saarijÄrven kaupunkisaarijÄrven kaupunki y-tunnus 0176975-1 sivulantie 11, 43100 saarijärvi...

SAARIJÄRVENKAUPUNKIY-tunnus 0176975-1

Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi

26.3.2017VUODEN 2017 TOIMINTAKERTOMUS JATILINPÄÄTÖS

saarijärven kaupunki

Sivu1

Sisällys

1. TOIMINTAKERTOMUS................................................................................................3

1.1. TILINPÄÄTÖSTÄ JA TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET............3

1.2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ..............................4

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS ..........................................................................41.2.1.

KAUPUNGIN HALLINTO ............................................................................................51.2.2.

YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS .........................................81.2.3.

OLENNAISET MUUTOKSET KAUPUNGIN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ....... 111.2.4.

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ .................................................................................... 181.2.5.

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA1.2.6.TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA ............................................... 18

1.3. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN ................... 19

1.4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ......... 21

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN ........................................................ 211.4.1.

TOIMINNAN RAHOITUS ......................................................................................... 221.4.2.

1.5. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ............................................................... 23

1.6. KOKONAISTULOT JA –MENOT .............................................................................. 24

1.7. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ......................................................... 25

YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ ........ 251.7.1.

KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 251.7.2.

OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN1.7.3.25

ARVIO KONSERNIN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ................................................. 261.7.4.

KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT................................................. 271.7.5.

1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY ...................................................................... 30

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ......................................................................... 31

2.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN JA VASTUURYHMITTÄIN 31

KAUPUNGINVALTUUSTO ....................................................................................... 312.1.1.

TARKASTUSLAUTAKUNTA ..................................................................................... 332.1.2.

KONSERNIPALVELUT .............................................................................................. 342.1.3.

2.1.3.1. ELINVOIMAPALVELUT ............................................................................................ 34

2.1.3.2. KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINTO .............................................................................. 38


Sivu 2

2.1.3.3. OMARAHOITUSOSUUDET ...................................................................................... 42

2.1.3.4. KESKUSHALLINTO ................................................................................................... 44

2.1.3.5. KONSERNIYHTIÖT .................................................................................................. 48

SIVISTYSTOIMI ......................................................................................................... 542.1.4.

2.1.4.1. SIVISTYSPALVELUT JA VAPAAN SIVISTYKSEN PALVELUT .................................. 54

2.1.4.2. VIITASALO-OPISTO ................................................................................................. 64

TEKNINEN TOIMI..................................................................................................... 672.1.5.

2.1.5.1. TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT ..................................................................... 67

2.1.5.2. JÄTEHUOLLON VIRANOMAISPALVELUT .............................................................. 72

2.2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN ................................... 75

KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN.................................................................... 752.2.1.

TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ............................................................. 772.2.2.

INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN (1000 EUROA) ................................................. 792.2.3.

RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ......................................................................... 842.2.4.

YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA ........ 852.2.5.

POIKKEAMAT VUODEN 2017 TALOUSARVIOON ................................................ 852.2.6.

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ...................................................................................... 862.2.7.

TULOSLASKELMA .................................................................................................... 862.2.8.

RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................. 872.2.9.

TASE ......................................................................................................................... 882.2.10.

KONSERNILASKELMAT ........................................................................................... 902.2.11.

4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT .............................................................................. 93

4.2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2017 ................ 93

4.3. TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2017 ....... 94

4.4. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2017 .................................... 95

4.5. TASEEN VASTAAVIA JA VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2017 .. 97

4.6. VAKUUKSIA, VASTUUSITOUMUKSIA JA TASEEN ULKOPUOLISIA JÄREJSTELYJÄ KOSKEVATLIITETIEDOT 31.12.2017 ...................................................................................................... 102

4.7. HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA JA INTRESSITAHOTAPAHTUMIAKOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2017 .................................................................................. 103

ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .................................. 1062.2.12.


Sivu3

1. TOIMINTAKERTOMUS

1.1. TILINPÄÄTÖSTÄ JA TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudeltatilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tar-kastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksenon saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilin-päätös kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talous-arvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnantuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on il-moitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja.

Kuntalain 114 §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisäl-lyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnantilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetie-tojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaanselvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.

Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteu-tumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnanja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernintaseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tule-vasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopää-töksistä.Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys taloudentasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talou-den tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen kä-sittelystä.

Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa sääde-tään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.


Sivu 4

1.2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS1.2.1.

Saarijärven kaupungin toimintavuosi 2017 sujui tulevaisuustyön parissa. Edellisen kauden kaupunginvaltuus-to teki kevätkaudella historialliset päätökset kouluverkon uudistamisesta ja uuden koulu- ja kulttuurikeskuk-sen hankesuunnitelmasta. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti ripeästi työnsä kesäkuun alussa. Kouluhankkeenvalmistelu jatkui uusien päättäjien ja virkamiesten tiiviissä yhteistyössä koko loppuvuoden ajan. Syksyllätehtiin myös päätös Peltoahon palvelukodin myymisestä ja varattiin tontit uutta palvelukotia sekä kerrosta-lon rakentamista varten kaupungin keskustassa. Kaupungin strategiaa uudistettiin ja täsmennettiin elinkeino-ohjelman muotoon. Pylkönmäelle valmistui uusi päiväkoti-koulu vuoden lopussa.

Elinvoiman vahvistamistyössä painopisteenä oli työllistäminen, Tarvaalan biotalouskampuksen kehittäminensekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Syyskuussa juhlittiin Biotalouskampuksen 150- vuotistahistoriaa ja valoisaa tulevaisuutta ottamalla käyttöön uusi Forestori- opetusrakennus. Saarijärvelle perus-tettiin 51 uutta yritystä. 40 yritystä lakkautti toimintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 11 yritystä.

Työttömyysaste parani pitkän vaikean kauden jälkeen. Se oli kuitenkin edelleen liian korkea, keskimäärin16,8 %. Väkimäärä väheni vuoden aikana 101 henkilöllä. Uusien työpaikkojen edistämisen lisäksi kaupunkivahvistaa myönteistä viestintää, joka nojaa todellisiin vahvuuksiimme. Meillä on hyvät palvelut ja mahdolli-suudet laadukkaaseen ja edulliseen asumiseen.

Määrätietoinen ja tarkka taloudenpito tuotti tulosta. Toimintavuoden 2017 taloudellinen tulos oli ylijäämäi-nen viiden alijäämäisen vuoden jälkeen. Ylijäämää kertyi n, 0,8 milj. euroa. Verotulokertymä toteutui talo-usarvion mukaisesti. Vuodesta 2016 verokertymä kasvoi 0,5 milj. euroa. Valtionosuudet vähenivät vuodesta2016 0,25 milj. euroa. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä oli vuoden 2016 lopussa 4,5 miljoonaaeuroa ja koko konsernin ylijäämä 12 milj. euroa.

Ylijäämää ja vakaata taloudenpitoa tarvitaan, kun keskustan koko koulukampus rakennetaan kokonaanuudelleen. Lainakannan merkittävä väheneminen, 10,4 milj. euroa, antaa jatkotyölle hyvän pohjan. Lea-sing- rahoituksella toteutettavan investoinnin takaisinmaksussa olennaista on uuden rakennuksen myötä saa-tavat merkittävät henkilöstösäästöt. Sen lisäksi tavoitteena on, että uusi koulu- ja kulttuurikeskus vahvistaakoko kaupungin vetovoimaa ja vaikuttaa myönteisellä tavalla kaupungin tuloihin ja asukkaiden hyvinvoin-tiin.

Valtuuston asettamat tavoitteet saavutettiin valtaosin ja palvelut pystyttiin turvaamaan hyvällä tasolla.Koko kaupunkikonsernin henkilöstö ja poliittiset päätöksentekijät ansaitsevat suuret kiitokset yhteiseksi hy-väksi tehdystä työstä.

Timo RusanenKaupunginjohtaja


Sivu5

KAUPUNGIN HALLINTO1.2.2.

PERUSTIETOA SAARIJÄRVEN KAUPUNGISTA

Kaupungin perustaminenSaarijärven kunta perustettiin vuonna 1866. Kaupunkioikeudet Saarijärvi sai vuonna 1986.

Kaupungin pinta-ala

- kokonaispinta-ala 1422 km2- maapinta-ala 1255 km2- vesipinta-ala 167 km2

VäestöTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaanvuoden 2017 lopussa asukasluku oli 9589henkilöä.

Väestörakenne ikäluokittain ja sukupuolen mukaan oli seuraava:

Lähde: tilastokeskus, väestön ennakollinen ikärakenne


Sivu 6

LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO JA PALVELURAKENNE

Uuden, 1.6.2017 voimaan tulleen hallintosäännön mukaan luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio ovatseuraavat:


Sivu7

KAUPUNGINVALTUUSTO

Saarijärven kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin ta-loudesta ja toiminnasta.Kuntavaalit järjestettiin 9.4.2017. Vuoden 2017 aikana vanha kaupunginvaltuusto kokoontui 3 kertaa jakäsitteli yhteensä 20 asiaa. Uusi valtuusto aloitti työnsä 1.6.2017, kokoontui vuoden 2017 aikana 5 ker-taa ja käsitteli yhteensä 52 asiaa.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1.1.2017 - 31.5.2017 oli Sami Tuominen (SDP), I varapuheenjohtajaSeija Talaskivi (KESK) ja II varapuheenjohtaja Tapani Kankaanpää (PS).

Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 5.6.2017 uuden puheenjohtajiston seuraavasti:puheenjohtaja Sami Tuominen (SDP), I varapuheenjohtaja Petri Honkonen (KESK) ja II varapuheenjohtajaArja Koskenlahti (KESK).

1.6. voimaantulleen hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuustossa on yhteensä 31 jäsentä. Kaupunginval-tuuston kokoonpano oli seuraava:


Sivu 8

KAUPUNGINHALLITUS

Kaupunginhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta siten kuin kuntalain 39 §:ssä on säädetty.Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttääsen puhevaltaa.

Vuonna 2017 vanha kaupunginhallitus kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 120 asiaa. Uusi kaupunginhallitusaloitti työnsä 12.6.2017 ja kokoontui vuoden 2017 aikana 9 kertaa ja käsitteli 151 asiaa.Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1.1.2017 - 31.5.2017 oli Olavi Vuori (KESK), I varapuheenjohtajaHannu Ollikainen (SDP) ja II varapuheenjohtaja Arja Koskenlahti (KESK).

12.6.2017 valitun kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Kari Nuopponen (KESK), I varapuheenjohtajaGunnar Kotamäki (SDP) ja II varapuheenjohtaja Taina Girsen-Varis (KESK).

Kaupunginhallituksen esittelijä on kaupunginjohtaja Timo Rusanen. Kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä.

Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava:

YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS1.2.3.

Kansantalouden kehitys vuonna 2017

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,7 prosenttia vuonna 2017.Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 224 miljardia euroa. Kansantalou-den tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 3,4 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus, neljännesvuositilinpäätös


Sivu9

Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointiensekä viennin lisääntyminen. Investoinnit olivat 6,3 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Yksityisen kulu-tuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia, julkinen kulutus lisääntyi 1,3 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 7,8prosenttia ja tuonnin volyymi 3,5 prosenttia.

Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 1,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut elijulkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- jasosiaalipalvelut.

Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 0,3 prosenttia. Muun muassatyöeläkkeelle siirtyvien lukumäärä oli hiukan pienempi kuin edellisenä vuonna.

Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 0,8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6prosenttia. Investoinnit, lähinnä asuntoihin, lisääntyivät 8,9 prosenttia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2017, Tilastokeskus 16.3.2017

Julkisyhteisöjen ja kuntatalouden kehitys

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä 0,9 miljardiaedellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot pienenivät edellisen vuoden vas-taavasta neljänneksestä 0,4 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen ali-jäämä (nettoluotonotto) pieneni 1,3 miljardilla eurolla. Vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä julkisyhtei-söjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,9 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä on pienentynyt tren-dinomaisesti vuodesta 2015 lähtien.

Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 4 neljännes 2017. Tilastokeskus

Vuoden 2017 tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntatalous vahvistui vuonna 2017. Toimintakulut ja –tuototlaskivat noin prosentin. Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) oli heikko, mutta odotusten mukainen. Vuo-sikate parani koko maan tasolla 0,5 mrd. euroa, mutta kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset erot edelleen suu-ria. Tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan negatiivinen 60 kunnassa ja 53 kuntayhtymässä.

Kuntasektorin lainakanta kasvoi noin prosentin. Tästä peruskuntien lainakanta pieneni 0,6 prosenttia.

Perustoimeentulotuen hallinnon ja maksatuksen siirto Kelaan vähensi kuntien toimintakuluja noin 660 milj.euroa. Valtiovarainministeriön mukaan kiky-sopimus supisti kuntasektorin toimintakuluja vuonna 2017 kaik-kiaan 447 milj. euroa. Toimintakuluja alensi myös kuntien jatkamat sopeutustoimet. Toimintakuluja kuitenkinkasvatti mm. ikärakenteen tuomat paineet, korkealla tasolla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys sekä maakun-tauudistuksen valmistelu.

Toimintatuottoja alensi perustoimeentulotuen siirto Kelaan n. 330 milj. euroa. Yhteenlasketut verotulot kas-voivat 2,0 %, eli 450 milj. euroa. Valtionosuudet laskivat yli 3 % eli lähes 300 milj. euroa.


Sivu 10

Seuraavassa on kuvattu Manner-Suomen kuntien talouden kehitystä vuosina 2010-2017.

1)= %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista = Investointimenot – Maa- ja vesialueiden hankinta – Osakkeiden ja osuuksien hankinta -Rahoitusosuudet investointeihin.2)= Vuosi 2010 sisältää HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. €. Vuosi 2014 sisältää liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuviasatunnaisia tuloja noin 1,7 mrd.

Kuntien toimintakatetta ja verorahoitusta/asukas kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa kuvaa seu-raava grafiikka (asukasluku 31.12.2016)

Lähde: Kuntaliitto 7.2.2018, Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot sekä talousarviot jataloussuunnitelmat vuosille 2018-2019.

5 649

5 418

5 561

5 529

5 744

6 164

6 594

6 820

5 146

4 767

5 220

5 105

5 328

5 712

6 165

6 362

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

Manner-Suomi

100 000 -

50 001- 100 000

20 001 - 50 000

10 001 - 20 000

5 001 - 10 000

2 001 - 5 000

-2 000

Toimintakate 1) Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet)


Sivu11

OLENNAISET MUUTOKSET KAUPUNGIN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA1.2.4.

Toiminnan strategiset tavoitteet

Vuoden 2016 talousarvion tavoitteet perustuivat kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 vahvistamaan kau-punkistrategiaan:

SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ – YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMI-SEN SEUTUKESKUS

Strategiaan sisältyvässä valtuuston tavoitekortissa on vahvistettu näkökulmat ja strategiset linjaukset janäiden pohjalta ne konkreettiset valtuustotason tavoitteet, joilla strategian visiota tullaan toteuttamaan.

ARVOT

• Avoimuus• Aloitteellisuus• Oikeudenmukaisuus• Luottamus• Rehellisyys

TOIMINTA-AJATUS

• Kaupungilla on toimivatydinpalvelut, jotka tukevatkaupunkilaistenomatoimisuutta jayhteisvastuullisuutta

• Kaupunki huolehtiiympäristöstä jayhdyskuntarakenteesta jaluo edellytyksiäelinkeinoelämänkehittymiselle

• Kaupunki sitoutuumyönteisen kuntakuvan jayhteishengen luomiseensekä edistää seudullistayhteistyötä.

VISIO

• Saarijärvi onvetovoimainen, terveenelämän kasvuympäristö -yrittämisen, osaamisen jakulttuurin seutukeskus


Sivu 12

NÄKÖKULMAT

STRATEGIALINJAUKSET

PROSESSIT JA RAKEN-TEET

VAIKUTTAVUUS TALOUS HENKILÖSTÖN UU-DISTUMINEN JATYÖKYKY

TOIMIVATYDIN-PALVELUT

Prosessit ovat yksinkertaisia.

Kehittäminen lisää yhteis-työkykyä ja tuottavuutta.

Palveluihin tyytyväi-nen kuntalainen.

Palvelut sovitetaan te-hokkaasti ja kustannus-tietoisesti käytettävissäoleviin voimavaroihin.

Henkilöstön osaami-seen, työhyvinvointiinja motivointiin panoste-taan.

YRITYSTEN,TYÖLLISYYDENJA OSAAMISENKEHITTÄMINEN

Palvelut ja kannustava ilma-piiri luovat edellytyksiä yrittä-jyydelle, työllisyydelle ja kou-lutukselle. Päätöksissähuomioidaan yritys- ja työlli-syysvaikutukset.

Yritysten ja työpaik-kojen määrä.

Yritystoiminnan, työllis-tämisen ja yritystenosaamisen kehittämiseenkohdennetaan voimava-roja.

Tuetaan yritystenosaavan henkilöstön jakoulutuksen saatavuut-ta.

KAUPUNGINVETO -VOIMAISUUS

Kaikessa toiminnassa vah-vistetaan positiivista kau-punkikuvaa kannustamallakuntalaisia luovuuteen jainnovatiivisuuteen sekä huo-lehtimalla asumista ja yrittä-mistä palvelevasta yhdys-kuntarakenteesta ja maan-käytöstä.

Puhdas ja viihtyisäympäristö.

Monipuoliset asumi-sen, työnteon ja yrit-tämisen sekä vapaa-ajan ja kulttuurinmahdollisuudet.

Myönteinen kaupun-kikuva.

Taloudellisten resurssienjaossa asetetaan etusijal-le yhteisesti sovitut stra-tegiset ja vetovoimaalisäävät tekijät.

Palveluasenne on hy-vä.

Tehtyihin päätöksiinsitoudutaan yhteisestija yksimielisesti.

KESTÄVÄ TA-LOUS

Palveluverkko ja toimialojenyhteistyö ovat tehokkaita.

Toimialat ovat kustannustie-toisia ja ymmärtävät toimin-nan taloudelliset vaikutukset.

Kuntalaisia tyydyttä-vät peruspalvelut jatoimintaympäristö.

Kuntataloudessa sitoudu-taan ylijäämäisen tulok-sen saavuttamiseen.

Työssä kannustetaanaloitteellisuutta ja luo-vuutta.

Henkilöstön toiminta jaresurssit määritelläänjoustavasti.

ASUKKAIDENOMAEHTOI-SUUDEN, HY-VINVOINNIN JATERVEYDENEDISTÄMINEN

Palvelutuotanto kannustaakuntalaisia omaehtoisuuteenja ennaltaehkäisyyn.

Toimitilat ovat terveet, turval-liset ja tarkoituksenmukaiset.

Hyvinvoiva ja itses-tään huolehtiva saari-järveläinen

Harkinnanvaraiset avus-tukset kohdistetaanomaehtoiseen terveydenja hyvinvoinnin vaalimi-seen sekä yksilöidenomaa vastuuta tukevaantoimintaan.

Työhyvinvointiin ja tar-koituksenmukaiseentyönjakoon panoste-taan.

Johtamiskulttuuri onkannustavaa ja innos-tavaa.

Työntekijöitä tuetaanhuolehtimaan itses-tään.


Sivu13

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

VäestöKaupungin väestö väheni edelleen vuoden 2017 aikana. Lasku kuitenkin loiventui edellisistä vuosista, jasuhteessa Keski-Suomen kuntien lukuihin vähentyminen oli kolmanneksi pienintä (-1 %). Maakunnassa aino-astaan Jyväskylässä, Muuramessa, Uuraisilla ja Laukaassa muutos oli positiivinen. Kokonaisuutena kuitenkin2010-luvun kehitys on ollut voimakkaasti laskeva, mikä heijastaa sekä valtakunnan että maakunnan ns.megatrendejä.

1057810377

10265 10164 100879912

9692 9589

7000

7500

8000

8500

9000

9500

10000

10500

11000

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

0-9

10-14

15-19

20-39

40-64

65-75

75-

yht

Lähde:tilastokeskus, PX-Web-tietokanta


Sivu 14

TyöllisyystilanneVuosi 2016 oli neljän perättäisen työttömyyden kasvuvuoden jälkeen ensimmäinen vuosi, jolloin työttömyyskoko maassa väheni. Suunta jatkui edelleen v. 2017. Alimmillaan työttömyys oli lokakuussa 2017, 14,3 %.

Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2017 3,1 % korkeampi kuin koko Keski-Suomessa. Koko maankeskimääräinen työttömyysaste oli 11,5 %.

Yrityselämä

Saarijärvellä perustettiin uusia yrityksiä vuonna 2017 yhteensä 51 kpl. 40 toimivaa yritystä lakkautti toi-mintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 11 yritystä. SSYP Kehitys Oy:llä oli vuoden aikana 540 yri-tysneuvontatapaamista ja lähes yhtä suuri määrä muita kontakteja, puhelinneuvontaa ja sidosryhmäta-paamisia yms.

EK:n suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne Keski-Suomessa arvioitiin joalkusyksystä 2017 selvästi tavanomaista paremmaksi. Tuotanto lisääntyi edelleen loka-joulukuun aikana.Tuotantomäärien ennakoidaan kasvavan myös kevään lähestyessä. Työvoimaa lisättiin heinä- syyskuussa.Henkilöstön määrä kasvoi yhä hieman vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä ja työvoimaa suunnitellaanlisättävän myös 2018. Rekrytointiongelmat ja ammattitaitoisen työvoiman puute nousi esiin.

Palveluyritysten osalta suhdannetilannearviot heikkenivät kesän 2017 lopulla ja alkusyksystä. Myyntimää-rät lisääntyivät vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä ja myynnin odotetaan kasvavan myös loppu-talven aikana. Työvoiman määrä supistui aavistuksen verran vuoden 2017 viimeisinä kuukausina.Lähde EK:n suhdannebarometrit 2017 ja 2018, Keski-Suomi

Suomen yrittäjien PK- yritysbarometrin mukaan (2/2017) ”voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kas-vavien” yritysten osuus kaikista barometrin kyselyyn vastanneista Pohjoisen Keski-Suomen PK-yrityksistä oli35 % (koko maassa 47 %). Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisia kehitysnäkymiä koskevassa julkaisussa2/2017 elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja työttömyystilanne todettiin merkittävästi paremmaksikuin vuosi aiemmin.

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUDEN KEHITYS

Tilinpäätös on nyt positiivinen ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen. Jäljempänä oleva taulukko kuvaatalouden tunnuslukujen muutosta vuodesta 2009 alkaen, jolloin Saarijärvi ja Pylkönmäki olivat yhdistyneet.Ensimmäisinä vuosina 2009, 2010 ja 2011 kaupunki sai yhteensä 3,6 milj. euroa yhdistymisavustusta.

0

5

10

15

20

25

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017Sarja1 14,1 13,8 12,9 12,2 12,4 15,4 14,3 14 14,6 16,7 18,5 20,4 19,6 16,8

TYÖTTÖMYYSASTE % (ka) VUOSITTAIN2002-2017

LÄHDE: Keski-Suomen ELY-keskus, työllisyyskatsaus


Sivu15

Kumulatiivinen ylijäämä on tilikauden jälkeen 4,521 milj. euroa. 2013 alkaneen valtuustokauden alussatavoitteeksi asetettu talouden tasapainottaminen toteutui nyt. Talouden tasapaino kyettiin saavuttamaan,vaikka tulosta edelleen rasittavat varsinkin koulujen sisäilmaongelmien takia toteutetut puhdistus- ja väistö-tilaratkaisut, jotka lisäsivät toimintakuluja myös tällä tilikaudella.

Vastuuryhmien ja hallintokuntien käyttötalousmäärärahat tilikaudelle 2017 myönnettiin nettomääräisestisitovina. Käyttötalouden toteumat hallintokunnittain sekä tapahtuneet ylitykset perusteluineen on esitettykappaleissa 2.2.1 ja 2.2.6.

Toimintatulot ylittyivät suhteessa talousarvioon 49 t€. Toimintamenot alittuvat 412 t€. Merkittävin tulokseenvaikuttanut ero suhteessa budjetoituun syntyi kuitenkin omarahoitusosuuksien SOTE-palveluissa, joissa toimin-takatteen ylitys oli suhteessa marraskuussa 2017 korjattuun talousarvioon vielä 393 t€. Kaupungin omatvastuuryhmät pystyivät sivistyspalveluita lukuun ottamatta alittamaan toimintakatteensa.

Kaupungin lainakanta väheni tilikaudella 10,417 milj. euroa verrattuna vuoteen 2016. Lainamäärä on1758 €/asukas eli merkittävästi pienempi kuin keskimäärin Manner-Suomen kunnissa. Kun tähän Saarijär-vellä – toisin kuin suurimmassa osassa kuntia - sisältyy vielä koko asuntolainakanta, kunnan velkaantumisas-te on selkeästi keskimääräistä alhaisempi.

2009* 2010* 2011* 2012 2013 2014 2015 2016 2017Toimintatulot (s+u) 17 130 16 737 14 059 13 578 15 708 16 014 15 966 14 924 14 406Toimintamenot (s+u) -65 438 -65 003 -64 795 -67 652 -71 068 -71 772 -72 896 -71 601 -70 439Toimintakate -48 308 -48 265 -50 737 -54 074 -55 360 -55 758 -56 930 -56 677 -56 033Vero% 19,75 19,75 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50Verotulot 26 514 26 770 27 140 27 039 29 133 29 520 31 103 29 950 30 469Valtionosuudet 25 361 27 162 27 500 29 157 30 069 30 495 29 924 30 824 30 579Vuosikate 2 687 5 078 3 059 1 406 3 273 3 756 3 876 3 819 4 761Poistot ja arvonalentumiset -2 833 -2 791 -2 900 -2 971 -4 860 -4 331 -4 306 -4 557 -4 029Investointien rahavirta -3 914 -2 583 -5 818 -2 189 -2 345 -3 021 -2 084 -2 046 -2 059Yli/Alijäämä -62 2 286 159 -2 102 -1 583 -574 -400 -633 790Kumulatiivinen yli/alijäämä 6 889 9 175 9 333 7 710 6 461 5 887 4 365 3 731 4 521


Sivu 16

Investointimenoista toteutui 76,5%. Erityisiä huomattavia poikkeamia ei toteutumissa ollut, vaan investoinnittoteutuivat kautta linjan ennakoitua pienemmillä kustannuksilla. Investointibudjettia muutettiin loppuvuonna,kun koulupäätöksen myötä luovuttiin Herajärven ja Keskuskoulun korjausinvestoinneista.

Kiinteistöjen ja huoneistojen myyntitulot olivat koko vuonna yhteensä 7,393 milj. euroa. Koulukeskuksenrakennusten ja Peltoahon palvelukodin lisäksi myytyä saatiin useita asunto-osakkeita, kolme rivitalokiinteis-töä sekä Pylkönmäen kunnantalo.

Pylkönmäelle valmistui vuodenvaihteessa uusi koulurakennus, joka otettiin käyttöön vuoden 2018 alusta.Hanke toteutettiin siirtokelpoisena elementtiratkaisuna leasingrahoituksella. Leasingsopimuksen kokonais-hankintahinta on 0,986 milj. euroa.

Toimintakate parani vuodesta 2016 645 t€ eli 1,14 %. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan koko maas-sa toimintakate parani 0,9 %.

Koko konsernin ylijäämäksi muodostui 448 t€. Konsernin taseessa kertynyttä ylijäämää on 12,008 M€ eli1 239 €/asukas. Konsernin lainamäärä on 49,209 M€ (46,353 M€.

Vuoden 2017 kirjanpidon tulokseen vaikuttaneet suurimmat yksittäiset meno-/ ja tuloerät:

Keväällä 2016 tehty kilpailukykysopimus vähensi henkilöstömenoja sekä kaupungin että sotekuntayhtymäSaarikan taloudessa. Vaikutukset olivat kaupungin omissa henkilöstömenoissa 430t€ euroa ja Saarikanosalta 280t€ euroa. Tilinpäätöksessä puretaan palvelustrategiarahasto 57.769,20 €, jolloin tilikaudenylijäämäksi tulee 790.015,76 €.

Koulukeskuksen rakentamishankkeeseen leasingrahoitukseen liittyen kaupunki myi lokakuussa 2017 koulu-keskuksen rakennukset valtuuston päätöksen mukaisesti niiden tasearvolla, 5,9 milj. euroa, KuntarahoitusOy:lle. Joulukuussa 2017 tehtiin Peltoahon palvelukotia koskeva kauppa kaupungin ja Attendo Oy:n välilläsamoin tasearvolla, 1,2 milj. euroa. Koulukeskuksen rakennusten ja Peltoahon kaupan osalta myyntivoitto eisyntynyt, koska kauppa tehtiin tasearvoilla. Kohteet poistuivat kuitenkin poistopohjasta, mikä keväällä2017 tehtyjen rivitalokauppojen ohella vaikutti poistopohjan pienenemiseen ja näin poistojen vähenemi-seen. Tehdyt kaupat ja vuoden 2017 lainojen maksut sekä talouden muutenkin suotuisa kehitys tilikaudenaikana kevensivät merkittävästi kaupungin tasetta, paransivat omavaraisuusastetta ja pienensivät suhteel-lista velkaantuneisuutta.

ARVIO YLEISESTÄ JA KAUPUNGIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Vuoden 2017 tilinpäätös ei aiheuta muutostarpeita vuoden 2018 talousarvioon. Vero- ja valtionosuustulotarvioitiin talousarvioon kuntaliiton verotuloennusteen sekä valtionosuuden ennakkolaskelman pohjalta. Kou-luhankkeeseen liittyvän sales and leaseback –rahoituksen vaikutus on huomioitu vuoden 2018 talousarvios-sa sekä taloussuunnitelmassa 2019-2020.

Yleinen talouskehitys

Suomen Pankin talousennusteen Suomen talouskasvu on edelleen laaja-alaista, vienti vauhdittaa kasvua jasamalla kotimainen kysyntä jatkuu voimakkaana. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kas-vaa 2,5 % vuonna 2018. Vuosina 2019–2020 talouskasvu jatkuu noin 1,5 prosentin vauhtia. Inflaatio kiih-tyy, mutta jää koko ennustejaksolla eli vuosina 2017–2020 Suomessa hitaammaksi kuin muualla euroalu-eella. (Lähde Euro ja Talous, 18.12.2017).

VM:n taloudellisessa katsauksessa 42a/2017 todetaan, että julkisyhteisöjen alijäämä on pienentynyt vuo-sikymmenen puolivälistä lähtien. Ensin alijäämää kohensivat pääasiallisesti sopeutustoimet ja myöhemminmyös talouskasvun käynnistyminen. Kehitys jatkuu samankaltaisena lähivuodet, mutta alijäämän supistumi-nen on hyvin verkkaista. Julkinen talous on edelleen vuosikymmenen loppupuolella alijäämäinen.


Sivu17

Suotuisa suhdannetilanne ei yksistään poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Väestön ikäraken-teen muutos ja suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle on alkanut 2010-luvulla kasvattaa erityisesti elä-kemenoja. Eläkemenojen kasvu supistaa työeläkelaitosten ylijäämää. Ensi vuosikymmenellä suurin menojenkasvupaine kohdistuu hoito- ja hoivamenoihin.

Kaupungin ja kaupunkikonsernin talouden kehitys

Kaupungin ja kaupunkikonsernin ja talouden kehitys v. 2017 oli suotuisa ja talouden tasapainoon päästiinlopulta. Tasapainon ja ylijäämäisen talouden säilyttäminen on edelleenkin kunnan toimintojen, edessä ole-vien historiallisen suurten rakennushankkeiden ja kunnan itsemäärämisoikeuden turvaamiseksi välttämätön-tä. Tulevien vuosien talouden merkittävin haaste on uuden koulukeskuksen rakentaminen. Keskeinen edessäoleva muutos on vuonna 2020 sote- ja maakuntauudistuksen voimaan tulo.

Kouluverkkoratkaisu ja siihen liittyvä rahoitusratkaisu luovat kaupungin talouteen ennustettavuutta. Inves-toinnin laajuus ja kustannukset ja sen vaatimat sivistystoimen säästöt edellyttävät kuitenkin erittäin hallittuaja kurinalaista taloudenpitoa tulevinakin vuosina. Toistaiseksi kunnan säästöpaineet eivät ole johtaneet pal-veluiden karsimiseen, vaan kuntapalvelut ovat pysyneet varsin laajoina ja hyvätasoisina. Jo edellisellävuosikymmenellä aloitettujen säästöohjelmien aikana toimintaa on tehostettu niin, että aiemman kaltaisiasäästökohteita ei ole enää ainakaan merkittävässä määrin osoitettavissa. Mikäli talouden tasapainossapysyminen yhä vaatii kustannusten vähentämistä, joudutaan arvioimaan kaikkia kuntapalveluita, niidenlakisääteisyyttä, välttämättömyyttä sekä yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia.

Saarijärven työttömyysaste laski edelleen jonkin verran vuodesta 2016. Kaupunki on kuitenkin yhä pysynytyhtenä Keski-Suomen pahimmista työttömyysalueista, ja jo 2007-08 laskusuhdanteen alkaessa syntynytusean prosenttiyksikön ero maakunnan työttömyyslukuihin ei ole kaventunut. Valtion järjestämät työllisyys-palvelut ovat kadonneet paikkakunnalta ja ovat saatavilla lähinnä etäpalveluina. Kaupunki voi jossainmäärin oman työllistämisyksikkönsä toimin vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuviin välit-tömiin kustannuksiin. Vaikuttavin ja keskeisin keino verotulojen turvaamiseksi ja väestön vähenemisen hidas-tamiseksi on kuitenkin pysyväisluontoisten työpaikkojen lisääntyminen. Tähän kaupungin mahdollisia vaikut-tamiskeinoja ovat alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja toimenpiteet alueelle suuntautuvi-en investointien lisäämiseksi.

Valtakunnallisena megatrendinä oli v. 2017 syntyvyyden historiallinen alhaisuus ja väestön keskittyminen jamuutto edelleenkin suuriin kaupunkeihin. Väestön väheneminen aiheuttaa laskupainetta verotuloihin, vaikka-kin välitöntä tilastollista korrelaatiota verotulokehityksen ja väestökehityksen välillä ei voida osoittaa aina-kaan lyhyen aikavälin tarkastelulla. Väestö- ja ikärakenteen muutoksessa on kuitenkin kyse valtakunnalli-sesta kehityssuunnasta eikä paikallisesta poikkeamasta.

Kaikkia sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämiä lakeja ei toistaiseksi ole säädetty. Nykyisellä tiedolla jalakiesitysten pohjalta laadittujen painelaskelmien mukaan vero- ja valtionosuusrahoituksen siirtyminen mer-


Sivu 18

kittäviltä osin maakunnan rahoitukseen ei tulle olennaisesti muuttamaan kunnan rahoituspohjaa suhteessasille jääviin lakisääteisiin palveluihin. Kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen ja sen mukanaan tuomapalvelutarpeen kasvu, kustannusten siirtyminen maakunnalle tuo kuntatalouden suunnitteluun lisää ennakoi-tavuutta.

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ1.2.5.

31.12.2017 kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli 339 henkilöä. Vähennys vuoteen 2016 oli - 8 hen-kilöä. Palvelussuhteessa olevien henkilötyövuodet olivat yhteensä 415,68 (430,78) henkilötyövuotta. Luvus-sa eivät ole mukana kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Henkilöstömäärän kehityksestä ja tilas-ta kerrotaan tarkemmin henkilöstökertomuksessa.

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ1.2.6.MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA

Kappaleessa 1.2.4 on arvioitu niitä yleisiä talouden tekijöitä, jotka tuottavat epävarmuutta myös kuntata-louteen ja aiheuttavat kuntatasolla talouden epävarmuutta.

Aiemmissa tilinpäätöksissä talouden riskitekijänä on mainittu kaupungin omavelkainen takaus Vesiosuuskun-ta HKM:n lainoista. Takausvastuiden määrä oli 31.12.2017 824.552,58 €. euroa. Kaupunki myöntääosuuskunnalle vuosittain pääomalainaa enintään 75 t€ osuuskunnan velanmaksukyvyn turvaamiseksi. Osuus-kunta raportoi taloudellisesta tilanteestaan kaupungille, ja se on kaupungin maksaman pääomalainan tur-vin pystynyt huolehtimaan maksuistaan ja kyennyt tuottamaan palvelut toiminta-alueellaan.

Asumisoikeusyhdistys Omatoimelle myönntetyn omavelkaisen takauksen vastuut olivat 31.12.20172.250,716 €. Sammakkokangas Oy:lle myönnettyjä takausvastuita oli 31.12.2017 jäljellä 127.500 €,joista kaupungin vastuu oli 32,87 %. Kaupunginvaltuusto teki 25.9.2017 periaatepäätöksen enintään550 000 euron lainataukauksen myöntämisestä Saarijärven Urheilukeskus Oy:lle Saarijärven tekojäänkattamiseksi. Lopullinen velan ottaminen ja takaussitoumuksen antaminen on siirtynyt vuodelle 2018.

Kaupungin konsernin tytäryhtiöille myöntämien takausten määrä ilmenee konserniyhtiöiden tavoitekorteilta.

Kaupungin omistamista kiinteistöistä Peltoahon palvelukoti ja koulukeskus poistuivat kaupungin omistuksesta.Niissä todettuihin sisäilmaongelmiin liittyvät riskit ovat näin pääosin poistuneet, koulukeskuksen osalta riskikohdistuu nyt käytössä olevien väistötilojen riittävyyteen uuden koulukeskuksen suunnittelu- ja rakentamis-ajan. Kun sote- ja maakuntauudistus toteutunee vuoden 2020 alusta, kaupungin kiinteistöihin liittyvänä riski-nä on, missä määrin sote-palveluiden käytössä olevien tilojen vuokraus jatkuu kolmen vuoden siirtymäajanjälkeen. Tämän ratkaisee se, mitä sote-palveluita maakunta tulee paikkakunnalla järjestämään. Kaupungil-la on nyt tyhjillään terveyskeskuksen ns. Helmiinan tilat, joiden käyttöönotosta sote-liikelaitos Saarikka ontehnyt esityksen. Kaupungin 100-prosenttisesti omistaman Saarijärven Virastotalo Oy:n tiloista huomattavaosa on nyt vuokrattuna Saarikalle. Näiden tilojen mahdollinen tyhjentyminen tuo tilojen täyttöastetta koske-van riskin.

Vuonna 2017 kaupungin ja verkko-osuuskunta Kuuskaistan välillä oli verkko-osuuskunnan valituksen johdos-ta vireillä Vaasan hovioikeudessa Laajakaista kaikille –hankkeen operaattorisopimuksen purkamiseen liit-tynyt oikeudenkäyntiprosessi. Verkko-osuuskunta luopui valituksestaan ja hakeutui yrityssaneeraukseen.Yrityssaneerauksen maksuohjelmaa koskeva päätös sai lainvoiman v. 2017, ja kaupungille maksuohjelmas-ta tulevat maksuosuudet on vahvistettu ja huomioitu taloussuunnittelussa. Asian käsittely voidaan näin todetalopullisesti päättyneeksi.


Sivu19

1.3. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN

Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallituksen tulee huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnanjärjestämisestä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet3.3.2014. Uusi konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 4.12.2017.

Toimialat ja vastuuryhmät laativat vuosittain toimintasuunnitelman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnantoteuttamiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteuttamisesta raportoidaan kaupunginhallituksellesekä puolivuotisraportin yhteydessä että toimintakertomuksessa. Toimintamalli aloitettiin v. 2016, ja se onvakiintunut vastuuryhmien toimintaan vuoden 2017 aikana. Kuluneen vuoden aikana riskienhallinnan sisäl-töön ja tavoitteiden asettamiseen on osattu paneutua paremmin, ja näin sisäisen valvonnan prosessi on saa-tu paremmin tukemaan toimialojen ja vastuuryhmien työskentelyä ja taloudellisten ja toiminnallisten tavoit-teiden toteutumista.

Toimitetuissa riskienhallinnan raporteissa toimialojen keskeisimpänä riskeinä nousivat edelleenkin esiin hen-kilöstön määrästä ja työtehtävien keskittymisestä johtuvat henkilö-, osaamis- ja aikatauluriskit sekä talou-den hallinnan riskit.

Sisäisen valvonnan perusteisiin ei ole tällä hetkellä kirjattu korkojohdannaisriskien hallintaa koskevia yleisiäohjeita eikä kaupungilla ole tätä koskevaa riskienhallintapolitiikka. Sisäisen valvonnan ohjeistusta tuleepäivittää tältä osin. Kaupungilla ei ole korkojohdannaissitoumuksia. SSYP kiinteistöt on suojannut korkojoh-dannaisia koskevat sitoumuksensa koronvaihtosopimuksella.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi

Kaupunginvaltuusto vahvistaa valtuustokausittain strategian sekä siihen sisältyvän erillisen valtuuston tavoi-tekortin. Vuosittaisessa talousarviossa määritellään toimenpiteet strategian tavoitteiden toteuttamiseksi janiille konkreettiset tavoitearvot talousarviokaudelle. Toimialat ja ja vastuuryhmät asettavat talousarviossaomat toiminnalliset tavoitteensa, joiden tulee olla linjassa valtuuston strategian kanssa. Toiminnallisten ta-voitteiden toteuttamiseksi kullekin vastuuryhmälle myönnetään käyttötalouteen nettomääräinen määräraha.Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa kaupunginhallitus määrittelee budjettivastuulliset viranhaltijat jaasettaa euromääräiset rajat hankintojen toteuttamisen osalta.

Kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitel-mat, joissa määritellään vastuuryhmien ja vastuualueiden talousarvion käyttö. Tilinpäätökseen sisältyvähallintokuntakohtainen toimintakatteen toteuma osoittaa sen, ovatko vastuuryhmät pysyneet heille osoitettu-jen määrärahojen puitteissa.

Yksityiskohtaiset arviot tavoitteiden toteutumisesta ja tuloksellisuudesta käyvät ilmi tilinpäätökseen sisälty-vistä toimintakertomuksista ja tavoitekorteista. Lautakunnat ovat käsitelleet tilikauden 2017 vastuuryhmientoimintakertomukset ja arviot tavoitteiden toteumasta. Vastuuryhmien laatimat toimintakertomukset sisältä-vät sanallisen arvion ja selostuksen tilikauden 2017 keskeisistä toiminnoista, tavoitteiden toteutumisesta jasisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta. Tavoitekortteihin on kirjattu talousarviossa asetettujentavoitteiden toteumat. Valtuustotason toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustotasolla ja muuta tavoit-teet lautakuntatasolla. Vastuuryhmille myönnetty nettomääräraha on valtuustotasolla sitova vastuuryhmit-täin. Nettomäärärahan käyttöä on seurattu neljännesvuosittain laadituissa toteumaraporteissa.

Lautakunnat ja kaupunginhallitus käsittelevät myös tulossopimuksista ilmenevän vastuuryhmille ja vastuualu-eille myönnetyn nettomäärärahan käytön suoritteina sekä yhteissummana. Tätä seurataan paitsi tilinpää-töksessä, neljännesvuosiraporteissa.

Kaupunginjohtaja vastaa koko kaupungin organisaatiossa asetettujen strategisten päämäärien sekä talo-usarviossa ja tavoitekorteissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimi-alajohtajat ja vastuualueen esimiehet vastaavat toimialallaan siitä, että toiminta on taloudellista ja tulok-


Sivu 20

sellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisoh-jeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan.

Kokonaisuutena tavoitekortit ja tulossopimukset on laadittu ja arviointi tehty ohjeiden mukaisesti.

Talouden hoidossa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeita.Toimielinten sisäiset tarkastajat toteuttavat ohjeistuksen mukaiset tarkastukset vuosittain. Laskujen hyväksy-jien määräämisessä tilikausittain kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ns. vaarallisia työyhdistelmiä eisynny.

Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin v. 2014. Kilpailutuksen voitti Pohjola Vakuutus Oy. Vakuutusyhtiönkanssa käydään vuosittain läpi vakuutuskohteet ja päivitetään vakuutukset omaisuudessa tapahtuneidenmuutosten mukaan. Koska omaisuuden hallinnointi on osin toimialoilla ja vastuuryhmissä, tiedonkulku muutok-sista on varmistettava.

Säännösten ja määräysten noudattaminen

Sisäisen valvonnan suunnitelmassa toimiala ja sen alaiset vastuuryhmät ja –alueet arvioivat ja suunnittelevattoimintatapojaan niin, että päätöksenteossa ja hallinnossa aina noudatetaan lakia sekä hyvän hallinnonperiaatteita. Raporttien sekä hallinnosta kertyvän päätös- ja asiakirja-aineiston perusteella on todettavis-sa, että näin on tapahtunut. Talouden hallinnassa noudatettiin kunta- ja kirjanpitolain sekä kirjanpitolauta-kunnan kuntajaoston ohjeita ja määräyksiä. Hankintatoimessa noudatettiin hankintalakia sekä kaupunginpienhankintaohjeiden määräyksiä. Henkilöstöä koulutettiin keväällä 2017 hankintalain muutoksista, minkälisäksi kaupungin pienhankintaohjeet päivitettiin.

Joulukuussa 2016 vahvistettu uusi hallintosääntö tuli voimaan 1.6.2017. Hallintosäännön päivitys perustui v.2015 voimaan tulleeseen uuteen kuntalakiin ja päivitys tehtiin kuntaliiton antaman mallihallintosäännönpohjalta kaupungin omaa hallintorakennetta vastaamaan.

Vuonna 2017 tehtiin yksi valitus kaupunginhallituksen päätöksestä ja yksi valitus kaupunginvaltuuston pää-töksestä. Kaupunginhallituksen päätöksestä tehty valitus hylättiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätök-sellä 20.4.2017. Valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätök-sensä 16.1.2018. Valitus hylättiin. Muita valituksia ei kaupunginvaltuuston tai –hallituksen päätöksistä teh-ty.

Sopimushallinta

Kaupunginhallituksen alaisuudessa olevat sopimukset kirjataan kaupungin sähköiseen asianhallintajärjestel-mään (Dynasty). Asuntotoimen ja teknisten tukipalveluiden vuokrasopimusten kirjaaminen ja seuranta ontoteutettu osittain kiinteistönhoidon Koki-järjestelmällä. Tämän lisäksi hallintokunnilla on yksittäisiä omantoimialansa manuaalisesti ylläpidettäviä sopimustietokantoja. Sopimushallinnan yhtenäistäminen on ollutkehittämiskohteena. Hanke liittyy sähköisen arkistoinnin kokonaisuuteen. Tilikaudella kilpailutettiin kiinteistö-tietojärjestelmän hankinta ja tehtiin sitä koskeva hankintapäätös. Sen avulla koko kiinteistömassan sopimus-hallinta saadaan yhtenäisen ja toimivan järjestelmän piiriin.

Sisäisen tarkastuksen järjestäminen

Hallintokunnat nimeävät omat tarkastajat suorittamaan rahavarojen, asiakirjojen ja varastojen tarkastusta.Lautakunnat ovat saaneet tiedokseen tarkastuskertomukset.


Sivu21

1.4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN1.4.1.

SAARIJÄRVEN KAUPUNKITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT(ulkoinen)

2017 20161000 euro 1000 euro

Toimintatuotot 11 199 11 457Toimintakulut -67 231 -68 135Toimintakate -56 033 -56 677Verotulot 30 469 29 950Valtionosuudet 30 579 30 824Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 42 43Muut rahoitustuotot 19 23Korkokulut -253 -342Muut rahoituskulut -63 -1

Vuosikate 4 761 3 819Poistot ja arvonalentumiset -4 029 -4 557Tilikauden tulos 732 -738Tilinpäätössiirrot 58 105Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 790 -633

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,7 16,8

Vuosikate/Poistot, % 118 84

Vuosikate, €/asukas 497 394

Asukasmäärä 9 589 9 692


Sivu 22

TOIMINNAN RAHOITUS1.4.2.

SAARIJÄRVEN KAUPUNKIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2017 20161000 euro 1000 euro

Toiminnan rahavirtaVuosikate 4 761 3 819Tulorahoituksen korjauserät -279 -93

Investointien rahavirtaInvestointimenot -2 059 -2 320Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 35Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 605 240

Toiminnan ja investointien rahavirta 10 028 1 681

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys -140 -182Antolainasaamisten vähennys 12 17

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen l isäys 0 2 000Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 917 -4 519Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 500 1 450

Oman pääoman muutokset 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset 796 -733Rahoituksen rahavirta -9 749 -1 967

Rahavarojen muutos 279 -286

Rahavarat 31.12., 1000 e 414 135Rahavarat 1.1., 1000 e 135 421

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v., € 14 294 3 232Investointien tulorahoitus, % 231,2 167,1Lainanhoitokate 0,55 0,86Kassan riittävyys, pv 1,9 0,7Asukasmäärä 9 589 9 692


Sivu23

1.5. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET

SAARIJÄRVEN KAUPUNKITASE JA TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2017 2016 VASTATTAVAA 2017 20161000 euro 1000 euro 1000 euro 1000 euro

A PYSYVÄT VASTAAVAT 52 979 62 146 A OMA PÄÄOMA 34 557 33 824

I Aineettomat hyödykkeet 642 774 I Peruspääoma 29 481 29 481

Muut pitkävaikutteiset menot 642 774 III Muut omat rahastot 554 612

IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) 3 731 4 364

II Aineelliset hyödykkeet 41 082 50 071 V Tilikauden ylijäämä(alijäämä) 790 -633

Maa- ja vesialueet 8 039 7 983

Rakennukset 26 441 34 982 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 270 271 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 061 6 318 Lahjoitusrahastojen pääomat 13 14

Koneet ja kalusto 538 453 Muut toimeksiantojen pääomat 257 258

Ennakkomaksut ja kesken- 4 335

eräiset hankkeet E VIERAS PÄÄOMA 21 883 32 089III Sijoitukset 11 255 11 302 I Pitkäaikainen 11 389 18 637

Osakkeet ja osuudet 7 453 7 629 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 518 14 200

Muut lainasaamiset 3 802 3 674 Lainat julkisyhteisöiltä 1 871 4 437

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 10 12 II Lyhytaikainen 10 495 13 453

Lahjoitusrahastojen varat 10 12 JVK-lainat euromääräiset 2 600 4 100

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 306 3 673

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 721 4 026 Lainat julkisyhteisöiltä 570 872II Saamiset 3 307 3 892 Saadut ennakot 304 456

Pitkäaikaiset saamiset 1 590 1 625 Ostovelat 2 173 1 773

Lainasaamiset 1 590 1 625 Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 327 381

Lyhytaikaiset saamiset 1 717 2 267 Siirtovelat 2 214 2 199 Myyntisaamiset 588 759 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 56 710 66 185

Lainasaamiset 495 884

Muut saamiset 193 311 TASEEN TUNNUSLUVUT: Siirtosaamiset 440 313 Omavaraisuusaste % 61,6 51,7

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 29,9 43,8III Rahoitusarvopaperit 0 0 Ed. ilman as.lainoja ja vuokratuloja 27,4 37,7IV Rahat ja pankkisaamiset 414 135 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 4 521 3 731VASTAAVAA YHTEENSÄ 56 710 66 185 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 472 385

Lainakanta 31.12., 1000. € 16 858 27 275Lainakanta ilman asuntolainoja 14 192 21 631Lainakanta 31.12., €/asukas 1 758 2 814Lainakanta €/asukas ilman as.lain 1 480 2 232Lainasaamiset, 1000 € 3 802 3 674Asukasmäärä 9 589 9 692Velat ja vastuut % käyttötuloista 42,23


Sivu 24

1.6. KOKONAISTULOT JA –MENOT

KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT (ulkoiset)31.12.2017

TULOT 1000 € % MENOT 1000 € %Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 11 199 14,07 Toimintakulut 67 231 83,94Verotulot 30 469 38,29 Korkokulut 253 0,32Valtionosuudet 30 579 38,43 Muut rahoituskulut 63 0,08Korkotuotot 42 0,05 Satunnaiset kulut 0 0,00Muut rahoitustuotot 19 0,02 Tulorahoituksen korjauserätSatunnaiset tuotot 0 0,00 *pakollisten varausten muutos 0 0,00Tulorahoituksen korjauserät *käyttöomaisuuden luovutustappiot -67 -0,08*Käyttöomaisuuden luovutusvoitot -346 -0,44 67 479 84,25

71 962 90,43Investoinnit

Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 0,00 InvestoinnitKäyttöomaisuuden myyntitulot 7 605 9,56 Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 059 2,57

7 605 9,56 2 059 2,57Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset 12 0,02 Antolainasaamisten lisäykset 140 0,17Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 8 917 11,13Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1 500 1,87Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0,00

12 0,02 10 557 13,18

Kokonaistulot yhteensä 79 579 100,00 Kokonaismenot yhteensä 80 096 100,00


Sivu25

1.7. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ1.7.1.

KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄ-1.7.2.MINEN

Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto päättää mm. kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta jaomistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteet asetetaan valtuus-tokausittain strategian hyväksymisen yhteydessä sekä vuosittain vahvistettaessa talousarvio seuraavallevuodelle. 12.12.2016 hyväksytyn ja 1.6.2017 voimaan tulleen hallintosäännön 2 §:n mukaan kaupungin-hallitus vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja organisoi konsernijohtamisen ja konsernivalvonnan,määrää konsernijohtoon kuuluvien viranhaltijoiden tytäryhteisö- ja osakkuusyhteisökohtaisesta työnjaosta,arvioi vuosittain omistajaohjauksen tuloksellisuutta kuntakonsernin kokonaisedun toteutumisen, riskienhallin-nan ja menettelytapojen kannalta ja seuraa ja arvioi yhtiöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellisenaseman kehitystä. Kaupunginhallitus valitsee edustajat tytäryhteisöjen hallituksiin.

Saarijärven kaupungin kuntakonsernin ylin viranhaltija on kaupunginjohtaja. Konsernin talouden ohjauksestavastaa talous- ja hankintajohtaja ja henkilöstöpolitiikan ohjauksesta hallinto- ja henkilöstöjohtaja.

Kaupunginvaltuuston 3.3.2014 vahvistamat Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet sekä kau-punginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan toimintasuunnitelmamalli koskevat myös konserniyhtiöitä.Yhtiöille annetaan vuosittain ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista kaupunginhallituk-selle. Konserniohje päivitettiin ja hyväksyttiin valtuustossa 4.12.2017

Tytäryhtiöt raportoivat tilikauden aikana kaksi kertaa (30.6. ja 30.9 tilanne) talouden ja toiminnan tavoit-teiden toteutumisesta kaupunginvaltuustolle. Talouden ja toiminnan toteumien vuosiraportit on sisällytettytilinpäätökseen.

Kaupunginjohtaja on raportoinut konserniyhtiöiden asioista kaupunginhallitukselle. SSYP Kehitys Oy:n, SSYPKiinteistöt Oy:n, Saarijärven Kaukolämpö Oy:n sekä osakkuusyhtiö Saarijärven vesihuolto Oy:n toimitusjoh-tajat ovat olleet kaupunginhallituksen kuultavana. Kaupunginjohtaja on toiminut SSYP Kehitys Oy:n hallituk-sen asiantuntijajäsenenä ja SSYP Kehitys Oy:n toimitusjohtaja kaupungin johtoryhmän jäsenenä.

OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT JA TAVOITTEIDEN TO-1.7.3.TEUTUMINEN

Kiinteistö Oy Saarijärven Kotikonnut aloitti liiketoimintansa ja vuokrasi marraskuussa 2016 valmistuneenASPA-palvelutalon 1.1.2017 alkaen Perusturvaliikelaitos Saarikalle.

Yhdistelty(kpl)

Eiyhdistelty

(kpl)Tytäryhteisöt ja tyttärentytär Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhtiöt

Kuntayhtymät 4Osakuusyhteisöt 5Yhteensä 17 0


Sivu 26

Sammakkokangas Oy:n omistuspohja laajeni, jolloin Saarijärven kaupungin omistus yhtiöstä pienentyi29,83 %:sta 19,927 %:iin. Sammakkokangas Oy ei ole yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Kaupunginomistusosuus Saarijärven Kaukolämpö Oy.stä muuttui 100 %:ksi.

Konsernitilinpäätöksen laajuus on kerrottu kappaleessa 4.2.

ARVIO KONSERNIN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ1.7.4.

Yhtiöiden toiminta tulee jatkumaan vakiintuneelta pohjalta. Tavoitteet on yksilöity vuoden 2018 talousarvi-ossa. Useilla konserniyhtiöistä on vireillä investointisuunnitelmia. SSYP Kiinteistöt Oyn tilojen vuokrausasteon pysynyt korkeana. Ns. starttitilahanke etenee ennakkomarkkinointina ja vuoden 2018 suunnitelmana ontoteutuksen aloittaminen, mikäli kysyntä on siihen riittävä. Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalon korjaus-hankkeiden on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Keskeinen painopiste ja riski onkin ky-seisen yhtiön kohdalla se, että tilojen käyttöaste pysyy riittävän korkeana ja investointi pystytään maksa-maan vuokratuotoilla takaisin. Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalon peruskorjauksen hankesuunnitelmavalmistui, hankkeelle on myönnetty valtionavustus ja kaupungin periaatepäätös takauksesta on annettu.Hanke on etenemässä urakkalaskentavalmiuteen.

Konsernin kumulatiivinen ylijäämä kasvoi tilikaudella 2017. Konserniyhtiöiden keskeisenä tehtävänä onpaitsi peruspalveluiden tuottaminen, kaupungin elinvoiman lisääminen ja yritystoiminnan mahdollisuuksienlisääminen. Edellä mainitut hankkeet merkitsevät toteutuessaan huomattavaa lisäystä konsernin lainakan-taan. Kun tähän lisätään vielä kaupungin omat kouluinvestoinnit, konsernin vastuiden määrä tulee tulevinavuosina nousemaan huomattavasti. Lähtötilanne on kuitenkin vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen positiivi-nen ja luo pohjaa tulevien vuosien ponnistuksille.

Konsernin talouden kehitys 2009-20172009* 2010* 2011* 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Toimintatulot 89 446 93 031 53 126 53 326 52 472 52 534 51 452 51 249 51 615Toimintamenot -134 871 -139 291 105 030 -107 098 -106 988 -107 918 -107 898 -106 945 -107 475Toimintakate -45 327 -46 227 -51 818 -53 698 -54 398 -55 274 -56 410 -55 605 -55 850Vero% 19,75 19,75 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50Vuosikate 5 145 6 344 4 540 3 906 6 417 6 364 6 431 6 941 6 841Poistot ja arvonalentumiset -4 445 -4 618 -4 604 -4 993 -7 758 -6 428 -6 854 -6 929 -6 448Investointien rahavirta -8 491 -5 123 -7 338 -3 984 -4 632 -4 104 -6 033 -5 754 1 271Yli/Alijäämä 388 1 700 -286 -2 041 -1 683 -361 -543 23 448Kumulatiivinen yli/alijäämä 13 459 16 031 15 802 13 029 11 743 11 522 11 301 11 282 12 008


Sivu27

KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT1.7.5.

SAARIJÄRVEN KAUPUNKIKONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2017 20161000 euro 1000 euro

Toimintatuotot 51 615 51 249Toimintakulut -107 475 -106 945Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta 9 91Toimintakate -55 850 -55 605Verotulot 30 310 29 806Valtionosuudet 32 803 33 192Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 121 83Muut rahoitustuotot 42 69Korkokulut -519 -595Muut rahoituskulut -65 -9

Vuosikate 6 841 6 941Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -6 351 -6 648Arvonalentumiset -97 -281

Tilikauden tulos 393 12Tilipäätössiirrot 61 101Tilikauden verot 0 -71Laskennall iset verot -6 -12Vähemmistöosuudet 0 -8Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 448 23

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 48,0 47,9

Vuosikate/Poistot, % 108 104

Vuosikate, €/asukas 713 716

Asukasmäärä 9 589 9 692


Sivu 28

SAARIJÄRVEN KAUPUNKIKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2017 20161000 euro 1000 euro

Toiminnan rahavirtaVuosikate 6 841 6 941Til ikauden verot 0 -71Tulorahoituksen korjauserät -287 -46

Investointien rahavirtaInvestointimenot -6 427 -8 306Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 2 235Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 693 317

Toiminnan ja investointien rahavirta 7 825 1 070

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten l isäys -147 -182Antolainasaamisten vähennys 12 17

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 4 840 6 854Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 457 -5 859Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 600 1 577

Oman pääoman muutokset 14 -667Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -17 196Vaihto-omaisuuden muutos -32 -85Saamisten muutos -105 -438Korottomien velkojen muutos 1 461 -3 530

Rahoituksen rahavirta -8 032 -2 117

Rahavarojen muutos -207 -1 047

Rahavarat 31.12., 1000 e 8 218 8 424Rahavarat 1.1., 1000 e 8 424 9 471

KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v., € 2 561 787Investointien tulorahoitus, % 106,5 114,3Lainanhoitokate 0,67 1,17Kassan riittävyys, pv 24,0 25,0


Sivu29

SAARIIJÄRVEN KAUPUNKIKONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 €

VASTAAVAA 2017 2016 VASTATTAVAA 2017 20161000 e 1000 e 1000 e 1000 e

PYSYVÄT VASTAAVAT 87 509 94 919 OMA PÄÄOMA 46 796 46 509Aineettomat hyödykkeet 1 728 1 430 Peruspääoma 29 481 29 481 Aineettomat oikeudet 898 552 Säät iöiden ja yhdistysten peruspääomat Muut pitkävaikutteiset menot 830 878 Arvonkorotusrahasto 0 0Aineelliset hyödykkeet 81 068 88 532 Muut omat rahastot 5 307 5 380 Maa- ja vesialueet 10 491 10 216 Edellisten t ilikausien ylijäämä(alijäämä) 11 560 11 625 Rakennukset 54 539 59 072 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) 448 23 Kiinteät rakennukset ja laitteet 6 089 6 356 Koneet ja kalusto 2 795 2 946 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 083 1 159 Muut aineelliset hyödykkeet 1 997 2 047 Ennakkomaksut ja kesken- PAKOLLISET VARAUKSET 734 699 eräiset hankkeet 5 158 7 895 Muut pakolliset varaukset 734 699Sijoitukset 4 714 4 957 Osakkuusyht eisöosuudet 1 305 1 740 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 324 347 Muut osakkeet ja osuudet 1 040 977 Valt ion toimeksiannot 26 23 Muut lainasaamiset 2 368 2 240 Lahjoitusrahastojen pääomat 36 59

Muut toimeksiantojen pääomat 262 265TOIMEKSIANTOJEN VARAT 34 40 Valt ion toimeksiannot 22 17 VIERAS PÄÄOMA 55 187 63 125 Lahjoitusrahastojen varat 12 17 Pitkäaikainen 33 091 36 742 Muut toimeksiantojen varat 0 5 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31 639 33 005

Lainat julkisyhteisöiltä 1 446 3 737VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 580 16 879 Laskennalliset verovelat 6 0Vaihto-omaisuus 378 414 Lyhytaikainen 22 096 26 383 Aineet ja tarvikkeet 360 380 Joukkovelkakirjalainat 2 600 4 100 Keskeneräiset tuotteet 18 35 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 871 6 999

Lainat julkisyhteisöiltä 706 1 368Saamiset 7 985 8 031 Saadut ennakot 333 482Pitkäaikaiset saamiset 113 252 Ostovelat 6 470 4 908 Myyntisaamiset 0 14 Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 980 1 014 Lainasaamiset 95 233 Siirtovelat 7 136 7 501 Muut saamiset 19 4 Laskennalliset verovelat 0 12Lyhytaikaiset saamiset 7 871 7 779 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 104 123 111 837 Myyntisaamiset 4 981 4 903 Lainasaamiset 90 271

Muut saamiset 1 541 1 149 TASEEN TUNNUSLUVUT: Siirtosaamiset 1 259 1 455 Omavaraisuusaste % 46,1 42,8

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47,8 54,8Rahoitusarvopaperit 1 512 1 933 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 12 008 11 647 Osakkeet ja osuudet 34 35 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 1 252 1 202 Sijoitukset rahamarkkina- 607 692 Konsernin lainat €/as 4 199 5 077 instrumentteihin Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € 40 262 49 209 Joukkovelkakirjalainasaamiset 872 1 207 Konsernin lainasaamiset, 1000 € 2 368 2 240Rahat ja pankkisaamiset 6 705 6 500 Kunnan asukasmäärä 9 589 9 692VASTAAVAA YHTEENSÄ 104 123 111 837 Velat ja vastuut % käyttötuloista 65,08


Sivu 30

1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY

Tilikauden 1.1.-31.12.2017 tulos on 732 246,56 € ja tilikauden ylijäämä on rahastosiirron jälkeen790 015,76 €.

Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Saarijärven kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että palvelustrategiarahasto 57 769,20 €puretaan ja että tilikauden ylijäämä, 790 015,76 € merkitään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.


Sivu31

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

2.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN JA VASTUURYH-MITTÄIN

Kaupunginvaltuuston ja vastuuryhmien toiminnalliset tavoitteet on määritelty tavoitekortein. Seuraavassa onesitetty hallintokuntien ja vastuuryhmien laatimat toimintakertomukset, joihin sisältyy sanallinen kuvaus toi-minnasta sekä tavoitekortit ja tulossopimukset. Rakenne vastaa 1.6. voimaan tullutta hallintosääntöä jatavoitekortit on sijoitettu sen mukaisiin vastuuryhmiin.

KAUPUNGINVALTUUSTO2.1.1.

MENESTYSTEKI-JÄT TOIMENPITEET Mittarit

TAVOITTEET

TP 2016 TA 2017 TOTEUMA

Stra

tegi

setk

ärkit

avoi

tteet

vuod

elle2

017

Palveluverkon uu-distaminen ja raken-taminen turvaamaanlaadukkaat ja kus-tannus-tehokkaatpalvelut kaikille kun-talaisille

Päätös koulu- ja var-haiskasvatusverkostaja sen edellyttämistätilaratkaisuista. Sisältääriittävät tilat sekä pe-rusopetukselle, lukiolleja vapaalle sivistystoi-melle.

Päätöksenteoneteneminen

Lainvoimainenpäätös tehty

Päätös tehty,päätöksenmukainenhankesuunnit-telu etenee,rahoitussopi-mus tehty

Sisäilmaltaan ter-veet ja vetovoimai-set tilat

Väistötila-hankinta toteu-tettu

Väistötila jaPylkönmäenpäiväkoti/koulutoteutuneet

Elinvoiman, yrittä-jyyden ja yritystoi-mintaa tukevanosaamisen edistä-minen

Kehittämisyhteistyökaupungin, oppilaitos-ten ja yritysten kanssa

*Syntynyt uusiyritystoiminta*Hankerahoitustensaaminen

investoinnitkasvavat 5 %hankerahoituskasvaa 5 %

investoinnit:toteutunuthankerahoitus:ylittynyt

Työllisyyden edis-täminen ja työttö-myydestä aiheutuvi-en kustannustenvähentäminen

Kaupungin yksikötpalkkaavat henkilöstöäpalkkatukivaroin jalisäävät kuntouttavantyötoiminnan paikkoja

Palkkatuki- ja kun-touttavan työtoi-minnan pai-kat/yksikkö

määrä lisään-tyy vuodesta2016 20 %

Palkkatukipai-kat vähenivät22,5 %Kuntouttavantyötoiminnanpaikat väheni-vät 11 %

Kaupungin työllistämis-toimissa haetaan konk-reettisia työllistymispol-kuja

Tukitoimien jälkeenaidosti työllistynei-den määrä nousee

työllistyneidenmäärä toimen-piteisiin osallis-tuneista 20 %

Työllistyneidenja ammatillisenkoulutuksenaloittaneidenmäärä toimen-piteisiin osal-listuneista 24%


Sivu 32

Kuntalaisten tervey-den edistäminen,sosiaalisten ongel-mien ennaltaehkäisyja sosiaali- ja terve-yspalveluista aiheu-tuvien kustannustenvähentäminen

Yhteisöllisen toiminnantukeminen. Avustuksetkannustavat toiminnankehittämiseen ja oike-aan kohdentamiseen.

Avustusten määräja kohdentuminenyhteisöille

Avustustenmäärää eilasketa

Avustustenmäärä pysyiennallaan.

Kulttuurin vahvista-minen osana elin-voimaa yhdessäkuntalaisten kanssa.

Kulttuuristrategianvahvistaminen

Päätöksenteoneteneminen

Vahvistettupäätös

Vahvistettu30.1.2017

KESTÄVÄ TALOUS

Talous tasapainotetaansiten, että vuosikateriittää poistoihin

vuosikate €/asukas 394 426 497Vuosikate poistois-ta 89% 99 118

Lainakanta €/ asu-kas 2814 2788 1758

Tilikaudenyli/alijäämä t€ -633 13 790

Kaupunkiin muuttavienmäärä > ulosmuuttavi-en määrä

poismuutto vähe-nee

netto-muutto -174

Uudiskerros-talorakenta-miseen vara-tuista tonteistasaatu myytyä 2

1 kerrostalo-tontti varattu, 1myyty

TOIMIVAT YDIN-PALVELUT

Palvelurakenne sovite-taan käytettävissäoleviin resursseihin

Toimintakate/ asu-kas (€) -5848 -5794 -5843

Kaupungin henkilöstö-määrä sopeutetaanpalvelurakenteeseen jakäytettävissä oleviinresursseihin

Henkilöstömenot/asukas (€) -1901 -1874 -1818

YRITYSTEN,TYÖLLISYYDEN JAOSAAMISEN KE-HITTÄMINEN

Yritysten määrän kasvu Yritysten määrännettomuutos +21 +30 +11

Keskustan kehittämis-hanke käynnistetään

Ulkopuolisen rahoi-tuksen saaminenhankkeelle

Rahoituspää-tös saatu toteutunut

SSYP Kehitys Oy toimiiaktiivisesti uusien yri-tysten tukena

Kehitysyhtiön aktii-visten toimenpitei-den osuus yritystenperustamisessa

80 % 80 % toteutunut

Kaupungin yritysilma-piiriä parannetaan

Yritysilmapiirimitta-us

ylittäämaakun-nan kes-kiarvon

tilastollisestimerkitykselli-nen vastausak-tiivisuus

mittaus 2018


Sivu33

Saarijärven osuusELY-keskuksen myön-tämästä PohjoisenKeski-Suomen yritys-rahoituksesta kasvaa

Saarijärven osuusPohjoiseen Keski-Suomeen myönne-tystä rahoituksesta

25 % 25 % 36 %

Työttömyysaste saa-vuttaa koko Keski-Suomen työttömyysas-teen

Työttömyysprosent-ti/ maakunnan työt-tömyysprosentti

ylitti maa-kunnankeskiarvon3,1 %

saavuttaamaakunnankeskiarvon

ylitti maakun-nan keskiar-von 3,1 %

Saarijärven koulutus-tarjonta kasvaa ja hou-kuttelevuus opiskelu-paikkana lisääntyy

kaupungin ja yritys-ten yhteistyöhankeopiskelijoiden hou-kuttelemiseksi

toteutettu han-ke Ei toteutunut.

TARKASTUSLAUTAKUNTA2.1.2.

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017VastuuryhmäTarkastus

Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset

Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston alainen lakisääteinen lautakunta.Lautakunnan kokoonpano 2013-2017, (varajäsen suluissa) : pj. Ritva Sneck-Ruotsalainen (Pirkko Hovi-nen), vpj. Eija Harju (Seija Talaskivi) ja jäsenet Markku Kyllönen (Eero Kinnunen) ja Asko Hackzell (RistoVesterinen).Lautakunnan kokoonpano kesäkuusta 2017 alkaen: pj. Aaro Lahtinen (Pekka Juntunen), vpj. Eija Harju(Maija Silvennoinen) ja jäsenet Matti Tannermäki (Markku Kyllönen), Risto Vesterinen (Timo Palmu) jaJaana Taipale (Kirsi Lehtonen)Lautakunnan kokoonpano syyskuusta 2017 alkaen: pj. Aaro Lahtinen (Pekka Juntunen), vpj. Eija Harju(Maija Silvennoinen) ja jäsenet Matti Tannermäki (Markku Kyllönen), Risto Vesterinen (Pekka Janhonen)ja Kati Tuomi-Ahonen (Ritva Sneck-Ruotsalainen)Lautakunta kokoontui yhteensä 9 kertaa.Vastuualueen keskeiset tehtävätTarkastuslautakunnan tehtävät kuntalain 121 §:n mukaan ovat:1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat;2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissatoteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla;3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelmanriittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää;4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta;5) valvoa 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoi-tukset valtuustolle tiedoksi;6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioin-nin ja tarkastuksen talousarvioksi.

Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuk-


Sivu 34

sen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhtey-dessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksis-ta.

Kaupunginhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminenLautakunnan käsittelemiä asioita oli yhteensä 45. Tarkastuslautakunta toteutti lakisääteiset tehtävänsä,kuuli eri hallintokuntien edustajia ja toimialajohtajia taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteut-tamisesta sekä kuuli kaupungin merkittävimpien tytäryhtiöiden edustajia ja sidosryhmien edustajia.

Lautakunta kilpailutti tilintarkastusyhteisön valtuuston toimikaudelle 2017-2020 ja teki tätä koskevanpäätösesityksen kaupunginvaltuustolle 25.1.2017.

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota talouden vakauttamistoimenpiteiden tarpeeseen myös kuluvan val-tuustokauden aikana. Tarkastuslautakunta esitti, että kaupungin toimitilastrategian päivitetään.

KONSERNIPALVELUT2.1.3.

Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnasta. Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat toi-mielimenä kaupunginhallitus ja viranhaltijoina kaupunginjohtaja, talous- ja hankintajohtaja ja hallinto- jahenkilöstöjohtaja. Konsernipalveluiden toimialaan kuuluvat vastuuryhminä elinvoimapalvelut, kiinteistö- jatilahallinto, omarahoitusosuudet sekä keskushallinto.

2.1.3.1. ELINVOIMAPALVELUT

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

VastuuryhmäElinvoimapalvelut

Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset

Elinvoimapalvelut toimivat konsernipalvelujen ja hallituksen alaisuudessa, lupalautakunnassa käsitellään vastuu-ryhmän päätösasioita tarvittaessa. Päätösasiat käsitellään pääosin kaupunginhallituksessa.Vastuualueen keskeiset tehtävät

Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

ElinkeinopalvelutSaarijärven pääseminen mukaan korkeamman investointituen alueeseen. Peltoahon palvelukodin myynti jasopimus Sivulanpellon tonttien myynnistä Attendo Oy:lle. Sivulanpellon tontin varaaminen kerrostalon rakenta-mista varten. Saarijärven Urheilukeskus Oy:n tekojään kattamishankkeen rahoitus- ja lupa-asiat valmistuivat.Maa-alueen osto Linnan Liisan läheisyydestä uutta yritystoimintaa varten. Aiesopimus ystävyyskaupunkitoimin-nasta Huai’an kaupungin (Kiina) kanssa. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen yhteistyössä operaattoreiden,Viestintäviraston, maakuntaliiton, ELY- keskuksen ja kyläyhdistysten kanssa. Useita hankevaihtoehtoja valmistui,mutta toteutusvaiheeseen saatiin vain pienehkö runkoverkon yhteisrakentaminen keskustassa ja sen lähialueella.Biotalouskampuksen kokonaisuuden eteneminen sekä rakentamisessa että kaavoituksessa.

Kaavoituksessa panostettiin biotalouskampusalueen kehittämiseen asemakaavoituksella, tuulivoimayleiskaavoi-tukseen, ydinkeskustan kehittämiseen asemakaavoituksella, tärkeisiin yleissuunnitelmatöihin (Timonmäki) sekäpienvesistöjen rantaosayleiskaavoitukseen (loma-asumisen mahdollistaminen). Kaavoitus pysyi hyvin talousarvionkehyksessä ja kaava- ja kehittämishankkeita saatiin edistettyä hyvin.


Sivu35

Saarijärven työvoiman määrä väheni vuonna 2017 127 hengellä. Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli720, vähennystä edelliseen vuoteen 139 henkeä. Työttömyysaste laski 19,6 %:sta 16,8 %:iin. Työmarkkinatuenkunta osuus väheni 5113 eurolla.Työllisyysyksikön suunniteltu henkilöresurssi oli 2,3 HTV. Kuntouttavan työtoiminnan tehostamiseksi palkattiinloppuvuonna työnohjaaja, jolloin toteuma oli 2,6 HTV. Lisäystä edellisvuoteen 0,6 HTV.Suoria työnantaja- jayrityskontakteja oli 191 ja aktiivisesti työtä hakevia asiakkaita palveluohjauksessa n. 200 henkilöä. Kaupungilletyöllistettiin palkkatuella yhteensä 62 henkilöä (21,1 HTV), josta työllisyysyksikön toimialalla 43 henkilöä (17,5HTV). Kesätyöntekijöitä kaupungille palkattiin 22.Työllistämisen kuntalisiä myönnettiin oppisopimustukena 6työnantajalle (10.770 €), kesätyötukena 51 työsuhteeseen (12.750 €) ja työllistämisen kuntalisänä 13 yrityksille(30.529 €).Sopimus työvalmennuspalvelujen tuottamisesta Visio-säätiön kanssa päättyi 31.1.2017 palvelunsiirryttyä Saarikan hankkimaksi. Työllisyyshankkeista työllisyysyksikkö rahoitti Visio-säätiön hallinnoimia Pajapo-jat- ja 3D työpaja -hankkeita sekä kaupungin omaa 31.1.2018 päättynyttä Elevaattori-hanketta. Koko työlli-syysbudjetin HTV-tavoite oli 65 ja toteutuma 46,6. Tavoitteesta jäätiin koska velvoitetyöllistettävien määrä olivuonna 2017 arvioitua pienempi ja ympäristötoimen hallinnoiman Elevaattori-hankkeen palkkatukityöllistäminenoli suunniteltua vähäisempää. Työllisyyden vastuualue alitti n. 41 000 eurolla vuodelle 2017 asetetun TA-kehityksen (käyttöaste 92 %). Kaupunki panosti tänä vuonna ennen kaikkea nuorten pitkäaikaistyöttömien työl-listämiseen. Vaikeasti työllistyvien työllistämisen ansiosta laskennallinen nettosäästö työmarkkinatukimaksuista olin. 0,05 milj. €. Lahjoitusvaroja käytettiin 51.867 €. Kaupungin työllisyyden nettorahoitus vuonna 2017 oli 0,40milj. €. Tämä ei sisällä toimialoille suoraan työllistettyjä.TYÖ-RYHMÄPaikallisten ja alueellisten työllisyystoimijoiden Saarijärven TYÖ-ryhmä kokoontui 4 kertaa.

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset

Arvio sisäisen valvonnan suunnitelman toteutumisesta:Kaavoituksessa hanke- ja talousseuranta on säännöllistä. Hankeseurantaan osallistuu koko henkilöstö.

Arvio riskienhallinnan toteutumisesta:Elinkeinopalvelut. Toteutettu kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaisesti.Kaavoituksen toiminnassa noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita sekä toimielinten päätöksiä.Henkilöstö- ja ostopalveluresurssit huomioiden toiminta vuonna 2017 oli tuloksellista sekä taloudellista.Työllisyydessä taloutta seurataan säännöllisesti työllisyysyksikön ja palkkahallinnon yhteisillä seurantamene-telmillä ja työllisyyden kehitystä kuukausittain TEMin työllisyyskatsauksen ja Kelastosta saatavien tietojen avulla.

Todetut merkittävimmät riskit, riskitasot ja niitä koskevat toimenpiteet:ElinkeinopalvelutRiskejä havaittu kaupungin rahoitusta tai takausta edellyttävissä investointihankkeissa. Riskejä hallittu tekemälläkokonaisarvioita hankkeiden taloudesta sekä hankkeeseen osallistuvien tahojen taloustilanteesta.Kaavoituksessa toimintariskit liittyvät päällekkäisten prosessien suureen määrään sekä siihen, että työ vaatiierityislakien sekä vaativien atk-ohjelmien hallintaa. Kaavoituksessa on lisätty sisäistä koulutusta sekä ostetaansuunnitteluohjelmien koulutusta vuosittain.Työllisyysyksikön merkittävimmät riskit ovat työllistämisen velvoitteen piiriin tulevien heikko ennakoitavuus,palkkatuen saatavuuden vaikeudet ja maksatuksen hitaus ja kuntalisien kysynnän vaihtelevuus. Rahoituksen kiin-nittäminen hankkeisiin myös kesken toimintakautta heikentää talouden hallittavuutta.


Sivu 36

TAVOITEKORTTI KONSERNIPALVELUT MAANKÄYTTÖPALVELUT JA ELINVOIMAPALVELUT/TAVOITEKORTIN TOTEUMAAN ON YHDISTETTY MOLEMPIENVASTUURYHMIEN TALOUSARVIOTAVOITTEET

MENESTYS-TEKIJÄ/KÄRKIHAN-KE

TOIMENPIDE MITTARI TAVOITE TOTEUMA

Val

tuus

tota

son

tavo

ittee

t

Palveluverkonuudistaminenja rakentami-nen turvaa-maan laaduk-kaat ja kus-tannustehok-kaat palvelutkaikille kunta-laisille

Kaavoitus sekä tontti- jakarttapalvelujen sähköi-siä aineistoja päivitetäänkaupungin kotisivuille.Uusi kiinteistötietojärjes-telmä.

Kiinteistötietojärjes-telmä val-mis/laadinnassa.Kaupungin kotisivuil-ta saatavat aineistot(kaavat, tonttimark-kinointi).

Asiakas voi hakea jairtisanoa asunnon sähköi-sen palvelun kautta.Kaupungin kotisivuiltalöytyy tonttimarkkinoin-tiaineistot sekä kaava-tiedot.

Kaavoituksentietoja päivite-tään ja ylläpi-detään ajan-tasaisesti ko-tisivuilla.Käyttöönottoaloitettu17.8.2017 (tes-taus 1/2018)projekti pääosinvalmis31.5.2018.Tonttimarkki-nointiaineisto onkotisivuilla, mut-ta sitä tullaankehittämäänvuoden 2018aikana.

Elinvoiman,yrittäjyydenja yritystoi-mintaa tuke-van osaami-sen edistämi-nen

Liike-, kauppa- , teolli-suus-, koulutusalueidenkaavoitus. Riittävä vuok-ra-asuntotarjonta.

Hyväksytyt ja laa-dinnassa olevatasema- ja yleiskaa-vat. Vuokra-asuntotarjonta uu-disasukkaille. Raa-kamaan hankinta,kun tarpeen.

Tarvalaan kampusalu-een asemakaava jaHaapalamminkankaantuulivoimayleiskaavavalmiiksi. Kuntaan muut-taville uusille asukkaillevuokra-asuntoja saata-villa. Raakamaan han-kintaa riittävästi ja suun-nitelmallisesti.

Haapalammin-kankaan tuuli-voimayleiskaa-va hyväksyttiin.Tarvalaankampusalueenasemakaava oliehdotuksenanähtävillä. Raa-kamaata han-kittu Linnan alu-eella.Osaa tyhjenty-neiden vuokra-asuntojen laatu-taso nostettu.

Työllisyydenedistäminen jatyöttömyydes-tä aiheutuvienkustannustenvähentäminen

Rantayleiskaavoitus (ra-kennustoiminnan edistä-minen). Biotalouskampuk-sen, matkailua edistävienkohteiden kaavoitus, tuu-livoimayleiskaavojenvalmistuminen. Tontti-myynti ja –vuokraus.

Hyväksytyt ja laa-dinnassa olevatasema- ja yleiskaa-vat. Myytyjen javuokrattujen tonttienlukumäärät.

Rantayleiskaavoitussekä laadinnassa olevatasemakaavat saadaaneteenpäin tavoiteaika-taulussa. Tontteja onriittävästi tarjolla eritarpeisiin.

PienvesistöjenRYK eteni toivo-tusti. Asema-kaavahankkeita4 valmistelussa.Tonttiarjonta onvastannut ky-syntää.Tonttejamyyty 5 kpl.Vuokrattu 1 kpl.


Sivu37

Poikkeamispäätösmenet-telyt. Metsät –vastuualueella pitkäai-kaistyöttömille soveltuvi-en työkohteiden osoitta-minen.

Poikkeamispäätök-set, lukumäärä.Siistittyjen puisto- javiherkohteiden lu-kumäärä vuosittain.

Poikkeamiskäsittely onnopeampi menettelykuin kaavamuutos jakäytössä silloin kuinmahdollista. Joka vuosietsitään sopivia raivat-tavia puisto- ja viher-alueita.

4 poikkeamista.Työllistettyjäkäytetty kol-messa kohtees-sa.

Työllisyysohjelman2015-2017 toteuttami-nen

Toteutetut toimenpi-teet

Työllisyyssuunnitelmantavoitteet toteutuneet

Työttömien määrä las-keva

Työllisyysohjel-man toimenpi-teet toteutuivatsuunnitellusti2015 –06.2017Työttömyyysaleni 139 hen-kilöllä v. 2016 -2017

Kuntalaistenterveydenedistäminen,sosiaalistenongelmienennaltaehkäi-sy ja sosiaali-ja terveyspal-veluista aiheu-tuvien kustan-nusten vähen-täminen

Tiivis ja eheä yhdyskunta-rakenne. Palvelu- , virkis-tys- ja asuinalueiden,kaavoitus, palvelujenläheisyys. Keskustan ase-makaavan päivityshanke.Ympäristön viihtyisyydenlisäys vihrealueiden rai-vauksilla. Erilaisia vuokra-asuntoja tarjolla eri elä-mäntilanteisiin.

Keskustan asema-kaavatyön tavoitteetvalmiina. Siistittyjenpuisto- ja viherkoh-teiden lukumäärävuosittain. Vuokra-asuntotarjonta, lu-kumäärä.

Keskustan asemakaa-vamuutoksen strategisetja yleistavoitteet saa-daan valmiiksi ohjaus-ryhmän johdolla. Puis-to- ja viheralueita saa-daan siistityksi viihtyi-syyden lisäämiseksi.

Vuokra-asuntoja on tar-jolla erilaisille perheilleja eri elämäntilanteisiin.

Korttelikohtaisiatavoitteita onpäätetty ohja-usryhmässä,mutta lisäkoko-uksia kohteistavielä tarvitaan.Puistometsienraivauskohteita7 kpl.

589 kpl, joistaSaarikka asut-taa 131 asun-toa.

Hal

linto

kunn

anta

voitt

eet

Tontti- ja kart-tapalvelut,metsät ja muutkiinteistöt.

Raakamaata hankintaanriittävästi kaavoitusta var-ten eri maankäyttötarpei-siin. Riittävä ja laadukastonttitarjonta.

Vastaako tarjontakysyntää.

Raakamaata hanki-taan suunnitellusti pit-kän aikavälin täh-täimellä., jotta tontti-tarjonta pysyy riittä-vänä.

Raakamaatahankittu Linnanalueella.

Kaavoitus : Kaavahankkeet saadaaneteenpäin tavoiteaikatau-lussa

Laadinnassa olevatasema- ja yleiskaa-vahankkeet. Luku-määrä tai ha -määrä tai rantavii-vakilometrimäärä.

Pienvesistöjen ranta-osayk-ehdotus (ranta-viivaa 385 km). Tar-vaalan kampus ak(41,4 ha)., Haapa-lamminkankaan tvyksekä keskustan ase-makaavan muutos- japäivityshankkeenalustava luonnos (95ha) sekä muut pie-nemmät kaavahank-keet.

Laadinnassa 1rakennemalli-hanke, 2 yleis-kaavaa, 4asemakaavaa.


Sivu 38

2.1.3.2. KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINTO

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

VastuuryhmäKonsernipalvelut/Tila- ja kiinteistöhallinto

Vastuuryhmän keskeiset tehtävät

Asuntopalveluiden vastuualueen tehtävänä on kaupungin asuntojen ja toimitilojen isännöinti, vuokraus, vuok-ra- ja käyttömaksujen määritys, perintätehtävät, talousarvioiden laadinta sekä talouden seuranta. Asuntotoi-messa päätetään aravalainan, omistusasuntolainojen korkotuesta sekä asumisoikeusasunnoista annetun lain jaasetusten nojalla kunnalle kuuluvista tehtävistä.

Maankäyttöpalvelut vastaa kaupungin maa- ja metsäomaisuudesta ja osallistuu maankäytönsuunnitteluunyhdessä kaavoituksen kanssa. Vastuualue valmistelee kaupungin kiinteistökaupat, maanvuokra- jakäyttöoikeussopimukset, maankäyttösopimukset, näihin liittyvät tarvittavat kiinteistöselvitykset ja hoitaatonttimarkkinointia.Maankäyttöpalvelut ylläpitää ja tuottaa kartta- ja paikkatietoaineistoja, ylläpitää ajantasaista keskustanasemakaavan pohjakarttaa ja kaupungin osoite- ja johtokarttaa.Maankäyttöpalvelut vastaa talousmetsien mahdollisimman tuottoisa hyödyntämisestä kestävän kehityksenpohjalta sekä huolehtia kuntalaisten virkistystarpeista varaamalla riittävät ja monipuoliset puisto- ja maise-mametsäalueet kuntalaisten käyttöön.

Toimitilavuokraukseen kertyvät kaupungin omistamien sisäisessä ja ulkoisessa vuokrakäytössä olevien tilojenvuokratuotot. Tilojen ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa teknisten palveluiden alaisuudessa tuottajapalvelut.

Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminenAsuntopalvelutKaupungin omistuksessa oli asuntoja 529 kpl. Asuntotoimi vuokraa 458 asuntoa ja Saarikka 131 asuntoa.Saarikan vuokraamista asunnoista 60 palvelutaloasuntoa on Kiinteistö Oy S

saarijÄrven kaupunkisaarijÄrven kaupunki y-tunnus 0176975-1 sivulantie 11, 43100 saarijärvi...

Documents