sitran energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi

Loppuraportti 31.5.2012

Iivo Vehviläinen, Elina Virtanen, Laura Oja,

Laura Hakala, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli

Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi

Sisällysluettelo

Tiivistelmä ............................................................................................................ 3

1 Johdanto ....................................................................................................... 4

1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi ......................................................... 4 1.2 Energiaohjelman toimintaympäristö ....................................................................... 4

2 Sitran Energiaohjelma 2008–2012 ............................................................... 6

3 Vaikutusarvioinnin viitekehys ...................................................................... 7

4 Vaikutusarviot .............................................................................................. 9

4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt ........................................................ 9 4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutus ............................................................ 14 4.3 Kansalaiset ............................................................................................................... 17 4.4 Maankäyttö ja liikenne ............................................................................................ 22 4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen ....................................... 24 4.6 Systeeminen muutos ............................................................................................... 25

5 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksista ................................................. 27

6 Johtopäätökset ja suositukset ...................................................................... 34

Liite 1 – Hankekohtaiset arviot ............................................................................ 38

Liite 2 – Vaikutusarvioiden laskentaoletukset ..................................................... 42

Liite 3 – Sitran Energiaohjelman julkaisut ........................................................... 45


Tiivistelmä

Sitran Energiaohjelma 2008–2012

Sitran Energiaohjelman käynnistämä muutos rakennetussa ympäristössä voi vähentää rakennetun

ympäristön vuotuista energiankulutusta noin 15 TWh eli 10 %. Vuotuinen vähennys voidaan saavut-

taa vuoteen 2020 mennessä ja vertailukohtana on kehitys ilman toimia.

Mahdollisesti syntyvät vähennykset ovat rakennusten lämmitysenergiankulutuksessa noin 13 TWh,

kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutuksessa vajaa 2 TWh ja liikenteen polttoaineiden kulutuk-

sessa noin 1 TWh vuodessa. Energiasäästöjen toteutuminen tarkoittaisi, että rakennusten lämmitys-

energiankulutus olisi noin 19 % alhaisempi vuonna 2020, kuin mitä se olisi ilman toimia. Vastaavasti

kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus olisi noin 5 % alhaisempi ja henkilöautoliikenteen polt-

toaineiden kulutus noin 3 % alhaisempi. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi kasvihuone-

kaasupäästöjä yhteensä noin 3 MtnCO2, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen kokonaispäästöis-

tä verrattuna peruskehitykseen vuonna 2020.

Vuonna 2020 energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisestä syntyvät kustannussäästöt energian

loppukuluttajille olisivat nykyisillä energianhinnoilla noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.

Energiatehokkuuskeskustelun avaaja

Sitran Energiaohjelma on onnistunut lisäämään yleistä tietoisuutta energiatehokkuuden merkityk-

sestä ja mahdollisuuksista kaikilla kulutussektoreilla. Tietoisuuden lisäämisellä on voitu vaikuttaa

yhteiskunnan energia-asenteisiin yleisemminkin.

Organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäjä

Energiaohjelma on kehittänyt vahvasti suomalaisten organisaatioiden ja ihmisten osaamista erityi-

sesti uudis- ja korjausrakentamisessa. Lisäksi oppaita ja työkaluja energiatehokkuuden parantami-

seksi on tuotettu runsaasti ja toimijoita verkotettu onnistuneesti.

Uudisrakentamisen uudistaja ja kulutuksen rakenteiden muokkaaja

Suurimman markkinamuutoksen Sitran Energiaohjelma on saavuttanut uudisrakentamisen energia-

tehokkuuden parantamisessa. Sääntelyn muutos tulee pakottamaan kaikki markkinatoimijat mukaan

energiatehokkuuden parantamiseen. Muut saavutetut markkinamuutokset perustuvat pääosin muu-

toksiin kansalaisten ja yrityksien toimintatavoissa. Energiaohjelma on ainakin onnistunut luomaan

pohjaa tälle muutokselle.

Mahdollisuuksien toteennäyttäjä

Sitran Energiaohjelma on kehittänyt ja tukenut markkinoita muokkaavia uusia ratkaisuja ja teknolo-

gioita demonstraatiohankkeiden koordinoinnilla ja rahoituksella. Järjestämällä uudentyyppisiä kilpai-

luja ja kehittämällä kuluttajalähtöisiä innovointimenetelmiä Energiaohjelma on ollut osaltaan kehit-

tämässä myös suomalaista innovaatiojärjestelmää. Energiaohjelman sijoitustoiminta on tukenut

alalle pyrkiviä yrityksiä ja Energiaohjelma on osaltaan kehittänyt cleantech-alan rahoituskenttää

Suomessa.


1 Johdanto

1.1 Sitran Energiaohjelman vaikuttavuusarviointi

Tämän vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena on ollut arvioida Sitran Energiaohjelman 2008–2012

hankkeiden ja keskeisten yhteistyöohjelmien vaikutus yhdyskuntien energian käyttöön ja päästöjen

vähenemiseen. Arviointiin sisältyy Energiaohjelman rahoittamien hankkeiden, keskeisten yhteistyö-

projektien sekä oman toiminnan vaikutusten määrällinen ja suhteellinen arviointi. Arvioinnissa on

tunnistettu vaikutukset ja Sitran rooli rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisessa.

Vaikuttavuusarvioinnissa on arvioitu Sitran Energiaohjelman vaikutusta verrattuna tilanteeseen,

jossa Energiaohjelmaa ei olisi toteutettu.

Arvioinnin on toteuttanut Gaia Consulting Oy huhti–toukokuussa 2012. Arvioinnissa on käyty läpi

kaikki Energiaohjelman toteuttamat hankkeet ja sijoituskohteet. Arvioinnin tietopohja on koostunut

tehtyjen toimenpiteiden todellisista kustannuksista sekä toimenpiteiden yhteydessä mahdollisesti jo

tehdyistä arvioista niiden vaikutuksista. Vaikutusarvioita on tarkennettu laskennallisesti perustuen

aiemmista hankkeista ja kirjallisuudesta saatavilla oleviin yleisen tason arvioihin. Lähtömateriaalina

on käytetty Energiaohjelman sisäisiä loppuarviointeja, hankkeissa julkaistuja raportteja, selvityksiä ja

muuta dokumentaatiota sekä hankkeiden kustannusarvioita. Tietoja on täydennetty Sitran Energia-

ohjelman asiantuntijoiden lyhyillä haastatteluilla.

1.2 Energiaohjelman toimintaympäristö

Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli energian käytössä ja kasvihuonekaasupäästöjen muo-

dostumisessa. Suomessa käytetystä energiasta valtaosa kuluu rakennetussa ympäristössä. Kulutetun

energian tuottamisesta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat valtaosan

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kuvassa 1.1 on esitetty energian loppukäyttö ja kasvihuonekaa-

supäästöt vuonna 2007. Vuosi 2007 kuvastaa melko tyypillistä energiankäyttöä 2000-luvulla.


Kuva 1.1. Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Rakennetun ympäris-

tön osuus (korostettu) energian loppukäytöstä oli 59 % ja päästöistä 56 % vuonna 2007.1

Suomen talous on energiaintensiivinen verrattuna muihin EU-maihin ja erityisesti muihin Pohjois-

maihin (ks. kuva 1.2). Suhteessa talouden tuottamaan lisäarvoon Suomi kuluttaa naapurimaita

enemmän energiaa. Esimerkiksi Tanska pärjää alle puolella Suomen energiankulutuksesta ja Ruotsi

kuluttaa noin 2/3 Suomen energiankulutuksesta saman lisäarvon tuottamiseen. Kehitys energiain-

tensiteetin vähentämiseksi on Suomessa ollut EU-maiden kehitystä hitaampaa.

Kuva 1.2. Suomen ja naapurimaiden sekä EU27:n talouden energiaintensiteetin kehittyminen vuo-

desta 1990 vuoteen 2010.2

1 ERA17, Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39. 2 Eurostat, Energy intensity of the economy, päivitetty 29.3.2012.

Rakennukset38 %

Rakentaminen4 %Liikenne

17 %

Teollisuus37 %

Muut4 %

Energian loppukäyttö 2007Yhteensä 307 TWh

Rakennukset32 %

Rakentaminen6 %

Liikenne19 %

Teollisuus30 %

Muut13 %

Kasvihuonekaasupäästöt 2007Yhteensä 78 Mt CO2-ekv

0

20

40

60

80

100

120

140

En

erg

iain

ten

site

ett

i-i

(in

de

ksi,

Suo

mi

19

90

= 1

00

)

EU27

Tanska

Suomi

Ruotsi

Norja


2 Sitran Energiaohjelma 2008–2012

Sitra käynnisti viisivuotisen Energiaohjelman vuonna 2008. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 teh-

tyjen energia-alan selvitysten pohjalta, joissa Sitraa katsottiin tarvittavan erityisesti hajanaisen yh-

dyskuntasektorin kehityksen vauhdittajana. Sitra on toiminut energia-alalla aiemminkin, mm. 70−80

lukujen vaihteessa energiakriisin aikaan tuottaen tietoa uusiutuvasta energiasta ja energiansäästöstä.

Energiaohjelma keskittyi rakennetun ympäristön energiakäytön tehostamiseen sekä energian sääs-

tämisen lisäämiseen. Energiaohjelman tavoitteena oli saavuttaa systeeminen – poikkileikkaava ja

kokonaisvaltainen – muutos kestävyyteen rakennetussa ympäristössä. Tavoitteita olivat:

• Saada Suomi nopeasti uudistumaan energiatehokkaaksi yhteiskunnaksi

• Kääntää yhdyskuntien energiankulutus ja sen päästöt laskuun

• Luoda suomalaisille kuluttajille mahdollisuuksia järkevien energiaratkaisujen käyttöönottoon

ja auttaa heitä muuttamaan elämäntapansa vähähiilisiksi

• Parantaa yritysten ja yhdyskuntien kilpailukykyä ja luoda uutta menestyvää liiketoimintaa.

Sitran Energiaohjelma tähtäsi energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Nähtiin, että kestäviä

energiaratkaisuja tarvitaan tuotannon ja jakelun lisäksi sekä uudis- ja korjausrakentamisessa että

kaavoituksessa.

Energiatehokkuutta lisäämällä voidaan vähentää päästöjä ja samalla parantaa kilpailukykyä ja luoda

uutta liiketoimintaa. Sitra sijoitti pääomaa energiatehokkuutta edistäviin yrityksiin ja rahastoihin.

Myös kansalaisten roolia omien valintojensa kautta energiantehokkuuden edistämisessä tuotiin esil-

le. Energiaohjelma loi edellytyksiä merkittäville muutoksille, joita koko suomalainen yhteiskunta

tarvitsee.

Ohjelman visiona oli ”Vähenevällä yksilöiden ja yhdyskuntien energiankäytöllä kasvavaa hyvinvointia

ja uutta liiketoimintaa”. Missiona oli luoda kestäviä energiaratkaisuja erilaisille elämäntavoille ja

alueille.

Toimintamuotoina ohjelmalla olivat parhaiden käytäntöjen etsiminen ja käyttöönotto, strategiapro-

sessit, toimintaohjelmien laatiminen ja täytäntöönpano, kehitys- ja esimerkkihankkeiden toteutta-

minen sekä näiden tarpeita palvelevien selvitysten teettäminen, liiketoiminnan kehittäminen ja pää-

omasijoittaminen. Ohjelman toiminta oli hyvin viestintäpainotteista.

Energiaohjelma on toiminut tiiviissä yhteistyössä sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa.

Toteutettuja hankkeita on ollut noin 80 kappaletta ja hankkeiden yhteinen rahoitus on ollut 8,3 mil-

joonaa euroa maaliskuuhun 2012 mennessä. Lisättynä loppuvuoden 2012 rahoitusennusteet, koko

Energiaohjelman hankerahoitus on ollut noin 9,4 miljoonaa euroa. Vaikutuksia on tässä selvityksessä

tarkasteltu 65 hankkeen osalta, loppujen ollessa ohjelman sisäisiä tai hyvin pieniä hankkeita.


3 Vaikutusarvioinnin viitekehys

Sitran Energiaohjelman toteuttamilla hankkeilla on pyritty parantamaan energiatehokkuutta Suo-

messa. Mahdollisia vaikutuksia on tässä työssä arvioitu tarkastelemalla energiankulutuksen kehitty-

mistä vuodesta 2010 vuoteen 2020 ulottuvalla tarkastelujaksolla.

Laskennassa on ensin määritetty kullakin sektorilla energiankulutuksen kehittyminen ilman lisätoi-

menpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Lähtökohtana on käytetty tilannetta Energiaohjel-

man käynnistyessä. Pääosin lähtötiedot perustuvat vuoden 2008 kansallisen ilmasto- ja energiastra-

tegian mukaisiin arvioihin mm. liikenteen energiankulutuksen sekä kotitalouksien ja palveluiden

sähkönkulutuksen osalta. Rakennusten energiatehokkuuden osalta on käytetty vuoden 2010 raken-

nusten energiatehokkuusmääräyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa on arvioitu energiatehokkuuden

potentiaalia kullakin sektorilla.

Kuvassa 1.3 on esitetty arvioinnin viitekehys. Viitekehyksen avulla on havainnollistettu millaisia osa-

alueita energiatehokkuuden systeemisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää.

Kuva 1.3. Selvityksen viitekehys.3

Tietoisuutta voidaan lisätä neuvomalla ja motivoimalla energiankuluttajia, luomalla ohjeita energia-

tehokkaista käytännöistä sekä järjestämällä energiatehokkuuden näkyvyyttä edistäviä kampanjoita.

Uutta tietoa voidaan puolestaan luoda tutkimuksen kautta.

Kyvykkyyksien kehittämisessä on monta tasoa. Energiatehokkuuden kanssa pääasiassa työskentele-

mään tulevien opiskelijoiden ammatillista koulutusta voidaan kehittää sekä järjestää energia-

asioiden kanssa työssään tekemisiin joutuville täydentävää koulutusta ja kohdennettua tiedotusta.

3 Soveltaen UN ESCAP, Guidelines for strengthening energy efficiency planning and management in Asia and the Pacific, 2011, sekä myös IEA Energy Efficiency Governance Handbook, 2010.

Tietoisuuden

lisääminen

Kyvykkyyksien

kehittäminen

Markkinamuutos Innovaatiot ja

rahoitus

Lainsäädäntö ja sääntely

Standardit

Merkinnät ja luokitukset

Toimintatavat ja käytännöt

Ammatillinen koulutus

Neuvonta ja motivointi

Oppaat ja työkalut

Ohjeet ja julkaisut

Rahoitus

Demonstraatiot ja pilotit

Innovaatio-toiminnan kehitys

Tutkimus

Kampanjat

Täydentävä koulutus ja tiedotus

Rahoituksen kehittäminen

Toimijoiden verkottaminen


Asiantuntijat tarvitsevat myös oppaita ja työkaluja. Lisäksi laajemmin kyvykkyyksiä voidaan kehittää

toimijoita verkottamalla.

Markkinamuutoksia voidaan saada aikaan pakottamalla markkinatoimijat muuttamaan käyttäytymis-

tään lainsäädäntöä tai sääntelyä muuttamalla. Markkinoita muokkaavia toimia ovat laitteiden ener-

giatehokkuuteen liittyvät standardit, laitemerkinnät ja sertifioinnit. Rakenteellisia muutoksia markki-

noille ja kuluttajien toimintaan voidaan aikaansaada toimintatapoja ja käytäntöjä muuttamalla. Näitä

muutoksia voidaan saada aikaan sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla.

Markkinoille pyrkiviä ratkaisuja tulee kehittää ja niiden toimivuus varmistaa demonstraatio- ja pilot-

tihankkeiden kautta. Näiden hankkeiden tueksi tarvitaan toimiva innovaatiojärjestelmä. Hankkeiden

ja energiatehokkuutta harjoittavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen vaatii rahoitusta, joten

rahoitusjärjestelmien toimivuus tulee myös varmistaa.

Energiaohjelman toteuttamille hankkeille on tyypillistä, että niiden avulla on pyritty saamaan aikaan

systeemisiä muutoksia. Näiden laajempien vaikutusten arviointi on haasteellista panosten ja tuotos-

ten monimutkaisten syy-seuraussuhteiden vuoksi. Esimerkiksi uusien innovaatioiden kehittämiseen

käytettyjen panosten vaikutusten arviointi on aiemmissa selvityksissä todettu vaikeaksi tai lähes

mahdottomaksi4. Näiden toimenpiteiden osalta vaikutuksia on arvioitu laadullisesti.

Vaikutuksia on tarkasteltu kohdentuen Sitran Energiaohjelman keskeisille osa-alueille karkeasti seu-

raavalla jaottelulla:

Kunkin osa-alueen sisällä Energiaohjelman hankkeita on tarkastelussa yhdistetty hanke-

kokonaisuuksiksi. Luvussa 4 käydään läpi hankekokonaisuuksien arvioidut vaikutukset ja luvussa 5

esitetään Sitran Energiaohjelman saavuttamien vaikutuksien yhteenveto. Luvussa 6 esitetään johto-

päätöksiä Energiaohjelman kokonaisvaikutuksista sekä suosituksia rakennetun ympäristön energia-

tehokkuuden parantamiseksi jatkossa. Yksityiskohtaiset hankekohtaiset arviot on lisäksi esitetty liit-

teessä 1, liitteessä 2 esitetään laskentaan liittyviä oletuksia ja liitteessä 3 Sitran Energiaohjelman

julkaisuluettelo.

4 Ks. esim. Gaia, Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin, 2011.

Uudisrakentaminen

Korjausrakentaminen

Kansalaiset

Maankäyttö ja liikenne


4 Vaikutusarviot

4.1 Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt

Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeistuksen kehittäminen

Uudisrakentamisen energiatehokkuutta on Suomessa ohjattu rakentamismääräysten kautta jo pit-

kään. Ennen vuotta 2012 rakentamismääräykset ovat kohdistuneet vain rakennusten lämmitys-

energian sääntelyyn. Lähtökohtana sääntelyssä ovat olleet yksittäisten rakennusosien energiatehok-

kuusvaatimukset, esimerkiksi seinien ja ikkunoiden lämmöneristävyyden osalta. Näillä toimin on

saavutettu rakennuksiin suhteellisen hyvä perusenergiatehokkuuden taso lämmitysenergian osalta.

Yksittäisten rakennusosien energiatehokkuussääntely on monessa suhteessa luonut myös ongelmia

Suomen rakennusmarkkinoille. Yksittäisten osien sääntelyllä ei välttämättä taata sitä, että rakennuk-

sen kokonaisenergiankulutus alittaa tavoitearvot. Kiristyvät tavoitteet rakennusten energiatehok-

kuudelle tekevät osakohtaisten tavoitearvojen asettamisen yhä vaikeammaksi. Lisäksi yksityiskohtai-

nen sääntely ehkäisee toimijoiden mahdollisuuksia innovointiin ja alhaisen energiankulutuksen saa-

vuttamiseen muilla kuin säädöksissä määrätyillä keinoilla. Tällä on todennäköisesti ollut alan t&k-

toimintaa passivoiva vaikutus, mikä pitkällä tähtäimellä on voinut vaikuttaa myös suomalaisten ra-

kennusyritysten kilpailukykyyn.

Sitran Energiaohjelma on ollut vahvasti mukana kehittämässä uusia, vuonna 2012 voimaan astuvia

rakentamismääräyksiä, joilla säädellään rakennusten energiankulutusta. Uusissa määräyksissä siirry-

tään rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun. Kokonaisenergiatarkastelussa rakennuksille asete-

taan energiankulutuksen yläraja. Rakennusluvan saamisen edellytyksenä on, että rakennus alittaa

energiankulutusrajan. Energiankulutukseen lasketaan lämmitysenergian lisäksi mukaan myös sähkö-

ja jäähdytysenergia. Muutos mahdollistaa rakennusalan toimijoille uusien innovatiivisten ratkaisui-

den kehittämisen energiatehokkuuden parantamiseksi.

Määräysten valmistelutyöhön osallistumisen lisäksi Energiaohjelma on tukenut alan yritysten ja mui-

den rakentajien käytäntöjen muutosta. Kokonaisenergiatarkastelun tuoma merkittävä markkina-

muutos on suuri haaste yrityksien t&k-toiminnalle, käytännöille ja toimintatavoille sekä osaamiselle.

Energiaohjelma on edistänyt uusien rakentamismääräysten käyttöönottoa ja nopeuttanut muutosta

tuomalla toimijoiden käyttöön tietoa säädöksien käytännön vaikutuksista.

Uusien rakentamismääräysten vaikutusten laskennalla erilaisiin rakennustyyppeihin tuotettiin alan

toimijoille tietoa siitä, miten rakennustapaa on muutettava. Toimijoiden käyttöön tuotettiin myös

tietoa ns. kylmäsiltojen5 sekä järjestelmähäviöiden6, aurinkokeräinten7, lämpöpumppujen8 ja jäähdy-

tysjärjestelmien osalta9. Luotu opaspaketti kattaa niitä kokonaisenergiatarkastelussa keskeisiä osa-

5 Rantala, J. ja Heikkinen J., Kylmäsiltojen opas, sisältäen taulukkoarvot ja laskentaohjeet, TTY ja VTT, 2011. 6 Laitinen, A., Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden laskentaopas, VTT, 2011. 7 Laitinen, A., Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaopas, VTT, 2011. 8 Sirén, K., Lämpöpumppujen laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011. 9 Sirén, K., Jäähdytysjärjestelmien laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011.


alueita, jotka voivat olla haastavia rakennusalan toimijoille, jotka ovat tottuneet seuraamaan vain

rakennusosakohtaisia määräyksiä. Lisäksi on päivitetty energialaskennan ns. testivuosi, joka toimii

pohjana rakennusten energiankulutuslaskelmille10. Hankkeissa on tehty yhteistyötyötä ympäristömi-

nisteriön lisäksi Aalto yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen, TTY:n ja VTT:n kanssa.

Ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista on lisäksi parannettu tuottamalla kaksi opasta matalaener-

giarakentamisesta yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in kanssa11. Yhteistyö RIL:in

kanssa on valittu, jotta tieto päätyisi tehokkaasti laajan asiantuntijajoukon käyttöön.

Normiohjaus on yksi tehokkaimmista keinoista saada aikaan markkinamuutos. Kokonaisenergiatar-

kastelun käyttöönotto uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimusten asettamisessa on saanut

aikaan markkinamuutoksen, jossa lähes kaikkien rakentajien on tarkistettava toimintaansa. Koko-

naisenergiatarkastelu mahdollistaa rakentamisessa valittavien ratkaisujen kustannusoptimoinnin

määräysten täyttämiseksi. Muutoksen ansiosta aiempaa suurempi joukko energiatehokkaita ratkai-

suja tulee pääsemään markkinoille. Lisääntyvä uusien teknologioiden käyttöönotto alentaa niiden

kustannuksia, joka edelleen vahvistaa niiden käyttöönottoa. Myös sähkön ja jäähdytyksen huomioon

ottaminen tarkastelussa tulee muokkaamaan markkinaa. Esimerkiksi valaistukseen on aiemmin kiin-

nitetty suhteellisen vähän huomiota, mutta uusien säädösten vaikutuksesta energiatehokkaiden

valaistusratkaisuiden, vaikkapa valo-ohjauksen, merkitys energiatehokkuuden parantamisessa on

aiempaa paremmin ymmärretty.

Suomalaisen rakentamismääräystyön lisäksi Energiaohjelma on ollut keskeisessä roolissa tukemassa

eurooppalaisen määritelmän luomista ”lähes nollaenergiatalolle”. Määritelmä liittyy EU:n rakennus-

ten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen, jonka mukaan vuodesta 2019 alkaen kaikkien julkisten

rakennusten ja vuodesta 2021 alkaen kaikkien rakennusten on oltava lähes nollaenergiataloja.12

Eurooppalaisen tason määritelmä lähes nollaenergiatalolle mahdollistaa kansallisella tasolla kehitys-

työn keskittämisen oikealle tasolle kustannustehokkuuden näkökulmasta. Vahva rooli kehitystyössä

on toisaalta antanut Energiaohjelmalle tietoa muiden maiden käytännöistä sekä ajattelutavasta ja

toisaalta mahdollistanut määrittelytyöhön vaikuttamisen.

Rakentamismääräykset kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan. Sitra on toimillaan edistänyt

rakentamismääräysten muutosta kokonaisenergiatarkasteluun. Määräyksien pohjana on ollut Sitran

kehitystyö.

Kuvassa 4.1 on esitetty vuoden 2012 uusien rakentamismääräysten laskennallinen vaikutus oletet-

tuun vuosina 2010–2020 rakennettavien asuin- ja palvelurakennusten energiankulutukseen. Uudis-

rakentamisen normien kiristyminen vähentää lämmitysenergian tarvetta laskennallisesti noin

0,9 TWh:n verran. Teoriassa potentiaalia olisi vieläkin nopeampaan energiankulutuksen vähentämi-

seen esimerkiksi rakentamismääräyksiä edelleen kiristämällä13. Vastaavasti sähkössä säästöpotenti-

10 Jylhä, K. et al., Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista, Sitran selvityk-siä 53, 2011. 11 Sarja, A. (toim.), Matalaenergiarakentaminen, asuinrakennukset, Sitra 283, RIL 249-2009 ja Pulakka, S. (toim.), Matala-energiarakentaminen, toimitilat, Sitra 296, RIL 259-2012. 12 Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu), 19.5.2010. 13 Kuten ERA17-hankkeessa esitetyssä uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräysten tiekartassa kuvataan.


aali olisi noin 0,8 TWh. Sähkön osalta yksityiskohtaiset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa,

koska kulutuslähteitä on enemmän ja kulutusta ohjaamaan on tulossa muitakin ohjauskeinoja, kuten

EU:n laitteiden minimienergiatehokkuusvaatimukset.

Kuva 4.1. Kuvassa esitetty vuoteen 2020 mennessä rakennettavien uusien asuin- ja palvelurakennus-

ten energiankulutus vuonna 2020. Ilman toimia kuvastaa tilannetta, jossa rakentaminen olisi tehty

vuoden 2010 normitasolla. Potentiaali-laskelmassa on tarkasteltu vuoden 2012 uusien rakentamis-

määräysten ja muiden toimien laskennallista energiatehokkuuspotentiaalia.14

Puurakentaminen

Rakennusten päästövaikutuksista valtaosa syntyy nykyisin energiankulutuksen kautta. Kuitenkin

myös rakentamisen aikana ja rakennusmateriaalien valmistuksesta syntyy päästöjä.

Energiaohjelman tukemana on koottu ja varmennettu tietoa puumateriaalien käytöstä rakentami-

sessa15. Tämä antaa mahdollisuuksia alan ammattilaisille lisätä puumateriaalin käyttöä rakentami-

sessa. Koska puurakennusmateriaalien tuottajilla ei ole yhtä vahvaa etujärjestöä, on Sitran rooli

varmennetun teknisen tiedon tuottajana tärkeä. Lisäksi on edistetty puurakentamista luomalla am-

mattilaisille (arkkitehdit ja rakennusinsinöörit) vastaava tietopalvelu, joka on olemassa betoni- ja

14 Teoreettinen potentiaali arvioitu perustuen oletuksiin mahdollisimman nopeasta siirtymisestä passiivi- ja nollaenergiata-lorakentamiseen. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2. 15 Pasanen, P. et al., Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki, Sitran selvityksiä 63, 2011.

0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

Ilman toimia Potentiaali

TW

h

Uusien rakennusmääräysten aiheuttama sähkön kulutuksen säästö

Uusien rakennusmääräysten aiheuttama lämmönkulutuksen tehostuminen

Muu tehostumispotentiaali lämmön osalta

Vuoden 2020 sähkön kulutus

Vuoden 2020 lämmön kulutus


teräsrakenteille16. Lisäksi Energiaohjelman puitteissa on lisätty alan toimijoiden sitoutumista innova-

tiivisten puurakennuskonseptien kehittämiseen järjestämällä kilpailu.

Toimivien ja taloudellisesti kannattavien ratkaisujen kehittäminen puurakentamiseen perustuvassa

rakentamisessa on voinut mahdollistaa puun lisääntyvän käytön myös korjausrakentamisessa.

Kuvassa 4.2 esitetään puurakentamisen mahdollisia vaikutuksia asuinkerrostalojen rakentamisesta

muodostuviin päästöihin. Siirtymällä asuinkerrostalorakentamisessa kokonaisuudessaan betonira-

kentamisesta puurakentamiseen voitaisiin vuosittaisia rakentamisvaiheen päästöjä vähentää 100

ktCO2ekv.

Kuva 4.2. Vuosittain rakennettavien asuinkerrostalojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt tilantees-

sa, jossa kaikki rakentaminen tehdään betonista verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki rakentaminen

tehdään puusta.17

Demonstraatiohankkeet

Toimivien uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii yrityksiltä riskialttiita investointeja. Uusien teknolo-

gioiden toimivuus ja kustannukset voivat poiketa oletetusta. Kehitetyt ratkaisut voivat päätyä mui-

den yrityksien käyttöön. Energiaohjelma on toimillaan voinut edistää yrityksiä toimivien ratkaisujen

löytämisessä.

Energiatehokkaiden uudisrakennusten rakentamisella voidaan lisätä kuluttajien kiinnostusta energia-

tehokkuuteen. Jos rakentaminen tehdään perustuen kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, voidaan

alan toimijoiden kiinnostusta uusien ratkaisuiden käyttöönottoon nopeuttaa. Näin muutos kohti

energiatehokkaampaa rakentamista voi tapahtua nopeammin.

16 Saatavilla osoitteesta www.puuinfo.fi/rakennetyyppikirjastot, viitattu 11.5.2012. 17 Tarkastelussa käytetty lähtökohtana rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä, joista on laskettu yhdelle vuodelle kohdis-tuva osuus. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.

0

50

100

150

200

250

300

Uudisrakentaminen 100 % betonilla

Uudisrakentaminen 100 % puulla

ktn

CO

2

Puurakentamisella saavutettava säästö

Vuoden 2020 päästöt


Demonstraatiohankkeissa on kehitetty energiatehokkaita ratkaisuja kerrostalorakentamiseen ja

pientalorakentamiseen. Matalaenergiatasoista kerrosrakentamista kehitettiin kahdessa hankkeessa

Järvenpäässä ja Kuopiossa. Hankkeiden tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoisia kokonaisenergia-

taloudellisia ratkaisuja siten, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina.

Pientalojen osalta Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä Luukku-taloa osana eurooppalaista

Solar Decathlon -kilpailua. Luukku-talon avulla havainnollistettiin energiatehokkaan uudisrakentami-

sen hyötyjä ja mahdollisuuksia ammattilaisille ja suurelle yleisölle. Luukku-talo on puurakenteinen

pientalo, joka tuottaa yhtä paljon energiaa, kuin se kuluttaa. Luukku-taloa kehitettiin yhdessä laajan

toimijajoukon kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastasi Aalto-yliopisto ja muut pääkumppanit olivat

Sitran Energiaohjelma sekä ARA. Luukku-talo sai hyvin näkyvyyttä kotimaisessa mediassa.

Luukku-talossa kehitettyä osaamista on käytetty hyväksi Tampereen vuoden 2012 Asuntomessuille

rakennettavassa lähes nollaenergia Lantti-pientalossa. Tavoitteena on, että Lantti-talo luo pohjan

kehitettyjen ratkaisuiden kaupalliselle soveltamiselle. Lisäksi kehitystyö edesauttaa pientalovalmista-

jia kun nämä kehittävät omia ratkaisujaan vastaamaan uudistuvia energiatehokkuusmääräyksiä.

Yritysten kiinnostusta ja sitoutumista energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen on Energiaohjelman

hankkeissa lisätty demonstraatioiden kautta. Demonstraatioilla on myös valmistettu markkinoita

vastaamaan vuoden 2012 rakennusmääräysten aiheuttamaan markkinamuutokseen.

Koulutus ja tiedon tuottaminen

Eri osa-alueiden tiedon tuottamisen lisäksi Energiaohjelma kehitti myös yleisemmin koulutusta ja

tuotti moniin osa-alueisiin hyödyllistä tietoa. Energiaohjelma selvitytti talotekniikka-alan koulutus-

materiaalin nykytilanteen ja kehitystarpeen. Selvityksen perusteella tehtiin suosituksia yliopisto- ja

ammattikorkeakoulujen LVI-koulutusohjelmiin liittyen:

• Opetusohjelmien ja oppiaineiden nimikkeiden sekä sisällön yhtenäistäminen.

• Opetusmateriaalin laaja kehittäminen korkeakoulujen yhteistyönä lähtien määritellyistä

osaamistavoitteista.

• Yritysten tarjoama, opetustarkoitukseen soveltuva opasmateriaali kootaan yhteiseen tieto-

portaaliin.

Koulutusmateriaalin kehittäminen on kriittisessä asemassa. Lisäksi tulisi huolehtia myös täydennys-

koulutuksesta, jotta muutoksia saataisiin aikaan nopeammin.

Sitran Energiaohjelman tuella testattiin yleisimmät lämpöpumppumallit ja julkaistiin tulokset laajale-

vikkisessä lehdessä18 sekä luotiin valmius lämpöpumppujen standardin mukaiseen testaamiseen

Suomessa. Testillä lisättiin kuluttajien tietotasoa lämpöpumppuvalinnasta ja luotiin mahdollisuus

teollisuudelle edelleen tuottaa standardiin perustuvaa vertailutietoa. Lämpöpumpuille tarkoitetun

standardin mukaisen testausvalmiuden aikaansaaminen on kriittinen tekijä, jotta voidaan tuottaa

vertailukelpoista tietoa kuluttajille. Yleisimpien mallien testaaminen tuo suoraan ajankohtaista tar-

vittavaa tietoa malleista kuluttajille. Sitra toimi hankkeessa katalysaattorina Aalto-yliopiston ja

18 TM Rakennusmaailma 9/2010 käsittelee lämpöpumppujen toimintaa uusissa pientaloissa ja 6/2011 vanhoissa pientalois-sa.


MTT:n välillä, sillä Suomesta puuttui testausvalmius. Osaaminen ja testiympäristöt olivat erillään.

Alalla toimivilla pienillä yrityksillä ei ole varaa tilata näitä testejä. Standardiin perustuvaan vertailu-

tiedon tuottaminen lämpöpumpuista mahdollistaa tehokkaan tuotekehityksen ja toisaalta kuluttaji-

en valinnan perustuen ”oikeisiin” kriteereihin.

4.2 Nykyisen rakennuskannan energiankulutus

Uudet korjausrakentamisen toimintamallit

Energiatehokkuuden parantamisella muun korjausrakentamisen yhteydessä pitäisi selvitysten mu-

kaan olla tarjolla teknis-taloudellisesti kannattavaa potentiaalia. Käytännössä energiatehokkuuskor-

jauksia tehdään kannattavaa potentiaalia vähemmän. Korjausrakentamisen markkinat koostuvat

yksittäisistä kohteista ja suurilta osin pienistä toimijoista, joiden mahdollisuudet tuotekehitykseen

ovat vähäiset. Lisäämällä kuluttajien ja alan toimijoiden tietämystä parhaista käytännöistä ja paran-

tamalla alan toimijoiden verkottumista, voidaan nopeuttaa parhaiden käytäntöjen leviämistä toteu-

tettaviin korjausrakennushankkeisiin.

Sitran Energiaohjelma kehitti uusia korjausrakentamisen konsepteja Teollisen ja energiatehokkaan

korjausrakentamiskonseptin kehittäminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa, jonka toteutuksesta

vastasi Aalto-yliopisto. Lisäksi yhteistyötä tehtiin ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa. Pohjatyönä

Energiaohjelman toimesta kartoitettiin energiatehokkaita teollisia korjaamisratkaisuja Suomessa ja

kansainvälisesti19. Teollisia korjausrakentamisen konsepteja kehitettiin kolmella tasolla: 1) yksittäi-

selle rakennusosalle, 2) yhdelle rakennukselle sekä 3) usean rakennuksen alueelle.20 Näiden lisäksi

tuotettiin teollisen korjausrakentamisen opas Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in julkaisusar-

jaan21.

Ryhmäkorjausrakentamista koetettiin kehittämällä toimintamalli alueelliselle korjausrakentamisen

koordinaattorille. Malli ei kuitenkaan koealueella osoittautunut toimivaksi, koska taloyhtiöt olivat

haluttomia käyttämään koordinaattorin palveluita eivätkä yritykset pitäneet konseptia toimivana.

Energiaohjelma tarkasteli yhteistyössä ympäristöministeriön ja ARA:n kanssa mahdollisuuksia rahoit-

taa energiatehokkaita korjauksia, tai muita korjauksia, lisärakentamisen kautta. Selvityksessä tarkas-

teltiin 1960–1970-lukujen asuinkerrostalojen lisärakentamisen perusedellytyksiä sekä lisärakentami-

sen taloudellista kannattavuutta taloyhtiön näkökulmasta. Tuloksien perusteella lisärakentaminen

voi olla kannattava vaihtoehto, mikäli rakennuksen asuntojen myyntihinnat ovat suhteellisen korkei-

ta.22

Kehitetyn tietopohjan perusteella Energiaohjelma tuotti korjausrakentamisen energiatehokkuus-

mahdollisuuksista opaskirjan taloyhtiöille. Koska erityisesti asuntoyhtiöissä päätöksiä tekevät usein

19 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakentamisratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti, Sitran selvityksiä 11, 2009. 20 Lindstedt T. et al., Teollisten korjausrakentamismenetelmien konseptointi, Aalto-yliopiston julkaisusarja TIE-DE+TEKNOLOGIA 20/2011. 21 Lindstedt T., ja Junnonen, J.-M., Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa, Sitran selvityksiä 64, RIL 258-2011. 22 Lukkarinen, S., Lisärakentaminen osana korjausrakentamishanketta, ympäristöministeriön raportteja 27/2011.


maallikot, on tärkeää, että yksinkertaista tietoa energiatehokkuusremonttien vaikutuksista ja kus-

tannuksista on saatavilla.

Hankkeissa tuotettiin tarkasti valitulle kohderyhmälle tietoa kiinteistöjen korjausrakentamisen vaiku-

tuksista. Kohdentamalla viesti tarkkaan ja antamalla selkeää ja oleellista tietoa, on mahdollista saada

kriittisille asioista päättäville tai asiat esitteleville henkilöille tietoa, joka muuttaa heidän näkemyksi-

ään.

Saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä kerrostalojen energiatehokkuuden lisäämi-

sessä. Osasyynä tähän on kerrostalojen lämmityksessä yleisen kaukolämmön edullisuus suhteessa

markkinoilla tarjolla olevien energiatehokkuustoimien kustannuksiin. Korjausrakentamisen markki-

noiden käynnistäminen vapaaehtoisin toimin kerrostalojen osalta vaikuttaakin erittäin haasteellisel-

ta. Sitran Energiaohjelmassa tämä näkyi painopisteen siirtämisessä ohjelman loppupuolella erityises-

ti sähkölämmitteisten pientalojen energiatehokkuuden parantamiseen.

Kuvassa 4.3 on esitetty peruskorjausten yhteydessä tehtävien energiatehokkuustoimien todennäköi-

sesti mahdollisia vaikutuksia rakennusten lämmitysenergian tarpeeseen. Potentiaali asuin- ja palve-

lurakennuksissa yhteensä voisi olla noin 5 TWh vuoteen 2020 mennessä.

Kuva 4.3. Nykyisen asuin- ja palvelurakennuskannan lämmitysenergian tarve vuoden 2020 tilantees-

sa ilman energiatehokkuustoimia sekä korjausrakentamisen potentiaali kulutuksen vähentämises-

sä.23

Korjausrakentamisen kilpailut

Tee parannus -viestintäohjelmassa Sitran Energiaohjelma haki energiatehokkuutta ja asumisviihty-

vyyttä parantavia ratkaisuja yhdessä Tekesin ja ympäristöministeriön kanssa. Tee Parannus-

23 Oletuksena nopeutetut korjausrakentamisen toimet siten, että peruskorjausten yhteydessä tehtäisiin aina noin 40 % vähennys rakennusten lämmitysenergiankulutukseen. Peruskorjauksia oletetaan tehtävän keskimäärin 2,5 % osuuteen yli 30 vuotta vanhasta rakennuskannasta. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.

0

10

20

30

40

50

60

70


TW

h

Korjausrakentamisen tehostusvaikutus

Rakennusten lämmitysenergian kulutus


hankkeen tuloksena syntyi myös tietopankki, johon on kerätty tietoa korjausrakentamisen tutkimus-

ja kokeiluhankkeista ympäri Suomea.24.

EEMontti-kilpailun avulla pyrittiin synnyttämään korjausrakentamisen palveluja vanhojen pientalo-

jen korjaamiseen. Kilpailun kohteena olivat vanhat sähkölämmitystalot. Sähkölämmitystaloissa ei

tyypillisesti ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, mikä tekee esimerkiksi siirtymisen maalämpö-

pumppuun tai pellettilämmitykseen haastavaksi. Sähkölämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin

500 000 kpl.

Kilpailun kohteena oli neljä erilaista pientaloa. Tavoitteena kilpailussa oli vähentää näiden pientalo-

jen energiankulutusta vähintään puolella. Lisäksi korjauksille oli asetettu tiukat kriteerit remontin

toteutusajalle ja hankkeiden takaisinmaksuajalle. Kilpailuun osallistuneilta toimijoilta edellytettiin

yksityiskohtaista tarjousta ja korjausratkaisun toteutukset tullaan dokumentoimaan ja tiedot jaka-

maan. Hankkeelle on haettu laajaa mediajulkisuutta ja tiedon levitystä laajemmin markkinoille.

Kaikille osapuolille entistä kannattavampien toimintamallien kehittäminen voi lisätä energiatehok-

kaiden korjausratkaisujen tarjontaa ja kysyntää. EEMontti-kilpailu keräsi yllättävän niukasti ehdotuk-

sia. Pientalojen energiaremonttien tarjoajat eivät tällä hetkellä kykene ratkomaan pientaloasukkai-

den remonttiongelmia kokonaisvaltaisesti. Syynä tähän on voinut olla joko resurssipula tai osaami-

sen puuttuminen.25 EEMontin tulosten perusteella arvioitu sähkölämmitteisten pientalojen energia-

tehokkuuden parantamispotentiaali vuoteen 2020 mennessä on esitetty kuvassa 4.4. Säästöpotenti-

aali yhteensä voi olla noin 1 TWh.

Kuva 4.4. Sähkölämmitteisten pientalojen lämmitysenergiakulutus ilman toimia vuonna 2020 sekä

EEMontissa saavutetun korjaustason mukaisten toimien vähennyspotentiaali26

.

24 Tee parannus -kilpailussa olivat mukana myös Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Suomen Kiinteistö-liitto, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus. 25 EEMontti-hanke, EEMontti – Lämmityskulut puoleen -kilpailu paljasti karun totuuden, tiedote, 30.11.2011. 26 Oletuksena on ollut, että sähkölämmitteisiä pientaloja korjataan 2,5 %:n vuosivauhdilla. Laskenta on tehty vuosille 2011–2020. Keskimäärin lämmitysenergiantarpeen oletetaan vähenevän 50 %. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9


TW

h

Säästöpotentiaali 50 % korjaustoimenpiteillä

Vuoden 2020 kulutus


Vaikka osassa EEMontin hankkeista ei löydetty kaikkia kilpailun kriteerejä täyttäviä ratkaisuja, osoit-

tavat tulokset kuitenkin, että yrityksille ja pientalojen omistajille kannattavaa korjauspotentiaalia on

Suomessa runsaasti. EEMontin avulla on lisätty kuluttajien tietoisuutta ratkaisuista. Kuluttajat, joilla

on jo kiinnostusta energiansäästöön, voivat näin helpommin toteuttaa ehdotettuja ratkaisuja.

4.3 Kansalaiset

Portinvartijat

Sitran rahoittamassa Peloton-hankkeessa keskityttiin energiankulutuksen portinvartijoihin eli tahoi-

hin, joiden toiminnalla on suuri vaikutus laajemman joukon energiankulutukseen. Tunnistettuja por-

tinvartijoita koottiin työpajoihin. Työpajojen teemat jakaantuivat ruokaan, liikenteeseen ja matkai-

luun sekä asumiseen. Sitra on irtautunut Peloton-hankkeesta, mutta työpajakonsepti on jäänyt elä-

mään itsenäisesti.

Niin sanottujen portinvartijoiden kautta voidaan vaikuttaa laajemman joukon energiankulutukseen.

Tietyt hankkeeseen osallistuneet ryhmät kuten esimerkiksi ravintoloiden työntekijät tai isännöitsijät

voivat suoraan valinnoillaan vaikuttaa muiden välilliseen energiankulutukseen. Monien hankkeeseen

osallistuneiden ryhmien osalta, kuten esimerkiksi henkilöstöhallinto ja kotitalousopettajat, vaikutus-

ten saavuttaminen vaatii aktiivisia toimia.

Peloton-työpajoissa ja myöhemmin käyttöön otetuilla innovaatioleireillä on tavoitettu joukko portin-

vartijoita henkilökohtaisella tasolla. Mukana olleet toimijat ovat täten voineet henkilökohtaisesti

huomata, miten he voivat omassa työssään edistää energiatehokkuutta. Tutkimusten mukaan näin

aikaansaaduilla käyttäytymistottumusten muutoksilla vaikutetaan energiatehokkuuden paranemi-

seen enemmän kuin esimerkiksi pelkillä viestinnällisillä keinoilla27. Myös Sitran toimeksiannosta sel-

vitettiin portinvartijoiden roolia energiatehokkuuden parantamisessa28.

Peloton-hankkeen aikana on tunnistettu toimintamalleja tai ratkaisuja, joita hankkeeseen osallistujat

ovat lähteneet viemään eteenpäin omissa organisaatioissaan. Joissakin tapauksissa osallistuvissa

organisaatioissa on luotu omia energiatehokkuusohjelmia, joilla vaikutetaan toimintaan laajemmin-

kin. Eräänä vaikutusketjuna työpajoissa tunnistettuja liiketoiminta-ajatuksia on lähdetty kaupallista-

maan ja tätä varten on perustettu tai ollaan perustamassa uusia yrityksiä.

Työpajat ovat kohdistuneet varsin vaihteleviin tahoihin ja kohdejoukko on ollut varsin laaja. Kullakin

kohdesektorilla on tavoitettu rajallinen henkilömäärä hankkeen aikana, joten hankkeen vaikutus jää

tätä kautta vähäiseksi. Hankkeen puitteissa ei ole systemaattisesti kerätty tietoa siitä, miten paljon

toimenpiteitä osallistujat ovat toteuttaneet ja ovatko ne edelleen käytössä. Hankkeen väliarvioinnin

perusteella voidaan tuloksia pitää kuitenkin positiivisina. Peloton-työpajojen seurauksena osallistujat

ovat ainakin suunnitelleet energiatehokkuustoimia, joita he eivät olisi ilman Pelotonta tehneet.29

27 Ks. esim. Dahlblom, B. et al., Changing Energy Behaviour, Guidelines for Behavioural Change Programmes, EU IEE BEHA-VE-project, 2009. 28 Kaskinen, T. et al., Portinvartijat – eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista, Sitra 282, 2009. 29 Ahonen, S., Peloton-hankkeen väliarviointi, Sitran selvityksiä 18, 2009.


Energianeuvonta

Sitran Energiaohjelma on ollut mukana kehittämässä kansalaisten energianeuvonnan toimintamallia.

Aiemmin Suomen energianeuvontaa on kehitetty monien eri tahojen voimin, eri lähtökohdista ja

toiminta on ollut koordinoimatonta30.

Sitran organisoimana kehitetyssä toimintamallissa koordinaatioita kehitettiin neuvontahankkeiden

käynnistämisen, ohjauksen, hankkeiden välisen yhteistyön ja tiedonsiirron sekä toiminnan seuran-

nan ja vaikutusten arvioinnin osalta. Uudessa toimintamallissa on päädytty alueellisen tason, lähinnä

maakuntatason, hankkeiden koordinointiin. Näin on haettu tasapainoa käytettävissä olevien resurs-

sien, asiakkaiden tarpeiden paikallisen ymmärryksen ja koordinoidun tiedon tuottamisen välillä.

Energianeuvontaa kehitettiin kahdessa hankkeessa, Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi -

hankkeessa ja Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä -hankkeessa. Molempia hankkeita ohjasi oh-

jausryhmä jota veti työ- ja elinkeinoministeriö ja jonka työhön osallistuivat lisäksi ympäristöministe-

riö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Opetushallitus, Sitran Energia-

ohjelma, Suomen Kuntaliitto ja Motiva Oy.

Toimintamallin kehittämiseksi energianeuvonnan pilottiprojekteille järjestettiin kaksi hakukierrosta

vuosina 2009 ja 2010. Sitra osallistui vuonna 2009 neuvontahankkeiden rahoitukseen, muuten rahoi-

tuksesta ovat vastanneet työ- ja elinkeinoministeriö budjettivaroin sekä alueelliset toimijat, kuten

kunnat. Energianeuvonnan kehittämisessä on pyritty löytämään toimintamalli, jossa myös rahoitus

olisi kestävällä pohjalla.

Pilottihankkeissa on tuotettu erityyppistä neuvontaa mm. uudis- ja korjausrakentamiseen, rakennus-

ten lämmitystapavalintoihin, kestokulutustavaroiden energiatehokkuuteen, kotitalouksien laitehan-

kintoihin sekä liikkumiseen liittyen. Pilottihankkeissa on onnistuttu vaihtelevasti, mutta hankkeiden

kautta on saatu kokemusta eri toimintatapojen toimivuudesta.

Koordinaation on katsottu toimineen hyvin sekä pilottihankkeiden, että työtä ohjanneen ohjausryh-

män kannalta. Systemaattisella koordinaatiolla on tuettu päätöksentekoa ja vahvistettu eri hallin-

nonalojen yhteistyötä.31 Saatujen kokemusten perusteella lukuisten neuvontahankkeiden ja näiden

järjestämien tapahtumien koordinointi on haastava tehtävä, joka edellyttää koordinaatiotoiminnan

huolellista resursointia. Energianeuvonnan pilottijakson alussa tueksi saatavilla olevaa keskitettyä

materiaalia yhteisen visuaalisen ilmeen ja selkeän brändin puute koettiin osin ongelmallisiksi.32

Energianeuvonnan koordinaatio-hankkeessa luotiinkin yhteinen brändi ja selkeä visuaalinen ilme,

joita ollaan nyt lanseeraamassa.

Energianeuvonnan koordinoinnin piirissä olleista hankkeista saatavilla olevien tietojen perusteella

kuluttajaneuvonnalla on suoraan tavoitettu noin 130 000 henkilöä vuosien 2010–2011 aikana.33 Ta-

voitettujen henkilöiden määrä vastaa noin 5 % Suomen kaikista kotitalouksista34.

30 Kasanen, P., Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa, Sitran selvityksiä 7, 2009. 31 Kasanen, P., Kuluttajien energianeuvontaprojekti: arviointi, 2011. 32 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012. 33 Motiva, Kuluttajien energianeuvonnan kehittäminen, Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010–2011, 2012.


Energianeuvonta toimintana on jalkautettu Motivan koordinoimaksi toiminnaksi. Mikäli toiminta

jatkuisi pilottijakson laajuisena, voitaisiin sillä tavoittaa vuoteen 2020 mennessä noin neljännes

Suomen kotitalouksista. Kuvissa 4.5 ja 4.6 on esitetty energianeuvonnan potentiaalisia vaikutuksia

kulutustottumusten muutoksiin erityisesti niillä kulutuksen osa-alueilla, jossa kulutustottumuksilla

vaikutetaan kulutukseen suoraan: asuinrakennusten lämmityksessä ja kotitaloussähkön kulutuksessa.

Lämmityksen osalta on oletettu voitavan vaikuttaa sisälämpötilaan ja lämpimän käyttöveden kulu-

tukseen35. Sähkössä vaikutuksien on oletettu kohdistuvan erityisesti muuhun kulutukseen kuin lait-

teiden ja valaistuksen kulutukseen36.

Kuva 4.5. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet lämmityksen energiankulutuksen vähen-

tämisessä vuoden 2020 tilanteessa.37

34 Olettaen, että kustakin kotitaloudesta on neuvontaan osallistunut yksi henkilö ja kukin henkilö on tavoitettu vain yhden kerran. Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta, lähde: Tilastokeskus 2011. 35 Pois lukien matalaenergiatalot, joiden osuuden oletetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Matalaenergiataloissa sisäilman lämpötila on usein jo hallitusti oikealla tasolla ja lämpimän käyttöveden kulutus paremmin hallinnassa vähemmän kuluttavien vesikalusteiden kautta. 36 Laitteiden ja valaistuksen sähkönkulutukseen kulutustottumuksilla on vähäisempi vaikutus vuoden 2020 tilanteessa, koska niitä tulevat säätelemään EU:n minimienergiatehokkuusdirektiivi ja sen toimeenpano Suomessa. 37 Lämmitysenergian kulutusta oletetaan voitavan vähentää lämpimän käyttöveden kulutuksen pienentämisellä sekä sisä-lämpötilaa laskemalla niissä rakennuksissa, jotka eivät ole matalaenergiatasoisia. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45


TW

h

Kulutustottumusten muutoksesta aiheutuva säästöpotentiaali

Vuoden 2020 kotitalouksien lämmönkulutus


Kuva 4.6. Kulutustottumusten muutoksien mahdollisuudet kotitalouksien sähkönkulutuksen (ei lai-

tesähköä eikä valaistusta) vähentämisessä vuoden 2020 tilanteessa sekä Energiaohjelman hankkei-

den puitteissa tavoitettujen osuus tästä potentiaalista.38

Aluetason systeeminen muutos

Kaupunkitason systeemistä muutosta Sitran Energiaohjelma on toteuttanut yhteistyössä Tampereen

kaupungin kanssa. Vuosina 2008–2009 Energiaohjelma yhdessä Tampereen kanssa käynnistetyssä

Ilmankos-hankkeessa edistettiin yksittäisten asukkaiden ja ryhmien osallistumista ilmastonmuutok-

sen hillintään Tampereella. Tapahtumilla ja tiedotteilla lisättiin tamperelaisten tietoisuutta energian-

säästöstä ja monet kaupunkilaiset osallistuivat itse tapahtumiin. Aktiiviset kaupunkilaiset kehittivät

yhdessä uusia ideoita kestävään kaupunkikehitykseen ja esittelivät ideat vastuullisille henkilöille.

Ilmankos-hankkeen jälkeen Tampereella uudistettiin monella tavalla kaupungin lähtökohtia energia-

tehokkuuden parantamiseen ECO2-hankkeessa. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja liikenne-

suunnittelussa tehtyjen toimien lisäksi on pyritty myös kansalaisten ja yritysten muutokseen tähtää-

viin hankkeisiin. ECO2 -hankkeelle on asetettu tavoite vähentää päästöjä -30 % vuoteen 1990 verrat-

tuna vuoteen 2020 mennessä.

Vaikka Tampereella hankkeiden vaikutukset eivät vielä käytännössä ole havaittavissa johtuen hank-

keen aikaisesta vaiheesta, on hankkeella merkittävä mahdollisuus muuttaa kaupungin toimintaa ja

näin toimia esimerkkinä muille kaupungeille. Mikäli kehitetyt uudet kestävän kaupunkiasumisen

konseptit toimivat ja niiden käyttö laajenee, ovat ne osaltaan muuttamassa kaupunkiasumista kestä-

vämpään suuntaan. Myös vuoropuhelun avaaminen aktiivisten kaupunkilaisten ja päättäjien välillä

voi johtaa jatkossakin avoimempaan keskusteluyhteyteen. Lisäksi toimijoiden välinen keskustelu

mahdollistaa kokonaisuuksien optimoinnin, jolla voidaan saavuttaa rakenteellisia muutoksia energia-

tehokkuuteen.

38 Muun kuin laitteiden ja valaistuksen osalta kotitaloussähkön säästömahdollisuuden on arvioitu olevan noin 15 %. Säästöt muodostuvat sekä laitteiden kulutustottumusten muutoksista, että vähemmän kuluttavien laitteiden ostopäätöksistä. Laskentaoletuksia lisää liitteessä 2.

0

1

2

3

4

5

6

7


TW

hKulutustottumusten muutoksesta aiheutuva säästöpotentiaali

Vuoden 2020 kulutus


Energiaohjelma on nopeuttanut Tampereella kehitettyjen hyvien käytäntöjen leviämistä tukemalla

kaupunginjohtajien ilmastoverkoston toimintaa. Ennakoivalla laadunohjauksella on saavutettu hyviä

tuloksia energiatehokkuuden parantamiseksi Oulussa. Oulun rakennusvalvonta on ollut näkyvä edel-

läkävijä rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen kehittäjänä. Vuonna 2010 Sitran Energia-

ohjelma tuki Oulussa kehitetyn mallin levittämistä muutamaan muuhun kaupunkiin.

Low2No-hankkeessa on kehitetty systeemistä muutosta yhden korttelin tasolla Helsingin Jätkäsaa-

ressa. Tavoitteena on ollut toteuttaa malliesimerkki energiatehokkaasta ja matalahiilipäästöisestä

korttelista, joka rakennetaan kestävästi ja jossa kestävä kaupunkielämä olisi mahdollista. Low2No-

hankkeen tuloksia ja toimintamallia on levitetty viestintähankkeella muille toimijoille. Itse korttelin

toteutus on vuoden 2012 alkupuolella vielä kesken ja jäljessä alkuperäisistä aikatauluista. Low2No-

hankkeen tuloksista ja niiden levittämis- ja vaikutusmahdollisuuksia on täten vielä liian aikaista arvi-

oida.

Viestintähankkeet

Energiaohjelman toteuttamissa viestintähankkeissa on tuettu eri organisaatioita energia-

tehokkuuden edistämisessä sekä tuotettu ja levitetty tietoa energiatehokkuudesta. Energiaohjelman

julkaisuluettelo on esitetty liitteessä 3.

Energiaohjelma tuki lisäksi pientalonomistajien tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksistaan omaan

energiankulutukseen ja -kustannuksiin julkaisemalla kansantajuisen oppaan, jossa on havainnollistet-

tu yleisiä esimerkkejä. Opas julkaistiin kirjana, Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin

15 000 kappaletta alle kahdessa vuodessa. Pienen suuren energiakirjan levikki on merkittävä verrat-

tuna tietokirjoihin yleensä. Tietokirjojen painokset liikkuvat noin 500−1500 kappaleen määrissä. 39

Maa- ja kotitalousnaisten kautta on lisätty erityisesti naisten tietoisuutta energiansäästöstä ja mah-

dollisista käytännön toimenpiteistä tukemalla yhdistyksen vuoden 2010 järjestökampanjaa. Tässä

kohderyhmässä voidaan saada aikaan muutos ja on mahdollista, että toimintatavat leviävät vähitel-

len myös laajemmalle.

Sitran Energiaohjelma on ollut mukana monissa matalaenergian rakentamisen tapahtumissa, mm.

Euroinfra 2009 Low Energy Building symposium, MIPIM 2011 -messut Cannesissa ja Helsinki Design

Lab. Vuonna 2009 Sitra tuki Saksalais-suomalaiset parhaat käytännöt - Kestävä Kunta -seminaaria,

jossa esiteltiin saksalaisten kaupunkien kokemuksia suomalaisille kuntapäättäjille. Näissä hankkeissa

on verkotettu suomalaisia toimijoita kansainvälisiin toimijoihin ja haettu parhaita käytäntöjä.

Sitran Energiaohjelma selvitti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa

kansainvälisiä energiatehokkuuskäytäntöjä vuosina 2008–2009. Selvityksestä tehtiin julkaisu, jonka

tuloksia hyödynnettiin mm. kansallisen Energiatehokkuustoimikunnan työssä ja ERA17-ohjelman

valmistelussa.40

Kansallista keskustelua ja päättäjien tietämystä ekotehokkaasta rakentamisesta edistettiin tukemalla

ROTI 2011 -hanketta. Rakennussektorin energiatulevaisuudesta laadittiin julkaisu, jossa annettiin

kuusi erilaista näkemystä rakennetun ympäristön kehityssuunnista. Julkaisun laativat rakennuskiin-

39 Laitinen, J., Pieni suuri energiakirja, 2010. 40 Vehviläinen, I. et al., Energiatehokkuus kansainvälisesti, Sitran raportteja 83, 2009.


teistöalan yritystohtorit41. Sitran hankkeiden tuloksia tullaan esittelemään sekä opitaan parhaita

käytäntöjä muista maista BEhave Energy Efficiency and Behaviour -konferenssissa kesäkuussa 2012.

Yhtenä viestintähankkeena Sitran ja Helsingin Energian rahoittamassa hankkeessa tuotettiin tietoa

kuluttajille ja kunnille. Lisäksi tuotettiin täsmätietoa vääristynyttä mediakeskustelua vastaan hehku-

lampuista energiatehokkaampiin lamppuihin siirtymisen säästövaikutuksista42. Ekovalo-hankkeessa

Energiaohjelma puolestaan rahoitti yhdessä Tekesin, TEM:in ja yhdeksän kunnan/energialaitoksen

kanssa selvitystä toimintamallista energiatehokkaaseen ulkovalaistukseen siirtymiseksi. Tiedon tuot-

taminen ja levittäminen on saattanut vaikuttaa osaan kuluttajista tai kunnista siten, että muutok-

seen on ryhdytty aiemmin.

Sitran Energiaohjelma oli mukana rahoittamassa dokumenttielokuvaa ekologisesta rakentamisesta.

Näin lisättiin uudenlaisten ratkaisujen kiinnostavuutta sekä ihmisten tietoisuutta ratkaisuista. Tietoi-

suuden lisääminen ekorakentamisesta voi lisätä kuluttajien kysyntää ja hyväksyntää uudenlaisiin

ratkaisuihin.

Energiaohjelman toimesta tullaan vuoden 2012 aikana julkaisemaan teos, jossa koottu noin 10 es-

seetä, joiden teemoja ovat energian tuotantoon ja kulutukseen sekä resurssien rajallisuuteen liitty-

vät ajankohtaiset teemat. Julkaisemalla kansankielellä oleva teos pyritään saavuttamaan laaja koh-

deryhmä ja herättämään keskustelua.

Kansainvälisen ja kansallisen tason tiedonvaihdon edistämisellä on pyritty nopeuttamaan parhaiden

käytäntöjen leviämistä Suomeen. Kansallisen tason keskustelulla on pyritty nopeuttamaan ja edis-

tämään muutosta energiatehokkaaseen rakennettuun ympäristöön.

4.4 Maankäyttö ja liikenne

Sitran toiminta maankäytön ja liikenteen osalta on keskittynyt voimakkaasti maankäytön ja kaavoi-

tuksen vaikutusten tarkasteluun.

Maankäytön ohjauksella ja kaavoituksella voidaan vaikuttaa energiankäytön rakenteisiin erityisesti

liikenteen ja energianhuollon ratkaisujen osalta. Uuden toimintatavan käyttöönotto on erittäin mer-

kittävää kokonaisuuden kannalta, koska se auttaa löytämään jo suunnitteluvaiheessa optimaaliset

tavat parantaa alueiden energiatehokkuutta.

Skaftkärr-hankkeessa kehitettiin uusia toimintatapoja energiatehokkaan asuinalueen luomiseksi

Porvoon Skaftkärrin alueen suunnittelun yhteydessä. Huomion kohteena olivat erityisesti kaavoitus-

prosessi sekä alueelliset energiantuotantomahdollisuudet. Esimerkkikohteessa luotiin toimintamalli,

jota voidaan käyttää muissa kohteissa. Energiakaavan käyttöä sekä alueellisten energiantuotanto-

mahdollisuuksien huomiointia kehitetään ja testataan edelleen kuudessa kohteessa Keski-Suomessa.

Lisäksi Sitra on ollut mukana yhdessä Tampereen kaupungin ja Tekesin kanssa Tammelan energiate-

hokkaan täydennys- ja korjausrakentamisen koealueen kehittämisessä.

41 Junnila, S. (toim.), Rakentamisen energiatulevaisuus, Sitran raportteja 84, 2009. 42 Tapanainen, V.-M., Lampputyypin vaikutus kotitalouksien energiankäyttöön ja CO2 -päästöihin, diplomityön tiivistelmä, saatavilla www.lampputieto.fi, 2010.


Energiateollisuus ry selvitti kahdessa hankkeessa Sitran Energiaohjelman tukemana kaukolämmön

teknologiaratkaisuja tulevaisuuden matalaenergia-alueilla. Selvityksien pohjalta tuotettiin kaksi tut-

kimusraporttia, joissa toisessa kuvattiin kaukolämmön kevennettyjä jakelu- ja asiakasteknologioita43

ja toisessa kriteerejä, joiden perusteella voidaan määritellä onko jokin matalan lämpötiheyden alue

liitettävissä kannattavasti kaukolämpöön44.

Käyttäjälähtöisten lähienergiapalveluiden toimintamallia kehitettiin Energiaohjelman rahoittamassa

hankkeessa45. Kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä Sitran Maamerkit ohjelman kanssa ja Sitran sijoi-

tusyhtiönä oleva One1 Oy on yksi esimerkki lähienergiapalvelun tuottajasta.

Sitra osallistui EU-hankkeen Urban Planners with Renewable Energy Skills puitteissa järjestetyn kou-

lutuksen tukemiseen. Kaavoittajien koulutuksella voidaan saada aikaan muutos energiatehokkuuden

huomioivaan kaavoitukseen. Koulutuksen suuntaaminen täydennyskoulutukseen nopeuttanee muu-

tosta.

Aalto-yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa vertailtiin asumisen hiilijalanjälkeä esimerkki-

alueilla. Energiaohjelman rahoittamassa selvityksessä näkökulmana olivat kulutuksen päästöt, perin-

teisen päästöjen tuotannon sijaan. Tulokset julkaistiin Sitran selvityksessä46.

Maankäytön ja kaavoituksen avulla saavutettava potentiaali on esitelty kuvassa 4.7. Ottamalla kaa-

voituksessa huomioon Skaftkärr-hankkeessa kerätyt opit kaikilla uusilla alueilla, voitaisiin liikenteen

energiankulutusta vähentää karkeasti arvioiden noin 0,5 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pidemmällä

aikatähtäimellä kaavoituksen vaikutukset korostuvat.

Kuva 4.8. Uusien kaava-alueiden henkilö- ja pakettiautoliikenteen ennustettu energiankulutus vuon-

na 2020 ilman uusia toimia sekä laskennallinen säästö mikäli kaikessa uudessa kaavoittamisessa

otettaisiin huomioon Skaftkärrin mallissa kehitetyt liikenteen ajosuoritteita vähentävät toimet.47

43 Gaia Consulting Oy, Kevennetty kaukolämpötekniikka. Kustannustehokkaan jakelu- ja asiakasteknologian kehittäminen matalan kulutustason olosuhteisiin, Energiateollisuus ry, 2009. 44 Åbo Akademi, Pientaloalueiden ja -taajamien kaukolämpöön liittämisen kriteerit – KALPA, Energiateollisuus ry, 2009. 45 Gaia Consulting Oy, Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa, Sitran selvityksiä 25, 2010. 46 Heinonen, J. ja Junnila, S., Matalahiiliasumisen lähtökohdat, Sitran selvityksiä 20, 2010.

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5


TW

h

Energiatehokkaan kaavoituksen aikaansaama säästö

Uudisalueiden henkilöautojen kulutus vuonna 2020


4.5 Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Energiaohjelman sijoitustoiminnan osalta todettiin jo ohjelman suunnitteluvaiheessa, että ohjelman

pääasialliseen kohderyhmään kuuluu liian vähän potentiaalisia sijoituskohteita. Sijoitustoiminnassa

on täten tarkasteltu mahdollisia yrityksiä hieman ohjelman puitteissa toteutettuja hankkeita laa-

jemmalla fokuksella.

Sijoituskohteita on haettu toimialafokuksen sisältä ilman tarkkaa rajoitusta yrityksien kehitysvaihee-

seen. Monet sijoituskohteista ovat kuitenkin olleet jo toimivia perinteisempiä pk-yrityksiä, jotka ha-

kevat kasvua uudelta markkina-alueelta. Tämän on nähty mahdollistavan nopeamman markkina-

muutoksen, kuin pelkkiin alkuvaiheen yrityksiin sijoittaminen. Yhteensä ohjelman toimikauden aika-

na on käyty läpi lähes 200 sijoituskohdetta. Toteutuneiden sijoitusten lisäksi tämä toiminta on kehit-

tänyt sijoittajakentän tuntemusta suomalaisista sijoituskohteista sekä alan toimijoiden tuntemusta

rahoitusmahdollisuuksista.

Sitran sijoitustoiminnalla pyritään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella turvaamaan Sitran sijoitus-

pääoman suotuisa kehittyminen. Sijoitustoiminnan tarkoituksena ei ole tukea yrityksiä, vaan tavoi-

tella niistä tuottoa sijoitetulle pääomalle.

Sijoitustoiminnassa on tehty yhteensä 9 suoraa sijoitusta ja 3 rahastosijoitusta. Saamallaan rahoituk-

sella yritykset ovat kehittäneet energiatehokkuuden ratkaisuja. Yrityksien teknologioiden ja ratkai-

suiden aikaansaamia vaikutuksia ei ole tämän hankkeen puitteissa voitu yksityiskohtaisesti arvioida.

Monet yrityksistä ovat lisäksi kasvuvaiheessa, jolloin saavutetut vaikutukset ovat toistaiseksi vaati-

mattomia suhteessa tulevaan potentiaaliin.

Sitran suorat yrityssijoitukset ovat kohdentuneet seuraaviin yrityksiin:

• AW-Energy Oy on vuonna 2002 perustettu yritys, joka kehittää aaltoenergiaan perustuvaa

uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa.

• Kodin Onniset Oy oli vuonna 2007 perustettu yritys, joka tarjosi kuluttaja- ja yritysasiakkaille

energiansäästöratkaisuja palveluna. Toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2010.

• Neapo Oy kehittää uudentyyppisiä teollisia ja modulaarisia rakennuskonsepteja. Ratkaisu pe-

rustuu teräskennoteknologiaan, joka mahdollistaa esimerkiksi kerrostalojen korottamisen,

joiden myynnillä taloyhtiö voi rahoittaa energiatehokkuustoimenpiteitä.

• Norrhydro Group Oy on hydrauliikka-alan pk-yritys, joka on kehittänyt hydrauliikkaa käyttä-

vien työkoneiden energiatehokkuutta parantavan älykkään digihydrauliikkajärjestelmän.

• One1 Oy toimittaa lähienergiaratkaisuja kuluttajille helpolla tavalla. Lähienergiamallissa yh-

distyvät energian käytön helppous ja paikallisten uusiutuvien energialähteiden käyttö.

• Savo-Solar Oy valmistaa rakennuksiin ja kaukolämpöjärjestelmiin integroitavia edistykselli-

seen pinnoitusteknologiaan perustuvia aurinkolämpökeräimiä.

• Scancool Oy toimittaa teollisuuden kylmälaitoksia ja energiatehokkaita teollisuuslämpö-

pumppuja. Oilon Oy osti Scancoolin vuonna 2011.

47 Karkeasti vuoteen 2020 mennessä uudisrakennetaan noin 1 miljoonalle ihmiselle. Koska osa sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin, voidaan maankäytöllä ja kaavoituksella vaikuttaa ehkä 10 % osuuteen. Tässä osuudessa vaikutusmahdollisuus 10 %.


• Viola Systems Oy tuottaa langattomia tiedonsiirtoratkaisuja teollisiin sovelluksiin. Ratkaisui-

den avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi älykkäitä sähköverkkoratkaisuja.

• Wood Prime Oy kehittää teollista elementtituotantoa puurakentamiseen. Rakennusosia toi-

mitetaan uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Teollisella toimintamallilla pystytään

parantamaan puurakentamisen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Yrityksen toiminta on käynnis-

tynyt toukokuussa 2012.

Sitran sijoitushorisontti on suunniteltu likimain Energiaohjelman kestoa vastaavaksi viideksi vuodeksi.

Yksi kohdeyrityksistä on jo myyty eteenpäin ja yhden kohdeyrityksen konkurssi kuvastaa sijoitustoi-

mintaan kuuluvia riskejä. Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin Sitra jatkaa aktiivista toimintaansa

sijoittajana.

Sijoituksia kohdentamalla on kehitetty suomalaista energiatehokkuuden rahoitustoimintaa. Yhteis-

työ kansainvälisten rahoitusyhtiöiden kanssa on antanut oppeja kansainvälisistä toimintamalleista.

Samalla on verkotettu kansainvälisiä ja suomalaisia toimijoita ja yrityksiä. Sitran Energiaohjelma oli

myös mukana rahoittamassa Lahdessa järjestettyä Cleantech Venture Day 2008 tapahtumaa. Tapah-

tuma kokosi yhteen cleantech alan sijoittajia, yrityksiä ja muita toimijoita.

Sijoitustoiminnan osalta Sitran Energiaohjelma on tehnyt yhteistyötä kotimaisten innovaatiotoimi-

joiden kanssa. Erityisesti Tekesin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Sitra on esimerkiksi ollut muka-

na Nuoret innovatiiviset yritykset ohjelmassa. Lisäksi valikoitujen Tekes-ohjelmien kanssa on ollut

säännöllistä vuorovaikutusta.

Ohjelman alkuvaiheessa Sitran Energiaohjelma osallistui myös joihinkin lähinnä teknologiavienniksi

katsottaviin hankkeisiin. Teknologiaviennin avulla voidaan parantaa suomalaisten yrityksien toimin-

taedellytyksiä myös kotimaassa.

Suomalaisten yritysten teknologiaviennin edellytyksiä selvitettiin älykkäiden sähköverkkojen osalta

kaksivaiheisessa hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin suomalaisten yrityksien tarjoa-

maa, toisessa vaiheessa puolestaan selvitettiin markkinatilannetta ja kilpailuasetelmaa valikoiduilla

markkina-alueilla Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

4.6 Systeeminen muutos

ERA17

Kansallinen ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma kuvaa 31

toimenpide-ehdotusta energiaviisauden edistämiseksi rakennetussa ympäristössä48. Toimenpiteet

koskivat energiatehokkaan maankäytön toimia, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohja-

usta, kiinteistöjen käyttöä sekä omistusta ja osaamisen kehittämistä. Toimintaohjelma laadittiin ym-

päristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhteistyönä vuoden 2010 aikana. Ohjelman valmistelutyöhön

osallistuneet pitivät Sitran roolia erittäin tärkeänä ohjelman valmistelussa49.

48 Martinkauppi, K. (toim.), ERA17-toimintaohjelman loppuraportti, 2010. 49 Taloustutkimus Oy, ERA 17 -strategiaprosessin arviointitutkimus, 2011.


ERA17-ohjelma on ollut alku laajemmalle keskustelulle rakennetun ympäristön energiatehokkuudes-

ta. Osa toimenpiteistä on saatu vietyä käytäntöön, osa ei ole edennyt. ERA17-ohjelman toimenpiteet

ovat osin jatkoa Sitran Energiaohjelmassa esiin nousseille kehitysteemoille. Merkillepantavia Ener-

giaohjelman myötävaikuttamia jatkohankkeita ovat esimerkiksi rakentamisen energialuokituksiin

tähtäävä Värkki-hanke, jonka vetovastuun on ottanut Finnish Green Building Council, energiatehok-

kaan ja kestävän maankäytön kaavoitusprosessin kehittäminen sekä kaupunginjohtajien ilmastover-

kosto. Hankkeen yhteydessä on myös tuotettu runsaasti taustaselvityksiä, jotka ovat lisänneet tietoi-

suutta energiahuollon kokonaiskuvasta50.

Tukemalla ERA 17 ohjelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutusta Sitra tukee eri tahojen sitoutu-

mista uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Toimenpiteitä viedään käytäntöön esimerkiksi kunti-

en ilmastoverkoston ja kuuden suurimman kaupungin johdolla. Tukemalla energiatehokkaan kaavoi-

tusprosessin kehitystä edistetään energiatehokkuuden laajasti huomioivan suunnittelun leviämistä

kaikkiin kuntiin. Tukemalla nollaenergiarakentamisen tiekartan luomista lisätään toimijoiden välistä

keskustelua ja yhteistyötä sekä voidaan nopeuttaa uusien ratkaisujen löytymistä. Luomalla kiinteistö-

jen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmiä ja työkaluja voidaan edistää energiatehok-

kaiden ratkaisujen käyttöönottoa sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta ja kiinnostusta energiatehokkail-

le ratkaisuille.

50 Esim. Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations, Benchmarking Regulations on Energy Efficiency of Buildings, 2010; Lahti, P. ja Moilanen, P., Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasu-päästöt, Suomen ympäristö 12:2010; Vehviläinen, I. et al., Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvi-huonekaasupäästöt, Sitran selvityksiä 39, 2009, Vanhanen, J. et al., Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, Sitran selvityksiä 30, 2009


5 Yhteenveto Energiaohjelman vaikutuksista

Yhteenveto hanketoiminnasta

Sitran Energiaohjelman kehityshankkeet ajoittuvat vuosille 2008–2012. Energiaohjelma on tavoitel-

lut rakennetun ympäristön energiankulutuksen systeemistä muutosta. Sitran roolina on ollut olla

muutoksen käynnistäjä. Muutoksen vaikutukset jatkuvat Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin,

vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin. Kuvassa 5.1 on esitetty Energiaohjelman keskeisten hanke-

kokonaisuuksien ajallista vaikuttavuutta ja hankkeiden jatkumoa muiden toimijoiden vastuulla.

Kuva 5.1. Sitran Energiaohjelman keskeisiä hankekokonaisuuksia ja niiden jatkumona aikaansaatuja

muutoksia. Värityksen tummuus kuvastaa arvioitua vaikutuksen ajoittumista.

Energiaohjelman toimien vaikutusten arviointi on osin ennenaikaista, koska monet hankkeet ovat

vuoden 2012 alkupuolella vielä käynnissä ja vaikutukset toteutuvat pitkällä aikavälillä. Monet Ener-

giaohjelman esille nostamat teemat jatkavat lisäksi kansallisen ERA17-ohjelman puitteissa.

Markkinamurros uudisrakentamisessa

Rakentamismääräysten energiatehokkuuden muutos vuonna 2012 aiheuttaa merkittävän markkina-

muutoksen uudisrakentamisen energiatehokkuuteen. Vanhasta yksittäisiä rakennusosia koskevasta

viranomaissääntelystä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja markkinatoimijoiden käsissä ole-

20202008 6/2012

Rakentamismääräykset 2012

Energianeuvonnan koordinointi

Puurakentaminen

Demonstraatiot

Tiedon tuottaminen

Korjausrakentamisen mallit

EEMontti

Skaftkärr

Peloton

IlmankosECO2 Ekotehokas Tampere 2020

Ekotaajama Kestävän kaavoituksen toimintamalli

Sitran

Energiaohjelma

Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto


vaan kokonaisoptimointiin. Täysimittaiset hyödyt muutoksesta tulevat näkymään vasta, kun toimijat

oppivat hyödyntämään uusia innovointimahdollisuuksiaan.

Sitran Energiaohjelmalla on ollut merkittävä rooli sekä rakentamismääräysten 2012 valmistelussa

että määräysten käyttöönottoa tukevien suunnitteluohjeiden tuottamisessa. On epävarmaa, olisiko

harppaus kokonaisenergiatarkasteluun ollut lainkaan mahdollinen ilman Sitran panostusta ja myötä-

vaikutusta. Energiaohjelman tuella on tuotettu lisää tietoa kokonaisenergiatarkasteluun liittyviin

kriittisiin kysymyksiin. Ilman tätä tietoa ei kokonaisenergiatarkastelua voisi toteuttaa.

Sitran Energiaohjelman tuella on vauhditettu myös muiden energiatehokkaiden rakentamisen toi-

mintatapojen käyttöönottoa. Energiaohjelma on demonstroinut uusia ratkaisuja käytännössä ja le-

vittänyt tietoa uusien ratkaisuiden mahdollisuuksista ja vaikutuksista.

Runsaan tiedon tuottamisen ohella Energiaohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen ja

kansalliseen keskusteluun eri foorumeilla. Sitra on mahdollistanut eurooppalaisten asiantuntijoiden

vierailuja Suomeen ja siten madaltanut merkittävästi kynnystä suomalaisille asiantuntijoille osallistua

kansainväliseen keskusteluun. Näin on nopeutettu parhaiden kansainvälisten käytäntöjen käyttöön-

ottoa Suomessa.

Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Sitran Energiaohjelma on yksittäisten hankkeiden lisäksi

osallistunut ERA17-ohjelman kautta. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä on pyritty vastaamaan

markkinoiden kasvavaan osaamistarpeeseen.

Puurakentaminen käynnistymässä

Puurakentaminen on noussut keskustelun aiheeksi Suomessa, osin puurakentamisen kestävyys-

näkökulmien vuoksi. Puuta on perinteisesti käytetty pientalojen runkomateriaalina. Nyt puun käyt-

töä ollaan lisäämässä myös kerrostalo- ja palvelurakentamisessa. Puuta on kuitenkin edelleen käy-

tetty lähinnä yksittäisissä kohteissa.

Sitran Energiaohjelman teettämillä selvityksillä ja tukemilla demonstraatiohankkeilla on voitu tukea

puurakentamiselle suotuisaa keskusteluilmapiiriä. Sitra on aktiivisesti pyrkinyt tuottamaan tietoa

puurakentamisesta suunnittelijoiden ja arkkitehtien käyttöön. Näillä toimin Sitra on voinut nopeut-

taa puurakentamisen tuloa markkinoille.

Korjausrakentamisen haasteet korostuvat jatkossa

Nykyisen rakennuskannan energiankäytön tehostaminen on osoittautunut haastavaksi. Asuinraken-

nusten osalta Energiaohjelman aikana tuotetun tiedon ja saatujen kokemusten perusteella haasteet

liittyvät erityisesti asuinkerrostaloihin. Asuinkerrostalojen lämmityskustannukset ovat usein suhtees-

sa pientaloja alhaisemmat ja tarjolla olevat korjauskeinot suhteessa kalliimpia. Korjauksia hidastavat

myös muut esteet, kuten esimerkiksi taloyhtiöiden hajautettu päätöksenteko.

Energiaohjelman hankkeiden avulla on lisätty tietämystä korjausrakentamisesta ja tuotettu alustavia

konsepteja teolliseen korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen kehittämisestä on annettu suosi-

tuksia julkiselle hallinnolle sekä tehty suunnitelma korjausrakentamisen koulutuksen kehittämisestä.

Kehitettyjen konseptien vaikutuksista markkinaan ei kuitenkaan ole varmuutta. Edellytyksenä on,

että uusille toimintatavoille on kysyntää ja ne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.

Nykyisen rakennuskannan energiatehokkaan korjaamisen osalta Energiaohjelma ei ole saatu aikaan

uudisrakentamisen määräyksien muutokseen verrattavaa markkinamuutosta. Ohjelman aikana haas-


teet on tunnistettu ja toimia kohdistettu vaikuttavuudeltaan helpompiin kohteisiin, erityisesti sähkö-

lämmitteisiin pientaloihin. Sähkölämmitteisille pientaloille järjestetty EEMontti-kilpailu on osoittanut

sekä kuluttajille että markkinatoimijoille energiatehokkuuskorjausten mahdollisuuksia.

Kansalaisten kulutustottumuksiin rakenteellisia muutoksia

Sitran Energiaohjelman avulla on muutettu energiankulutustottumuksiin vaikuttavia yhteiskunnan

rakenteita, tuettu energianeuvonnan kehittämistä sekä viestitty aktiivisesti energiatehokkaista käy-

tännöistä ja niiden vaikutuksista.

Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat yksilöiden energiankulutustottumuksiin. Kokonaisvaltaista alue-

tason muutosta yhteiskunnan rakenteisiin Sitran Energiaohjelma on edistänyt yhdessä Tampereen

kaupungin kanssa. Tunnistettuja hyviä käytäntöjä levitetään edelleen mm. kaupunginjohtajien ilmas-

toverkoston kautta muihin suuriin kaupunkeihin.

Energiaohjelma on osaltaan ollut mukana lisäämässä kansalaisten tietoisuutta energiatehokkuudesta,

mutta myös monet muut toimijat pyrkivät vaikuttamaan samaan suuntaan. Koordinoidun energia-

neuvonnan aikaansaaminen on auttanut rajallisten resurssien käytön tehostamista ja luo perusteet

kulutustottumusten muutokselle.

Viestintähankkeilla on tuettu muutosta energiatehokkaampiin kulutustottumuksiin. Energiaohjelman

hankkeissa on tarjottu kohdennettua tietoa vaikutusmahdollisuuksista ja energiatehokkuuden hyö-

dyistä. Monissa hankkeissa on saavutettu kansallisen tason näkyvyyttä sekä yleismedioissa että koh-

distettuja viestejä laajalevikkisissä erikoismedioissa. Osa Energiaohjelman julkaisuista on saavuttanut

laajan levikin, esimerkiksi Pieni suuri energiakirja, jonka levikki on ollut noin 15 000 alle kahdessa

vuodessa. Vuoden 2012 kuluessa Energiaohjelman vaikutus näkyy vahvasti myös Tampereen Asun-

tomessuilla.

Energiatehokkuuden portinvartijoiden voimaannuttaminen

Yhtenä Energiaohjelman teesinä on ollut, että ihmisten voimaannuttaminen energiatehokkuuden

edistäjiksi edellyttää omakohtaista pohdintaa. Peloton-hankkeessa arjen energiaportinvartijat ovat

Sitran tuella tiedostaneet paremmin vaikutuksensa laajemman joukon energiankulutukseen ja kehit-

täneet toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Hankkeeseen osallistuneet tahot ovat

todennäköisesti nopeuttaneet muutosta kohti energiatehokkaita toimintatapoja.

Peloton-työpajamallilla tavoitettiin energiatehokkuuden portinvartijoita. Yksittäisten työpajojen

tuloksia on pidetty menestyksinä. Työpajoissa on kuitenkin tavoitettu vain pieni osuus kaikista palve-

lualan yrityksistä ja kriittisistä portinvartijoista. Peloton toimintamalli jatkaa tosin toimintaansa

Energiaohjelman päättymisen jälkeenkin.

Maankäytön ohjauksessa muutos ilmaston huomioivaan suuntaan

Monet kunnat ovat viime vuosina kiinnittäneet kaavoituksen ilmastokysymyksiin enenevissä määrin

huomiota. Tässä Sitran toiminnalla on ollut merkittävä rooli toimintatavan kehittämisessä ja tietoi-

suuden lisäämisessä. Porvoon Skaftkärr-hankkeessa on kehitetty energiakaavoituksen malli, jota on

edelleen jalostettu muissa hankkeissa.

Esimerkkikohteissa on saavutettu hyviä tuloksia, ainakin suunnitteluvaiheessa, mutta tulosten toteu-

tuminen tai leviäminen koko maahan ei ole itsestäänselvyys. Energiaohjelman tukemana on kuiten-


kin ERA17-ohjelmassa kehitetty kansallista toimintamallia kaavoituksen ympäristövaikutuksen huo-

mioonottamiseksi.

Sijoitustoiminnassa vaikutettu Suomen cleantech-markkinan kehittymiseen

Sitra on innovaatiotoiminnassa epävirallinen toimija, joka voi kohdistaa toimintaansa varsin vapaasti

omista lähtökohdistaan. Useissa Sitran Energiaohjelman hankkeissa on pyritty aktiivisesti kehittä-

mään uusia liiketoiminta-aihioita. Osa näistä onkin lähtenyt elämään uusien perustettujen yritysten

muodossa. Toisaalta Sitran sijoitustoiminnalla on haettu nopeita vaikutuksia ja markkinamuutosta

sijoituksilla hieman kypsempiin yrityksiin.

Sitran sijoitusvolyymi ei ole koko sijoitusmarkkinan mittakaavassa kovin merkittävä, vaikkakin sijoi-

tukset muodostivat merkittävän osan ohjelmaan panostetuista rahoista. Aktiivisena sijoittajana Sitra

on voinut edesauttaa sijoituskohteiden kehittymistä. Samalla Sitran verkottamisen avulla muut sijoit-

tajat ovat voineet löytää soveltuvia sijoituskohteita ja toisaalta yritykset rahoittajia. Täten voidaan

mahdollisesti nopeuttaa yrityksen ja alan kehitystä kokonaisuutena.

Sitran ja muiden toimijoiden roolit

Useat toimijat ovat kiinnittäneet huomiota rakennetun ympäristön energiankulutukseen Sitran

Energiaohjelman lisäksi. Julkisia toimijoita ovat ministeriöt ja näiden alaiset toimijat, Tekes sekä sek-

toritutkimuslaitokset. Lisäksi valtio ja kunnat edistävät energiatehokkuutta omilla toimialoillaan.

Yksityisiä toimijoita ovat mm. yliopistot, yritykset ja toimialajärjestöt.

Rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö ja sääntely ovat ympäristöministeriön toimialaa. Sitran Energia-

ohjelman roolina on ollut tukea ympäristöministeriötä erityisesti uudisrakentamismääräysten uudis-

tamisessa. Lisäksi Sitra on yhdessä ympäristöministeriön ja Tekesin kanssa ollut viemässä eteenpäin

rakennetun ympäristön energiatehokkuuden kansallista ERA17-ohjelmaa.

Ympäristöministeriön alaisuudessa toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka vastaa

valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta ja rahoittaa asuntotuotannon tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Energiaohjelma ja ARA ovat olleet monissa hankkeissa yhteistyössä rahoittamassa uutta tutkimus- ja

kehitystoimintaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi energiapolitiikkaa yleisesti ja energiatehokkuutta erityisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimii Motiva Oy, jonka tehtävänä on edesauttaa energia-

ja materiaalitehokkuuden lisääntymistä Suomessa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö vastaa lii-

kenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Energiaohjelma on tukenut näiden ministeriöiden valmistelutyö-

tä esimerkiksi energiatehokkuustoimikunnan työssä sekä Motivan työtä energianeuvonnan koor-

dinaattorina. Lisäksi puurakentamisen kehittämisessä työ- ja elinkeinoministeriön alaisella Metsä-

alan strategisella ohjelmalla on ollut merkittävä rooli.

Tekesin rahoittaa kehityshankkeita suoraan ja omien ohjelmiensa kautta. Tekesin ohjelmista Kestävä

yhdyskunta 2007–2012 ja Rakennettu ympäristö 2009–2014 ovat Sitran Energiaohjelman toimikau-

della läheisempiä ohjelmakokonaisuuksia. Nämä Tekesin ohjelmat ja Sitran Energiaohjelma ovat

tehneet tiivistä yhteistyötä lukuisissa hankkeissa.

Valtion sektoritutkimuslaitoksista rakentamiseen liittyvästä tutkimuksesta vastaa VTT. Rakennetun

ympäristön tutkimusta on tehty ympäristönäkökulmasta SYKE:n toimesta. Lisäksi monet yliopistot

tutkivat rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Energiaohjelma on ollut

käynnistämässä ja rahoittamassa näitä tutkimushankkeita.


Energiaohjelma on tehnyt paljon yhteistyötä keskeisten julkisten tahojen kanssa, mutta toiminta

yksityisen sektorin kanssa on ollut enemmän rajoittunutta yksittäisiin hankkeisiin perustuen yksit-

täisten hankkeiden kannalta järkeviin yhteistyötarpeisiin. Kuitenkin esimerkiksi ERA17-ohjelmassa on

tehty yhteistyötä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, Rakennusteollisuus ry:n, Suo-

men Kiinteistöliiton ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Sijoitustoiminnassa Sitra on ollut aktiivisesti yh-

teistyössä alan muiden suomalaisten toimijoiden ja kansainvälisten sijoitusrahastojen kanssa.

Vaikutukset energiankulutukseen ja päästöihin

Sitran Energiaohjelman toimenpiteiden arvioituja laskennallisia vaikutuksia on tarkasteltu taulukossa

5.1. Vaikutuksia on arvioitu niiden hankkeiden osalta, joista on ollut mahdollista tehdä kvantitatiivi-

sia arvioita. Myös muissa hankekokonaisuuksissa on saatu aikaan vaikutuksia, mutta nämä ovat joko

vähäisiä, kuten yksittäisissä demonstraatiohankkeissa, tai vaikeasti arvioitavia suuren toimenpideko-

konaisuuden vuoksi, kuten portinvartijoiden ja aluetason systeemisen muutoksen kohdalla. Koulu-

tuksen ja tiedon tuottamisen, viestintähankkeiden sekä sijoitustoiminnan on nähty olevan enemmän

muita toimenpiteitä tukevia hankkeita. Systeemistä muutosta tavoittelevan ERA17-ohjelman osalta

on tehty erillinen alustava vaikutusarviointi51.

Laskennallisesti suurimmat vaikutukset Energiaohjelman esittämillä toimenpiteillä voisi olla kulutta-

jien käyttäytymisen muutoksella, jonka vaikutusarviot on esitetty energianeuvonnan hankekokonai-

suuden alla. Kulutustottumusten muutokset olisivat myös huomattavan kustannustehokas tapa

energiansäästöjen aikaansaamiseksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. On syytä huomata, että neu-

vonnan lisäksi tarvitaan monia viestinnällisiä keinoja tietoisuuden lisäämiseksi, kuluttajien motivoi-

miseksi sekä uuden tiedon tuottamiseksi. Myös nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vä-

hentämisessä korjausrakentamisen uusilla toimintamalleilla olisi teoriassa mahdollisuuksia suureen

säästöpotentiaaliin. Kuten edellä todettiin, vaikutukset näissä jäänevät kuitenkin vähäisiksi, paitsi

EEMontti-kilpailulla saavutettujen sähkölämmitteisten pientalojen osalta.

Uudisrakentamisen uusien rakentamismääräysten vaikutus on vuoteen 2020 mennessä pienempi

kuin joidenkin muiden toimien teoreettinen potentiaali. On syytä kuitenkin huomata, että uudisra-

kentamisen osalta vaikutukset ovat laskennallisesti varmimmalla pohjalla, koska uudet normit mää-

rittävät uudisrakentamisen energiankulutuksen enimmäistason. Maankäytöllä ja kaavoituksella ai-

kaansaatava henkilöautoliikenteen vähennyspotentiaali on teoreettinen maksimimäärä, koska käy-

tännössä uudisrakentaminen vuoteen 2020 mennessä tapahtuu osin jo kaavoitetuille aluille.

Mikäli kaikki toimenpiteet toteutuisivat täysimääräisinä, voisi Sitran Energiaohjelma leikata lämmi-

tyksen energiankulutusta noin 13 TWh, liikenteen polttoaineiden käyttöä noin 1 TWh ja kotitalouksi-

en ja palveluiden sähkön kulutusta vajaat 2 TWh vuodessa. Suhteessa energiankulutuksen peruske-

hitykseen, nämä vastaisivat noin 19 % vähennystä asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergianku-

lutuksesta, 5 % vähennystä kotitalouksien ja palveluiden sähkön kulutuksesta ja 3 % vähennystä

henkilöautoliikenteen polttoaineiden käytöstä. Energiankulutuksen väheneminen vähentäisi päästö-

jä yhteensä noin 3 MtnCO2ekv, joka vastaa noin 5 % vähennystä Suomen päästöistä peruskehitykses-

sä vuonna 2020.

51 Vehviläinen, I., et. al., ERA17-toimintaohjelman alustavat vaikutus- ja kustannusarviot, 2010.


Taulukko 5.1. Sitran Energiaohjelman hankekokonaisuuksien arvioidut mahdolliset säästö-

potentiaalit lämmitysenergiassa ja polttoaineissa, sähkössä sekä näistä syntyvät arvioidut päästövä-

hennykset. Potentiaalit kuvastavat mahdollisen muutoksen laskennallista suuruutta, mikäli hankeko-

konaisuuksien toimenpiteet otettaisiin käyttöön mahdollisimman laajasti.52

Lämpö ja

polttoaineet

Sähkö Päästöt

TWh TWh MtnCO₂

Uudisrakennusten energiankulutus ja päästöt 0,9 0,8 0,4

1 Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeistuksen kehittäminen 0,9 0,8 0,3

2 Puurakentaminen - - 0,1

3 Demonstraatiohankkeet - - -

4 Koulutus ja tiedon tuottaminen - - -

Nykyisen rakennuskannan energiankulutus 4,9 1,0 1,2

5 Uudet korjausrakentamisen toimintamallit 4,9 - 1,0

6 Korjausrakentamisen kilpailut - 1,0 0,2

Kansalaiset 6,1 0,9 1,4

7 Portinvartijat - - -

8 Energianeuvonta 6,1 0,9 1,4

9 Aluetason systeeminen muutos - - -

10 Viestintähankkeet - - -

Maankäyttö ja liikenne 1,0 - 0,2

Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen - - -

Systeeminen muutos - - -

11 ERA17 ks. erillinen arviointi

Yhteensä 12,8 2,7 3,2

Vaikutukset vuotuisiin energiakustannuksiin

Sitran Energiaohjelman vaikutuksesta syntyvät mahdolliset energiansäästöt vuonna 2020 vähentävät

kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös kuluttajien energiakuluja. Jos energiansäästöt toteutuvat

taulukon 5.1 mukaisesti, energian kuluttajat säästäisivät vuoden 2012 alun kuluttajahinnoilla vuonna

2020 yhteensä seuraavasti:

• Lämmityksessä 810 miljoonaa euroa vuodessa53

• Kotitalous- ja palvelusähkössä 200 miljoonaa euroa vuodessa54

• Liikenteen polttoaineissa 140 miljoonaa euroa vuodessa55

52 Päästövaikutukset on arvioitu yksinkertaisesti käyttäen ominaispäästökerrointa 200 gCO2/kWh sekä lämmölle, sähkölle että liikenteen polttoaineille. Edellisten osalta toimenpiteet energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi voivat pienentää päästökerrointa enemmän, kuin mitä tässä on arvioitu. Liikenteen polttoaineiden osalta mukaan on arvioitu biopolttoai-neiden lisääntyminen. 53 Lämmitysenergian hintana käytetty 68 €/MWh, joka oli kaukolämmön painotettu keskihinta pienissä kerrostaloissa vuo-den 2012 alussa. Lähde: Energiateollisuus ry. 54 Sähkön kokonaishintana käytetty 119,4 €/MWh, joka oli toimitusvelvollisten varaavan sähkölämmitteisen omakotitalon verollinen koko maan keskihinta vuoden 2012 alussa. Lähde: Energiamarkkinavirasto, www.sahkonhinta.fi -palvelu. 55 Liikenteen polttoaineen hintana käytetty 178 €/MWh eli noin 1,6 €/l, joka oli bensiinin kuluttajahinta 15.1.2012. Lähde: Öljyalan Keskusliitto ry.


Lisäksi kasvihuonekaasujen mahdollisia säästöjä voidaan arvottaa EU:n päästöoikeuksien markkina-

hinnan avulla. Säästöt vuoden 2012 alun päästöoikeuden hinnalla olisivat noin 20 miljoonaa euroa56.

Yhteensä vuonna 2020 energiankulutuksen ja päästöjen vähentämisestä syntyvät kustannussäästöt

olisivat arviolta noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Säästöistä uudisrakentamisen normien muutok-

sen vaikutus on noin 150 miljoonaa euroa. Nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen pienentä-

minen korjausrakentamisella voisi tuoda noin 400 miljoonan euron säästöt, mutta tämä edellyttäisi

suurusluokaltaan arviolta 5 miljardin euron investointeja57. Muut investointitarpeet ovat suhteellisen

vähäisiä. Säästöt voivat syntyä kansalaisten kulutustottumuksien muutoksen kautta. Lisäksi maan-

käytön ja kaavoituksen muutoksilla vaikutetaan liikenteen polttoaineiden käyttöön, ilman että esi-

merkiksi kunnan kokonaiskustannukset välttämättä ovat merkittävästi nykyisiä suuremmat.

56 Laskettuna päästöoikeuden hinnalla 6,76 €/tn, vastaten hintaa 2.1.2012. Lähde: EEX. 57 Olettaen, että investointien suora takaisinmaksuaika on keskimäärin noin 12 vuotta. Esimerkiksi EEMontti-kilpailussa päästiin osassa ratkaisuissa nopeampiin takaisinmaksuaikoihin, mutta kerrostalorakentamisessa kannattavuus jää usein heikommaksi.


6 Johtopäätökset ja suositukset

Energiaohjelma muutti rakennettua ympäristö energiatehokkaammaksi

Sitran Energiaohjelman toimenpiteet kohdistuivat uudis- ja korjausrakentamiseen, kansalaisten kulu-

tustottumuksiin sekä maankäyttöön ja liikenteeseen. Kuvassa 6.1 on arvioitu Energiaohjelman hank-

keiden kohdistumista muutoksen eri osa-alueille.

Kuva 6.1. Sitran Energiaohjelman toimenpiteiden kohdentuminen energiatehokkuuden muutoksen

osa-alueille ja energiankulutuksen sektoreille. Vaikuttavaa toimintaa eri osa-alueilla on kuvattu väril-

lisillä ympyröillä.

Energiaohjelma on onnistunut lisäämään yleistä tietoisuutta energiatehokkuuden merkityksestä ja

mahdollisuuksista kaikilla kulutussektoreilla. Tietoisuuden lisäämisellä on voitu vaikuttaa yhteiskun-

nan energia-asenteisiin yleisemminkin.

Suomalaisten organisaatioiden ja ihmisten kyvykkyyksien kehittämisessä Energiaohjelma on vahvasti

vienyt eteenpäin erityisesti uudis- ja korjausrakentamisen osaamista. Lisäksi oppaita ja työkaluja

energiatehokkuuden käyttöönottoon on tuotettu runsaasti ja toimijoita verkotettu onnistuneesti.

Suurimman markkinamuutoksen Sitran Energiaohjelma on saavuttanut uudisrakentamisen energia-

tehokkuuden parantamisessa. Sääntelyn muutos tulee pakottamaan kaikki markkinatoimijat mukaan

energiatehokkuuden parantamiseen. Muut markkinamuutokset perustuvat pääosin muutoksiin kan-

salaisten ja yrityksien toimintatavoissa, jossa Energiaohjelman toiminnalla on luotu ainakin pohjaa

muutokselle.

Sitran Energia ohjelma on kehittänyt ja tukenut markkinoita muokkaavia uusia ratkaisuja teknologi-

oita demonstraatiohankkeiden koordinoinnilla ja rahoituksella. Järjestämällä uudentyyppisiä kilpailu-

ja ja kehittämällä kuluttajalähtöisiä innovointimenetelmiä Energiaohjelma on ollut osaltaan kehittä-

mässä myös suomalaista innovaatiojärjestelmää. Energiaohjelman sijoitustoiminta on tukenut alalle

pyrkiviä yrityksiä ja Energiaohjelma on osaltaan kehittänyt cleantech-alan rahoituskenttää Suomessa.

Tietoisuuden

lisääminen

Kyvykkyyksien

kehittäminen

Markkinamuutos Innovaatiot ja

rahoitus

Lainsäädäntö ja sääntely

Standardit

Merkinnät ja luokitukset

Toimintatavat ja käytännöt

Ammatillinen koulutus

Neuvonta ja motivointi

Oppaat ja työkalut

Ohjeet ja julkaisut

Rahoitus

Demonstraatiot ja pilotit

Innovaatio-toiminnan kehitys

Tutkimus

Kampanjat

Täydentävä koulutus ja tiedotus

Rahoituksen kehittäminen

Toimijoiden verkottaminen

UudisrakentaminenKorjausrakentaminen

Kansalaiset

Maankäyttö ja liikenne


Tietoisuuden lisääminen

Sitran Energiaohjelma on tunnistanut tietotarpeita energiatehokkaiden käytäntöjen edistämisessä ja

aktiivisesti edistänyt näiden tietopuutteiden korvaamista käynnistämällä lukuisia selvityshankkeita ja

tutkimuksia. Uutta tutkimustietoa on tuotettu erityisesti uudisrakentamiseen ja korjausrakentami-

seen liittyen.

Energianeuvonnassa Sitran tuella on saatu aikaan koordinoitu toimintamalli energianeuvonnan jär-

jestämiselle. Toimintamalli perustuu pilotoinnista saatuihin kokemuksiin ja luo hyvän pohjan ener-

gianeuvonnalle myös jatkossa. Kansallisesti energianeuvonnan resursointi on kuitenkin vielä varsin

vähäistä suhteessa energiatehokkuuden mahdollistamiin säästöpotentiaaleihin.

Tietoisuutta energiatehokkuudesta on lisätty kohdennetuin ohjein ja oppain sekä osallistumalla

kampanjoihin sekä esimerkiksi vuoden 2012 Asuntomessuille. Kansalaisten käyttöön on tuotettu

ohjeita ja oppaita erityisesti asumiseen ja remontteihin liittyen. Lisäksi yleistä energiatehokkuuteen

liittyvää viestintää Energiaohjelma on saanut hyvin läpi valtakunnallisissa medioissa. Tietoisuuden

lisäämisellä on mahdollisesti voitu vaikuttaa myös yleiseen asenneilmapiiriin siten, että muut toimet

ovat olleet mahdollisempia.

Tietoisuuden lisäämisessä Sitran Energiaohjelmalla on ollut vahva asema suomalaisen keskustelun

avaajana. Ei ole helppoa tunnistaa, mikä nykyisistä toimijoista voisi ottaa vastaavan riippumattoman

ja rohkean roolin Sitran Energiaohjelman loppuessa. Ilmasto- ja energiakysymysten ollessa jatkossa-

kin keskeisessä osassa yhteiskunnallista päätöksentekoa, olisi keskustelun avaajan, haastajan ja spar-

raajan rooli kuitenkin tärkeä.

Kyvykkyyksien kehittäminen

Ammatikseen energiatehokkuutta tekevien ja työssään energiatehokkuutta käsittelevien tahojen

koulutukseen Sitran Energiaohjelma on vaikuttanut yksittäisten hankkeiden ja systemaattisemmin

ERA17-ohjelman kautta. Tietoja on pyritty jakamaan verkottamalla toimijoita, esimerkiksi Oulun

rakennusvalvonnassa saatujen hyvien käytäntöjen levittämisellä muihin suuriin kaupunkeihin.

Sitra on ollut ainutlaatuisessa asemassa ollessaan riippumaton toimija kehittämään uusia toiminta-

tapoja, jotka liittyvät sekä regulaatioon että yritysten toimintaan. Sitran Energiaohjelman rooliin on

sopinut hyvin osallistua priorisoitujen ehdotusten koontiin päättäjille. Energiaohjelma on voinut näin

yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa tarjota asiantuntemuksensa rakenteisiin vaikutta-

vaan kehitystyöhön.

Runsaan tiedon tuottamisen ohella Energiaohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen ja

kansalliseen keskusteluun eri foorumeilla. Sitra on mahdollistanut eurooppalaisten asiantuntijoiden

vierailut Suomeen ja siten madaltanut merkittävästi kynnystä suomalaisille asiantuntijoille osallistua

tilaisuuksiin. Näin on mahdollisesti nopeutettu parhaiden kansainvälisten käytäntöjen käyttöönottoa

Suomessa.

Suomalaisen toimijakentän kyvykkyydet rakennetun energiatehokkuuden parantamisessa tullaan

punnitsemaan lähivuosien aikana. Selvää on, että kaikilta toimijoilta edellytetään omien osaamisten

kehittämistä, jotta toiminnalliset muutokset ovat mahdollisia. Osaltaan kehitystoimintaa voi viedä

eteenpäin Tekes, mutta myös ministeriöiden vastuu korostuu jatkossa, erityisesti oikean koulutustar-

jonnan myötä.


Markkinamuutos

Merkittävin Sitran Energianohjelman edesauttama markkinamuutos tapahtuu vuonna 2012 voimaan

tulevien rakentamismääräysten uudistamisen kautta. Käyttöön tuleva kokonaisenergiatarkastelu

vapauttaa markkinatoimijat innovoimaan uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja lisäksi muutoksen

avulla on asetettu rajat lämmitysenergian kulutuksen lisäksi myös sähkön kulutukselle. Lisäksi Ener-

giaohjelma on ollut mukana kehittämässä EU:n tasolla määritelmiä tulevista energiatehokkuutta

ohjaavista ”lähes nollaenergiataloista”. Vastaavaa muutosta ei ole saatu aikaan muilla ohjelma pai-

nopistealueilla, esimerkiksi liittyen nykyisen rakennusten energiankulutukseen tai maankäyttöön.

Nykyisen rakennuskannan osalta vapaaehtoiset toimet on todettu haasteellisiksi erityisesti asuinker-

rostaloissa. Sähkölämmitteisten pientalojen osalta Energiaohjelma on kuitenkin demonstroinut toi-

mivia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkuus-

markkina tullaan todennäköisesti luomaan Suomessa vain määräyksien kautta. Määräyksiä valmistel-

laankin jo ympäristöministeriön johdolla osana EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toi-

meenpanoa.

Energiaohjelmassa on pyritty vaikuttamaan kansalaisten ja heidän energiankäyttöönsä vaikuttavien

portinvartijoiden kulutustottumuksien rakenteisiin. Energiaohjelman hankkeissa on osoitettu, miten

toimintatapojen ja käytäntöjen muutoksia on mahdollista saada aikaan, erityisesti Peloton-

työpajoissa ja -innovaatioleirillä. Näiden tuloksien leviäminen laajemmalle kohdejoukolle on kuiten-

kin epävarmaa. Olisi pohdittava, tulisiko Peloton-toimintamallia levittää nykyistä laajemmin vai voi-

daanko saatuja oppeja levittää muilla tavoin.

Kaavoituksessa kuntien kaavoitusmonopolin voidaan katsoa muodostavan markkinan, jonka energia-

tehokkuuden parantamiseksi tulee vielä pontevasti tehdä töitä. Kuntasektorin muiden uudistuspai-

neiden ja haasteiden ohella tämä tulee olemaan ratkaisevaa, jotta kuntien kustannusrakenne, ener-

giankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt pysyvät kohtuullisissa rajoissa myös jatkossa. Markkinatoimi-

joiden omista toimista riippuu, kuinka hyvin he pystyvät hyödyntämään näitä muutoksia.

Energiaohjelman painopistealueena on ollut rakennetun ympäristön energiatehokkuus. Yksittäisiä

toimia lukuun ottamatta palvelusektorin toimintaan liittyvää energiankäytön tehostamista ja liiken-

teen energiatehokkuutta ei ole juurikaan edistetty. Toimitilarakentamisessa Sitran pääpaino oli

Low2No hankkeessa, jossa ei kuitenkaan ole onnistuttu saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita

aikataulussa. Toiminnan keskittäminen rakennuksiin ja kansalaisiin lienee kuitenkin ollut perusteltua

Energiaohjelman resurssien käytön kannalta, mutta jatkossa myös näillä sektoreilla tullaan tarvitse-

maan voimakkaita toimia, mikäli kasvava energiankulutusta aiotaan hillitä.

Innovaatiot ja rahoitus

Sitran Energiaohjelma on voinut yhtenä toimijana muiden joukossa vaikuttaa siihen, että uudenlaiset

energiatehokkaat ratkaisut tehdään tunnetuksi ja niitä sitä myötä otetaan käyttöön. Mikäli edistet-

tävät ratkaisut ovat selkeästi parempia, voidaan olettaa, että ne vähitellen leviäisivät myös itsestään

laajempaan käyttöön.

Sitran Energiaohjelma on onnistunut demonstraatiohankkeiden ja näiden tehokkaan viestinnän ja

yhteistoiminnan avulla mahdollisesti nopeuttamaan joidenkin ratkaisujen käyttöönottoa. Esimerkiksi

lämpöpumppujen käyttöönotto etenee Suomessa vauhdilla ja tätä Sitra on tukenut mm. testiympä-

ristön kehittämisellä ja tiedon tuottamisella. Toisaalta esimerkiksi aurinkosähkön hajautetun tuotan-


non edistämisyritykset rakennuksissa eivät yrityksistä huolimatta ole tuottaneet merkittäviä tuloksia.

Energiaohjelma on osallistunut joihinkin teknologiavienniksi luettaviin hankkeisiin. Näissä ei kuiten-

kaan ole saavutettu merkittäviä tuloksia ja toiminta ei ole ollut selkeästi kytkeytynyttä muuhun

Energiaohjelman toimintaan.

Rahoitustoiminnassa Sitran Energiaohjelma on sijoittanut ohjelman hankerahoitusta laaja-

alaisemmin energia-alan yrityksiin. Valinta on tehty tietoisesti perustuen oletuksiin soveltuvien sijoi-

tuskohteiden määristä. Useissa Sitran Energiaohjelman hankkeissa on pyritty aktiivisesti kehittämään

uusia liiketoiminta-aihioita. Osa näistä onkin lähtenyt elämään uusien perustettujen yritysten muo-

dossa. Toisaalta Sitran sijoitustoiminnalla on haettu nopeita vaikutuksia ja markkinamuutosta sijoi-

tuksilla hieman kypsempiin yrityksiin. Välivaiheen yrityksien rahoituksen turvaaminen on todettu

osin mahdollisesti ongelmalliseksi, tosin tämä voi liittyä myös laajempaan kasvuyrittäjyyden kehit-

tämishaasteeseen.

Uudisrakentamisen rakentamismääräysten muutos nostaa Suomen normiohjauksen maailmanlaajui-

sesti edistyksellisimpien joukkoon. Toimijoille tarjoutuvat mahdollisuudet uusien innovaatioiden

kehittämiseen tulisi kyetä hyödyntämään entistä systemaattisemmin myös kasvuyrityksinä.


Liite 1 – Hankekohtaiset arviot

Taulukko L1. Sitran Energiaohjelman toteuttamien hankkeiden arvioidut vaikutukset eri muutoksen osa-alueille ja eri kulutussektoreille. Eri harmaan sävyt

kuvaavat vaikutuksen arvioitua suhteellista voimakkuutta (tummin väri = merkittävä vaikutus, haalein väri = vähäinen vaikutus).

Tietoisuuden lisääminen Kyvykkyyksien kehittäminen Markkinamuutos Rahoitus ja innovaatiot Kulutussektori

Hankkeen nimi Hanke kokonaisuus

Neuvon-

ta ja

moti-

vointi Ohjeet

Kam-

panjat

Tutki-

mus

Amma-

tillinen

koulutus

Koulu-

tus ja

tiedotus

Oppaat

ja

työkalut

Toimi-

joiden

verkot-

taminen

Lain-

säädän-

tö ja

sääntely

Stan-

dardit

Merkin-

nät ja

luoki-

tukset

Toimin-

tatavat

ja

käytän-

nöt

De-

monst-

raatiot

ja pilotit

Inno-

vaatio-

toimin-

nan

kehit-

täminen

Rahoi-

tuksen

kehit-

täminen Rahoitus

Uudis-

raken-

taminen

Korjaus-

raken-

taminen

Kansa-

laiset

Maan-

käyttö ja

liikenne

BEhave Energy Efficiency and Behaviour -konferenssi (2012) Viestintähankkeet

Business opportunities for Finnish Smart Grid Industry

Sijoitustoiminta ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Cleantech Venture Day 2008


ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Aluetason systeeminen muutos

EEMontti kokonaispalvelukilpailu lämmityskulujen puolittamiseksi

Korjausrakentamisen kilpailut

Ekotaajama Maankäyttö ja liikenne

Ekovalo Viestintähankkeet

Elinkaarikannattavuus purkamiseen perustuvassa korjausrakentamisessa

Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit

Energiaesseet Viestintähankkeet

Energialähettiläs rakennusvalvon-nan uudistamiseen

Aluetason systeeminen muutos

Energianeuvonnan arkkitehtuuri Energianeuvonta

Energianeuvonnan toteuttaminen Suomessa Energianeuvonta

Energiansäästöllä euroja Viestintähankkeet

Energiaskenaarioiden järjestelmä-vaikutukset


Energiatehokkuuden demonstraatio 2012 asuntomessuilla

Demonstraatiohank-keet

Energiatehokkuus kansainvälisesti -julkaisu


Energiatehokkuuslaskenta 2012 määräysten mukaan

Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeiden




Neuvon-

ta ja

moti-

vointi Ohjeet

Kam-

panjat

Tutki-

mus

Amma-

tillinen

koulutus

Koulu-

tus ja

tiedotus

Oppaat

ja

työkalut

Toimi-

joiden

verkot-

taminen

Lain-

säädän-

tö ja

sääntely

Stan-

dardit

Merkin-

nät ja

luoki-

tukset

Toimin-

tatavat

ja

käytän-

nöt

De-

monst-

raatiot

ja pilotit

Inno-

vaatio-

toimin-

nan

kehit-

täminen

Rahoi-

tuksen

kehit-

täminen Rahoitus

Uudis-

raken-

taminen

Korjaus-

raken-

taminen

Kansa-

laiset

Maan-

käyttö ja

liikenne

kehittäminen

Energy, Environment and Innova-tions - New Opportunities for Business -seminaari


ERA17 - Energiatehokkaan rakenne-tun ympäristön aika (Suomi Ener-giaviisauden edelläkävijäksi) ERA17

ERA17 taustaselvitykset Koulutus ja tiedon tuottaminen

ERA17-toteutushankkeet: mm. kestävän kaavoituksen toimintamal-li, Värkki luokitusjärjestelmät, Finnish Green Building Council, kaupunginjohtajien ilmastoverkosto ERA17

Energiatehokkuustoimikunnan strategiatyö sekä sitä palvelevat selvitykset


Euroinfra 2009 Low Energy Building Viestintähankkeet

Green Building tilaisuussarja Viestintähankkeet

Helsinki Design Lab – Kestävän kehityksen Studio Viestintähankkeet

Innova kerrostalokilpailu Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit

Kansallinen lämpöpumppujen SPF/RES-hanke


Kestävän rakentamisen ja asumisen viestintähanke Viestintähankkeet

Kevennetty kaukolämpö Koulutus ja tiedon tuottaminen

Koulutusmateriaaliselvitys Koulutus ja tiedon tuottaminen

Kouvolan puurakentamiskilpailu E2 Puurakentamisen kehittäminen

Käyttäjälähtöiset lähienergiapalve-lut aluerakentamisessa


Low2No - Jätkäsaaren korttelihanke Demonstraatiohank-keet

Lämpöpumppujen mittausvalmius Koulutus ja tiedon tuottaminen

Matala- ja nollaenergiatalojen demonstraatiokohteet


Matalahiiliasumisen lähtökohdat Koulutus ja tiedon tuottaminen




Neuvon-

ta ja

moti-

vointi Ohjeet

Kam-

panjat

Tutki-

mus

Amma-

tillinen

koulutus

Koulu-

tus ja

tiedotus

Oppaat

ja

työkalut

Toimi-

joiden

verkot-

taminen

Lain-

säädän-

tö ja

sääntely

Stan-

dardit

Merkin-

nät ja

luoki-

tukset

Toimin-

tatavat

ja

käytän-

nöt

De-

monst-

raatiot

ja pilotit

Inno-

vaatio-

toimin-

nan

kehit-

täminen

Rahoi-

tuksen

kehit-

täminen Rahoitus

Uudis-

raken-

taminen

Korjaus-

raken-

taminen

Kansa-

laiset

Maan-

käyttö ja

liikenne

Maunulan energiatalouden paran-tamisen ryhmäkorjaushanke


MIPIM 2011 -messut Cannes Viestintähankkeet

Ohje matalaenergiarakentamiseen/ RIL


Peloton Portinvartijat

Pieni suuri energiakirja Viestintähankkeet

Pientalon nykyaikaistaminen Uudet korjausrakenta-misen toimintamallit

Porvoon aurinkokaukolämpöselvitys Koulutus ja tiedon tuottaminen

Porvoon energiakunta Skaftkärr Maankäyttö ja liikenne

Puu- ja betonikerrostalojen elinkaa-ren hiilijalanjälki -tapaustutkimus PuuERA

Puurakentamisen kehittäminen

Puun mahdollisuudet lähiösaneera-uksessa

Puurakentamisen kehittäminen

Puurakentamisen tietopalvelu Puurakentamisen kehittäminen

Rakentamisen energiatulevaisuus -julkaisu


Rakentamismääräysten uudistami-nen

Rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeiden kehittäminen

RIL:n matalaenergiarakentamisen opas toimitiloille


ROTI Viestintähankkeet

Round Table - seminaarit Viestintähankkeet

Round Table - seminaarit II/ Ketterä kaupunki: energiatehokkuutta uusilla suunnittelumalleilla Viestintähankkeet

Saksalais-suomalaiset parhaat käytännöt - Kestävä Kunta -seminaari 5.11.2009 Viestintähankkeet

Savexpo - paneeli ja näyttelytila Viestintähankkeet

Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailu


Suomalaisen Energia- ja ympäristö-teknologian vientimahdollisuuksien vahvistaminen Vietnamissa


Taloyhtiön energiakirja Viestintähankkeet

Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojekti





Neuvon-

ta ja

moti-

vointi Ohjeet

Kam-

panjat

Tutki-

mus

Amma-

tillinen

koulutus

Koulu-

tus ja

tiedotus

Oppaat

ja

työkalut

Toimi-

joiden

verkot-

taminen

Lain-

säädän-

tö ja

sääntely

Stan-

dardit

Merkin-

nät ja

luoki-

tukset

Toimin-

tatavat

ja

käytän-

nöt

De-

monst-

raatiot

ja pilotit

Inno-

vaatio-

toimin-

nan

kehit-

täminen

Rahoi-

tuksen

kehit-

täminen Rahoitus

Uudis-

raken-

taminen

Korjaus-

raken-

taminen

Kansa-

laiset

Maan-

käyttö ja

liikenne

Tampereen ILMANKOS-kampanja Aluetason systeeminen muutos

Tee Parannus! Energiatehokkaan korjausrakentamisen viestintäoh-jelma


Teollisen korjausrakentamisen konseptointi


UP-RES- Urban Planners with Renewable Energy Skills Maankäyttö ja liikenne

Valaistuksen ja kotitalouslaitteiden hukkalämmön hyödyntyminen lämmityksessä Viestintähankkeet

Vihreä kaupunki -dokumenttielokuva Yle Viestintähankkeet


Liite 2 – Vaikutusarvioiden laskentaoletukset

Taulukko L1. Rakennusmääräysten vaikutus uudisrakennusten lämmön kulutukseen.

Oletus Yksikkö Määrä

Uudisrakennuksien energian kulutus ilman toimia 2020 TWh 6,1

Uudisrakennuksien energian kulutuksen potentiaali 2020 TWh 2,5

Rakennusmääräysten tehostus uudisrakennuksien energian käytössä TWh 0,9

Kulutus ilman toimia on laskettu käyttäen vuoden 2010 rakennusmääräysten energiatehokkuustasoa

ja potentiaali on laskettu perustuen arvioon mahdollisimman nopeasta energiatehokkaan rakenta-

misen kiristymisestä (vrt. Valtioneuvoston kanslian ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko, Skenaa-

rio A). Yksityiskohtaiset oletukset kuten lähteessä Vanhanen, J., et al., Energiaskenaarioiden järjes-

telmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, ERA17 taus-

taselvitys, Sitran selvityksiä 30, 2010.

Laskentaoletuksena rakennusmääräysten aiheuttamassa tehostumisessa on sama rakentamismäärä

kuin muissa kohdissa. Rakentamisen energiatehokkuutena on käytetty vuoden 2010 normien mu-

kaista energiatehokkuutta vuoteen 2012 asti ja tämän jälkeen vuoden 2012 normien mukaista ener-

giatehokkuutta.

Taulukko L2. Rakennusmääräysten vaikutus sähkön kulutukseen.


Uudisrakennusten sähkön käyttö rakennusmääräysten vaatimuksilla 2020 TWh 2,8

Uudisrakennusten sähkön käyttö ilman rakennusmääräyksen vaatimuksia 2020 TWh 3,5

Vuoteen 2020 mennessä rakennettavien uudisrakennusten sähkön käyttöä ilman rakennusmääräys-

ten vaikutusta on arvioitu perustuen rakennustyyppikohtaisiin arvioihin sähkönkulutuksista. Lähtee-

nä asuinrakennusten osalta Adato, Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006, Tutkimusraportti, 2008 ja pal-

velurakennusten osalta Gaian analyysi, perustuen yritysten ja julkisten organisaatioiden raportoimiin

energiankulutuslukuihin.

Rakennustyyppikohtaiset rakennusmäärät vuoteen 2020 mennessä kuten Vehviläinen, I. et al., Ra-

kennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, ERA17 taustaselvitys, Sitran selvi-

tyksiä 39, 2010.

Rakennusmääräysten edellyttämät vaatimukset sähkönkäytölle on arvioitu perustuen lähteeseen:

Kurnitski, J., Raportti B85, Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastus-

ta varten, Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikka, 2009.


Taulukko L3. Kerrostalojen puurakentaminen.


Kerrostalojen rakennusmäärä 2011–2020 milj. m2 8,6

Betonikerrostalon päästöt, 100 vuoden eliniällä kg CO2 / m2 / a 11,8

Puukerrostalon päästöt, 100 vuoden eliniällä kg CO2 / m2 / a 11,1

Käytön aikaisen energian osuus puukerrostalon päästöistä % 80

Käytön aikaisen energian osuus betonikerrostalon päästöistä % 75

Betonikerrostalon päästöt 100 a eliniällä, ilman käyttöenergian osuutta kg CO2 / m2 / a 3,0

Puukerrostalon päästöt, 100 a eliniällä, ilman käyttöenergian osuutta kg CO2 / m2 / a 2,2

Asuinkerrostalojen rakennusmäärät vuoteen 2020 mennessä kuten Vehviläinen, I., et al., Rakenne-

tun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, ERA17 taustaselvitys, Sitran selvityksiä

39, 2010.

Arviot betonikerrostalojen ja puukerrostalojen elinkaaren aikaista päästöistä on saatu selvityksestä

Pasanen, P., et al., Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki - Tapaustutkimus kerrosta-

lon ilmastovaikutuksista, Sitran selvityksiä 63, 2011.

Taulukko L4. Pientalojen korjausrakentaminen.


Nykyisiä sähkölämmitteisiä pientaloja jäljellä vuonna 2020 kpl 415 000

Pientaloja korjataan % vuodessa 2,7

Pientalojen energian kulutus ilman toimia vuonna 2020 TWh/a 7,5

Säästöpotentiaali/korjauskohde % 50

Sähkölämmitteisten pientalojen nykyinen lukumäärä perustuen Tilastokeskus, Rakennukset käyttö-

tarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan, 2010. Poistuma on otettu huomioon kuten selvityksessä

Lehtinen, E., et al., Asuinrakennukset vuoteen 2025 – Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve,

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 2003. Vuotuiset korjausmäärät oletettu perustuen saman

selvityksen arvioon korjaustarpeesta.

Pientalojen keskimääräinen lämmityssähkönkulutus vuonna 2010 on laskettu siten, että kokonaisku-

lutus on sama kuin Tilastokeskus, Energiatilasto, 2010.

Sähkölämmitteisten pientalojen säästöpotentiaali on arvioitu EEMontti-hankkeen tuloksiin perustu-

en, ks. EEMontti, Sitran ja Tekesin kehityshanke, verkkosivut, www.eemontti.fi.

Taulukko L5. Kulutustottumusten vaikutus kotitalouksien lämmön käyttöön.


Kotitalouksien lämmin käyttövesi 2020 TWh 11

Ei-matalaenergiatalojen osuus % 75

Lämpimän käyttöveden tekninen säästöpotentiaali % 30

Kotitalouksien lämmitysenergian kulutus vuonna 2020 TWh 28

Lämmitysenergian tekninen säästöpotentiaali % 10


Kulutustottumusten vaikutusta asuinrakennusten lämmitysenergian kulutukseen on tarkasteltu pe-

rustuen oletuksiin lämmitysenergiasta sekä lämpimän käyttöveden määrästä, lähteenä näille Vehvi-

läinen, I., et al., Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, ERA17 taus-

taselvitys, Sitran selvityksiä 39, 2010.

Säästöpotentiaali on oletettu mahdolliseksi taloissa, jotka eivät vuonna 2020 vielä ole matalaener-

giatasoisia (joko korjattuja tai uudisrakennuksia). Lämpimän käyttöveden säästöpotentiaaliksi on

oletettu 30 % ja sisälämpötilan laskun potentiaaliksi 2 astetta, joka vastaa noin 10 % lämmitysener-

giankulutuksesta. Oletukset perustuvat karkeasti suurimpaan oletettuun kulutustottumusten muu-

tokseen, vertailukohtana esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian ilmastopoliittinen tulevaisuusselonte-

ko, Skenaario A, kuten selvityksessä Vanhanen, J., et al., Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutuk-

set ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset, ERA17 taustaselvitys, Sitran

selvityksiä 30, 2010.

Taulukko L6. Kulutustottumusten vaikutus kotitalouksien sähkön käyttöön.


Kotitalouksien sähkönkäyttö pois lukien valaistus- ja laitesähkö 2020 TWh 5,5

Säästöpotentiaali % 15

Kulutustottumusten vaikutusta asuinrakennusten sähköenergian kulutukseen on tarkasteltu perus-

tuen oletuksiin kotitaloussähkön jakaantumisesta valaistuksen, kotitalouslaitteiden sekä muun säh-

könkulutuksen kesken. Säästöpotentiaali on arvioitu kulutustottumusten muutoksista tehtyjen tut-

kimusten perusteella mahdollisesta kehityksestä, lähteenä näille Vanhanen, J., et al., Energiaskenaa-

rioiden järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset,

ERA17 taustaselvitys, Sitran selvityksiä 30, 2010.

Taulukko L7. Kaavoituksen vaikutus henkilöautoliikenteen energian kulutukseen.


Henkilöautoliikenteen energiankulutus koko Suomessa vuonna 2020 TWh 32

Uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla olevan henkilöautoliikenteen osuus 2020 % 15

Energiatehokkaan kaavoituksen tehostuma henkilöautoliikenteessä % 20

Henkilöautoliikenteen energiakulutus perustuen VTT, LIPASTO -laskentajärjestelmä: Suomen tielii-

kenteen päästöt ja energiankulutus, LIISA 2011 laskentajärjestelmä.

Uusilla alueilla asuvien osuuden oletukset perustuen rakennusmääriin kuten lähteessä Lehtinen, E. et

al., Asuinrakennukset vuoteen 2025 – Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve, VTT Rakennus- ja

yhdyskuntatekniikka, 2003, huomioon ottaen Tilastokeskuksen päivitetyn väestöennusteen, Tilasto-

keskus, Väestöennuste, 2009. Ilman toimia uusilla alueilla asuvien oletetaan kuluttavan yhtä paljon

kuin maassa keskimäärin.

Säästöpotentiaalia arvioitu perustuen mahdollisuuksiin vähentää henkilöautoliikennettä kuten

Skaftkärrin energiakaavalla on arvioitu. Lähteenä Rajala, P., et al., Energiatehokkuus kaavoituksessa,

Skaftkärr, Porvoo, Kaavarunkovaiheen loppuraportti, Sitran selvityksiä 41, 2010.


Liite 3 – Sitran Energiaohjelman julkaisut

Bechthold, M., Kane, A. Low2No - strategies for carbon neutrality: case study on the low2no compe-tition/ Cambridge : Harvard University, Graduate School of Design, 2011

Edelman, H., Kirkinen, J. Low2No: kestävän rakentamisen kilpailu/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-707-9 (painettu), 978-951-563-706-2 (sähköinen)

Finnish Innovation Fund Sitra, VTT Technical Research Centre of Finland, Tekes. World-class sustain-able solutions from Finland/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2011

Heinonen, J., Junnila, S. Matalahiiliasumisen lähtökohdat/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-701-7

Heinonen, S. Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhdyskunnassa [Elektroninen aineisto] : Slow hou-sing-konseptin kuvaus ja kytkennät energia-asioihin / Sitran Energiaohjelma ja Tulevaisuuden tutki-muskeskus, Helsinki : Sitra, 2008, ISBN 978-951-563-651-5

Hokkanen, J.-P. Challenges in Growth Entrepreneurship in the Finnish Energy Sector [Elektroninen aineisto] : Creating business through focused policymaking/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-681-2 (painettu), 978-951-563-682-9 (sähköinen)

Jaakkola, T., Lindstedt, T., Junnonen, J.-M. Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus/ Suomen Rakennusmedia Oy, Helsinki : Suomen Rakennusmedia Oy, 2010, ISBN 978-952-578-550-0

Junnila, S. (toim.) Rakentamisen energiatulevaisuus [Elektroninen aineisto]/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-663-8 (painettu), 978-951-563-664-5 (sähköinen)

Jylhä, K., Kalamees, T., Tietäväinen, H., Ruosteenoja, K., Jokisalo J., Hyvönen, R., Ilomets, S., Saku, S., Hutila, A. Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastomuutoksen vaikutuksista/ Sitra ja Ilmatieteenlaitos, Helsinki Sitran selvityksiä, 2011, ISBN 978-951-697-756-3

Kasanen, P. Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa / Koordinet Oy, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-683-6 (painettu), 978-951-563-684-3 (sähköinen)

Kaskinen, T., Kuittinen, O., Mokka, R., Neuvonen, A., Riala, M. 2009. Portinvartijat [Elektroninen ai-neisto] : Eli kuinka tehdä energiasäästöstä mahdollista / Demos Helsinki. Helsinki : Demos ja Sitra, 2009, ISBN 978-952-5844-01-6 (painettu), 978-952-5844-00-9 (sähköinen)

Kärkkäinen, K. Suomen energianeuvonnan tilanne ja toimijat helmikuussa 2009 [Elektroninen aineis-to] / Ideapoiju Oy, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-679-9

Laitinen, A. Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaopas, VTT, 2011.

Laitinen, A. Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden laskentaopas, VTT, 2011.

Laitinen, J. Pieni suuri energiakirja : opas energiatehokkaaseen asumiseen/ Sitra. Helsinki : Into kus-tannus Oy, 2010, ISBN 978-952-5675-73-3


Lindstedt, T., Junnonen, J.-M. Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakentamisratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-693-5

Lindstedt, T., Junnonen, J.-M. Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa/Sitra, Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-758-539-2

Lindstedt, T., Kärki, A., Palmu, T., Junnonen, J.-M. Teollisten korjausrakentamismenetelmien konsep-tointi/ Aalto -yliopisto, Helsinki : Aalto -yliopisto, 2011, ISBN 978-952-60-4382-1

Lukkarinen, S., Kärki, A., Saari, A., Junnonen, J.-M. Lisärakentaminen osana korjausrakentamishan-ketta/ Ympäristöministeriön raportteja, Helsinki : Ympäristöministeriö, 2011, ISBN 978-952-11-3931-4

Lumijärvi, A., Ollikainen, J. Financing carbon neutral districts: study on business and financing models for carbon neutral energy supply in Finland / GreenStream Network Plc. Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-563-780-2

Martinkauppi, K. ERA 17 - energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017/ Sitra, Ympäristöministe-riö ja Tekes, Helsinki : Sitra, Ympäristöministeriö ja Tekes, 2010, ISBN 978-952-11-3791-4 (painettu), 978-952-11-3790-7 (sähköinen)

Mikkola, E., Karhula, T., Grönberg, P., Ryynänen, J. Yksinkertaistetut vaatimukset P2 -paloluokan asuin- ja työpaikkakerrostalon palo-osaston kantavien rakenteiden suojaukselle ja toiminnallisen palomitoituksen selkeytys/ VTT tutkimusraportti VTT-R-07556-10, 2010

Mikkonen, I., Energianeuvonta eräissä Euroopan maissa / Motiva Oy, Helsinki : Sitra, 2009. ISBN 978-951-563-680-5

Nissinen, A., Alku, P., Heine, P., Heiskanen, J., Korhonen, M-R., Koski, P., Laitila, P., Lappi, R., Laukka-nen, P., Lehikoinen, S., Lehtonen, M., Wings, S. Kotien reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaaminen ja havainnollistaminen [Elektroninen aineisto] : HEAT´07 projektin tuloksia / Suomen ympäristökes-kus, Helsinki : Sitra ja Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2008, ISBN 978-952-11-3051-9

Pasanen, P., Korteniemi, J., Sipari, A. Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki: tapaus-tutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-563-820-5

Peltonen, L., Roininen, J., Ahonen, S., Nupponen, T., Tuusa, R. Ilmastonmuutos ja kansalaisosallistu-minen: Ilmankos-hankkeen tutkimus- ja kehittämisosion loppuraportti. Helsinki : Sitra, 2011, ISBN 978-951-563-705-5

Pulakka S. 2012. Matalaenergiarakentaminen, Toimitilat / Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki: Sitra 2012, ISBN 978-951-758-538-5

Rajala, P., Hirvonen, H., Perttula, S., Lähde, E., Pulkka, P., Jarmala, L., Laukkanen, J., Patronen, J., Jo-kinen, M., Rintala, T., Rajakallio, K., Kauppinen, T. Energiatehokkuus kaavoituksessa: Skaftkärr, Por-voo - kaavarunkovaiheen loppuraportti / Porvoon kaupunki, Sitra, Posintra Py, Porvoon Energia Oy ja Ympäristöministeriö, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-742-0 (painettu), 978-951-563-741-3 (sähköinen)

Rantala, J. ja Heikkinen J. Kylmäsiltojen opas, sisältäen taulukkoarvot ja laskentaohjeet, TTY ja VTT, 2011.


Ruotsalainen, S. 1960- ja 70- lukujen matalat tyyppitalot ja asumisen muutos/ Diplomityö, Tampe-reen Teknillinen Yliopisto, huhtikuu 2011

Simola, K., Sipilä O. Kivi-Koivisto, H., Ilvonen, J. Energian tuotanto ja käyttö [Elektroninen aineisto] : Pohjaselvitys uuden ohjelman selvitysvaihetta varten / Pöyry Energy Oy ; K. Simola, Helsinki : Sitra, 2008, ISBN 978-951-563-619-5

Sirén, K. Jäähdytysjärjestelmien laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011.

Sirén, K. Lämpöpumppujen laskentaopas, Aalto yliopisto, 2011.

Soikkeli, A. (toim.) Puun mahdollisuudet lähiöiden korjauksessa/ Oulun Yliopisto, Arkkitehtuurin osasto A52, Oulu 2011.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Sarja, A., Matalaenergiarakentaminen, asuinrakennukset, Helsinki : Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009, ISBN 978-951-758-507-1

Tammelaprojekti. Tampereen kaupunki, 2012 (tulossa).

Tuusa, R. Tampereen Ilmankos-hankkeen seurantaraportti/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-695-9

Vanhanen, J., Vehviläinen, I., Halonen, M., Kumpulainen, A. Energiaskenaarioiden järjestelmävaiku-tukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset / Gaia Consulting Oy, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-720-8

Vehviläinen, I., Hagström, M., Hiltunen, J., Virtanen, E., Vanhanen, J., Häkämies, S. Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa [Elektroninen aineisto] : lähienergia-hankkeen loppuraportti / Gaia Consulting Oy ja Green Net Finland ry, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-714-7

Vehviläinen, I., Halonen, M., Hiltunen, J., Kjellman, J., Kumpulainen, A., Pursula T., Vanhanen J. Ener-giatehokkuus kansainvälisesti / Gaia Consulting Oy ja WSP Environmental Oy, Helsinki : Sitra, 2009, ISBN 978-951-563-661-4 (painettu), 978-951-563-662-1 (sähköinen)

Vehviläinen, I., Pesola, A., Jääskeläinen, S., Kalenoja, H., Lahti, P., Mäkelä, K., Ristimäki, M. Rakenne-tun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt/ Sitra, Helsinki : Sitra, 2010, ISBN 978-951-563-739-0 (painettu), ISBN 978-951-563-738-3 (sähköinen)

Vehviläinen, I., Vanhanen, J. Energiatehokkuuden mahdollisuudet [Elektroninen aineisto] : Arvio Suomen energiatehokkuus- ja säästöpotentiaaleista valikoiduilla sektoreilla - Loppuraportti / Sitran Energiaohjelma ja Gaia Consulting Oy, Helsinki : Sitra, 2008, ISBN 978-951-563-641-6

Vilkamo, S. Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiasäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi / Energiatehokkuustoimikunta, Helsinki : Työ- ja elinkeinoministeriö, 2009

Virta, J., Pylsy, P. Taloyhtiön energiakirja/ Kiinteistöalan Kustannus Oy, Helsinki: Sitra, 2011 , ISBN 978-951-685-276-1

sitran energiaohjelman vaikuttavuus ja rooli loppuraportti

Documents