perustiedot ja tavoitteet 151013 · - luonto- ja maisemaselvitys (fm jouko sipari 10.9.2010) ......

Mäntyharjun kunta

Tekniset palvelut

Kaavoitus

________________________________________________________________________

KALLAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Perustiedot ja tavoitteet

_________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

15.10.2013

____________________________________________________________________________

Mäntyharjun kunta

Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013

____________________________________________________________________________________________

2

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO...........................................................................................................................................2

2 PERUSTIEDOT.....................................................................................................................................2

2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus ja sijainti ..................................................................................2

2.2 Suunnittelutilanne............................................................................................................................3

2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................................................3

2.2.2 Maakuntakaava .......................................................................................................................3

2.2.3 Yleiskaavat ...............................................................................................................................5

2.2.4 Ranta-asemakaavat................................................................................................................6

2.2.5 Rakennusjärjestys...................................................................................................................6

2.2.6 Rakennuskielto ........................................................................................................................8

2.2.7 Pohjakartta ...............................................................................................................................8

3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ ...............................................................................................................9

3.1 Asutus ja vapaa-ajanasutus sekä –rakentaminen...................................................................9

3.2 Maanomistus.....................................................................................................................................9

3.3 Elinkeinot ja palvelut.......................................................................................................................9

3.4 Virkistys..............................................................................................................................................9

3.5 Liikenne ............................................................................................................................................10

3.6 Lainsäädännön nojalla rauhoitetut elinympäristöt ja lajit...................................................10

3.6.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki................................................................................................10

3.6.2 Luonnonsuojelulaki ...............................................................................................................10

3.6.3 Vesilaki....................................................................................................................................11

3.6.4 Metsälaki ................................................................................................................................11

4 TAVOITTEET ......................................................................................................................................12

4.1 Perusselvitykset ja inventoinnit tavoitteiden pohjana .........................................................12

4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...............................................................................12

4.2.1 Toimiva aluerakenne ............................................................................................................13

4.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ....................................................14

4.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ..........................................16

4.2.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ........................................................................18

4.2.5 Helsingin seudun erityiskysymykset...................................................................................20

4.2.6 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.........................................20

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

3

4.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki .......................................................................................................21

4.4 Luonnonsuojelulaki.......................................................................................................................22

4.5 Inventointitiedot .............................................................................................................................22

4.6 Yleiset tavoitteet.............................................................................................................................23

4.7 Aluekohtaiset tavoitteet ...............................................................................................................23

4.7.1 Rantarakentaminen ..............................................................................................................23

4.7.2 Kyläalueet ja vakituinen asutus...........................................................................................24

4.7.3 Vapaa-ajanasutus .................................................................................................................25

4.7.4 Matkailu, palvelut ja elinkeino .............................................................................................26

4.7.5 Virkistys ja liikenne................................................................................................................27

4.7.6 Vesistö ja tekninen huolto ....................................................................................................28

4.8 Rakennetun ympäristön erityispiirteet.....................................................................................29

4.8.1 Kulttuuriympäristö .................................................................................................................29

4.8.2 Arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja kohteet........................................................29

4.8.3 Muinaisjäännökset ................................................................................................................30

4.9 Luonnonympäristö ja luonnonsuojelu .....................................................................................31

4.9.1 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ...................................................................31

4.9.2 Maisemanhoito ja maisemallisesti arvokkaat kohteet .....................................................32

4.10 Mitoitusperiaatteet.......................................................................................................................32

4.10.1 Rakennusoikeuden määrittäminen ................................................................................33

Raporttiin olennaisesti liittyvät taustamateriaalit, liitteet:

- Aluerajaus ja ranta-asemakaavat kartalla 1:25 000

- Luonto- ja maisemaselvitys (FM Jouko Sipari 10.9.2010)

- Ruotimon moottoriurheilukeskuksen meluselvitys- ja mallinnus (SITO 20.2.2013)

- Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 12.7.2013)

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Mäntyharjun kunta 20.4.2012 (päivitetty 25.11.2013))

- Esite rantayleiskaavoituksen mitoitusperusteista

- Viistokuvaus (linkki Lentokuva Vallas Oy:n nettisivuille, kuva-arkistoon)

1 JOHDANTO

Tämä raportti käsittelee Mäntyharjun kunnan ns. Kallaveden alueen rantaosayleiskaavoitusta

varten kerättyjä perustietoja ja kaavoituksen tavoitteita. Alue on viimeinen suurempi nimen-

omaan rantarakentamista ohjaava osayleiskaavakokonaisuus, jota Mäntyharjun kunnassa on

laadittu. Ensimmäinen rantarakentamista yleiskaavalla ohjaava suunnitelma valmistui 2000 lu-

vun alussa Varpasen alueelle, jonka jälkeen valmistui Toivola- Mynttilä- Peruveden alueen

rantayleiskaava, Länsiosan rantaosayleiskaava sekä Vanosen rantaosayleiskaava. Viimeisim-

pänä valmistunut Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaava myös osaltaan ohjaa

rantarakentamista nimenomaan Pyhäveden ja sen lähialueen rannoilla. Kallaveden kaavan

valmistumisen jälkeen suuret ranta-alueita koskevat kokonaisuudet on kertaalleen käsitelty,

joskin myös rantayleiskaavat vaativat jossakin vaiheessa ainakin pienialaisia päivityksiä.

Kallaveden rantaosayleiskaava tullaan laatimaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin ra-

kennuslupaharkinta voidaan tehdä suoraan kaavan perusteella.

2 PERUSTIEDOT

2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus ja sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Mäntyharjun kunnassa, Mäntyharjun taajaman itä- ja kaakkoispuolel-

la. Koko alueen pinta-ala on noin 90,5 km2 ja suurimpana vesistöalueena siihen sisältyy Kal-

lavesi. Lisäksi alueeseen kuuluu osia mm. Särkemänjärvestä, Ala-Kuhasesta, Suuri-

Ruotimosta sekä Tainavedestä. Suunnittelualueella on tämän lisäksi useita pienempiä järviä ja

lampia Ristiinantien varressa sekä Varpasen -Mäntyharjuntien pohjoispuolella.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

3

Yleiskaavatarkastelu kohdistuu pääsääntöisesti vesistöalueiden noin 200 metriä leveälle ran-

tavyöhykkeelle, jonka pinta-ala on noin 95 km2. Rantaviivaa suunnittelualueella on noin 120

kilometriä.

2.2 Suunnittelutilanne

2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja ra-

kennuslain 24 §:ssä. Lain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnas-

saan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista.

Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alu-

eidenkäyttötavoitteiden kannalta.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin ko-

konaisuuksiin:

- Toimiva aluerakenne

- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

- Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

- Helsingin seudun erityiskysymykset

- Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Helsingin seudun erityiskysymyksiä ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä alueko-

konaisuuksia ei tässä yleiskaavassa tarkastella.

Yleiskaavoitustakin ohjaavat yleis- ja erityistavoitteet on tarkemmin esitelty esimerkiksi ympä-

ristöministeriön julkaisussa ”Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 5, Valtioneuvoston pää-

tös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista”.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voi-

maan 1.3.2009. Tarkistettujen tavoitteiden mukaan alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on

hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmaston-

muutoksen vaikutuksiin on varauduttava ennalta. Tulvavaara-alueille ei uusien tavoitteiden

mukaan tule rakentaa.

2.2.2 Maakuntakaava

”Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-

alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan

maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

4

valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana.

Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa

suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaa-

vaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muas-sa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liitto-

valtuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman.” (Ympäris-töministeriö, www.ymparisto.fi)

Etelä-Savon maakuntakaava, joka suunnittelualueella on voimassa, on vahvistettu ympäristö-

ministeriössä 4.10.2010. Vahvistuskäsittelyssä seutukaavatasolta jätettiin voimaan merkintä,

joka osoittaa vaihtoehtoista tai ohjeellista päärataa; Lahti-Mikkeli oikoratavaraus (pr 16.207).

Varaus ei osu nyt käsiteltävälle suunnittelualueelle. Ympäristöministeriö jätti maakuntakaavas-

ta vahvistamatta neljän vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän ja KHO on päätöksellään

19.8.2011 pitänyt ministeriön päätöksen voimassa. Nämä merkinnät eivät sijaitse Mäntyharjun

kunnan alueella.

Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu useita merkintöjä. Kaikki merkinnät eivät ulotu varsi-

naiselle suunnittelun kohteena olevalle rantavyöhykkeelle, mutta sijaitsevat joissakin tapauk-

sissa kaavan vaikutusalueella.

Maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat seuraavat aluevaraukset:

• Vihreän kullan kulttuuritie (rm 9.991)

• Seututie Mäntyharju-Ristiina (st 9.153)

• Seututie Multamäki-Varpanen-Mäntyharju (st 9.151)

• Muinaismuistokohde, Survaanniemi Uitonniemi ja Kapiasalmi (SM 9.762)

• Muinaismuistokohde, Itkonlahti (SM 9.752)

• Muinaismuistokohde, Taipaleenlahden varustukset (SM 9.761)

• Valtakunnallisesti arvokas pienvesi, Ruotimonoja (SL 9.443)

• Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde, Ruotimon kivisilta (ma 9.605)

• Maa-ainestenottoalue, Ala-Ruotimo (EO 9.313)

• Pohjavesialue, vedenhankintaan soveltuva, Kiermisaari (pv 9.273)

• Pohjavesialue, vedenhankinnan kannalta tärkeä, Majalampi (pv 9.270)

• Voimalinja, Särkemäki-Kieppi (z 9.377)

• Voimalinja, Visulahti-Otava-Mäntyharju (z 8.377)

• Voimalinja, Ristiina-Survaanniemi (z 15.375)

• Kallio- ja rakennuskiviainesten ottoalue, Kylmäoja (EO1 9.317)

• Maa- ja metsätalousvaltainen alue (kohde), jolla on erityisiä ympäristöarvoja, Iso ja Pie-ni Pajulampi (MY 9.953)

• Arvokas geologinen muodostelma, Salmijärven harju (ge 9.497)

• Melontareitti (ohjeellinen), Keisarinlähteen kierros (mlr 9.67)

• Virkistysalue, Puukonvuori (V 9.61)

• Veneväylä, Mäntyharjun venereitit (vv 9.201)

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

5

• Ohjeellinen laivaväylä, Mäntyharjun kanava (lv 9.200)

• Natura 2000-verkostoon kuuluva alue, Mäntyharjun Suursuo (nat 9.407)

• Luonnonsuojelualue, Mäntyharjun Suursuo (SL 9.430)

Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta suunnittelualueella

Etelä-Savon maakuntaliitto laatii parhaillaan vuonna 2010 vahvistetun maakuntakaavan täy-

dennystä, 1. vaihemaakuntakaavaa. Sen tavoitteena on selvittää tuulivoimapuistojen sijoittu-

misen yleiset edellytykset ja selvitysten perusteella osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten

soveltuvat tuulipuistoalueet. Kaavaehdotuksen mukaan nyt käsiteltävälle alueelle ei ulotu

maakuntakaavassa osoittavia tuulivoimala-alueita.

2.2.3 Yleiskaavat

Alueella ei ole voimassa yleiskaavoja, mutta suunnittelualue rajautuu Mäntyharjun puolella

Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavaan (v. 2008), Varpasen yleiskaavaan (v.

2001) ja Vanosen rantaosayleiskaavaan (v.2008) ja Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleis-

kaavaan (v. 2002). Naapurikuntien yleiskaavoista suunnittelualueeseen rajoittuvat Ristiinan

(nyk. Mikkelin) puolella Kuomion alueen rantayleiskaava ja Suomenniemellä (nyk. Mikkelin)

Pienten vesistöjen rantaosayleiskaava.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

6

Maankäyttö- ja rakennuslain mukai-

nen kaavoituksen ohjausjärjestelmä

2.2.4 Ranta-asemakaavat

Alueella on voimassa 5 kpl ranta-asemakaavoja. Ranta-asemakaavat jäänevät pääosin voi-

maan suunnittelualueella myös yleiskaavan vahvistumisen jälkeen, poikkeuksena Survaan-

niemen ranta-asemakaava (v. 1994). Survaanniemen ranta-asemakaava sijaitsee pääosin

kunnan omistamalla maalla, jonka kumoamismahdollisuutta tutkitaan yleiskaavoituksen rinnal-

la. Muita alueen ranta-asemakaavoja ovat: Kuikkoniemen ranta-asemakaava (v. 1989), Riinin

ranta-asemakaava (v. 1988, muutos vireillä), Vannekiven ranta-asemakaava (v. 1992, muutos

v. 2008) ja Hyhmäjärvi - Petjärvi ranta-asemakaava (v. 2002).

2.2.5 Rakennusjärjestys

Mäntyharjun kunnan vuoden 2012 aikana uudistettu rakennusjärjestys on astunut voimaan

19.10.2012 ja sillä on kumottu entinen 3.5.2001 vahvistettu rakennusjärjestys.

Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä määrätään rakentamisesta mm. seuraavaa:

5. Rakentaminen ranta-alueelle

5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusase-

maan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen

on sallittua. Säilytettävä puusto ja rakennuspaikan luonnonmukaisena hoidettavat alueet on

osoitettava rakennuslupahakemuksessa.

Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää siten, että maisemakuvan

luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden

rantasaunan ja savusaunan etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

7

vähintään15 m ja muun korkeintaan 80 k-m2 rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäi-

syyden vähintään 20m, yli 80k-m2 rakennuksen etäisyyden vähintään 30m, yli 100 k-m2 ra-

kennuksen etäisyyden vähintään 40m ja asuinrakennuksen etäisyyden yli 40 metriä rantavii-

vasta.

Grillikatoksen tai vastaavan muun pienehkön rakennelman (<12m2) etäisyyden keskiveden-

korkeudenmukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 10 metriä ja rakennelmien on jäätävä

kasvillisuuden tai maaston suojaan.

Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden metrin pitkäaikaisen ylä-

vesipinnan (HW) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason olta-

va vähintään 1,5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan (MW) yläpuolella.

Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3000

m2.

Ranta-alueella sijaitsevan uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000

m2.

Alle kahden hehtaarin vesistöjen ranta-alueelle ei tule sijoittaa uudisrakennuksia.

Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto-

ja venepaikasta mantereella.

5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella

Lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 8% rakennuspaikan

pinta-alasta kuitenkin enintään 200 k-m2.

Lomarakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti:

• yhden yksiasuntoisen loma-asunnon • vierasmajan • rantasaunan • muita talousrakennuksia

Asuinrakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 10% rakennuspaikan

pinta-alasta kuitenkin enintään 350 k-m2.

• Asuinrakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti: • yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja vierasmajan

tai vaihtoehtoisesti yhden kaksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinraken-nuksen

• rantasaunan • muita talousrakennuksia

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

8

Loma- ja asuinrakennuspaikan rakennusten lukumäärä saa olla korkeintaan viisi (5).

Kuitenkin olemassa olevalla alle 2000m2:n suuruisella rakennuspaikalla on olemassa oleva

rakennusoikeus.

Rakennusten etäisyyksistä teiden keskilinjasta on määrätty seuraavaa:

Valtateillä 5, 13 ja 15, etäisyys 150 metriä keskilinjasta

seututeillä 50 metriä keskilinjasta

yhdysteillä 20 metriä keskilinjasta

yksityisteillä 12 metriä keskilinjasta (yksityisteillä vähimmäisetäisyyksistä poikkeaminen vaatii

teknisen johtajan luvan)

Edellä mainittujen määräysten lisäksi on rakentamisessa tarpeen mukaan noudatettava myös

rakennusjärjestyksen muita määräyksiä.

2.2.6 Rakennuskielto

Alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevia rakennuskieltoalueita.

2.2.7 Pohjakartta

Koko alueelta on käytettävissä maanmittauslaitoksen tuore maastotietokanta-aineisto säh-

köisine kiinteistöraja-aineistoineen, joita käytetään kaavoitustyön pohjana.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

9

3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ

3.1 Asutus ja vapaa-ajanasutus sekä –rakentaminen

Suunnittelualueen rakennuskanta koostuu rakennus- ja huoneistorekisterin tiedoista inven-

toidun nykytilanteen mukaisesti siten, että olemassa olevia loma-asuntoja on alueella noin 220

kpl ja asuinrakennuksia noin 130 kpl. Lukemat sisältävät myös varsinaisen rantavyöhykkeen

ulkopuolelle jäävät rakennukset. Pääosa rakennuskannasta on rannan lähistöllä.

Alueella on matkailu- ja vuokrakäyttöön tarkoitettuja loma-asuntoja. Varsinaisia olemassa ole-

via, matkailualueeksi inventoituja kohteita alueella ei ole.

3.2 Maanomistus

Suunnittelualueen yksittäiset kiinteistöt ovat pääosin yksityisessä omistuksessa, mutta alueella

kiinteistöjä omistavat myös mm. metsäyhtiöt, osakeyhtiöt, yritykset ja yhdistykset. Lisäksi Män-

tyharjun kunnalla on alueella omistusta, esim. Survaanniemessä (Survaanniemen ranta-

asemakaava-alue), Vannekivessä ja Lyytikkälän suunnalla.

3.3 Elinkeinot ja palvelut

Alueella on jonkin verran matkailuyrityksiä ja mökkivuokrausta harjoittavia maatiloja. Mökki-

vuokraus on pääosin keskittynyt yksittäisiin mökkeihin ja varsinaista lomakylää alueella ei ole.

Alueen majoituskohteet tukeutuvat pääosin keskustan palveluihin, esim. kauppapalvelut löyty-

vät keskustasta. Kaava-alueelta löytyy kuitenkin hevosalan yritys Päivintalli ja Ruotimon Moot-

toriurheilukeskus.

3.4 Virkistys

Alueella on laajahko Mäntyharjun kunnan omistama ns. Puukonvuoren retkeily- ja virkistys-

alue, joka on saavutettavissa parhaiten vesiteitse. Alue sijaitsee Kallaveden rannalla ja nähtä-

vyytenä alueella on melko kookas hiidenkirnu sekä esihistorialliset kalliomaalaukset. Alueelle

on rakennettu mm. rantautumispaikat laitureineen sekä laavu. Alue on Mäntyharjun kunnan

400 –vuotisjuhlien yhteydessä tekemä lahjoitus jälkipolville.

Kallaveden rannalla on myös ns. Keisarinlähteeksi kutsuttava lähde, joka on saanut perimä-

tiedon mukaan nimensä siitä, että alueen raikasta vettä pulppuavalla lähteellä on aikoinaan

Keisari Aleksanteri I käynyt virkistäytymässä rajantarkistusmatkallaan vuonna 1803, jolloin

Venäjän raja kulki Kallavedellä (Lähde: Mäntyharjun reissupolku).

Keisarinlähteen sekä puukonvuoren retkeilyalueen tavoittaa helposti myös meloen. Lähde on

antanut nimensä Kallaveden kautta kulkevaan melontareitille, Keisarinlähteen kierrokselle. Se

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

10

kulkee Kallaveden, Ala-Kuhasen, Ylä-Kuhasen, Herajärven ja Tainaveden läpi ja sen varrella

on useampia rantautumispaikkoja.

3.5 Liikenne

Alueen liikenneverkko muodostuu alueen pohjoispuolella sijaitsevasta Mäntyharju-Ristiina-

seututiestä nro 420, siitä erkanevasta yhdystiestä Koljola nro 15106. Kallaveden eteläpuolella

kulkee Multamäki- Varpanen- Mäntyharju seututie nro 381. Alueen lounaiskulmaa halkoo yh-

dystie 4173 Varpanen- Laivolahti. Muuten alueen liikennöinti on pääosin hoidettu yksityistein.

Alueella järjestäytyneitä yksityisteitä on noin 25 kpl, joista osa merkittäviä käyttäjämäärältään

ja pituudeltaan. Järjestäytymättömiä tietä on alueella kymmeniä, mutta niistä suurin osa on

pääosin metsätalouskäytössä.

3.6 Lainsäädännön nojalla rauhoitetut elinympäristöt ja lajit

3.6.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on luoda alueiden käytössä ja rakentamises-

sa edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti

ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laa-

tu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltä-

vinä olevissa asioissa.

3.6.2 Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneu-

den ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tunte-

musta ja tutkimusta.

Rauhoitetut luonnontyypit

Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 §:ssä lue-

tellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilymi-

nen kyseisillä alueilla vaarantuu:

• luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt

• pähkinäpensaslehdot

• tervaleppäkorvet

• luonnontilaiset hiekkarannat

• merenrantaniityt

• puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit

• katajakedot

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

11

• lehdesniityt

• avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät

Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit

Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista(*) säädetään luonnonsuojelulain 46 § ja 47 §

ja – asetuksen 21 § ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin säilymiselle tärkeän esiintymis-

paikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Luontodirektiivin lajit

EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi

luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on

kielletty (luonnonsuojelulaki 49 § ja – asetuksen liite 5)

3.6.3 Vesilaki

Eräiden vesiluontotyyppien suojelu

Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taik-

ka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen

lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. (Vesilaki 2 luku 11§)

3.6.4 Metsälaki

Metsälain erityisbiotoopit

Metsälain (12.12.1996/1093) 10 §:ssä todetaan, että ”Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että

yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säi-

lymiselle turvataan.” Sen jälkeen luetellaan 7 metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen

tärkeää elinympäristöä:

• lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä

• pienten lampien välittömät lähiympäristöt

• ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin eteläpuolella olevat letot

• rehevät lehtolaikut

• pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla

• rotkot ja kurut

• jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät

• karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot,

vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat

Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 §:ssä.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

12

4 TAVOITTEET

4.1 Perusselvitykset ja inventoinnit tavoitteiden pohjana

Yleiskaavatyön yksi tärkeä työvaihe on kaavoitettavan alueen nykytilanteen selvittäminen. Ny-

kytilanteella tarkoitetaan mm. olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen edustavuutta, luonnon-

tilaa, kulttuuriympäristöä, maisemaa jne. Nykytilanneinventoinnin lisäksi tulee alueen suunnit-

telussa ottaa huomioon myös sellaisia arvoja, kohteita, olosuhteita ja muita suunnittelua oh-

jaavaa seikkaa, jotka selvitetään erikseen kaavatyötä varten. Selvitysten laatiminen perustuu

maankäyttö- ja rakennuslakiin. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan tavoiteasettelua tar-

kentaa juuri alueelle ominaispiirteiden huomioon ottamiseksi. Näiden olemassa olevien ”reu-

naehtojen” pohjalta voidaan asettaa alueen kaavoituksen tavoitteet.

Tavoitteissa määritellään yleiskaavan suunnitteluperiaatteet, miten maankäyttöä ohjataan

suunnittelualueella. Periaatteilla ja tavoitteilla määritellään rantavyöhykkeillä tapahtuvan loma-

rakentamisen lisäksi mm. miten luonto-olosuhteet, ympäristöarvot, virkistys, palvelut, elinkei-

not sekä muut tarpeet tullaan ottamaan huomioon suunnittelussa.

Inventointien ja maastokäyntien perusteella on ilmennyt, että alueen erityispiirteisiin kuuluvat

kallioiset ja jyrkät rannat, jotka tulevat vaikuttamaan rakennuspaikkojen sijoitteluun. Jyrkkyy-

den lisäksi vesistöjen kapeus vaikuttaa mitoituksen muodostumiseen ja myös sijoitteluun. Ve-

sistöjen kapeus yhdistettynä rannan jyrkkyyteen tuo haasteita uusien rakennuspaikkojen sijoit-

telulle. Alueen jylhät kalliot ovat alueen maisemallisia kiintopisteitä. Näiden korkeiden maise-

makohteiden alueella muodostuvaa rakennusoikeutta tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa

muualle.

Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyt-

tötavoitteet, lainsäädäntö, maankuntakaavan varaukset, suojeluohjelmat ja –päätökset, sekä

vahvistetut ranta-asemakaavat.

4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 26.11.2001. Päivitetyt

tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Kaikissa 1.1.2002 jälkeen hyväksyttävissä kaavoissa

ja valtion viranomaisten tekemissä päätöksissä tavoitteet on otettava huomioon.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin ko-

konaisuuksiin:

• Toimiva aluerakenne • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Kulttuuri- ja luonnonperintö. virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Helsingin seudun erityiskysymykset

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

13

• Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet

ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia lin-

jauksia (koskee yleispiirteistä kaavoitusta). Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueiden-

käytön suunnittelua koskevia velvoitteita (koskee kaikkea kaavoitusta, ellei kohdennettu vain

tiettyyn kaavatasoon), lähde: Ympäristöministeriö Matti Laitio 12.2.2009, ppt-esitys.

4.2.1 Toimiva aluerakenne

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kil-

pailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin

olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon

voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perus-

tuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.

Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin

perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua,

maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkos-

toa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kau-

punkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin.

Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston

kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään aluei-

denkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoi-

minnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon ha-

ja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia

pysyviä asukkaita.

Erityistavoitteet

Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alue- ja

yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään

ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä.

Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki-

ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet.

Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä ky-

läverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden

hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista se-

kä ympäristöarvojen säilymistä.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

14

Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueiden-

käytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntaraken-

teen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittami-

seen.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tar-

peet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille,

varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.

Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvo-

jen asettamat vaatimukset.

4.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaa-

lista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä

eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön

laatua.

Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien

saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilö-

autoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliiken-

teen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.

Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoimin-

nalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen.

Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa ole-

van yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntora-

kentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle.

Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa

oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina

palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.

Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja

riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

15

Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja

poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä

luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Erityistavoitteet

Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maa-

kunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taaja-

ma- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.

Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä-

mistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmis-

tettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä

edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta

edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden

sijoittuminen.

Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tar-

jolla riittävästi tonttimaata.

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alu-

eita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suur-

yksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos

tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on

kestävän kehityksen mukaista.

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan

toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä

infrastruktuuria.

Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämis-

tä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava

siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä

edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet

ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamis-

ta ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve ja vaikutusselvityk-

siin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kes-

tävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaa-

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

16

vat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille,

joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä.

Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taa-

jamatulviin.

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille

herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aihe-

uttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat

on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta

herkistä alueista.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus

suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhty-

mistä kaavan toteuttamistoimiin.

Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hait-

taa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle

herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin

kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituk-

senmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyönä.

Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja

kaukolämmön käyttöedellytyksiä.

Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti

ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön

suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

4.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden

alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien

alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden se-

kä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

17

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua paran-

tamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden

ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä

niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäy-

tössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan

luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa

otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.

Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.

Erityistavoitteet

Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja

luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan

huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava

valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on

sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta

merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä alueko-

konaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäy-

tön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt.

Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittä-

vien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja

yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden

muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla.

Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä va-

paa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuk-

sia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön

suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alu-

eet.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

18

Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että tur-

vataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyi-

syys.

Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden ku-

lutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutar-

peet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään

alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.

Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava

riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja sovel-

tuvat vedenhankintaan.

Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava

yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luon-

nontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton

vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon mo-

nimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asetta-

mat vaatimukset.

Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyt-

töön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.

4.2.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

Yleistavoitteet

Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikenne-

muodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjes-

telmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvet-

ta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityis-

tä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia päälii-

kenneyhteyksiä ja -verkostoja.

Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien

energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Erityistavoitteet

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

19

Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen,

maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti mer-

kittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.

Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä

Helsinki–Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita

valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Alueidenkäytön suunnittelussa on lisäksi turvattava vesi-

liikenteen yhteysmahdollisuudet Saimaan vesistöstä Suomenlahteen. Alueidenkäytön suunnit-

telussa on osoitettava sijaintipaikka Helsingin seudun lentokentälle tätä koskeviin selvityksiin

ja vaikutusarviointeihin perustuen.

Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytyk-

set julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön

suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matka-

keskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa

on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä.

Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen

liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoi-

tukset. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä tulee ottaa huo-

mioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen

nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä

sotilasilmailun tarpeet.

Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet

hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä ja edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliiken-

teen mastojen sijoittumisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemallisten arvojen säilyt-

tämiseen.

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava

huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten,

että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tar-

peelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet.

Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.

Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialai-

tosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa.

Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat

alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

20

Alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet sekä va-

rauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen.

Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu- ja öljy-

putkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan.

Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön

suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyt-

tö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuuri-

kohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet.

4.2.5 Helsingin seudun erityiskysymykset

Suunnittelualueella ei ole tarpeen ottaa huomioon Helsingin seudun erityiskysymyksiä

4.2.6 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Yleistavoitteet

Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen

säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Sa-

malla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät.

Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoi-

sesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaami-

seksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäris-

töjen säilymistä ehyinä.

Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja

ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säi-

lymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaris-

tomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen ra-

kentamattomien alueiden säilyminen.

Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset

vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suis-

toalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Raken-

tamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen

alueellinen edustavuus.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

21

Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäis-

kansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elin-

keinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alu-

eidenkäytölliset edellytykset.

Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä

rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön eri-

tyispiirteet säilyvät.

Suunnittelualueella ei ole tarpeen ottaa huomioon luonto- ja kulttuuriympäristöinä eri-

tyisiä aluekokonaisuuksia. Suunnittelualue ei kuulu Vuoksen vesistöalueeseen, vaikka-

kin sijaitsee lähellä sitä.

4.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki

1 § Lain yleinen tavoite

Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on luoda alueiden käytössä ja rakentamises-

sa edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti

ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

4 § Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä

Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaa-

voja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoite-

taan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen.

5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vai-

kutusten arviointiin perustuen edistää:

1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten,

vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdys-

kuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä;

3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuu-

den ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäi-

semistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää raken-

tamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;

10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityi-

sesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

22

9 § Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin

Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeelli-

sessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympä-

ristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaiku-

tukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olen-

naisia vaikutuksia.

39 § Yleiskaavan sisältövaatimukset

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä sääde-

tään.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudelli-

suus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3)

asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkolii-

kenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjes-

tämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuu-

det turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) ra-

kennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltu-

vien alueiden riittävyys.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

4.4 Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnon-

kauneuden ja maiseman säilyttämistä ja tukea kestävänkäytön periaatetta sekä edistää luon-

non tuntemusta ja tutkimusta.

Lain tarkoitus on myös säilyttää suojeltavia luontotyyppejä (§29) sekä lintu- ja luontodirektiivin

(§64) mukaisia lajeja ja kohteita Natura 2000 –verkoston esityksen mukaisesti.

Luonnonsuojelulain lisäksi metsälain ja vesilain säädökset tulee huomioida kaavaa laadittaes-

sa.

4.5 Inventointitiedot

Rakennetun ympäristön eli olemassa olevan rakennuskannan, palvelujen, liikenneyhteyksien

jne. inventointi antaa suuntaviivat mille alueille uuttaa asutusta ja loma-asutusta tulee pyrkiä

pääasiallisesti lisäämään. Inventointi antaa myös suuntaviivoja virkistysalueiden tarpeiden

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

23

määrittämiseen. Olemassa olevan rakennuskannan inventointi ja sijoittuminen kantatiloittain

antaa pohjatiedot myös mitoituslaskennalle. Luonnonympäristön ja arkeologisen ympäristön

inventointi antaa myös lisäarvonsa uuden rakennuskannan sijoittumiselle. Myös alueelle teh-

tävä meluselvitys tulee ottaa huomioon uuden rakennuskannan sijoittumisessa.

4.6 Yleiset tavoitteet

Kaavalle asetettavien tavoitteiden tarkoitus on ohjata ja määritellä pääasiassa rantavyöhyk-

keelle sijoittuva rantarakentamisen loma-asutuksen ja jossain määrin myös ympärivuotisen

asumisen ja alueen elinkeinojen osalta. Lisäksi tavoitteissa otetaan huomioon luonnonarvot

sekä mahdolliset suojeltavat kohteet, yleiset tarpeet ja virkistyksen tarvitsema maankäyttö ot-

taen huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset.

Yleiskaava tulee jatkossa ohjaamaan rakentamista suoraan ilman poikkeamislupamenettelyä

mikä selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä. Yleiskaavan mukaiseen rantarakentamiseen

rakennusluvat voidaan pääsääntöisesti myöntää yleiskaavan perusteella. Poikkeamislupia

kaavan mukaiseen rakentamiseen ei käytännössä tällä kaava-alueella tarvita kaavan valmis-

tuttua. Mikäli yleiskaava-alueella esitetään tiiviimpää rakentamista esim. matkailu- ja mökkiky-

lärakentamiseen, toteuttaminen edellyttää yleensä yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia.

Yleiskaavalla tuetaan myös kyläkeskusten ja niiden yhteyteen sijoittuvan pysyvän asumisen

kehittämistä alueella. Myös maa- ja metsätalouden sekä siihen liittyvien liitännäiselinkeinojen

säilymistä tuetaan. Myös liikenne ja virkistystarpeet huomioidaan.

Yleiskaavaa laaditaan yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Kaikkien osa-

puolten näkemykset käsitellään ja kaavalla pyritään kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin

tyydyttävään lopputulokseen, kaavan tavoitteita ja ympäristö- sekä virkistysarvoja unohtamat-

ta.

Yleiskaavalla pyritään turvaamaan alueen luonnon monimuotoisuus ja erityiset luonnonarvot

siten, että myös jälkipolvilla olisi niistä tulevaisuudessa mahdollisuus nauttia.

4.7 Aluekohtaiset tavoitteet

4.7.1 Rantarakentaminen

Rakentaminen katsotaan pääsääntöisesti rantarakentamiseksi, kun sen etäisyys rantaviivasta

on enimmillään noin 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta oleva rantaan rajoittu-

mattoman tilan tai alueen vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti.

Rantarakentamisen määräykset (rakennuspaikan koko, rantaviivan pituus, etäisyys rannasta,

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

24

jne) johdetaan Mäntyharjun kunnan uusitusta rakennusjärjestyksestä, joka on tullut voimaan

vuoden 2012 lopulla.

Rakennuspaikan soveltuvuudesta rakentamiseen sovelletaan rakennusjärjestyksen lisäksi

maankäyttö –ja rakennuslain 116 §.

4.7.2 Kyläalueet ja vakituinen asutus

Ympärivuotinen asutus keskittyy kyläalueiden yhteyteen, jotka sijaitsevat rantavyöhykealuei-

den läheisyydessä, näistä lähimpänä rantavyöhykettä on Lyytikkälän kylä. Kyläalueilla maan-

käyttötarpeita saattaa ulottua myös rantavyöhykkeelle, tosin esim. Lyytikkälän kylässä kylän

edustan ranta-alue on rakentamisen johdosta melko sulkeutunut, jolloin maankäytön suhteen

paljon pelivaraa ei jatkossa ole.

Kylien virkistystarpeet ovat olleet jo ennen kaavan laatimista esillä ja esimerkiksi ns. kylänran-

tojen löytäminen kylien lähialueelta on osoittautunut maanomistajien toivelistalla korkealle. Ky-

lärantojen löytäminen yksityisten maanomistajien pääosin omistamilta rannoilta on osoittautu-

nut melko hankalaksi. Kylärantojen osoittaminen kaavassakin tulisi lähtökohtaisesti perustua

vapaaehtoisiin sopimuksiin.

Ympärivuotinen ja vakituinen asutus on kylien lisäksi sijoittunut jonkin verran hajanaisesti

myös rannoille. Lisäksi kaava-alueella melko paljon asutusta on sijoittunut suurempien liiken-

neväylien ja maanteiden, erityisesti Ristiinantien varteen.

Pysyvän asumisen osalta tavoitteena on ohjata sitä olemassa olevan asutuksen läheisyy-

teen, kyläalueiden yhteyteen ja muille palveluja tukeville alueille. Pysyvää asutusta voidaan

tukea myös osoittamalla yleiskaavaan kyläaluetta, jota rajataan osoitettavaksi jo olemassa

oleviin kyliin tai asutuskeskittymiin. Ranta-alueella pysyvää asutusta ohjaavat määräykset joh-

detaan pitkälti rakennusjärjestyksen määräyksistä.

Pysyvän asutuksen erityisiä painopistealueita yleiskaavassa ovat:

- Lyytikkälän kylä ja sen ympäristö

- Ollikkalan asutuskeskittymän alue

- Ristiinantien varsi

- Varpasentien varsi

Uusia asuinrakennuspaikkoja sekä palveluja suositaan ensisijaisesti näillä alueilla jo olemassa

olevien asuinrakennusten, palvelujen ja teiden läheisyyteen. Rakennuspaikan rakentamista

tullaan kaavassa ohjaamaan kunnan 2012 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen pohjalta.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

25

Olemassa olevat asuinrakennuspaikat osoitetaan lähtökohtaisesti kaavassakin asuinraken-

nuspaikkoina päärakennuksen käyttötarkoituksen mukaisesti.

4.7.3 Vapaa-ajanasutus

Rantaosayleiskaavalla määritellään rantavyöhykkeellä tapahtuvan rakentamisen kokonais-

määrä ja sijainti. Pääasiassa rakentaminen tulee olemaan vapaa-ajan rakentamista eli loma-

rakentamista.

Loma-asutuksen osalta tavoitteina ovat maanomistajien rakennusoikeuden turvaaminen ja sen

osoittaminen mahdollisimman tasapuolisesti maaomistajien kesken niin, etteivät ympäristö- ja

/tai muiden arvojen säilyminen vaarannu. Uudisrakentaminen keskitetään mannerrannoille

mahdollisuuksien mukaan.

Uutta loma-asutusta ohjataan ensisijaisesti ryhmiin, mikäli se rakennettavuuden ja muiden te-

kijöiden puolesta onnistuu. Myös olemassa olevien rakennuspaikkojen kanssa samaan ryh-

mään voidaan uutta loma-asutusta osoittaa. Ryhmiin sijoittaminen takaa yhtenäisen vapaan

rantaviivan säilymisen alueella, ja vapaita rantoja voidaan tällöin loma-asutuksen häiriintymät-

tä käyttää jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistäytymiseen. Tämä edistää myös luonnon

monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi tien tekeminen ryhmiin sijoitetuille lomarakennuspaikoil-

le on kustannustehokkaampaa ja säilyttää metsäluontoa.

Loma-asunto- tai matkailualueiden osalta suositellaan ranta-asemakaavan laatimista, muussa

tapauksessa on käytettävä yksittäisiä erillisiä rakennuspaikkoja. Rantayleiskaavan perusteella

voidaan suoria rakennuslupia myöntää useimmiten vain vakituisen ja loma-asumisen yksiköil-

le, ei matkailualueille eli useamman yksikön muodostamalle kokonaisuudelle.

Avoimet ranta-alueet, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet jätetään mahdollisuuksien mu-

kaan maisemallisten seikkojen takia rakentamisen ulkopuolelle. Kapeilla vesistönosilla tämä

seikka on erityisen tärkeä ottaa huomioon jo veneilyn, kalastuksen ja mökkeilyn yhteensovit-

tamisen vuoksi. Pienten lampien osalta tulee erityisesti harkita soveltuvuus rakentamiseen.

Alueen vahvistetut ranta-asemakaavat pyritään ottamaan sellaisenaan huomioon, poikkeuk-

sena kunnan omistaman Survaanniemen ranta-asemakaavan osalta. Survaanniemen ranta-

asemakaava tullaan toteutumattomana kumoamaan yleiskaavatyön yhteydessä ja alue suun-

nitellaan yleiskaavalla.

Alueella jo rakennetut loma-asunnot otetaan huomioon ns. vanhoina olemassa olevina raken-

nuspaikkoina, mikäli ne rakennettavuudeltaan ja kokonsa puolesta siihen edelleen soveltuvat.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

26

4.7.4 Matkailu, palvelut ja elinkeino

Julkiset ja yksityiset palvelut

Kyläalueiden elinkeinoja tuetaan, olemassa olevien palvelujen säilymistä edistetään maan-

käyttöratkaisuilla. Tavoitteena on myös mahdollisen uusien elinkeinojen tukeminen.

Matkailu

Matkailupalvelujen ja erityisesti maatilamatkailun ylläpitäminen ja kehittäminen ovat yleiskaa-

van yksi tavoite. Maanomistajien ja yrittäjien tulevaisuuden suunnitelmia kannustetaan pohti-

maan kaavoituksen aikana, jotta tietyt kaavalliset valmiudet palvelujen kehittämiseen olisi jat-

kossa huomioitu. Alueelle soveltuvat parhaiten pienet palveluyksiköt, joiden palvelutarjonta tu-

kisi koko kunnan matkailupalvelujen kehittämistä.

Alueella on olemassa merkittävä virkistysaluekokonaisuus, Puukonvuori, joka on kunnan

omistuksessa. Alueeseen tukeutuvia palveluja voi olla koko Kallaveden vesistön alueella, sillä

parhaiten alueelle pääsee vesiteitse.

Kalastus

Perinteiset ja edelleen käytössä olevat nuotta-apajapaikat voidaan osoittaa kaavassa ohjeelli-

sella apajapaikka-merkinnällä, mikäli osakaskunta niin haluaa. Apajapaikkojen viereiset ranta-

alueet pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään rakentamattomina tai muulta toiminnalli-

selta maankäytöltä vapaana.

Virkistyskalastuksen tarvitsemat rantautumispaikat ja mahdolliset venevalkamatarpeet ja muut

kehittämistarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon kaavoituksessa.

Maa- ja metsätalous

Metsänhoito kaavassa osoitetuilla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla tulisi perustua Metsä-

keskus Tapion antamiin hyvän metsänhoidon suosituksiin. Maa- ja metsätalouden harjoittami-

sen edellytyksiä ei tulisi muulla maankäytöllä tarpeettomasti vaikeuttaa, mutta rantametsien

käyttöön ja hoitoon tulisi maanomistajien kiinnittää erityistä huomiota. Niiden hoidossa tulisi ot-

taa huomioon erityisesti rantametsiä koskevat ohjeet.

Muut elinkeinot

Alueella ja lähialueella erityisesti olemassa olevien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä tulee

kaavalla tukea. Uusien merkittävien teollisuustoimintojen sijoittumista ranta-alueelle vältetään,

mutta olemassa olevien toimintojen ja pienyrittäjyyden edellytyksiä pyritään kaavaratkaisuilla

tukemaan.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

27

4.7.5 Virkistys ja liikenne

Rantojen virkistyskäyttö ja muut yleiset tarpeet turvataan osoittamalla aluevaraukset virkistyk-

seen erityisesti soveltuvalle alueelle. Yleinen virkistyskäyttö ohjataan alueille, joilla se ei vaa-

ranna luonnosarvoja. Virkistysalueiksi osoitetuilla alueilla tulisi olla mahdollisuus rakentaa riit-

tävä palveluvarustus, ottaen huomioon virkistäytymisen tarkoitus. Venelaiturit ja rantautumis-

paikat ovat erityisasemassa alueella.

Virkistyskäytön kannalta merkittäviltä alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään saman

maanomistajan rakentamiseen soveltuvalle alueelle.

Virkistysalueena (VR) tulisi yleiskaavassa varata seuraavat kohteet:

Puukonvuoren retkeilyalue

Virkistyskohteena (vr) tulisi yleiskaavassa varata seuraavat kohteet:

Keisarilähde

Maantiet, vesiväylät ja venevalkamat

Uusia yleisten teiden tieyhteystarpeita tai tiehankkeita ei alueelle ole suunnitteilla.

Olemassa olevia tieliittymiä yleisille teille tulee ensisijaisesti hyödyntää. Mikäli uusia liittymiä

yleisille teille tarvitaan, tulee niille saada elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-

keskus) lupa viimeistään rakentamisvaiheessa. Kaavan laadinnan aikana ELY-keskusten lii-

kenne- ja infrastruktuuri vastuualueelle annetaan mahdollisuus lausunnon antamiseen tiestöön

ja liittymiin liittyvissä asioissa.

Mikäli uutta rakennusoikeutta sijoitetaan saariin joihin ei ole tieyhteyttä, on omistajalla velvolli-

suus järjestää kulkuyhteyden tarvitsema venepaikka mantereelta. Rakennuslupahakemuksen

yhteydessä tulee rakentajan antaa selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella.

Kallaveden alueella kulkee merkitty venereitti, joka jatkuu Kallaveden pohjoisosasta Pyhäve-

den puolelle. Pyhäveden kautta on mahdollisuus Pyhäkosken sulkua käyttämällä veneillä kohti

Kymenlaaksoa Sarkaveden kautta. Venereittiä ylläpitää ja väylämerkeistä vastaa Etelä-Savon

elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Venereiteillä on aikoinaan harjoitettu uittotoimintaa, jo-

ka on sittemmin hiipunut. Nykyisin venereittien pääkäyttäjäkunta on ns. virkistysveneilijät.

Kallaveden vesistössä on Etelä-Savon maakuntakaavassa osoitettu ohjeellinen varaus uuden

laivaväylän perustamiseksi. Laivaväylän on toteutuessaan tämän hetkisten suunnitelmien ja

maakuntakaavan mukaan tarkoitus yhdistyä Saimalla kulkevaan syväväylään Mikkelin Ristii-

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

28

nan Pellosniemelle. Uusi väylä jatkuisi toteutuessaan myös Päijät-Hämeen puolelle yhdistäen

lopulta Saimaan ja Päijänteen. Laivaväylän varaus otetaan maakuntakaavan mukaisesti huo-

mioon Kallaveden kaavaa laadittaessa.

Venevalkamia tai ns. kylärantojen tarpeissa tulee ottaa huomioon maapohjan omistajan mieli-

pide. Ensisijaisesti venevalkamien osoittaminen kaavassa tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Venevalkamien osoittaminen yleiskaavassa ei anna vielä oikeutta käyttää venevalkamaa au-

tomaattisesti, vaan käyttöön on oltava maanomistajan lupa taikka yksityistielain tai kalastuslain

mukaisen oikeuden perustamista.

Yleisiä venevalkamapaikkoja voidaan osoittaa kunnan omistamalle maa-alueelle.

Yleisiä venevalkamavarauksia LV ehdotetaan:

Survaanniemen alue

Lyytikkälän kylän itäpuoli, Riistapolku

Venevalkamia (LV-1), joissa veneenpito tarvitsee toimituksella perustetun oikeuden taikka

maanomistajan luvan, ehdotetaan:

Laanalahti

Rantautumispaikkoja ehdotetaan:

Puukonvuoren retkeilyalue

Keisarinlähde

Muut reitit

Moottorikelkkaurat (maakuntakaavan yhteystarve Mikkelin Suomenniemelle)

4.7.6 Vesistö ja tekninen huolto

Yleiskaavaratkaisuissa tulee ottaa huomioon vesistöjen ekologinen tila ja kuormitus. Kuormi-

tukseen vaikuttaa loma-asutuksen määrä ja jätevesien käsittelystä annetut määräykset. Ran-

ta-asutuksen jätevedet tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudu vesistön pilaantumista eikä ter-

veydellisiä haittoja.

Yksi yleiskaavan tavoitteista on suunnittelualueen vedenlaadun ennallaan pysyminen. Pahim-

pia uhkatekijöitä voivat olla maa- ja metsätalouden aiheuttamat hajakuormitukset, taajaman ja

kyläkeskusten jätevedet, suunnittelematon loma-asutus ja maatalouden päästöt kuormittavat

vesistöjä.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

29

Vesistön suojelua voidaan turvata rantarakentamisen suunnittelulla, jossa tärkeässä asemas-

sa ovat vesistökohtaiset mitoitukset, jotka pyritään määrittelemään sellaisiksi, että vesistö pys-

tyy kantokyvyltään kyseisen määrän sietämään. Suojelua voidaan turvata myös erilaisten

maankäytön toimintojen sijoittamisella sekä rantametsien hoidon, vesakontorjuntakeinojen,

hakkuiden ja ojitusten, karjanhoidon ja lannoituksen käytön suosituksilla ranta-alueilla.

4.8 Rakennetun ympäristön erityispiirteet

4.8.1 Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristön kannalta merkittävimmät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt sekä koh-

teet on lueteltu seuraavassa luettelossa. Luettelossa kohteen perässä on mainittu myös tieto-

lähde, johon luetteloidun kohteen tiedot perustuvat.

Numero Kohde Lähde Kohdenro lähteessä

1

Matkailutie (osa pidempää reittiä); Ristiinantie

”Vihreän kullan kulttuuritie”

MK

ei numeroa

2 Ruotimon kivisilta

MK,

MKYS ma 9.605, 50

3 Karilammin niitty ja rantaniitty MKYS 33

4 Lyytikkälän kyläkokonaisuus MKYS 36

5 Halla-ahon kyläkokonaisuus MKYS 45

6 Ruotimon myllyn alue, Ollikkala MKYS 49

7 Heikkilän metsälaidun ja aho, Särkemäki MKYS 51

Lähteiden lyhennykset:

MKYS= Mäntyharjun kulttuuriympäristöselvitys/ Mustonen T.

MK= Etelä-Savon maakuntakaava

4.8.2 Arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja kohteet

Historiallisesti merkittävät rakennukset, rakennusryhmät ja rakenteet otetaan yleiskaavassa

huomioon ja tarvittaessa niille osoitetaan rakennuksen arvon mukainen merkintä. Kohteet on

inventoitu pääasiassa Mäntyharjun kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä ja niistä on ole-

massa kohdekohtaiset inventointikortit.

Arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja rakenteet on luetteloitu alla olevassa luettelossa.

Luettelossa kohteen perässä on in mainittu myös tietolähde, johon luettelon kohteen tiedot pe-

rustuvat. Osa takamaan kohteista saattaa jäädä kokonaan varsinaisen kaavan ulkopuolelle.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

30

Numero Kohde Lähde Kohdenro lähteessä

1 Rajakivi, Lyytikkälä MKYS 35

2 Luukontien peltoaukea, rak.ryhmä, Ollikkala MKYS 42

3 Ollikkalan entinen koulu ja Päivärinne MKYS 43

4 Pulkan ja Metsälän torpat, Ollikkala MKYS 44

5 Vitikkamäen talouskeskus, Särkimäki MKYS 48

Lähteiden lyhennykset:

MKYS= Mäntyharjun kulttuuriympäristöselvitys 1998/ Etelä-Savon ympäristökeskMustonen T.

MK= Etelä-Savon maakuntakaava

4.8.3 Muinaisjäännökset

Kiinteät muinaisjäännökset otetaan huomioon kaavoituksessa rakentamisen ja muun maan-

käytön sijoittamisessa, ja ne osoitetaan muinaismuistolain mukaan säilytettäviksi kohteiksi tai

alueiksi (SM, sm). Muinaismuistojen kartoittamiseksi on järjestetty muinaismuistoinventointi

keväälle 2013, jonka tulokset on ollut saatavissa syksyllä 2013. Tehdyn inventoinnin perus-

teella löytyvien ja jo tiedossa olevat muinaismuistokohteet osoitetaan kaavakartalle. Muinais-

muistoselvitys on kokonaisuudessaan tämän perusselvitys- ja tavoiteraportin liitteenä.

Alla olevassa luettelossa on listattu inventoinnissa 2013 olevat, alueella tunnetut ja uudet

mahdolliset muinaismuistot, 1. maailmansodan varustukset sekä muut löydöt. Muiden löytöjen

osalta voidaan harkita kaavakartalla osoittavaksi myös muu merkintä kuin SM tai sm.

Luettelon numerointi viittaa kaavoitettavan alueen muinaismuistoselvityksessä 2013 määritel-

tyyn numerointiin. Liitteenä olevasta muinaismuistoselvityksestä sivulta 4 lähtien löytyy yleis-

kartat, jossa on myös esitetty kohdenumerointi alla olevan taulukon mukaisesti.

Numero Kohde määrittely

47 Survaanniemi, Uitonniemi; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset

46 Survaanniemi, Kapiasalmi; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset

44 Survaanlahti 1; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset

45 Survaanlahti 2; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset

43 Honkataipale Taipaleenlahti 1.ms. varustukset

3 Itkonlahti muinaisjäännös

28 Halenneenvuori muinaisjäännös

30 Survaanlahti N muinaisjäännös

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

31

31 Ylä-Salmijärvi muinaisjäännös

32 Suurijärvi muinaisjäännös

33 Pönniö muinaisjäännös

34 Haapalampi muinaisjäännös

48 Vannekivi muinaisjäännös

29 Kierlammet muu kohde

35 Haapasaari S muu kohde

36 Haapasaari N muu kohde

37 Pitkälahti 1 muu kohde

38 Pitkälahti 2 muu kohde

39 Vuorela muu kohde

40 Lotinjoki W muu kohde

41 Ruotimonkoski muu kohde

42 Ruotimon silta muu kohde

Muinaismuistoselvityksen yhteenvetona on esitetty seuraavaa (lainaus muinaismuistoselvityk-

sen raportista 2013, t. Jussila, t. Sepänmaa): Alueelta tunnettiin ennestään kaksi kalliomaala-

uskohdetta (nro 3 ja 28), yksi röykkiökohde (nro 29), sekä 1. ms varustuksia jaettuna viideksi

kohteeksi (43-47). Aivan lähialueelta tunnettiin kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa. Inventoin-

nissa havaittiin yksi esihistoriallinen asuinpaikka, kaksi 1700-l rajamerkkiä, hiilimiilu ja terva-

hauta. Lisäksi havaittiin kolme autioitunutta 1800-l lopulla asutettua talonpaikkaa sekä kol-

messa kohteessa metsittyneet viljelyrauniokeskittymät, joissa ei havaittu rakennuksen jääntei-

tä. Näitä ei nyt luokiteltu muinaisjäännöksiksi.

4.9 Luonnonympäristö ja luonnonsuojelu

4.9.1 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus

Suunnittelualueella on luonnon ja maisemansuojelun kannalta tärkeitä kohteita, jotka vaativat

suojelutoimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuuden, ympäristön ja maisemakohteiden säilyttä-

miseksi varataan riittävät alueet, joilla voidaan turvata valtakunnallisten ja seudullisten ohjel-

mien sekä luontoinventoinnin osoittamat tarpeet. Luonnonsuojelulain perusteella perustettujen

sekä maakuntakaavan suojeluvarausten sekä muinaismuistolain lisäksi suunnittelualueella on

myös perusselvitystyön yhteydessä kartoitettuja arvokkaita alueita. Perusselvityksissä todetut

merkittävät alueet tulisi osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja uutta rakennusoikeutta näille alueille

ei tule osoittaa. Myös luonnonympäristöltään paikallisesti arvokkaat alueet tulee huomioida ja

niiden alueelta on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä siirtämään rakennusoikeus muualle vä-

hemmän arvokkaalle alueelle.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

32

Alueen luonto- ja maisemaselvityksen perusteella sekä maakuntakaavan perusteella luokitellut

luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta huomiota vaativat kohteet on esitetty

selkeyden vuoksi erillisellä karttaliitteellä luonto- ja maisemaselvityksen ohessa (ks. liite).

4.9.2 Maisemanhoito ja maisemallisesti arvokkaat kohteet

Myös muut kuin varsinaiset perustettavat luonnonsuojelualueet voivat vaatia kaavallista huo-

miointia. Tällaisia kohteita alueella on erityisesti maiseman kannalta arvokkailla kalliopaljastu-

ma-alueilla, jotka toimivat maisemallisina kiintopisteinä. Näiden osalta varsinainen suojelu ei

ole tarpeen, koska kallioalueet sijaitsevat vesistön ääressä, jossa niiden louhiminen on maa-

aineslain perusteella kielletty. Näiden maisemallisten kiintopisteiden alueille ei tulisi osoittaa

uutta rakennusoikeutta, mikäli se on mahdollista siirtää jonnekin muualle. Useassa tapaukses-

sa nämä alueet ovat sellaisia, ettei niille rakentaminen ole rakennusteknisesti mahdollista tai

taloudellisesti järkevää. Nämä erityisen tärkeät maisemakohteet tullaan osoittamaan kaa-

vakartalla, ja joitakin vähämerkityksellisimpiä kohteita voidaan varsinaisessa kaavarat-

kaisussa jättää harkinnan perusteella osoittamatta.

Metsänkorjuussa tulee noudattaa Metsäkeskus Tapion antamia metsänhoito-ohjeita ja ranta-

alueilla rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia. Maisemallisesti arvokkailla alueilla oh-

jeisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Rantarakentamisessa maiseman kannalta erityisellä alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota

maisemaan soveltumiseen. Maiseman kannalta tärkeillä alueilla ensisijainen tavoite on pyrkiä

siirtämään rakennusoikeus saman maaomistajan muulle, paremmin rakentamiseen soveltuval-

le alueelle.

Alueen luonto- ja maisemaselvityksen perusteella inventoidut maisemalliset kohteet on esitetty

selkeyden vuoksi erillisellä karttaliitteellä luonto- ja maisemaselvityksen ohessa (ks. liite).

4.10 Mitoitusperiaatteet

Yleistä

Rantayleiskaavoitustyön keskeisenä tavoitteena on kaikille maanomistajille tasapuolisen ran-

tarakennusoikeuden määrittäminen ja turvaaminen kertaalleen koko suunnittelualueella yhtei-

sesti hyväksyttyjen mitoitusperusteiden ja muun tavoiteasettelun mukaisesti.

Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen

rakennusoikeus lasketaan. Perusteet on tarkoitettu ohjeiksi, joiden avulla pyritään edistämään

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

33

johdonmukaista, luonnonolot, asutus ja elinkeinot huomioonottavaa suunnittelua sekä maan-

omistajien tasavertaista kohtelua.

Mitoitusperusteista voidaan poiketa, jos ne johtavat ilmeiseen kohtuuttomuuteen tai maankäy-

tön tarkoituksenmukaisuus puoltaa poikkeamista.

Maatilakohtaiset erityistarpeet pyritään tunnistamaan ja huomioimaan, jotta tarpeen mukaan

mitoitusperiaatteita voidaan soveltaa harkinnan mukaan sekä kaavoitustyön aikana. Tällainen

soveltaminen voi tulla kysymykseen sijoitettaessa yhteisrantaisiksi vuokrakäyttöön tarkoitettuja

lomamökkejä normaalia kauemmaksi (yli 100 metriä) rantaviivasta, jolloin tilan loma-asuntojen

rakennusoikeuden mitoitusta voidaan korottaa tavanomaisesta. Tämä vaatii kuitenkin maan-

omistajan aktiivisuutta ja osoituksen vuokraustoiminnan suunnitelmallisuudesta. Myös kaavan

merkintätapana tulee tällöin käyttää esim. RM-tyyppistä matkailualueen merkintää tai muuta

tavanomaisesta lomarakennuspaikkamerkinnästä erottuvaa merkintätapaa. Lähtökohtaisesti

yksittäiset loma-asunnot, jotka maatilamatkailutarkoituksessa sijoittuvat kuten tavanomaiset

lomamökit, tullaan huomioimaan mitoituksessa samalla periaatteella kuten muutkin yksittäiset

loma-asunnot.

4.10.1 Rakennusoikeuden määrittäminen

Kantatilaperiaate

Kantatilasta (ts. emätilasta) erotetut rantarakennustontit, tilan alueelle myönnetyt rantaraken-

nusten rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset

asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalu-

eiksi lähtökohtana rakennus- ja huoneistorekisterin käyttötarkoitukseksi ilmoitetut tiedot (loma-

asunto, vakituinen asunto). Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi 1.7.1959

jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt.

Rantaviivan muuntamisperiaate

Rantaviivan muuntamisella pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten

ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoi-

tukset.

Ajatuksena on laskea kunkin tilan rannanmuotojen mukainen todellinen rantarakentamiseen

soveltuva rantaviivan pituus ns. Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin (ks. kuva seuraavalla si-

vulla) kerrointen mukaisesti. Etelä-Savon seutukaavaliiton rantaviivan muuntomallia käytetään

siten muutettuna, että tilan/maanomistajan, vesistön rakenteeseen perustuvan muunnetun

rantaviivan kokonaispituus on aina vähintään puolet todellisesta rantaviivasta. Samoja pe-

riaatteita on käytetty myös aikaisemmissa Mäntyharjun kunnan alueella laadituissa Länsiosan

ja Vanosen rantaosayleiskaavoissa. Myös Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaa-

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

34

vassa periaatteita on käytetty siltä osin, kun laadittava alue on ulottunut keskustaajama-alueen

ulkopuolelle.

Mitoitusvyöhykejako

Rakennusoikeuden määrä lasketaan edellisten pohjalta käyttäen samantyyppisillä ranta-

alueilla mitoituskertoimia. Kertoimena käytetään yksikköä rakennuspaikkaa muunnetulle ran-

taviivakilometrille. Tässä kaavassa kertoimet vaihtelevat välillä 4-6 rakennuspaikkaa muunne-

tulle rantakilometrille. Vyöhykejako perustuu pääasiassa vesistön kokoon ja sitä kautta vesis-

tön oletettuun kantokykyyn, jossa luontoselvityksessä ilmi tulleita erityisiä arvoja on hyödyn-

netty sekä alueiden soveltumiseen tavanomaiseen rantarakentamiseen ja merkitykseen virkis-

tyskäytön kannalta. Tässä kaavassa on mitoituslaskennan lähtökohtana ollut kolme mitoitus-

vyöhykettä (ks. kartta seuraavalla sivulla):

Vyöhyke 1: 6 ra/muunnettu ranta-km (1 ra/4 muunnettua rantavyöhyke-ha)

Vyöhyke 2: 5 ra/muunnettu-km (1 ra/5 muunnettua rantavyöhyke-ha)

Vyöhyke 3: 4 ra/muunnettu-km (1 ra/6 muunnettua rantavyöhyke-ha)

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

35

Vyöhyke 1 (vihreä vaakarasteri): Kallavesi - Haapalampi - Ala-Kuhanen, Pönniö

Vyöhyke 2 (violetin katkoviivan sisäiset alueet): Ruotimo, Särkemänjärvi, Hyhmäjärvi, Pet-

järvi, Valkjärvi, Ala-Salmijärvi, Ylä-Salmijärvi, Tainavesi

Vyöhyke 3 (sinisen katkoviivan sisäiset alueet): Laihalampi, Ala-Ruotimo, Koilampi, Kataja-

lampi, Pekalampi, Vitikkalampi, Survaanlampi, Aholampi, Vannekivenlampi, Housulampi,

Ruuhilampi, Valkoinenvesi, Ahonalaset, Löytölampi, Kolmihaara, Housulampi (2), Sieralampi,

Sierajärvi, Suolampi, Huutlampi, Kolmisoppi, Juonikka, Kierjärvi, Matlampi, Hallalampi, Hujas-

lampi, Suurijärvi

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

36

Muut periaatteet

Edellä kerrottujen periaatteiden lisäksi rakennusoikeutta määritettäessä käytetty seuraavia

reunaehtoja:

- alle 1 ha:n saaria ei huomioida mitoituksessa

- alle 20 ha saarissa käytetään pinta-alaperusteista mitoitusta

- alle 2 ha lampia ei huomioida mitoituksessa

Jos kiinteistö on muodoltaan tai kooltaan sellainen, ettei siihen voi rakentaa, aluetta ei mitoite-

ta. Tällaisia voivat olla esim. yleisen tien ja rannan väliin jäävät kapeat suikaleet.

Rakennuskelvottomia alueita ei lueta mukaan mitoittavaan rantaviivaan tai pinta-alaan (saaris-

sa). Mitoituksesta voidaan harkinnanvaraisesti poiketa, jos ne johtavat ilmeiseen kohtuutto-

muuteen tai maankäytön tarkoituksenmukaisuus puoltaa poikkeamista.

Mäntyharjun kunta


____________________________________________________________________________________________

37

Raporttiin olennaisesti liittyvät taustamateriaalit, liitteet:

- Aluerajaus ja ranta-asemakaavat kartalla 1:25 000

- Luonto- ja maisemaselvitys (FM Jouko Sipari 10.9.2010)

- Ruotimon moottoriurheilukeskuksen meluselvitys- ja mallinnus (SITO 20.2.2013)

- Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 12.7.2013)

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Mäntyharjun kunta 20.4.2012 (päivitetty 25.11.2013))

- Esite rantayleiskaavoituksen mitoitusperusteista

- Viistokuvaus (linkki Lentokuva Vallas Oy:n nettisivuille, kuva-arkistoon)

Mäntyharjulla 10.9.2013

Kaavoitusinsinööri

Hanna Nirkko (Äitiys- ja vanhempainvapaalla)

Sijainen Heikki Mäkelä

puh. 040 730 9984

[email protected]

Tarkistanut 15.10.2013/ päivitys 26.11.2013

DI Jarmo Mäkelä/ Karttaako Oy

puh. 0400 220082

[email protected]

perustiedot ja tavoitteet 151013 · - luonto- ja maisemaselvitys (fm jouko sipari 10.9.2010) ......

Documents