rinnakkain 2016-1

Ei vain arpien armoillaHoida ja häivytä

RinnakkainRintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti 1 | 2016

Arpinumero

Tiukkaa asiaa Kela-korvausten muutoksista

Hallituksen kevätmietteet

Ota arjen avuksi hyödylliset puhelinnumerot

Kädentaitojen terapeuttisuudesta

Pigmentointi on piste syöpätarinalle

Rintasyöpäyhdistys palkitsee vuoden

vapaaehtoisen loppuvuonna syyskokouksessa.

Jo nyt voit ilmiantaa toimistoon henkilön,

joka mielestäsi ansaitsisi tämän palkinnon.

2 Rinnakkain 1| 2016

Viime vuoden saldo on upea: tavoitimme kas-votusten lähes tuhat rintasyöpäpotilasta vertais-tuki-illoissa, teemaviikonlopuissa ja muissa ta-pahtumissa sekä HUS:n alueen OLKA-toiminnan kautta Syöpäklinikalla ja Kirurgisessa sairaalas-sa. Lisäksi toimistolle tulevat puhelut ja sekä va-paamuotoiset tapaamiset tähän päälle. Unohta-matta monille äärimmäisen tärkeää nettitukea. Kotisivujen keskustelupalsta on voimissaan, sa-moin syksyllä avattu facebook-keskusteluryhmä Rinnakkain.

Kaiken edellä luetellun toteutimme vapaaeh-toisvoimin. Vuosi 2016 on Suomen Syöpäyhdis-tyksen 80-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden aikana tuodaan esille erityisesti vapaaehtoisten toi-minnan tärkeyttä. Kaikki jäsenyhdistykset eli 12 maakunnallista syöpäyhdistystä ja 6 valta-kunnallista potilasyhdistystä valitsevat ja pal-kitsevat joukostaan yhden vapaaehtoistoimijan.

Rintasyöpäyhdistyksen vapaaehtoinen palki-taan loppuvuodesta yhdistyksen syyskokouk-sen yhteydessä. Jo nyt voit ilmiantaa toimistoon henkilön, joka mielestäsi ansaitsisi tämän pal-kinnon. Nettisivuiltamme löytyy myös lomake, jolla voit ilmoittaa ehdokkaasi.

Vaikka vain yksi palkitaan tällä kertaa, me kaikki jotka yhdistystä vapaaehtoisesti pyöri-tämme vertaistukijoina, luottamustoimissa, toimistolla ja talkoolaisina ansaitsemme kun-niamaininnan! Ilman meitä yhdistystä ei olisi olemassa.

Rinnakkain teemme paljon hyvää rintasyöpä- potilaiden hyväksi!

Anu

PääkirjoitusAnu NiemiPuheenjohtajapuheenjohtaja@europa-donna.fiwww.europadonna.fi

Rinnakkain 1 | 2016 3

Sisällys:4. Hyvästi arvet!

– asiaa arpien hoidosta ja

pigmentoinnista

8. Kivusta versoo uusi toivo

10. Lupa olla kaunis

12. Hallitus, kuka ja mitä?

11. Kädentöiden terapeuttinen

merkitys

14. Minä opin vielä!

15. Vesijumpparit Tampereella

16. Hyvää tekevät öljyt

18. Kelan korvaukset muuttuivat

19. Arjen avuksi

2o. Europa Donna: Lääkäreille oppia

elämänlaadusta

21. Minun Tarinani

22. Tulevat tapahtumat

Helin terveiset:

Aika parantaa haavat, mutta kuinka on arpien laita. Osa niistä muistuttaa selviämisestä ja onnistumisesta. Osa taas peilaa pettymystä ja tuskaa, emmekä näitä arpia halua nähdä edes peilistä. Arpi ei välttämättä tarkoita lopullisuutta. Tästä kerromme lisää.

Sairastaminen vaikuttaa muutenkin ulkonäköön. Kun turpean punaiset, näppyisetkasvot saa meikillä ihmisen näköiseksi, ei kyse voi ole turhamaisuudesta.

Lehden kannalta parhaat uutiset. Lehteä on uusittu ja meillä on nyt ihan oikea toimitus. Uskon, että tästä päätoimittajan lisäksi hyödytty myös te, Rakkaat lukijat. Kiitos Mirja, Satu, Katri, Anu ja Sari!

JAKELU Jäsenet, yhteistyökumppanit ja Suomen syöpä-

sairaalat

ILMESTYMINEN neljä kertaa vuodessa

MEDIAKORTTI www.europadonna.fi/rinnakkain

TOIMITUS Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry,

Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki

Rinnakkain-lehti 040 146 3750

[email protected]

PÄÄTOIMITTAJA Heli Kallio-Kauppinen

PAINOPAIKKA Fram Oy , Vaasa 2016

ISSN 2242-9220 (painettu)

2242-9239 (verkkojulkaisu)

PAINOS 3 000 kpl

YHDISTYKSEN TILI FI71 5780 1020 0170 94

YHDISTYKSEN Y-TUNNUS 2010614-4

LIITY JÄSENEKSI www.europadonna.fi/rs-yhdistys/

liity-jaseneksi tai puhelimitse 040 147 0757

Tässä numerossa, ole hyvä!

RINNAKKAIN RINTASYÖPÄYHDISTYS– EUROPA DONNA FINLAND RY:N MAKSUTON JÄSENLEHTI

4.14.

11.

16.

21.

Arjenavuksi


Arpi on kanssakulkijoista uskollisin. Se on pesun-kestävä ja aikaa halveksuva, tatuoinnin tai poltinmer-kin tavoin ikuisiksi ajoiksi ihoon kaiverrettu. Arpia piirretään suurille sotureille kovissa taisteluissa, joi-den etujoukkoihin joudutaan pyytämättä ja keskeltä elämää. Siksi ne kätkevät sisäänsä tunteita ja tarinoita. Ne kertovat surusta, pelosta, selviytymisestä, toivosta.

Mutta entäs, jos et haluaisikaan kuulla samaa ta-rinaa joka kerta, kun riisuudut alasti, katsot peiliin, käyt saunassa tai vaihdat vaatteita? Joskus tekisi mieli unohtaa, jatkaa elämää. Silloin arven uskollinen seura alkaa rasittaa. Se on kuin ruman punaisena kiemurte-leva mato, joka luikertaa näkyviin silloin kun ei pitäisi ja tönkäisee samalla pintaan kasan kipeitä muistoja.

Kolmekymppisen Annan* vatsan poikki mateli juuri tällainen arpi. Iso ja ikuinen, ruma ja väärään paik-kaan itsensä ojentanut. Anna inhosi arpeaan, vaikka toisaalta sen inhoaminen tuntui epämääräisellä taval-la pinnalliselta – arpihan on merkki myös siitä, että jotakin on korjaantunut ja parantunut.

Mutta kirurgi oli luvannut, että arpi ei näkyisi. Sen piti jäädä bikinirajan alapuolelle. Nyt se hymyili biki-nien päällä kuin intialainen puolikuu, eikä olisi taatus-ti jäänyt huomaamatta keneltäkään – ellei Anna olisi hävennyt sitä niin paljon, että hän ei antanut kenen-kään nähdä siitä vilaustakaan edes vahingossa.

Kun Anna sai kuulla hoidosta, jossa korjattiin arpia, hän kiinnostui, mutta oli myös hyvin varauksellinen.

”En ollut ihan varma, voiko sellaiseen uskoa. En ollut koskaan kuullutkaan, että arpia voisi korjata muuten kuin kirurgisesti, ja sitä paitsi minun arpeni oli todella iso.”

Niin kuitenkin kävi, että Anna päätti mennä arven neulaushoitoon. Se on maailmalla jo melko yleisesti käytetty, mutta Suomessa aivan uusi menetelmä, jon-ka avulla arpia voi madaltaa, häivyttää ja joskus jopa poistaa kokonaan.

Oppeja arpihoitoihin Englannista

Annan arven korjannut Heidi Viitamaa on tehnyt arpien neulausta vajaan parin vuoden ajan Suomessa.

Arvista tuli Heidin työkenttä sattumalta.”Työskentelin lähihoitajana lasten ja syöpäpotilaiden

saattohoidossa. Kun täytin kolmekymmentä, aloin kaivata jotakin uutta.

Hyvästi, arvet!Kun arpi kiristää tai häiritsee, sitä voi hoitaa ja häivyttää. Arpien hoitoon ja peittäseen on monta konstia, joista uusimmat ovat rantautuneet Suomeen vasta pari vuotta sitten.

Teksti: Nina SarellSairaanhoitaja AMK/Bachelor of NursingVapaa toimittaja, tmi NinasanaKuvat: Frida Steiner

Heidi Viitamaa/ Medipigmentointi


Ajatus siitä, mitä se uusi voisi olla, lähti työstäni syöpäpotilai-den parissa. Rintasyöpäpotilaille tehdään rinnan korjausleikkauk-sen yhteydessä uusi nänni. Se ja nännipihan alue väritetään mah-dollisimman paljon toista rintaa vastaavaksi rintatatuoinnin tai -pigmentoinnin avulla. Tämä työ kiinnosti minua. Opiskelin kos-metologiksi ja kävin pigmentointi-koulutuksen”, Heidi muistelee.

Täydellisyyden tavoittelijalle ei kuitenkaan riittänyt ”ihan hyvä” lopputulos.

”Tiesin, että olisi mahdollista tehdä vielä parempaa jälkeä. Suomessa ei ollut ketään, jolla olisi varsinainen rintatatuoitsijan koulutus. Minä halusin sellaisen. Se löytyi Englannista.”

Heidi otti kaikkein kattavimman koulutuksen. Medical Tattooing Master -ammattinimikkeen alle mahtuu kolme erikoisalaa: rintatatuoinnit, arpihoidot ja arven peitepig-mentoinnit. Koulutuksen käytyään Heidi oli siis oppinut paitsi pigmentoimaan rintoja, myös häivyttämään arpi-kudosta. Paluumatkalla lentokoneessa kohti Helsinkiä is-tui nainen, jonka korvien välissä oli syttynyt iso lamppu.

”Olin kuin herätyksen saanut. Mietin, että kuinka ihmeessä Suomessa ei vielä ollut tällais-ta? Tajusin, että ihmisten täytyy saada kuulla tästä. Tästä tulisi minun ammat-tini.”

Parantavat neulanreiät

Lähtiessään Englantiin Heidi oli kuvi-tellut, että hänestä tulisi rintatatuoija, jolla olisi erikoisosaamista arpien hoi-dosta. Kuvio kääntyikin päälaelleen.

”Arpihoidosta tuli aivan valtava juttu. Lähes kaikki asiakkaani ovat arpiasiak-kaita. Arvet aiheuttavat ihmisille paitsi esteettisiä, myös toiminnallisia ongel-mia: arpikudoksen kiinnikkeet ja kireä iho tuottavat kipua ja pienentävät liike-laajuuksia.”

Neulauksella voidaan hoitaa sekä hyvin pieniä että hyvin suuria arpia. Menetelmä ei korvaa kirurgisia arpikor-jauksia, mutta se tarjoaa vaihtoehdon veitselle niissä tapauksissa, kun potilas ei ole enää halukas uusiin leikkauksiin. Hoito ei vaadi leikkausta eikä sairaslomaa, mutta tulok-

set ovat parhaimmillaan erin-omaisia.Neulaushoidossa arpeen tehdään niin sanottu ”harkittu trauma”, joka käynnistää elimis-tön oman korjausprosessin. Neu-laaminen synnyttää kudokseen eräänlaisen tulehdustilan, joka saa elimistön korjaamaan arpea lisää. Prosessi hiipuu noin viiden viikon aikana, ja tämän jälkeen hoito tehdään uudelleen. Arvesta ja sen koosta riippuen hoitokertoja on keskimäärin kuudesta kahdek-saan. Jokaisen hoidon jälkeen keho on korjannut arpea hiukan lisää. Tämä näkyy käytännössä arven madaltumisena tai vaalenemi-sena, parhaissa tapauksissa arpi saattaa kadota lähes kokonaan näkyvistä.

Arpikudosta rikotaan tekemällä siihen neulanreikiä koneella, joka lyö 150 kertaa sekunnissa. Pienimpiä ar-

pia hoidetaan yhdellä neulalla kerrallaan, paksuimpia hoidettaessa reikiä tikkaa yhdeksän neulan suppu, jotta arpea saadaan rikottua riittävästi. Heidin asiakkaana ollut Anna kertoo, että toimenpide ei tehnyt kipeää.

”Iho puudutettiin ennen toimenpidettä. Jälkeenpäin arpi oli tietenkin hetken aikaa arka.”

Heidi valokuvasi ja mittasi arvet ennen toimenpiteitä, jotta hoidon vaikutuksia olisi helpompi seurata. Anna huomasi, että se todella kannatti.

”Silmä tottuu niin nopeasti. Mutta kun kuukauden päästä katsottiin kuvia, eron huomasi heti. Muutaman kerran jälkeen huomasin, että kun Heidi teki uusinta-neulausta, osaa arvesta ei tarvinnut-kaan neulata. Se oli lyhentynyt.”

Piiloon pigmentoimalla

Joskus arpihoidolla ei pystytä autta-maan asiakasta. Ihon kykyyn korjata itse itseään vaikuttaa hyvin moni asia: ikä, elintavat, arven sijainti ja sen sy-vyys.

”Siksi teen aina arvioinnin ennen hoitoa. Arviointikäynti on ilmainen. Kattavia tuloksia täytyy tulla jo toisen hoitokerran jälkeen: joko helpotusta ki-reyteen, arven vaalenemista tai jotakin muuta hyötyä. Valokuvaan ja mittaan arvet ennen toimenpiteen aloittamista,

jotta pystyn seuraamaan, tapahtuuko siellä mitään.

MITÄ MAKSAA?

ARPIHOITO: 198 euroa/kerta (+24 % alv). RINTAPIGMENTOINTI 380 euroa PEITEPIGMENTOINTI n. 380 euroa (riippuen pigmentoitavan alueen

koosta). Hinnat ovat hinta-arvioita Medi- pigmentointi-yrityksen hinnastosta.

Hoidon lopullinen hinta arvioidaan ilmaisen konsultaatiokäynnin

aikana. HUOM: Arpihoidot ja pigmentoinnit

eivät tällä hetkellä kuulu Kela- korvauksen piiriin, vaan asiakas

maksaa hoitonsa itse. Lääkärin lähetteellä hoito on

kuitenkin mahdollista tehdä ilman arvonlisäveroa. Mikäli hoito on esteettinen, hintaan lisätään ALV.

Toimipaikat voit nähdä medipigmentointi.fi

Arpi ennen ja jälkeen hoidon


Olen kauhean tarkka sii-tä, että tavoitteen on ol-tava realistinen. Joskus paras tulos on se, että saadaan liikerajoitusta vähennettyä tai kireyttä pois. Varsinkin pinnal-lisissa arvissa voi taas olla tosi kovakin hoi-totulos, ne häivettyvät joskus lähes kokonaan. On kuitenkin epärealis-tista odottaa sellaista lopputulosta, jossa et koskaan enää itse huomaisi, että arven kohdassa on tapahtunut jotakin”, Heidi pohtii.

Aina neulaushoidosta ei ole apua. Silloin voidaan harkita arven pigmentoimista. Pigmentoinnilla arpi piilotetaan näkyvistä värittämällä se ympäröivän ihon väriseksi. Tämäkin menetelmä on Suomessa aivan uusi, mutta sen suosio on ollut nopeassa kasvussa. Heidi ker-too tekevänsä peitepigmentointeja varsin paljon.

”Tyypillisiä asiakkaita ovat potilaat, joilla on ollut melanooma tai joille on tehty ihonsiirto. Siirrännäisen kohtaan jäävä valkoinen alue voidaan pigmentoida pii-loon niin, että väriero häivytetään pois. Arpien peit-toon tarvitaan usein lääkärin hyväksyntä. Esimerkiksi melanooma-arven saa peittää vasta, kun lääkäri antaa luvan.”

Palapelistä naiseksi

Anna on käynyt hoidossa nyt kuusi kertaa, ja hoitoja on jäljellä vielä yksi tai kaksi. Arpi on edelleen olemas-sa, mutta nyt sen kanssa pystyy jo elämään. Se on pal-jon pienempi ja vaaleampi. Todella selkeästi näkyy enää noin kolmasosa arvesta, ja kyljistä arpi on häipynyt lä-hes jäljettömiin. Annalle tämä on iso asia. Hän tunnus-taa hävenneensä arpea valtavasti.

”En halunnut olla ihmisten tuijotuksen kohteena, enkä halunnut kenenkään kysyvän arvesta. Siksi pidin sen aina visusti piilossa, enkä puhunut siitä kenelle-kään. Luulin, että joutuisin elämään sen kanssa loppu-elämäni.”

Arvista ei juuri puhuta, ja siksi Heidikin kertoo oletta-neensa, että ne eivät häiritse ketään. Hiljaisuudessa voi kuitenkin piillä häpeää tai häveliäisyyttä.

”Moni ajattelee, että kun on selvinnyt jostakin vaka-vasta, ei ole enää lupa surra rumaa arpea. Se ei tarkoita sitä, ettei arpi voisi aiheuttaa pahaa mieltä. Se voi olla kipeä, kiristävä ja pahaa mieltä tuottava kiusankappale, joka houkuttelee vellomaan ikävissä muistoissa. Silloin arpihoito voi auttaa kääntämään elämässä uuden, puh-taan lehden.”

Heidi kertoo yllättyneensä siitä, miten valtava mer-kitys arpihoidoilla ja pigmentoinnilla voi olla ihmisen itsetunnolle, ehkä myös tapahtuneiden asioiden hyväk-synnälle.

1.

Arpia piirretään suurille sotureille kovissa taisteluissa, joiden etujoukkoihin joudutaan pyytämättä ja keskeltä elämää. Siksi ne kätkevät sisäänsä tunteita ja tarinoita. Ne kertovat surusta, pelosta, selviytymisestä, toivosta.

2.

3.

4.

1. Alkutilanne. Asiakkaalle tehdään samalla kertaa kummankin rinnan pigmentointi.2. Toimenpidealue pinta- puudutetaan ennen rintapigmentoinnin aloitusta3. Asiakkaan kanssa vali- taan käytettävät värit. Tummempaa nänniin ja vaaleampaa nännipihaan.4. Rintaan piirretään pig- mentoitava alue, jotta mittasuhteet saadaan säi- lytettyä toimenpiteen ajan. Valitut värit vielä testataan asiakkaan iholle, jotta lopputuloksen näkisi paremmin

Heidi kertoo yllättyneensä siitä, miten valtava merkitys arpihoidoilla ja pigmentoinnilla voi olla ihmisen itsetunnolle, ehkä myös tapahtuneiden asioiden hyväksynnälle.


”Esimerkiksi rintasyöpä tulee usein täysin odotta-matta ja leikkaus nopeasti siihen perään. Asioita ei ehdi kunnolla käsitellä, ihminen on ihan sokkitilassa. Ensin on totuttava kertaalleen siihen, että rinnan paikalla ei ole mitään. Sitten, kun tehdään rinnan korjausleikkaus, toiveet ja odotukset törmäävät todellisuuteen. Naisille on usein aivan hirveä järkytys nähdä uusi rinta. Ei se aina näytä rinnalta, se on kuin joku ihmeellinen, arpi-nen palapeli. Vielä parannuttuaankin se voi tuntua aivan vieraalta. Osa rinnoista paranee tosi kauniisti, mutta sitten on se toinen ääripää. Lopputulosta voisi ehkä korjata kirurgisesti, mutta syöpäleikkauksesta toipunut ihminen ei välttämättä halua enää lähelle-kään leikkaussalia. Minusta on mahtavaa, että voin tarjota näille ihmisille veitsettömän vaihtoehdon”, hän iloitsee.

”Arven korjaaminen on kuin pitkä vaellus. Asiakkaan kanssa kuljetaan yhdessä kahdeksankin kuukautta. Katsotaan kuvia ja mittaillaan. Hoitojen aikana pu-hutaan ummet ja lammet. Ja tiedätkö, nämä ihmiset eivät pelkää puhua mistään. He kertovat suorin sanoin naiseudesta ja sen katoamisesta, repaleisista rinnois-ta, puuttuvista nänneistä, bikinirajan kohdalla jököt-tävästä kamalasta TRAM-arvesta. Siellä me yhdessä nauretaan ja itketään. Silloin aina tajuan, että juuri tätä lähdin aikoinaan hakemaan: työtä ihmistä lähellä, läsnäoloa ilman kiirettä. Olen löytänyt täydellisen unelmahomman.”

* Annan nimi on muutettu.

Rintapigmentointi on piste syöpätarinalle

Korjausleikatun rinnan nänni ja nännipiha viimeis-tellään värittämällä ne aidon värisiksi. Rinnan voi joko tatuoida tai pigmentoida. Rintapigmentoija Heidi Vii-tamaa tähdentää, että tekniikoilla on iso ero. Pigmen-toinnin ero on käytetyissä väreissä ja pistosyvyydessä. Tatuoinnissa tatuointiväri pistetään syvemmälle ihon kerroksiin kuin kestopigmentoinnissa. Tatuointi me-nee verinahkaan, pigmentointi ihon alle. Kestopigmen-tointiin tarkoitetut värit ovat laimeampia liuoksia, ja lääkinnällisessä pigmentoinnissa värin turvallisuus on aina ensisijainen valintakriteeri. Sen sijaan tatuointivä-rien koostumus tunnetaan usein huonosti, ja väreistä on löydetty muun muassa syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia, lisääntymiselle vaarallisia tai ihoa herkis-täviä aineita. Pelkästään vuoden 2013 jälkeen Euroopas-sa on löydetty noin 60 terveydelle haitallista tatuointi-väriä. Heidi suosittelee pigmentointia turvallisempana ja luonnollisempana vaihtoehtona.

”Tatuointivärejä on hyvin eri tasoisia, ja sävy voi ajan kuluessa muuttua. Joskus olen joutunut korjaamaan ta-tuoituja nännipihoja, joissa väri on muuttunut sinertä-väksi.

Kun rintapigmentoinnin tarve on hoidollinen, hoito tehdään ilman arvonlisäveroa.” Mamillatatuointeja ja rinta- ja areolapigmentointeja tarjoavia palveluntuotta-jia on Suomessakin jo jonkin verran. Heidi on nostanut rimaa: hän on Suomen ainoa ja ensimmäinen hyväk-sytty itsenäinen palveluntuottaja, joka toimii Valviran

5. 6.

7. 8.5+6+7. Pigmentointi aloi- tetaan nännipihas ta ja viimeisenä tatuoidaan nänni.8. Vasemman rinnan nännipiha oli arpinen, joka hienosti pigmen toinnin myötä huomaamattomaksi


Huomasin patin, kun odotin viidettä lastani. Silloin oli vuoden 2010 joulukuu. Patti oli vasemmassa rinnassa, ja se huo-lestutti minua. Kun loppiaisena jouduin supistelun takia sairaalaan, pyysin, että patti tutkittaisiin samalla reissulla. Niin tehtiinkin, otettiin rintaultra ja koepalat. Pääsin parin päivän päästä kotiin. Viikon päästä tuli soitto, ja minua pyydettiin me-nemään sairaalaan. Siellä kerrottiin, että se on rintasyöpä. Se oli maanantai. Jo tors-taina olin leikkauksessa. Vauvan synnytys käynnistettiin kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta, jotta hoidot saataisiin alka-maan, ja kuopuksemme Venla näki päivän-valon kuusi viikkoa etuajassa.

Kahden viikon kuluttua synnytykses-

tä aloitettiin sytostaattihoidot. Siitä alkoi yhdistetty sytostaatti- ja vauvaelämä, jota kesti heinäkuun loppuun saakka. Se oli ai-kamoinen mylly viisilapsiselle perheelle.

Pauliina Sten koristeli oman arpensa

tatuoinnilla, joka muistuttaa uudesta

elämästä.

alaisuudessa. Mikä tärkeintä, hänen asiakkaillaan on poti-lasvahinkovakuutus.

”Kun aloitin rintapigmentoinnit, jouduin hiukan vään-tämään, jotta sain Valviran hyväksynnän. Tähän saakka rintapigmentointi ei vielä ole ollut terveydenhuollon alaista toimintaa. Otin yhteyttä Sosiaali- ja terveysministeriöön ja kysyin, että miten niin ei ole. STM oli kanssani samaa miel-tä, ja Valvira hyväksyi minut palveluntuottajaksi. Minulle tämä oli tärkeä askel. Potilasvahinkovakuutus astuu voimaan, jos teen toimenpidettä suorittaessani jotakin va-hinkoa potilaalle. On tärkeää taata palvelun laatu ja turvalli-suus asiakkaalle”, Heidi pohtii.

9.

10.

11.

12.

Teksti : Nina Sarell

9. Nännin pigmentointi10. Viimeiseksi 3D nänni valoilla ja varjoilla.11. Asiakas tarkistaa aina lopputuloksen. Pigmentointi vaalenee n.30% parantuessaan.12. Valmis luonnollinen rintapigmentointi


Kivusta versoo uusi toivo

Ajattelin keskellä kaikkea sitä, että kun tämä on ohi, otan arven kohdalle tatuoinnin.

Sellaista kuvaa, johon olisi ikuistettu juuri minun tarinani, ei tietenkään ollut valmiiksi olemassa. Se piti luoda. Otin yhteyttä tatuoijaan ja selitin, mitä minulle oli tapahtunut, ja mitä halusin tatuointini ilmentävän. Hän piirsi luonnoksen. Se oli heti sellaisenaan aivan täydellinen. Siitä tuli minun tatuointini.

Arvestani versoo kirsikanoksa, jonka ympärille on kietoutunut roosa nauha. Siihen kohtaan, josta patti löytyi, halusin mustilla ja hyvin yksinkertaisilla kirjai-milla diagnoosini. C50.41. Minulle tatuointi on muis-tutus siitä, että vaikka elämä voi yhtäkkiä romahtaa ja hajota kappaleiksi, siitä voi myös versoa ja kasvaa jotakin uutta, kaunista. Heikot ja hauraat kirsikankukat voivat mennä rikki, mutta uus uusia puhkeaa kukkaan koko ajan. Ja sinne, mihin kirsikanoksa loppuu, tatuoi-ja teki vielä pienen, kullanvärisen tähden. Siellä tuikkii aarre, joka meille syntyi, pieni tyttäremme.

Tatuoinnit on tarkoitettu ikuisiksi, mutta minun ta-tuointiani sellaisena, kuin se iholleni ikuistettiin, ei ole enää. Sekin kertoo toivosta ja selviytymisestä: vuonna 2015 minulle tehtiin korjausleikkaus. Selästä otettiin uuteen rintaan materiaalia, vanha arpi rikottiin ja rin-takieleke laitettiin tilalle. Tatuointi meni siitä kohtaa poikki. Aion käydä jossakin vaiheessa korjaamassa sen ehjäksi, mutta kaikki aikanaan. Elämässä on niin paljon kaikkea muutakin.

Rintasyöpä muutti minun kohdallani vähän kaikkea. Kolmen vuoden hoitovapaalta palattuani jätin työni mielenterveyshoitajana, jatkoin opintoja ja valmistuin sairaanhoitajaksi. Nyt olen töissä kirurgisella osastolla. Siellä on tosi paljon hulinaa ja uutta opittavaa. Kotona minua pitävät liikkeessä neljä poikaa ja tyttö, nuorin on nyt 5 ja vanhin 16 vuotta. Omaa aikaa vietän kunto-salilla, liikunta on tärkeä osa elämääni. Mutta se, että saan elää ja kokea tämän kaiken, ei enää koskaan tule olemaan minulle mikään itsestäänselvyys. Tatuointini on muistuttamassa minua joka päivä siitä uudesta elä-mästä, joka minulle suotiin.

Minun syöpätyyppini oli hyvin huonoennusteinen. Se ei kuitenkaan tapaa uusiutua enää parin vuoden jälkeen. Kävin juuri viisivuotiskontrollissa, ja lääkäri sanoi, että eiköhän tämä syöpä ole sinun osaltasi tapu-teltu. Antihormonilääkityksenkin saan lopettaa pian. Matka toi tullessaan kipua, pelkoa ja huolta, mutta elä-mä kasvatti uusia versoja syövän yli ja yläpuolelle.


Ulkonäöstä puhuminen syövän yhtey-dessä voi tuntua hassulta, mutta niin se vain on: moni haluaisi olla kaunis sairaanakin. Kuulostaako pinnalliselta? Mietipä uudelleen.

Rintasyöpä hoitoineen on poikkeuksellisen haasteellista aikaa olla nainen. Kehosta on viety tärkeä pala. Rankat hoidot tekevät kalpean ja väsy-neen näköiseksi. Hiusten lisäksi on ehkä heitettävä hyvästit myös ripsille ja kulmakarvoille. Syövästä huolimatta tekisi kuitenkin mieli käydä töissä tai koulussa, piipahtaa kaupassa tai nauttia ravinto-laillallinen, tavata rakkaita sukujuhlissa, virkis-

tyä teatterissa, elää hetki normaalia elämää. Ja vaikka olisi vakavasti sairas, moni ei halua

näyttää sellaiselta. Koko maailman ei tarvit-se tietää Siitä. Mutta vaatii rohkeutta sanoa

tätä ääneen, koska syöpää sairastavan ulkonäköpaineiden miettiminen on mo-

nen mielestä täysin järjetöntä. Kun on syöpä, pitäisi keskittyä johonkin

”tärkeämpään”. Kuten mihin? Siihen, että miettii herkeämättä

olevansa vakavasti sairas?

No thanks!

Imusolmukesyöpää sairastanut Elli

kirjoitti helmikuus-sa 2012 blogiinsa

koskettavan

postauksen otsikolla ”Näin peitän syövän”. Blogis-saan hän kertoo vaihekuvien kera, miten sytos-taattien kalventamat kasvot, harventuneet ripset, haalenneet huulet ja pudonneet kulmakarvat ehos-tetaan reippaiksi nuoren lukiolaistytön kasvoiksi. Lopuksi hän asentaa ammattilaisen ottein päähän-sä sievän peruukin. Mikä mahtava asenne.

Murheena putoavat karvat

Syöpähoitojen aikana tyypillisiä ulkonäkömur-heita ovat putoavat hiukset, ripset ja kulmakarvat sekä kalpea tai punoittava iho. Kaikkea voi ehostaa ja kaunistaa. Kaunis peruukki peittää hiuskatast-rofin, mutta mitä tehdä, jos ripset ja kulmakarvat-kin katoavat? Pitkän linjan ammattilainen, meikki-taiteilija Riitta Vaara Makeup Housesta lohduttaa, että vaikka karvat eivät kasvaisi enää koskaan ta-kaisin, ne voidaan korvata pigmentoinneilla.

”Itsellänikin on vain muutama ripsi. Kun ei ole ripsiä mihin kiinnittää, myöskään mitään ripsien pidennyksiä ei voi edes ajatella. Vaikutelma rip-sistä syntyy kestopigmentoinnilla ja lisärajauksel-la – eikä kukaan ole huomannut, että ripsiä ei ole! Olen vähän kyllästynyt tähän ripsien suurennel-tuun tärkeyteen. Pigmentoidulla silmienrajauksella voidaan luoda vaikutelma ripsistä, ja myös puuttu-vat kulmakarvat voidaan kestopigmentoida”, hän kertoo.

Hoitojen jälkeen kulmakarvat ja ripset yleensä kasvavat pian takaisin, eikä pigmentointeja edes suoriteta heti sädehoitojen jälkeen. Pigmentointiin voi kuitenkin turvautua, jos omia ripsiä tai kulma-karvoja ei ala kuulua takaisin vuodekaan odottelun jälkeen.

Lupa olla kaunis

Lue myös Ellin kauneus vinkit blogista ”It was supposed to be just a normal lymph node”, osoitteessa cancerchangedmylife.blogspot.fi/2012/02-nain-peitan-syovan.html

Teksti: Nina Sarell


”Pigmentoijan valinnassa on oltava tarkka, että hä-nellä on hallussa kasvojen muoto-oppi, osaaminen, maltti ja tyylitaju”, Vaara neuvoo.

”Hyvät kulmakarvat eivät välttämättä ole juuri viimeisimmän muodin mukaiset, vaan ennemmin-kin luonnolliset, omiin kasvoihin sopivat. Pigmentoin-ti säilyy vuosia, kulmakarvamuoteja taas tulee ja menee.”

Pigmentti ratkaisee meikissäkin

Peittävät meikkituotteet pienentävät ihon esteettisiä haittoja. Kalpeaa, punoittavaa ja ”laikukasta” ihoa on helppo peittää ja tasata. Meikin avulla voi häivyttää myös näkyvässä paikassa olevaa arpea. Kun löytää sopivat tuotteet ja oppii oikean tekniikan, meikki on nopeaa ja helppoa tehdä. Kalpeutta voi häivyttää ke-vyelläkin meikillä, mutta jos on peitettävä arpea tai jotakin muuta hankalaa, työkalupakkiin kannattaa hankkia ammattilaisten suosimia tuotteita.

”Erilaisten ihosairauksien ja ”ihovirheiden” kuten tuliluomen, vitiligon ja couperousan peittämiseen käytetään yleensä niin sanottuja camouflage-tuottei-ta. Näissä ammattikäyttöön suunnitelluissa tuotteissa on korkea pigmenttipitoisuus. Tällaiset meikit ovat hy-vin peittäviä. Tuotemerkkejä ovat muun muassa Gri-mas, Ben Nye, Make up for Ever, Mehron ja Keromask”, Vaara luettelee.

”Kuluttajan ei kuitenkaan ole aina niin helppoa vali-ta oikeaa tuotetta. Ei riitä, että myyjä sanoo että tuot-teella on maksimaalinen peitto – pitää tietää, mitä se tarkoittaa, ja miten meikkiä käytetään. Kaikki tuotteet eivät todellakaan edes ole niin peittäviä kuin väite-tään. Onkin viisainta etsiä käsiinsä myyjä, joka osaa peittotekniikan, ja jolla on taitoa opastaa tuotteiden käytössä. Peittotekniikka riippuu siitä, minkälaista ihoaluetta peitetään. On ehkä osattava peittää sinistä, vihreätä tai punaista sävyä. Paras tapa oppia on se, että antaa ammattilaisen ensin meikata ja opettaa.”

Vaaran mukaan tyypillinen ajatteluvirhe peittävän meikin tekemisessä on, että kun meikkiä on tarpeeksi paksusti, se kyllä peittää mitä vain. Hän kauhistelee nuoren sukupolven tapaa tehdä täy-sin peittäviä, paksuja meikkipohjia, jolloin kasvoista tulee elottoman näköiset kuin muovinukella.

”Se, että tuote on niin sanotusti paksu, ei tarkoita sitä, että sitä pitää laittaa paksusti. Itse käytän meik-kauksessa aina esimerkiksi punaisen ja sinisen neut-raloijaa. Valitsen meikin ja tekniikat riippuen muun muassa ihon kunnosta, meikattavan iästä ja ongel-man suuruudesta”, hän havainnollistaa.

Meikki Riitta Vaara.Kuva on ennen ja jälkeen atooppisesta ihosta, mutta rankan kortisoonikuurin jälkeen iho on tyypiltää hyvin samanlainen kuin atooppinen iho.

MEIKKI TEKEE IHMEITÄ

Syöpähoitojen väsyttämälle iholle kannattaa valita mahdollisimman vähän allergeeneja sisäl-täviä hellävaraisia ja laadukkaita meikkituotteita. Erja Parviainen Studio Diivasta tuo maahan Ben Nye -kosmetiikkasarjaa. Sarja on kehitetty Los Angelesissa, ja sitä on tuotu Suomeen 20 vuoden ajan.

”Tuotteet ovat hyvin pigmenttipitoisia ja sopivat siksi myös arpien ja ihon pigmenttivirheiden peit-tämiseen. Sarjassa on kymmeniä eri neutraloijia sekä tummaihoisille että vaaleaihoisille. Sävyvali-koima on todella laaja”, Parviainen kertoo.

Ben Nye on Suomessa ennen kaikkea ammat-tilaisten käytössä teatterissa, televisiossa ja ammattikoulujen opetustuotteena. Sarja tekee myös yhteistyötä Helsingin Allergia- ja astmayh-distyksen kanssa.


Rintasyöpäyhdistyksen hallitus, mitä mietit...

Paljon juttuja työn alla mahtavan tiimin kanssa!

Pysykää kuulolla :) #puhis

Ihanaa että valo lisääntyy. Rohkeasti eteenpäin

kevättä kohti.

Mietin rintasyöpää aika usein. En pelokkaana enkä katkerana, vaan muistuksena elämän hauraudesta

ja arvaamattomuudesta, jotta muistan olla iloinen ja kiitollinen-kin siitä, mitä minulla tänään on.

#rinnakkain #lehdentekijä

Hienoa kun valkoinen muuttuu harmaan kautta eloisan vihre-äksi. Mennään kohti kevätä ja kesää, nautitaan siitä ja ollaan armollisia omalle itsellemme ja muillekin.

Olen iloinen siitä kuinka hyvin kaikki

on ja saan edelleen jatkaa ihan normaa-

lia elämää kaikenlai- sista hidasteista huolimatta. Iso kiitos kuuluu

läheisilleni ja ystä-villeni joiden kanssa nämä hidasteet saa-

tiin ohitettua.

Tämän vuoden hallitus on päässyt yhdistyksen

pyörittämisessä hyvään vauhtiin.

Puheenjohtajana jatkaa toista vuotta Anu Niemi.

Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat

Katri Paalanen, Heli Kallio-Kauppinen,

Camilla Bacman, Kristiina Jeppesen,

Merja Lankinen-Lifländer ja Satu Kivistö.

Varajäseninä toimivat Tarja Leppänen ja

Heidi Vekkeli.

Tässä hallituslaisten keväisiä mietteitä

Toimiston kotihengetärLymfalähettiläsAktiivisesti mukana vertaistuki -toiminnassa

AnuMerja

Satu

Tarja

Heli

Heidi

kiva kun on kevät,olen rakas-tunut joogaan, ulkoilu rulet-taa,vertaistuesta saa poweria, kiva kun kaikki ”siskot” on olemassa

KrisseUusien asioiden kokeilu tuo iloa

elämään #ekaselfie

KatriCamilla Aurinkoista kevättä kaikille jäsenille.

Kevät tulee, hymyillen ja positiivisin mielin kohti tulevaa.Liikunnasta lisenergiaa jokaiseen päi-vään. Mita se maailma ja arki olisikaan ilman ystäviä, rakkaita ja kanssaeläjiä. Elämäniloa ja hyvää mieltä :)


Yhdistyksen jokavuotinen liikuntavii-konloppu järjestettiin tänä vuonna 12.-13.3. Tampereella ja teemana oli vesijumppa. Itselleni vesiliikunta on lähes ainoa liikunta-muoto jota nivelkipujen vuoksi voin harras-taa, joten innolla mukaan.

Kokoonnuimme lauantaina puolilta päivin hotelli Kauppiin Tammelan kaupunginosaan. Iltapäivän tunnin mittaisen vesijumpan veti Johanna Colliander, fysioterapeutti ja lymfa-hieroja. Jumppa todella kesti tunnin eikä sinä aikana chillailtu, koko ajan oli täysi vauhti päällä loppuvenytyksiä lukuun ottamatta! Hotellin uima-allas ei myöskään ollut mikään terapia-allas, vaan altaan lämpötila oli arvioi-den mukaan 27-28 astetta.

Jumpan jälkeen osa lähti kävelemään Tam-melan ihastuvaan puutalokaupunginosaan, osa jäi Johannan lymfahierontaan. Itse valit-sin tunnin lymfahieronnan ja se teki terää sekä nestekierrolle että sielulle. Myöhemmin illalla oli mahdollisuus uida ja saunoa. Heidi veti vielä halukkaille lymfajumpan.

Ruokailu oli myös hotellilla, ruoka tuotiin meille muualta ja sitä oli todella paljon. Pakkasimme loput ruoat Heidin ja Minnan huoneeseen, jossa iltamyöhällä niitä taas napostelimme. Juttua riitti puoleen yöhön ja uni maistui ahkeran liikunnan jälkeen.

Seuraavan päivänä aamiaisen jälkeen oli taas vuorossa Johannan vetämä vesijumppa. Teimme jälleen vauhdikkaan tunnin jumpan, saunoimme ja kokoonnuimme lounaalle. Siihen päättyikin yhteinen ohjelma Tampe- reella ja hajaannuimme ympäri Suomea, pisimmälle lähti Hanna, aina Rovaniemelle asti.

Kiitos yhdistykselle, Heidille ja erityises-ti Sorjosen Minnalle, joka oli tämän paikan meille löytänyt. Mukavaa oli, liikuttiin ahke-rasti ja tutustuttiin toisiimme; Heidi, Minna, Leena, Pia, Aire, Eliisa, Hanna, Iiris, Liisa ja Jonna.

Teksti: Mussu JohanssonKuva: Johanna Colliander

Ahkerat vesijumppajat altaalla

Ryhmäkuva iltamyöhään hotellin aulassa

Vesiliikuntaa Tampereella


Sinikka Pöllänen Käsityötieteen professori on tutkinut käsityön merkitystä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hänen mukaan-sa käsillä tekeminen auttaa keskittymään ja edistää uusien asioiden sisäistämistä, uuden oppimista. Prosessointi ja valmiin työn tuottami-nen tuo tekijälleen haasteiden voittamisen ja onnistumisen kokemuk-sia. Sinikka Pöllänen nostaa tutkimuksessaan Käsityöt ja hyvinvointi esille keskeneräiset työt. Ilman keskeneräisiä töitä ihminen olisi epä-onnistunut haasteiden asettelussa. Yrittäminen, mahdollinen epäon-

nistumisen korjaaminen ja uudelleen tekeminen, työn valmiiksi saattaminen ovat tyydytystä tuottavaa tavoitteen toteutumista ja sisäisen motivaation täyttymyksiä - palkintoja. Käsitöiden sensorinen, psyykkinen ja sosiaalinen moniulotteisuus ja niiden välisten mer-kitysten on havaittu antavan käsitöille taideterapeuttisen luonteen. Sairastu-neen mieli tahtoo herkästi pyöriä huo-lien ja epävarmuuden kehässä. Pöllä-sen mukaan käsillä tehdessä keskiö on itse tekemisessä eikä sairaudessa ja sen mahdollisessa ”vatvomisessa”. Käsityö itsessään toimii silloin taideterapeutti-sena välineenä ja etäännyttää tekijänsä kokemaan muuta kuin sairauden ajatte-lua. Sairauden tunto saa silloin mahdol-lisuuden irrottaa otettaan.

Vinkkejä

Hyödynnä joulut, pääsiäiset, juhan-nukset ja kaikki mahdolliset ystävien syntymäpäivät ja kissanristiäiset teke-mällä kortit, koristeet ja lahjat itse. Liimaa, leikkaa, ompele, neulo, kudo, kirjo, värjää, huovuta. Jos omaat kär-sivällisen luonteenlaadun, pidät kau-niista koruista tai kaipaat aikaa vievää haastetta pikkutarkan tekemisen äärel-lä hanki materiaalipaketti ja tee koruja

itsellesi tai läheisillesi. Tai työstä raavaampaa voimaa vaativa savi- tai sementtityö – tarvitset siihen kyllä ron-

skit tilat ja välineet. Minimoi kustannukset ja kerää ”kiertismateriaa-lia”. Vinkkejä saat lehdistä, ystäviltä, netistä ja mikä parhainta – kek-si, luo itse. Koe suunnittelun pähkäily, tekemisen vimma ja valmiin ihan-omatekemän-työn nautinto. Jos opiskelet tai käyt luennolla ota neulominen mukaan. Kahden käden yhtäaikaisen toiminta aktivoi tut-kitusti molemminpuolista aivotoimintaa ja siten vahvistavaa muistia ja oppimista. Mene kurssille oppimaan uusi piristävä tekniikka, mene-telmä. Kokoa kaveripiiri ja tehkää käsitöitä yhdessä. Samalla parannat-te maailmaa ja siinä sivussa itseäsi. Koe neuloosi! Yhtä kaikki – mene elämän alkujuurille yksin tai yhdessä kädentaidot omaksi kokevien ystäviesi kanssa. Kädentyöt ovat fyysistä toimintaa, jota keho ja mieli tarvitsee hyvinvointiinsa. Suostu onnellisuuteen.

Kädentöiden terapeuttisesta merkityksestä

Teksti ja kuva: Mirja TaimistoEkspressiivisen taideterapian ohjaaja

Käsien voima


Teemallisissa vertaisviikonlopuissa oli kädentaito-jen vuoro maaliskuun alussa Virroilla.

Ja ihan oikeasti, opettelimme uutta. Silkkiliinoja vään-tämällä, kääntämällä ja värjäämällä sai ihanan silkki-huivin, jollaista ei varmasti tule joka kadunkulmassa vastaan. Mosaiikilla peittyi lasiastia aivan uudenlai-seksi, uskomattomaksi omalla tavallaan.

Paperinaru taipui kauniiksi kukiksi. Sormet ja narut menivät välillä pujotellessa sekaisin. Aina ei osannut sanoa, oliko naru tulossa menosuuntaan vai menos-sa tulosuuntaan. Se vaan joskus näytti lähtevän siitä, mihin sen olisi pitänyt tulla. Mutta siitä tuli kukka ja toinen. Kuin muistutukseksi myöhemmästä keväästä harmaaseen maaliskuun alkuun.

Helmien talo oli luku sinänsä. Toinen toistaan kimalta-vampi tai värikkäämpi hyllyrivi sekoitti suunnitelmat. Miten siinä kaiken keskellä osaa sanoa mitä haluaa. Saimme opit perustekniikoista, joilla opimme kiinnit-tämään helmiä ketjuun tai toisiinsa. Tai mitä nyt vaan mihin tahansa. Vaihtoehtojahan siellä oli. Huomatta-vasti helpompaa helmien teko oli alustalla, johon teh-tävän työn saa järjesteltyä valmiiksi, eikä koko aikaa tarvinnut pelätä tarvikkeiden kierimistä pitkin pöytää

lattialle. - Ja sitten ihana ylivalvoja-Pörri, joka omanar-vonsa tuntevalla kissapersoonallaan asettui parhaaksi katsomalleen kohdalle pöytää. Minkä sille voi, jos as-kastelu sattui olemaan juuri sillä kohdalla. Tai jonkun käsi. Ja jotain muuta.

Ohjaajamme, Arja Tiitola Virtain Taitokeskuksesta ja Donna-ryhmän vetäjä, tuli viereisestä huoneesta ky-symään, oliko huoneessa ketään. Olihan meitä siel-lä. Olimme niin keskittyneet mosaiikkikuvioihin, että olimme unohtaneet puhua. Sitä on tapahtunut aika harvoin. Huomasi muutenkin, että muut murheet jäi-vät taka-alalle. Oli vaan tässä ja nyt. Ja kippo, mosaiik-kia ja silikoniliimaa sormissa.

Sairastaminen, hoidot, muu lääkitys ja murheet saa-vat meidät helposti unohtamaan, että voisimme oppia. Oli ihastuttavaa huomata, että opimme sittenkin vielä jotain ihan uutta! Ystävät hyvät, peli ei olekaan vielä menetetty. Niin koruihin kuin liinoihinkin tarttui lep-poinen Virtain fiilis, joka tuntuu niissä vielä jälkeen-päinkin.

Teksti: Heli Kallio-KauppinenKuvat: Heli Kallio-Kauppinen ja Arja Tiitola

Minä opin vielä!Vertaisviikonloppu Virroilla maaliskuussa


Monet ovat löytäneet avun erilaisista öljyistä, jotka koke-musten mukaan pehmentävät ja vaalentavat arpia ja tekevät niistä joustavampia. Tutkittua, lääketie-teellistä näyttöä öljyjen käytöstä ei ole, mutta ei niillä vahinkoa-kaan saa aikaan. Arpien hoito täl-lä menetelmällä vaatii kärsivälli-syyttä, koska ihon uusiutuminen on hidas prosessi.

Päivittäinen öljyjen kanssa puu-hastelu tuntuu pienelle henkilö-kohtaiselle hemmottelulle ja aina parempi, jos onnistut houkutte-lemaan läheisesi öljyä arvellesi hieromaan. Kevyt, pyörivin liik-kein tehty hieronta tehostaa öljyn imeytymistä. Kiirettä ei kannata pitää: parhaaseen tulokseen pää-see, kun jaksaa hieroa öljyä vähin-tään kolmen minuutin ajan.

Omiin arpiini olen kokeillut use-ampaakin öljyä. Silti tai ehkä juuri siksi on vaikea sanoa öljyjen te-hosta: ovatko arvet vaalenneet

melko näkymättömiksi öljyä-misen ansiosta vai olisivatko ne pehmentyneet ja vaalentuneet ilman öljyjäkin. Mutta siitä olen melko varma, että säännöllinen öljyn hierominen sädetettyyn rin-taan auttoi ihoa palautumaan niin pehmeäksi ja kimmoisaksi, ettei plastiikkakirurgi ollut uskoa, että rintaa oli sädetetty.

Kaupan kosmetiikkahyllyiltä löy-tyy valtava määrä öljyjä, joista jokainen löytää kokeilemalla omat suosikkinsa. Oma suosikki voi löy-tyä myös keittiönkaapista.

Bio-Oil lienee markkinoiden tu-tuin nimenomaan arpienhoitoon tarkoitettu öljy, joka lupaa ’auttaa vähentämään arpien näkymis-tä’. Vaaleanoranssin öljyn tehoai-neina ovat rosmariini-, laventeli-, kehäkukka- ja kamomillaöljy sekä A- ja E-vitamiini. Öljy levittyy iholle helposti ja imeytyy nopeas-ti. Jotkut vierastavat tuoksua, joka on melko voimakas eikä erityisen raikas, mutta onneksi se haihtuu iholta nopeasti.

Vaikka toisin kuvittelisi, tuok-sullaan ei hurmaa myöskään E-vitamiinia sekä Omega-3- ja -6-rasvahappoja sisältävä 100-pro-senttinen chilenruusuöljy, jonka nimeen moni vannoo. Riittoisaa öljyä voi hieroa tuoreeseen arpeen sellaisenaan, vain pari tippaa riit-tää. Yksi Bottega Verden chilen-ruusuöljyyn hurahtanut väittää sen aidosti tehoavan myös van-hoihin arpiin – mene ja tiedä.

Vannoutuneet kannattajansa on myös laventelilta tuoksuvalla Bottega Verden arnikkiöljyllä. Se hoitaa leikkauksen jälkeen mus-telmia ja turvotusta edistämällä ihon pintaverenkiertoa. Se lupaa

Teksti: Satu Kivistö

Hellyyttä, hoivaa ja haalistuneita arpimuistoja

Jos topakammat, toisaalla lehdessä esitellyt arpihoidot eivät sovi omalle kukkarolle tai tarvetta järeille arvenhoitotoimille ei ole, kannattaa harkita pehmeämpää, hemmottelevampaa otetta arvenhoitoon.


helpotusta myös kipeille nivelille, joten Tamofenin kipeyttämistä peukalonnive-listä kärsivien kannattaa ehkä kokeilla tämän hieromista myös kipeisiin käsiin.

Uusia ja vanhoja arpia lupaavat häivyttää myös monissa kosmetiikka-tuotteissa paljon käytetyt arganöljy ja karitevoi (shea butter), joissa on molem-missa useimpia viehättävä tuoksu. Myös helokkiöljyn luvataan parantavan arpia – myös sisäisesti käytettynä.

Vielä kannattaa mainita Palmaro-sa-öljy, jonka sanotaan kohottavan ja keventävän mielialaa. Se on myös voi-makkaasti antibakteerinen öljy, joka parantaa tuleh-tunutta ihoa sekä vanhoja arpia ja kat-kenneita veri-suonia.

Kotikeitti-östäsi saattaa löytyä neitsyt-kookosöljyä, jota monet kertovat me-nestyksekkääs-ti käyttäneensä raskausarpien ehkäisyyn. Leikkausarpia on vaikeampi ehkäistä, mutta jos olisin nyt tilanteessa, jossa rinnassa-ni olisi sädehoidon jättämä silitysraudan muotoinen ’arpi’, kokeilisin siihen koo-kosöljyä jo pelkästään sen huumaavan ihanan, tropiikin ja kaukomatkat mie-leen tuovan tuoksun vuoksi.

Mitä kokemuksia sinulla on öljyjen käytöstä leikkaus- tai sädehoito’arpien’ hoitoon? Jaa vinkkisi Facebookin Rinnakkain -ryhmässä.

”Kyllä hauskaa olla pittää…”Pakara ja Povi ovat kiistelleet Pahemmuudesta!– Taidampa viedä voiton, olen sen verran kivuliaampi kuin sinä,

intoilee Pakara.– Minäkin olen taitava kivun antaja, inttää Takareisi, Pakaran

kumppani.– Minä myös, minä myös, inisee väliin Polvi.Povi kuuntelee rennon rauhallisena tuota pöyhkeilyä ja miettii,

josko siihen kannattaa vastatakaan. Mutta tuumailee sitten– En minä oikeastaan juurikaan enää tuota kipua. Olen päässyt sen

tarpeen yli. Pitäkää te rauhassa voittonne. Minua miellyttää nykyisin enemmän tämän Naisihmisen hemmottelu. Kas kun sellainen-kin voi tuottaa tyydytystä.

Pakara ei niin vaan hellitä. Sitä suututtaa, kun toinen noin helposti luovuttaa. Tämä kisa olisi ollut niin mainio maineen nostattaja Vaivojen kotikisoissa.

– Miten sinä nyt noin hento-mieliseksi ryhdyit, olihan sinulla niin paha sairaus hoivissasi, että vallan.

– En minä sitä Paholaista itsel-leni pyytänyt, salaa tuli. Ryhdyin sitten pikkiriikkisen pisteliääksi, kun se ajettiin ulos. Sillä tavalla kuvittelin antavani sille takaisin kaikkien pelkojen, uhkakuvien ja

jännitystilojen tuottamisesta. Nyt huomaan, että niistä kärsikin tuo Naisihmisemme, eikä se Pirun-penikka. Mutta miksi ihmeessä sinä ryhdyit juuri samaan aikaan mi-nun operaationi kanssa keljuilemaan?

– Olinhan minä pidemmän aikaa pikkuhiljaa juilittanut, mutta nyt oli maaperä sopiva. Naisihminen kun oli aikaisempaa haavoittuvai-sempi. Ja sitä paitsi ylen aikaa istuskelee nytkin tietokoneen ääressä kirjoittamassa sähköposteja ja piirtelemässä muka. En minä sellaista kestä ja panen hanttiin oikein kipeästi!

Asian pohdinta jatkuu ja viimein Pakara sanoo suostuvansa lääkä-riin, jahka Naisihminen tarttuu toimeen ja tilaa ajan. Sitten kun Poven jälkihoitoprojektin alkamisesta tulee tieto ja Perheenpään elä-mä menee raiteilleen siellä sairaalahoidossa.

– Minullahan onkin nyt kaikki hienosti, mitä kuntooni tulee. Se kutsun odottelu vaan on niin rasittavaa. Naisihminen sai eilen ki-rurgiltaan loppulausunnon, jossa todettiin, että potilas on kotiutunut hyväkuntoisena toipilaana. Ja minäkin olen sangen sopusuhtainen, kuulemma. Haavani on parantunut lääkärin mukaan erinomaisen siististi. Ja kyllä se sievä ja terveenoloinen onkin, suorastaa hymyilee tuossa kupeessani.

Teksti ja piirros: Lotta A. Jussila


Arjen avuksi

Kelaa vähänKelan matka- ja lääkekorvausten omavastuisiin on tullut muutoksia tämän vuoden alusta.

Matkakorvausten omavastuut nousivat

Yhdensuuntaisen matkan omavastuu nousi 25 euroon entisestä 16 eurosta. Vuotuinen omavastuu (nk.matkakatto) nousi puolestaan 300 euroon (ennen 272 euroa). Taksimatkojen korotettu omavastuu nousi 32 eurosta 50 euroon.

Taksimatka voidaan korvata, kun terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi asiakkaan oikeuden taksimatkaan SV 67-todistuksella,Todistus matkakorvausta varten. Jos asiakkaalla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, taksi tulee tilata alueellisesti keskitetystä tilausnume-rosta, jolloin matkakorvauksen saa jo taksissa ja itse maksettavaksi jää 25 euron omavastuuosuus.

Kelan korvaamat taksimatkat pyritään yhdistelemään toisen asiak-kaiden matkoihin. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus matkustaa yksin esimerkiksi silloin, kun•hänelläonlääketieteellisestitodennettavasuuriinfektioherkkyys•hänelläontarttuvatauti•hänelletehtytoimenpideedellyttäänopeaakotiutumista.Alueellisesti keskitetystä tilauspalvelusta tilattujen matkojen mak-

setut omavastuuosuudet tulevat mukaan matkakattokertymään. Muualta kuin keskitetystä tilauspalvelusta tilatusta matkasta asiakas maksaa kaksinkertaisen omavastuun, 50 euroa yhdensuuntaiselta matkalta niin, että asiakas maksaa koko matkan hinnan kuljettajalle ja hakee sitten itse korvausta Kelasta. 50 euron omavastuuosuus ei kerrytä matkakattoa.

Lääkekorvauksiin alkuomavastuu

Vuoden alusta lähtien lääkekorvauksia saa vasta vuosittaisen 50 euron alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Myös erityiskorvauk-sen maksamiseen tulee muutoksia. Ylemmän erityiskorvausluokan, johon siis myös rintasyöpälääkkeet kuuluvat, lääkekohtainen omavas-tuu on 4,50 euroa (aikaisemmin 3 euroa).

Reseptilääkkeet maksetaan siis kokonaan itse alkuomavastuun täyttymiseen asti. Alkuomavastuu kertyy lääkkeiden oston yhtey-dessä ja se voi täyttyä lääkkeen hinnasta riippuen joko yhdestä tai useammasta lääkeostosta. Alkuomavastuuta kerryttää asiakkaan maksama valmisteen hinta poislukien mahdollinen viitehinnan ylittävä osuus.

Alkuomavastuun täyttymisen jälkeen lääkekorvauksen saa suoraan apteekissa ja se kerryttää lääkeostojen vuosiomavastuuta eli lääke-kattoa (610,37 euroa).

Lisätietoja matkakustannusten ja lääkekorvausten omavastuista löydätKelansivuiltawww.kela.fi.

Teksti: Satu Kivistö

OHO!


Arjen avuksi

Suomen syöpäpotilaat ry:n uusia oppaitaRinnankorjausleikkauksen käsikirjasta on ilmestynyt uudistettu painos. Oppaassa on tietoa mm. eri korjausleikkausmenetelmistä sekä toipumisesta.

Syövänhoidon jälkeinen lymfaturvotus ja sen hoito –opas antaa tietoa mm.ylä-jaalaraajojenjarinnanalueenlymfaödeemastajasenhoidosta. Opas on kirjoitettu sinulle, jolla on syövänhoidon jälkeen alkanut imusuoniston vahingoittumisenaiheuttamalymfaturvotustairiskisaadasellainen.

OppaitavoitilataSuomenSyöpäpotilaatry:nnettiosoitteestawww.syopapotilaat.fi/potilasoppaat tai puhelimitse numerosta 044 053 3211. Oppaat ovat yksityishenkilöille maksuttomia.

Syöpäkipulinja

Syöpäkipulinja tarjoaa potilaille, omaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille maksutonta neuvontaa syöpäkivun hoidosta. Syöpäkipulinja palvelee valtakunnallisesti numerossa 050 369 6707

Syöpäkipulinja toimii HYKS:n Kipuklinikalla, ja se on toteutettu yhteistyössä Syöpäjärjestöjen neuvontapal-velun kanssa.

HYKS:n kipuklinikan Syöpäkipulinja lisää aukiolo-aikaa ja on huhtikuusta 2016 lähtien avoinna joka päivä klo 9-12. Muina aikoina Syöpäkipulinjan puhelimen vastaajaan voi jättää soittopyynnön, jolloin sairaanhoitaja HYKS:n kipuklinikalta soittaa asiakkaalle takaisin.

Syöpäkipulinjan puhelimeen vastaa HYKS:n kipuklini-kan kivunhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja, joka tekee alkukartoituksen ja selvittää, riittääkö hoitajan ohjeistus, vai tarvitaanko lääkäriä. Tarvittaessa HYKS:N kipuklinikan lääkäri keskustelee potilaan tai hänen läheisensä kanssa ja joskus jopa potilasta hoitavan lääkärin kanssa. Syöpäpotilaan läheinen voi olla myös yhteydessä Syöpäkipulinjaan puhelimitse.

Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen neuvontapalvelu antaa tukea syöpäpotilaalle ja hänen läheisilleen. Kysymys voi koskea syöpää, sen hoitoa, kuntoutusta tai tuen mahdollisuutta. Neuvontapalvelu auttaa myös silloin, jos epäilee sairastavansa syöpää, haluaa tietoa syövän ehkäisystä, syövän perinnöllisyydestä tai syövän seulonnoista.

Neuvontapuhelin palvelee numerossa 0800 19414. Hoitaja vastaa puhelimeen ma ja to klo 10-18 sekä ti, ke ja pe klo 10-15. Palvelu on maksuton. Neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä myös sähköpostilla [email protected]. Sähköpostiviesteihin vastataan neuvontapalvelun aukioloaikoina. Sähköpostilla voi jättää myös soittopyynnön.


Euroopan merkittävin rintasyöpätutkijoiden konferenssi EBCC järjestettiin kymmenennen kerran. Amsterdamissa oli ennätysmäärä Europa Donna potilasjärjestöjen edustajia satojen lääkäreiden ja tutkijoiden joukossa.

Osallistujat kuulivat esityksiä uusista tutkimuksista, kävivät opetusluennoilla päivittämässä tietojaan ja paneelikeskusteluissa esittivät mielipiteitä mm. mammografiaseulonnoista. Tässä erikoisaloja yhdistäväs-sä konferenssissa potilaiden elämänlaatua koskevat aiheet nousivat vahvasti esille.

Vaikka tällä kertaa konferenssissa ei ollut maailmaa mullistavaa löydöstä, merkittäviä edistysaskeleita esiteltiin sekä varhaisen että levinneen rintasyövän aloilta. Eräässä Her2-potilaiden hoitoa koskevassa tut-kimuksessa (EPHOS-B trial) joka sai maailman mediassa paljon huomiota, havaittiin että osalla potilaista, jotka saivat yhdistelmälääkettä jo ennen leikkausta ja sytostaattihoitoja, kasvain hävisi tai pieneni huomattavasti jo 11 päivässä. Lisätutkimuksia kaivataan aiheesta kipeästi jotta pääsemme hoidoissa eteenpäin.

Europa Donna terveisiä

Elämänlaadun oppeja lääkäreille

Teksti: Katri Paalanen ja Merja Lankinen-Lifländer

1 2 3

4 5 6

TALOUDELLINEN TASA-ARVO

Rintasyöpäpotilaiden sosiaaliset ja taloudelliset seikat ovat esillä tänä vuonna Europassa. Onko kaikilla naisilla Euroopassa pääsy hoitoon ja onko heillä varaa siihen? Europa Donna alkaa keräämään tutkimustietoa mm siitä syrjitäänkö rintasyöpää sairastaneita vakuutuksissa.

SIVUVAIKUTUSTEN HALLINTA

Useimmilla on vahva mielikuva että hoitojen aikana pitäisi levätä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että jo päivittäinen 30 min ulkoilu parantaa oloa ja auttaa kivunhal-linnassa. Luontaistuotteita varoitettiin käyttämästä sillä niiden vaiku-tusmekanismeja yhdistettynä syöpähoitoihin ei tunneta.

MANIFESTO Europa Donnan lobbaus rintasyöpään erikoituneiden hoitoyksiköiden puolesta sai kiitosta. Yksiköitä tulisi saada kaikkiin EU-maihin tämän vuo-sikymmenen loppuun mennes-sä eli lobbausta on ahkerasti jatkettava.

LEVINNYT RINTASYÖPÄ

10-vuoden katsaus levinneen rintasyövän hoidosta näyttää osittaista edistystä, mutta esi-merkiksi potilaiden elämänlaadun paranemista ei ole havaittu. Tutustu itse raporttiin osoitteessa www.breastcancervision.com

AIVOT

Kyllä, sytoaivot saivat rinnalle tamoaivot.Tamoksifeeninvaiku-tukset seuraavat potilaita pitkään hoitojen jälkeenkin. Avuksi voivat olla mm. syvärentoutukset kuten mindfulness,meditaatio,uni,ja rauhallinen liikunta kuten jooga (90min x2/vk), Tai Chi tai Qigong.

VÄSYMYS

Väsymys on nykyään yleisin hoitojen jälkeinen vaiva. Jo ensimmäisestä lääkärikäyn-nistä alkaen tulisi väsymys-oireita tarkkailla ja seurata. Lääkkeettömistä hoidoista erityisesti jooga tai aerobinen liikunta voivat auttaa. Myös kognitiivinen käyttäytymistera-pia voi vähentää väsymyksen tunnetta hoitojen jälkeen.

EBCC-10

Minun tarinani


Europa Donna terveisiä

Minun tarinani

Elina Pesonen34-vuotias

hotelli-ravintolayrittäjä Pohjois-Karjalasta.

Maailmanmatkaaja, joka unelmoi reppureissusta

aasiaan.

Kerro itsestäsi?Olen 34v yrittäjä, ja pyöritän hotel-li-ravintolaani itärajan pikkukylässä ihanan poikaystäväni tuella. Tämä iloinen savoilaishöpöttelijä päätyi Pohjois-Karjalaan Irlannin, Espanjan ja Ruotsin kautta, ja laski kolme vuotta sitten reissurepun hetkeksi maahan - tietämättä miten pitkäksi aikaa. Sain aikaisemmin, 27-vuotiaana, aivoverenvuodon, johon elämä ei loppunutkaan, ja hymy on pysynyt huulilla niin sen kuin tämänkin taipaleen läpi, eikä huumori näytä vieläkään paranemi-sen merkkejä.

Miten sait diagnoosin?Löysin patin rinnastani pari kuukautta yritykseni avajaisten jälkeen. Kiireen keskellä tunnustelu oli unohtunut, joten kasvain oli tuolloin jo aika iso, yli 5cm. En suostunut lähtemään lää-käriin tuloksia kuulemaan kiireisenä päivänä, kun olin jo ultraavan lääkärin ilmeistä ja hoitajien reaktioista pää-tellyt mitä on tulossa. Ei siis shokkia, mutta oli vain päätettävä laitetaanko yrityksen ovet kiinni ja ruvetaan sai-rastamaan, vai yritänkö vaan jaksaa hoidoista huolimatta. Jaksoinkin kahdeksan sytostaattia, viiden viikon sädehoidot,TamofeninjaZoladexinkuumat aallot ja sterilisaation ilman päivänkään sairaslomaa, mutta väsy-

mys vei kuitenkin voiton pari vuotta myöhemmin. Toivottavasti opin sillä jotain rajojen vetämisestä.

Kurjinta syöpämatkalla?Epätietoisuus siitä minkä verran elämää on jäljellä. Vaikka toisaal-ta samahan koskee elämää ilman syöpääkin. Läheisten pelko ja suru, naapureitten sääli.

Onnenhetkiä?Ihanien uusien ystävien tapaaminen sairaalan pedillä, tiputuksessa ja vertaistukea antaessa ja saadessa. Rakastuminen sairauden jälkeen, ja hänelle kelpaaminen inasen vajanai-senakin.

Mitä haluat sanoa rakkaillesi?Kiitos. Ilman teitä ei ois mitään, ja teidän kanssa on kaikki.

Mitä pelkäät?Pelkään, että en ehdi toteuttaa haa-vettani pitkästä reppureissusta kohti Aasia ennen kuin syöpä uusiutuu. Äkkiä siis menoksi vaan!

Mitä toivot?Ihan tavallisia ihania elon päiviä. Mahdollisimman monta. Osa saa olla sateisiakin.

Mitä tekisit toisin?En mitään. Jokainen tie, umpikuja ja ojanpohja vie johonkin, mihin en olisi muuten päässyt. Kaikissa reiteissä on puolensa. Onko syöpä muuttanut sinua?Miulla on kropan yläosassa vähem-män läskiä :D

Minkä sairauteen liittyvän epäkoh-dan haluat korjata?Pienyrittäjän osa on valtavan rankka sairastuessa. On joko jaksettava tehdä normaalia päivää (omalla kohdallani: n. 12 tuntia, 6-7 pv/vk) tai luovuttava yrityksestä (omalla kohdallani: koko omaisuudesta ja pitkän työn tuloksista), jos ei satu olemaan kaikenosaavaa henkilö-kuntaa valmiiksi koulutettuna oven takana odottamassa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?Lisää kikatusta ystävien kanssa kahvikupposen äärellä ja oman kullan kainalossa.

Mottosi?Dance like no one is watching. Love like you’ll never be hurt. Sing like no one is listening. Live like it’s heaven on earth.

Dance like no one is watching. Love like you’ll never be hurt. Sing like no one is listening. Live like it’s heaven on earth.


RINTASYÖPÄYHDISTYS – EUROPA DONNA FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

Kevätkokous pidetään ti 19.4.2016 klo 18 alkaen syöpäsairaala Docrateen tilois-sa osoitteessa Saukonpaadenranta 2, Helsinki.

Kokouksessa hyväksytään toimintaker-tomus ja tilinpäätös vuodelta 2015 ja päätetään vastuuvapauden myöntämi-sestä hallitukselle.

Jäsenet ovat saaneet kutsun sähköpos-tiin tai perinteiseen postiin. Jos kutsua ei ole tullut, tarkista yhteystietosi toi-mistosta [email protected] tai puh. 040 147 0757 ti ja to klo 10-14.

Tervetuloa!

EKSPRESSIIVISEN TAIDEILMAISUN LEIRIT ONNELASSA 17.-19.6.2016 JA 29. – 31.7.2016

Kesällä 2016 järjestetään kaksi erillistä Taideleiriä Taavetin Onnelassa. Ensimmäinen leiri kesäkuussa on tarkoitettu uusiutunutta ja / tai levinnyttä rintasyöpää sairastaville Rinta-syöpäyhdistyksen jäsenille ja toinen leiri heinä-kuussa on avoin kaikille jäsenille.

Taideleirillä luovan monipuolisen työskentelyn avulla saat mahdollisuuden käsitellä tunteita ja ko-kemuksiaan omasta itsestäsi lähtien. Taidetyösken-tely on rentouttavaa ja elämänvoimaa lisäävää ja oivaltavaa mielen vapauttamista. Saat uusia mah-dollisuuksia tutustua itseesi yksin ja yhdessä mui-den kanssa ryhmässä.

Ohjaaja huolehtii työskentelyn teemasta ja työstä-misen rajaamisesta. Sinun ei tarvitse ”osata” maala-ta – tekniikka ei ole se juttu. Osallistuminen luovaan työskentelyyn tapahtuu omien mahdollisuuksien ja oman tahdon mukaisesti.

Taideleirille aiemmin osallistuneet RSY EDF ry:n jäsenet ovat kertoneet kokeneensa hyvää oloa ja miellyttävää rentoutumista kauniissa maalaisympä-ristössä Taavetin Onnelassa. Saat mahdollisuuden osallistua taidetyöskentelyyn, joka sisältää moni-puolisia luovia ilmaisukeinoja, löytämisen ja oival-tamisen iloa, leikin hauskuutta, luovalle matkalle heittäytymistä, elämänvoimaa, vertaisiesi kanssa yhdessä oloa, kokemusten jakamista rupatellen ja saunoen.

Onnelan emäntä valmistaa puhdasta ja ravintei-kasta kesäkauden mukaista ruokaa josta pääset nauttimaan kauniissa maisemissa maaseudun rauhassa..

Tapahtumat

TERVETULOA VERTAISTAPAAMISIIN!

Osallistuminen on maksutonta. Sinun tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Voit tulla keskustelemaan tai kuunte-lemaan toisten kokemuksia. Tärkeää on luottamuksellinen ja

turvallinen ilmapiiri. Mukana on pientä tarjottavaa.

Vertaisillat kokoaa koulutettu ohjaaja. Avoimet illat ovat kaikille rintasyöpädiagnoosin saaneille. Helsingissä on ryhmät levinnyttä rintasyöpää sairasta-ville ja alle 45-vuotiaille. Ryhmät kokoontuvat säännölli-sesti.

Donna-tapaamiset ovat vapaamuotoisia rintasyövän kokeneiden tapaamisia. Koollekutsuja ei tarvitse ohjaa-jakoulutusta, halu koota vertaisia yhteen riittää. Järjes-tetään sopimuksen mukaan.

KUKA KUKIN ON:Tukihenkilö on koulutettu, ei ole sairastanut itse.Vertainen on sairastanut, ei vertaistukikoulutustaVertaistukihenkilö on koulutettu ja sairastanut.


PÄÄKAUPUNKISEUTU

KAMPIN PALVELUKESKUS Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki, klo 17.00 email:[email protected]

Kaikille avoimet vertaisillat ke 16.3., 13.4., 18.5.

Nuorten vertaisillatke 23.3., 27.4.

Uusiutunutta/levinnyttä rintasyöpää sairastavien illat to 31.3., 21.4., 12.5.

Lymfaödeeman itsehoitoryhmätHELSINKISaukonpaadenranta 2, Rintasyöpäyh-distyksen tiloissa, klo 14ti 22.3., 29.3., 5.4., 12.4., 19.4., 26.4., 3.5., 10.5., 17.5., 24.5.

ESPOO Espoonlahti, Puosunrinne 6, kerhohuone, klo 18 [email protected] 16.3., 30.3., 13.4., 27.4., 11.5., 25.5.

TURKU

RUUSUKORTTELIN HYVINVOINTI-KESKUSPuistokatu 11, klo 17.30email:[email protected]

Kaikille avoimet vertaisillatke 23.3., 27.4., 25.5.

PORI

DIABETESASEMAValtakatu 5 D, käynti pihan puolelta, klo 18email:[email protected]

Kaikille avoimet vertaisillat to 7.4., 12.5., 2.6.

SAARIJÄRVI

MLL PERHEKAHVILA, Potkuri, Paavontie 13, klo 18email:saarijä[email protected] 14.4., 12.5.

LAPPEENRANTA

SAIMAAN SYÖPÄYHDISTYS Maakuntagalleria, Kauppakatu 40 D

Kaikille avoimet vertaisillat to 26.5. klo 17.30

TAMPERE

KOKOONTUMISTILA VINTTISatakunnankatu 13, käynti Pellavateh-taankadun puolelta, klo 18.00email:[email protected]

Kaikille avoimet vertaisillatke 16.3., 20.4., 18.5.

JYVÄSKYLÄ

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYK-SEN TILATKilpisenkatu 5 B 9,

Avoin keskusteluryhmä yhdessä Keski-Suomen syöpäyhdis-tyksen kanssa to 21.4. ja 19.5. klo 18.00–20.00.

KUOPION SEUDUN DONNAT

Donnilla on parittomien viikkojen keski-viikkoina klo 16.30 kahvilatapaaminen . Paikka vaihtuu joka kerta.email:[email protected]

ti 3.5. klo 18 Hyvinvointi-ilta, Hius-ja kauneushuone Havana, Puijonkatu 12

YLÄ-PIRKANMAAN DONNAT

VIRTAIN TAITOKESKUS Mäkitie 24Kevään illat vielä auki. Kysy lisää, [email protected]

LEIRIT

Ekspressiivisen taideterapian leirit Hyvintointitalo Onnela, Taavetti17.–19.6. uusiutunutta/levinnyttä rintasyöpääsairastaville 29.–31.7. kaikille jäsenille avoinIlmoittautumislomake: www.europadonna.fiIlmoittautuminen käynnissä.

RETKET

Perinteinen kesäretki kaikille kroonikoillekesäkuun alussa ”Päiväksi saareen” lähellä Helsinkiä.Tulossa tarkemmin nettisivuill

Tapahtumat

Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa teemalla: Lapset, teinit ja äidisyöpä

Jos sinulla on toiveita, eh-dotuksia ja kommentteja tai kysymyksiä, voit lähettää niitä meille osoitteeseen [email protected]

Rintasyöpäyhdisty facebookissa:Rintasyöpäyhdistys ja Rinnakkain (keskusteluryhmä)

Rintasyöpäyhdistys Twitterissä@EuropaDonnaFI

Keskustele, kommentoi, lähetä palautetta meille!

Rintasyöpäyhdistys-Europa Donna Finland ry

Liity jäseneksi!• Saat Rinnakkain-lehden 4 kertaa vuodessa kotiisi

• Voit osallistua jäsentapahtumiin• Tuet toimintaamme

• Voit kouluttautua vertaisohjaajjaksi

Voit liittyä potilas- kannatus- tai yritysjäseneksinettisivujemme lomakkeella tai ottamalla yhteyttä toimistoon.

Jäsenmaksut 2016:Potilasjäsen 18,-/vuosi

Kannatusjäsen 35,-/vuosiYritysjäsen 200,-/vuosi

Meille tärkeintä on vertaistukitoiminta.Vertaistuki-illat ovat avoimia kaikille. Yhteiset kokemukset

tuovat yhteenkuuluvuutta ja toistemme ymmärtämistä.Se näkyy, kuuluu ja tuntuu toiminnassamme.

Toimisto on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo [email protected] puh. 040 147 0757

Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki

Ilmoita yhteystietojesi [email protected] tai puhelimitse toimistoon

Rinnakkain-lehden yhteystiedot: [email protected]

puh. 040-146 3750

4041 0797

rinnakkain 2016-1

Documents