1

KOKO MAA 2,4 8,5 55,7 43,1 9,8 24,2 12,4


70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

0 10 20 30 40 50 60 70

Sair

asta

vuu

sin

dek

si


Sairastavuusindeksi Lin. (Sairastavuusindeksi)

KELAN SAIRASTAVUUS-

INDEKSI (2013)

• Sairastavuusindeksi oli alhaisin

Pohjanmaan ruotsinkielisissä

kunnissa ja Turun seudun

kehyskunnissa

• Sairastavuusindeksi oli korkein

Pohjois-Satakunnassa ja Var-

sinais-Suomen reuna-alueilla


sairastavuusindeksi koko maan

indeksin (100) ja Länsi-Suomen

mediaanikuntien yläpuolella:

Luvian indeksi 8:nneksi alhaisin

Länsi-Suomen alueella.


mediaani oli 97,4 (Pöytyä)

Lavia

Siikainen Merikarvia

Vehmaa

Pomarkku

Mustasaari

Pori

Ulvila Turku

Vaasa

Porin perusturvan yta-alue 104,7


5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

0 10 20 30 40 50 60 70

Yli

75

-vu

oti

aid

en o

suu

s vä

estö

stä

%


Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä Lin. (Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä)

Merikarvia

Siikainen

YLI 75-VUOTIAIDEN

OSUUS VÄESTÖSTÄ

(2013)

• Yli 75-vuotiaiden osuus oli

korkein kolmen maakunnan

reuna-alueilla

• Yli 75-vuotiaiden osuus oli

alhaisin Luodon kunnassa ja

Turun seudun kehyskunnissa:

kymmenen alhaisimman

joukossa oli yhdeksän kuntaa

Turun seudulta

• Luodossa ja Maskussa oli kolme

kertaa vähemmän yli 75-

vuotiaita kuin esim. Siikaisissa

• Porin perusturvan yta-alueella

yli 75-vuotiaita joka kymmenes

väestöstä (10,2 %)


mediaani oli 10.7 % (Laitila)

Karvia

Masku Luoto

Pori

Ulvila

Vaasa

Porin perusturvan yta-alue 10,2 %


30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

0 10 20 30 40 50 60 70

Työ

llist

en o

suu

s %

väe

stö

stä


Työllisten osuus % väestöstä Lin. (Työllisten osuus % väestöstä)

TYÖLLISTEN OSUUS %

VÄESTÖSTÄ (2012)

• Työllisten osuus oli korkein Turun

ja Vaasan seudun kehys-

kunnissa: Mustasaaressa

työllisiä oli lähes joka toinen

väestöstä

• Työllisten osuus oli alhaisin

Satakunnan pohjoisissa kunnissa

ja Pohjanmaan sekä Varsinais-

Suomen reuna-alueilla: Vaasan

ja Turun seudun kehyskunnissa

työllisten osuus oli 10-13 %-

yksikköä korkeampi kuin maa-

kuntien reuna-alueilla


työllisten osuus oli 40,5 %


kuntien mediaani oli 41,9 %

(Eurajoki)

Mustasaari Masku

Rusko

Pomarkku Lavia

Merikarvia

Siikainen

Turku

Ulvila

Vaasa

Pori Porin perusturvan yta-alue 40,5 %


Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien segregaatiokehitystä

kuvaavia muuttujia

MAAKUNTA

Koulutustaso-mittain

Yksinhuoltajaperheet % lapsiper-heistä

Toimeentulotuki €/asukas

Toimeentulotukea saaneet 25-64 vuotiaat %

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v. %

POHJANMAA 330 13,9 74 4,6 0,6 SATAKUNTA 301 20,1 76 5,5 1,4 VARSINAIS- SUOMI 340 20,6 98 5,9 1,3 KOKO MAA 345 20,4 130 6,8 1,4


0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

0 10 20 30 40 50 60 70

Yks

inh

uo

ltaj

aper

hei

den

osu

us

% la

psi

per

hei

stä


Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %

Lin. (Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %)YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN

OSUUS LAPSIPERHEISTÄ %

(2012)

• Yksinhuoltajaperheiden osuus

lapsiperheistä vaihteli merkit-

tävästi kuntien välillä: Turussa

oli lähes kuusi kertaa enemmän

yksinhuoltajaperheitä lapsi-

perheistä kuin Luodossa

• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli

korkein Turussa, Kustavissa,

Harjavallassa ja Porissa

• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli

alhaisin Pohjanmaan kunnissa:

kuusi alhaisinta kuntaa oli

Pohjanmaan kunnissa


oli yksinhuoltajaperheiden osuus


mediaani oli 15,9 % (Isokyrö)

Turku

Kustavi Harjavalta

Pedersöre Luoto

Pori

Vaasa

Ulvila

Merikarvia



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

0 10 20 30 40 50 60 70

Toim

een

tulo

tuke

a sa

anei

den

25

-64

vu

oti

aid

en o

suu

s %


Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %

Lin. (Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %)TOIMEENTULOTUKEA

SAANEIDEN 25-64-

VUOTIAIDEN OSUUS %

VASTAAVANIKÄISESTÄ

VÄESTÖSTÄ (2012)

• Toimeentulotukea saaneiden

osuus oli alhaisin Vaasan ja

Turun seudun kehyskunnissa:

osuus oli alle kaksi prosenttia

viidessä kunnassa (Pedersöre,

Luoto, Kruunupyy, Masku ja

Mustasaari)

• Toimeentulotukea saaneiden

osuus oli korkein Harjavallassa

ja keskuskaupungeissa


kunnissa toimeentulotukea sai

5,9 % 25-64-vuotiaista

suhteessa vastaavanikäiseen

väestöön


mediaaniluku oli 4,4 % (Ulvila)

Pedersöre, Luoto, Kruunupyy

Harjavalta

Raisio Turku

Vaasa

Pori ja Merikarvia

Ulvila



0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

0 10 20 30 40 50 60 70

Toim

een

tulo

tuki

eu

roa

per

asu

kas


Toimeentulotuki euroa per asukas Lin. (Toimeentulotuki euroa per asukas)

Merikarvia

TOIMEENTULOTUKI EUROA

PER ASUKAS (2012)

• Toimeentulotukimenot asukasta

kohden vaihtelivat merkittävästi

alueen kuntien välillä:

• Yhdeksässä kunnassa toimeentu-

lotukimenot olivat yli 100 euroa

asukasta kohden: Raisio, Kus-tavi,

Harjavalta, Vaasa, Turku, Vehmaa,

Naantali, Pomarkku, Uusikaupunki ja

Nakkila

• Kymmenessä kunnassa toimeen-

tulotukimenot asukasta kohden jäivät

alle 30 euron: alle 20 euron tason

jäivät ruotsinkieliset kunnat

Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy

• Porin perusturvan yta-alueen tt-

menot olivat 86,5 euroa asukasta

kohden

• Länsi-Suomen Sote –alueen tt-

menojen mediaani oli 60 euroa

asukasta kohden (Vöyri)

Kustavi

Raisio

Harjavalta

Vaasa Turku

Raisio

Pedersöre, Luoto, Kruunupyy

Pori

Ulvila


III HAASTEET

Haasteet Tuottajan rooli (mikä on ylipäätään tuottajan rooli jatkossa) ja tuottajan kannusteet

muutostilanteessa

Noin 2,5 vuotta aikaa ”trimmata” Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen ”organisaatiokone” kuntoon. Mitä edellyttää ja miten? Profilointi ja erikoistuminen?

Palveluiden saatavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät kysymykset: proaktiivinen vai reaktiivinen toimintamalli? Miten lähipalvelut turvataan uudessa mallissa?

Henkilöstön kannustinjärjestelmät muutostilanteessa (organisaatiomuutoksesta toiseen: Paras-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen, yhteistoiminta-alueen muodostaminen, kuntaliitokset ja sote –uudistus)

Julkinen keskustelu pyörii järjestäjän ja tilaajan roolin ympärillä –entä palvelun käyttäjien rooli?

Tuotteistaminen

Jos 10 % asiakkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista Porinkin perusturvan yta-alueella, niin mitä on omaehtoisesti tehtävissä ja miten?

Tanskan malli: kunnat maksavat viidelle suuralueelle asukasmäärän ja asukkaiden käyttämien palvelujen perusteella kannustaa kuntia ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin: terveysasemat antavat terveysneuvontaa, palkattu runsaasti esim. toiminta- ja fysioterapeutteja, tehdään järjestelmällisesti ehkäiseviä kotikäyntejä, perhelääkärit jne.

K I I T O S ! ! !

sote -uudistus tulee -oletko valmis?

Data & Analytics