01.05.2023 1

Sote-uudistuksenja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus

STM 31.3.2016

01.05.2023 2

Miksi sote-uudistus on tarpeen 1• Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

– vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy– parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy =>

sosiaalinen oikeudenmukaisuus• Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen

perusoikeus riittäviin palveluihin• Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien kantokyvyn

eriytyminen - vaihteleva palvelutaso

01.05.2023 3

Kaikille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

• Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä, alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti.

• Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä.

01.05.2023 4

Miksi sote-uudistus on tarpeen 2• Julkisen talouden kestävyysvajetta

pienennettävä– Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat– alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi– lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen

=> kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat

• Kustannusten hallinta tavoitteena

01.05.2023 5

Kestävyysvajetta vähennetäänSote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroaSote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029

• Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin• Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut• Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen• Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt)• Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

01.05.2023 6

Miten kustannusten hallinta saavutetaan?

tunnistettava ja sisäistettävä resurssien niukkuuden näkökulma - enemmän ei ole parempaa - määrä ei korvaa

vaikuttavuutta

parannettava vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta > uudenlaiset tavat toimia

01.05.2023 7

Sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan kaikilla tasoilla• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tarkoittaa, että

kaikki palvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen.

• Maakunnan vastuulla on yhteensovittaa palvelut toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee kaikkia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla.

• Palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä.

• Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen ja tieto kulkee sujuvasti.

01.05.2023 8

Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos

• Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä• Asiakaslähtöisyys integraatiossa

– asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti

– asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus– palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti

joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia.

– palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä.

– asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-palveluissa– asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden

kehittämiseen.

01.05.2023 9

n Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat ja muutama terveyskeskus

n Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä

n 5 yliopistollista keskussairaalaa

n Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl

Erikoissairaanhoidon toimintaverkon uudistaminen

n Ensihoitoyksiköt, 500 kpl n Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin

n Terveydenhuollon puhelinneuvonta

n 112 hätätilanteissa

01.05.2023 10

Hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunnissa• Kunnilla ja järjestöillä on

jatkossakin tärkeä tehtävä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

• Ihmisten arkiympäristöt kotona ja työpaikoilla on suunniteltava niin, että ne tukevat hyvinvointia.

• Hyvinvointiin vaikuttavat mm. liikennesuunnittelu, liikuntamahdollisuudet, kulttuuripalvelut, yhdyskuntarakenne, esteettömyys

• Ihmiset ovat myös itse vastuussa omasta ja läheistensä hyvinvoinnista.

01.05.2023 11

Asiakkaan valinnanvapautta laajennetaan • Osana uudistusta säädetään

valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja

• Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa

• Selvityshenkilöiden ehdotukset valmistuvat 31.5. mennessä.

• Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö voimaan 1.1.2019

01.05.2023 12

Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta

Maakunnan korvauson sama julkiselle jayksityiselle tuottajalle.

Asiakas valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa.

• Maakunta hyväksyy palvelun-tuottajat ja asettaa laatuvaatimukset.

• Hyväksymismenettely ja kriteerit ovat valmistelussa.

• Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluja turvataan.

• Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa valintojen tekemiseksi.

01.05.2023 13

Rahoituksen peruslinjaus• Maakuntien rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion

rahoitusvastuun pohjalta – Kunnilla ei voi olla jatkossa merkittävää vastuuta sote-

palvelujen rahoituksesta– Selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi

maakuntien omaan verotusoikeuteen.• Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan keväällä

lausunnolle lähetettävään lakiesitysluonnokseen– maakuntien valtionosuuslaki– kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki– verolakien muutokset

• Kokonaisveroaste ei saa nousta• Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla

01.05.2023 14

Sosiaali- ja terveydenhuollon moni-kanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi

Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset

rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi

järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.

Jatkossa pääasiallisena

rahoittajana valtio

01.05.2023 15

Rahoitusratkaisun toteutus: osa 1• Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan

kuntataloudesta– noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v. 2014 tasossa)

• Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta– kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014

tasossa)– sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden

valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v. 2014 tasossa)• Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3)

• Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain– sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n. 47 - 62 % välillä– otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla räikeän

epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet toimintaansa=> kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien valtionosuusjärjestelmässä

01.05.2023 16

Rahoitusratkaisun toteutus, osa 2• Sote-rahoitus ja maakuntien tulorahoitus, vaihtoehtoja

– A) nykyisten tuloverotuksen lajien uudistamisella ja alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli ja täysi valtion rahoitus)

– B) valtion sote -verolla: kunnallisverotuksen veroasteikko ja alentamalla kunnallisveroa (sote-veromalli ja täysi valtion rahoitus)

– C) valtion sote-veron / tuloverouudistuksen ja maakuntaveron yhdistelmällä sekä alentamalla kunnallisveroa (integroitu veromalli ja maakuntaverolla osarahoitus)

• Kunnat alentavat kunnallisverotuksen veroprosenttejaan– rahoitussiirtoa vastaavasti tuloverolaissa säädettävällä tavalla

01.05.2023 17

Sote-omaisuus ja maakunnat• Yhden veronmaksajan periaate - julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena. • Omaisuus maksetaan vain kerran -periaate.• Projektiryhmä tukee valmistelun eri vaihtoehdoista ns. jakautumismallilla,

jossa omaisuus ja velat jakautuvat tehtävien mukana maakuntien ja kuntien kesken.

• Vastaanottajapuolella toimitilat/kiinteistöt kerättäisiin hallituksen marraskuisen linjauksen mukaan maakuntien omistamalle yhdelle valtakunnalliselle toimijalle, joka toimisi investoijana, jolta maakunnat vuokraavat toimitilat.

• Tämä mahdollistaisi maakuntien toimimisen ilman merkittävää velanottomahdollisuutta.

• Vaihtoehtona toimitilojen vuokraus suoraan kunnilta, jolloin mitään omaisuudensiirtoja ei tehtäisi– Tämä malli ei toisi maakunnille tarvittavaa joustavuutta, päätösvaltaa ja säästöjä

toiminnan suunnitteluun ja tilojen käyttöön

01.05.2023 18

Maakuntien palvelukseen yli 220 000 työntekijää Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen työmarkkina-historian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Tässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Uudistus koskee:• yli 200 000 sote-työntekijää• 15 000–18 000

tukipalvelujen työntekijää (ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto)

• ELY-keskuksista noin 2 500, TE-toimistoista noin 2400 ja

aluehallintovirastoista noin 60 työntekijää.

01.05.2023 19

Henkilöstö- ja eläkeratkaisut• Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina

työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät

• Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä. Säädöksiä muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä.

• Maakunnat tulevat jäseneksi Kevaan ja henkilöstö on jatkossakin kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä.

• Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana.

• Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä.

• Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa.

• Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin.

01.05.2023 20

Valmistelun eteneminen keväällä 2016

• Sote -rakenneuudistus– sote-järjestämistehtävä ja rahoitus irrotetaan kuntapohjasta– järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille– HE-luonnoksen tavoite huhtikuu, HE-luonnos lausunnoille

• Sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus– selvityshenkilöryhmä (pj. prof. Brommels)– väliraportti vaihtoehtoineen 15.3., huhtikuussa STM:n

informointi ehdotuksista, loppuraportti ehdotuksineen 31.5.2016– hallituksen linjatessa huhtikuussa HE:n järjestämisuudistuksesta

sillä on jo kuva valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista.

01.05.2023 21

Sote-uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö

• Huhtikuuhun 2016 mennessä valmisteltavat lakiluonnokset:

– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki– järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt)– maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista)– maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille)– uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki– tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset– valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain

sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset

– viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset

• Luettelo voi vielä osin muuttua• Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

01.05.2023 22

Sote-järjestämislaki • Järjestämisvastuu siirretään kunnilta

itsehallintoalueille (maakunnille)• Järjestämistehtävän määrittely, ohjausmalli• Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita

koskevat säännökset sekä tehtävien kokoaminen– ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, johon

integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat sosiaalipäivystykset

– velvoitteet tukeutua järjestämisessä em. kokonaisuuteen, nykyisten erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet

– järjestämissopimus alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta

– tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne.

01.05.2023 23

Voimaanpanolaki• Sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt• Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin)• Väliaikaishallinto 2017-2018 sekä 1. vaalit• Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt

– ensisijaisesti lailla täsmennetään sekä toteutetaan liikkeenluovutuksen periaattein

• Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt• Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden perustaminen• Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen

– tilahallinta - toimitilapalvelut– yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin asiantuntijatuki– ICT-palvelut– erikseen määriteltävät muut tukipalvelut

01.05.2023 24

Maakuntalaki – Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa

koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki)– Tehtäväala - suhde kuntaan– Suhde valtioon ja kuntiin

• neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio julkisen talouden suunnitelmassa

– Maakuntakonserni– Aluejaon muuttaminen– Vaalit ja valtuusto– Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

01.05.2023 25

Maakuntalaki – Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen– Henkilöstö ja hallintomenettely

• hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja– Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö– Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn

arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely)

– Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta– Yhtiöittämisvelvollisuus– Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

01.05.2023 26

Lisätietoja:alueuudistus.fi

#sote #alueuudistus