saarijärven pienvesistöjen...

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava

Luonto- ja maisemaselvitys

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2018 P33384

Luonto- ja

maisemaselvitys

1 (66)

Kärkkäinen Jari/Takalo Minna 5.11.2018

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 Johdanto ................................................................................................................. 1

2 RantaosayleisKaava-alue .......................................................................................... 2

3 Aineisto ja menetelmät ............................................................................................. 3

3.1 Yleistä ............................................................................................................ 3

3.2 Lähtöaineisto .................................................................................................. 3

3.3 Maastotyö ....................................................................................................... 3

3.3.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus ....................................................... 3

3.3.2 Viitasammakkoselvitys ........................................................................... 4

3.3.3 Liito-oravaselvitys ................................................................................. 4

3.3.4 Kirjojokikorentoselvitys .......................................................................... 4

3.3.5 Linnustoselvitys .................................................................................... 4

3.4 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen .................................................. 6

3.5 Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusluokitus ..................................................... 6

3.6 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet ...................................................... 7

4 Ympäristön yleiskuvaus ............................................................................................ 8

4.1 Luonnonhistoria ............................................................................................... 8

4.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia ..................................................................... 8

4.3 Maisema ........................................................................................................ 10

4.4 Pinta- ja pohjavedet ........................................................................................ 12

4.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet ........................... 16

4.5.1 Pyhä-Häkin kansallispuisto (KPU090013) ................................................ 16

4.5.2 Luonnonsuojelualueet ........................................................................... 16

4.5.3 Natura-alueet ...................................................................................... 18

4.5.4 Suojeluohjelmien kohteet ...................................................................... 20

4.6 Geologisesti arvokkaat kohteet ......................................................................... 22

4.6.1 Arvokkaat moreenimuodostumat............................................................ 22

4.6.2 Arvokkaat kallioalueet .......................................................................... 23

4.6.3 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat ...................................................... 23

4.7 Maakuntakaavan suojelukohteet ....................................................................... 24

4.8 Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA)................................................................. 24

4.9 Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet ............................................. 25

4.10 Muut kohteet ................................................................................................. 27

4.11 Arvokkaat maisemat ....................................................................................... 27

4.11.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet (MAO) ...................... 27

4.11.2 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ............................................ 28

4.11.3 Perinnebiotoopit ................................................................................... 28

Luonto- ja

maisemaselvitys

2 (66)

Kärkkäinen Jari/Takalo Minna 5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5 Luonto- ja maisemaselvitys ...................................................................................... 30

5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit............................................................................... 30

5.2 Linnusto ja eläimistö ....................................................................................... 35

5.2.1 Pesimälinnusto .................................................................................... 35

5.2.2 Eläimistö ............................................................................................. 38

5.3 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit ................................................................. 38

5.4 Uhanalaiset lajit ............................................................................................. 39

5.4.1 Äärimmäisen uhanalaiset (CR) ............................................................... 39

5.4.2 Erittäin uhanalainen (EN) ...................................................................... 40

5.4.3 Vaarantuneet (VU) ............................................................................... 40

5.5 Silmälläpidettävät ja huomioarvoiset lajit ........................................................... 40

5.6 Arvokkaat luontokohteet .................................................................................. 42

5.7 Maisemakohteet .............................................................................................. 1

6 Lähteet ................................................................................................................... 3

Paikkatietoaineistot: Ilmakuva ja pohjakartta © Maanmittauslaitos 2018 Maa- ja kallioperä © GTK 2018 Kasvupaikat © LUKE 2018 Pohjavesialueet, suojelualuerajaukset © OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2017 Valokuvat ja teksti © FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; Jari Kärkkäinen, Minna Takalo

Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2018: Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava. Päivitetty Luonto- ja maisemaselvitys.

Liitteet

Liitekartat 1-14: Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys

1

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava

Luonto- ja maisemaselvitys

1 JOHDANTO

Saarijärven kaupunki aloitti Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan laatimisen 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 24.11.2010 - 31.1.2011. Saarijärven kaupungin tavoitteena oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osa käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72§). Kaavaluonnos oli nähtävänä 9.2. - 13.3.2017.

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa (KESELY/230/2017) kaavaluonnoksesta todetaan, että kaavatyön pohjana käytetty Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2004) on tietyiltä osin vanhentunut ja puutteellinen tämän päivän vaatimuksiin nähden. Lisäksi tämä selvitys ei kattanut Saarijärven rantoja ja

Elosaaren itäpuolista rantaa, jotka kuuluvat kaava-alueeseen. Tällä osalta on aiemmin laadittu Saarijärven reitin luonto- ja maisemaselvitys (Jyväskylän yliopisto 1994).

Tämä työ on Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen päivitys. Työn tavoitteena on paikantaa merkittävät maisema-alueet ja arvokkaat luontokohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia sekä selvittää kaavatyön kannalta merkittävän direktiivilajiston sekä uhanalaisen tai alueellisesti muutoin huomionarvoisen lajiston esiintymiä ja esiintymisedellytyksiä riittävällä tarkkuudella. Selvitysraportissa on esitetty alueen ympäristöolosuhteiden ja maisema- ja luontoarvojen nykytila sekä hankkeessa huomioitavat maisema- ja luontokohteet.

Luonto- ja maisemaselvityksen päivityksestä on vastannut FM, biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (Kuopio) sekä FM biologit Minna Takalo ja Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n (Oulu). Pesimälinnustoselvitysten maastotöihin on osallistunut myös linnustoasiantuntija Kalle Hiekkanen.


2

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2 RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUE

Kaava-alue sisältää Saarijärven kaupungin pienvesistöt, paitsi entisen Pylkönmäen kunnan puoleiset pienvesistöt (Kuva 1). Kaava-alueeseen sisältyvät keskustan ulkopuolelta kaikki ne vesistöt, jotka eivät ole sisältyneet muihin yleiskaavoihin.

Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. (pohjakartta @ MML).

Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on kaikkiaan noin 385 km. Yli yhden hehtaarin kokoisten saarien rantaviivaa on kaikkiaan 8,1 km. Kaava koskee maasto-olosuhteiden ja suunnittelutarpeen mukaan noin 150–250 metrin levyistä ranta-alueetta.

Suunnittelualueen suurimmat vesistöt (yli 20 ha) ovat: Saarijärvet, Iso Suolijärvi, Luotojärvi, Heinäjärvi, Valkeinen, Kangasjärvi, Saarinen, Iso-Haaranen, Iso Sääkspää, Katajajärvi, Puteri, Lautajärvi, Majajärvi, Kuorejärvi, Pieni Haaranen, Alajärvi sekä Iso Kylkijärvi.


3

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3 AINEISTO JA MENETELMÄT

3.1 Yleistä

Selvitysalueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto.

Luontoselvitysraportissa on kuvailtu alueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä paikannettu luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä.

3.2 Lähtöaineisto

Tärkeimmät lähtöaineistot ovat olleet:

Avoin tieto:

GTK, kallio- ja maaperäkartta (http://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/).

Luonnonvarakeskus, Monilähteisen Valtakunnan Metsien Inventoinnin karttamuotoiset aineistot (http://kartta.luke.fi/opendata/valinta.html)

Suomen Metsäkeskus, Erityisen tärkeät elinympäristökuviot (https://www.metsaan.fi/paikkatietoaineistot 20.3.2018).

Suomen ympäristökeskus, ympäristöhallinnon avointieto (http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot#Y 20.7.2017 ja 20.3.2018).

Muu paikkatieto:

Suomen ympäristökeskus, Uhanalaiset lajit (18.7.2017).

Lisäksi oli käytettävissä useita tuulivoimalahankkeisiin liittyviä ja muita luontoselvityksiä. Nämä on lueteltu lähdeluettelossa.

3.3 Maastotyö

Maastotyö kohdistettiin erityisesti luonnoksessa esitettyjen rakennuspaikoille.

3.3.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus

Kasvillisuusinventoinneissa tarkasteltiin vesistöjen rantaluontotyyppejä, rantametsien luonnontilaa, metsien käsittelyastetta, rantojen luonnonmaisemaa ja vesistön rehevyystasoa. Rantametsien ja luhtien osalta on mainittu metsälain 10§ erityisen tärkeät elinympäristöt, jota on käytetty osaltaan arvokkaiden luontokohteiden perusteluissa. Lisäksi on inventoitu muita metsälain tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan tai alueellisesti huomionarvoisen lajiston kasvupaikkoja. Luontotyyppi-inventoinnit on toteutettu touko-kesäkuussa. Maastokauden 2018 lämpimän kevään johdosta lajisto ja kasvillisuuskohteet (lehdot) olivat hyvin inventoitavissa jo alkukesästä. Vesikasvillisuusvyöhykkeet olivat kesäkuun alussa vielä kehittymättömiä, joten vesistöjen kasvillisuudesta ei ole saatu kattavaa kuvaa, mutta koska kyseessä ei ole vesistökunnostushanke, ei vesikasvillisuuden inventoinnilla ole suurta merkitystä. Yleiskaavan suunnittelun tarpeisiin koko kunnan alueen järvien, lampien ja virtavesien ominaisuuksista ja alueellisesta vaihtelusta on saatu kattava kuva. Merkittävimpiä luontoarvoja

http://kartta.luke.fi/opendata/valinta.html

https://www.metsaan.fi/paikkatietoaineistot

http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot#Y

http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot#Y


4

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

koko kaava-alueella ovat erilaisten luontotyyppien kokonaisuudet, joihin sisältyy virtavesi, koski ja rinnelehto. Lisäksi arvokkaita kohteita ovat pienet, suorantaiset tai puustaan edustavien kangasmaiden ympäröimät lammet, jotka ovat rauhallisia mm. kaakkurin pesimälampena.

Maastotyöitä koko selvitykseen on toteutettu kahdella maastokaudella; 2017 ja 2018. Luontotyyppien ja kasvillisuuden inventoinneista ovat vastanneet FM biologi Minna Takalo (2018) ja FM Jari Kärkkäinen (2017) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Vuoden 2017 luontotyyppejä on inventoitu kirjojokikorennon erillisselvityksen aikaan 2.8.2017. Maastokauden 2018 luontotyyppi-inventointeja on toteutettu 18.-23.5 sekä 11.-12.6.2018.

3.3.2 Viitasammakkoselvitys

Vesistöjen viitasammakkopotentiaali on useissa kohteissa hyvä, sillä lajille soveliasta elinympäristöä on runsaasti etenkin niillä vesistöillä, joilla on rehevyyttä ja matalia luhtarantoja. Viitasammakkoa on kuunneltu toukokuun pesimälinnustoselvitysten aikana 18.-23.5. sekä 29.5-2.6.2018. Säätila oli vuoden 2018 toukokuussa helteinen ja myös viitasammakon kutuaika alkoi hyvin aikaisin, jo toukokuun alkupuoliskolla.

3.3.3 Liito-oravaselvitys

Touko-kesäkuun inventointiaikaan 18.-23.5 sekä 29.5.-2.6. ja 6.6.-8.6. 2018 tutkittiin myös liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt eli varttuneet ja vanhat kuusimetsät ja kuusisekametsät, joissa kasvaa sekapuuna lehtipuuta kuten haapaa ja koivua. Inventoinneissa merkittiin liito-oravan papanapuut tai koordinaatti kohteelle, jonka ympäristössä esiintyy useita papanapuita. Kolopuut, joiden alla esiintyy papanaa, tulkitaan lajin ydinreviiriksi. Useilla kohteilla havaittiin vain muutama papana yhden tai kahden puun alla, jolloin rantametsä on lajin liikkumisaluetta tai osa reviiriä, mutta ydinreviiriä ei voitu tulkita kaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä.

3.3.4 Kirjojokikorentoselvitys

Kirjojokikorentoselvityksen maastotyö suoritettiin kesällä 2017. Maastotyö keskittyi Kotajoen, Konttijoen, Murronjoen sekä Isojoen koskipaikoille. Lajia on aikaisemmin tavattu Isojoen Piikakoskelta 7.8.2007 ja 16.6.2009. Selvitykset toteutettiin 27.7, 1.8 ja 2.8.2017 hyvissä sääoloissa. Viimeinen selvityspäivä oli sääoloiltaan vaihteleva, aamupäivä oli poutainen, jolloin kartoitus tehtiin, mutta iltapäivä oli sateinen. Selvityspäivinä muun sudenkorentolajiston todettiin olevan aktiivisesti lennossa.

Selvityksessä keskityttiin ennalta arvioitujen voimakasvirtaisten paikkojen inventointiin, koska nämä ovat kirjojokikorennon suosimia elinympäristöjä. Menetelmänä käytettiin aikuisten yksilöiden havainnointia reviireillään koskien kivillä ja veden ylle ulottuvilla puunrungoilla ja muilla vastaavilla kohteilla. Havainnoinnissa käytettiin apuna kiikareita. Yhdellä kohteella viivyttiin aina niin kauan, että tarkkailuun osui aurinkoinen jakso.

Maastoinventoinnin toteuttivat FT biologi Marjo Pihlaja ja FM biologi Tuomo Pihlaja Latvasilmu osk:sta sekä FM biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

3.3.5 Linnustoselvitys

Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava-alueiden pesimälinnustoa selvitettiin soveltaen yleisesti käytössä olevia Luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurantamenetelmiä (pistelaskenta, vesilintulaskenta, kartoituslaskenta). Kaava-alueelle sijoitettiin yhteensä 164


5

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

laskentapistettä, jotka sijoittuivat suunnitelluille rakennuspaikoille tai niiden välittömään läheisyyteen (Kuva 2). Jokaisella laskentapisteellä suoritettiin pistelaskentaohjeiden mukainen pistelaskenta, minkä lisäksi kohteella laskettiin vesi- ja rantalinnut vesilintulaskennan ohjeita soveltaen. Kaikki havaitut lajit ja tulkitut parimäärät kirjattiin ylös. Laskentapisteen koordinaatit tallennettiin, minkä lisäksi laskentapisteen elinympäristö kuvattiin yleispiirteisesti.

Valituilla laskentapisteillä käytiin vähintään yhden kerran selvitysten aikana, mutta muutamilla kohteilla käytiin toisenkin kerran täydentämässä laskentoja. Laskentoja suoritettiin aikavälillä 18.5.-12.6.2018 yhteensä 16 maastotyöpäivän aikana. Laskentoja suoritettiin pääasiassa aamun ja aamupäivän aikana sekä myöhään iltapäivästä ja alkuillasta, jolloin esimerkiksi vesilintujen arvioitiin olevan helpoimmin havaittavissa.

Linnustoselvitysten aikana keskityttiin kartoittamaan suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä rantaosayleiskaavan alueella ja erityisesti suunniteltujen rakennuspaikkojen lähiympäristössä. Pesimälinnustoselvityksen erityishuomion kohteena olivat erityisesti vesi- ja rantalinnut sekä suojelullisesti arvokkaat lintulajit kuten valtakunnallisesti uhanalaiset lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit (Tiainen ym. 2016), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit (Dir 79/409/ETY), luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla erityistä suojelua vaativaksi ja uhanalaiseksi säädetyt lajit. Lisäksi huomioitiin tapauskohtaisesti myös muut alueellisesti harvalukuiset ja hankkeen mahdollisille vaikutuksille herkät lajit. Suojelullisesti arvokkaiden lajien lisäksi selvitettiin kaava-alueen linnustollisesti arvokkaita kohteita ja eri lajeille tärkeitä elinympäristöjä tai elinympäristökokonaisuuksia. Yleisten ja runsaslukuisten pesimälajien reviirejä ja parimääriä ei kartoitettu samalla tarkkuudella, mutta niiden esiintyminen alueella kirjattiin muistiin.

Laskentatulosten tulkinta tehtiin laskentakertojen vähäisestä määrästä ja alueen laajuudesta johtuen ns. minimiperiaatteen mukaisesti, jolloin yksikin ko. lajille sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto (esim. laulu tai varoittelu) riittää reviirin tulkintaan (mm. Koskimies & Väisänen 1988, Väisänen ym. 1998).

Linnustoselvitysten maastotyön toteuttivat linnustoasiantuntija Kalle Hiekkanen sekä FM biologi Minna Takalo FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Aineistojen tulkinnasta vastasi FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.


6

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 2. Laskentapisteet (pohjakartta @ MML).

3.4 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen

Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa.

Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (Lsl 46 § ja 47 §) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) sisällytettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 §).

Inventoinneissa arvokkaiksi luontokohteiksi arvotettiin luontotyypit tai niiden yhdistelmät, jotka ovat lakisääteisesti turvattuja (MetsäL., VesiL.) tai niillä esiintyy direktiivilajiston elinympäristöä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana tulkittiin kohteet, joilla esiintyy kolopuiden alla papanoita ja useampia papanapuita. Lisäksi arvokohteina korostettiin pieniä ja ennestään rauhallisia kaakkurin pesimälampia.

3.5 Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusluokitus

Selvityksen lajien uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2010) sekä nisäkkäiden ja lintujen osalta uusimpaan luokitukseen (Tiainen ym. 2016 ja Liukko ym. 2016). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja.


7

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Uhanalaisten lajien esiintymätiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) uhanalaisten lajien rekisteritietoihin (irrotusajankohta 18.7.2017) ja maastohavaintoihin.

Luontotyyppejä on tarkasteltu niiden uhanalaisluokituksen perusteella, jolloin mm. lehdot on arvotettu tärkeiksi kivennäismaan kohteiksi. Selvitysalue luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen (Raunio ym. 2008).

3.6 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet

Arvokkaat maisemakohteet perustuvat aikaisempaan Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen aineistoon (Suunnittelukeskus Oy 2004). Lisäksi aineistoa on täydennetty uudemmalla selvitysaineistolla, joita ovat

- Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Keski-Suomen Liitto 2016).

- Saarijärven reitin maisemanhoitosuunnitelma (Rantanen 2015). - Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Saarijärven reitti (Virola 2004).

Kuva 3. Kaakkuri on lintudirektiivin liitteen II laji, jonka pesimälampia selvitysalueelta inventoitiin.


8

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS

4.1 Luonnonhistoria

Viimeisin jääkausi päättyi noin 10 000 vuotta sitten, ja jäätiköiden sulaminen x alueella tapahtui noin 9500–9100 välisenä aikana (Bisi 1988, Alalammi 1990). Yoldiavaiheen aikana muodostunut korkein ranta on selvitysalueella noin metriä 150–170 mpy. Ainoastaan korkeimmat mäet ovat vedenkoskemattomia (supra-akvaattinen) alueita, sillä ne jäivät ylimmän rannan yläpuolelle. Selvitysalueella on useita mäkiä, joiden lakialue on vedenkoskematonta (Kuva 4). Maan vapauduttua jäätikön painosta se alkoi kohota nopeasti.

Kuva 4. Korkein ranta ja vedenkoskemattomat alueet (aineisto © GTK pohjakartta @ MML).

4.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia

Keski-Suomen kallioperä on iältään 1800–1900 miljoonaa vuotta. Alueen kallioperä on pääosin happamia ja niukkaravinteisia syväkivilajeja. Valtaosan kallioperästä muodostavat graniitti sekä granodioriitti, tonaliitti ja kvartsidioriitti. Saarijärven itäosassa on laajahko alue metavulkaniittia. Saarijärven eteläosassa esiintyy pieninä alueina paikallisesti kiillegneissiä ja kiilleliusketta sekä emäksistä gabroa, dioriittia ja peridotiittia. Näille alueille sijoittuvat kasvillisuudeltaan rehevimmät alueet. Kuva 5 Maaperä on suurelta osin pohjamoreenia (Kuva 5). Avokallioita ja kalliomaata (moreenipeite alle metrin paksuinen) on pienialaisina kohteina eri puolilla Saarijärveä, eniten Hännilän ja Leuhun alueella. Laajat peltomaat sijoittuvat vesireittien varsille, jossa vallitsevana maalajina ovat meri- ja järvikerrostumina syntyneet siltti ja savi. Tällaisia alueita on mm. selvitysalueen luoteisosassa Kalmarin kylässä sekä Saarijärvi-Pyhäjärvi-Summanen järvialueiden ympäristö. Hienoista


9

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

aineksista savikerrostumia esiintyy myös järvenlahtien pohjukoissa. Aluetta halkovat vaihtelevan kokoiset, yhtenäiset, luode-kaakkosuuntaiset harjujaksot, joista merkittävin on Kokkola-Saarijärvi-Laukaa –harju. Harjun maa-aines on soraa ja hiekkaa. Monessa paikassa on harjukuoppia ja hautoja. Suot ovat turvemaata.

Kuva 5. Maaperä (maaperä © GTK, pohjakartta @ MM).

Pinnanmuodoiltaan alue on hyvin vaihtelevaa, paikoin kumpuilevaa mäkimaata (Kuva 6). Suhteelliset korkeuserot ovat paikoittain huomattavan suuria ja useat yksittäiset mäet kohoavat korkealle ympäristöstään. Yli 200 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavia mäkiä ovat mm. Lannevedellä Kallinmäki, Kaupinmäki, Haarasenmäki, Raiskinmäki, Haukimäki ja Heinävuori. Mahlu eroaa pinnanmuodostukseltaan Saarijärven muista osista. Korkeimmat mäet, Kulhanvuori ja Soidinmäki, ovat Keski-Suomen korkeimpia, molemmat yli 260 metriä maanpinnasta. Keski-Suomen kallioperälle on tyypillistä selvä ja suhteellisen runsas lohkoutuminen. Ruhje- ja siirroslinjat näkyvät maastossa laaksoina ja vesistölinjoina, joista vahvimmat ovat luode- kaakkosuuntaisia.


10

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 6. Alueen korkokuva (@ MML).

4.3 Maisema

Pääosa Saarijärvestä kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen Keski-Suomen järviseutuun. Kunnan lounais- ja luoteiskulmat kuuluvat Suomenselän maisemamaakuntaan.

Itäisen Järvi-Suomen Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä polveilevien järvialtaiden, vesireittien sekä kumpuilevien metsämaiden vaihtelu. Vesimaisema edustaa tyypillistä suomalaista suurjärvimaisemaa. Järvien selät, saaret ja harjut noudattavat kallioperän luode-kaakko- ja pohjois-eteläsuuntaista kuviointia. Rannoille ovat tyypilliset kivikko-, kallio- ja kivikkopohjaiset rannat. Laajemmat ruovikkorannat lähes puuttuvat. Metsät ovat valtaosin mäntyvaltaisia. Suomenselän vedenjakajaseutu on karua, laakeaa ja pinnanmuodoiltaan melko tasaista. Suhteelliset korkeuserot jäävät alueella yleensä alle 20 metrin. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Tyypillisiä ovat suuret suot sekä karut harju- ja mäntykankaat, jotka vaihtelevat mosaiikkimaisesti. Soita on keskimäärin puolet maa-alasta. Muutamien isompien järvialtaiden lisäksi alueella on runsaasti suorantaisia pikkujärviä, lampia ja suomaiden halki kulkevia latvajokia ja pikkupuroja. Koko Suomenselkä on ympäristöään karumpaa. Seutu on harvaan asuttua takamaata. Pienet kylät ja pellot sijaitsevat yleensä vesistöjen varsilla, laaksoissa tai selänteillä.

Saarijärven maiseman merkittävä elementti ovat pääosin luonnontilaisina säilyneet joki- ja koskireitit sekä vesialueet. Vesistöjä reunustavat korkeat metsäiset mäkimaat ja paikoin alavammat rinteet. Metsät ovat pääosin mäntykankaita. Mäkien rinteitä ja yläosia peittävät


11

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

kuusikot. Rehevämmät metsätyypit keskittyvät viljelysten lähettyville, lähteiden ja purojen ympäristöön sekä rannoille, joissa on lehtimetsiä.

Saarijärvi on kulttuurimaisemaltaan monipuolista aluetta. Kulttuurimaisemassa on erotettavissa erilaisia luonnonpiirteitä sekä toimintojen ja kehitysvaiheiden kulttuuripiirteitä. Maiseman monipuolisuutta lisäävät muinaisjäännökset, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja perinnemaisema-alueet. Kulttuurimaisema on pääosin maatalouden muovaamaa maisemaa, peltoja, teitä ja pihapiirejä. Saarijärven reitin asutus sijaitsee pääasiassa vesistön varsilla. Viljelykset ja laidunmaat sijaitsevat tyypillisesti järveen viettävillä rinteillä, ja maatalot viljelysten yläosassa metsän reunassa.

Selvitysalueelle sijoittuu osittain kansallisesti arvokas Saarijärven reitin kulttuurimaisema (MAO090075) ja pääosin maakunnallisesti arvokas Pajupuro-Tarvaalan maisema-alue ja Saarijärven reitin kulttuurimaiseman laajennusalueet, jota on ehdotettu valtakunnalliseksi alueeksi. Lisäksi Rahkolan maakunnallisesti arvokas maisema-alue pieneltä osin sijoittuu selvitysalueelle.

Maisemaa pirstovat paikoin kauas näkyvät mäenrinteiden ja lakiosien laajat avohakkuut. Lisäksi maatalousmaisemaa rikkovat vesistöjä ja viljelyksiä halkovat voimalinjat sekä rappeutuneet autiotilat ja metsittyneet pellot.

Kuva 7. Saarijärvi on kulttuurimaisemaltaan monipuolista aluetta. Kuvassa Tarvaalan

kylämaisemaa.


12

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 8. Puterijärven kulttuurimaisemaa. Puterin maisemat ovat osa maakunnallisesti

arvokasta Pajupuro-Tarvaala maisema-aluetta.

Kuva 9. Lautajärvi on maakunnallisesti tärkeä lintualue ja myös osa maakunnallisesti

arvokasta Pajupuro-Tarvaala maisema-aluetta.

4.4 Pinta- ja pohjavedet

Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen (vesistöaluetunnus 14), Saarijärven reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Saarijärven halki kulkeva reittivesien ketju muodostaa Saarijärven reitin. Vedet virtaavat Saarijärven jälkeen Leuhunjokea pitkin Kallinjärveen ja edelleen Summasjärveen. Kallinjärvi on Saarijärven kuuluisa meteoriittikraatteri.


13

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 10. 3. jakovaiheen valuma-alueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).

Järvien ekologinen tila on etupäässä tyydyttävä – hyvä ruskeavetisyyden ja ravinteisuuden vuoksi. Saarijärvi on erinomaisessa tilassa. Voimakkaasti umpeenkasvaneita ja rehevöityneitä järviä on kunnostettu ruoppauksin (mm. Lautajärvi).

Selvitysalueeseen kuuluvat Kotajoki, Konttijoki, Leuhunjoki sekä osa Murronjokea ja Isojokea. Leuhunjoki on noin 3 kilometriä pitkä. Se alkaa Saarijärvestä ja päättyy Kallinjärveen. Murronjoki laskee Pieni-Haarasen järvestä Rimminlammen kautta Kallinjärveen. Suurimman osan matkasta joki kulkee peltovaltaisella alueella. Pääuomaan laskee pelto-ojia, kala-altaiden laskuojia ja muutama sivupuro. Murronjoen vesi on humuksen värjäämää ja ravinnepitoisuuksiltaan suhteellisen rehevä.

Kota–Konttijoen vesistö Kotajoen ja Konttijoen osavaluma-alueet kuuluvat Mahlunjärven valuma-alueeseen. Konttijoen haara virtaa kokonaisuudessaan Saarijärven kunnan alueella. Kotajoen haaran alajuoksu kuuluu Saarijärveen ja yläosat sijaitsevat Multian ja Uuraisten kuntien puolella. Kota- ja Konttijoen vedenlaatu on tyydyttävä. Vesi on vahvasti humuksista ja sen väri on erittäin ruskea. Konttijokeen purkautuu pohjavettä ja se on ollut aikanaan hyvin merkittävä uittoväylä.


14

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 11. Saarijärven alueen järvien ekologinen tila (Vesikartta 2018).

Kuva 12. Kotajoessa on useita koskia. Päistärkosken aluetta.


15

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Saarijärvellä on useita luokitettuja pohjavesialueita, joista vain osa sijoittuu kaava-alueelle (Taulukko 1, Kuva 13). Näitä ovat Kalmari, Kulhanvuori, Pajupuro, Hukanmäki, Haukilampi, Ahvenlampi, Majajärvenkangas, Syrjäharju, Lannevesi, Lähteenmäki ja Pyhänkangas.

Taulukko 1. Pohjavesialueet. (Merkintä M = muodostumisalue, * pohjavesialue sijoittuu osittain Saarijärven puolelle).

Nimi Tunnus Luokka Antoisuus Pinta-ala M Pinta-ala

Rillakangas* 922651 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1500 3,65 2,61

Majajärvenkangas 972953 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 500 1,71 1,01

Syrjäharju 972910 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 3500 9,98 6,73

Kalmari 972904 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 500 2,21 1,02

Haukilampi 972903 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 500 1,64 0,99

Sadeharju 972909 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 250 1,2 0,53

Pyhänkangas 972951 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 2000 5,18 4,09

Ahvenlampi 972902 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1800 3,3 2,57

Pöytälähteenkangas 972919 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 80 0,94 0,94

Vuosmäki 972917 Muu pohjavesialue 150 0,79 0

Vihanti 963303 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 500 1,39 0,85

Mannila 972906 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1400 0,72 0,39

Lähteenmäki 972907 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 300 1,63 0,94

Voudinniemi 972901 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1000 1,47 0,56

Hiekkalankangas 963302 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 350 1,08 0,6

Myllymäki 972916 Muu pohjavesialue 250 0,95 0,7

Summassaari 972908 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 450 1,22 0,48

Rimminkangas 963301 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 300 0,94 0,38

Mahlu 972912 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 30 0,46 0

Pajupuro 972911 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 25 0,43 0,24

Laiha 972914 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 30 0,29 0

Lannevesi 972905 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1800 4,15 2,46

Hukanmäki 972918 Muu pohjavesialue 100 0,42 0

Kulhanvuori 972952 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1000 3,99 2,17

Sirkkakangas* 999252 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 500 1,98 1,04


16

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 13. Luokitetut pohjavesialueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).

4.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet

4.5.1 Pyhä-Häkin kansallispuisto (KPU090013)

Pyhä-Häkin kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km2. Vuonna 2016 Pyhä-Häkissä vieraili 17 300 kävijää. Alueen vanhat metsät ovat keski-iältään yli 250-vuotiaita. Puolet kansallispuiston alueesta on suota ja toinen puoli kangasmaastoa ja mäkiharjanteita.

4.5.2 Luonnonsuojelualueet

Selvitysalueen luonnonsuojelualueet on lueteltu taulukossa 2 ja esitetty kuvassa 14.


17

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 14. Saarijärven alueella olevat luonnonsuojelualueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).

Taulukko 2. Selvitysalueelle sijoittuvat luonnonsuojelualueet. Nimi Tunnus Luonne Perustamis-

päivämäärä

Kulhanvuoren suojelualue VMA090067 Vanhojen metsien suojelualue 3.12.1993

Outiskosken rauhoitusalue MRA207230 Määräaikainen rauhoitusalue (MRA; LsL 25 §)

19.12.2012

Saarijärven pikkusuot YSA092044 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 23.7.1981

Julmatlammit YSA092045 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 23.7.1981

Korkiankankaan luonnonsuojelualue

YSA097517 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 22.4.2003

Louhiston luonnonsuojelualue


Iso-Mustan luonnonsuojelualue


Taimelan luonnonsuojelualue


Riihenaluslammen luonnonsuojelualue


Ankeriaskosken luonnonsuojelualue


Kaakkolammen luonnonsuojelualue


Ruohoneva YSA207691 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 5.8.2013

Lisä-Sivula YSA231628 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 10.6.2015

Ranta-Pohjolan luonnonsuojelualue



18

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.5.3 Natura-alueet

Kaavoitettavalle rantavyöhykkeelle sijoittuu neljä erillistä Natura 2000 –ohjelman aluetta (Kuva 15):

Pyhä-Häkin alue (FI0900069)

Lehtisenneva (FI0900137)

Kulhanvuoren alue (FI0900112)

Julmatlammit–Kitukorpi (FI0900017) Saarijärven kaupungin alueelle on myös neljä muuta Natura-aluetta, jotka eivät sijoitu kaavoitettavalle rantavyöhykkeelle. Nämä ovat Pyhäjärvi (FI0900027), Jylhänrinteen metsä (FI0900054) Ristiniemen lähteikkö (FI0900113) ja Saarijärven reitti (FI0900025). Lisäksi Saarijärven länsiosalla on Tervaniemen alue (FI0900128) ja Silmäsuo-Kiminginjoki (FI0900127).

Kuva 15. Saarijärven Natura-alueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).

Pyhä-Häkin alue (FI0900069)

Pinta-ala: 2125 ha Aluetyyppi: SAC ja SPA Pyhä-Häkin alue sijaitsee Saarijärven ja Kannonkosken rajalla. Sen ydinalueena on Pyhä-Häkin Kansallispuisto (KPU090013), jolle ovat tyypillisiä karun Suomenselän vedenjakajamaat. Puiston alueella vuorottelevat kangasmetsät, avosuot, tiheät korvet ja mäntyä kasvavat rämeet. Pyhä-Häkin kansallispuiston metsät ovat Etelä-Suomen edustavimpia vanhoja metsiä. Pyhä-Häkin kansallispuiston eteläpuolella sijaitsee harjualue, jonka pohjoisosa on kansallispuiston sisällä.


19

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Eteläpuolinen puiston ulkopuolinen alue on enimmäkseen puustoltaan komeaa männikköä. Harjualueeseen kuuluu useita rinnakkaisia, paikoin toisissaan kiinniolevia harjuselänteitä sekä näiden välisiä harjukuoppia ja pitkiä harjuhautoja. Alueen eteläosassa on pitkä dyynimuodostuma. Pyhä-Häkin alue on liitetty Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Suojelun toteutuskeinot ovat

Luonnonsuojelulaki: Pyhä-Häkin kansallispuisto (toteutunut), Kylmämäen metsät, osa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta

Maa-aineslaki, metsälaki, rakennuslaki, vesilaki: Kansallispuiston eteläpuolinen harjualue, valtaosa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta

Lehtisenneva (FI0900137)

Pinta-ala: 28,7 ha Aluetyyppi: SAC Lehtisennevan alueeseen kuuluu Lehtisenlammen etelärantaan rajoittuva Lehtisenneva puronvarsikorpineen. Lehtisen rannassa kiertää luhtainen nevareunus, joka muuttuu Lehtisen laskupuron suualueen tuntumassa luhtaletoksi. Lehtisennevasta Kortehettoon laskevan puron varressa on muutoin luhtanevaa, samoin umpeenkasvavan Korteheton reunamilla. Korteheton alueelta löytyy myös pensaikkoluhtaa. Lehtisenneva on pääosin harvapuustoista rämettä-nevarämettä. Ruuhipuron varressa on korpia ja korpirämeitä. Lehtisenlammen lounaispuolinen korpi on osittain rehevämpää ruoho- ja heinäkorpea. Alue ei sisälly kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin eikä kaavojen suojeluvarauksiin. Toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Natura -alueella on Louhiston luonnonsuojelualue (YSA200095), jonka pinta-ala on 0,6 ha.

Kulhanvuoren alue (FI0900112)

Pinta-ala: 745 ha Aluetyyppi: SAC ja SPA Kulhanvuoren alue on Keski-Suomen korkeimpia alueita, itse Kulhanvuori on tunnettu näköalapaikka. Monipuolinen luonto käsittää luonnontilaisia soita, edustavaa metsäluontoa sekä geologisesti arvokkaita kohteita. Alueen metsät ovat pääosin puolukka- ja kanervatyypin mäntyvaltaisia kankaita. Aluetta luonnehtii valtakunnallisesti merkittävä harjualue, Kiviharjun-Kulhanvuoren harjujakso. Harjun pohjoispuolella sijaitseva Syväojanrotko on rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa puro. Rotkon jäkälälajistossa on pohjoisen lajiston piirteitä. Kulhanvuoren suojelualueen luoteispuolen Iso-Mustan ympäristön suolla ja etenkin Koirajoen luusuan ympäristössä on luhtanevaa.

Alue käsittää Kulhanvuoren vanhojen metsien suojelualueen sekä siihen kuuluvan, osittain välittömästi siihen rajautuvan harjujensuojeluohjelman mukaisen harjualueen rajauksen. Lisäksi alueeseen kuuluu kaksi yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta (Viuhkavuori ja Saunalehto).

Natura-alueen toteutuskeinona Kangaslammin ympäristön harjualueella on maa-aineslaki ja metsälaki. Muut alueet toteutetaan luonnonsuojelualueina. Vesialueilla toteuttamiskeinona on


20

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

vesilaki ja rannoilla voi tulla kyseeseen rakennuslaki.

Julmatlammit–Kitukorpi (FI0900017)

Pinta-ala: 89 ha Aluetyyppi: SAC Julmatlammet-Kitukorpi on Saarijärven kaupungissa sijaitseva kolmesta erillisestä osa-alueesta muodostuva monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

Julmienlampien aluetta hallitsee lähes pohjois-eteläsuuntainen noin kilometrin mittainen voimakas ruhjelaakso, jonka molemmin puolin on edustavat pystysuorat louhikkoiset jyrkänteet. Korkeutta porrasjyrkänteillä on noin 25 m. Ruhjelaakson pohjalla on useita pieniä lampia, jotka yhdessä jyrkänteiden kanssa muodostavat edustavan ja mielenkiintoisen pienimuotoisen maiseman. Rotkon pohjalla on kivikoita ja kaksi pientä suppaa.

Kirkasvetisten lampien kohdalla jyrkänteet ovat melko niukkalajisia ja paljaitakin, mutta metsäisillä jaksoilla jyrkänteitä peittävät oligotrofiset sammallajit. Lampien itäpuolisten jyrkänteiden tyvillä kasvaa myös mesotrofisia lajeja.

4.5.4 Suojeluohjelmien kohteet

Suomessa on kuusi valtakunnallista luonnonsuojeluohjelmaa (soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat). Taulukossa 3 on lueteltu Saarijärvelle sijoittuvat suojeluohjelmien kohteet, näistä kaava-alueelle sijoittuu vain harjujensuojeluohjelman kohde Kiviharju–Kulhanvuori. Suuri osa Saarijärven kunnan alueesta kuuluu koskiensuojeluohjelmaan (Kuva 17).

Taulukko 3. Suojeluohjelmien kohteet.

Nimi Koodi Ohjelma

Kylmämäki AMO000073 Vanhojen metsien suojeluohjelmat

Kiviharju-Kulhanvuori HSO090100 Harjujensuojeluohjelma

Pyhäjärvi (Keski-Suomen lääni) RSO090071 Rantojensuojeluohjelma

Saarijärven reitti RSO090072 Rantojensuojeluohjelma

Aittosuon aarnialue SSO090254 Soidensuojeluohjelma

Lisäksi soidensuojelun täydentämisohjelmassa on esitetty neljää suokohdetta Saarijärveltä (Alanen ja Aapala 2015), mutta Nämä kohteet eivät sijoitu kaavoitettavalle alueelle.


21

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 16. Suojeluohjelmien kohteet (© SYKE, pohjakartta @ MML).

Kuva 17. Koskiensuojelualue (© SYKE, pohjakartta @ MML).


22

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.6 Geologisesti arvokkaat kohteet

4.6.1 Arvokkaat moreenimuodostumat

Leppälamminvuoren kumpumoreenialue (MOR-Y09-059)

Leppälamminvuoren 1200 x 500 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Keski-Suomen kumpumoreenikentän keskiosaan. Alue koostuu loivapiirteisestä kumpareikosta ja yksittäisistä, paikoin jyrkkäpiirteisistä soikeista moreenikummuista ja selännemäisistä rakenteista. Muodoilla on lievä lounaskoillissuuntaus. Alueella on useita suppia ja kapeita soistuneita painanteita. Kumpujen halkaisija on noin 20-100 metriä ja korkeus 3-8 metriä. Kohdealue sijaitsee epätavallisen korkealla, lähes kalliomäen laella, hieman mäen kaakkois- eli suojasivulla. Alue on mahdollisesti kerrostunut samoihin aikoihin länsipuolella olevan harjun kanssa. Harjujakson liepeillä on runsaasti kohdealueen tyyppisiä kumpumoreenialueita.

Alue on selvästi supra-akvaattinen. Ylimmän rannan taso hahmottuu hyvin länsipuolisen harjukankaan ja deltan tasaisena lakena. Alue on osittain Silmäsuon ja Valkealammen rajaama. Leppälamminvuoren kumpumoreenialue sijoittuu osittain kaava-alueelle.

Horonjärven kumpumoreenialue (MOR-Y09-088)

Horonjärven 1600 x 900 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Keski-Suomen kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Alue koostuu suurista ja jyrkkäpiirteisistä yksittäisistä kummuista ja hieman loiva- ja pienipiirteisemmästä kumpareikosta. Myös suppia ja kohtalaisen tasaistakin maastoa löytyy. Alueelta hahmottuu lievä rakenteiden lounas-koillissuuntaus, mikä heijastuu myös koko aluerajauksen muodossa. Kumpujen halkaisija on noin 20-100 metriä ja korkeus 2-15 metriä. Muutamissa kummuissa on hyvin jyrkkiä rinteitä. Kumpujen taitteet ovat alueen reunoilla ohuelti soistuneet, pääosin kuitenkin näkyvissä. Alue on varsin edustava.

Kumpumoreenialue sijoittuu osittain kaava-alueelle. Alue rajautuu Horonjärven rantaan, Horonjärvi on virkistyskalastusaluetta.


23

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 18. Geologisesti arvokkaat kohteet (© SYKE, pohjakartta @ MML).

4.6.2 Arvokkaat kallioalueet

Selvitysalueelle sijoittuu maisema- ja luonnonarvoiltaan merkittävä Julmatlammit (KAO090230) kallioalue, jota hallitsee noin kilometrin mittainen voimakas ruhjelaakso, jota reunustavat edustavat louhikkoiset jyrkänteet. Alueen kallioperä on hienorakeista metavulkaniittia, joka on varsin poikkeuksellista Keski-Suomen hyvin laajan graniittisen syväkivialueiden keskellä. Rotkoalue on hyvin tunnettu nähtävyys, jonne on tehty Runebergin eräpolku. Jyrkänteiden reunat ovat ahkeran kulkemisen vuoksi varsin kuluneita. Julmienlampien kallioalue on kasvillisuudeltaan ja lajistoltaan monipuolinen. Julmatlammit -kallioalue sijoittuu pääosin kaava-alueelle.

4.6.3 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat

Kaavoitettavalle ranta-alueelle ei sijoitu arvokkaita tuuli- ja rantakerrostuma-alueita. Pienen Suojärven länsipuolella, noin 330 m päässä rannasta, on Multapakat (TUU-09-022) arvokas tuulikerrostumakohde.


24

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.7 Maakuntakaavan suojelukohteet

Alla on kuvattu maakunnallisesti arvokkaat geologiset kohteet, jotka sijoittuvat osittain kaava-alueelle.

Ahvenlampi

Ahvenlampi on saumamuodostumajaksoon kuuluva ja valtatie 13:n varrella sijaitseva harjualue, jonka jyrkkärinteistä, 15–20 m korkeaa pääselännettä reunustavat suuriin harjuhautoihin syntyneet Ahvenlampi ja Saarilampi. Selänteen länsisivulla on suurehko sivudelta ja itäsivulla on sivukumpareita. Kasvillisuus on VT-kangasta. Keskeisin osa harjualueesta on säilynyt geomorfologisesti luonnontilaisena, mutta alueen laidoilla on vanhoja soranotto-alueita. Ahvenlammen rannalla on leirintäalue ja lammen luoteispuolella on vedenottamo. Alueella on valaistu pururata.

Ahvenlampi on monipuolinen ja maisemallisesti merkittävä harjukohde, joka on luokiteltu Keski-Suomen Poski-projektissa maakunnallisesti arvokkaaksi.

Kangasjärven dyyni

Kangasjärven dyyni sijaitsee Saarijärven itäosassa Aholanharjun–Syrjäharjun harjumuodostuman Laukaan–Kivijärven harjujaksolla. Morfologian perusteella kohde on luokiteltu sirpin muotoiseksi eli parabeelidyyniksi. Kangasjärvi on maakunnallisesti harvinainen, geologisesti arvokas dyynikohde, joka on luokiteltu Keski-Suomen Poski-projektissa maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

Syrjäharju

Syrjäharju on pääosin luode-kaakko -suuntainen harjujakso, jonka pohjoisosa käsittää paikoin 20 m korkeita, lukuisten harjukuoppien erottamia rinnakkaisselänteitä sekä harjukumpuja. Eteläosalla on lampien ja kapeiden soiden reunustamaa jyrkkärinteistä ja pääasiassa kapealakista selännettä. Myös eteläselänne, joka on 20–25 m korkea, on paikoin harjukuoppien rinnakkaisselänteiksi jakama. Kaakkoisosastaan selänne laajenee tasalakiseksi.

Syrjäharju on luokiteltu Keski-Suomen Poski-projektissa geologisesti maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

4.8 Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA)

Selvitysalueelle sijoittuu Pyhä-Häkki FINIBA -alue (tunnus 610139) (Kuva 19). Alueen tärkeimmät pesimälajit ovat metso, pohjantikka, sinipyrstö, pikkusieppo ja kuukkeli. Pyhä-Häkki on kuukkelin eteläisimpiä tärkeitä pesimisalueita.


25

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 19. Pyhä-Häkki FINIBA –alue (pohjakartta © MLL 2018).

4.9 Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet

Lautajärvi (610159)

Lautajärvi on pieni rehevä lintujärvi, jolla levähtää merkittäviä määriä vesilintuja etenkin keväisin (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Pesimälinnustoon kuuluu vaateliasta lajistoa. Kohteen pinta-ala on 39 ha.

Lautajärvi sijaitsee Satosuon eteläosassa. Järveä on laskettu aikoinaan kaivamalla Satosuon kanava. Järven pintaa nostettiin vuonna 2001, mikä paransi merkittävästi linnustollista arvoa. Rannalla on ollut lintutorni vuodesta 2000 lähtien. Umpeenkasvaneen etelälahden luhtarantojen tyypillistä lajistoa ovat järvikorte, järviruoko, rentukka, jouhisara, myrkkykeiso, keltakurjenmiekka sekä vehka ja raate, jotka muodostavat laajoja yhtenäisiä kasvustoja. Veden pinnan noston seurauksena rantaan on muodostunut kuolleen puuston vyöhyke.

Lautajärven linnustoon kuuluu vesilintuja, kahlaajia ja peltolintuja. Lautajärven eteläpäässä todettiin Saarijärven ensimmäinen laulujoutsenen pesintä 1980-luvulla. Etelälahdella on naurulokki- ja pikkulokkiyhdyskunta. Pesimälajistoon kuuluvat myös laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, silkkiuikku, nokikana, taivaanvuohi, kuovi, valkoviklo, rantasipi, kalalokki ja kalatiira.

Lautajärvellä on merkitystä lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Jäiden lähdettyä vesilinnut valtaavat järven. Keväisin järvellä on tavattu levähtävänä harmaasorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, suokukko, mustaviklo, valkoviklo, liro, pikkulokki ja naurulokki. Syksyisin laulujoutsenet kokoontuvat järvelle suurina parvina.


26

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 20. Lautajärven monimuotoista luhtaa, joka muodostaa hyvän elinympäristön runsaalle

vesi- ja rantalinnustolle.

Kuorejärvi (610043)

Kuorejärvi sijaitsee valtatie 13 varrella. Peltojen ympäröimä rehevä järvi on kasvanut lähes umpeen. Järven vedenpintaa on nostettu ja järven kapeikkoa ruopattu. Peltoja reunustaa saravaltainen, luhtainen vyöhyke, jossa kasvavat mm. pullosara, jouhisara, viiltosara, kastikat, järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, leveäosmankäämi, terttualpi ja vehka. Kelluslehtisistä lahden ovat vallanneet ulpukat, lumpeet ja uistinvita. Pinta-ala on 29 ha.

Kuorejärvi on pesimälajistoltaan edustava lintuvesi, jossa myös levähtää huomattavia määriä vesilinnustoa (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Itärannalla on lintutorni. Huvilanlahdella pesii naurulokki- ja pikkulokkiyhdyskunnat. Järvi on vesilintujen (mm. laulujoutsen) ja kahlaajien suosima muutonaikainen levähdyspaikka. Pesimälajistoon kuuluu useita uhanalaisia lajeja.

Alla esitetyt parimääräarviot perustuvat Tiiran havaintoihin (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Kohteella ei ole tehty tarkkaa linnustolaskentaa. Kriteerilajit kevät: Punasotka (11), mustakurkku-uikku (8). Pesimälajisto: Laulujoutsen (1), haapana (1), tavi (2), sinisorsa (5), jouhisorsa (1), lapasorsa (2), punasotka (3), tukkasotka (4), telkkä (3), silkkiuikku (1), härkälintu (2), mustakurkku-uikku (1), ruskosuohaukka (1), luhtakana (1), luhtahuitti (2), kurki (1), taivaanvuohi (1), valkoviklo (1), pikkulokki (15), naurulokki (50).


27

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 21. Kuorejärven etelälahti on linnustollisesti arvokas. Järvi on alavien rantapeltojen

ympäröimä.

Satosuo (610082)

Lautajärven pohjoispuolella sijaitseva Satosuo on Saarijärven parhaita lintupaikkoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Laajalla Satosuon peltoaukealla on havaittu petolintuja, yölaulajia ja vesilintuja kaikkiaan yli sata lintulajia. Satosuo on lähes kokonaan peltoa pienine metsäsaarekkeineen ja ojanvarsipensastoineen. Peltoa halkoo keväisin tulviva Satosuon kanava. Pinta-ala on 245 ha.

Satosuon peltoaukea on merkittävä muuttolintujen levähdys- ja ruokailualue keväisin ja myös syksyisin. Keväällä ensimmäisenä ilmestyvät kymmenpäiset naakkaparvet, sitten pulmuset vielä mittavampina parvina. Satosuolla on nähty muutolla levähtävän peruslajiston lisäksi myös kattohaikara, valkoposkihanhi, tundrahanhi, sepelrastas, tunturikiuru ja jänkäsirriäinen. Alueella on merkitystä myös peltolinnuston pesimäalueena. Tuulihaukka ja sarvipöllö pesivät metsäsaarekkeissa lähes vuosittain, suopöllö ojanpientareilla ajoittain.

Satosuo on myös yölaulajien suosiossa. Alueella on kuultu ruisrääkkä, viita- ja luhtakerttunen sekä pensas- ja viitasirkkalintu.

Kriteerilajit kevät: Laulujoutsen, metsähanhi, kurki, kapustarinta, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, kuovi, sepelkyyhky. Kriteerilajit syksy: Laulujoutsen, kurki, suokukko, kalalokki, sepelkyyhky.

4.10 Muut kohteet

Selvitysalueella on useita alle hehtaarin kokoista lampia tai järviä, jotka ovat vesilailla suojeltuja (Vesilaki 2: 11 §).

4.11 Arvokkaat maisemat

4.11.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet (MAO)

Saarijärven reitin kulttuurimaisema (MAO090075) sivuaa Koskenkylässä selvitysaluetta ja selvitysalueeseen kuuluva Konttijoen Jokiniemen alue sijoittuu kulttuurimaisema-alueelle.


28

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.11.2 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Selvitysalueelle sijoittuu seuraavat maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (Keski-Suomen Liitto 2016).

Rahkola

Rahkolan maiseman perusrungon muodostavat kolme järveä – Pyhäjärvi, Iso-Lumperoinen ja Pieni-Lumperoinen. Rahkolan alue on kallioisten moreenimäkien ja niiden välisten viljeltyjen, alavien savimaiden luonnehtimaa. Maisema-alueelle sijoittuu yksi selvitysalueen vesistöistä: suorantainen Saunalampi.

Pajupuro-Tarvaala

Maisema-alue levittäytyy Pajupuron puolella Murronjokilaaksoon ja Puterilammen ympärille. Alue jakautuu maisemarakenteeltaan kolmeen osaan: Pajupuro, Tarvaala ja Satosuo. Pajupuro-Tarvaalan maisemassa vaihtelevat eri aikakausien pientaloasutuksen muodostamat ylänraittimaiset osuudet, vanhemmat tilakeskukset, metsät ja kumpuilevat peltonäkymät. Alueella olevat Lautajärvi ja Satosuon peltoaukeat ovat maakunnallisesti tärkeitä lintualueita.

Saarijärven reitin kulttuurimaiseman laajennusalueet

Maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jota on ehdotettu valtakunnalliseksi. Tähän laajennusalueeseen kuuluvat Länsi-Kalmarin alue, Tuhmalammen, Kalmarinselän ja Saarijärven ranta-alueet.

4.11.3 Perinnebiotoopit

Valtakunnallisesti arvokas Iso-Aholan laitumet -perinnemaisemakohde rajautuu kaava-alueeseen ja pieneltä osin on kaava-alueella. Iso-Aholan laitumet sijaitsevat aivan pihapiirin ympärillä. Edustavinta osaa on vanha riihen viereinen rinnehakamaa. Lisäksi alueeseen kuuluu kaksi muuta hakamaa-aluetta, joista toinen on maisemallisesti keskeisellä paikalla päärakennuksen ja rannan välisessä rinteessä (Rantanen 2015).

Iso-Löytänän rannalla on Puustin laitumet, joka rajautuu kaava-alueeseen.

Silmäkosken laidun on puron varrella laidunnettua perinnebiotooppia (Virola 2004). Puro on maisemallisesti kaunis ja lajistollisesti monimuotoinen elinympäristö. Laitumeen kuuluu metsäistä osaa, jonka puuston valtalajina on harmaaleppä sekä kuusta ja koivua. Avoin laidun on melko kosteaa, runsaslajista niittyä.

Savelan tilan perinnebiotooppi sijoittuu Paskolammen rannalle (Rantanen 2015). Alue on itäreunaltaan avointa tuoretta niittyä ja vaihettuu länsireunalle ja lammen rantaan sekapuuhaaksi.


29

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 22. Saarijärven ranta-alueita Saarijärvenreitin laajennusalueella.

Kuva 23. Kaihlajärven rantapeltoja Koskenkylällä.


30

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5 LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit

Metsät

Saarijärvi kuuluu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaalisen havumetsävyöhykkeen lohkoon Pohjanmaa. Kasvillisuudessa kohtaavat levinneisyytensä rajoilla monet eteläiset, pohjoiset ja itäiset putkilokasvit. Saarijärven alueella luonnon erityispiirteenä on luonnon karuus ja runsasjärvisyys, kangasmaiden ja rantojen louhikkoisuus sekä toisaalta eteläosan jokivarsien viljavuus ja lehtojen runsaus.

Kuivahkojen, kuivien ja karukkokankaiden osuus Saarijärven metsämaasta on 30-40% (Koistinen 2000). Lehtojen, lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden osuus metsämaasta on noin 40-50 %. Yleisimpiä koko kunnassa ja myös kaavoitettavilla alueilla ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaan kuusikot ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat. Kallioisilla ja louhikkoisilla kankailla, etenkin kunnan pohjoisosassa, esiintyy myös kanervatyypin (CT) kuivia kankaita. Selvitysalueen koillis- ja luoteisosissa esiintyy myös laajemmin hiekkaharjanteiden alueita, missä kanervatyypin kangasmetsät ovat yleisempiä. Näillä alueilla myös vesistöt ovat karuja. Kaavoitettaville alueille ei sijoitu erityisen edustavia harjumetsiä. Puusto on hiekkaharjujen alueella mäntyvaltaista ja nuorta. Parhaat kalliokohteet kaava-alueilla sijoittuvat Leuhunjokivarteen taajaman eteläpuolella.

Kuva 24. Härkäkallion aluetta Leuhunjokivarressa

Lehtomaisia kankaita ja lehtoja esiintyy harvakseltaan mm. viljelysten lähettyvillä, purojen ja norojen ympäristössä, rannoilla ja lähdeympäristöissä. Lehtomaiset kankaat ovat käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kankaita. Puustossa kuusi on usein vallitsevana, seassa kasvaa myös mäntyä, koivua ja muita lehtipuita. Lehdot ovat pienialaisia ja lehtipuuvaltaisia. Pääpuulajeina


31

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

ovat vaihtelevasti harmaaleppä, rauduskoivu ja kuusi, seassa kasvaa pihlajaa, tuomea, tervaleppää ja haapaa. Ravinteikkaimmilla paikoilla kasvaa myös lehmusta.

Kasvillisuus vaihtelee käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) ja käenkaali-lillukkatyypin (ORT) tuoreista lehdoista rehevämpiin käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteisiin suurruoholehtoihin. Tuoreissa lehdoissa kenttäkerroksen valtalajistoon kuuluvat mm. käenkaali, oravanmarja ja lillukka. Muuta lajistoa mm. sudenmarja, metsäkurjenpolvi, vadelma, ahomansikka, karhunputki, huopaohdake sekä metsäimarre, korpi-imarre, metsäalvejuuri ja soreahiirenporras. Suurruoholehtojen kenttäkerroksen valtalajina on mesiangervo. Muuta lajistoa mm. metsäkurjenpolvi, ojakellukka, nokkonen, vadelma, metsäalvejuuri, metsäimarre, hiirenporras, rönsyleinikki ja nurmilauha. Vaateliaampaa lehtolajistoa lehdoissa edustavat lehto-orvokki, lehtotähtimö ja sudenmarja.

Kaavoitettavilla alueilla vaihtelevat pääosiin kuivahkot ja tuoreet, havupuuvaltaiset metsämaat. Kunnan eteläisempi puolisko sisältää myös rehevyyttä ja lehtoisia osia. Murronjokivarren peltoalue ja jokivarret Mahlusta Konttimäelle sekä alue Pajupurolta Lanneveden länsirannalle sisältävät runsaammin lehtoja. Jokivarsille nauhamaisesti sijoittuvat pellot onkin aikoinaan raivattu lehtoihin. Korkeuserot eli selänteiden ja laaksojen vuorottelu osaltaan lisää rinteiden alaosissa lehtomaisten kankaiden ja lehtojen määrää. Suurin osa kunnan lehdoista on raivattu pelloiksi tai ovat metsätalouskäytössä jo pitkään olleita rinnelehtoja. Osa lehtokasvillisuuden vallitsemista alueista on entisiä metsittyneitä pieniä peltopohjia. Rantapeltojen ja niitä ympäröivien puustoisten saarekkeiden alueilla on paikoin havaittavissa myös viitteitä entisestä metsälaidunnuksesta, mikä näkyy valoisina, lehtolajistoa sisältävinä metsinä.

Kuva 25. Tuoretta lehtoa ja vanhaa metsälaidunta Katajajärvellä.


32

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 26. Kasvupaikkatyypit Saarijärven alueella (Suomen Metsäkeskus 2018).

Kuva 27. Kallioperän lehto edustaa selvitysalueella kosteaa suurruoholehtoa.


33

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 28. Saniaisvaltaista lehtoa noron varressa Alakallion lähteinen korpi ja lehto –kohteella.

Suot

Soiden osuus selvitysalueella on vähäinen. Suot ovat lähinnä pienialaisia, mäkien väliin ja painanteisiin syntyneitä räme- ja korpisoita. Rämeet ovat pääsääntöisesti isovarpurämeitä, jonkin verran esiintyy tupasvillarämeitä. Muita rämetyyppejä on selvästi vähemmän. Korpia esiintyy tuoreiden ja lehtomaisen kangasmetsien soistumina. Tyypillisimpiä ovat aitokorpityypit; mustikkakorpi- ja muurainkorpi. Alueella on myös lähdevaikutteisia reheviä korpia, joista selvitysalueelle sijoittuvat ovat suurelta osin vesitaloudeltaan ojitusten myötä muuttuneita ja puustoltaan nuoria.

Yleisin ranta-alueiden suotyyppi on sara- ja korteluhta. Rantaluhtia esiintyy etenkin lahtien alavilla rannoilla. Saraluhtia reunustaa usein vaihtelevan levyinen järviruoko- tai kortevyöhyke. Alueella on lisäksi paju- ja koivuluhtia. Pienten lampien rannat ovat usein umpeen kasvavia ja nevakasvillisuudessa luhtalajit ovat yleisiä.

Rantatyypit ja rantojen kasvillisuus

Saarijärven suurjärvet kuuluvat kasvitieteellisessä järviluokituksessa karuun järviruokotyyppiin, johon luetaan kuuluvaksi valtaosa maamme suurjärvistä. Järviruokokasvustoja esiintyy lahdissa, lahdenpohjukoissa ja kivikkorannoilla. Pienemmillä järvillä tyypillisiä ovat järvikortteen muodostamat kasvustot. Pienten lampien ja järvien ranta- ja vesikasvillisuus on pääsääntöisesti niukkaa ja usein rantaa kiertää nevareunus.

Vesikasvillisuus on yleensä niukkaa. Kellulehtisistä tavallisimpia ovat ulpukat, pohjanlumme ja uistinvita. Ruovikoita ja rehevää ilmaversoiskasvillisuutta on mm. Iso-Suojärvellä, Katajajärvellä, Lautajärvellä ja Valkeisella. Lisäksi Palsankylän isommissa järvissä ilmaversokasvillisuutta on keskimääräistä enemmän. Kangasjärvi, Horo, Kohmujärvi, Saarijärvi, Mätäsjärvi, Saarinen ja


34

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Suolikko ovat karuja. Runsaampi ilmaversoiskasvillisuus on tyypillistä mm. Heinäjärvellä, Lakojärvellä, Lautajärvellä ja Pieni Ristijärvellä.

Vesi- ja rantakasvillisuudessa on havaittavissa selvää vyöhykkeisyyttä. Rannat ovat kallio- ja moreenirantoja tai luhtarantoja. Pääosin rantavyöhyke on kapea. Rantakasvillisuuteen kuuluvat yleisesti mm. pullosara, jouhisara, järvikorte, rentukka, kurjenjalka ja kastikat. Järvikorte- ja pullosaravyöhykkeiden edustalla on lahdissa ja matalilla rannoilla järviruokokasvustoja. Rantaluhtia on lähinnä suojaisissa lahdenpohjukoissa. Ruoho- ja saraluhdat rajoittuvat suoraan avoveteen tai niiden edustalla kasvaa järvikortetta tai järviruokoa. Avointa luhta-aluetta reunustavat monin paikoin koivu- ja pajuluhdat, joiden takana alkaa harmaalepän muodostama rantavyöhyke. Karuja kangasmaarantoja esiintyy etenkin selvitysalueen pohjoisosan kivisten ja karujen järvien rannoilla.

Kuva 29. Karuja kangasmaa- ja suovarpurantoja Horolla, selvitysalueen koillisosissa.

Kuva 30. Lauttalammen avointa rantanevaa.


35

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 31. Saarilampi, selvitysalueen pohjoisosissa on karu ja kirkasvetinen.

Kuva 32. Kalliolammit, karu ja osin suorantainen pieni lampi alueen keskiosissa.

5.2 Linnusto ja eläimistö

5.2.1 Pesimälinnusto

Linnustoselvitysten aikana rantaosayleiskaavan alueella havaittiin yhteensä 108 lintulajia. Näistä 32 lajia luetaan kuuluvaksi vesi- ja rantalintuihin, jotka tulkittiin tämän rantaosayleiskaavan vaikutusten arvioinnin kannalta olennaiseksi lajistoksi. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 28 lajia ja EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja kaikkiaan 18 lajia. Kohdekohtainen lajimäärä vaihteli välillä 2–31 lajia / laskentapiste.


36

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Vesilinnuston osalta alueen yleisimmät havaitut lajit olivat laulujoutsen (35 havaintopaikkaa) ja telkkä (34 havaintopaikkaa) sekä tavi (20 havaintopaikkaa) ja sinisorsa (16 havaintopaikkaa). Kuikka havaittiin 15 ja kaakkuri kuudella kohteella. Alueen harvalukuisimpia vesilintuja ovat mm. härkälintu, nokikana ja mustakurkku-uikku. Kaikilla alueen pienimmillä ja karuimmilla vesistöillä ei havaittu lainkaan vesilintuja. Muista rantalinnuista yleisimpiä lajeja olivat kalalokki (35 havaintopaikkaa) ja kalatiira (26 havaintopaikkaa) sekä kuovi (25 havaintopaikkaa) ja kurki (21 havaintopaikkaa). Esimerkiksi naurulokkeja havaittiin 17 ja pikkulokkeja 11 kohteella. Selvitysten perusteella alueen harvalukuisimpia rantalintuja ovat mm. liro, pikkukuovi ja luhtahuitti sekä kaulushaikara. Useat harvalukuiset vesi- ja rantalinnut edustavat kuitenkin arvokkaampaa lajistoa, joita havaittiin selvitysalueen parhailla kohteilla, joissa myös kokonaislajimäärä oli korkea.

Selvitysalueen varpuslinnusto edustaa etupäässä seudullisesti tavanomaisille havupuuvaltaisille talousmetsille tyypillisiä lajeja, jossa yleisimmät ja runsaimmat lajit ovat peippo ja pajulintu. Kymmenen yleisimmän lajin joukossa on seudullisesti tavanomaisimpia metsien yleislajeja. Paikoin lehtipuuvaltaiset rantametsät ja viljelysalueiden reunametsät sekä avoimet alueet monipuolistavat kohteiden lajistoa. Laskentojen yhteydessä kohteilla havaittiin lisäksi alueellisesti tavanomaista metsäkanalintu- ja petolintulajistoa.

Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan linnustoselvitysten selvitysalueen linnustollisesti merkittävimmät kohteet ovat Lautajärvi, Alajärvi ja Iso Suojärvi, joissa havaittiin edustavaa vesi- ja rantalinnustoa sekä useampia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä sekä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Iso Suojärvellä on myös pienehkö lokkikolonia (kalalokki, naurulokki, pikkulokki), joiden joukossa pesii useampia yleisesti lokkikolonioista turvaa hakevia muita vesi- ja rantalintulajeja. Iso Suojärven viereen sijoittuva Pieni Suojärvi on myös linnustollisesti edustava, ja kohteet muodostavatkin toisiinsa yhteydessä olevan lintuvesikokonaisuuden. Niin ikään Alajärvellä ja Lautajärvellä esiintyy naurulokkikolonia.

Taulukko 4. Ranta- ja vesilinnuston edustavimmat kohteet.

Kohde Vesi- ja rantalintujen lajimäärä

Uhanalaisten lajien lajimäärä

Lintudirektiivin lajien lajimäärä

Lautajärvi 20 8 4 Alajärvi 16 8 5 Iso Suojärvi, Koivikkoniemi 14 4 Kuorejärvi itäosa 11 5 Iso Suojärvi, Tuliniemi 10 4 Kaihlalampi 10 6 Ranta-Hännilä, Mertu 10 6 Puteri, pohjoinen ranta 10 7 4 Pieni Suojärvi, Häkilä 8 5 Heinäjärvi 8 5 Tarvaalanlampi NW 7 Pieni Ristijärvi 7

Alajärven arvokkainta ja elinympäristöjen suhteen vaativinta vesilinnustoa edustavat mm. nokikana, mustakurkku-uikku ja heinätavi. Keski-Suomen MAALI-kohteiksi arvotetut Lautajärvi ja Kuorejärvi ovat selvitysalueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita, joista molemmilla järvillä havaittiin mm. hyvän lintuveden tyyppilaji kaulushaikara. Linnuston kannalta arvokkaimpiin lukeutuvina kohteina myös mm. Kaihlalampi ja Tarvaanlampi ovat reheviä ja viljelysalueiden


37

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

keskelle sijoittuvia lampia, joilla on linnustollista merkitystä. Kaihlalammella tulkittiin pesiväksi mm. nokikana, ja lammen lähialueella havaittiin myös valkoselkätikka. Saarijärven lahti Mertu sekä muista vesistöistä Puteri, Heinäjärvi ja Pieni Ristijärvi ovat niin ikään linnustoltaan edustavampia. Mertulla ja Lautajärvellä tavattiin mm. hyvien lintuvesien indikaattorilaji heinätavi.

Kaakkurin pesimäpaikoiksi selvitysten aikana tulkittiin inventoiduista vesistöistä Puustinharjun Honkalampi, Iso Kurkilampi, Horon Kallioniemi, Haukilampi sekä Iso Suolampi. Ruokaileva kaakkuri havaittiin myös kunnan itärajalle sijoittuvalla Isolla Kalliojärvellä. Lajista on vanhoja havaintoja Häkkilän Kurkilammelta, josta vuonna 1988 on havaittu yksi paikallinen lintu ja Heinäpohjan Kotajärveltä, mistä vuosina 1988 ja 1989 on todettu kaksi paikallista lintua (SYKE 2017). Aikaisemmassa selvityksessä Hirvaanmäen Paskolammen oli todettu kaakkurin pesintä kesällä 2004 (Suunnittelukeskus Oy). Kaakkurin pesimälammet:

- Honkalampi, Kalmari. Kaakkurin vakiintunut pesimälampi (SYKE 2017, Maastokartoitus 2018).

- Iso-Kurkilampi. Vakiintunut pesimälampi (SYKE 2017). Vuonna 2016 pesintä epäonnistui (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2016).

- Horon Kallioniemi (Maastokartoitus 2018). - Haukilampi (Maastokartoitus 2018). - Kaivantolampi. Onnistunut pesintä 2016 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2016).

Pesintätietoja myös aikaisemmilta vuosilta 2011-2015 (TIIRA -havaintotiedot). - Iso Suolampi, Pohjoisempi lampi (Maastokartoitus 2018).

Kuva 33. Linnustollisesti arvokkaat alueet selvitysalueella, arvo perustuu vaateliaampaan vesi-

ja rantalintulajistoon sekä pesiviin parimääriin. Kuvassa ei ole kaakkurilampia. (pohjakartta © MML).


38

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.2.2 Eläimistö

Alueen nisäkäslajistoon kuuluvat yleiset havumetsien ja viljelyseutujen lajit. Selvitysalueen maastoinventoinneissa havaittiin viitteitä myös villisian liikkumisesta kunnan lounaisosissa. Hirvieläimistä alueella esiintyvät hirven lisäksi myös metsäkauris ja valkohäntäkauris, joiden kanta on paikoin melko tiheä.

5.3 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit

Liito-orava (Pteromys volans)

Liito-oravasta on havaintoja laajasti Saarijärven kaupungin alueelta. Nyt tarkastelluilta kaavoitettavilta ranta-alueilta ei ole aikaisempia havaintoja liito-oravasta (SYKE 2017). Vuoden 2018 inventoinneissa lajia todettiin kahdeltatoista kohteelta. Kuusi aluetta tulkittiin havaintojen perusteella lajin ydinreviiriksi, muut ovat lajin liikkumisaluetta eli yksittäisiä papanapuita. Lajin ydinreviireiksi tulkitut kohteet on esitetty direktiivilajiston elinympäristön perusteella luontokohteena selvityksen liitekartoilla. Kursiivilla ydinreviirikohteet.

o Lakojärvi, Järvelä o Kolulampi o Konttijoki, Silmäkoski, Taunola o Konttijoki, Kallioperä o Soidinlampi o Leuhunjoki, Ryöppälä o Heinäjärvi o Katajajärvi, Perttula o Pieni-Haaranen o Murronjoki, Rimminkoski o Murronjoki, Kuopionkoski o Iso Suojärvi, Tuliniemi

Selvitysalueelle sijoittuu kohtalaisen runsaasti lajille soveliasta ympäristöä ja tietyillä alueilla lajia on etenkin kaava-alueiden ulkopuolella, mutta ei kaava-alueella. Rehevät, lehtomaisen kankaan rinnekuusikot järvien ympäristössä ovat paikoin liito-oravan esiintymisen keskittymiä. Viitasammakko (Rana arvalis)

Inventoinneissa viitasammakkoa paikannettiin soidinääntelyn perusteella kahdelta rehevältä lintujärveltä. Lajista on myös aiempia havaintotietoja.

Lautajärvi. Laji on havaittu huhtikuussa 2014 Lautajärvellä (SYKE 2017). Lautajärven rannat ovat matalia ja kasvillisuudessa esiintyy järvikorteluhtaa sekä laajoja järviruoko- ja osmankäämikasvustoja. Viitasammakon lisääntymisalue on lintutornin itäpuolisella rantaluhdalla.

Pihtilampi. Lammen pohjoisosassa oli vähintään 30 yksilöä soitimella keväällä 2013 (Ahlman 2013).

Tarvolampi. Tarvonlammella kuultiin viitasammakon ääntelyä tyynenä ja lämpimänä iltana. Alueella on peltorantaa ja sen edustalla pensaikkoluhtaa sekä sara- ja korteluhtaa. Ainakin yli 5 yksilöä oli äänessä inventointiajankohtana (FCG, maastokartoitus 2018).


39

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kaihlalampi. Tarvonlammen lähelle sijoittuva Kaihlalampi on niin ikään rehevä, ns. hyvä lintuvesi. Tyynenä ja lämpimänä toukokuun iltana Kaihlalamesta laskevan ojan suuosan saraluhdalta kuultiin kahden viitasammakon pulputusta (FCG, maastokartoitus 2018).

Kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia)

Lajia on aikaisemmin tavattu Isojoen Piikakoskelta 7.8.2007 ja 16.6.2009. Kosken alueelta todettu 1 toukka ja 2 toukkanahkaa.

Kesällä 2017 ei saatu havaintoja lajista, muualta kuin Kotajoen varteen rakennetut kodan edustan kohdalta, missä kaksi aikuista saalisti Kotajoen pienellä virtapaikalla.

Tulosta arvioitaessa on otettava huomioon kesän 2017 melko poikkeukselliset sääolot. Kesän lämpösumma oli koko kasvukauden ajan selvästi keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Sudenkorentojen toukkien kehitykseen lämpötila vaikuttaa olennaisesti. Kuoriutuneiden aikuisten määrä on voinut tästä syystä olla poikkeuksellisen matala. Muutenkin korennoille ovat tyypillisiä melko voimakkaat vaihtelut runsaudessa vuosien välillä.

Saukko (Lutra lutra)

Selvitysalueeseen kuuluu runsaasti melko edustavia virtavesiä, joilla saukko erittäin todennäköistesti viihtyy. Saukko liikkuu laajasti elinpiirinsä alueella muulloin kuin pesimäkaudella, joten kaava-alueiden virtavedet ovat potentiaalisia saukon elinpiirin osia.

Lepakot

Kaavoitettavilla alueilla saattaa esiintyä kaikkia Suomessa yleisesti tavattavia lepakkolajeja, joista yleisimmin pohjanlepakkoa ja vesisiippaa. Alueet joilla esiintyy vanhoja rakennuksia, kolopuita ja louhikoita, toimivat lepakoiden potentiaalisina elinympäristöinä. Alueen missä on kolopuita runsaammin, ovat usein myös luontokohteita (lehtoa, liito-oravan elinympäristöä) ja siten säästyvät myös lepakon elinpiirin osana. Rantojen jo oleva mökkiasutus ulkorakennuksineen toimii lepakoiden päivehtimiskohteina tai pesintäpaikkoina. Virtavesien äärelle sijoittuvat rakennukset ja kolopuut ovat merkittävä osa siippojen elinolosuhteissa kaava-alueilla.

Suurpedot

Suurpedoista ilves on todennäköisesti runsaslukuisin Saarijärven alueella. Karhua esiintyy ja susikin saattaa liikkua satunnaisemmin. Matkaa Suomenselän ahmaseudulle on vähäisesti, joten ahman liikkuminen alueella ei ole mahdotonta. Suurpetokantojen tiheys alueella on kohtalainen ja niiden reviirit ovat laaja, joten osa yksittäisistä kaava-alueista varmasti lukeutuu myös suurpetojen reviireihin.

5.4 Uhanalaiset lajit

Uhanalaiset ja silmälläpidettävät linnut mainitaan luvussa 5.7. ja arvokkaat luontokohteet taulukossa 5. Tässä esitettään ne lajit. jotka esiintymät ovat selvitysalueella. Tässä kappaleessa esitellään ne kaavoitettaville alueille sijoittuvat uhanalaislajit, joista on uhanalaisrekisterin havaintotieto tai muu havainto.

5.4.1 Äärimmäisen uhanalaiset (CR)

Kantokinnassammal (Scapania apiculata) Kantokinnassammal on hyvin pienikokoinen maksasammal. Se kasvaa lahopuulla.


40

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kolkanlahti, Julmalammit. Lammenrannan noin 12 cm:n paksuinen liekopuu. Lammen ympärillä vanhaa metsää (SYKE 2017).

5.4.2 Erittäin uhanalainen (EN)

Pikkupussisammal (Marsupella sprucei) Pikkupussisammal on matalina, laikkumaisina, tiiviinä peitteinä kasvava pienehkö maksasammal.

Julmalammit (SYKE 2017).

Korpikaltiosammal (Harpanthus scutatus) Purokaltiosammal kuuluu maksasammaliin.

Julmalammit (SYKE 2017).

5.4.3 Vaarantuneet (VU)

Pohjanpussisammal (Marsupella sphacelata) Pohjanpussisammal on lehdellinen maksasammal.

Julmatlammit (SYKE 2017).

Lajia kasvaa Kulhanvuorella kahdessa paikkaa:

Pieni-Musta. Pohjanpussisammal kasvaa varjoisan puron kivillä. Puro virtaa kohti koillista ja on tiheän metsän varjostama (SYKE 2017).

Syväoja. Pohjanpussisammal kasvaa purokivellä. Puro virtaa luode-kaakkosuuntaisen kalliorotkon pohjalla (SYKE 2017).

Sinikesijäkälä (Leptogium cyanescens) Hyytelöjäkälien (Collemataceae) heimoon kuuluva sinikesijäkälä on lehtimäinen, ohut ja alustaansa löyhästi kiinnittynyt. Laji on tavattu Karhisaaresta (SYKE 2017).

Suikeanoidanlukko (Botrychium lanceolatum) Suikeanoidanlukko on harvinainen, noidanlukkoihin kuuluva saniaislaji. Lajista on vanha tieto Pellonpäästä (SYKE 2017).

Suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata) Lehtisennevan Natura-alueella kasvaa suopunakämmekkä lammen rannan läheisellä luonnontilaisella suolla (SYKE 2017).

Haapariippusammal (Neckera pennata) Haapariippusammal on keskikokoinen (5-10 cm), laikkuina tai laajoina peitteinä lehtipuiden rungoilla kasvava sammal. Havainto on Pässipurolta. Kasvupaikka on vanha kuusisekametsäkuviolla, missä on isoja haapoja (SYKE 2017).

Lahokapo (Boros schneideri) Lahokapo on melko kookas vanhojen metsien kovakuoriaislaji. Lajia tavataan Pyhä-Häkin Kotajärven kaakkoisrannalta (SYKE 2017).

5.5 Silmälläpidettävät ja huomioarvoiset lajit

Kantoraippasammal (Anastrophyllum hellerianum) Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal.


41

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Julmatlammit:

Lammen pohjoispään metsän vetisen supan E-puoli. Lahopuustoinen, kuusivaltainen tuore kangas (SYKE 2017).

Kolkanlahti, Julmatlammit, keskimmäisen Julmanlammen N-päässä. Kuusivaltaista MT-kangasta (SYKE 2017).

Kulhanvuori:

Pieni-Musta Havaintopaikka sijaitsee Pieni-Musta nimisestä lammesta laskevan puron koskiosuuden kohdalla, eteläpuolisella penkalla. Paikka on Kulhanvuoren harjukummun pohjoispuolella (SYKE 2017).

Kulhanvuori, Syväoja . Havaintopaikka on Syväojan puron varrella. Lajia tavataan puron lähimetsissä alajuoksulta aina kalliorotkon luoteispäähän saakka (SYKE 2017).

Kantokorvasammal (Jungermannia leiantha) Kantokorvasammal on keskikokoinen ja väriltään tummanvihreä–ruskeasävyinen maksasammal. Laji esiintyy Julmatlammit, pohjoisimman Julmanlammen kaakkoispäässä. Soistuneessa painanteessa kuusivaltaisella tuoreella kankaalla, missä on runsaasti lahopuuta (SYKE 2017).

Metsälovisammal (Lophozia longiflora) Metsälovisammal kuuluu korvasammalten (Jungermanniaceae) laajaan heimoon. Laji kasvaa lahoavalla havupuulla vanhoissa metsissä. Lajin kasvupaikat ovat Julmatlammit –alueella ja Kulhanvuorella, missä havaintopaikka sijaitsee Pieni-Musta nimisestä lammesta laskevan puron koskiosuuden kohdalla. Etelänhopeasammal (Gymnomitrion obtusum) Laji on löydetty Julmatlammit-alueelta. Itupyörösammal (Odontoschisma denudatum) Itupyörösammal kuuluu maksasammaliin ja sen kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Nukkamunuaisjäkälä (Nephroma resupinatum) Sen kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Lajia kasvaa Julmatlammit ja Kangaslampi –alueilla. Ripsilovisammal (Lophozia ciliata) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Vuoripussisammal (Marsupella sparsifolia) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Samettikesijäkälä (Leptogium saturninum) Lajista on havainto Kaakkolammelta.


42

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sormikesijäkälä (Leptogium teretiusculum) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca) Harvinaistunut ruskopiirtoheinä kasvaa ohutturpeisten nevojen ja lettojen rimmissä, pikkujärvien mutaisilla hiekkarannoilla ja kalliolätäköissä. Inventoinnin yhteydessä laji löydettiin Kangasjärven rantasuolta (Suunnittelukeskus oy 2004). lajista on tieto Pahalammelta.

5.6 Arvokkaat luontokohteet

Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on esitetty alla olevassa taulukossa ja liitekarttoina (1-14). Maisemallisesti arvokkaat alueet ilmenevät liitekartoilta (1-14).

Kuva 34. Indeksikartta (pohjakartta © MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 43 5.11.2018

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Taulukko 5. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä kartoitettujen alueiden kuvaus (Merkinnät: EN= Erittäin uhanalainen, VU =vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, DIR = luontodirektiivi IV tai lintudirektiivi).

kartta järvi/lampi Kohteen kuvaus status Merkittävä lajisto ja muut huomiot. Linnustossa mainittu pesivinä tulkittavat

uhanalaiset ja direktiivilajit.

1. 1/1 Merilampi Mäntykankaiden ympäröimä, kapealti luhtarantainen ja rauhallinen lampi.

Pohjoispäädyssä sekapuustoinen korpi, oja oikaistu, ei rajattavia

luontokohteita.

1. 1/2 Patoinlampi Suorantainen pieni lampi, ojitettuja korpia ympärillä. Ei erityisiä

luontotyyppejä.

1 1/3 Leipolampi Peltojen ympäröimä rehevä pieni lampi. Vesi- ja rantalinnusto

monipuolisempi. Sekapuustoisia, osin mäntyvaltaisia kangasmaita.

Luontokohteena rantaluhta, jolla laulujoutsen pesii.

MetsäL 10§

rantaluhtaa laulujoutsen (DIR), naurulokki (VU), kalatiira (DIR)

1 1/4 Viitaanlampi Kapea ja rauhallinen lampi. Puusto ympärillä edustavaa. Itäpuolella

jyrkkää kallioseinämää, alla rehevää lehtomaista korpea. Vesilain

mukainen keskiravinteinen lähde ja pieni noro, rakennuspaikan lähellä.

Lähteen ja jyrkänteen alue rajattu luontokohdekokonaisuudeksi. Pyyn elinympäristöä. Kuusikkorinteessä alueen ulkopuolella muutama liito-

oravan papana, ei reviiritulkintaa kaava-alueella.

MetsäL. 10§;

kalliojyrkänteen alusmetsä. VesiL 11§ 2

luku; lähde

pyy (DIR)

1. 1/5 Kierälampi Luhtarantainen lampi, saranevaa. Laulujoutsenen pesä kunnanrajan

ulkopuolella. Rantaluhta rajautuu käsiteltyihin talousmetsiin.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

laulujoutsen (DIR), punajalkaviklo (VU)

1. 1/6 Pieni Korkealampi ja Korkealampi

Suorantaiset pienet lammet, lähialue ihmisen muokkaamaa, peltoja ja

istutusmetsää, koivikkoa. Kaava-alueen lähelle, kaakkoispuolelle sijoittuu

järeää lehtomaisen kankaan kuusikkoa, jossa liito-oravapotentiaalia ja

pohjantikan elinympäristöä. Kaava-alueella ei erityistä luontokohdetta.

Hiirihaukka saalistaa, ei pesää alueella.

1. 1/7 Pirunlampi Suorantainen pieni lampi, vahvasti käsitellyn talousmetsämännikön

ympäröimä. Eteläpuolella jyrkkärinteinen kuusikko edustavampaa metsää.

Ei liito-oravahavaintoja.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

1. 1/8 Tousanlampi Pieni, suorantainen ja umpeen kasvava lampi. Käsiteltyjen talousmetsien

ympäröimä.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

1 1/9 Lauttalampi Osin luhtarantainen lampi. Länsiosassa metsäinen luhdan ympäröimä

saareke, jossa osoitettu rakennuspaikka. Kangasmaan talousmetsiä,

lounaisrannalla lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Ei liito-oravahavaintoja.

MetsäL 10§ rantaluhtaa

laulujoutsen (DIR)

1 1/10 Tarvolampi Tarvolammen luhdat ja Tarvopuron lehto. Lampea reunustavat pajuluhdat. Tarvopuro on havu- ja lehtipuulehtojen reunustama, luonnontilainen

koskijakso.

MetsäL 10§

rantaluhtaa. lehto

virtaveden välitön

ympäristö

1 1/11 Paskolampi Savelan tilan perinnebiotooppi (Rantanen 2015)

2. 2 2/1 Pieni Ristijärvi Kunnanrajan yli ulottuva laajempi järvi. Laulujoutsen ja kuikka pesivät.

Rannat osin edustavaa kuusikkoa, etenkin Nuutinlahden alueella, missä

ojitettua korpea. Pohjois- ja koillisosat käsiteltyjä nuoria talousmetsiä.

Viitteitä liito-oravasta ei havaittu. Pitkälahden pohjoisrannalla pikkutikan

elinympäristöä. Ei erityisiä rajattavia luontokohteita.

laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), kalatiira (DIR), rantasipi (NT)

2 2/2 Saukonlampi Rakennuspaikat pelloilla ja sekapuustoisessa talousmetsässä ok. Lammen länsiosan rehevä lahdeke rantaluhtineen pesimälinnuston kannalta

merkittävä; laulujoutsen pesii. Rantametsissä ei liito-oravahavaintoja.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

laulujoutsen (DIR), naurulokki (VU)

2 2/3 Kuorejärvi Rehevä lintujärvi, peltojen ympäröimä, jonkin verran ruovikkoa;

kaulushaikara, ruoko- ja viitakerttunen. Eteläosassa luhtaa, jossa linnusto

monipuolinen. Itärannalla lintutorni.

MetsäL 10§

rantaluhtaa laulujoutsen (DIR), kaulushaikara (DIR), kurki (DIR), naurulokki (VU), kuovi (DIR,

NT), taivaanvuohi (VU)


44

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2 2/4 Havulampi Mäntyvaltaista talousmetsää rannat. länsiosan ranta edustavampaa

männikköä, pohjoisosa ojitettua turvekangasta. Ei erityisiä luontokohteita.

Laulujoutsenpari, ei pesi.

laulujoutsen (DIR)

2 2/5 Valkeinen Peltojen ja nuoren koivuvaltaisen talousmetsän ympäröimä järvi.

Rehevyyttä kohtalaisesti, vaikka peltoja ympärillä. Luoteisosassa rantaluhtaa pienellä lahdella; linnuston kannalta merkittävämpi kohde,

kurki pesii. Ei muita erityisiä luontokohteita.

MetsäL 10§ rantaluhtaa

kurki (DIR), kalatiira (DIR), kuikka (DIR), naurulokki (VU)

2 2/6 Heralampi Rakennettu ympäristö, tehdasalue. Nurmikkoa ja asfalttia rantaan saakka.

Laulujoutsen hautoo lammen koillisrannalla, tehdasalueen tuntumassa.

Härkälintu kaksi paria, telkkä kolme paria. Ei luontokohteita, eikä liito-

oravapotentiaalia.

laulujoutsen (DIR)

2 2/7 Alajärvi Rehevä peltojen ympäröimä järvi. Laji- ja yksilömäärältään kunnan

edustavimpia lintuvesiä. Useita uhanalaisia pesimälajeja. Havaittu

selkälokki pesii laajemmilla vesillä, ruokailee alueella. Ei erityisiä

luontokohteita, paljon peltoaluetta. Lajistoltaan monipuolisin eteläosa,

jossa laaja nurmipelto/laidun rannassa sekä luhtarantaa, laulujoutsen pesii

luhdalla. Koivuranta –niminen rinne järven eteläpuolella; pitkä metsälaidunhistoria, monipuolinen linnuston elinympäristönä.

Perinnebiotooppikohteena huomioimisen arvoista osaa puustoltaan

edustavin rantavyöhyke. Järveä on kunnostettu lintuvetenä, EU-hanke.

Iso-Aholan laitumet sijoittuu alueelle.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

Arvokasta perinnebiotooppia

(metsälaidun)

laulujoutsen (DIR), silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku (EN, DIR), nokikana (EN),

heinätavi (EN), haapana (VU), naurulokki (VU), pikkulokki (DIR), selkälokki (EN),

kalatiira (DIR), rantasipi (NT), pikkulepinkäinen (DIR)

2 2/8 Honkalampi Pieni suorantainen lampi, jossa saari. Kaakkuri pesii. Koko lampi

ympäröivine rantanevoineen luontokohde. Sinisuohaukka saalistelee

luhdalla. Ei rakennuspaikkoja, sisältyy Alajärven kaavarajaukseen.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

kaakkuri (DIR), sinisuohaukka (DIR)

2 2/9 Pieni Löytänä Pieni, osin peltorantainen lampi. Ei erityisiä luontokohteita. Silkkiuikku

pesii lounaisrannalla. Vain peltokannas erottaa Iso-Löytänästä, joten

pesimälinnusto voi olla molempien järvien lajeja.

silkkiuikku (NT), taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR, NT)

2 2/10 Haukilampi–Tuomilampi

Kaksi lampea, kapean hiekkaharju välissä. Harjulla maa-ainestenottoa ja

voimajohtolinja. Haukilammen alueella liikenteen meteliä. Linnusto

niukkaa. Tuomilammen pohjoisosassa rantaluhtaa voimalinjan alla. Ei

edustavaa luontokohdetta, häiriövaikutteinen (liikenne, maa-ainesotto).

Ruokaileva kaakkuri Haukilammella, ei pesi.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

2 2/11 Lehmilampi Pieni lampi. Rantojen talousmetsät hyvin käsiteltyjä, ojitettua turvekangasta. Laulujoutsenpari, mutta ei pesi.

laulujoutsen (DIR)

2 2/12 Valkoinenlampi Pieni ja karu lampi, ympärillä jyrkkäpiirteistä mäntykangasta, osin puustoltaan edustavaa. Luonnonsuojelualueella.

Julmatlammit (YSA092045)

2 2/13 Kalatonlampi Pieni suolampi, kapealti luhtarantaa. Ympärillä ojitettua turvekangasta. Ei

erityisiä luontoarvoja.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

2 2/14 Kaitanen Kapea, karu järvi. Ympärillä kivikkoista mäntykangasta. Käsiteltyjä,

puustoltaan nuoria metsiä. Ei erityisiä luontokohteita. Eteläosissa laavu.

2 2/15 Saarinen Isohko karu järvi. Kallioisia saaria, yhdessä saarista pesii kuikka.

Kivikkoista mäntykangasta. Eteläosissa puustoltaan edustavaa vanhaa

kuusisekametsää, osin lehtomaista kangasta. Ei havaintoja liito-oravasta Saarisenpuro, jonka varressa pääosin tuoretta käenkaali-lillukkatyypin

(ORT) havu- ja lehtipuulehtoa. Etelärannalla noro ja luontokohde

MetsäL 10§

rantaluhta, lehto,


ympäristö VesiL 11§: noro

kuikka (DIR), kalatiira (DIR), rantasipi (NT)

2 2/16 Ala-Jokilampi

Luhtaa ja puronvarsikasvillisuutta. MetsäL 10§

rantaluhtaa

2 2/17 Vehkalampi Suorantainen lampi, luhtaa.

MetsäL 10§

rantaluhtaa



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2 2/18 Lehmilampi ja Pieni Lehmilampi

Luonnontilaisten isovarpurämeen reunustama lampi, mahdollinen kuikan

pesimälampi. Nevaa.

MetsäL 10§ luonnontilainen

vähäpuustoinen suo

3 3/1 Horo Karu, kivikkorantainen isohko järvi. Kuntien rajalla. Pieniä saaria,

erämainen maisema. Isosaaren alueella niukkapuustoista luonnontilaista

rämettä rajattu luontokohteena, kuikka pesii.

MetsäL 10§

luonnontilainen vähäpuustoinen suo

kuikka (DIR), isokoskelo (VU), kalatiira (DIR), palokärki (DIR)

3 3/2 Kaakkolampi Kuntien rajalla, karu järvi. Kivikkoniemen alueella niukkapuustoinen suo,

etupäässä tupasvillarämettä, kurki pesii luoteisosissa. Selkälokin

ruokailualuetta.

MetsäL 10§

luonnontilainen


kurki (DIR), selkälokki (EN)

3 3/3 Suolikko Karu ja syvä järvi, kahden kunnan alueella. Rannat kivikkoista

mäntykangasta, päätehakkuista maisemassa. Pienialainen

niukkapuustoinen suo ja rantaluhta. Kaksi pientä karua saarta.

Laulujoutsen ja kuikka pesivät Karhusalmen rakennuspaikkojen lähellä. Miilunkankaalla luontokohde.

MetsäL 10§

vähäpuustoinen suo MetsäL 10§

rantaluhtaa,


ympäristö

kuikka (DIR), laulujoutsen (DIR)

3 3/4 Koukkulammit Pieniä, karujen mäntykankaiden ympäröimiä lampia. Puustoltaan nuorta ja

käsiteltyä metsää. Ei luontokohteita.

3 3/5 Iso Kurkilampi Pieni turvemaarantainen lampi, ympäröivät metsät ojitettu. Kaakkuri

hautoo koillisrannalla. kaakkuri (DIR)

3 3/6 Pirttijärvi Kapea ja karu järvi. Rantametsät mäntyvaltaisia ja nuoria. Pohjoisrannalla muutama kaistale vanhaa kuusikkoa. Ei erityisiä luontokohteita. Pirttipuro

luontokohteena.

MetsäL 10§

rantaluhtaa,


ympäristö

3 3/7 Saarijärvi Kohtalaisen suuri, karu ja kivinen järvi. Pieniä saaria, joista osa

luonnonsuojelualueella. Koillisrannalla peltoja ja asutusta, länsiosa

turvekangasta ja karua mäntykangasta. Selkälokkipari pesii ls-alueen saaressa, samoin kuikka. Kalasääski ruokailee järvellä, saaliin kanssa

luoteeseen. Rantametsät käsiteltyjä. Saarten ja Honkaniemen

edustavampi puusto tuo erämaista ilmettä järvelle. Eteläosissa kuusikkoa,

ei liito-oravaa. Aholassa luontokohde, joka ei ole aivan rannalla.

MetsäL 10§ Pienen Saarijärven saarten luonnonsuojelualue (YSA239615), kuikka (DIR), selkälokki (EN), kalatiira (DIR), rantasipi (NT), kalasääski (DIR) (ruokailualuetta)

3 3/8 Ylimmäinen Lapinlampi

Pieni suorantainen lampi, itärannalla ja lasku-uoman alueella luhtaa ja

luonnontilainen virtavesi. MetsäL 10§

rantaluhtaa,

virtaveden välitön ympäristö

kalatiira (DIR)

3 3/9 Alimmainen Lapinlampi

Edellistä karumpi, ympäröivät metsät tasaikäistä mäntykangasta. Lajisto

niukka, Etelä- ja pohjoisosassa luontokohde, puro. MetsäL 10§ virtaveden

välitön ympäristö

3 3/10 Ruuskanlampi Rakentamaton suorantainen lampi, osin rantaluhtaa MetsäL 10§

rantaluhtaa

3 3/11Sarvilammit

Alle 0,5 ha kokoiset lammet. MetsäL 10§ enintään

0,5 hehtaarin suuruisten lampien

välittömät

lähiympäristöt

3 3/12 Kourulampi

Pieni alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään

0,5 hehtaarin suuruisten lampien

välittömät

lähiympäristöt

3 3/13 Yltiölampi

Yltiölammen itäpuolella oleva puro, arvokas elinympäristö,

ympäristötukikohde.

MetsäL 10§ rantaluhtaa,


46

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


3 3/14 Rimminlampi

Pieni suorantainen lampi. MetsäL 10§

rantaluhtaa,

luonnontilainen


3 3/15 Suolampi Pieni suorantainen lampi. MetsäL 10§ luonnontilainen


4 4/1 Lakojärvi–

Saarilampi

Lakojärven eteläosa. Itäranta jyrkkä, mäntyvaltainen, maisemassa

edustava. Kuikka pesii Lakojärven ja Saarilammen välisen kannaksen

puusto edustavaa monirakenteista järeää kuusikkoa; liito-oravan reviiri

(kolopuut), kanahaukan pesä (ei asuttu), pohjantikka. Välijoen lasku-

uoman pensaikkoluhta rajattu luontokohteeksi, samoin liito-oravan pesäpuu

ja ydinreviiri. Saarilammen alueella Pukkisaaressa vanhaa metsälaidunta.

Koivuvuori jyrkkärinteinen ja maisemassa edustava, rakennuspaikat

taimikossa, pellolla tai vanhalla peltopohjalla. Saarilammen alueella

Myllylahden ja Järvelän metsälaitumen rantaluhdat luontokohteena. Laulujoutsen pesii. Raiskioniemessä luontokohde.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

Lsl. 49§ direktiivilajin

elinympäristö,

lisääntymisalue

laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), haapana (EN), silkkiuikku (NT), kalatiira (DIR),

rantasipi (NT)

liito-orava (DIR, NT)

4 4/2 Heinäjärvi Osin peltorantainen järvi. Luhtarantaa etelä- ja luoteisosissa. Heinäsaarta ei

ole inventoitu, saarella kapea luhtaranta. Linnusto monipuolinen.

Laulujoutsen pesii.

MetsäL 10§

rantaluhtaa laulujoutsen (DIR), silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku (EN, DIR), haapana (VU),

naurulokki (VU), kalatiira (DIR)

4 4/3 Mustalampi Kapea, karu, mäntykankaita rannat, puusto yksipuolisen tasaikäistä. Ei

erityisiä luontokohteita, lajisto niukka.

4 4/4 Pahalampi Kapea, karu ja jyrkkärantainen lampi. Maisemassa päätehakkuita, itärannan

puusto nuorta männikköä. Järven eteläpään puusto edustavampaa, ei liito-

oravaa. Lajisto niukkaa. Pahalammen ja Linjalammen välisen puustoltaan

nuoren korven alueella karuja lähteitä, rajattu luontokohteena. Laskupuron

varressa luontokohde.

VesiL 11§, 2 luku;

lähteet

MetsäL 10§ virtaveden välitön

ympäristö

4 4/5 Kaihinlampi Edellisten tapaan kapea ja karu järvi. Rantametsät tasaikäisiä

mäntykankaita. Harvennus- ja päätehakkuita. Ei erityisiä luontokohteita.

Lajisto niukka.

4 4/6 Kohmujärvi Rimminniemessä luhtaa MetsäL 10§ rantaluhtaa

4 4/7 Pirttilampi Pieni suorantainen lampi MetsäL 10§

rantaluhtaa

4 4/8 Levälampi Suorantainen lampi. Myllypuron varressa on lehto MetsäL 10§

rantaluhtaa, lehto

5 5/1 Kohmujärvi Karu järvi kuntien rajalla, ympärillä kivikkoinen mäntyvaltainen kangasmaa.

Maisemassa päätehakkuita. Tasaikäistä mäntypuustoa, paikoin

muinaisrantojen rakkakivikoita talousmetsässä. Eteläosassa puustoltaan edustavia saaria, kuikka pesii. Lajisto kohtalaisen niukka, kuikka runsas

koko järven alueella. Ei liito-oravapotentiaalia rantametsissä.

laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), rantasipi (NT), kalatiira (DIR)

5 5/2 Sammakkolampi Suorantainen pieni lampi, jonka ympäristö on tiuhaan ojitettua turvemaata.

Rantanevat ja nevarämeet luontokohteena. Lajisto niukkaa. MetsäL 10§

rantaluhtaa,


taivaanvuohi (VU)

5 5/3 Iso Kalliojärvi W Karu, syvä ja jyrkkärantainen. Puusto osin edustavaa männikköä. Ei liito-

oravapotentiaalia. Lajisto niukkaa. Kuikka pesii, kunnanrajalla. Kaakkuri

ruokailee järvellä. Iso Kalliojärven puro luontokohteena.

MetsäL 10§ virtaveden välitön

ympäristö

kuikka (DIR), kaakkuri (ruokailee) (DIR)



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5 5/4 Käpylampi Pieni, karu ja rannoiltaan ojitettua turvekangasta. Lajisto niukka. Rannat

osoitettu metsälakikohteeksi. MetsäL 10§ rantaluhtaa,


5 5/5 Lehmilampi Edellisen tapaan pieni, karu ja rannoiltaan ojitettua turvekangasta. Ei

luontokohteita, lajisto niukka.

5 5/6 Kalalampi Rehevä pieni lampi, ulpukkaa koko vesialue. Ei luontokohteita, lajisto

niukka.

5 5/7 Kangasjärvi Hiekkarantainen ja kohtalaisen karu järvi. Eteläpuolella laaja puutarha-alue.

Länsirannan niemessä edustavaa mäntyvaltaista järeää puustoa. Erämainen

maisema muutoin paitsi etelässä. pohjoisrannalla hiekkapohjainen

rantaneva, punakämmekkä ja ruskopiirtoheinä. Lajisto melko niukka.

Kuikan pesimäreviiri.

MetsäL 10§

rantaluhtaa,


kuikka (DIR), pikkulokki (DIR), rantasipi (NT)

5 5/8 Kangaslampi–Mustalampi

Karuja lampia, pienet rantanevat luontokohteena. Puustoltaan edustavaa

harjumaisemaa. Mäntyvaltaista, ei liito-oravaa. Niukka lajisto.

Kangaslammen pohjois- ja etelärannalla luontokohteet. Sijoittuvat arvokkaalle Syrjäharjun alueelle.



rantasipi (NT)

5 5/9 Lehtinen Suorantainen pieni lampi, rantaluhtaa ja nevarämettä. Eteläosissa luonnonsuojelualueita. Lähteisyyttä, mutta lähteet ojikossa. Ei

vesilakikohdetta.

MetsäL 10§

rantaluhtaa,


Louhiston luonnonsuojelualue (YSA200095) Taimelan luonnonsuojelualue

(YSA201673). Laulujoutsen (DIR), taivaanvuohi (VU), teeri (DIR)

5 5/10 Hirvaslampi Kapea, karu ja jyrkkärantainen lampi. maisema edustava, lajisto niukka.

Hirvaslammen laskupuro ja Hirvaslammen suo ovat metsälakikohteita.

MetsäL 10§

rantaluhtaa,



5 5/11 Helvetinlampi Luonnontilainen suoalue Rämettä ja avointa nevaa. Punakämmekkä. Alle

0,5 ha kokoinen lampi

MetsäL 10§


enintään 0,5 hehtaarin

suuruisten lampien välittömät

lähiympäristöt

punakämmekkä (VU)

5 5/12 Liisanlampi Alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään

0,5 hehtaarin

suuruisten lampien välittömät

lähiympäristöt

5 5/13 Pahalampi Suorantainen lampi MetsäL 10§

rantaluhtaa,


5 5/14 Porttilampi Pieni alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään

0,5 hehtaarin

suuruisten lampien

välittömät

lähiympäristöt

6 6/1 Haukilampi Pieni ja karunpuoleinen lampi. Nuorta mäntyvaltaista kangasmaata ympärillä. Jyrkähköt rinteet. Itäosan rämeet ojitettuja. Ei erityistä lajistoa.

Ei liito-oravaa.

6 6/2 Pieni Suojärvi Rantapeltoja, ei kovin rehevä, vaikka peltoaluetta. Maisemassa

päätehakkuita ja nuorta mäntyvaltaista metsää. Vesilintuja liikkunee Ison

Suolijärven suunnasta. Ei erityistä luontokohdetta. Monipuolinen

rantapuusto. Liito-orava joskus liikkunut, vanhoja yksittäisiä papanoita.

haapana (VU), telkkä, silkkiuikku (NT), kurki (DIR), kuovi (DIR, NT), valkoviklo,

naurulokki (VU), kalatiira (DIR)

6 6/3 Iso Suojärvi Iso ja monipuolinen järvi, suojaisia lahtia. Melko karu, jonkin verran

maataloutta ympärillä, laihoja ruovikoita, Pukkiniemen alueella ja

Koiralahdella joutsen hautoo eli 2 paria järvellä. Sekapuustoisia, melko

MetsäL 10§

rantaluhta, lehto

Lsl. 49§

laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), kurki (DIR), haapana (VU), tavi, silkkiuikku (NT),

sinisorsa, naurulokki (VU), pikkulokki (DIR), kalalokki, kuovi (DIR, NT), valkoviklo, nuolihaukka


48

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

nuoria rantametsiä. Luontokohteena Pukkiniemen lahden rantaluhtaa sekä

Tulliniemen pieni tuoreen lehdon kuvio, jolla myös liito-oravan ydinreviiriä;

runsaammin papanoita linnunpöntön alla, myös muutama kolopuu, mutta ei pesäpuina. Tulliniemen alueella nuolihaukan reviiri. Järven itäosassa

iäkkäämpiä kuusikoita. Liito-oravan liikkumista etelä- ja itärannalla, missä

paikoin niukasti papanoita siellä täällä. Itärannan kuusikoista ei paikannettu

ydinreviiriä, hyvin niukasti papanaa. Järven pesimälinnusto monipuolinen,

2-3 paria silkkiuikkuja pesii, pikkulokkiyhdyskunta Pukkiniemen edustalla.

Välijoen varressa metsälakikohde.

direktiivilajin elinympäristö,

lisääntymisalue


6 6/4 Kolunlampi Pieni lampi, jonka ympärillä rehevää ja monimuotoista metsää, lehtomaista

kangasta. Lammen pohjoisosassa luhtaa ja monipuolista lehtomaista

rantametsää. Liito-oravan ydinreviiriä lammen länsipuolella. Läntisellä

rakennuspaikalla liito-oravan kolopuita. Laulujoutsen pesii.

MetsäL 10§

rantaluhtaa

Lsl. 49§

direktiivilajin

elinympäristö, lisääntymisalue

laulujoutsen (DIR), kuovi (DIR, NT), metsäviklo, kultarinta, tiltaltti, liito-orava (DIR)

6 6/5 Kantolampi Pieni lampi, peltoja länsipuolella. Nuorta sekapuustoista rantametsää, ei erityisiä luontokohteita. Lajisto niukka. Joutsenpari ruokailee, mutta ei pesi

järvellä.

kuovi (DIR, NT)

6 6/6 Paskolampi Pieni, kapea mäntykankaiden ympäröimä lampi. Lounaisosan rämeet

ojitettuja turvekankaita. Ei erityisiä luontokohteita rannoilla. Lajisto

niukkaa.

kaakkuri (DIR) aiemmissa selvityksissä

6 6/7 Porttilampi Porttilammen eteläosalla on puronvarsilehto. MetsäL 10§

lehto

6 6/8 Kurkilampi Kurkilammen pohjoisrannan suo. MetsäL 10§

rantaluhtaa, vähäpuustoinen suo

7 7/1 Saarilampi Vahvasti ihmisvaikutuksen alainen lampi; muokattua mökkirantaa,

peltorantoja, maa-ainestenottoalue kaakkoisrannalla. Keskellä

mäntyvaltainen saari, jossa rakenteita. Linnusto tavanomaista, kohde

häiriövaikutteinen. Ei erityistä luontokohdetta.

7 7/2 Lehtolampi Pieni turvemaiden ympäröimä lampi, pohjoisrannalla kapea rantaluhta.

Lajisto niukkaa. Ympäröivä metsä nuorta mäntyvaltaista, osin

turvekangasta, rämeet ojitettu.

7 7/3 Mäkilampi Suorantainen pieni lampi, rauhallinen. Lajisto niukkaa. Lasku-uoman

varrella korpea, puustoltaan nuorta. Ei rajattavia luontokohteita.

Voimajohtolinja lammen koillisosassa.

sinisorsa, metsäviklo

7 7/4 Joutenlampi Pieni, turvekankaiden ympäröimä lampi. Kaakkoispuolella niukkapuustoinen

nevaräme, joka luontokohteena, laulujoutsenen pesä. Muutoin rannat

nuoria mäntyvaltaisia talousmetsiä.



laulujoutsen (DIR)

7 7/5 Polkulampi Pieni lampi, häiriövaikutteinen; mökkiasutusta ja valtatie. Rantojen puusto

vahvasti käsiteltyä. Voimalinja lammen yli keskeltä. Ei luontokohteita, ei erityistä lajistoa.

7 7/6 Pilkkalampi Ojitettujen turvekankaiden ympäröimä pieni lampi. Lajisto niukka.

7 7/7 Salkolampi Junaradan lähelle sijoittuva pieni lampi. Ympäröivät metsät vahvasti

käsiteltyjä, etenkin itäpuolella. Lammen lajiston niukkaa. Salkolampeen idästä laskevan uoman varrelle sijoittuu lehtokorpea, luontokohteena

rajattu. Kaakkoispuolelle, kaava-alueen ulkopuolelle, sijoittuu edustavaa

järeää rinnekuusikkoa, jossa lahopuustoa. Kuusikkokuvion rannassa

valkoselkätikan syönnösjälkiä. Ei lajihavaintoa. Ei viitteitä liito-oravasta.

MetsäL 10§ aitokorpi



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7 7/8 Riuttalampi Karujen kangasmaiden ympäröimä lampi. Länsi- ja eteläosissa ojitettuja

turvemaita. Lajisto niukkaa. Ei erityisiä luontokohteita. Joutsenpari laiturilla

nukkuu, ei pesi.

7 7/9 Riihilampi Kapea pieni lampi, jonka rantametsät vahvasti ojitettuja turvekankaita.

Pohjoispuolella maa-ainesottomonttuja. Itäosan metsät nuoria hiekkamaan männiköitä. Ei rajattavia luontokohteita, lajisto niukkaa.

telkkä, teeri (DIR)

7 7/10 Saunalampi Pieni lampi, jota ympäröi laaja luhtainen saraneva. Ympärillä sekapuustoista

talousmetsää, itäpuolella nuorta taimikkoa, kaakkoispuolella edustavampaa

sekametsää, jossa vanhaa puustoa; ruohokorpea. Avoimen saranevan

laiteilla tupasvillarämeitä. Lajisto niukkaa.

MetsäL 10§

rantaluhta,

vähäpuustoinen suo,

aitokorpi

taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR, NT)

7 7/12 Ranta-Hännilä–Roikolankylä

Laajasti Saarijärven taajaman eteläpuolelle sijoittuvia ranta-alueita.

Rakennettuja kyliä, joiden rantapelloille ja rantametsään osoitettu

rakennuspaikkoja. Ranta-Hännilän alueella Mertu rehevä lintuvesi, lajisto monipuolinen. Peltorannoilla ei erityisiä luontoarvoja, mutta maisema

edustava. Palomäen rantametsät (Jokiniemi) lehtipuuvaltaisia ja

puustoltaan kohtalaisen nuoria. Kaava-alueen ulkopuolella viitteitä liito-

oravan liikkumisesta (Salmela).

Puterinlahden itäpuolella (Roikolankylä) jyrkkärinteiseen kuusikkoon

sijoittuu hiirenporrasvaltainen kostea keskiravinteinen lehtojuotti ja noro,

jonka laiteilla on lehtomaista kangasta. Lehtojuotin puusto on varttunutta ja

kuusivaltaista (kohde Puterinlahden lehtojuotit ja noro). Puterinlahden länsipuolella Riihiniemi-Kerkelänniemen alueella on laajalti lehtomaisuutta

ja vanhoja metsitettyjä peltopohjia, jotka on aikoinaan raivattu lehtoon.

Alueelta ei kuitenkaan rajattu riittävän luonnontilaista lehtoa. Metsien

pesimälinnusto on monipuolinen, rehevien lehtojen lajistoa.

MetsäL. 10§ leht,

VesiL 11§ 2 luku; noro

Huom. Laaja kaava-alue, kohde nro 7.12 katkaistu Hietalahden sillalle. Jatkuu kartalla nro 11

Ranta-Hännilän (Mertu) lajistossa haapana (VU), silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku

(EN), taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR, NT) Puterinlahden rantametsät; nuolihaukka, peukaloinen, kanahaukka

7 7/13 Vuoslampi Umpeen kasvava lampi laajojen rantaluhtien ja luhtaisten nevojen

ympäröimä. Vuoslammen lehto lähdealueen muodostavat tihkupinnat,

norot ja lähdelammikot.

MetsäL 10§ lähteet,


ympäristö, rantaluhtaa ja lehto. VesiL 11§:

noro ja lähde

7 7/14 Mäkilampi Mäkilammen puro, arvokas elinympäristö, ympäristötukikohde MetsäL 10§ virtaveden

välitön ympäristö

8 8/1 Paskolampi Rehevä pieni lampi. Laidunaluetta aivan rannassa. Sekapuustoista rantametsää. Ei erityisiä luontoarvoja. Vesikasvillisuus runsasta.

naurulokki (VU)

8 8/2 Tarvolampi Rehevä lampi, joka osa Iso Löytänän ja Mahlunjärven välistä vesistöä; Kaihlapuron, Kaihlalammen ja Tarvopuron vesialuetta. Maatalousalueita

valuma-alueella. Peltoalueitä länsipuolella, märkää rantapeltoa,

peltokahlaajia. Etelärannalla pensaikkoluhtaa, tulvivaa saraluhtaa,

laulujoutsen pesii kaakkoiskulman luhdalla. Lajisto monipuolinen.

Viitasammakko äänessä. Kaihlalammelle on tehty KEMERA-

rahoituksella metsätaloudellisen kosteikko.

MetsäL 10§

rantaluhtaa


elinympäristö,

lisääntymisalue

laulujoutsen (DIR), taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR), kurki (DIR), sinisuohaukka (DIR)

viitasammakko (DIR)

8 8/3 Kaihlalampi Peltojen ympäröimä rehevä lintuvesi. Iso Löytänästä laskevan Kaihlapuron

alaosalla pensaikkoluhtaa. Rinnelaitumia rantaan saakka. Rehevä ja

kasvipeitteinen lampi. Lajistossa mustakurkku-uikku, laulujoutsen pesii.

Kapeita luhtarantoja, pensaikko- ja saraluhtaa. Monipuolinen lajisto.

Viitasammakko äänessä. Ei erityisiä puustoisia luontokohteita rannoilla.

MetsäL 10§

rantaluhtaa Lsl. 49§

direktiivilajin

elinympäristö,

lisääntymisalue

laulujoutsen (DIR), mustakurkku-uikku (EN, DIR), haapana (VU), taivaanvuohi (VU)

viitasammakko (DIR)

8 8/4 Pitkälampi Karu lampi, talousmetsät käsiteltyjä ympärillä. Eteläpuolella harjun päällä

edustavaa rinnekuusikkoa. Rantametsät puustoltaan nuoria. Joutsen pesii

pohjoisosassa. Ei erityisiä luontokohteita

laulujoutsen (DIR)


50

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

8 8/5 Tervalampi Tummavetinen pieni lampi, jonka ympärillä vahvasti käsiteltyjä

talousmetsiä ja ojitettuja turvemaita. Ei erityisiä luontokohteita, lajisto

niukkaa.

8 8/6 Heinälampi Suorantainen lampi, ympärillä puustoista isovarpurämettä. Muutoin

rantametsät nuoria taimikoita ja päätehakkuita. Kaakkoispuolelle sijoittuu edustava rinnekuusikko. Lajisto niukkaa.

MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo

8 8/7 Kangaslampi Turvemaiden ympäröimä lampi. Etelä- ja lounaisosassa luhtaa ja

nevarämettä. Joutsen pesii länsiosan niemekkeessä. Ympäröivät metsät

mäntyvaltaisia nuoria kangasmetsiä. Idässä päätehakkuita.

MetsäL 10§

rantaluhtaa,


Laulujoutsen (DIR), kurki (DIR), naurulokki (VU)

8 8/8 Peuralampi Pieni rantanevan ympäröimä lampi. Mäntyvaltaista kasvatusmetsää

ympärillä. Kurki ruokailee alueella. Arvokas elinympäristö,

ympäristötukikohde

MetsäL 10§

rantaluhtaa,


8 8/9 Valskinlampi Nuorta mäntyvaltaista kangasmaata ympärillä. Pieni lampi, ei erityisiä

luontokohteita. Lajisto niukkaa.

8 8/10 Rummakko Pieni lampi, jonka ympärillä laajempi avoin lyhytkorsineva ja puustoinen

nevaräme. Avovesiala hyvin vähäinen. Lajisto niukkaa. Ympärillä

laajemmin ojitettuja turvekankaita. Metson elinympäristöä.

MetsäL 10§

rantaluhtaa,


metso (DIR)

8 8/11 Kalajärvi Hiekkamoreeniharjanteiden välinen kapea ja karu järvi. Lounais- ja

luoteisrannoilla puustoisia soita, rämeitä ja sekapuustoisia korpia. Muutoin

rannat Kasvatusmänniköitä. Lajisto niukkaa.

MetsäL 10§


8 8/12 Vaimolampi Metsät pääosin nuorta kasvatusmännikköä. Ei erityisiä rantojen

luontokohteita. Lajisto niukkaa. kurki (DIR)

8 8/13 Pieni Rauskalampi Rantaluhta. MetsäL 10§ rantaluhtaa,


8 8/14 Pieni Valskinlampi Arvokas elinympäristö, rantaluhta. MetsäL 10§

rantaluhtaa,


9 9/1 Luotojärvi Karu, jyrkkärantainen järvi. Kivikkoisia mäntykankaita, kallioita. Ojitettua

korpea kaava-alueen pohjoisosissa. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä. Maisemassa päätehakkuita.

metso (DIR)

9 9/2 Soidinlampi Umpeenkasvanut lampi. Saranevaa- ja tupasvillarahkarämettä. Koillispuolelle sijoittuu edustavaa vanhan metsän piirteet omaavaa

kuusikkoa, osin alueen rajalle, suurin osa kaava-alueen ulkopuolella.

Viitteitä liito-oravan liikkumisesta koillispuolella, missä myös pikkusiepon

reviiriä. Rakennuspaikka eteläpuolella ok (päätehakkuualalla), Kuusikon

rakennuspaikka harkittava (liito-orava), lajin liikkumista (niukasti

papanoita) etäämmällä kaava-alueesta havaittu.

MetsäL 10§


Lsl. 49§

direktiivilajin elinympäristö

pyy (DIR), pikkusieppo (DIR)


9 9/3 Pihtilampi Pieni lampi, ympärillä nuorta turvekankaan männikköä. Laulujoutsenpari

paikalla, ei havaittu pesintää. Kaakkoisosassa iäkkäämpää kuusikkoa, ei

liito-oravahavaintoja.

laulujoutsen (DIR)

10 10/1 Konttijoki, Kulhanvuori

Kunnan eteläosissa Konttijoen varrelle sijoittuu edustavia koskia,

rantalehtoa ja pieniä yksityismaan suojelualueita sekä Kulhanvuoren

Natura-aluetta. Erämainen, luonnontilainen jokiosuus. Talousmetsiä ympärillä, välitön rantametsä edustavaa vanhaa metsää. Tarkastelualue

rajattu Korkeakankaaseen, jonka jälkeen alajuoksun suuntaan

joenvarsimetsät ovat paikoin puustoltaan nuoria ja käsitellympiä.

MetsäL 10§; lehto, virtaveden

välitön lähiympäristö

LsL 65§ Natura-aluetta koskeva

arviointivelvollisuus

tietyillä

rakennuspaikoilla

Kulhanvuoren Natura-alue (FI0900112, SAC), Korkeakankaan luonnonsuojelualue (YSA097517)

Pyy (DIR), pikkusieppo (DIR), rantasipi (NT), pohjantikka



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kulhanvuoren alueella Kangaslampi on rauhallinen erämainen ja karu lampi.

Maisema matalaa harjua, karua ja kivistä mäntykangasta, paljon käärmeitä.

Lajistossa telkkä, tavi ja metsäviklo. Sijoittuu Kulhanvuoren Natura-alueelle. Alueella retkeilyreitistöä.

Nataaninkosken rakennuspaikka päätehakkuualueella. Jyrkät rinteet

jokirantaan, missä kapealti keskiravinteista lehtoa. Matala koski,

luonnontilainen jokiosuus. Ympärillä talousmetsiä. Pikkusiepon reviiriä.

10 10/2 Konttijoki; Hentenkoski–Härkäkoski

Konttijoen jokiosuus välillä Hentenkoski–Härkäkoski sisältää uomaltaan

luonnontilaisen jokivarren, jonka alueelle sijoittuu eriasteisesti käsiteltyjä

talousmesiä. Pääosin hiekkaharjanteiden kuivahkoja mäntykankaita.

Jokeen on johdettu metsätalouden ojituksia Kissanevan laajemmalta

turvekankaiden alueelta. Joen länsirannan puusto on nuorta

kasvatusmetsää. Nälkäkosken alueella on edustava, pitkä matala koski, kangasmaanharjanteilla puusto tasaikäistä, varttunutta. Myllykosken

alueella mutkainen jokiuoma, taimikoiden ja tasaikäisten mäntymetsien

alueella. Nälkäkosken kohdalla on lehto.

MetsäL. 10§; lehto teeri (DIR), pyy (DIR), puukiipijä, töyhtötiainen (VU)

10 10/3 Konttijoki–Kotajoki; Halkokoski–Sillankorva–Jaakkolanmäki

Konttijoen jokiosuus välillä Härkäkoski-Sillankorva sijoittuu

hiekkaharjanteiden halkomaan maastoon, missä puusto on pääosin nuorta

talousmetsää. Alueella on laajalti lehtomaisuutta ja lehtomaisia kankaita,

mutta puusto on pääosin nuorta.

Konttikosken etelärannalla, Uittoruuhen kohdalla, Konttikoskelle saakka, on

arvokas elinympäristö ja ympäristötukikohde. Konttikosken alapuolella on

edustavaa kalliopaljastumien vallitsemaa koskea (Kylmälä), jyrkkärinteisiä kuusikoita, vanhoja metsitettyjä peltopohjia ja kapea-alaisia rinnelehtoja

(Kallioperän lehto).

Yksi rakennuspaikka tällä alueella sijoittuu Kallioperän lehtoon ja on hyvin

jyrkkää rinnettä. Lehdon yläosassa on lähde, joka on aikoinaan

kaivonrenkaalla suojattu ja kansitettu. Alakallion lähteinen korpi ja lehto on

luontokohteiden kokonaisuus sisältäen useita noroa, jotka ovat joen itä- ja

länsipuolella. Länsirannalla on viisi läheteistä ruohokorpi- ja

saniaislehtojuottia. Paikoin on mosaiikkimaisesti lehtomaista kangasta ja

suurruohokorpea. Kasvillisuus ilmentää selvästi lähteisyyttä ja alueella on tihkupintaa ja lähde. Itäpuolen noron varrella on lehtokasvillisuutta.

Lehtomaisen rehevissä tai järeää kuusta sisältävien rinteiden rantametsissä

paikoin runsas lintulajisto. Vanhojen metsälaitumien ja peltopohjien

monimuotoisilla kasvupaikoilla etenkin on runsas pesimälinnusto, välillä

Alakallio–Kankimäki.

Jokiosuudelle sijoittuu myös runsaasti hiekkaharjujen maa-ainesottoalueita.

Jaakkolanmäen alue on puustoltaan keskimäärin nuorta, mutta sisältää myös lehtomaisia kankaita. Kotajoki virtaa nuorten talousmetsien ja

peltoalueiden halki, eikä sen varrelle sijoitu edustavia lehtoja tai korpia.

Aivan rantaviivassa on paikoin hyvin pieniä, tulvanalaisia korpia. Pääosin

jokirannat ovat kivisiä kangasmaarantoja, paikoin hyvin jyrkkiä.

Jokivarressa on myös Jokelan lehto, Jokelan puro, Kankimäen puro

luontokohteet. Jokelan puro virtaa Kotajokeen ja sen varressa on

hiirenporras-käenkaalivaltaista lehtoa, puronvarrella ilmenee myös

MetsäL. 10§; lehto,

rehevä korpi ja

uomaltaan luonnontilaisen


lähiympäristö VesiL

11§ 2 luku; noro ja

lähteet

Konttijoki ja Kotajoki ovat arvokalojen suhteen edustavia virtavesiä

Sirittäjä (NT), puukiipijä, pyy (DIR), lehtokurppa, mustapääkerttu, punavarpunen (NT), varpushaukka, pohjantikka, metso (DIR)

Liito-orava (DIR, NT)


52

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

lähteisyyttä. Kankimäen puro on kivinen puro, jonka varrella on

hiirenporras- ja mesiangervovaltaista lehtoa.

Alajuoksulla Jokiniemen alueella, Silmäkosken kohdalla, on puustoltaan

edustava jokimutka ja koski, joka on virkistyskalastusalueena suosittu

kohde, tällä alueella on myös viitteitä liito-oravan liikkumisesta;

pelonreunan haapojen ja kuusten alla muutamia papanoita. Ei kolopuita.

Liito-oravan ydinreviiriä ei tältä jokiosuudelta paikannettu.

Silmäkoskella on puron varressa laidun alue (perinnebiotooppi).

Tässä tarkastellulle jokiosuudelle Konttijoen ja Kotajoen varsille osoitetut

rakennuspaikat sijoittuvat pääosin tavanomaisiin talousmetsiin tai peltorannoille. Yksi rakennuspaikka Kallioperän itärinteessä sijoittuu

jyrkkärinteiseen lehtoon.

10 10/4 Kotajoki; Päistärkoski–

Pykälistönmäki

Kotajoen jokiosuus välillä Päistärkoski-Pykälistönmäki sijoittuu suurelta osin

viljelysalueille. Yläjuoksulle (Peuranponsi) sijoittuu laajimmat taimikot ja

päätehakkuualat. Kotajoen varressa on Jäniskosken korpi ja lehto –

luontokohde.

Kirjojokikorennon elinympäristöä on Kotojoen Tuomelan kodan kohdalla.

Päistärkosken alueella on monimuotoinen uomasto, ja hyvin pieniä

tulvanalaisia korpia. Päistärkosken itärannalla on varttunut kuusikko, missä on metsäkortevaltainen korpijuotti, suoreunainen noro ja ruohokorpea.

Koskiympäristö on aitojokikorennon elinympäristöä.

Päistärkoski maisemallisesti edustava. Kotajoen länsirannalla oleva

muurain- ja puolukkatyypin korpi. Uomasta etäämmälle sijoittuvat

vähänkään laajemmat korvet on ojitettu tehokkaasti. Peltoalueiden välillä

Kotajoki virtaa kuivien mäntykankaiden matalan hiekkaselänteen keskellä.

Puusto on kohtalaisen nuorta. Jäniskosken alueelle sijoittuu kapealti

sekapuustoista rantametsää, jossa järeitäkin haapoja. Viitteitä liito-oravasta ei tarkastelualueella havaittu.


aitokorpi, rehevä korpi

ja uomaltaan

luonnontilaisen virtaveden välitön

lähiympäristö

VesiL. 11§ 2 luku;

noro. Lsl. 49§

direktiivilajin

elinympäristö

pyy (DIR), sirittäjä (NT)

kirjojokikorento (DIR)

10 10/5 Iso Kylkijärvi –Pieni Kylkijärvi

Iso Kylkijärvi karu, kirkasvetinen. Mäntykankaiden ympäröimä. Lounaisrannalla vähän kuusikkoa, ja sekapuustoisia taimikoita.

Koillisrannalla lähde, jonka ympärillä ojituksia. Puustoinen korpikohde.

Maisemassa päätehakkuita. Pieni Kylkijärvi kapealti luhtarantainen. Järviä

yhdistävän puron suussa puustoista nevaa ja nevakorpea. Kylkijärven puron

uoma on luonnontilainen.

MetsäL 10§;

rantaluhta

VesiL 11 §;

lähde

10 10/6 Peuralampi Pieni suolampi. Rahkanevarämettä. Ympärillä laajemmin ojitettua rämettä

ja korpea. Kurki pesii.

MetsäL 10§


kurki (DIR)

10 10/7 Pirttilampi ja Pieni Pirttilampi

Laajasti sara-, tupasvilla- ja isovarpurämettä, myös korpea. MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo

11 11/1 Lehmälampi Pieni suorantainen lampi, pohjoispuolella puustoista rämettä. Lammen

eteläpuolella liito-oravan elinaluetta, pesäpuuta ei paikannettu.

Eteläisempi rakennuspaikka liito-oravan elinympäristön alueella.

MetsäL 10§

vähäpuustoinen suo Lsl. 49§

direktiivilajin

elinympäristö,

levähdysalue

idänuunilintu




Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

11 11/2 Soilampi Turvemaiden ympäröimä lampi. Etelä- ja pohjoisosassa rantaluhtaa sekä

Isonevan vähäpuustoista nevarämettä eteläpuolella. Kasvistoltaan rehevän

oloinen. Niukka lintulajisto.

MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo,

rantaluhta

11 11/3 Murronjoki–Leuhunjoki

Murronjoen ranta-alueet Pajupurolta Roikolankylälle; jokiosuudella on

alajuoksulla runsaasti peltoalueita.

Pajupuron pohjoispuolella (Murronjoen yläjuoksulla), Nyysäslammen

alueelle sijoittuu pensaikkoluhtaa ja peltojen ympäröimää rehevää

ruohokorpea (Nyysäslampi), jota on osin ojitettu. Monipuolinen

pesimälinnusto rehevässä rantametsässä Nyysäslammen–Tenttuniemen

välillä. Peltoalueiden laiteille sijoittuu reheviä monimuotoisia ja haapaa sisältäviä metsiä, joilla liito-orava saattaa liikkua. Murronjokivarresta ei

paikannettu viitteitä lajin esiintymisestä. Jokivarteen sijoittuu useita hyvin

pienialaisia lehtokorpijuotteja, jotka ovat tulvanalaisia, reheviä ja

linnustoltaan monipuolisia rantametsiä. Pääosin jokivarsi on peltoaluetta ja

suojavyöhykkeiden pensaikkorantatörmiä. Leppämäen alueelle sijoittuu

rakennettuja kosteikkoja, jotka toimivat vesiensuojelurakenteina, samoin

Puterinpuron alueella. Ennen Kallinjärveä on Pieni-Puteri, joka on

vähäpuustoinen suo.

Jolingissa Murronjoki laskee Kallinjärveen ja siitä edelleen Summaseen.

Jolingin alueen rakennuspaikka sijoittuu nuoren sekapuustoisen metsän

alueelle. Laajemmin Murronjoen laskuosan alueella rantametsät ovat

nuoria, eikä niissä esiinny erityisiä rantaluontotyyppejä.

Leuhunkosken voimalan pohjoispuolelle sijoittuu kaksi rakennuspaikkaa

Leuhunjoen rantametsään, jossa puusto on edustavaa, mutta viiteitä liito-

oravasta ei havaittu. Liito-oravaa sen sijaan esiintyy Juholan-Ryöppäälän

lehtomaisen kankaan ja tuoreen kankaan kuusikoissa. Pesäpuuta ei

paikannettu (kohde 11.3.3).

Härkäkallio on puustoltaan edustava kalliopaljastuma ja maisemassa

erottuva Leuhunjoen jyrkänne. Kallion ja lähialue metson elinympäristöä.

Härkäkallion korpi on Leuhunjoen itärannalla, Härkäkallion pohjoispuolella

oleva edustava ruoho- ja saniaiskorpi, johon liittyy muurain- ja

mustikkakorpea. Puusto on varttunutta ja kuusivaltaista. Korvessa on pieni

noro. Kuviolla on viitteitä liito-oravasta, mutta pesäpuuta ei paikannettu.

Härkäkallion eteläpuolelle sijoittuvat rakennuspaikat ovat kuivahkon

kankaan talousmetsässä. Tarkastellun jokiosuuden rakennuspaikat pääosin pelloilla, sekä osin talousmetsissä.

MetsäL 10§

rantaluhta, ruohokorpi

aitokorpi, vähäpuustoinen suo

VesiL 11§ 2 luku; noro.

Lsl. 49§

direktiivilajin

elinympäristö,

levähdysalue

metso (DIR)


11 11/4 Puteri Monipuolinen, peltojen ympäröimä lintujärvi. Niukasti edustavia

rantametsiä. Rehevöityneellä Kotalahdella luhtahuitti. Länsiosan rannoilla

monipuolinen linnusto. Peltokahlaajia runsaasti. Ei erityisiä luontokohteita.

kuikka (DIR), silkkiuikku (NT), haapana (VU), luhtahuitti (DIR), punavarpunen (NT)

11 11/5 Kalliolammit Karut ja syvät lammit, kalliorantaiset. Pääosin nuorta talousmetsää

rannoilla. Tuoreita päätehakkuita lännessä. Ojitettuja turvemaita etenkin

pohjoisemman lammen valuma-alueella. Ei liito-oravapotentiaalia.

Alueella ovat neljä arvokasta elinympäristöä: Kalliolammen suo,

Kalliolampien kallio, Kalliopuron suo ja Kalliopuro.

MetsäL. 10§; kalliot,

vähäpuustoinen suo,

rantaluhta ja uomaltaan

luonnontilaisen


lähiympäristö


54

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

11 11/6 Heinäjärvi Ympäristössä peltoja ja vahvasti käsiteltyjä talousmetsiä. Vesi- ja

rantalinnusto kohtalaisen runsas. Länsipuolen sekapuustoisessa metsässä

viitteitä liito-oravasta, ei paikannettu pesäpuuta. Rannoilla ei erityisiä luontokohteita.


elinympäristö,

levähdysalue

haapana (VU), taivaanvuohi (VU), naurulokki (VU)

11 11/7 Katajajärvi Monipuolinen, karuhko järvi. Pohjoisosassa voimajohtoaluetta. Järven ympäristön pellot raivattu aikoinaan lehtoihin. Kuikka kalastelee järvellä,

saattaa pesiä Talasniemessä. Koillisrannalla lehtomaisuutta, edustavaa

kuusikkoa, järeitä haapoja ja vanhoja metsälaitumia. Perttulan

ympäristössä järeää puustoa ja monipuolinen linnusto. Kaava-alueen

ulkopuolella (Perttula) pienialaisesti saniaislehtoa ja noro. Edustavia

metsälaitumia kasvamassa umpeen, lajisto monipuolista, liito-orava

liikkunut Perttulan alueella. Katajalahden pohjukasta lähtevän puron

varressa on arvokas elinympäristöä ja ympäristötukikohde.

MetsäL 10§

rantaluhta, ruohokorpi

aitokorpi ja uomaltaan

luonnontilaisen virtaveden välitön

lähiympäristö

VesiL 11§ 2 luku; noro.


elinympäristö,

levähdysalue

kuikka (DIR), silkkiuikku (NT), haapana (VU), kuovi (DIR, NT), pyy (DIR), sirittäjä

(NT), pikkusieppo (DIR)

11 11/8 Iso Suolampi Laajalti suorantainen ja rauhallinen lampi, rantanevalla pieni erillinen lampi.

Ympärillä ojitettuja turvemaita, kasvatusmänniköitä. Maisemallisesti ei niin

edustava. Joutsen hautoo ja yksi joutsen syötynä rantanevalla. Kaksi

kaakkuria paikalla, tulkitaan kaakkurin pesimälammeksi.

MetsäL 10§

rantaluhta, vähäpuustoinen suo

kaakkuri (DIR), laulujoutsen (DIR)

11 11/9 Lautajärvi Rehevä, lintuvetenä hoidettu järvi. Eteläosassa lintutorni ja kota.

Peltorantainen ja rehevöitynyt, mutta monimuotoisen kasvuston vuoksi koko kunnan edustavin lintuvesi. Osmankäämi- ja järviruokokasvustot

mosaiikkimaisena avoveden kanssa. Osmankäämi- ja pensaikkoluhtaa.

Järvikortekasvustoja. Pieniä saarekkeita ruovikossa. Joutsen hautoo,

pesimälajisto runsas ja monipuolinen.

MetsäL 10§ rantaluhta, ruohokorpi

lehto

silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku (EN, DIR), nokikana (EN), laulujoutsen (DIR), haapana (VU), heinätavi (EN), pikkulokki (DIR), naurulokki (VU), kaulushaikara

(DIR), kalatiira (DIR), pajusirkku (VU), punavarpunen (NT)

11 11/10 Kalalampi Peltojen ympäröimä rehevä lampi. Metsälaidunta aivan rannassa. Hyvin

rehevä lampi. Lounais- ja etelärannalla pensaikkoluhtaa. Joutsen pesii.

Havainto valkoselkätikasta länsipuolen metsälaitumella, mutta ei

varmistettu myöhemmin pesimäkaudella reviiriksi.

MetsäL 10§

rantaluhta nokikana (EN), haapana (VU), laulujoutsen (DIR)

11 11/11 Kuivalampi Hyvin lähellä maantietä oleva pieni suorantainen lampi. Saranevan

ympäröimä umpeutuva vesi. Laulujoutsen pari paikalla, mutta ei pesintää.

Rantasuo luontokohteena.

MetsäL 10§


laulujoutsen (DIR)

11 11/12 Lampsinlampi Hyvin lähelle maantietä sijoittuva pieni lampi, rannassa p-alue.

Roskaantumista rantaviivassa. Etelä- ja länsipuolella kapea vähäpuustoinen

rahkaräme. Lajisto niukkaa.

MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo

11 11/13 Pajulampi Pieni ja kapealti pensaikkoluhtarantainen lampi. Joutsen pesii. Rantapelto

riistapeltona, villisika liikkunut. Lammesta laskevan Pajupuron uoman varrelle sijoittuu keskiravinteista saniaislehtoa ja lehtokorpea, jonka

edustavin osa on koulun eteläpuolella, kaava-alueen ulkopuolella. Lasku-

uoman alussa hakkuut ulottuneet lehtoon, ei täysin luonnontilainen kohde.

Pajulammen luodeosalla on arvokas elinympäristö, ympäristötukikohde ja

MetsäL 10§

lehto, rantaluhta,

rehevä korpi

laulujoutsen (DIR), taivaanvuohi (VU)

11 11/14 Kuikkalampi Peltojen ympäröimä pieni ja rehevä lampi. Pensaikkoluhtaa rannoiltaan.

Nuorta, sekapuustoista rantametsää. Ei erityisiä luontokohteita.

11 11/15 Pieni Suolampi Suolammen lähdelehto. Lähdettä on reunustettu kiveyksillä, muuten kohde

on luonnontilainen.

MetsäL 10§

lehto

VesiL 11§ 2 luku; lähde

11 11/16 Toukkalampi Luhtarantainen pieni lampi. Alle 0,5 ha kokoinen lampi. MetsäL 10§ enintään

0,5 hehtaarin

suuruisten lampien

välittömät lähiympäristöt,



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki


12 12/1 Pieni-Haaranen Kapea ja karuhko järvi. Rannoilla peltoja länsiosissa ja päätehakkuita sekä

nuoria kasvatusmetsiä. Voimajohtolinja yli järven. Järven pohjoisrannalla

pienialainen sekapuustoinen metsäkuvio (rakennuspaikat), jolla esiintyy

järeitä haapoja, myös kolopuita ja viitteitä liito-oravasta. Osa liito-oravan

reviiristä sijoittuu viereiselle hakkuulle. Liivikankaan etelärinne rehevää,

mutta puustoltaan nuorta metsää.

Lsl. 49§

direktiivilajin

elinympäristö,

lisääntymis- ja levähdysalue


12 12/2 Iso-Haaranen Maatalousalueen ympäröimä järvi, karun tyyppinen. Kapeaa rantaluhtaa,

joutsen pesii. Rantametsissä ei erityisiä luontokohteita. Länsirannalla pakoin

edustavia järeitä haapoja, ei viitteitä liito-oravasta. Luoteisrannalla aivan

rantaan saakka ulottuvia peltoja.

MetsäL 10§

rantaluhta

laulujoutsen (DIR), kuovi (DIR, NT)

12 12/3 Kaakkolampi Pieni suorantainen lampi, rajautuu lännessä luonnonsuojelualueeseen.

Rantaluhtaa ja vähäpuustoista lyhytkorsirahkarämettä itärannalla. Rauhallinen lampi, varttunutta kuusikkoa itärannalla, tuulenkaatoja ja

lahopuustoa. Erämainen ja rantapuustoltaan edustava lampi. Ei havaintoja

liito-oravasta.

MetsäL 10§ rantaluhta,


Kaakkolammen luonnonsuojelualue (YSA207266)

12 12/4 Mallatlampi Pienehkö mäntykankaiden ympäröimä lampi, rantametsät osin taimikkoa,

etelä- ja länsiosan puusto nuorta. Kapeita rantaluhtia. Lounaassa lampeen

laskevan uoman varrella pensaikkoluhtaa ja sarakorpea. Lajisto niukkaa.

MetsäL 10§

rantaluhta,


12 12/5 Iso Sääkspää-Pieni Sääkspää

Karuhkoja järviä, puustoltaan nuoria kangasmaita ympärillä. Maisemassa

taimikkoa ja päätehakkuita. Iso Sääkspäällä joutsenpari. Pieni Sääkspäällä majavanpesä. Pienialainen rämeinen rantaluhta Pieni Sääkspään

pohjoiskulmalla. Eteläosassa Pihlajapuron lasku-uoman alueella luhtaa ja

sekapuustoista korpea. Rantametsät voimakkaasti käsiteltyjä, puustoltaan

nuoria. Lajisto niukka. Ei liito-oravahavaintoja.



laulujoutsen (DIR)

12 12/6 Särkilampi Pieni suorantainen lampi, peltojen ja ojitettujen turvemaiden ympäröimä.

Itärannalla saranevaa ja nevakorpea. Lajisto niukka.

MetsäL 10§

rantaluhta,


12 12/7 Pihlajalammit Ojitettujen korpien ympäröimät pienet lammet, joihin johdettu runsaasti

ojitusvesiä. Ei erityistä rantaluhtaa. Lajisto niukka. Itäisen lammen kangasmaalaiteeseen osoitettu.

12 12/8 Paskolampi Pieni ojitettujen turvemaiden ympäröimä lampi. Länsipuolella taimikkoa. Ei erityisiä luontotyyppejä. Lajisto niukka.

12 12/9 Hanhilampi Niin ikään ojitettujen turvekankaiden ympäröimä pieni lampi, kohtalaisen

rehevöitynyt. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä.

12 12/10 Rillut Pienet suorantaiset lammet (alle 1 ha). Ympärillä mäntykangasta ja ojitettua

turvekangasta. Rantaluhtaa, vähäpuustoista rämettä. Lajisto niukka.

MetsäL 10§

rantaluhta,


kurki (DIR)

12 12/11 Kotalampi Pieni, karuhko lampi, jonka rannat pääosin ojitettua rämettä.

Turvekangasta. Mäntyvaltaista kangasmaata. Ei erityisiä

rantaluontokohteita. Lajisto niukka.

12 12/12 Jämsänlampi Havupuurantainen lampi. Pienialaisia puustoisia soita, nevakorpia.

Mäntyvaltaista kangasmaata, myös järeämpää kuusikkoa. Lajisto niukka. Ei

viitteitä liito-oravasta.



12 12/13 Kivilampi Kuntien rajalle sijoittuva lampi. Luhtarantainen. Lähialueella on kaivettu

riistakosteikko/kalalampi. Ympärillä ojitettuja turvemaita. Pieni saari, jossa

kalalokki hautoo. Lajisto muutoin niukka. Ei viitteitä liito-oravasta.

MetsäL 10§

rantaluhta,



56

5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

12 12/14 Murronjoki lasku-uoman alkuosa

Murronjoen uoma Kuopionkoskelta Pajupuron sillalle. Peltorantoja ja

lehtopuuvaltaista rantametsää, kapeana vyöhykkeenä. Rimminlammen

eteläpuolella, Rimminkosken rantametsät rehevän lehtomaisia. Liito-oravan ydinreviiriä (Rimminkoski). Rakennuspaikka pellolla ok, Rimminkosken

rinnemetsässä liito-oravan reviiriä. Niemenvuoren alue edustavaa

sekapuustoista metsää. Kuopionkosken alueella uoman rantametsät

tuoretta lehtoa ja lehtomaista kangasta ja lehtokorpea, kohteella liito-

oravan ydinreviiri (Kuopionkoski). Rimminkosken lähellä on lähde.

MetsäL 10§ lehto

VesiL 11§ 2 luku; lähde

Lsl. 49§

direktiivilajin elinympäristö,

lisääntymis- ja

levähdysalue

rantasipi (NT), punavarpunen (NT)

liito-orava (NT, DIR)

13 13/1 Leppälampi Kapealti luhtarantainen pieni lampi. Pohjoispuolella pelto, ympärillä

kuivahkon kankaan talousmetsiä.

MetsäL 10§

rantaluhta,


13 13/2 Raiskinhauta Mäntykankaiden keskellä oleva hyvin pieni lampi. Kaakkoisosassa puustoltaan edustavaa ruohokorpea. Ympärillä mäntykangasta, rantapuusto

edustava. Lajisto niukkaa.

MetsäL 10§


13 13/3 Valkealampi Saarijärven puolella vain aivan pohjoisosa järvestä. Rantaan saakka

ulottuva päätehakkuu. Lasku-uoman varrella ei luonnontilaista korpea.

Lajisto niukka.

13 13/4 Pirttilampi Ympärillä vahvasti käsiteltyjä talousmetsiä. Hyvin kapealti rantaluhtaa.

Kangasmaiden puusto nuorta. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä. Lajisto

niukka.

Mustalampi

13 13/5 Koukkulampi

Luhtarantainen pieni lampi, jonka rannat ovat metsälain arvokas

elinympäristöä

MetsäL 10§


13 13/6 Keskilampi


elinympäristöä

MetsäL 10§

rantaluhta,


13 13/7 Pahalampi


elinympäristöä. Alle 0,5 ha kokoinen lampi

MetsäL 10§ enintään 0,5 hehtaarin

suuruisten lampien

välittömät

lähiympäristöt,


13 13/8 Pieni Hepolampi

Pieni suorantainen lampi ja puronvarsilehto. MetsäL 10§ lehto

13 13/9 Mustalampi Luhtarantainen pieni lampi. Alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään

0,5 hehtaarin

suuruisten lampien

välittömät lähiympäristöt,

rantaluhta,


14 14/1 Kallinlampi Kapea ja vähän rehevöitynyt lampi. Kallinvuoren jyrkänne maisemassa

edustava, mutta maisemassa myös päätehakkuita. Etelärannalla

lehtomaista kangasta, puusto kuusivaltaista, joukossa haapaa.

MetsäL 10§

lehto



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Pohjoisrannalle, pellon ja rannan väliin sijoittuu tuoretta mesiangervolehtoa.

Ei kolopuita, eikä viitteitä liito-oravasta.

14 14/2 Mustalampi Ojitettujen turvemaiden ympäröimä pieni lampi. Ei erityisiä

rantaluontotyyppejä. Lajisto niukka. .

14 14/3 Iso Hoikanlampi Monipuolinen lampi. Päälammen länsi- ja itäpuolella pienet lammet jotka yhdistyvät ojan välityksellä. Pienten lampien rannoilla rantanevaa ja

puustoista korpea. Järven etelä- ja kaakkoisosan metsät järeäpuustoisia

lehtomaisia kankaita. Samoin pohjoisrannalla vanhaa kuusikkoa. Lammen

rantametsät kauttaaltaan edustavia ja lajiston kannalta monipuolisia.

MetsäL 10§

rantaluhta,


14 14/4 Pieni Palsanlampi Pieni suorantainen lampi, jonka ympärillä paljon nuoria talousmetsiä.

Etelärannalla rantaluhtaa ja puustoista rämettä, korpirämettä. Liiskinpuron

lasku-uoma pohjoisessa laiteiltaan korpea. Pohjoisrannan metsä edustavaa

kuusikkoa. Ei viitteitä liito-oravasta. Aivan kaavarajan tuntumassa lähde.

MetsäL 10§

rantaluhta,

vähäpuustoinen suo, virtaveden

lähiympäristö.

VesiL 11§ 2 luku, lähde.

14 14/5 Iso Palsanlampi Useita rantaluhtia. Itäosassa rehevää luhtaa, joutsen pesii. Lännessä osin

ojitettua pensaikkoluhtaa. Metsät mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, myös

päätehakkuita ja nuoria taimikoita maisemassa. Maa-ainestenottoa rannan

tuntumassa. Länsirannalla edustavaa kuusikkoa, liito-oravaa ei havaittu.

MetsäL 10§

rantaluhta, vähäpuustoinen suo,

laulujoutsen (DIR), kurki (DIR)

14 14/6 Iso Pohjoislampi Asutuksen, peltoalueiden, voimalinjan ja talousmetsien ympäröimä iso lampi. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä.

kuikka (DIR)

14 14/7 Mustalampi Ojitettujen turvemaiden ympäröimä pieni lampi. Rantametsät

mäntyvaltaiset. Länsiosassa luhtaa ja pieni puustoinen saari. Kurki pesii,

kalalokki saaressa.

MetsäL 10§

rantaluhta kurki (DIR)

14 14/8 Isojoki Isojoen ranta-aluetta Outiskoskelta Piikakoskelle. Piikakosken etelärannalla

saniaislehtoa, ruohokorpea ja lehtomaista kangasta sekä noro ja

hetepintainen lähde (Piikakosken lehto ja lähteet). Mäkiahon tulvametsä on

Isojoen etelärannalla oleva tulvanalainen, koivuvaltainen metsä, jonka

alueelle sijoittuu myös ruohokorpea. Piikakosken länsipuolella on arvokas

elinympäristö, Sillamäen suo. Piikakoski on kirjojokikorennon

elinympäristöä.


rehevä korpi ja

uomaltaan luonnontilaisen


lähiympäristö

VesiL 11§ 2 luku; noro ja lähteet

Lsl. 49§

direktiivilajin

elinympäristö,

lisääntymis- ja levähdysalue

Outikosken rauhoitusalue (MRA207230)

punavarpunen (NT), kirjojokikorento (DIR)


5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.7 Maisemakohteet

Paikallisesti arvokkaat luonnon ja kulttuurimaisema-alueet ilmenevät alla olevasta taulukosta ja liitekartoilta (1-14).

Taulukko 6. Maisemallisesti arvokkaat alueet.

Nimi Tyyppi Kuvaus

Tolppipohja-Kalmari kma Laajat viljellyt peltoaukeat, tilakeskukset, metsäsaarekkeet, järvet ja lammet

Leipolammen pellot kma Vesimaisemaan erottuvat viljellyt pellot

Alajärvi kma Viljellyt pellot mäkimaisemassa, tilakeskukset, valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde.

Pieni-Löytänän pellot kma Vesimaisemaan erottuvat pellot

Kaihlajärvi kma Viljellyt pellot, tilakeskukset, hevos- ja karjalaitumet, metsälaitumet, puro, lammet

Kouranjärven saari ja rantametsä, Kouranjärvi

lma Järven keskiosan maisemallisesti arvokkaamman alueen muodostavat kituliasta mäntyä kasva pieni saari sekä länsirannan järeiden mäntyjen kaistale.

Selkäsaari-Koppelisaari-Kalliosaari-Heinäsaari, Saarinen

lma Puustoiset saaret muodostavat vesimaiseman tärkeän elementin.

Iso-Saari – Kotasaari, Horo lma Pieniä saari ja karuja rantaosia.

Kallioniemi, Horo lma Kallioniemi

Pieni-Horo lma Suorantainen pieni lahti

Saarijärven pienet saaret, Saarijärvi

lma Järven keskiosan pienet saaret muodostavat vesimaiseman solmukohdan.

Heinäjärvi, Heinäsaari ja Pöllösaaret

lma Heinäjärven keskellä oleva saariryhmä erottuu hyvin vesimaisemasta. Pöllösaaret ovat pieniä saaria.

Kivelänmäki lma Kalliojyrkänne hallitsee Pahalammen maisemaa.

Kaihinlammen kallioranta lma Kallioinen ranta erottuu hyvin vesimaisemasta.

Pieni-Kohmu-Jänissaari-Eteläsaari-Huuhkainsaari

lma Kallioinen ranta erottuu hyvin vesimaisemasta.

Kangaslammen ranta-alueet

lma Männikkö- ja suoranta erottuu hyvin vesimaisemasta.

Porttilampi lma Pieni maisemallisesti kaunis harjulampi.

Iso-Salminen lma Maisemasta hyvin erottuva mäntykangasniemi ja saari.

Ruuskanlampi lma Pieni maisemallisesti kaunis harjulampi.

Kalliosaari-Antinniemi lma Mäntyniemi ja pieni saari.

Pieni Suojärven rantamaisema

kma Pienen Suojärven etelärannalla oleva rantapeltomaisema ja tilakeskus.


2 (4)

5.11.2018 Liite 2


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kalliolahti-Aholanlahti kma, Katajajärvi

kma Vesimaisemaan erottuvat viljellyt pellot, tilakeskukset

Kutukallio, Katajajärvi lma Maisemallisesti arvokkaalla kalliorannalla on virkistysarvoa. Rantakallioilla kasvaa kitukasvuisia, vanhoja mäntyjä

Sääkspuron niemi, Iso Sääkspää

lma Järven kapean salmen niemessä kasvaa vanhaa mäntyä. Edustalla kortteikkoa ja ruovikkoa.

Iso-Haaranen kma Vesimaisemaan erottuvat viljellyt rinnepellot ja tilakeskukset (Rantakumpu, Rantala ja Kotiranta)

Pieni-Haaranen kma Viljellyt pellot, pihapiirit

Kuikkalahti, Katajajärvi kma Viljellyt pellot, metsäsaarekkeet, tilakeskukset.

Härkäkallio, Leuhunjoki lma Leuhunjoen tasaiseen peltomaisemaan tuo vaihtelua jyrkkä, vesimaisemaan putoava kallioseinämä.

Kallinkoski, Kallinjärvi lma Luonnontilainen koskialue ja siihen liittyvä suvanto

Leuhunjoki kma Viljellyt pellot, tilakeskukset, laidunmaat

Iso Pohjoislampi kma Iso Pohjoislammen pohjois- ja etelärannan rantapeltomaisemaa tilakeskuksineen.

Kylmälä lma Luonnontilainen koskialue ja siihen liittyvä suvanto


5.11.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

6 LÄHTEET

Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.

Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen syysmuutto-selvitys 2013. Ahlman Group Oy.

Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.

Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.

Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013. Ahlman Group Oy.

Ahlman, S. 2013: Saarijärven Haapalamminkankaan liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013. Ahlman

Group Oy. Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko-

ja liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja

liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston maakotkaseuranta 2014. Ahlman

Group Oy. Alalammi 1990 (toim.): Suomen kartasto: vihko 123-126: Geologia, 35-36. Helsinki:

Maanmittaushallitus ja Suomen Maantieteellinen Seura. Alanen, A. ja Aapala, K. (toim.) 2015: Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun

täydentämiseksi. Ympäristöministeriö. Bisi, J. 1988: Ylä-Savon luonto ja sen kehityshistoria. Ylä-Savon Instituutti, tutkimusraportti

1989 Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulun

yliopiston Monistus- ja Kuvakeskus, Oulu. 2. korjattu painos. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston

luontoselvitykset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston

luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys. Husa, J. & Kontula, T. 1997: Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet

Keski-Suomen läänissä. Suomen ympäristökeskus 71. Janatuinen, A., Leminen, M., Saikku, M. & Uitti, A. 2014: Raportti Kota- ja Konttijoen vesistön

tutkimuskalastuksesta vuonna 2014. Suomen Urheilukalastajain Liitto & Virtavesien hoitoyhdistys

Keski-Suomen Liitto 1996: Keski-Suomen seutukaava. 5. VK, viides vaihekaava. Maakuntavaltuuston hyväksymä 17.4.1996.

Keski-Suomen Liitto 2016: Keski-Suomen valtakunnallisia ja maakunnalliset arvokkaat maisema-alueet 2016.

Keski-Suomen liitto 2017: Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymä.

Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet, Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013.

Keski-Suomen seutukaavaliitto 1982: Keski-Suomen lehtoalueselitys. Keski-Suomen seutukaavaliiton julkaisu n:o 66 sarja B.


4 (4)

5.11.2018 Liite 2


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kivelä, R. 2000: Keski-Suomen perinnemaisemat. Keski-Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 175.

Koistinen, A. 2000: Keski-Suomen metsäluonnon monimuotoisuus – alueellinen tarkastelu. – Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 39.

Kontturi, Osmo ja Lyytikäinen, Ari, Keski-Suomen harjuluonto. – Keski-Suomen seutukaavaliitto, julkaisu 63, sarja B. Jyväskylä 1981.

Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. & Pekkala, Y. 1997: Suomen kallioperäkartta 1: 100 000. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. (www.gsf.fi)

Kuitunen, P., Kääriäinen, S. & Martikainen, E. 1994: Saarijärven reitin luonto- ja maisemaselvitys. – Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus.

Lahnala, E-V. 1994: Saarijärven reitin kulttuurimaisemaselvitys. Mussaari, M., Koskinen, M. ja Horppila-Jämsä, M. 2005: Keski-Suomen maakunnallisesti

arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys ja täydennysinventointi 2004-2005.

Ramboll Oy 2013: Linnuston syysmuuton seuranta Saarijärven Rahkolassa. Ilmatar Windpower Oyj.

Ristaniemi, O. 1987: Itämeren korkein ranta ja Ancylusraja sekä Muinais-Päijänne Keski-Suomessa. – Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C 59.Turku.

Saari, V. 1999: Keski-Suomen luonnon historia. Teoksessa: Jokipii, M. (toim.) Keski-Suomen historia 1: 11-29. Keski-Suomen liitto. Jyväskylä 1999.

Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. - kaavoituksessa, YVA –menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109.

Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelu-julkaisuja. Sarja A; 14.

Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.

Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syymuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.

Välivaara, R. 2017: Valtakunnalliseen suojeluverkostoon kuulumattomat Keski-Suomen maakuntakaavan luontokohteet. Keski-Suomen Liitto.

Välivaara, R., Raatikainen, T., Saari, V., Salminen, M. & Raatikainen, M. 1991: Uhanalaiset kasvit Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto. Julkaisu A 2.

Ympäristöministeriö 1993: Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. – Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto.

Ympäristöministeriö 1993: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. – Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto.

Rantanen, R. 2015: Korkeilla kankailla, lehtoisilla rantamailla. Saarijärven reitin maisemanhoitosuunnitelma, Saarijärvi. Mahdollisuutena maisema, MAMA –hanke. Maisemanhoitosuunnitelmat ja kulttuurikartoitukset 2015.

Virola, T. 2004: Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Saarijärven reitti. Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 61

saarijärven pienvesistöjen...

Documents