26.4.2019, tark. 16.10.2019

ISOJOEN KUNTA KARIJOEN KUNTA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAT

1

Copyright © Pöyry Finland Oy

Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Otsikko Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osallistumis- ja

arviointisuunnitelma

Päiväys 26.4.2019, tark. 16.10.2019

Työnumero 101010309-002

1

SISÄLTÖ

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ..................................................... 3

2 HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI................................. 4

2.1 Hankkeen kuvaus ................................................................................................................. 4

2.2 Suunnittelualueen kuvaus .................................................................................................... 4

3 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS ................................................................................ 8

4 HANKKEEN TAUSTA ..................................................................................................... 8

4.1 Edellinen YVA-menettely .................................................................................................... 8

4.2 Kaavoitus ............................................................................................................................. 9 4.3 YVA-tarveharkintahakemus kokonaiskorkeuden nostosta .................................................. 10

4.4 YVA-menettely ................................................................................................................. 10 4.5 Tuulipuiston tekninen kuvaus............................................................................................. 13

5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ............................................................................ 13

5.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki .............................................................................................. 13

5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................................................................... 14 5.3 Maakuntakaavatilanne ....................................................................................................... 14

5.3.1 Voimassa olevat maakuntakaavat ....................................................................................... 14 5.3.2 Valmistelussa olevat maakuntakaavat ................................................................................ 20

5.4 Yleiskaavat ja asemakaavat ................................................................................................ 22

6 LAADITUT SELVITYKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET ........................... 23

7 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET ................................................................................. 25

8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN ..... 26

9 OSALLISET .................................................................................................................... 30

10 OSALLISTAMISMENETTELYT JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN32

10.1 Kaavoituksen uudelleen käynnistyminen ............................................................................ 32

10.2 YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa .......................................................... 32 10.3 Osallistaminen ................................................................................................................... 33

10.3.1 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman

asettaminen nähtäville ........................................................................................................ 33

10.3.2 Kaavaluonnoksen laadinta.................................................................................................. 33 10.3.3 Kaavaehdotuksen laadinta .................................................................................................. 33

10.3.4 Kaavan hyväksyminen ja muutoksenhaku .......................................................................... 33 10.4 Viestintä ............................................................................................................................ 35

11 HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU ..................................................................... 36

12 YHTEYSTIEDOT ........................................................................................................... 37

2

3

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 §) kaavan laatimiseen liittyvä

asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja

vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Tässä asiakirjassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi

tapahtuvat Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavan kaavaprosesseissa Isojoen ja Karijoen kuntien

alueella.

Kuva 1-1. Suunnittelualueen rajaus Isojoen ja Karijoen kuntien alueella.

4

2 HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI

2.1 Hankkeen kuvaus

OX2 Wind Finland Oy suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista Isojoen ja Karijoen kuntien

alueelle. Hankealue sijaitsee Hirviharjun–Oivarin alueella, noin 5 kilometriä Karijoen

keskustaajamasta kaakkoon ja noin 8 kilometriä Isojoen keskustaajamasta pohjoiseen. Hankealueen

pinta-ala on noin 79 km2, josta noin 60 km

2 on Isojoen kunnan puolella ja noin 19,5 km

2 Karijoen

kunnan puolella. Tuulivoimahanke koostuu enintään 57 tuulivoimalasta perustuksineen, niitä

yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkon liittymistä varten tarvittavasta

noin 20-26 kilometrin pituisesta 400 kV:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä.

Rajamäenkylän tuulivoimahanke on lähtenyt liikkeelle alun perin alueen maanomistajien aloitteesta.

Tuulivoimaloiden tekniikan nopean kehityksen vuoksi hankesuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan

arviota hankkeen rakennusajankohtana käytettävistä tuulivoimaloista. Hankealue on pienentynyt

aiemmasta suunnitteluvaiheesta (99 km2 -> 79 m

2)

ja voimalamäärä vähentynyt (edellisessä kaavan

luonnosvaiheessa oli 83 voimalaa nyt laadittavassa korkeintaan 57 voimalaa). Alueelle sijoitettavien

voimaloiden määrä on vähentynyt suunniteltujen voimaloiden korkeuden kasvun myötä. Voimalat

sijoittuvat alustavassa hankesuunnitelmassa myös aiempaa vaihetta etäämmälle asutuksesta.

2.2 Suunnittelualueen kuvaus

Hankealueella on laajoja suoalueita ja metsätalouskäytössä olevaa metsää. Valtaosa suoalueista on

ojitettu ja ne ovat aktiivisessa metsätalouskäytössä. Maastomuodoltaan alue on melko tasaista.

Alue sijoittuu haja-asutusalueen pienkylien väliselle asumattomalle alueelle.

Asutus on muodostunut ryhmiksi ja leveiksi nauhoiksi jokilaaksojen mukaisesti. Suunnittelualuetta

lähimmät kylät ovat Vanhakylä, Ohrikylä, Lähteenkylä, Heikkilä, Uuro ja Rajamäenkylä.

Suunnittelualueella sijaitsee yksi vapaa-ajanrakennus ja lahtisuuli eli kylmä teurastila. Vakituisia

asuinrakennuksia suunnittelualueella ei sijaitse. Hankealuetta käytetään metsästykseen, sienestykseen

ja marjastukseen.

Hankealueen koillisosassa Isojoen kunnan puolella Mesimäenkeitaan läheisyydessä on voimassa

oleva maa-aineistenottolupa soran ottoon.

5

Kuva 2-1. Suunnittelualueen rajaus Isojoen ja Karijoen kuntien alueella.

6

Kuva 2-2. Suunnittelualueen rajaus Isojoen kunnan alueella.

7

Kuva 2-3. Suunnittelualueen rajaus Karijoen kunnan alueella.

8

3 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS

Kaavat laaditaan erillisinä Isojoen ja Karijoen kunnille kuitenkin siten, että kaavojen osallistumis- ja

arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnosaineisto ovat yhtenäiset. Kaavaluonnoksen ja

kaavaehdotuksen kuuleminen toteutetaan erikseen molemmissa kunnissa. Kaavat rajoittuvat toisiinsa,

joten suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien kesken ja tavoitteena on, että kaavat voisivat

edetä samanaikaisesti molemmissa kunnissa.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan

laatimisen alueelle. Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva MRL:n muutos

(134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä ns. tuulivoimakaavalla voidaan suunnitella

tuulivoimarakentamista siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla.

Osayleiskaavat laaditaan MRL:n 77 a §:n mukaisina kaavoina siten, että rakennusluvat

tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavojen perusteella.

Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavojen laadinnan tavoitteena on mahdollistaa

tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle ja mahdollistaa laajimmillaan 57 voimalan rakentaminen

alueelle. Kunkin tuulivoimalan yksikköteho on noin 6–10 MW ja kokonaiskorkeus enimmillään 300

metriä. Tuulivoimahanke tulee koostumaan tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä

maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 400 kV:n

ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä.

Kaavoitustyön rinnalla on käynnistynyt YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten menettely (YVA-

laki 4 §). YVA-menettelyn avulla pyritään välttämään ja ehkäisemään hankkeen

ympäristövaikutuksia, edistetään ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa

ja päätöksenteossa sekä samalla lisätään kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.

Tuulivoimahanke vaatii YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten

voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 tai kokonaisteho on vähintään 45 MW. YVA-menettelyn

yhteydessä laadittuja selvityksiä ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään osayleiskaavatyössä.

4 HANKKEEN TAUSTA

4.1 Edellinen YVA-menettely

Hankkeesta on toteutettu kertaalleen YVA-menettely vuosien 2013-2015 aikana. Edellisessä YVA-

menettelyssä arvioitiin nollavaihtoehdon (hanketta ei toteuteta) lisäksi kahta toteutusvaihtoehtoa,

jotka olivat:

Taulukko 1. Edellisessä YVA-mennettelyssä tarkastellut vaihtoehdot.

Vaihtoehto Kuvaus

VE0 • Hanketta ei toteuteta.

• Tuulipuistoa ei rakenneta.

VE1 • 100 tuulivoimalaa, napakorkeus oli 120-160 m, roottorin läpimitta 100-

140 m ja voimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 m.

VE2 • 78 tuulivoimalaa, napakorkeus oli 120-160 m, roottorin läpimitta 100-140

m ja voimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 m.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 17.7.2015

(EPOELY/24/07.04/2014). Yhteysviranomaisen lausunnossa Rajamäenkylän tuulivoimahankkeen

arviointiselostuksesta todettiin, että arviointiselostus on pääosin sisältänyt YVA-asetuksen (713/2006)

9

9 §:n mukaiset asiat. Lausunnossa todetaan, että hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat

toteuttamiskelpoisia vain, jos arviointiselostuksessa ja ko. lausunnossa esitetyt haitallisten vaikutusten

ehkäisemis- ja lieventämiskeinot huomioidaan hankkeen jatkosuunnitteluvaiheessa. Haitallisten

vaikutusten lieventämistoimia esitettiin kohdennettavaksi mm. liito-oravien elinpiireihin ja

meluvaikutusten minimoimiseksi tuulivoimalat tulisi sijoittaa riittävän kauas asutuksesta ja loma-

asutuksesta.

4.2 Kaavoitus

Edellisessä vaiheessa kaavoitus käynnistyi vuonna 2013 kaavoitusaloitteiden hyväksynnällä, ja

kaavoitus eteni Karijoella ja Isojoella luonnosvaiheen kuulemiseen saakka. Kaavaluonnos on ollut

molemmissa kunnissa nähtävillä vuoden 2015 aikana.

Kuva 4-1. Edellisen vaiheen Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavojen luonnoksen sijoitussuunnitelma, jossa alueelle suunniteltiin 83 voimalaa (päiväys 10.9.2015).

10

4.3 YVA-tarveharkintahakemus kokonaiskorkeuden nostosta

Hankkeesta vastaava on hakenut hankesuunnitelman muutoksen eli tuulivoimaloiden korkeuden

noston vuoksi päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta 4.6.2018. Etelä-

Pohjanmaan ELY-keskus on antanut päätöksen 27.8.2018 (EPOELY/1554/2018), jonka mukaan

Rajamäenkylän tuulivoimalahankkeeseen Isojoen ja Karijoen kunnissa tulee soveltaa

ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 52/2017 mukaista arviointimenettelyä. Päätöksen

jälkeen hanketoimija OX2 Wind Finland Oy on käynnistänyt uudelleen YVA-prosessin.

4.4 YVA-menettely

Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva lainsäädäntö on uudistunut. Uusi laki (252/2017) ja

asetus (277/2017) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki ja YVA-asetus) astuivat

voimaan 16.5.2017. YVA-menettelyn tavoite ei ole muuttunut aikaisemmasta, mutta menettelyn

toteutukseen ja painotuksiin laki on tuonut joitakin muutoksia. Uuden lain myötä hankkeiden

ympäristövaikutusten arviointi sujuvoitui ja merkittävien ympäristövaikutusten painoarvo

arvioinnissa kasvoi.

YVA-menettelyä sovelletaan hanketyypistä ja kokoluokasta riippuen joko suoraan YVA-asetuksen

hankeluettelon perusteella tai yksittäistapauksessa tehtävän päätöksen pohjalta.

Tuulivoimalahankkeet vaativat YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten

laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia.

Rajamäenkylän hankkeen YVA-menettely on käynnistetty uudelleen ja YVA-lain 8 § mukainen

ennakkoneuvottelu on pidetty 15.1.2019 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. YVA-menettelyssä

tarkastellaan voimaloiden lisäksi sähkönsiirtoon tarvittavan uuden voimajohdon reittivaihtoehdot.

11

YVA-menettelyn vaihtoehtoina tarkastellaan seuraavia toteuttamisvaihtoehtoja:

Taulukko 2. YVA-mennettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot.

Vaihtoehto Kuvaus

VE0 Hanketta ei toteuteta.

Tuulivoimapuistoa tai voimajohtoja ei rakenneta.

VE1

Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.

Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.

Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.

Sähkönsiirto SVE1: liittyminen Seinäjoki–Ulvila-linjaan noin 26 km 400

kV:n voimajohdolla olemassa olevan johtokäytävän vierellä.

E2

Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.

Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.

Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.

Sähkönsiirto SVE2: liittyminen Arkkukallion sähköasemalle 25 km 400

kV:n voimajohdolla uudessa johtokäytävässä.

VE3

Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.

Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.

Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.

Sähkönsiirto SVE3: liittyminen Seinäjoki–Ulvila-linjaan Lauhavuoren

pohjoispuolella 20 km 400 kV:n voimajohdolla uudessa johtokäytävässä,

eteläisempi reittivaihtoehto.

VE4

Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.

Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.

Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.

Sähkönsiirto SVE4: liittyminen Seinäjoki–Ulvila-linjaan Lauhavuoren

pohjoispuolella 20 km 400 kV:n voimajohdolla uudessa johtokäytävässä, pohjoisempi reittivaihtoehto.

12

Kuva 4-2. YVA-menettelyssä tarkasteltavat sähkönsiirron vaihtoehdot.

13

4.5 Tuulipuiston tekninen kuvaus

Tuulivoimahanke koostuu tuulivoimaloista, voimaloiden ja tuulivoimapuiston sisäisten sähköasemien

välisestä maanalaisesta kaapeliverkostosta, liityntäjohdosta valtakunnalliseen sähköverkkoon,

sähköasemista sekä tuulivoimaloille ja sähköasemille tarvittavasta tieverkostosta. Lisäksi

tuulivoimahanke tulee tarvittaessa käsittämään muun muassa sähkönsiirtoon liittyviä muita

järjestelmiä ja rakentamiseen liittyviä logistiikka- ja varastoalueita.

Tuotetun sähkön siirtämiseksi valtakunnalliseen sähköverkkoon tarvitaan liityntäjohto, jonka

toteuttamiselle tarkastellaan neljää liityntävaihtoehtoa. Liityntävaihtoehdot on esitetty taulukossa

(Taulukko 2) ja kuvassa (Kuva 4-2)

Tuulivoimalat koostuvat perustuksista, tornista, konehuoneesta sekä roottorista. Hankkeessa

suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi suunnitellaan enintään 300 metriä ja roottorin

halkaisijaksi enintään 200 metriä. Voimaloiden yksikkötehojen arvioidaan olevan noin 6-10 MW.

Hankkeessa on tavoitteena hyödyntää rakentamisajankohtana saatavilla olevaa uusinta ja tehokkainta

tuulivoimateknologiaa. Näin ollen tuulivoimaloiden lopullinen määrä, dimensiot ja tarkat sijainnit

tarkentuvat hankkeen suunnittelun edetessä. Voimaloiden suunnitelmien tarkentumisen jälkeen

voidaan tehdä tarkemmat tie- ja kaapelireittien suunnitelmat.

5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

5.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §):

1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-,

vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja

talouden kannalta kestävällä tavalla;

5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen

elinympäristöön;

6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7. ympäristöhaittojen vähentäminen;

8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan

osayleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Yleiskaavan yleisten sisältövaatimusten lisäksi tässä kaavassa on otettava huomioon

tuulivoimayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77 b §):

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää

14

5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017 ja ne tulivat voimaan

1.4.2018. Päätöksellä valtioneuvosto korvasi valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008

tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset

alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön

suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja

niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion

viranomaisten toiminnassa.

Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen:

- Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

- Tehokas liikennejärjestelmä

- Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

- Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

- Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Uusiutuvan energiahuollon tavoitteissa todetaan, että varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja

sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti

usean voimalan yksiköihin. Lisäksi turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien

voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden

toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia

johtokäytäviä.

5.3 Maakuntakaavatilanne

5.3.1 Voimassa olevat maakuntakaavat

Kokonaismaakuntakaava

Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa

vuonna 2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005.

15

Kuva 5-1. Ote Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue.

Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa kaava-alueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu

seuraavat merkinnät määräyksineen.

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue

Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten,

että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa

suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on

pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto.

16

Maaseudun kehittämisen kohdealue

Suunnittelumääräys: Alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa

kylärakennetta ja sen palvelujen säilymisedellytyksiä. Maatilatalouden ja sen

sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk-teollisuuden alueidenkäytöllisiä

toimintaedellytyksiä edistäen.

Matkailun vetovoima-alue

Suunnittelumääräys:Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja

ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja

niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan

matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen

soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson

matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää

jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja -kohteet,

kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö.

Pohjavesialue

Suunnittelumääräys:Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava niin, että pohjaveden

laatu ei huononnu eikä alueen antoisuus pienene.

Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma

Luonnonsuojelualue

Ennen alueen suojelupäätöstä sillä ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat

vaarantaa alueen suojeluarvoja.

SL-2 Soidensuojelun perusohjelma

Natura 2000 - verkostoon kuuluva alue

Kylä

Suunnittelumääräys: Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä

Ohjeellinen ulkoilureitti

Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä

maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa.

Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys

(Merkintä on kumottu vaihemaakuntakaavassa II)

17

Voimajohto 400 kV / 220 kV / 110 kV(1

Tällä indeksillä on osoitettu ehdollinen rakentamisrajoitus: "Alueella on voimassa MRL

33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus", joka koskee kaikkia ko. indeksillä

varustettuja merkintöjä.

Vaihemaakuntakaava I

Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa. Kaava täydentää voimassa olevia

maakuntakaavoja osoittamalla 23 tuulivoimaloiden aluetta, voimajohtoverkoston ja luonnon

monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu

Ympäristöministeriössä 31.10.2016. Korkein hallinto-oikeus antoi 30.11.2017 päätöksen I

vaihemaakuntakaavan vahvistamista koskevista valituksista hyläten kaikki valitukset. Kaava on

kuulutettu tulemaan voimaan MRL 201 § nojalla jo ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen

yhteydessä. Suunnitellut voimalapaikat sijoittuvat vaihemaakuntakaavassa osoitetulle

tuulivoimaloiden alueelle.

Kuva 5-2. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla

18

merkitty hankealue.

Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa I kaava-alueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu seuraavat

merkinnät määräyksineen.

Tuulivoimaloiden alue (tv)

Merkinnän kuvaus: Yleiset suunnittelumääräykset:

Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön

aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, maisemiin,

pohjavesiin, luontoarvoihin ja linnustoon. Voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta

merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle alueidenkäytölle.

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja

puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien

toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien tur-

vaamisesta johtuvat rajoitteet.

Tuulivoimaloiden alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä

hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä.

Rajamäenkylän alueen kaavamerkintää koskevat määräykset:

Tuulivoimaloiden alueiden 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 18, 19 ja 22 yksityis-

kohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita alueella pesi-vään,

aluetta säännöllisesti käyttävään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kult-tuuri- ja

luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin.

Kaikkia tuulivoimaloiden alueiden merkintöjä koskevat yleiset suunnittelu-määräykset:

Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon ra-kentamisen ja käytön

aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikenne-järjestelyihin, maisemiin,

pohjavesiin, luonto-arvoihin ja linnustoon. Voi¬ma¬lat on sijoitettava niin, etteivät ne

aiheuta merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle alueidenkäytölle.

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja

puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien

toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien tur-

vaamisesta, johtuvat rajoitteet.

Tuulivoimaloiden alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä

hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo)

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kasvillisuus- ja linnustoarvoiltaan merkittävä

suoluontoalue, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimatuotannon suunnittelussa.

Suunnittelumääräys: Alueen ja sen lähiympäristön käyttöä suunniteltaessa on otettava

huomioon merkinnän kohteena olevan suoluonnon kasvillisuus- ja linnustoarvot,

suoalueen vesitalous ja luontoarvojen säilymisen kannalta tarpeelliset ekologiset

yhteydet.

Voimajohto (z)

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Etelä-Pohjanmaan voimassa olevan

maakuntakaavan (23.5.2005) osoittamat voimajohdot ja voimajohtojen uusilla

johtovarauksilla osoitetut, sittemmin toteutuneet voimalinjat.

Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

19

Vaihemaakuntakaava II

Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan 30.5.2016.

Vaihemaakuntakaavassa käsitellyt teemat koskevat kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Etelä-

Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa ollaan parhaillaan muuttamassa. Kaavamuutoksella tarkistetaan

seudullisesti merkittävän kaupan alarajat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia sekä

kumotaan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukset.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa kaava-alueelle on osoitettu seuraava merkintä

määräyksineen.

Kuva 5-3. Ote Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue.

20

Merkittävästi parannettava valta- tai kantatie, seututie tai yhdystie

Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan maakunnan

yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävästi parannettavat tieosuudet (valta-, kanta- seutu-

ja yhdystiet) joiden kunto, tiegeometria tai liikennemäärät tai ympäröivä maankäyttö

edellyttää tien merkittävää parantamista.

Suunnittelumääräys: Tiejaksolla Ilmajoki–Koskenkorva (kt 67) tulee varautua jatkuvaan

ohituskaistaosuuteen tai säännöllisiin ohituskaistaosuuksiin ja tiejaksolla Jalasjärveltä

etelään (vt 3) ja Lapua–Alahärmä (vt 19) säännöllisiin ohituskaistaosuuksiin. Muualla

merkinnän osoittamilla maanteillä (vt / kt / st / yt) tulee varautua teiden merkittävään

rakenteelliseen parantamiseen tielinjausten ja -rakenteiden sekä risteysalueiden osalta.

Tiejaksolla Kauhajoelta etelään (kt44) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa

huomioon Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamispäätös ja sen käyttö- ja

hoitosuunnitelma. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja

melunsuojaus. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla suunnittelun lähtökohtana

tulee olla alueen erityisarvojen turvaaminen. Merkintä ei edellytä koko tiejakson

parantamista.

Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

5.3.2 Valmistelussa olevat maakuntakaavat

Vaihemaakuntakaava III

Valmistelussa olevan vaihemaakuntakaavan III sisältönä ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu,

bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja puolustusvoimien alueet. Etelä-Pohjanmaan

maakuntavaltuusto hyväksyi III vaihemaakuntakaavan 3.12.2018. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu

merkintöjä hankealueen läheisyyteen.

21

Kuva 5-4. Ote Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue.

Vaihemaakuntakaava II muutos

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti 20.11.2017 käynnistää Etelä-Pohjanmaan II

vaihemaakuntakaavan muutoksen. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista

ohjaavat teemat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Kaavamuutoksella pyritään

vahvistamaan Etelä-Pohjanmaan keskustatoimintojen alueiden asemaa kaupan vetovoimaisina

sijaintipaikkoina, turvaamaan lähipalveluiden saatavuus sekä mahdollistamaan kunnille

lainsäädännön muutosten hengen mukaisesti aikaisempaa paremmat edellytykset reagoida

mahdollisiin muutoksiin ja tarpeisiin kaupan palvelurakenteessa. Kaavaehdotusaineisto on ollut

viranomaisten lausuttavana 14.12.2018 saakka.

Maakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä hankealueen läheisyyteen.

22

Kuva 5-5. Ote Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II muutoksesta (ehdotusvaiheen viranomaisaineisto), johon on mustalla pistekatkoviivalle merkitty hankealue.

5.4 Yleiskaavat ja asemakaavat

Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia oikeusvaikutteisia

yleiskaavoja, asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja.

Suunnittelualuetta lähin lainvoimainen osayleiskaava-alue Isojoella on Lakiakangas 1

tuulivoimapuiston osayleiskaava noin 5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta.

Kristiinankaupungin alueella rantayleiskaava-alue (hyv. 2000) sijoittuu alle kahden kilometrin etäi-

syydelle lähimmästä voimalasta. Kaavassa osoitettuun lähimpään rakennus- tai loma-asuntoalueeksi

osoitetulle alueelle on etäisyyttä noin 2 kilometriä.

23

Lähimmät asemakaavoitetut alueet Karijoelle kunnan alueella sijaitsevat Karijoen keskustaajamassa

noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Isojoen kunnan puoleisella alueella lähin

asemakaavoitettu alue on ranta-asemakaava-alue (Kangasjärvi) noin 4 kilometrin etäisyydellä

hankealueesta. Kauhajoen kunnan alueella noin 6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee

Aikalanjärven ranta-asemakaavoitettu alue.

6 LAADITUT SELVITYKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET

Kaavoituksen lähtötieto- ja selvitysaineistona toimivat aikaisemman YVA-menettelyn ja käynnissä

olevan YVA-menettelyn yhteydessä laaditut selvitykset. Alueelta on laadittu tähän mennessä

seuraavat selvitykset:

Selvitys Toteutustapa

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys - Maastoselvitykset 2014, 2018

- Hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa olevat

uhanalaisten lajien esiintymätiedot tarkastettiin

Eliölajit-tietojärjestelmästä

Pöllöselvitys, kanalintujen soidinpaikkaselvitys - Maastoselvitykset 2019

- Petolintujen ja suojelullisesti huomionarvoisten

lintulajien rengastustiedot (Luonnontieteellinen

keskusmuseo) 2019

- Metsästyseurojen haastattelut

Päiväpetolintuselvitykset - Maastoselvitykset 2014, 2018, 2019

- Suojeltavien päiväpetolintulajien reviiritiedot

(Metsähallitus) 2019

- Sääksireviiritiedot (Luomus) 2019

Pesimälinnustoselvitys

Muuttolinnustoselvitys (kevät ja syksy)

- Maastoselvitykset 2014

Lepakkoselvitys - Maastoselvitykset 2014

Liito-oravaselvitys - Maastoselvitykset 2013-2014, 2018

Suurpedot ja riistaeläimistö - Nisäkkäiden esiintymistä alueelta selviteltiin lumijälkilaskennalla talvella 2019.

- Suurpetojen osalta lajien esiintymistä selvitettiin

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuranta-aineistoista (Luonnonvarakeskus 2019)

ja paikallisilta metsästysseuroilta

- Riistaeläimistöstä on kerätty olemassa olevasta aineistosta (Luonnonvarakeskus) sekä

paikallisilta metsästäjiltä.

- Lisäksi linnusto- ja muiden maastoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin yleistä huomiota alueella

24

esiintyvään eläimistöön.

Kalastoselvitys - Sähkökoekalastukset Pajuluoma, Ohriluoma ja

Eineettömänluoma 2019. Raportoitu erikseen.

Voimajohtoreittivaihtoehtojen luontoselvitykset - Liito-oravaselvitys kevät 2019

- Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys kesä 2019

- Sähkönsiirtoreitiltä tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymätiedot tarkastettiin Eliölajit-

tietojärjestelmästä 2019

Natura-arvioinnin tarveselvitys - Toteutettu osana YVA-menettelyä 2014.

Näkemäalueanalyysi - Laadittu osana YVA-menettelyä 2019.

Maisemavaikutusten havainnollistaminen

valokuvasovittein

- Pohjautuu 8/2019 otettuihin valokuviin vaikutusalueelta ja laadittu osana YVA-

menettelyä 2019.

Muinaisjäännösinventointi - Kaava-alueella on tehty arkeologinen inventointi maastokaudella 2014 ja sitä on täydennetty

kesällä 2019 aiemmin kartoittamattomille

alueille.

Melumallinnus - Laadittu Ympäristöhallinnon ohjeita OH 2/2014 mukaisesti osana YVA-menettelyä 2019.

Raportoitu erikseen.

Varjon vilkkumismallinnus - Laadittu yleisten laadintaperiaatteiden mukaisesti osana YVA-menettelyä 2019. Raportoitu

erikseen.

Asukaskysely - Rajamäenkylän tuulipuiston YVA-menettelyyn

yhteydessä 2019. Raportoitu erikseen.

25

7 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET

Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n mukaisesti kaavan

toteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutuksia selvitettäessä

painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin vaikutuksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan

huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Tuulivoimahankkeissa merkittäväksi tunnistettuja vaikutuksia

ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset.

Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin

ympäristörasituksen suhteen. Vaikutusten arvioinnin menetelminä käytetään asiantuntija-arvioita

paikkatietoanalyyseja, mallinnuksia, kartta- ja ilmakuvatulkintoja sekä maastokäyntejä. Tässä

vaiheessa merkittävimmiksi vaikutuksiksi arvioidaan vaikutukset maisemaan, ihmisiin ja linnustoon.

Kuva 7-1. Havainnollistus tarkastelualueiden alustavasta laajuudesta.

26

8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN

YK:n ilmastosopimus

Kansainvälisellä tasolla tärkeimmät ilmastopoliittiset linjaukset on tehty vuonna 1994 voimaan

tulleessa YK:n ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa ja sen alaisissa Kioton pöytäkirjassa

ja Pariisin sopimuksessa. YK:n ilmastosopimuksen keskeisenä päämääränä on ilmakehän

kasvihuonekaasujen pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle. YK:n ilmastosopimusta

täsmentävä Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005. YK:n ilmastosopimuksen 21.

osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti

sitovasta ilmastosopimuksesta.

EU:n ilmasto- ja energiastrategia

Kasvihuonekaasujen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat tavoitteet on

EU:ssa sisällytetty osaksi sitovaa lainsäädäntöä, vuonna 2009 voimaan tulleeseen nk. ilmasto- ja

energiapakettiin. Energiapolitiikan päätavoitteena on taata energian sisämarkkinoiden toimivuus,

strategisesti tärkeän energian huoltovarmuus, vähentää konkreettisesti energian tuottamisesta ja

kuluttamisesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä sekä vahvistaa EU:n yhteinen lähestymistapa

kansainvälisissä yhteyksissä. Eurooppa 2020 -strategian viidestä pääteemasta yksi on

ilmastonmuutoksen torjunta.

Kansallinen ilmastopolitiikka

Kansallinen ilmastolaki (609/2015) astui Suomessa voimaan 1.6.2015. Laissa säädetään

ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta.

Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on varmistaa Suomea sitovien kasvihuonekaasujen vähentämistä

ja seurantaa koskevien velvoitteiden täyttyminen sekä kansallisin toimin hillitä ilmastonmuutosta ja

sopeutua siihen. Laissa asetetaan pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 80

prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2016) linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa

hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee johdonmukaisesti kohti

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategia

Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategia on valmistunut vuonna 2014 (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014).

Strategiassa on tuotu Euroopan unionin yleiset ja Suomea koskevat ilmastostrategiat maakunnan

tasolle. Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategiassa on vuodelle 2020 asetettu tavoitteeksi nostaa

uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Uusiutuvia energialähteitä tulisi hyödyntää monipuolisesti,

koska se vähentää riippuvuutta yhdestä energialähteestä ja monipuolistaa alueen työllisyyttä.

Ilmastostrategiassa nimettyjä toimenpiteitä energiantuotannon osalta ovat uusiutuvan energian käytön

edistäminen ja fossiilisen polttoaineen käytön vähentäminen. Uusiutuvan energian avulla lisätään

Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuutta lämmön ja sähkön suhteen sekä pienennetään

kasvihuonekaasupäästöjä. Strategian mukaan tulee hyödyntää ja edistää vapautuvien turvekenttien

käyttöä kohteesta riippuen esimerkiksi energiabiomassan viljelyssä, luonnon monimuotoisuuden

edistämisessä, tulvasuojelussa, tuulivoima-alueina ja metsätalousalueina.

Etelä-Pohjanmaan ympäristöstrategia

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategiassa 2014–2020 (Ilvessalo-

Lax 2015a, 2015b) tuulivoiman lisääminen energiantuotannossa on niin ikään nimetty keinoksi

pyrkiä kohti vähähiilisyyttä. Alueella on merkittävästi kiinnostusta tuulivoimatuotannon kapasiteetin

27

nostamiseen. Voimaloiden määrä lisääntyy koko ajan, vaikkakin toteutukseen liittyy haasteita, kuten

maisematekijöiden ja muiden ympäristövaikutusten huomiointi. Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan

toistaiseksi erittäin vähän energiaa tuulivoimalla. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on selvästi

vähäisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja merkittävästi vähäisempää kuin Keski-Pohjanmaalla.

Edelliseen ympäristöstrategiaan nähden tuulivoiman osuus ei ole kasvanut, joten tavoitteena on

edelleen lisääntyvä kehitys.

Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys

Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä 2012 on selvitetty tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet

maakunnan alueelta. Tuulivoima-alueiden rajausperusteina on käytetty ns. ei-analyysiä, jossa

lähtökohtaisesti tuulivoimalle soveltumattomat alueet on rajattu tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.

Tuulivoimalle soveltumattomina alueina on pidetty mm. kilometrin etäisyyttä lähimpiin asuttuihin

kiinteistöihin, luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, sekä mm. lentoliikenteen varovyöhykkeen sisällä

sijaitsevia alueita. Mahdollisten tuulivoima-alueiden selvityksiä on tehty tarkennettuna mm.

maisemavaikutusten, tuulisuuden sekä teknis-taloudellisten edellytysten perusteella.

Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä havaittiin ei-analyysien jälkeen 645 tuulivoimatuotannolle

mahdollista aluetta, joista selvitystyön jälkeen potentiaalisia alueita oli jäljellä 27 kappaletta.

Rajamäenkylän alue on todettu tuulivoimaselvityksessä mahdollisena tuulivoima-alueena.

Tuulivoimaselvityksen epävarmuustekijöinä on todettu, että esimerkiksi teknis-taloudellinen analyysi

voi sisältää virhearvioita eri alueiden taloudellisen toteuttamisen suhteen. Rajamäenkylän alue on

yksityiskohtaisissa selvityksissä hanketoimijan esiselvityksen mukaan todettu tuulivoimalle

soveltuvaksi alueeksi mm. tuulisuustietojen perusteella.

Muut lähialueet tuulivoimahankkeet

Rajamäenkylän tuulivoimapuiston lähialueille on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita, joista osa

on jo toiminnassa ja osa rakenteilla. Näillä hankkeilla voi olla yhteisvaikutuksia Rajamäenkylän

tuulivoimahankkeen kanssa. Muut tuulivoimahankkeet on listattu alla olevaan taulukkoon ja esitetty kuvassa (Kuva 8-1).

Taulukko 8-1. Hankealueen läheisyyden suunnitteilla ja toiminnassa olevat tuulivoimahankkeet.

Tuulivoimapuisto Sijaintikunta Voimala-

määrä

Suunnittelutilanne Etäisyys ja

suunta

Lakiakangas I Isojoki 2 Toiminnassa. Lounas 5 km

Lakiakangas II ja

III

Isojoki,

Kristiinankaup

unki

33 Lainvoimaiset osayleiskaavat. 12

voimalaa rakenteilla.

Lounas 5 km

Lappfjärd Kristiinankaupunki

39 YVA-menettely läpikäyty 2013-2015. Kaava lainvoimainen.

Lounas 9 km

Dagsmark Kristiinankaup

unki

24 Kokonaiskorkeuden noston vuoksi

uusi YVA-menettely

Luode 10 km

Mustaisneva Kauhajoki 9 Toiminnassa Koillinen 13 km

Uttermossa Kristiinankaupunki

6 Luvitettu, rakentamista valmistellaan

Lounas 15 km

28

Metsälä Kristiinankaup

unki

34 Toiminnassa Lounas 16 km

Tiukka Kristiinankaup

unki

9 YVA-menettely aloitettu 2015,

ohjelma tehty

Luode 16 km

Mikonkeidas Kristiinankaupunki, Isojoki

18 Osayleiskaava saanut lainvoiman 2019.

Lounas 17 km

Pettumäen mylly Teuva 1 Toiminnassa Pohjoinen 18 km

Kristiinankaupun

ki Pohjoinen

Kristiinankaup

unki

26 YVA-menettely läpikäyty 2015. Luode 20 km

Pjelax-Böle Närpiö 41 Kaavaehdotus ollut nähtävillä 2018 ja kaupungin valtuusto on

hyväksynyt kaavan 05/2018

Luode 20 km

Karhusaari Kristiinankaup

unki

1 Toiminnassa Länsi 21 km

Svalskulla Närpiö 5 Toiminnassa Luode 21 km

Sysimylly Kauhajoki 1 Toiminnassa Koillinen 25 km

Västervik Kristiinankaup

unki

9 Osayleiskaava valmisteilla Lounas 26 km

Suolakangas Kauhajoki 9 Rakenteilla Koillinen 27 km

Paskoonharju Teuva 23 2 rakennettu, 21 valmistelussa Pohjoinen 29 km

Riutankallio Kauhajoki 3 Osayleiskaava saanut lainvoiman

2016

Koillinen 29 km

29

Kuva 8-1. Rajamäenkylän lähiympäristön valmistelussa ja toiminnassa olevat tuulipuistohankkeet sekä maakuntakaavoihin merkityt tuulivoima-alueet.

30

9 OSALLISET

Maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa

huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään

(osallinen) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta

mielipiteensä (MRL 62 §).

MRL 62 § mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat,

alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen,

työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne

viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa

käsitellään. Näitä ovat ainakin:

Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset

Kaavan vaikutusalueen asukkaat

Kaava-alueen maanomistajat

Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat

Isojoki

Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus

Isojoen lautakunnat

Karijoki

Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus

Karijoen lautakunnat

Naapurikunnat

Isojoen kunta

− Kristiinankaupunki

− Karijoen kunta

− Kauhajoen kaupunki

− Honkajoen kunta

− Siikaisten kunta

− Merikarvian kunta

Karijoen kunta

− Kristiinankaupunki

− Teuvan kunta

− Kauhajoen kaupunki

Viranomaiset

Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Etelä-Pohjanmaan liitto

Pohjanmaan liitto

Satakuntaliitto

Seinäjoen kaupungin museopalvelut (maakunnallinen toiminta)

Museovirasto

Liikenteen turvallisuusvirasto, Traficom

Väylä (ent. Liikennevirasto)

31

Puolustusvoimien pääesikunta

Puolustusvoimien, 2. logistiikkarykmentti

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Metsähallitus

Luonnonvarakeskus

Fingrid Oyj

Ilmatieteen laitos

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

Suomen riistakeskus

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Yritykset ja yhteisöt

Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy

Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistys

Pohjanmaan riistanhoitopiiri

Suupohjan lintutieteellinen yhdistys

Oy Hartwall Ab (Karijoki)

Kodesjärven Kyläseura ry

Kortteen maa- ja kotitalousseura

Kärjenkosken kyläseura

Vanhankylän kyläseura

Villamon kyläseura

Ohriluoman kyläseura

MTK-Pohjanmaa

MTK-Isojoki

MTK-Karijoki

Mhy Isojoki-Karijoki

Kodesjärven metsästysseura

Isojoen metsästysseura

Villamo-Heikkilän metsästysseura

Vanhakylän metsästysseura

Vesijärven metsästysseura

Iivarinkylän metsästysseura

Lauhanmaan metsästysseura

Isojoen maatalousseura

Isojoen urheilijat

Isojoki-Seura ry

Isojoen seurakunta

Uuron maa- ja kotitalousseura ry

Kauhajärven maa- ja kotitalousseura ry

Muurahaisen kyläyhdistys ry

Muurahaisen Erämiehet ry

Päntäneen Ms ry

Kauhajoen seurakunta

Mhy Lakeus

Karijoen metsästysseura

32

Itäinen maa- ja kotitalousseura

Möykyn maa- ja kotitalousseura ry

Uuronkylän maa- ja kotitalousseura ry

Vesiosuuskunnat ja jakokunnat

10 OSALLISTAMISMENETTELYT JA VUOROVAIKUTUKSEN

JÄRJESTÄMINEN

10.1 Kaavoituksen uudelleen käynnistyminen

Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavoitusaloite on hyväksytty Isojoen

kunnanhallituksen kokouksessa 4.2.2019 § 19.

Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavoitusaloite on hyväksytty Karijoen

kunnanhallituksen kokouksessa 14.3.2019 § 27.

Kaavoituksen aloitusvaiheessa on pidetty kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaismenettely 5.4.2019.

Kuva 10-1. Havainnollistus YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamisesta.

10.2 YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa

YVA-lain 22 §:n mukaan yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat

yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa.

Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa.

Menettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan

yhteiset yleisötilaisuudet. Näin OAS ja YVA-ohjelma ovat yhtä aikaa nähtävillä ja esitellään samassa

yleisötilaisuudessa ja vuorostaan kaavaluonnos ja YVA-selostus ovat samaan aikaan nähtävillä ja

esitellään samassa yleisötilaisuudessa. Arviointiselostuksesta annettu perusteltu päätelmä otetaan

huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa kaavasta saadun palautteen ohella.

33

Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten

arviointeja.

10.3 Osallistaminen

Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan vaikutuksista ja sisällöstä

keskustellaan ja tiedotetaan hankkeen eri vaiheissa.

Kaavan vireille tulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan

kuntien ilmoitustaululla, kuntien internet-sivuilla sekä kuntien virallisissa kuulutuslehdissä.

10.3.1 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman

asettaminen nähtäville

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullisia mielipiteitä

siihen asti, kunnes osayleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja

arviointisuunnitelmaa esitellään molemmissa kunnissa järjestettävässä yleisötilaisuudessa yhdessä

YVA-ohjelman kanssa.

10.3.2 Kaavaluonnoksen laadinta

Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville Isojoen ja Karijoen

kunnantalolle ja kuntien www-sivuille. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kuntien

virallisessa kuulutuslehdissä, kuntien ilmoitustaululla ja kuntien www-sivuilla. Nähtävillä oloaikana

osallisella on mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta.

Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuudet, joissa esitellään

osayleiskaavaluonnos ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset. Kaavaluonnoksesta pyydetään

lausunnot viranomaisilta.

10.3.3 Kaavaehdotuksen laadinta

Kaava tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi.

Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi. Tänä aikana osallisilla on

mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Nähtävillä olosta ilmoitetaan

lehtikuulutuksella ja kirjeellä maanomistajille.

Kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään

osayleiskaavaehdotus ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset. Kaavaehdotuksesta pyydetään

lausunnot viranomaisilta.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pidetään tarvittaessa viranomaisten niin edellyttäessä

viranomaisneuvottelu ennen kaavan viemistä hyväksymiskäsittelyyn.

10.3.4 Kaavan hyväksyminen ja muutoksenhaku

Osayleiskaavan hyväksyy Karijoen kunnan alueen osalta Karijoen kunnanvaltuusto ja Isojoen kunnan

alueen osalta Isojoen kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 § ja MRA 94 §:n

mukaisesti.

Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään

vastine. Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään heille, jotka ovat sitä pyytäneet.

Kaavasta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen valitusluvalla Korkeimpaan hallinto-

oikeuteen. Mikäli valituksia kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainvoiman

30 vuorokauden kuluttua kunnanvaltuuston päätöksestä.

34

Kaavatyötä ohjaavat kuntien toimielimet sekä kunnan viranhaltijat.

Taulukko 2. Osallistaminen, vuorovaikutus ja päätöksentekovaiheet.

Suunnitte-

luvaihe

Työvaiheen

sisältö

Kunnan ja

viranomaisten

käsittely

Osallistaminen

Tiedottaminen

Kaavoituksen

käynnistyminen

Kaavoitusaloitteen

hyväksyntä kun-

nanhallituksessa.

Kaavan

valmisteluvaihe

OAS

Kaavaluonnos

Osallistumis- ja

arviointisuunnitel-

man laatiminen.

Selvitysten

laatiminen.

Kaavaluonnoksen

laatiminen.

Viranomaisneuvottelu.

OAS asetetaan

nähtäville mielipiteen

kuulemista varten

(kunnanhallituksen

päätöksellä)

Kaavaluonnos asetetaan

nähtäville 30 päivän (kunnanhallituksen

päätöksellä)

Pyydetään

viranomaisilta lausunnot

Yleisötilaisuus

molemmissa

kunnissa OAS:n

nähtävilläoloaikana.

Yleisötilaisuus kaavaluonnoksen

nähtävilläoloaikana

Osallisilla on

mahdollisuus jättää

mielipide

kaavaluonnoksesta.

Kuulutukset OAS:n ja

kaavaluonnoksen

nähtävilläolosta

virallisella

ilmoitustaululla,

paikallislehdessä ja

kunnan internet-sivulla.

Kaavan

ehdotusvaihe

Kaavaehdotuksen

laatiminen.

Kaavaehdotus asetetaan

nähtäville 30 päivän

ajaksi

(kunnanhallituksen

päätöksellä)

Pyydetään

viranomaisilta lausunnot

Yleisötilaisuudet

kaavaehdotusten

nähtävilläoloaikana.

Osallisilla on

mahdollisuus jättää

muistutus

kaavaehdotuksesta.

Kuulutukset

kaavaehdotuksen

nähtävilläolosta

virallisella

ilmoitustaululla,

paikallislehdessä ja

kunnan internet-sivulla.

Kirjeitse tiedottaminen

kaava-alueen

maanomistajille.

Kaavan

hyväksymisvaihe

Kaava-

asiakirjojen

viimeistely.

(mahdollinen

viranomaisneuvottelu)

Kaavan

hyväksymiskäsittely

kunnassa

(kunnanhallitus ja

kunnanvaltuusto).

Hyväksymisestä

koskevasta päätöksestä

tiedottaminen

viranomaisille, kunnan

jäsenille ja

muistutuksen tehneille,

jos ovat jättäneet

yhteystietonsa.

Kaavan voimaantulosta kuuluttaminen

paikallislehdessä,

ilmoitustaululla ja

35

10.4 Viestintä

Tietoa kaavoituksen etenemisestä saa kuntien verkkosivuilta www.isojoki.fi tai www.karijoki.fi.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvään aineistoon voi tutustua Etelä-Pohjanmaan

verkkosivuilta (www.ely-keskus.fi).

kunnan internet-

sivuilla.

Kaava toimitetaan

tiedoksi viranomaisille.

36

11 HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU

Alustava suunnitelma hankkeen osayleiskaavojen laadinnan ja YVA-menettelyn aikataulusta on

esitetty alla.

37

12 YHTEYSTIEDOT

ISOJOEN KUNTA

Juha Herrala

Kunnanjohtaja

p. 040 764 7870

etunimi.sukunimi(a)isojoki.fi

KARIJOEN KUNTA

Marko Keski-Sikkilä

Kunnanjohtaja

p. 050 449 7969

etunimi.sukunimi(a)karijoki.fi

OX2

Juha Parviainen

Luvituksen projektipäällikkö

Lapinlahdenkatu 1 C,

00180 Helsinki

p. 040 776 2755

etunimi.sukunimi(a)ox2.com

KAAVAA LAATIVA KONSULTTI/

PÖYRY FINLAND OY

Miia Nurminen-Piirainen

Johtava asiantuntija, YKS-513

Pöyry Finland Oy

Hatanpäänkatu 1

33900 Tampere

p. 050 576 3580

etunimi.sukunimi(a)poyry.com