rinnakkain 4 13

20
sekä onnea ja terveyttä vuodelle 2014! Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti 4 | 2013

Upload: europa-donna-finland

Post on 28-Mar-2016

219 views

Category:

Documents


1 download

DESCRIPTION

Rintasyöpäyhdistyksen jäsenlehti 4/2013 Aiheina muun muassa seksuaalisuus, hormonihoitojen sivuvaikutukset, tyttären kertomus äidin sairastumisesta ja Minun tarinani.

TRANSCRIPT

Page 1: Rinnakkain 4 13

sekä onnea ja terveyttä vuodelle 2014!

RinnakkainRintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n jäsenlehti 4 | 2013

Page 2: Rinnakkain 4 13

Rinnakkain Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n maksuton jäsenlehti

JAKELU jäsenet, yhteistyökumppanit, Suomen syöpäsairaalat ILMESTYMINEN neljä kertaa vuodessa

MEDIAKORTTI www.europadonna.fi/rinnakkain

TOIMITUS Tiina aaltonen Saukonpaadenranta 2, 00180 helsinki | Puh. 040 147 0757 | [email protected]

ULKOASU Tiina aaltonen PAINOPAIKKA Forssan kirjapaino oy 2013 KANSIKUVA

ISSN 2242-9220 (painettu) 2242-9239 (verkkojulkaisu) PAINOS 3 300 kpl

YHDISTYKSEN TILI Fi71 5780 1020 0170 94 YHDISTYKSEN Y-TUNNUS 2010614-4

LIITY JÄSENEKSI www.europadonna.fi/rs-yhdistys/liity-jaseneksi tai puhelimitse 040 147 0757

v uoden viimeinen lehti on käsissäsi. Rintasyöpäyhdistyksen toiminnassa kuluva vuosi on ollut monimuotoi-nen, vaativakin. Marraskuun pimey-dessä mieli on välillä ollut haikea ja ajatukset ovat etsineet suuntaa. Usko

tulevaan on kuitenkin kantanut ja nyt, marraskuun lo-pun kauniissa ja aurinkoisessa säässä tulevaisuus tuntuu valoisalta.

Yhdistyksen syyskokouksessa valitt iin monta uutt a ja in-nokasta toimijaa hallitukseen. Moni pitkäaikainen toimi-ja myös jatkaa, ennen kaikkea tärkeän vertaistuen paris-sa. Niille, jotka nyt jätt ivät hallituksen, sanomme kauniit kiitokset. Heidän panoksensa on ollut tärkeä ja merki-tyksellinen. Toimintamme perusta on yhteistyössä, toi-sen huomioimisessa ja erilaisten mielipiteiden kunnioit-tamisessa. Kuunnellen ja keskustellen löydämme oikeat tavat toimia jäsenistömme parhaaksi. Uusia ideoita on jo virinnyt ja niistä kuulemme enemmän tulevana vuonna.

Henkilökohtaisella tasolla syksy on ollut merkitykselli-nen. Olen käynyt mielessäni läpi monia rintasyöpään liit-tyviä asioita. Muutama viikko sitt en osallistuin Suomen edustajana Prahan Europa Donna -konferenssiin. Mui-den maiden edustajien tapaaminen, upeiden esitysten kuunteleminen ja se yhteisöllisyyden tunne, josta saim-me nautt ia, oli upea kokemus. Saimme kuulla erinomai-sia esityksiä syöpähoitojen kehitt ymisestä, jaoimme

PÄÄKIRJOITUS

Uusiutumisen aika

kokemuksia eri maiden toimintamalleista ja ideoimme uutt a. Osa asioista ja ideoista näkyy ensi vuoden toimin-tasuunnitelmassa.

Kesken hallinnollisten asioiden mietintää kuulin Erikis-tä. Hän on 25-vuotias mies, joka sairastaa rintasyöpää. Tarina pysähdytt i. Muistin omat ajatukseni, keskuste-lut yhdistyksen perustamisen tärkeydestä ja perusteista, syistä. Yksi niistä oli tämä: kenenkään ei tarvitse olla tä-män asian kanssa yksin.

Joulun pitkät pyhät lähestyvät. Kodeissa vietetään aikaa läheisten kanssa puuhaten ja sukua ja ystäviä tavaten.

Toivon kaikille hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa!

heli Siponenvarapuheenjohtaja

[email protected]

[email protected]

www.europadonna.fi

Page 3: Rinnakkain 4 13

Syystunnelmia Nuuksiossa ................. 8

Rintasyövän hormonihoitojen sivuvaikutukset ja niiden hoito ........ 10

Äidin vierellä ...................................... 12

Mäntsälän Mädonnat starttasivat ..... 14

Rintasyöpäkonferenssi Prahassa .......15

Enää ei pelätä syöpää! ....................... 16

Rintsarin pikkujoululaulu ..................17

Tapahtumakalenteri .......................... 18

Seksologi Leena Rosenberg-Ryhänen kirjoitt aa oikeudesta hyvään naiseuteen sivuilla 4–7.

Tue toimintaamme!Rintasyöpäyhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut

yli tuhanteen. Palkattuja henkilöitä meillä ei ole;

kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin. järjestämme

tällä hetkellä vertaistuki-iltoja helsingissä, Turus-

sa ja Porissa. vetäjinä toimivat yhdistyksemme

koulutetut tukihenkilöt.

vertaistuki on pääasiamme ja toistemme tukemi-

nen on meille erittäin tärkeää. Meitä valitettavasti

on paljon ja määrämme kasvaa koko ajan. Tänäkin

vuonna yli 4 800 naista saa rintasyöpädiagnoosin.

Toimintamme kasvuun on tilaus.

Jos harkitset lahjoitusta yhdistyksemme toimin-nan tukemiseksi, voit ottaa yhteyden yhdistyk-semme toimistoon puh. 040 147 0757 tai sähkö-postitse osoitteeseen [email protected].

Seksuaalisuus, erotiikka ja seksi

Elämä on paras unelma

Minun tarinani s. 9

Christina Branders:Christina Branders:

Rinnakkain 3 | 2013 3

Page 4: Rinnakkain 4 13

Tie poikki ja tulevaisuus uusiksi

Rintasyöpä on tutt u sairaus. Siitä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Lähes jokainen tietää tai tuntee jonkun, jolla on tai on ollut rintasyöpä. Julkkikset ovat kertoneet omasta sairaudes-taan avoimesti. Yleisesti myös tiedetään, ett ä rintasyövän ennuste on hyvä. Silti diagnoosin osuminen omalle kohdalle synnytt ää kriisin. Jokaiselle toki erilaisen. Tulevaisuus muutt uu epävarmaksi. Edessä on paljon tuntematt omia asioita. Myös seksuaalisuuteen liitt yvät asiat mietitytt ävät.

Tunteiden kirjo voi yllättää

Kriisiin ja uhkaaviin elämäntilanteisiin liitt yvät aina tunteet. Ne kuuluvat asiaan ja edesaut-tavat kriisistä selviämistä. Ne voivat kuitenkin yllätt ää voimakkuudellaan. Sairastuminen aiheutt aa tietysti pelkoa ja ajatuksen kuolemasta. Lisäksi voi tuntea katkeruutt a, surua, me-netyksen tunteen, häpeää ja joka raivoa. Tavallisia ovat myös toivon ja toivott omuuden vaihtelut, masennus, halu vetäytyä ja yleinen epävarmuuden tunne.

Tunteisiin on oikeus. Ne pitääkin kohdata ja sallia, sillä torjutt u tunne ei katoa vaan pii-loutuu, mutt a palaa takaisin jossain vaiheessa. Tunteiden käsitt ely on yksilöllistä, ja riippuu siitä, miten yleensäkin asioistaan tai tunteistaan muille on oppinut puhumaan. On aivan luonnollista, ett ä kaikista ei tarvitse, eikä haluakaan keskustella muiden kanssa. Yleensä tunteiden jakaminen ja niistä ääneen puhuminen autt aa niiden kohtaamisessa ja käsitt e-lemisessä.

Rakas rintani

Rintojen merkitys, samoin kun rintaan kohdistuva leikkaus tai rinnan poisto, koetaan eri tavoin. Jollekin nousee esiin muistoja ajasta, kun rinnat kasvoivat tai kun hän imett i lapsi-aan. Osalla rintojen merkitys seksissä on tärkeä. Rinnat saatt avat olla myös ylpeyden aihe ja viesti naiseudesta. Rinnat kuuluvat kiinteästi siihen ehjään kokonaisuuteen, joka omasta naiseudesta luodaan. Voi toisaalta olla niinkin, ett ä rinnoilla ei ole naiselle mitään erityi-sempää merkitystä. Näistä syistä leikkaus koetaan eri tavoin; lohdutt omasta menetyksen surusta lähtien siihen, ett ä leikkaus ei merkitse naiskuvalle mitään. Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, mitä rinnan menetys tai sen muodon muutt uminen kullekin naiselle merkitsee.

jokainen nainen on ainutkertainen ja jäljittelemätön. jokaisella naisella on myös oikeus hyvään naiseuteen elämän mukanaan tuomista haasteista huolimatta. Rintasyöpä on haasteena kova, mutta senkin vaikutuksista on mahdollisuus selviytyä ja löytää yksilöllinen naiseutensa uudelleen.

Leena Rosenberg-RyhänenSeksologi

4 Rinnakkain 4 | 2013

Page 5: Rinnakkain 4 13

rintasyöpädiagnoosin jälkeen

Seksuaalisuus, erotiikka ja seksi

Rinnakkain 4 | 2013 5

Page 6: Rinnakkain 4 13

Leikkauksen jälkeen

Kun ensimmäisen kerran kohtaa kuvansa leikkauksen jälkeen, on tilanne pelottava. Miltä minä näytän? Tyhjä kohta tai muuttunut rinta ”hyppää silmille”. On vaikea nähdä kokonaiskuvaa kehosta sen takana. Seuraava por-ras onkin sitten näyttäminen kumppanille. Sitä seuraavat portaat eri tilanteiden mukaan näyttäytyminen muille ihmisille; ensimmäiset uimahallikerrat tai tyttöjen sau-naillat ovat useimmille rankkoja hetkiä. On kuitenkin koko ajan tärkeä muistaa, että kysymys on yksilöllises-tä asiasta, eivätkä kaikki naiset koe näyttämistilanteita lainkaan vaikeina.

Aika haalentaa sekä arpea että mielikuvaa sen suuruu-desta. Uusi ulkonäkö tulee tutummaksi ja tilanne hel-pottaa. Muuttunut tai puuttuvat rinta kuitenkin seuraa mukana myös eteenpäin. Sen kohtaa päivittäin peilissä, pesuilla ja vaatteita vaihtaessa. Jälleen kerran yksilölli-syys kuitenkin korostuu; suru jää pysyväksi tai katoaa ajan myötä.

Minäkuva rakentuu

Rintasyövän hoidon yksi merkittävä vaikutus seksuaali-suuteen on minäkuvan muuttuminen. Syöpälääkehoitoi-hin liittyvä hiusten lähtö on ohimenevä muutos, mutta mietityttää kovasti, ja on monelle todella kova pala niel-täväksi. Toisten lohduttelu tilanteen ohimenevyydestä ei yleensä auta, vaan ärsyttää. Jokainen joutuu käymään läpi tunteensa, ja toteamaan sitten aikanaan, että siitä-kin selvisin. Tilanteen voi kääntää myös positiiviseksi ja leikitellä peruukeilla, hatuilla ja huiveilla. Kannattaa myös katsoa itseään peilistä avoimesti, sillä silloin voi yl-lättyä kallonsa kauniista muodosta ja siitä, miten kaljuus korostaa silmiä. Jospa vaikka olisikin rohkeutta esiintyä kaljuna.

Leikkaus aiheuttaa kehon kuvalle pysyvän muutok-sen ja alussa usein tunteen rikkinäisyydestä. Kun muutos tyypillisesti näyttää omissa silmissä vielä huomattavas-ti suuremmalta, saattaa kokea itsensä rumana, jopa luo-taantyöntävänä. On vaikea ymmärtää, että toiset eivät näe tilannetta samalla tavalla. Ongelmaksi muodostuu se, että olettaa muiden näkevän samoin. Parisuhteessa voi kieltäytyä kuulemasta kumppanin viestiä siitä, että on edelleen sama ihana nainen kun ennenkin. Ja niin-hän sitä onkin.

Rinnan korjausleikkauksella on merkittävä vaikutus minäkuvan rakentumiseen, mutta leikkaus on suuri ja toipuminen kestää pitkään. Kannattaa punnita mieles-sään leikkauksen tarvetta, ennen kun päättää siihen ha-keutua. Jos rinnan puuttuminen kuitenkin laskee ratkai-sevasti elämän laatua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, on leikkaus toki paikallaan. Suomen Syöpäpotilaat ry on julkaissut oppaan Rinnankorjausleikkauksen käsikirja. Sen voi tilata maksutta Suomen Syöpäpotilaat ry:stä. Opas on tarkoitettu siihen vaiheeseen, kun pohtii kor-jausleikkausta omalla kohdallaan.

Pari kappaletta parisuhteesta

Kaikki eivät ole parisuhteessa, mutta jos sellainen on, luo se myös omat liikkeensä selviytymisen polulla. Kompas-tuspaikkoja ovat tunteiden kohtaamattomuus, puhumat-tomuus, toisen puolesta päättäminen ja muut yksilölliset asiat. Parhaimmillaan parisuhde antaa voimaa, pahim-millaan se vie sitä.

Avoimuus on ehdoton edellytys, että kyetään puhu-maan vaikeistakin asioista luottaen, että toinen ymmär-tää toisen kokemaa ja tunteita. Rakkauden lisäksi tässä auttaa kunnioitus. Molemmilla on oikeus myös omiin salaisiin tunteisiinsa, joita ei ole tarpeenkaan jakaa. Sel-viytymisessä täytyisi löytää kultainen keskitie, jossa sekä annetaan että saadaan tasapuolisesti. Parisuhteita on kui-tenkin monenlaisia, ja kaikissa niissä ei kyetä siihen. Jos-kus parisuhteessakin jää todella yksin.

Mitään yleistä keinoa parisuhteessa selviytymiseen ei ole, sillä jokainen parisuhde toimii omalla tavallaan ja omilla edellytyksillään. Jos ei ole opittu puhumaan, har-voin syöpäkään siihen opettaa. Jos taas on totuttu yhdes-sä selättämään elämän vaikeat tilanteet, mennään eteen-päin taas yhtä kokemusta rikkaampana. Syöpä voi myös olla herättäjä, joka parantaa ja vahvistaa parisuhdetta.

Yksinäisyys korostuu

Vakava sairaus korostaa jo ennestään kipeää yksinäisyyt-tä. Porras uuden ihmissuhteen löytymiselle kasvaa. Lii-

6 Rinnakkain 4 | 2013

Page 7: Rinnakkain 4 13

an usein vetäydytään mahdollisuudestakin, kun pelottaa; yksinäisyys tekee kipeää, mutta torjutuksi tuleminen te-kisi ehkä vielä kipeämpää. Pelko on kuitenkin omassa itsessä, eikä sairaus ole este ihmissuhteiden solmimiselle. Kannattaa siis rohkeasti lähteä ihmisten ilmoille.

Säilytä hellyys

Uusi elämäntilanne, kriisi, minäkuvan muuttuminen ja hoidot aiheuttavat yleisesti seksuaalista haluttomuutta. Se on normaalia ja sallittua. Voimavarat uppoavat sairau-desta selviytymiseen. Halut odottelevat parempia aikoja. Siitä ei siis kannata olla huolissaan.

Haluttomuudesta on hyvä keskustella, sillä kysymys on kahteen ihmiseen vaikuttavasta asiasta. Kumppanille kannattaa kertoa miksi ei halua, ja että haluttomuus on yleistä tässä tilanteessa. Kannattaa ehkä painottaa myös sitä, että haluttomuudessa ei ole kysymys kumppanista johtuvista syistä, vaan omista tunteista. Seksiin ei pidä ryhtyä vain toisen tarpeiden perusteella, vaan rauhassa odotella, kunnes omat halut palaavat. Itsetyydytys on kumppanille hyvä keino selviytyä tästä ylimenoajasta. Myös kumppani voi olla haluton.

Haluttomuudesta huolimatta kannattaa muistaa säi-lyttää hellyys. Se on hyvä keino kertoa tunteista ja rak-kaudesta sekä ylläpitää parisuhteessa fyysinen ulottu-vuus. Kun ihon kosketuksen ja läheisyyden ei anneta kadota, on paluu seksiinkin aikanaan helpompaa.

Limakalvojuttua

Syöpälääkkeiden ja hormonihoidon sivuvaikutuksena on tavallisesti limakalvojen kuivuus ja ärtyneisyys. Emät-timen limakalvoja kannattaa hoitaa päivittäin. Lääkäriltä on hyvä pyytää resepti tai neuvo turvalliseen hoitoon. Koska emätin ei kostu riittävästi kiihottumisesta huo-limatta, rakastelun yhteydessä voi käyttää lisäksi liu-kastetta. Liukasteen käyttö helpottaa yhdyntää, suoje-lee limakalvoja hankaukselta ja lisää myös kosketuksen herkkyyttä ja nautintoa.

Entäpä sitten seksi

Kiinnostus seksiin syttyy aikanaan, kun asiat alkavat pik-ku hiljaa loksahdella kohdilleen. Sitä ei pidä kuitenkaan kiirehtiä, vaan antaa itselleen aikaa. Haluttomuus voi tosin myös jäädä ”päälle”, ja silloin sitä on hyvä hieman herätellä. Ensimmäinen rakastelukerta voi jännittää, ja kannattaakin aloittaa eroottisilla hyväilyillä ja uudelleen totuttelulla. Esileikkipainotteisuuteen ja hellyyden lisää-miseen kannattaa satsata.

Joskus tuntuu pahalta, jos kumppani koskettelee rintojen aluetta, ja siitä on hyvä silloin hänelle kertoa. Samoin voi tuntua paremmalta, jos pitää rintaliivit tai muun rintojen alueen peittävän vaatteen päällään. Myös valojen pitäminen tai pimeässä rakastelu on valintaky-symys. Useimmiten asiat palaavat ennen sairautta ollei-siin tapoihin. Toisaalta uusi tilanne voi tuoda mukanaan jopa uusia ulottuvaisuuksia rakasteluun monipuolistaen ja syventäen sitä.

Kohti tulevaisuutta

Kuten aluksi kirjoitin, jokaisella naisella on oikeus olla ehjä ja nauttia omasta naiseudestaan kaikista vastoinkäy-misistä ja koettelemuksista huolimatta juuri sellaisena kun on. Rintasyöpä on sellainen vastustaja, että eheyttä ei ole helppoa saavuttaa. Suurimalla osalla naisista sai-raus kuitenkin jää taakse ja elämä palaa takaisin entisiin uomiinsa, ehkä vähän syvempänä ja arvostetumpana.

Joidenkin kohdalla, vaikka sairaudesta selviytyykin, haavat voivat jäädä syviksi, eivätkä minäkuva ja rakkaus omaan kehoon palaa. Masennus ja elämän mauttomuus jatkuvat. Silloin olisi hyvä miettiä, miksi niin on ja mis-tä saisi apua. On tietysti sellaisia asioita, joille me itse emme voi mitään, mutta suuri osa riippuu myös omasta itsestä ja omista valinnoista.

Aina rintasyöpää ei voida parantaa, ja sairaus tulee jat-kuvaksi kumppaniksi elämään. Silloin ollaan aivan uusi-en kysymysten edessä, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Suomen Syöpäpotilaat julkaisee vuonna 2014 oppaan kroonisen syövän kanssa eläville.

Rinnakkain 4 | 2013 7

Page 8: Rinnakkain 4 13

intasyöpäyhdistyksen liikuntaviikonloppua vietettiin iloisessa (ja kovaäänisessä) seu-

rassa syyskuun lopulla Lepolammella Espoon Nuuksiossa kauniin Kivilammen rannalla. Reippaat naiset vaeltelivat metsässä ja ko-

keneemmat esittelivät luonnon ihmeitä. Met-sävaelluksen jälkeen osa lähti sienimetsään, toiset kävelylenkille ja loput jäivät raivaamaan syystuulen tuivertamaa minigolf-rataa peli-kuntoon.

Ennen illallista jokainen osallistuja kertoi oman tarinansa ja lopuksi katsottiin kosketta-va kuvakertomus nuoren rintasyöpäpotilaan matkasta. Sen jälkeen riennettiin illalliselle, jonka jälkeen olikin aika siirtyä saunatiloihin.

Löylyt lyötiin ja rohkeimmat pulahtivat jääkylmään järveen. Naurua ja puheensorinaa riitti takkatulen loisteessa. Uusia ystävyyssuh-teita solmittiin. Rintasyöpäyhdistyksen Heidi toimi varsinaisena ohjelmanikkarina ja jakoi vielä jokaiselle osallistujalle komeat huivit, joita nähtiin illan mittaan niin hiuksettomissa kuin hiuksellisissakin päissä erittäin luovasti sidottuna.

Ilta tietenkin venyi pikkutunneille. Vähäiset yöunet eivät haitanneet pätkääkään – aamiai-selle saavuttiin reippaina. Sen jälkeen rien-nettiin vielä sienimetsään ja lenkkeilemään. Lounaan jälkeen olikin aika hyvästellä uudet ystävät.”Ensi vuonna uudelleen”, sovittiin. Niin moni juttu jäi kesken!

8 Rinnakkain 4 | 2013

Page 9: Rinnakkain 4 13

Kerro itsestäsi!

olen Christina Branders, 53-vuotias kymenlaaksossaa

varttunut helsinkiläinen.

Miten sait diagnoosin?

Ystävättäreni patisti minut mammografiaan täytetty-

äni 40 vuotta. ”kolmas kerta toden sanoo” piti minun

kohdallani valitettavasti paikkansa.

kalkkivarjon takaa löytyi ohutneulanäytteessä syöpä-

soluja. Siitä alkoi matkani kohti tervehtymistä. ilman

ystävättäreni neuvoa olisin tuskin mennyt mammogra-

fiaan ennen virallista ”kutsuntaa”. Suurkiitos hänelle!

Kurjinta syöpämatkalla?

Epätietoisuus siitä, onko syöpä levinnyt, tehoavatko

hoidot – selviankö kaikesta.

Onnenhetkiä?

viimeisen syton jälkeen kävelin Syöpäsairaalasta kotiin

Lauttasaareen kevein askelin – ohi on!

Mitä haluat sanoa rakkaillesi?

kiitos ajastanne ja tuestanne!

Mitä pelkäät?

99 % ajasta en pelkää pahemmin mitään. Sitten tulee se

pilkkopimeä hetki, jolloin olen varma siitä, että syöpä

on levinnyt.

Suru valtaa mielen ja pelko sydämen. onneksi näitä

hetkiä ei kohdalleni usein satu ja silloikin on syli lähellä

johon kömpiä turvaa ja lohtua hakemaan.

Mitä toivot?

armollista loppuelämää.

Mitä tekisit toisin?

Taustapeiliin katsominen ei oikein olen meikäläisen

juttu....

Onko syöpä muuttanut sinua?

Suru ja viha ovat jääneet

vähemmälle. Elämässä on niin paljon hyviä asioita, että

on turha märehtiä ja antaa negatiivisille ajatuksille

liikaa tilaa.

Minkä sairauteen liittyvän epäkohdan haluaisit korjata?

Toivoisin että henkinen tuki olisi kaikkien ulottuvilla –

ei vain niiden, jotka sitä oma-aloitteisesti etsivät.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

hyvää tuulta!

Mottosi?

Elämä on paras unelma. :)

Elämä on parasunelma

”Suru ja viha ovat jääneet vähemmälle. Elämässä on niin paljon hyviä asioita, että on turha märehtiä ja antaa negatiivisille ajatuksille liikaa tilaa.”

Rinnakkain 4 | 2013 9

Page 10: Rinnakkain 4 13

Valtaosa rintasyövistä on estrogeeniriippuvaisia

Suurin osa, noin 2/3 rintasyövistä, on riippuvai-sia naishormoni estrogeenista. Näissä syövissä syöpäsolut ilmentävät pinnallaan estrogeenire-septoreita ja estrogeeni-hormonin sitoutuminen näihin reseptoreihin edistää syöpäsolujen kasvua ja jakaantumista. Mitä enemmän estrogeenia eli-mistössä on, sitä enemmän syöpäsolut kasvavat. Tämän vuoksi estrogeenin vaikutusta vähentävät lääkkeet ovat rintasyövän hoidossa keskeisiä.

Rintasyövän hormonaalinen lääkehoito ja sen sivuvaikutukset

Hormonaalista eli endokriinistä lääkehoitoa käy-tetään sekä liitännäishoitona rintasyöpäleikkauk-sen jälkeen ett ä levinneen rintasyövän hoidossa. Liitännäishoidossa viisi vuott a kestävän estrogee-nin vaikutusta vähentävän lääkehoidon on todet-tu merkitsevästi vähentävän rintasyövän uusiu-tumista. Levinneessä rintasyövässä taas lääkkeet hillitsevät syöpäsolujen kasvua ja lisääntymistä. Usein käytett yjä lääkkeitä ovat mm. antiestrogee-ni tamoksifeeni (kauppanimiä esim. Tamofen) ja aromataasiestäjät anastrotsoli (esim. Arimidex) ja letrotsoli (esim. Femar). Tamoksifeeni estää estrogeenin sitoutumista kohdereseptoriin, kun taas aromataasiestäjät estävät estrogeenin muo-dostumista elimistössä rasvakudoksessa ja lihas-kudoksessa. Munasarjojen estrogeenituotantoa

aromataasiestäjät eivät pysty estämään, ja tämän vuoksi näitä lääkkeitä ei käytetä yksinään ennen vaihdevuosi-ikää.

Vaikka hormonaaliset hoidot ovat sivuvaiku-tuksiltaan huomatt avasti siedetympiä kuin esi-merkiksi solunsalpaajahoidot, kärsii moni lääk-keitä käytt ävä sivuvaikutuksista.

Hormonaalinen lääkehoito aiheutt aa mo-nenlaisia sivuoireita, jotka ovat samankaltaisia kuin vaihdevuosien aiheutt amat oireet. Oirei-den samankaltaisuus on ymmärrett ävää, sillä kummassakin tapauksessa on kyse estrogeenin vaikutuksen vähenemisestä elimistössä. Niin hormonaalisen lääkehoidon sivuoireet kuin vaihdevuosioireetkin ovat kuitenkin yksilöllisiä eivätkä kaikki kärsi oireista samalla tapaa.

Yleisimpiä hormonilääkkeistä aiheutuvia sivu-vaikutuksia ovat: • kuumataallot• hikoilu

Harvinaisempia sivuvaikutuksia ovat: • väsymys• univaikeudet• mielialanlasku• limakalvojenkuivuminen• nivelsäryt• painonnousu• turvotus• hiustenoheneminen

Rintasyövän

hormonihoitojen

sivuvaikutukset

ja niiden hoito

10 Rinnakkain 4 | 2013

Page 11: Rinnakkain 4 13

Erittäin harvinaisina sivuvaikutuksina voidaan pitää: • aromataasiestäjiensivuvaikutuksia:osteo-

penia ja osteoporoosi eli luuston tiheyden heikkeneminen

• antiestrogeeniensivuvaikutuksia:hyper­kolesterolemia eli veren rasva-arvojen kohoaminen, hieman suurentunut kohtu-syöpä riski , tromboosi- eli veritulppariski.

Miten pärjätä hormonaalisten sivuvaikutusten kanssa?

Monipuolinen, omaan kuntotasoon sopivan lii-kunnan harrastaminen kohottaa mielialaa ja aut-taa painonhallinnassa. Painonhallinnassa auttaa myös oikeanlainen ruokavalio, johon on mah-dollista saada vinkkejä esimerkiksi syöpään pe-rehtyneiltä ravitsemusterapeuteilta. Myös unen-saanti helpottuu liikunnan myötä, ja liikunnan on todettu myös pienentävän veritulppariskiä. Kuivuviin limakalvoihin apua voi saada hormo-nittomista paikallishoidoista. Etenkin aroma-taasi-inhibiittoreiden kanssa tulee muistaa, että pienetkään määrät paikallisestrogeenia eivät tule kysymykseen, sillä ne saattavat lisätä estrogeeni-tuotantoa. Myös ns. ssri-lääkitys eli mielialalääk-keet, esimerkiksi venlaflaksiini, saattavat auttaa uniongelmien ja kuumien aaltojen kanssa kamp-pailevia. On kuitenkin huomattava, että kaikki mielialalääkkeet eivät ole yhteensopivia tamok-sifeenin kanssa. Tällainen epäyhteensopiva lääke on esimerkiksi paroksetiini. Beetasalpaajat, ku-ten propranololi, auttavat pieninä annoksina kuu-miin aaltoihin. Erilaisten seksuaalivaikeuk sien tai psyykkisten asioiden painaessa voi kääntyä seksuaali- tai psykoterapeutin puoleen.

Hoitavan lääkärin kanssa kannattaa rohkeasti ot-taa sivuvaikutukset puheeksi ja etsiä yhdessä nii-hin sopivia hoitokeinoja. Lohdullista on tietää, että sivuvaikutukset usein lievenevät ajan myötä.

SaRi RiihijäRvi

LL, Syöpätautien erikoislääkäri

Docrates Syöpäsairaala

Kysy ammattilaisilta!

vastaajina seksuaali neuvojat Marika hyytinen,

Pia Leppälä, Eeva-Maria Rintala ja

jeanette Åbonde. Du kan även fråga på svenska.

voit esittää kysymyksesi

nimimerkillä verkkosivuillamme www.europadonna.fi/rinnakkain

tai sähköpostitse [email protected]

erotiikka?

seksi?parisuhde?

Askarruttaako

Rinnakkain 4 | 2013 11

Page 12: Rinnakkain 4 13

T arina alkoi keväällä 2011, jolloin äidillä-ni esiintyneiden epämääräisten kylki- ja selkäkipujen selvittelyn seurauksena saa-tiin diagnoosi: rintasyöpä. Mammografia vain muutamaa kuukautta aikaisemmin ei paljastanut sairautta ja muutenkin ol-

tiin harvinaisemman tautityypin kanssa tekemisissä. Syöpä oli nyt astunut elämäämme ennen kokematto-malla tavalla.

Ennen kun äitini sai lopullisen diagnoosin, edelsi sitä epämääräinen jakso hämmennystä ja epätietoa. Pikku-hiljaa asian vakavuus alkoi paljastua. Alettiin jo puhua rintasyövästä, mutta tietoa taudin tilasta jouduttiin vie-lä odottelemaan pääsiäispyhien yli. Pääsiäinen oli sinä vuonna myöhään ja vietimme sen aurinkoisessa säässä mökillä haravoiden yhdessä sukulaisen kanssa. Vaikka huoli, pelko ja jännitys tulevasta vaivasikin mieltä, py-häpäivistä jäi hyvä muisto. Ehkä se jo kertoi tulevasta– tuli mitä tuli, siitä selvitään tavalla tai toisella, yhdessä ja läheisten tuella.

Tiedonnälkä ja halu saada selvyys epätietoisuuteen oli tietysti alussa kova ja jo ennen Naistenklinikan lääkäri-käyntiä olin tehnyt ”oman diagnoosini” taudin levinnei-syydestä. Tunteet velloivat eri vaihtoehtojen ja hämmen-nyksen välissä. En vain keksinyt enää muuta järkevää selitystä kivuille kuin että tauti on luustossa. En sitä us-kaltanut sanoa kuitenkaan ääneen, vaan hiljaa toivoin olevani väärässä. Ehkä joku muu selitys vielä löytyisi. Pahimmalta tuntui tieto siitä, että levinnyttä rintasyöpää ei voida täysin parantaa. Miksi ei, mietin. Se tuntui epä-reilulta. Moni tuttu kertoi selviytymistarinoita omasta lähipiiristä, tietysti kannustaen, mutta pystyin vain ajat-telemaan sitä, että meidän tilanteemme on erilainen. Leikkauksella ja sytostaateilla ei tautia saada kokonaan pois. Tajusin myös, että rintasyöpä voi kroonistua. Sitä-kään en aikaisemmin tiennyt.

Ennen lopullista diagnoosia muistan hetken, jolloin is-tuin röntgenhuoneessa. Olin mukana äidille tehtävässä luuston kuvauksessa. Tuijotin hiljaa monitoria, kun sii-

hen vähitellen muodostui kehon kuva. Osaisinpa tulki-ta mitä kuvassa näkyy, muistan ajatelleeni. Mutta vielä piti jaksaa odottaa. Kun lääkäri pitkän odotuksen jäl-keen kertoi taudin levinneen luustoon, ei se yllättänyt. Toisaalta oli helpotus kuulla asia lopulta ääneen, enää ei tarvinnut arvailla eikä elää pelkojen kanssa. Odottelu päättyi ja nyt voitiin vihdoin tehdä asialle jotain. Toki tie-to toi tullessaan myös huolen tulevasta ja tuhat uutta ky-symystä, mitä nyt? Pienen musertuneen hetken jälkeen, heti lääkärihuoneen ulkopuolella halasimme ja päätim-me, että tämä sairaus ei meitä nujerra, vaan nyt tehdään kaikki sen eteen, että tilanne saadaan hallintaan ja jatke-taan elämässä eteenpäin. Toki alussa myös pohdin sitä, olisiko jotain ollut aikaisemmin tehtävissä. Olisiko mi-nun pitänyt huomata jotain? Talvi oli ollut meille raskas jo ennen tätä tätini menehtymisen vuoksi ja ehkä varhai-semmat oireet jäivät sen hetken huolen ja murheen alle. Eihän mitään kuitenkaan voi ennalta tietää.

Perheeseeni kuuluu äidin ja isän lisäksi isosiskoni, hä-nen miehensä sekä heidän kaksi ihanaa tytärtään. Ydin-perheemme on vahva ja olemme myös siinä todella on-nekkaita, että tukenamme on ollut koko ajan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Syöpää suvussa on ollut ja vastoin-käymisiä on kohdattu yhdessä aikaisemminkin.

Alkuaika oli toki kaikille meille raskasta aikaa, mutta pa-himpana koin alun epätietoisuuden ja odottelun. Heti kun sairautta päästiin hoitamaan, toi se helpotuksen ja ainakin hetkeksi pystyi hieman hellittämään huolesta. Äiti sai aluksi sädehoitoa, minkä johdosta selän kivut hä-visivät lähes täysin ja tilanne koheni huomattavasti. En-simmäiset hyvät uutiset lääkityksen aloittamisen jälkeen

äidinvierellä

12 Rinnakkain 4 | 2013

Page 13: Rinnakkain 4 13

tuntuivat mahtavilta ja asioiden mittasuhteet alkoivat hahmottua. Tauti todella voidaan saada hyvin hallintaan. Mielikin alkoi rauhoittua ja muu elämä palata pikkuhiljaa raiteilleen, pienin askelin. Alusta asti lääkärin ja hoita-jien suhtautuminen on ollut todella kannustavaa, mikä myös on rauhoittanut mieltä, mutta sekin vasta todella konkretisoitui, kun lääkkeen vaikutukset alkoivat näkyä. Sitten vasta todella uskoin nuo kannustavat puheet.

Alussa äiti pääsi mukaan tutkimukseen, jonka myö-tä hormonihoito aloitettiin ja lisänä oli ns. täsmälääke. Tutkimus kesti vajaan vuoden, mutta hormonihoidol-la jatkettiin vähän eri muodoissaan aina marraskuuhun 2012 asti, kunnes oli aika kohdata seuraava iso haaste ja myös iso pelko, sytostaattihoidot. Muistan kun menin äidin mukaan ensimmäiseen sytostaattihoitoon seka-vin tuntein pyrkien kuitenkin näyttämään rauhalliselta, vaikka sisällä tunteet velloivat. Ei meillä tässä hätää… Koko hoidon ajan tarkkailin äidin olemusta ja ilmeitä. Tuntuuko missään, kysyin. No ei tuntunut ja huokaisin helpotuksesta. Kaikenlaisia kauhukuvia oli mielessäni ja ajatukset vilistivät. Ensimmäiset sytostaattijaksot sujui-vat kuitenkin hyvin. Minut yllätti se, että näiden hoitojen kanssa pystyy elämään niinkin normaalia elämää. Toki hoitojakso on rankka tuoden mukanaan erilaisia ikäviä sivuoireita ja jotenkin se tuo myös sairauden enemmän näkyville. Yksi tärkeä oppi on myös ollut, että jokaisella tauti on omanlaisensa, kuten myös reagointi hoitoihin. Sytostaattihoitojen aikana voi kuitenkin tulla kaikenlai-sia yllätyksiä ja sekin saatiin kokea, kun äiti joutui sairaa-laan eristykseen lähes kahdeksi viikoksi hengitystiein-fektion vuoksi. Tavallinen flunssa olikin hetkessä vakava tila, kun elimistö ei itse puolusta itseään.

Olemme siskoni kanssa pyrkineet olemaan mahdollisim-man paljon mukana äidin kanssa lääkärikäynneillä ja hoi-totilanteissa. Neljät korvat kuulevat aina kahta tarkem-min. Läsnä oleminen helpottaa omaa oloa ja tuntee, että voi tehdä konkreettisesti jotakin. Samalla myös itse oppii ja tulee paremmin tietoiseksi kaikesta tähän liittyvästä. Tämän halun ja uteliaisuuden myötä päädyin mukaan myös Rintasyöpäyhdistyksen järjestämään rintasyöpäk-roonikoiden vertaistukiryhmään. Menin ensimmäisel-lä kerralla lähinnä äidin seuraksi mukaan katsomaan, minkälainen ryhmä on. Olin varautunut odottelemaan ulkopuolella, mutta meidät otettiinkin ilolla vastaan ja löysinkin itseni osana ryhmää keskustelemasta perheen-jäsenen näkökulmasta. Oli mahtava huomata kuinka elä-mänvoima nousee niin vahvasti esiin ja vaikka puhutaan vakavista asioista, voidaan samalla myös nauraa ja viettää mukavaa aikaa yhdessä. Välillä itketään ja sitten taas nau-retaan, kukin omalla tavallaan, miltä sillä hetkellä tuntuu. Vertaistuen eheyttävä voima on suuri ja sen olen kokenut myös perheenjäsenenä. On ollut hienoa päästä jakamaan ja kuulemaan muiden kokemuksia ja oppia niistä.

Alusta asti olen ihaillut äitini tapaa suhtautua tähän tilan-teeseen ja tapaan löytää esiin positiivisuus ja elämänilo

aina uudestaan ja uudestaan. Välillä notkahdetaan, mut-ta noustaan taas uudelleen taudin yläpuolelle. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos halutaan myös nauttia elämästä ja pyrkiä jatkamaan sitä mahdollisimman normaalisti muuttuneesta tilanteesta huolimatta, eikä anneta tau-dille liikaa valtaa. Tämä matka on kuin pitkä vuoristo-rata, jossa ala- ja ylämäet vuorottelevat, kuten elämässä muutenkin. Mutta huippuhetket tuntuvat varmasti nyt vielä paremmilta kuin ennen. Ja huippuja on varmasti enemmän ja pienetkin asiat nousevat isompaan arvoon. Vaikka nämä kuluneet vuodet ovat olleet todella rankko-ja, ovat ne myös opettaneet paljon ja myös omaa elämää tarkastelee nyt hieman eri tavalla. Näihin vuosiin on toki sisältynyt myös paljon hienoja hetkiä ja hyviä muistoja.

Nämä vuodet ovat opettaneet paljon elämänarvojen li-säksi myös rintasyövästä ja sen moninaisuudesta. Sanalla syöpä on paha kaiku ja se on aikaisemmin myös itselleni ollut ainoastaan pelottava asia, mutta nyt suhteeni sii-hen on osittain muuttunut. Ymmärrän paremmin, kuin-ka paljon toivoa ja mahdollisuuksia nykylääketiede tar-joaa ja kuinka paljon tuon sanan alle mahtuu. On hienoa asua Suomessa, jossa hoito on huippulaatua ja lääketie-de tekee pieniä ihmeitä jatkuvasti. Yhä useammalla on mahdollisuus elää hyvää elämää taudin kanssa muiden kroonisten tautien tavoin ja yhä useampi myös paranee.

Olemme kulkeneet nyt jo pitkän matkan ja haastavasta alkutilanteesta huolimatta tällä hetkellä tilanne on paljon parempi kuin alussa uskalsin edes toivoa. Elämme päivä ja kuukausi kerrallaan. Aika ajoin sairaus voidaan jättää enemmän taka-alalle, toisinaan se taas saa enemmän ti-laa ajatuksissa ja elämässä. Lääkärikin totesi, että tämä on välillä hermopeliä, pitää vain rauhassa malttaa ja kat-soa, mitä tauti kertoo ja reagoida sitten kun on sen aika. Eräänlaista vuoropuhelua sairauden kanssa. Siihenkin hämmästyttävästi oppii: olemaan kylmähermoisempi ja suhtautumaan asioihin rauhallisen järkevästi. Ja kolme kuukautta oli ennen paljon lyhyempi aika kuin se on nyt lääkärikäyntien välillä. Turha spekulointi vie vain voimia ja saa aikaan pahan mielen. Eihän meidän kenenkään elä-män osalta voi tietää, mitä tulevaisuus tuo. Vaikka tätä sairautta ei voida parantaa, sen kanssa todella voi ja pitää elää! Äitini on silmissäni terve aina kun hänellä on hyvä olla. Usko lääketieteeseen, toivo hyvästä tulevaisuudesta ja rakkaus elämää ja läheisiä kohtaan kantavat eteenpäin.

Sanna koLi

”Äitini on silmissäni terve aina kun hänellä on hyvä olla.”

Rinnakkain 4 | 2013 13

Page 14: Rinnakkain 4 13

Mäntsälän Mädonnat starttasivatDonnaT -siskorinkitoiminta on käynnistynyt jo kahdella paikkakunnalla ja lisää tapaamisia on

tulossa. Yli kaksikymmentä naista eri puolilta Suomea on aloittamassa kotipaikkakunnallaan

DonnaT tapaamisia.

Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Mäntsälässä ja ringin nimeksi tuli tietysti Mädonnat.

Paikalla oli seitsemän naista ja lisäksi viisi on ilmoittanut tulevansa seuraavaan tapaamiseen,

eli tarvetta siskoringille on. Toinen paikkakunta on Tampere, jossa vietetään pikkujoulut vetäjän

kotona ja myös jyväskylään puuhataan pikkujoulutapaamista.

DonnaT ovat joukko aktiivisia yhdistyksen jäseniä, jotka järjestävät omatoimisia tapaamisia

kahviloissa, kerhotiloissa tai kotonaan. vapaamuotoisen tapaamisen aiheena voi olla melkein mikä

tahansa; yhteinen kahvitteluhetki, eväsretki luontoon, puutarha- tai muu harrastustapaaminen,

kokoontuminen uimahallissa… vain mielikuvitus on rajana. DonnaT-tapaamisten vetäjä sitoutuu

järjestämään vähintään kaksi tapaamista, yhden syksyllä ja toisen keväällä. Tukena ovat Rinta-

syöpäyhdistyksen koulutetut vertaishenkilöt. kun ja jos ringin jäsenmäärä kasvaa, tapaamiset voi-

daan jakaa pienempiinkin ryhmiin, esim. omat tapaamiset nuorille, alle 45-vuotiaana sairastuneil-

le, levinnyttä rintasyöpää sairastaville tai harrastusten mukaan. näitä tapaamisia ei kuitenkaan

saa kutsua varsinaisiksi vertaistapaamisiksi, koska sellaisiin vaaditaan kaksi vertaiskoulutuksen

saanutta vetäjää, joiden omasta diagnoosista on kulunut vähintään kaksi vuotta. jos vetäjät halua-

vat ja täyttävät ehdot, he voivat kouluttautua yhdistyksen järjestämillä kursseilla varsinaisiksi

vertaistukijoiksi. Seuraava viikonloppukurssi on tammikuussa helsingissä.

Yhdistys kiittää kaikkia aktiivisia DonnaT -siskoringin vetäjiä, teitä tarvitaan!

Mussu Johansson

14 Rinnakkain 4 | 2013

Page 15: Rinnakkain 4 13

Olemme osa isoa Europa Donna -perhet-tä, teemme samaa tehtävää kukin tahol-lamme. Meidän tulee toimia Euroopan laajuisesti kaikilla vaikuttamisen tasoil-la, jotta laadukas ja tasa-arvoinen hoito

toteutuisi niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.Tämänvuotisen Europa Donna -konferenssin teema-

na oli Laadukkaiden palveluiden ja hoitoonpääsyn varmis-taminen. Konferenssi pidettiin Prahassa 19.–20.10.2013. Tilaisuuteen osallistuivat kaikki Europa Donnan 44 jä-senmaata yhteensä runsaan 180 henkilön voimin. Osal-listuin konferenssiin Suomen edustajana.

Konferenssia edeltävänä iltana pianisti Jitka Fowler Frankova kietoi meidät tunnelmaan Chopinin, Mozar-tin ja Smetanan sävelin. Erityisesti Smetanan ”On the Sea Shore” oli vaikuttava. Konsertin jälkeisellä illallisella keskustelu aaltoili vilkkaana geenitutkimuksen, pilvipal-veluiden, yhdistystoiminnan haasteiden ja itse kunkin kuulumisten välillä. Intoutuipa Kyproksen lukuisa edus-tajajoukko näyttämään kansantanssiosaamistaan.

Lauantaina konferenssin pääantia olivat esitykset rintasyövän hoidon ja tutkimuksen edistysaskelista eri puolilla Eurooppaa. Kuulimme syövän hoidosta ja hoi-tojen kehittymisestä usealta eri kannalta; seulonnoista, patologien havainnoista ja patologian kehittymisestä sa-moin kuin rintasyövän hoitoon erikoistuneiden yksiköi-den toiminnasta. Pohdimme myös rintasyövästä selviy-tyneiden tarpeita ja miten niihin parhaiten kansallisella tasolla vastataan. Aiheesta alusti Iso-Britannian edustaja. Lauantain konferenssipäivä päättyi työpajoihin. Eri työ-pajoissa keskustelu oli vilkasta ja vaihdoimme myös ko-kemuksia eri työpajoihin osallistuneiden kesken.

Lauantaipäivä päättyi illalliseen historiallisessa U Flekü -ravintolassa. Tällä kertaa tanssiosaamistaan näyt-tivät valkovenäläiset ystävämme paikallisen bändin ”Ka-linkan” tahdittamana.

Sunnuntain konferenssiosuus koostui vauhdikkais-ta ja mieltä lämmittävistä esityksistä Breast Health Day -päivän tapahtumista eri maissa ja Europa Donnan yleis-kokouksesta, jossa valittiin uusi hallitus. Vuoden 2014 hallitus: Elizabeth Bergsten Nordström, puheenjohta-ja (Ruotsi), Antonella Moreo (Italia), Gertrude Abela (Malta), Roswitha Britz (Espanja), Mojca Miklavčič (Slovenia), Evi Papadopoulos (Kypros), Ene Tomberg (Viro), Nicole Zernik (Ranska) ja uutena jäsenenä Oli-via Pagani (Sveitsi).

Yleiseurooppalainen rintasyöpäkonferenssi Prahassa

Konferenssin jälkeen kiersimme isohkolla joukolla ihailemassa Prahan historiallisia rakennuksia ja kuule-massa vuoden 2002 tulvan jälkeisistä korjauksista asian-tuntevan oppaan johdolla.

Isäntämme Tsekin Europa Donna oli järjestänyt kon-ferenssin loistavasti ja puitteet olivat upeat. Konferens-si kaikkinensa antoi kattavan kuvan rintasyöpähoitojen tilanteesta eri puolilla Eurooppaa. On täysin selvää, että työtämme tarvitaan ja meidän tulee kyetä vaikuttamaan päättäjiin rintasyövän hyvän ja laadukkaan hoidon puo-lesta kansallisella ja koko Euroopan tasolla.

hELi SiPonEn

Rinnakkain 4 | 2013 15

Page 16: Rinnakkain 4 13

FysioTuki Järvenpää• apuvälineet • lymfaterapia • lääkinnälliset hoitosukat, -hihat ja -hanskat

Puh. 040 576 2010 www.fysiotuki.fi

Enää ei pelätä syöpää!

äidin sairaus koskettaa myös lapsia.

11-vuotias Milla piirsi äidilleen Ullalle sarjakuvan,

jonka sanoma on selkeä.

16 Rinnakkain 4 | 2013

Page 17: Rinnakkain 4 13

Sävel: Soihdut sammuu

jompikumpi tissi jos nyt puuttuu

jos nyt puuttuu

teipillä se kyllä nahkaan juuttuu

nahkaan juuttuu.

Läp läp läp läp

läpä läpä läp läp

läp läp läp!

hoitoa on meillä monenmoista

monenmoista

kuiske kuuluu

mites hoito luistaa

hoito luistaa?

Cef cef cef cef

tipi tipi tip tip

tip tip tip!

Pillerillä hiki saadaan pintaan

saadaan pintaan

ainoastaan kolmen euron hintaan

euron hintaan.

huhhuh huhhuh

huha huha huhhuh

huh huh huh!

vertaistuki kyllä meiltä hoituu

meiltä hoituu

nauru raikuu

seinät siinä kaikuu

seinät kaikuu!

hihhih hehheh,

hehe hehe hihhih

heh heh hih!

Sävel: Soihdut sammuu

pikkujoululaulupikkujoululauluRintsarin

Joululaulun sanat sovitettiin vuonna 2011 syyskokouksen jälkeisissä pikkujouluissa yhdistyksen jäsenten voimin.

Rinnakkain 4 | 2013 17

Page 18: Rinnakkain 4 13

HELSINKI | 2014

Kampin Palvelukeskus, huone FAMUSalomonkatu 21 B, 00100 Helsinki klo 17.00–19.00

KAIKILLE AVOIMET VERTAISILLAT

ke 29.1. vapaamuotoinen keskusteluilta

ke 26.2. vapaamuotoinen keskusteluilta

ke 12.3. Paikalla fysioterapeutti

Eija olkkonen

ke 9.4. vapaamuotoinen keskusteluilta

ke 21.5. kevätretki

NUORTEN VERTAISILLAT

ke 12.2. avoin keskusteluilta

ke 26.3. avoin keskusteluilta

ke 7.5. avoin keskusteluilta

UUSIUTUNUTTA/LEVINNYTTÄ RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN ILLAT

to 16.1. avoin keskusteluilta

to 6.2. Paikalla psykoterapeutti

Suvi Pikkusaari

to 6.3 Paikalla psykoterapeutti

Suvi Pikkusaari

to 3.4. Paikalla psykoterapeutti

Suvi Pikkusaari

to 15.5. avoin keskusteluilta

TURKU | 2014

Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku | klo 17.30–20.00

Vapaamuotoiset keskusteluillatke 29.1., 26.2., 26.3., 23.4.

PORI | 2014

Paikka ilmoitetaan joulukuun aikana yhdistyksen sivuilla www.europadonna.fi Yhteyshenkilö Irma Anttila [email protected] klo 17.00–19.00

Vapaamuotoiset keskusteluillat torstaisin 16.1., 13.2., 13.3.,10.4., 8.5.

Liity jäseneksi! www.europadonna.fi/rs-yhdistys/liity-jaseneksisähköpostitse [email protected] numeroon 040 147 0757

intasyöpäyhdistyksen toiminnan ydin on vertaistukitoimin-nassa.

Tarvitsemme uusia vertaistuki-henkilöitä vetämään vertais-tukiryhmiä helsingissä, Turussa ja Porissa sekä mahdollisesti myös muualla Suomessa.

Seuraava vertaistukihenkilö-koulutus järjestetään helsingissä 25.–26.1.2014. kouluttajana toimii sosiaalipsykologi Riikka koivisto. koulutus on yhdistyksen jäsenille maksuton.

koulutukseen voit osallistua, jos omasta sairastumisestasi on yli kaksi vuotta ja haluat jakaa omia kokemuksiasi muiden rinta-syöpään sairastuneiden kanssa. Edellytämme, että koulutuksen suoritettuasi sitoudut olemaan käytettävissä Rintasyöpäyhdistyk-sen vertaistuki-illoissa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:[email protected]

Puh.040-1470757

18 Rinnakkain 4 | 2013

Page 19: Rinnakkain 4 13
Page 20: Rinnakkain 4 13

3 6 RINNAKKAIN

“Mummin syöpädiagnoosi pysäytti meidät kaikki.

Hyvät hoidot ja tehokkaat syöpälääkkeet antoivat

mummille ja vaarille aikaa jakaa arkemme yhdessä.”

Novartis panostaa jatkuvasti syöpäsairauksiin liittyvään

tutkimustyöhön ja pyrkii kehittämään entistä tehokkaampia

syöpälääkkeitä ja hoitomuotoja potilaiden parhaaksi.

Isovanhemmat ovat

tärkeä osa elämäämme

www.novartis.fi

FI1202025879

rinnakkain 1 2012 v4 24.2.2012, 12:3936