opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - timo ala-vähälä

SISÄLLYSLUETTELO

Taulukkoluettelo ........................................................................................................................................................ 3

Tiivistelmä .................................................................................................................................................................... 6

Sammandrag................................................................................................................................................................. 8

Abstract ........................................................................................................................................................................ 10

1. Johdanto .................................................................................................................................................................. 12

1.1 Tutkimuksen tavoite ................................................................................................................................................................ 12

1.2 Lähteet ja tutkimuksen organisointi ............................................................................................................................... 12

1.3 Aiempi tutkimus ........................................................................................................................................................................ 13

2. Kauppatieteiden koulutusyksiköt ja pääaineiden ryhmittely ............................................................ 15

2.1 Kauppatieteiden koulutusyksiköt...................................................................................................................................... 15

2.2 Tutkimuksessa käytetty pääaineiden luokittelu ........................................................................................................ 17

3. Tutkimusaineisto ................................................................................................................................................. 19

3.1 Tutkimusaineiston keruu ja työstäminen ...................................................................................................................... 19

3.2 Vastavalmistuneille kohdistettu kysely .......................................................................................................................... 21

3.3 Viisivuotisseuranta ................................................................................................................................................................... 24

3.4 Tohtoriseuranta ........................................................................................................................................................................ 26

3.5 Vastaajien ikärakenne vastavalmistuneilla ja viisivuotisseurannassa ........................................................... 28

4. Vastaajien arvioita opintojen ohjauksesta ja kansainvälisyydestä ................................................... 31

4.1 Opintojen ohjaus ....................................................................................................................................................................... 31

4.1.1 Ohjaus maisteriopinnoissa ................................................................................................................................ 31

4.1.2 Ohjaus tohtoriopinnoissa ................................................................................................................................... 34

4.2 Kansainvälisyys .......................................................................................................................................................................... 35

4.2.1 Koulutuksen antamat valmiudet toimia kansainvälisissä ympäristössä ........................................ 36

4.2.2 Opiskelijavaihto ...................................................................................................................................................... 37

4.3 Kielten opetus ja viestintävalmiudet ............................................................................................................................... 40

5. Työllistyminen ja työuran ensimmäiset viisi vuotta............................................................................... 44

5.1 Vastavalmistuneet .................................................................................................................................................................... 44

5.1.1 Vastavalmistuneiden arviot siitä, miten koulutus palvelee työllistymistä .................................... 44

5.1.2 Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla .......................................................................................... 47

5.1.3 Vastavalmistuneiden työn luonne .................................................................................................................. 53

5.1.4 Mitä kautta ensimmäinen työpaikka? ........................................................................................................... 58

5.2 Työura ja työtilanne viisi vuotta maisteritutkinnon suorittamisen jälkeen ................................................. 60

2

5.2.1 Työtilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen .......................................................................................... 61

5.2.2 Työn luonne viisi vuotta valmistumisen jälkeen ...................................................................................... 63

5.2.3 Työn pääasiallinen luonne ensimmäisessä työpaikassa ja vastaushetkellä ................................. 66

5.3 Työtilanne tohtorin tutkinnon jälkeen ........................................................................................................................... 70

6. Ansiot valmistumisen, viiden vuoden työuran ja tohtorin tutkinnon jälkeen .............................. 73

6.1 Vastaajien keskiansiot ............................................................................................................................................................ 74

6.2 Vastavalmistuneiden ja viisi vuotta työssä olleiden ansiot tulodesiileittäin eritellen ............................. 79

7. Tyytyväisyys työtilanteeseen ja työttömyys .............................................................................................. 83

7.1 Tyytyväisyys työtilanteeseen ............................................................................................................................................... 83

7.2 Työttömyys ja työllistymiseen liittyvät vaikeudet ..................................................................................................... 86

8. Yhteenveto .............................................................................................................................................................. 89

8.1 Tyytyväisyys opintojen ohjaukseen .................................................................................................................................. 89

8.2 Kansainvälisyys .......................................................................................................................................................................... 90

8.3 Työllistyminen ............................................................................................................................................................................ 90

8.4 Ansiot .............................................................................................................................................................................................. 92

8.5 Tyytyväisyys työuraan ja työttömyys .............................................................................................................................. 94

Kirjallisuus .................................................................................................................................................................. 95

Liite ................................................................................................................................................................................ 97

3

Taulukkoluettelo

Taulukko 1. Perustietoja kauppatieteellistä koulutusta (kandidaatti, maisteri, tohtori) tarjoavista yksiköistä. ____ 16

Taulukko 2. Pääaineiden luokittelu ja vastanneiden määrät pääaineryhmittäin. _____________________________________ 17

Taulukko 3. Esimerkki vastausasteikkojen muuntamisesta. Kouluarvosana-asteikon (4 – 10) uudelleenskaalaus. _ 20

Taulukko 4. Vastaajien määrä yliopistoittain ja valmistumisvuoden mukaan, vastavalmistuneille kohdistettu kysely

_____________________________________________________________________________________________________________________________ 21

Taulukko 5. Vastaajat opinaloittain ja yliopistoittain. Vastavalmistuneille kohdistettu kysely. ______________________ 22

Taulukko 6. Vastaajat luokiteltuna opinaloittain ja sukupuolen mukaan. Vastavalmistuneille kohdistettu kysely _ 23

Taulukko 7. Vastaajien määrä ja vastausprosentti luokiteltuna yliopistoittain ja valmistumisvuoden mukaan.

Viisivuotisseuranta. _______________________________________________________________________________________________________ 24

Taulukko 8. Vastaajat luokiteltuna pääaineen ja sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta __________________________ 25

Taulukko 9. Vastaajat pääaineittain ja yliopistoittain luokiteltuna. Viisivuotisseuranta _____________________________ 26

Taulukko 10. Tohtorin tutkinnon suorittaneille kohdistettu kysely. Vastausten määrä ja vastausprosentti. Erottelu

yliopistoittain ja sukupuolen mukaan (yliopisto, sukupuoli). __________________________________________________________ 26

Taulukko 11. Tohtorin tutkinnon suorittaneille kohdistettu kysely. Vastausten määrä ja vastausprosentti. Erottelu

pääaineen ja sukupuolen mukaan. _______________________________________________________________________________________ 27

Taulukko 12. Vastaajien ikä valmistumishetkellä, erottelu yliopistoittain ja sukupuolen mukaan. Kysely

vastavalmistuneille ja viisivuotisseuranta. _______________________________________________________________________________ 28

Taulukko 13. Vastaajien ikä valmistumishetkellä, erottelu pääaineryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Kysely

vastavalmistuneille ja viisivuotisseuranta _______________________________________________________________________________ 29

Taulukko 14. Vastaajien ikäjakauma valmistumishetkellä. Kysely vastavalmistuneille ja viisivuotisseuranta ______ 30

Taulukko 15. Vastaajien arvosanat ohjaukseen ja opintoneuvontaan liittyvissä kysymyksissä. (1= tyytymättömin … 5

= tyytyväisin). Kysely vastavalmistuneille ________________________________________________________________________________ 33

Taulukko 16. Tyytyväisyys jatko-opintojen ja väitöskirjatyön ohjaukseen, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely

vastavalmistuneille. _______________________________________________________________________________________________________ 35

Taulukko 17. Arvosana koulutuksessa hankituille valmiuksille toimia kansainvälisessä ympäristössä, erottelu

yliopistoittain ja valmistumisvuoden mukaan. Kysely vastavalmistuneille. ____________________________________________ 36

Taulukko 18. Arvosana koulutuksessa hankituille valmiuksille toimia kansainvälisessä ympäristössä, erottelu

pääaineittain ja valmistumisvuoden mukaan. Kysely vastavalmistuneille. ____________________________________________ 37

Taulukko 19. Vaihtoon osallistuminen, erottelu yliopistoittain ja sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille. 38

Taulukko 20. Vaihtoon osallistuneiden osuudet, erottelu pääaineittain ja sukupuolen mukaan. Kysely


Taulukko 21. Vastaajien arviot opiskelijavaihdosta. Erottelu yliopistoittain. Kysely vastavalmistuneille. ___________ 39

Taulukko 22. Vastaajien arviot kieltenopetuksesta. Kysely vastavalmistuneille. ______________________________________ 40

Taulukko 23. Vastaajien arviot koulutuksessa hankituille viestintävalmiuksille. Kysely vvastavalmistuneille. _____ 42

Taulukko 24. Vastaajien arviot viestintätaitojen kehittyminen yliopistossa. Viisivuotisseuranta ____________________ 42

4

Taulukko 25. Arviot suomen, ruotsin ja englannin kielen viestintävalmiuksien merkityksestä työssä.


Taulukko 26. Vastaajien arviot siitä, miten koulutus on palvellut työllistymistä. Kysely vastavalmistuneille. _______ 45

Taulukko 27. Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin. Erottelu opinaloittain ja sukupuolen mukaan.

Kysely vastavalmistuneille. _______________________________________________________________________________________________ 46

Taulukko 28. Työtilanne vastaushetkellä (%), erottelu yliopistoittain. Kysely vastavalmistuneille. _________________ 48

Taulukko 29. Vastaajien työtilanne vastaushetkellä, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille. ____ 48

Taulukko 30. Työtilanne vastaushetkellä (%), viisi esimerkkiyliopistoa, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely


Taulukko 31. Vastaajien työtilanne vastaushetkellä. Erottelu pääaineittain. Kysely vastavalmistuneille. ___________ 50

Taulukko 32. Työtilanne vuosina vastaushetkellä, suuret pääaineryhmät, erottelu sukupuolittain ja

valmistumisvuoden mukaan. Kysely vastavalmistuneille. _______________________________________________________________ 51

Taulukko 33. Vastavalmistuneiden työtilanne valmistumisvuosittain. Kysely vastavalmistuneille. __________________ 51

Taulukko 34. Työtilanne vastaushetkellä, erottelu sukupuolittain ja valmistumisvuoden mukaan. Kysely


Taulukko 35. Vastavalmistuneiden vastaushetken työpaikan tehtäväalue (%). Erottelu pääaineryhmittäin. Kysely


Taulukko 36. Vastavalmistuneet, vastaushetken työpaikka, tehtäväalue. Viisi suurta pääaineryhmää, erottelu

sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille. ________________________________________________________________________ 55

Taulukko 37. Vastavalmistuneet, asema työnantajan organisaatiossa, erottelu oppiaineryhmittäin. Kysely


Taulukko 38. Asema organisaatiossa, viisi suurta pääaineryhmää, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely


Taulukko 39. Vastavalmistuneiden pääasiallinen työtehtävien luonne ensimmäisessä työpaikassa.


Taulukko 40. Mitä kautta saanut ensimmäisen työpaikan. Erottelu sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta _____ 59

Taulukko 41. Vastaajien työtilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen, erottelu miesten ja naisten kesken.

Viisivuotisseuranta ________________________________________________________________________________________________________ 62

Taulukko 42. Viisivuotisseuranta, työtilanne vastaushetkellä, erottelu yliopistoittain. _______________________________ 62

Taulukko 43. Viisivuotisseuranta, työtilanne vastaushetkellä, erottelu opinaloittain. ________________________________ 63

Taulukko 44. Työn pääasiallinen luonne: valmistumishetken ja viisivuotisseurannan vertailu. Viisivuotisseuranta. 64

Taulukko 45. Miten eri oppiaineista sijoitutaan eri työtehtäviin. Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen.


Taulukko 46. Miten ensimmäisestä työpaikasta siirrytään viidennen vuoden työtehtäviin. Viisivuotisseuranta. ____ 68

Taulukko 47. Millaisista tehtävistä vastaajat ovat tulleet viidennen vuoden työtehtäviinsä? Viisivuotisseuranta. __ 69

Taulukko 48. Tohtorien työtilanne 6 kuukautta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kysely tohtorin tutkinnon

suorittaneille. ______________________________________________________________________________________________________________ 70

Taulukko 49. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työnantajat. Erottelu sukupuolen mukaan. Kysely tohtorin

tutkinnon suorittaneille. __________________________________________________________________________________________________ 70

5

Taulukko 50. Työtehtävät tohtorin tutkinnon jälkeen, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely tohtorin tutkinnon

suorittaneille. ______________________________________________________________________________________________________________ 71

Taulukko 51. Tohtorin tutkinnon vaikutus asemaan työmarkkinoilla, myönteisten vastausten osuus. Kysely tohtorin

tutkinnon suorittaneille. __________________________________________________________________________________________________ 71

Taulukko 52. Bruttopalkka kuukaudessa kyselyhetkellä vuoden 2013 palkkatason mukaan, erottelu yliopiston ja

sukupuolen mukaan. (Keskiarvo/keskihajonta.) Kysely vastavalmistuneille. __________________________________________ 75

Taulukko 53. Vastaajien ilmoittamat bruttoansiot (€), erottelu pääaineittain. Kysely vastavalmistuneille ________ 76

Taulukko 54. Vastaajien tulot. Vastavalmistuneet, viisivuotisseuranta, tohtoritutkinnon suorittaneet. Kysely

vastavalmistuneille, viisivuotisseuranta, kysely tohtoritutkinnon suorittaneille. ______________________________________ 77

Taulukko 55. Vastaajien ilmoittamat bruttoansiot, erottelu yliopistoittain. Viisivuotisseuranta. ____________________ 78

Taulukko 56. Vastaajien ilmoittamat bruttoansiot (€), erottelu pääaineryhmittäin. Viisivuotisseuranta.___________ 79

Taulukko 57. Vastaajien sukupuoli, ikä ja opiskeluaikainen työssäkäynti tulodesiileittäin. Kysely vastavalmistuneille.

_____________________________________________________________________________________________________________________________ 80

Taulukko 58. Vastaajien sukupuoli ja valmistumishetken ikä eroteltuna tulodesiileittäin. Viisivuotisseuranta._____ 80

Taulukko 59. Viidestä suuresta pääaineryhmästä valmistuneiden sijoittuminen tulodesiileihin. Kysely


Taulukko 60. Viidestä suuresta pääaineryhmästä valmistuneiden sijoittuminen tulodesiileihin. Tilanne viiden

vuoden jälkeen. Viisivuotisseuranta. _____________________________________________________________________________________ 82

Taulukko 61. Työtilanteeseensa tyytyväisten vastaajien osuus. Erottelu pääaineittain ja sukupuolen mukaan. Kysely


Taulukko 62. Työtehtävien vastaavuus koulutukseen. Erottelu koulutusaloittain. Kysely vastavalmistuneille. _____ 84

Taulukko 63. Vastaako työ koulutustasoa. Tilanne viiden vuoden jälkeen. Erottelu sukupuolten kesken.


Taulukko 64. Mikäli ei nyt ole työpaikkaa, tärkein syy siihen. Kysely vastavalmistuneille. ___________________________ 86

Taulukko 65. Työttömyysjaksojen määrä, erottelu sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta. _______________________ 87

Taulukko 66. Työttömyysjaksojen määrä, erottelu sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta. _______________________ 87

Taulukko 67. Vastaajien arviot työnhakua vaikeuttaneista seikoista. Viisivuotisseuranta. __________________________ 88

6

Tiivistelmä

Ala-Vähälä, T. 2014. Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot – koontiraportti kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneilta vuosina 2009 - 2013 kerätystä palautteesta. Suomen Ekonomiliitto – SEFE

Tutkimuksessa arvioitiin vastavalmistuneilta (2009 – 2013), viisi vuotta työssä olleilta (2005 ja 2007 valmistuneet) sekä tohtorin tutkinnon suorittaneilta (2008 ja 2009 valmis-tuneet) kerätyn palautteen avulla koulutukseen sisältyvää ohjausta, kansainvälisyyttä, kielten ja viestintätaitojen opetusta sekä työuran alkua ja ansioita.

Maisterin tutkinnon suorittaneet olivat tyytyväisiä erilaisiin tuki- ja neuvontapalveluihin, etenkin kirjastojen tarjoamiin palveluihin; hieman varauksellisempia tutkielmaohjaukseen ja vähiten tyytyväisiä tai tyytymättömimpiä opettajien antamaan tuutorointiin. Tohtorin tutkinnon suorittaneet pitivät ohjaajia tieteellisesti pätevinä, mutta olivat ohjauksen määriin tyytymättömämpiä. Maisterin tutkinnon suorittaneet olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä siihen, miten koulutus tuki kansainvälistymistä. Vastaajat olivat myös tyyty-väisiä tai melko tyytyväisiä kielten ja viestintävalmiuksien opetuksen tasoon ja merki-tykseen. Poikkeuksen muodosti ruotsin kieli, jonka merkitystä työelämässä arvostivat lähinnä ruotsinkielisistä yksiköistä valmistuneet.

Vastavalmistuneista noin kaksi kolmannesta oli vakituisessa tai määräaikaisessa koko-päivätyössä tai toimi yrittäjänä. Töitä ilmoitti hakevansa 15 % vastaajista. Viisi vuotta val-mistumisen jälkeen tehdyissä kyselyissä vakituisissa kokopäivätöissä oli 77 % vastaajista ja vakituisissa, määräaikaisissa kokopäivätöissä tai yrittäjinä toimivien osuus yhteensä 86 % vastaajista. Molemmissa kyselyissä miehet olivat naisia useammin vakituisissa kokopäivätöissä. Viisivuotisseurannan osalta erotuksen selittää osin naisten olo perheva-paalla. Miehet sijoittuivat useammin asiantuntijatehtäviin, naiset puolestaan toimihenkilö-tehtäviin. Sukupuoli näytti ohjaavan työhön sijoittumista etenkin johtamisen, kansain-välisen liiketoiminnan ja markkinoinnin pääaineryhmistä valmistuneilla, vähemmän laskentatoimen ja rahoituksen pääaineryhmistä valmistuneilla.

Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työura erosi muihin töihin menneiden urasta. Vakitui-sissa kokopäivätöissä oli vain vajaa puolet vastaajista, ja etenkin naisten työtilanne vaikutti epävarmalta. Miesten parempaa tilannetta selittää se, että he työllistyvät hieman naisia useammin yrityksiin, kun taas naiset työskentelivät useammin yliopistoissa, joissa määräaikaiset työt ovat yleisiä.

Vastavalmistuneiden ansioiden keskiarvo oli 3178 euroa kuukaudessa vuoden 2013 rahan arvon mukaan. Naisten ansioiden keskiarvo oli 13% miesten ansioiden keskiarvoa mata-lampi. Viisivuotisseurannan tietojen perusteella sekä vastaajien tulot että tuloerot kasvoi-vat viiden vuoden kuluessa. Parhaiten ansaitsivat rahoituksesta valmistuneet. Heikoim-min ansaitsevien ryhmän muodostivat oikeusaineista, kansantaloustieteestä ja markki-noinnista valmistuneet. Miesten ja naisten ansioiden eroihin näyttää liittyvän kolme seikkaa: (1) Miehet sijoittuvat naisia todennäköisemmin tehtäviin, joissa on huippuansiot. (2) Etenkin markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan pääaineryhmissä naiset sijoittuvat miehiä todennäköisin tehtäviin, joissa ansiot ovat keskimääräistä alemmat. (3)

7

Etenkin laskentatoimen ja rahoituksen pääaineryhmissä miesten ja naisten todennäköisyys sijoittua matalapalkkaisiin tehtäviin on pieni, mutta miehet ansaitsevat enemmän.

8

Sammandrag

Ala-Vähälä, T. 2014. Studiehandledning, internationalisering, karriär och förtjänster - en analys över respons uppsamlad under perioden 2009 -2013 från personer med en handelsvetenskaplig examen. Finlands Ekonomförbund – SEFE.

I undersökningen bedömdes handledningen som ingår i utbildningen, utbildningens internationella karaktär, undervisningen i språk och kommunikationsfärdigheter samt karriärstarten och inkomsterna med hjälp av uppgifter som samlats in bland nyutexaminerade (2009–2013), personer som varit fem år i arbetslivet (utexaminerade 2005 och 2007) samt personer som avlagt doktorsexamen (utexaminerade 2008 och 2009).

Personerna som avlagt magisterexamen var nöjda med de olika stöd- och rådgivnings-tjänsterna som är tillgängliga, i synnerhet med de tjänster som biblioteken tillhandahåller. Något mer reserverade var de beträffande handledningen i avhandlingsskedet och minst nöjda eller mest missnöjda med lärarnas tutorverksamhet. Personerna som avlagt doktorsexamen ansåg att handledarna hade vetenskaplig kompetens, men de var mindre nöjda med handledningens omfattning. Personerna som avlagt magisterexamen var nöjda eller mycket nöjda med hur utbildningen stödde internationalisering. De var också nöjda eller ganska nöjda med undervisningens nivå och betydelse beträffande språk och kommunikationsfärdigheter. Ett undantag utgjorde svenska språket vars betydelse i arbetslivet endast lyftes fram av personer som utexaminerats från svenskspråkiga enheter.

Ungefär två tredjedelar av de nyutexaminerade hade fast anställning och heltidsarbete eller visstidsanställning och heltidsarbete eller var företagare. 15 procent av respondenterna uppgav sig söka arbete. I enkäterna som genomfördes fem år efter utexamineringen hade 77 procent av respondenterna stadigvarande heltidsarbete och sammanlagt 86 procent hade stadigvarande heltidsarbete för viss tid eller var företagare. I båda enkäterna hade männen oftare än kvinnorna fast anställning och heltidsarbete. Beträffande femårsuppföljningen beror skillnaden delvis på att kvinnorna varit familje-lediga. Expertuppgifter var vanligare bland männen, medan tjänstemannauppgifter var vanligare bland kvinnorna. Könet verkade vara en faktor som styrde placeringen i arbetslivet särskilt bland personer som avlagt studier inom huvudämnesgrupperna ledning, internationell affärsverksamhet och marknadsföring, men inte i lika hög grad bland personer i huvudämnesgrupperna redovisning och finansiering.

Karriären hos personer som avlagt doktorsexamen skiljde sig från karriären hos andra som börjat arbeta. Endast ungefär hälften av respondenterna hade stadigvarande heltidsarbete och arbetssituationen verkade osäker särskilt bland kvinnorna. Orsaken till att männens situation är bättre är att de något oftare än kvinnor anställs av företag, medan kvinnorna oftare arbetade vid universitet där visstidsanställningar är vanliga.

De nyutexaminerades medelinkomster var 3 178 euro per månad enligt penningvärdet 2013. Kvinnornas medellön var 13 procent lägre än männens. Utgående från resultaten från femårsuppföljningen ökade både inkomsterna och inkomstskillnaderna bland

9

respondenterna under femårsperioden. Personer med finansiering som huvudämne hade de högsta inkomsterna. De lägsta inkomsterna hade en grupp som bestod av personer med juridiska ämnen, nationalekonomi eller marknadsföring som huvudämne. Det verkar finnas tre orsaker till skillnaderna mellan männens och kvinnornas inkomster: (1) Männen får med större sannolikhet uppgifter med hög lön. (2) Särskilt i huvudämnesgrupperna marknadsföring och internationell affärsverksamhet är sannolikheten större att kvinnor får uppgifter med i genomsnitt lägre lön. (3) Särskilt i huvudämnesgrupperna redovisning och finansiering är sannolikheten att få lågavlönat arbete liten både bland män och kvinnor, men männens inkomster var högre.

10

Abstract

Ala-Vähälä, T. 2014. Tutoring, internalization, career and earnings – analysis of the feedback collected from master and doctoral level graduates of economics and business administration between years 2009 – 2013. The Finnish Association of Business School Graduates – SEFE.

The research project analysed the feedback that was collected from master level graduates (years 2009 – 2013), master level graduates after five years from graduation (graduation years 2005 and 2007) and doctoral graduates from years 2008 and 2009 after 2 – 3 years from graduation. The topics of the analysis were tutoring, internationalization, careers and earnings.

Master level graduates were content to the various support services, especially to libraries, not as content to supervision in master thesis process, and less satisfied to the tutoring given by teachers. Doctoral graduates estimated that their supervisors were competent in their scientific field but they were not as satisfied with the amount of supervision. Master level graduates considered that their education contributed adequately to their competences in working in international context. They were also quite satisfied to the quality and working life relevance of the teaching of languages and communication, the only exception being Swedish language, which working life relevance appreciated mainly those who had graduated from the units that gave education in Swedish.

About two thirds of the master level graduates were in permanent or temporary full time jobs or worked as entrepreneurs. Ca. 15 % of master level graduates announced that they were seeking job. In the five years follow up 77 % of master level graduates were in permanent full time job and 86% were in permanent of temporary full time jobs or worked as entrepreneurs. In both follow ups men were more often in permanent full time jobs. In the five years follow up the difference may be partly explained by the amount of women being in maternity leave. In both follow ups men were more often in expert positions, whereas women worked more often as officials/clerks. Gender appears to have impact on the career especially in the majors of international business and marketing, less in the majors of accounting and finances.

The career of doctoral graduates differed from the careers of those that had chosen other careers. Only ca. half of the respondents had a permanent full time job, and especially women’s position appeared to be unsecure. Men’s better positions may be explained by the fact that they were more often employed in the private sector whereas women worked more often in universities, where the temporary positions are common.

The average earnings of the master level graduates were 3178 Euros in 2013 salary level. Women’s earnings were 13 % smaller than men’s earnings. According to the data of the five years follow ups, the earnings and also the difference between genders increased during the five years. The best earnings had the graduates who had Finance as a major; smallest earnings those who had majors related to law, economics or marketing. The gender difference in earnings appears to be associated with the following three topics: (1)

11

men have higher probability to be chosen to jobs with high earnings; (2) especially in the majors of marketing and international business women tend to be recruited to positions with smaller earnings and (3) in the majors of accounting and finance the probability of ending up to positions with low earnings is small for both genders, but still men tend to earn more.

12

1. Johdanto

1.1 Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa tarkastellaan kauppatieteiden maisterin tutkinnon ja tohtorin tutkinnon

suorittaneiden mielipiteitä koulutuksestaan sekä heidän työuriensa kehitystä tutkinnon

suorittamisen jälkeen. Tutkimus kattaa maisterin tutkintojen osalta kaikki tarkastelu-

kaudella kauppatieteellisiä tutkintoja tarjonneet tiedeyliopistot Suomessa 1 ; tohtorin

tutkintojen osalta Lappeenrannan teknillistä yliopistoa lukuun ottamatta kaikki kauppa-

tieteiden tohtorin tutkintoja myöntäneet yliopistot.

Tutkimus painottuu työllistymiseen ja työuraan liittyviin seikkoihin, mutta raportissa

esitellään myös vastaajien näkemyksiä koulutuksesta, etenkin opintojen ohjauksesta ja

muusta opintojen tuesta sekä siitä, miten koulutus on tukenut opiskelijan kasvua kansain-

välisiin tehtäviin. Vastaajien koulutukseen liittyviä mielipiteitä ja työuraa tarkastellaan

pääosin kolmesta näkökulmasta: sukupuolen, pääaineen ja koulutusyksikön mukaan.

1.2 Lähteet ja tutkimuksen organisointi

Keskeisinä lähteinä ovat vuosina 2009 – 2013 vastavalmistuneilta kerätty palaute,

maisterin tutkinnon vuosina 2005 ja 2007 suorittaneilta viisi vuotta valmistumisen jälkeen

kerätty seuranta-aineisto sekä vuosina 2008 ja 2009 tohtorin tutkinnon suorittaneilta

kerätty seuranta-aineisto, joka on kerätty 2 – 3 vuotta valmistumisen jälkeen. Lisäksi

tutkimuksen havaintoja vertaillaan vastaavien tutkimusten ja selvitysten tuloksiin.

Tutkimuksen on tilannut Suomen Ekonomiliitto (SEFE) Jyväskylän yliopiston Koulu-

tuksen tutkimuslaitokselta. Tutkimusjohtajana on toiminut professori Jussi Välimaa ja

tutkijana FM Timo Ala-Vähälä. Tilaaja on määritellyt tutkimuksen kohderyhmän ja tutki-

musteemat sekä kerännyt lähdeaineiston yhdessä yliopistojen kanssa. Työn toteutuksen –

1 Lapin yliopistosta on kerätty palaute vastavalmistuneilta kauppatieteiden maistereilta, mutta ei palautetta viiden vuoden työuran jälkeen, joten sen osalta analyysi on muita yliopistoja suppeampi. Käytettävät lähteet esitellään tarkemmin luvussa 3.

13

analyysitapojen ja tulosten raportoinnin suhteen tutkijalla on ollut normaali tutkijan-

vapaus. Työn ohjausryhmänä ovat toimineet tutkimuspäällikkö Juha Oksanen ja koulutus-

poliittinen asiamies Suvi Eriksson SEFEstä.2

1.3 Aiempi tutkimus

Kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja arvioita koulutuksesta on

aiemmin analysoitu vastaavien aineistojen perusteella seuraavissa raporteissa. Saarinen

(2011) ja Rissanen (2013) ovat analysoineet koulutusta koskevia asenteita ja työuran alkua

vastavalmistuneilta kerätyn palautteen pohjalta. Raita (2011) ja Kivelä (2013) ovat

analysoineet viisivuotisseurannan aineistojen pohjalta vuosina 2006 ja 2007 valmistu-

neiden työuria. Raita (2012) tarkastelee tohtorintutkinnon suorittaneiden työuria vuosina

2008 – 2009 valmistuneilta kerätyn palautteen pohjalta. Ekonomien ansioita ja tuloeroja ja

niiden taustalla vaikuttavia syitä arvioidaan raportissa ”Ekonomien palkkaerot vuonna

2011” (SEFE 2/2012).

Kunhan kuluu viisi vuotta –raportissa tarkastellaan useammasta eri näkökulmasta vuonna

2003 valmistuneiden tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa ovat

mukana kaikki yliopistolliset koulutusalat. (Puhakka & Tuominen (toim.) 2011)

Vuorisen ja Valkosen (2009) tutkimuksessa ”Korkeakoulutuksesta työelämään” tarkastel-

laan kaupan ja tekniikan alalta ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon

suorittaneiden työllistymistä ja työuria kolmen vuoden seurantajakson jälkeen. Vuorinen-

Lampilan (2014) artikkelissa analysoidaan sitä, miten miesten ja naisten työurat eroavat

kaupallisen tai tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden osalta.

Tämä tutkimus eroaa edellisistä siten, että tarkasteluun on koottu vastavalmistuneilta,

viisi vuotta työelämässä olleilta ja tohtorintutkinnon suorittaneilta kerätty palaute. Lisäksi

tarkastelussa ovat mukana kaikki vuodet, joilta palautetta on kerätty, mikä mahdollistaa

ajallisen vertailun. Koska vastavalmistuneilta kerätyssä palautteessa ja viisivuotisseuran-

nassa kysytään osin samoja asioita, käytettävissä on kaksi toisistaan riippumatonta

2 Lisäksi tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitoksesta on lukenut käsikirjoituksen ja antanut siihen arvokkaita kommentteja.

14

aineistoa. Tätä voi hyödyntää sekä työurien että koulutusta koskevien asenteiden tarkas-

telussa. Palkkaeroja arvioitaessa tarkastelu ulotetaan pääaineryhmien tasolle, mitä

varsinaisessa palkkaerovertailussa ei ole tehty.

Raportti koostuu johdannosta (luku 1), tutkimuskohteen kuvauksesta (luku 2),

lähdeaineiston esittelystä (luku 3) sekä neljästä tuloksia esittelevästä luvusta, joissa

käsitellään opiskelijoiden arvioita opintojen ohjauksesta ja kansainvälistymisestä (luku 4),

vastavalmistuneiden työuran alkua ja tilannetta viiden vuoden jälkeen (luku 5),

valmistuneiden ansioita työuran alussa ja viiden vuoden jälkeen (luku 6) sekä arvioon

siitä, millaiseksi vastaajat kokevat työuransa ja millaista työttömyyttä he ovat kohdanneet

(luku 7).

15

2. Kauppatieteiden koulutusyksiköt ja pääaineiden

ryhmittely

2.1 Kauppatieteiden koulutusyksiköt

Tarkastelukaudella (vuodet 2005, 2007, 2009 – 2013) kauppatieteiden maisteritason koulu-

tusta tarjosivat taulukossa 1 esitetyt yksitoista yliopistoa. Tänä aikana yliopistoverkosto

muuttui siten, että vuonna 2010 Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen

yliopistoksi ja Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen

korkeakoulu Aalto-yliopistoksi sekä Turun kauppakorkeakoulu osaksi Turun yliopistoa.

Kun tässä työssä käytetään nimiä ”Aalto-yliopisto”, ”Itä-Suomen yliopisto” tai ”Turun

yliopisto”, tarkoitetaan vuotta 2010 edeltäneen ajan osalta yliopistoja, joiden perustalta

nämä uuden yliopistot koottiin.

Lapin yliopisto tarjosi vuosina 2001 - 2012 kauppatieteellistä koulutusta siten, että tutkin-

tojen muodollinen myöntäjä oli Oulun yliopisto. Järjestelyn perustana oli opetusminis-

teriön päätös ja yliopistojen välinen sopimus. Sopimus oli voimassa vuodesta 2001 siten,

että viimeinen sisäänotto tapahtui vuonna 2007 ja opintojen loppuunsaattaminen Lapin

yliopistossa opiskellen oli mahdollista vuoteen 2012 asti.3 Kuopion ja Joensuun yliopistot

tekivät samanlaista yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa vuosina

vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2010, eli Itä-Suomen yliopiston perustamiseen asti.4 Tässä

tutkimuksessa sekä Lapin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston edeltäjien toteuttama

koulutus on kirjattu sen yliopiston piirissä tapahtuneeksi, jossa koulutus on tosiasiallisesti

järjestetty, eli käytännössä Lapin yliopiston tai Itä-Suomen yliopiston (edeltäjien) järjestä-

mäksi. Virallisissa koulutustilastoissa (Vipunen) tutkinnon suorittaneet on kuitenkin

kirjattu niille yliopistoille, jotka ovat tutkinnot myöntäneet.

Turun yliopisto ja Hanken tarjosivat tarkastelukaudella maisteritasoista koulutusta

useammassa toimipisteessä: Helsingissä sijaitseva Hanken Vaasassa ja Turun yliopisto

3 Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 24.11.2010. Kauppatieteellisen koulutuksen siirtymäaika päättyy 31.7.2012. Ohjeita opiskelijoille. 4 Joensuun ja Kuopion yliopistot saavat kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeuden. Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston yhteinen tiedote 15.02.2008.

16

Porissa. Aalto-yliopiston kauppatieteellisen koulutuksen päätoimipiste on Helsingissä5,

mutta yliopisto tarjosi kandidaattitason koulutusta myös Mikkelissä. Lahden yliopisto-

keskuksessa on voinut suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisiä

opintoja. Kun tässä työssä käsitellään yksittäisiä yliopistoja, kutakin yliopistoa tarkastel-

laan yhtenä kokonaisuutena, eikä erikseen eritellä eri toimipisteiden tarjoamaa koulutusta.

Taulukko 1. Perustietoja kauppatieteellistä koulutusta (kandidaatti, maisteri, tohtori) tarjoavista yksiköistä.

Koulutusyksikkö Lyhenne Koulutuspaikka-kunnat

Maisterin tutkinnon

suorittaneita, keskiarvo

2005 ja 2007

Maisterin tutkinnon

suorittaneita 2009 – 2013,

keskiarvo

Tohtorin tutkinnon

suorittaneita vuosina 2008

- 2009

Aalto/ Helsingin kauppakorkeakoulu

Aalto Helsinki, Espoo, Mikkeli

385 323 43

Svenska handels-högskolan

Hanken Helsinki, Vaasa 228 169 36

Itä-Suomen yliopisto/ Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto

UEF6 Joensuu, Kuopio 57 78

Jyväskylän yliopisto JY Jyväskylä 187 175 29

Lapin yliopisto LaY Rovaniemi 24 21

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

LUT7 Lappeenranta 189 179 25

Oulun yliopisto OY Oulu 126 176 10

Tampereen yliopisto TaY Tampere 130 103 11

Turun yliopisto/ Turun kauppakorkeakoulu

TuY Turku, Pori 222 222 22

Vaasan yliopisto VY Vaasa 236 222 17

Åbo Akademi ÅA Turku 75 46 10

Kun tuonnempana taulukoidaan yliopistoja tai pääaineryhmiä, ne on järjestetty

taulukkoon aakkosjärjestyksessä suomalaisen nimen mukaan. Joissain tapauksissa

yliopistot tai pääaineryhmät on ryhmitetty mitattavan asian (esim. valmistuneiden ansiot)

suuruuden mukaan, koska se auttaa hahmottamaan paremmin yliopistojen tai

pääaineryhmien välisiä eroja.

5 Vuodesta 2015 lähtien kandidaattitason koulutus järjestetään Otaniemen kampuksella Espoossa. http://biz.aalto.fi/fi/campus/ (tarkistettlu 17.10.2014.) 6 UEF = University of Eastern Finland 7 LUT = Lappeenranta University of Technology

http://biz.aalto.fi/fi/campus/

17

2.2 Tutkimuksessa käytetty pääaineiden luokittelu

Vastaajien opintojen pääasiallinen sisältö on luokiteltu heidän ilmoittamiensa pääaineiden

mukaan. Koska mahdollisia oppiaineita on paljon ja vastaajat ovat nimenneet niitä

vaihtelevin tavoin, ilmoitettujen nimikkeiden määrä on hyvin suuri. Sen vuoksi vastaajien

ilmoittamat pääaineet on ryhmitelty taulukossa 2 esitettyihin kahteentoista pääaine-

ryhmään. Omaan luokitteluun on päädytty, koska kauppatieteellisen alan pääaineiden

luokittelulle ei ole vakiintuneita käytäntöjä.

Vastavalmistuneiden, viisi vuotta työelämässä olleiden ja tohtorin tutkinnon suoritta-

neiden ilmoittamat pääaineet on luokiteltu samoin periaattein, jotta näiden kolmen

lähdeaineiston pohjalta olisi mahdollista vertailla pääaineittain tutkinnon suorittaneiden

työllistymistä, uraa ja ansioita. Liitteessä selvitetään, miten vastaajien ilmoittamat

pääaineet on koottu alla esitellyiksi ryhmiksi.

Taulukko 2. Pääaineiden luokittelu ja vastanneiden määrät pääaineryhmittäin.

Vastaajien määrä

Pääaine Lyhenne Vasta-

valmistuneet Viisivuotis-

seuranta Väitelleet

Informaatio- ja palvelujohtaminen, logistiikka, tietojohtaminen, tuotantotalous Informaatiojoht. 437 53 3

Johtaminen ja organisaatiot Johtaminen 867 256 15

Kansainvälinen liiketoiminta Kv. liiketoiminta 640 74 7

Kansantaloustiede Kansantalous 344 90 11

Laskentatoimi Laskentatoimi 1024 270 6

Laskentatoimi ja rahoitus Lask. ja rah. 187 96 2

Markkinointi Markkinointi 891 230 12

Yritysjuridiikka, talousoikeus ja muut oikeusaineet Oikeusaineet 330 81 2

Rahoitus Rahoitus 561 81 7

Tietojärjestelmätiede Tietojärjestelmät. 162 91 4

Yrittäjyys ja pk-yrityksen johtaminen Yrittäjyys 172 52 10

Muu Muu 216 45

Tyhjä tai vastausta ei voi tulkita Ei tietoa 165 5 2

Kaikki Kaikki 5996 1424 81

Suomen Ekonomiliitto (SEFE) käyttää kauppatieteellistä koulutusta esitellessään suurin

piirtein samaa luokittelua. 8 Keskeisin ero on se, että SEFEn luokittelussa ei ole ryhmää

8 SEFEn luokittelu ja siihen liittyvät kuvaukset löytyvät osoitteesta http://www.sefe.fi/kauppatieteiden-opiskelu.

http://www.sefe.fi/kauppatieteiden-opiskelu

http://www.sefe.fi/kauppatieteiden-opiskelu

18

”informaatio- ja palvelujohtaminen, logistiikka, tietojohtaminen ja tuotantotalous”. Sen

sijaan omana luokkanaan on hankintojen johtaminen (logistiikka). SEFEn julkaisemassa

”Työelämään valmistavaa koulutusta – Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppa-

tieteellisestä koulutuksesta sekä tietoa työllistymisestä” –raportissa ovat omina luokkinaan

logistiikka ja tuotantotalous, jotka siis tässä raportissa on yhdistetty luokan ”informaatio-

johtaminen” alle. (Rissanen 2013.) Raportissa ”Viisi vuotta työelämässä – Vuonna 2007

valmistuneiden KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille” (Kivelä

2013) pääaineet on luokiteltu yhdeksään ryhmään: edellisistä eroten laskentatoimi ja

rahoitus yhteiseksi ryhmäkseen; logistiikka mainitaan omana ryhmänään eikä tuotanto-

talouden asemaa ole määritelty.

Tässä raportissa logistiikka, tuotantotalous ja erilaiset palvelujen johtamiseen liittyvät

oppiaineet on koottu omaksi pääaineryhmäkseen, koska kaikki mainitut aineet korostavat

tuotannon tai palvelujen johtamista tai palveluja tuotantoketjun ylläpitoa ja kehittämistä

tiedon hallinnan avulla. Nämä pääaineet sijoittuvat tekniikan ja kauppatieteiden rajalle,

sillä vastaavia aineita on myös diplomi-insinöörien koulutuksessa.

Laskentatoimi ja rahoitus on mahdollisuuksien mukaan esitetty erikseen omina ryhmi-

nään, koska valmistuneiden palkoissa ja työllistymisessä on selviä eroja, kuten tuonnem-

pana tulee esiin. Joissain yliopistoissa ne on sijoitettu yhteiseen oppiaineeseen, ja siinä

tapauksessa ne esitetään tässäkin omana luokkanaan. Oikeustieteiden alaan kuuluvat

aineista käytetään lyhennettä ”oikeusaineet”, ei ”oikeustieteet”, koska kauppatieteiden

koulutusyksiköt eivät anna oikeustieteellisiä tutkintoja. Kyse ei siis ole oikeustieteiden

koulutusalasta.

Ryhmien rajat ovat luonnollisesti jossain määrin sumeita, sillä esimerkiksi kansainväliseen

liiketoimintaan ja yrittäjyyteen sisältyy johtamiseen, markkinointiin ja muihin ”substanssi-

aineisiin” painottuvia pääaineita. Olennaista on kuitenkin se, että koulutuksen ilmoitetaan

fokusoituvan joko yritysten kansainväliseen toimintaan tai pk-yritysten johtamiseen.

19

3. Tutkimusaineisto

3.1 Tutkimusaineiston keruu ja työstäminen

Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään yliopistojen vastavalmistuneille ja viisi vuotta

työelämässä olleille sekä tohtorin tutkinnon suorittaneille vuosina 2009 – 2013 kohdistet-

tujen kyselyjen aineistoja. Kauppatieteellistä koulutusta tarjoavat yliopistot keräävät

vuosittain vastavalmistuneilta kauppatieteiden kandidaateilta ja maistereilta palautteen;

osa paperilomakkein; osa sähköistä lomaketta käyttäen tai tarjoamalla molemmat

vaihtoehdot. Suomen Ekonomiliiton – SEFEn – ja kauppatieteellistä koulutusta tarjoavien

yliopistojen edustajat tarkistavat kyselyjen sisällön kahden vuoden välein. Aineistosta

kootaan vuosittain raportti, jossa esitellään sekä valtakunnalliset että yliopistokohtaiset

tulokset.

Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen ylläpitämä Aarresaari-verkosto on seurannut

tutkinnon suorittaneiden työuran alkua 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Maisterin tutkin-

non ja tohtorin tutkinnon suorittaneilta on kerätty palaute vuorovuosittain; maistereilta

viisi vuotta valmistumisen jälkeen ja tohtoreilta 2 – 3 vuotta tutkinnon suorittamisen

jälkeen. Kysely on toteutettu siten, että yliopistot ovat lähettäneet kyselyn tutkintonsa

suorittaneille ja vastaajat ovat voineet palauttaa sen joko lomakkeena tai täyttää sähköisen

version. Lomake on kaikille koulutusaloille yhteinen.9 Kaikkien kyselyjen aineistot on

koottu keskitetysti Tampereen yliopiston tilastotieteen laitoksen tutkimuspalvelu-

yksikköön (TUPA), jossa ne on tallennettu sähköiseen muotoon.10

Vastavalmistuneille lähetetty kysely sisältää sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä.

Strukturoitujen kysymysten muoto vaihtelee. Osassa kysymyksiä vastaajaa on pyydetty

antamaan kouluarvosana jollekin yliopiston palvelulle. Arvosana-asteikot vaihtelevat

teemoittain ja vuosittain: käytössä on ollut kouluarvosana-asteikko 4 – 10, sekä arvostelu-

asteikkoja skaaloilla 1 – 5 ja 1 – 6. Osa kysymyksistä on ollut väitelauseita, joihin vastaajat

ovat voineet ottaa kantaa joko neliportaisella asteikolla 1 = täysin eri mieltä …. 4 = täysin

9 Kuvaus perustuu Juha Oksasen (SEFE) antamaan selvitykseen. 10 Jyrki Ollikainen (Tampereen yliopisto, Tilastotieteen laitos, tutkimuspalvelukeskus), sähköposti-kirjeenvaihto 16.9.2014.

20

samaa mieltä, 0 = ei osaa sanoa; tai vastaavalla viisiportaisella asteikolla ilman ”ei osaa

sanoa” –vaihtoehtoa. Jotta vastausten keskiarvoja voisi vertailla keskenään, kaikki

vastaukset on skaalattu asteikolle 1 – 5, jossa numero yksi vastaa alinta arvosanaa tai sitä

että on täysin eri mieltä, ja numero viisi vastaa ylintä arvosanaa tai sitä, että vastaaja on

väitelauseen kanssa täysin samaa mieltä. Mahdolliset ”ei osaa sanoa” -vaihtoehdot on

tulkittu tyhjiksi vastauksiksi. Kun tuonnempana analysoidaan kyselyn tuloksia, selvite-

tään erikseen, millaisella asteikolla tieto on kerätty. Taulukossa 3 esitellään esimerkin

vuoksi kouluarvosana-asteikon uudelleenskaalaus.

Taulukko 3. Esimerkki vastausasteikkojen muuntamisesta. Kouluarvosana-asteikon (4 – 10) uudelleen-skaalaus.

Alkuperäinen asteikko Uudelleenskaalattu asteikko

4 1

5 1 2/3

6 2 1/3

7 3

8 3 2/3

9 4 1/3

10 5

Uudelleenskaalaus tekee keskiarvoista vertailukelpoisia, mutta hajontaluvut voivat

vaihdella sen mukaan, miten suppea tai laaja alkuperäinen asteikko on ollut. Lisäksi

vastaajan arvostelua voivat ohjata eri mielikuvat kun hän arvostelee jotain asiaa asteikolla

yhdestä viiteen tai asteikolla nelosesta kymmeneen. Uudelleenskaalaus tekee kuitenkin

mahdolliseksi verrata eri kysymysten keskiarvoja keskenään.

Ohjausta ja kansainvälistymistä koskevia tuloksia arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon,

että vastavalmistuneille kohdistettu kysely on ensisijaisesti tarkoitettu keräämään arvioita

maisteriopinnoista. Merkittävä osa opiskelijoista on todennäköisesti suorittanut kandi-

daattiopintoja ja maisteriopintoja osin rinnakkain, eikä välttämättä tee olennaista eroa

näiden kahden vaiheen välille. Sen vuoksi vastaajat saattavat perustaa arviointinsa yhtä

lailla opintojen alkuvaiheen kandidaattiopintoihin kuin loppuvaiheeseen painottuviin

maisteriopintoihin.

Tutkimuksen laskelmat on tehty excel-taulukkolaskentaohjelmalla, yleensä pivot-

komennon avulla eri muuttujia ristiintaulukoiden. Tulosten tilastollista

21

merkitsevyyttä arvioidaan tarpeen vaatiessa ilmoittamalla keskiarvojen 95 %:n

luottamusväli.

3.2 Vastavalmistuneille kohdistettu kysely

Vastavalmistuneiden osalta tutkimuksen käytettävissä ovat vuosina 2009 – 2013 kootut

vastaukset. Kun tuonnempana analysointiluvuissa puhutaan vastavalmistuneiden

kyselystä, tarkoitetaan kaikkia näinä viitenä vuotena koottuja vastauksia, ellei tekstissä

erikseen muuta sanota. Taulukossa 4 esitetään keskeiset tiedot vastavalmistuneille kohdis-

tetun kyselyn vastaajista ja vastausprosentista. Vastausprosentit ovat suurimpien

yksikköjen osalta korkeita tai erittäin korkeita; poikkeuksia ovat Jyväskylän yliopisto, Itä-

Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Åbo Akademi.

Taulukko 4. Vastaajien määrä yliopistoittain ja valmistumisvuoden mukaan, vastavalmistuneille kohdistettu kysely

Opiskelupaikka Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Kaikki Vastaus-%

Aalto 197 261 286 384 433 1561 97 %

Hanken 130 49 73 169 205 626 75 %

UEF 18 18 30 30 34 130 33 %

JY 42 72 66 69 80 329 38 %

LaY 14 3 3 13 33 31%11

LUT 132 172 149 184 174 811 95 %

OY 97 124 122 154 151 648 73 %

TaY 47 37 45 54 67 250 48 %

TuY 34 59 70 216 273 652 59 %

VY 80 164 144 231 228 847 76 %

ÅA 26 28 37 18 109 47 %

Kaikki 817 987 1025 1504 1663 5996 71 %

Taulukossa 5 esitetään vastaajien määrät yliopistoittain ja pääaineryhmittäin. Jos suuriksi

koulutusaloiksi määritellään ne, joissa on yli 500 vastaajaa, tähän ryhmään kuuluvat

johtaminen, kansainvälinen liiketoiminta, laskenta, markkinointi, ja rahoitus. Taulukosta

näkee myös, että suurtenkin yliopistojen pääaineprofiilit poikkeavat toisistaan. Lappeen-

11 Lapin yliopiston vastausprosentti ei ole tarkka, koska kyselyyn vastaajat on luokiteltu kalenterivuosittain ja Lapin yliopistosta valmistuneet lukuvuosittain. Valmistuneiden määrä on arvioitu jakamalla luku-vuosittainen tieto kahdella, ja liittämällä näin saatu syys- ja kevätlukukauden luku omalle vuodelleen.

22

rannan teknillisellä yliopistolla ei ole kansantalouden, markkinoinnin eikä rahoituksen

pääaineryhmiin kuuluvaa koulutusta. Jyväskylän yliopistosta ja Tampereen yliopistosta

puuttuu puolestaan rahoituksen koulutus. Tämä on hyvä ottaa tuonnempana huomioon,

kun vertaillaan yliopistoittain vastaajien työllistymistä ja ansiotasoja, sillä ne vaihtelevat

pääaineryhmittäin.

Taulukko 5. Vastaajat opinaloittain ja yliopistoittain. Vastavalmistuneille kohdistettu kysely.

Yliopisto12

Pääaineryhmä Aalto Hanken UEF JY LaY LUT OY TaY TuY VY ÅA Kaikki

Informaatiojoht. 133 29 9 131 32 27 76 437

Johtaminen 188 87 12 35 140 86 27 104 169 19 867

Kv. liiketoiminta 232 1 2 1 172 31 99 63 39 640

Kansantalous 115 15 2 30 69 49 25 32 7 344

Laskenta 253 101 29 43 20 142 175 50 74 98 39 1024

Laskenta ja rah. 82 105 187

Markkinointi 218 166 16 28 11 2 195 40 118 96 1 891

Oikeusaineet 53 25 13 66 40 29 104 330

Rahoitus 210 126 20 94 46 1 64 561

Tietojärjestelmät. 8 6 98 30 17 3 162

Yrittäjyys 33 44 6 62 16 3 7 1 172

Muu 65 12 18 24 24 32 38 3 216

Ei tietoa 53 14 3 8 2 24 14 9 18 19 1 165

Kaikki 1561 626 130 329 33 811 648 250 652 847 109 5996

Vastaajien joukko on lievästi naisvaltainen (54 %), mikä vastaa hyvin naisten osuutta

tarkasteluvuosina valmistuneista kauppatieteiden maistereista (53 %, Vipunen-tietokanta.)

Edellä esitellyissä pääaineryhmissä sukupuolijakauma vaihtelee voimakkaasti. (Taulukko

6.) Vahvasti miesvaltaisia ovat laskentatoimi ja rahoitus sekä etenkin rahoitus. Nais-

valtaisia ovat etenkin johtamiseen ja organisaatioihin, kansainväliseen liiketoimintaan ja

markkinointiin liittyvät pääaineet.

12 Lyhenteet on selvitetty taulukossa 1.

23

Taulukko 6. Vastaajat luokiteltuna opinaloittain ja sukupuolen mukaan. Vastavalmistuneille kohdistettu kysely

Pääaine Miehet Naiset Naiset

%-osuus13 Sukupuolta ei

ilmoitettu Kaikki

Informaatio- ja palvelujohtaminen, logistiikka, tietojohtaminen, tuotantotalous

216 214 50 % 7 437

Johtaminen ja organisaatiot 290 572 66 % 5 867

Kansainvälinen liiketoiminta 227 406 64 % 7 640

Kansantaloustiede 198 144 42 % 2 344

Laskentatoimi 465 553 54 % 6 1024

Laskentatoimi ja rahoitus 112 75 40 % 187

Markkinointi 288 602 68 % 1 891

Yritysjuridiikka, talousoikeus, ja muut oikeusaineet 142 186 57 % 2 330

Rahoitus 423 133 24 % 5 561

Tietojärjestelmätiede 106 54 34 % 2 162

Yrittäjyys ja pk-yrityksen johtaminen 83 89 52 % 172

Muu 71 144 67 % 1 216

Tyhjä, tai vastausta ei voi tulkita 64 92 59 % 9 165

Kaikki 2685 3264 55 % 47 5996

Koska pääaineryhmät on luokiteltu erikseen tätä tutkimusta varten, ei ole mahdollista

koota tilastoa tutkinnon suorittaneiden kokonaismääristä ja arvioida sen perusteella

vastausprosentteja pääaineittain. Vastausprosentti on kokonaisuudessaan niin korkea (71

%), että voi olettaa vastaajien sukupuolijakauman vastaavan pääpiirteittäin perusjoukon

sukupuolijakaumaa myös pääaineittain. Suurten yliopistojen korkea vastausprosentti

aiheuttaa myös sen, että opinaloittaisissa vertailuissa suuren yliopistojen tilanne painaa

pieniä yksiköitä enemmän.

Kun tutkimuksessa arvioidaan ansiotasoa koskevien keskiarvojen 95 %:n luottamusväliä,

käytetään laskukaavaa, joka edellyttää pääaineryhmittäistä tietoa tutkinnon suoritta-

neiden määristä. Koska tätä tietoa ei ole, laskelmat on tehty olettaen, että valmistuneiden

suhteelliset osuudet vastaavat tutkimukseen vastanneiden jakaumaa pääaineryhmittäin

laskien.

13 Naisten %-osuus on laskettu naisten ja miesten yhteismäärästä, ei vastaajien kokonaismäärästä, johon sisältyy vastaajia, jotka eivät ole ilmoittaneet sukupuoltaan.

24

3.3 Viisivuotisseuranta

Vuosina 2005 ja 2007 valmistuneille toteutettu viisivuotisseuranta tuotti yhteensä 1424

vastausta. Kun analysointiluvuissa puhutaan viisivuotisseurannan vastauksista, tarkoite-

taan näiden kummankin valmistujaryhmän vastauksia. Seuraavissa taulukoissa esitellään

vastaajien jakauma yliopistoittain (taulukko 7) sekä pääaineryhmän ja sukupuolen

mukaan (taulukko 8).

Naisten osuus vastaajista oli viisivuotisseurannassa 59 %, eli hieman korkeampi kuin

naisten osuus vuosina 2005 ja 2007 valmistuneista (54 %, Vipunen-tietokanta). Kuten

vastavalmistuneiden osalta, vastaajien sukupuolijakauma vaihtelee opinaloittain. Miesten

ja naisten osuudet ovat pääpiirteittäin samoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta:

kansantaloustieteen ja laskentatoimen ja rahoituksen pääaineryhmistä valmistuneiden

vastaajakunta on vastavalmistuneiden seurannassa miesvaltainen, mutta viisivuotis-

seurannassa naisvaltainen. Kansainvälisen liiketoiminnan osalta vastavalmistuneiden

vastaajakunta on naisvaltainen, mutta viisivuotisseurannassa miehiä ja naisia on suurin

piirtein yhtä paljon. (Taulukko 8.) Nämä erot voivat vaikuttaa tuloksiin, kun verrataan

valmistuneiden työhön sijoittumista tai palkkatasoa näiden kahden seurannan kesken,

sillä sekä palkkataso että työurien luonne vaihtelevat sukupuolen mukaan.

Taulukko 7. Vastaajien määrä ja vastausprosentti luokiteltuna yliopistoittain ja valmistumisvuoden mukaan. Viisivuotisseuranta.

Yliopisto Vuosi 2005 Vuosi 2007 Kaikki Vastaus-%

Aalto/ Helsingin kauppakorkeakoulu 134 133 267 35 %

Svenska handelshögskolan, Hanken 94 86 180 40 %

Itä-Suomen yliopisto 29 33 62 55 %

Jyväskylän yliopisto 63 79 142 38 %

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 71 53 124 79 %

Oulun yliopisto 51 48 99 39 %

Tampereen yliopisto 52 49 101 39 %

Turun yliopisto 86 68 154 35 %

Vaasan yliopisto 100 139 239 51 %

Åbo Akademi 26 30 56 37 %

Kaikki 706 718 1424 41 %

25

Taulukko 8. Vastaajat luokiteltuna pääaineen ja sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta

Pääaine Miehet Naiset Naiset

%-osuus Kaikki

Informaatio- ja palvelujohtaminen, logistiikka, tietojohtaminen,

tuotantotalous 25 28 53 % 53

Johtaminen ja organisaatiot 89 167 65 % 256

Kansainvälinen liiketoiminta 43 47 52 % 90

Kansantaloustiede 25 49 66 % 74

Laskentatoimi 44 52 54 % 96


Markkinointi 60 170 74 % 230

Yritysjuridiikka, talousoikeus ja muut oikeusaineet 23 58 72 % 81

Rahoitus 60 21 26 % 81

Tietojärjestelmätiede 64 27 30 % 91


Muu 18 27 60 % 45

Tyhjä, tai vastausta ei voi tulkita 1 100 % 1 (+4)

Kaikki 588 832 59 % 1420 (+ 4) 14

Taulukkoon 9 on listattu viisivuotisseurannan vastaajat yliopistoittain ja pääaine-

ryhmittäin. Esiin nousevat samat seikat kuin vastavalmistuneiden osalta, eli Lappeen-

rannan teknillisessä yliopistossa ei ole markkinoinnin koulutusta, eikä Jyväskylän

yliopistossa ja Tampereen yliopistossa rahoituksen pääaineryhmän opiskelijoita. Kuten

vastavalmistuneiden koulutustaustaa kuvattaessa todettiin, nämä ovat merkittäviä

taustavaikuttajia, kun arvioidaan yliopistoittain vastaajien palkkakehitystä ja työhön

sijoittumista.

14 Naisten osuus on laskettu miesten ja naisten määrien summista. Neljä vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan eikä pääainettaan.

26

Taulukko 9. Vastaajat pääaineittain ja yliopistoittain luokiteltuna. Viisivuotisseuranta

Yliopisto

Pååaine Aalto Hanken UEF JY LUT OY TaY TuY VY ÅA Kaikki

Informaatiojoht. 21 6 14 9 3 53

Johtaminen 34 34 9 22 46 6 14 25 57 9 256

Kansantalous 15 3 3 16 16 16 9 8 4 90

Kv. liiketoiminta 23 16 21 14 74

Laskenta 63 34 10 23 33 34 26 31 16 270

Laskentat. & rah. 3 25 68 96

Markkinointi 33 47 10 25 33 22 16 44 230

Oikeusaineet 9 11 3 5 14 5 32 2 81

Rahoitus 32 42 6 1 81

Tietojärjestelmät. 13 37 13 17 11 91

Yrittäjyys 6 23 19 4 52

Muu 17 9 6 13 45

Ei ilmoitettu 1 3 1 5

Kaikki 267 180 62 142 124 99 101 154 239 56 1424

3.4 Tohtoriseuranta

Tohtorikysely kattoi Lappeenrannan teknillistä yliopistoa lukuun ottamatta kaikki

vuosina 2009 – 2009 kauppatieteiden tohtorin tutkintoja tuottaneet yliopistot. Kyselyyn

tuli vastauksia 81, jolloin vastausprosentiksi saadaan 40. Eniten tutkintoja suoritettiin – ja

vastauksia saatiin – Aalto-yliopistosta, Hankenilta, Turun yliopistosta ja Jyväskylän

yliopistosta.

Taulukko 10. Tohtorin tutkinnon suorittaneille kohdistettu kysely. Vastausten määrä ja vastausprosentti. Erottelu yliopistoittain ja sukupuolen mukaan (yliopisto, sukupuoli).15

Yliopisto Mies Nainen

Naisten %-osuus

Vastanneet yhteensä

Tutkintoja 08 - 09

Vastaus %

Aalto 11 12 52 % 23 43 53,5 %

Hanken 9 5 36 % 14 (+2) 36 44,4 %

JY 7 6 46 % 13 29 44,8 %

OY 2 3 60 % 5 10 50,0 %

TaY 3 100 % 3 11 27,3 %

TuY 4 5 56 % 9 22 40,9 %

VY 2 4 67 % 6 17 35,3 %

ÅA 1 3 75 % 4 (+2) 10 60,0 %

Kaikki 36 41 53 % 81 203 39,9 %

15 Naisten osuus on laskettu miesten ja naisten yhteismäärästä. Sulkeissa on ilmoitettu ne neljä vastaajaa, jotka eivät ilmoittaneet sukupuoltaan.

27

Kun tohtorikyselyyn vastanneet jaetaan pääaineittain ryhmät jäävät niin pieniksi, että

tilastollisesti luotettavia arvioita on vaikea tehdä. (Taulukko 11.) Naisia on hieman yli

puolet vastaajista (53 %.), mikä vastaa Vipunen-tietokannan ilmoittamaa naisten osuutta

vuosilta 2008 – 2009 (50 %). Valmistuneiden vähäisistä määristä johtuen sukupuoli-

jakauma vaihtelee voimakkaasti pääaineryhmästä toiseen. Taulukossa kiinnittää huomion

lähinnä naisten korkea osuus johtamisen alalla.

Taulukko 11. Tohtorin tutkinnon suorittaneille kohdistettu kysely. Vastausten määrä ja vastausprosentti. Erottelu pääaineen ja sukupuolen mukaan.

Pääaine Miehet Naiset Naisten osuus Kaikki

Informaatio ja palvelutalous, logistiikka 2 1 33 % 3

Johtaminen ja organisaatiot 3 11 79 % 15 (+1)

Kansainvälinen liiketoiminta 3 4 57 % 7

Kansantaloustiede 6 5 45 % 11

Laskentatoimi 3 2 40 % 5


Markkinointi 7 5 42 % 12

Yritysjuridiikka, talousoikeus ja muut oikeusaineet

1 1 50 % 2

Rahoitus 4 3 43 % 7

Tietojärjestelmätiede 1 2 67 % 4 (+1)


Pääainetta ei ilmoitettu 0 (+2)

Kaikki 36 41 53 % 81 (+ 4)16

Tohtorin tutkinnon suorittaneista naisten keski-ikä oli 38,0 vuotta, miesten 41,7 vuotta.

Miehillä myös iän hajonta oli hieman suurempi (miehet 11,3; naiset 9,8 vuotta). Väitös-

kirjan tekoon kului miehillä keskimäärin 7,9 vuotta, naisilla 7,1 vuotta.

16 Sulkeisiin on lisätty ne vastaajat, jotka eivät ilmoittaneet sukupuoltaan.

28

3.5 Vastaajien ikärakenne vastavalmistuneilla ja

viisivuotisseurannassa

Vastaajien ikärakenne esitetään tässä kootusti, koska näin voidaan arvioida, ovatko

vastavalmistuneiden ja viisivuotisseurannan kyselyihin vastanneet ikärakenteeltaan

samanlaisia. Tämän tiedon pohjalta voi arvioida, miten vertailukelpoisia näiden kahden

kyselyn tulokset ovat.

Vastavalmistuneiden kyselyyn vastanneet miehet valmistuivat keskimäärin 28,8 vuoden

iässä, naiset 29 vuoden iässä. Viisivuotisseurantaan vastanneiden valmistumishetken

keskimääräinen ikä oli miesten osalta 29,1 vuotta ja naisten osalta 28,5 vuotta. Keski-

arvojen perusteella arvioiden ikärakenteessa ei siis ole suuria eroja kahden aineiston

kesken, ei myöskään yliopistojen kesken.

Taulukko 12. Vastaajien ikä valmistumishetkellä, erottelu yliopistoittain ja sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille ja viisivuotisseuranta.

Miehet Naiset Kaikki

Yliopisto Vastavalmistuneet Viisivuotis-seuranta

Vasta-valmistuneet

Viisivuotis-seuranta

Vasta-valmistuneet


Aalto 28,2 28,5 27,6 27,2 27,9 27,9

Hanken 28,1 27,1 26,9 26,0 27,5 27,5

UEF 28,6 30,3 30,8 29,8 29,7 29,7

JY 30,0 30,3 31,9 31,5 31,0 31,0

LaY 29,9 30,7 30,5

LUT 29,9 31,8 32,8 32,5 31,6 30,5

OY 29,3 30,1 28,7 27,0 29,0 31,6

TaY 28,2 28,6 27,0 27,4 27,6 29,0

TuY 29,0 27,9 28,4 27,5 28,7 27,6

VY 28,8 30,0 29,0 29,6 28,9 28,7

ÅA 28,4 27,3 28,9 27,0 28,8 28,9

Kaikki 28,8 29,1 29,0 28,5 28,9 28,8

Ikärakenteen hajonta on miehillä ja naisilla hieman erilainen. Naisilla hajonta on

kummassakin kyselyssä hieman suurempi: vastavalmistuneiden osalta otoskeskihajonta

on 6,4 vuotta ja viisivuotisseurannan osalta 6,7 vuotta: miehillä vastaavat luvut ovat 5,1

vuotta ja 6,2 vuotta. Hajontaa esitellään tarkemmin tuonnempana taulukossa 13.

Pääaineittain tarkastellen esiin nousevat viisivuotisseurannassa yrittäjyyttä tai pk-

29

yrityksen johtamista pääaineena opiskelleet miehet, sillä heidän ilmoittamansa valmis-

tumishetken ikä on selvästi muita ryhmiä korkeampi. Ilmeisesti tähän ryhmään kuuluu

niitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon pidemmän työkokemuksen jälkeen. Kyse on siis

vuosina 2005 ja 2007 valmistuneista. Vastavalmistuneilta kerätyssä palautteessa samasta

pääaineryhmästä valmistuneiden valmistumisiän keskiarvo oli myös keskimääräistä

korkeampi, mutta lähes seitsemän vuotta viisivuotisseurannan keskiarvoa alhaisempi.

Tuloksia myöhemmin tarkasteltaessa onkin olennaista muistaa, että vastavalmistuneiden

ja viisivuotisseurannan vastaajaryhmät eroavat yrittäjyys-pääaineryhmässä olennaisesti

toisistaan.

Taulukko 13. Vastaajien ikä valmistumishetkellä, erottelu pääaineryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille ja viisivuotisseuranta


Pääaine Vasta-

valmistuneet Viisivuotis-seuranta

Vasta-valmistuneet


Vasta-valmistuneet


Informaatiojoht. 30,3 31,5 31,7 29,5 31,0 30,5

Johtaminen 29,5 29,9 30,6 29,6 30,3 29,7

Kansantalous 28,3 27,5 28,2 27,4 28,3 27,5

Kv. liiketoiminta 28,0 29,8 26,8 27,9 27,6 28,6

Lask. & rah. 28,4 28,8 27,9 30,5 28,2 29,7

Laskentatoimi 28,5 28,2 28,2 27,8 28,4 27,9

Markkinointi 28,8 28,8 27,6 26,8 28,0 27,3

Oikeusaineet 29,3 29,8 30,1 28,4 29,8 28,8

Rahoitus 27,3 26,2 26,9 26,7 27,2 26,3

Tietojärjestelmät. 29,8 29,0 31,1 31,1 30,4 29,6

Yrittäjyys 33,1 40,4 35,3 34,0 34,2 36,6

Muu 29,7 28,9 28,6 28,0 29,0 28,4

Tyhjä 28,9 29,9 25,0 29,5 25,0

Kaikki 28,8 29,1 29,0 28,5 28,9 28,8

Valmistuneiden ikäjakaumasta hajonnasta saa konkreettisemman kuvan, kun erottelee,

miten valmistuneet jakautuvat ikäryhmittäin. Taulukkoon 14 on koottu vastaajien ikä- ja

sukupuolijakauma sekä vastavalmistuneiden että viisivuotisseurannan osalta. Kummassa-

kin ryhmässä kyse on valmistumishetken iästä. Ikäjakaumat muistuttavat pääpiirteittäin

toisiaan. Keskeisin ero on se, että viisivuotisseurannassa alle 25-vuotiaiden naisten osuus

on suurempi ja vastaavasti 25-29 -vuotiaiden osuus pienempi. Syynä lienee se, että suuri

osa miehistä on käynyt armeijan ennen opintojen aloittamista tai ainakin ennen

30

valmistumistaan.

Taulukko osoittaa saman asian kuin edellä esitetyt keskiarvot ja hajontaluvut.

Kummassakin ryhmässä miehillä painottuu naisia vahvemmin 25-29 -vuotiaiden ryhmä.

Naisten keskiarvo on suurin piirtein samaa luokkaa, mutta nuoremman ikäryhmän osuus

on suurempi ja vastavalmistuneiden osata myös vanhempien ikäryhmien osuus.

Taulukko 14. Vastaajien ikäjakauma valmistumishetkellä. Kysely vastavalmistuneille ja viisivuotis-seuranta

Vastavalmistuneet Viisivuotisseuranta

Ikäryhmä Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki

Alle 25 5 % 12 % 9 % 7 % 22 % 15 %

25 – 29 69 % 61 % 65 % 69 % 55 % 61 %

30 – 34 17 % 14 % 15 % 13 % 11 % 12 %

Vähintään 35 9 % 13 % 11 % 11 % 12 % 12 %

Yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100%

31

4. Vastaajien arvioita opintojen ohjauksesta ja

kansainvälisyydestä

Maisteri- tai tohtoritutkinnon suorittaneiden palautteesta on koulutuksen osalta valittu

tarkasteluun kolme teemaa: opintojen ohjaus; koulutuksen antamat valmiudet toimia

kansainvälisessä ympäristössä sekä vastaajien arviot koulutuksen tuottamista viestintä-

valmiuksista ja niiden merkityksestä työelämässä. Kielten ja viestinnän opetusta, niiden

tuottamia valmiuksia, ja niiden merkitystä työelämässä tarkastellaan maisteritutkinnon

suorittaneiden osalta. Opintojen ohjausta käsitellään sekä maisteri- että tohtoriopintojen

osalta.

4.1 Opintojen ohjaus

Opintojen ohjauksella tarkoitetaan tässä laajasti kaikkia niitä palveluja, jotka tukevat

opiskelua: varsinaista opintojen ohjausta opintojen eri vaiheissa; opintojen eri vaiheissa

tapahtuvaa tuutorointia ja perehdytystä korkeakouluopintoihin sekä sitä, miten opinto-

hallinto, kirjastot ja ATK-palvelut tukevat opiskelijoita. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden

osalta analysoidaan jatko-opintojen ohjaukseen ja väitöskirjatyön ohjaamiseen liittyvät

kysymykset.

4.1.1 Ohjaus maisteriopinnoissa

Vastavalmistuneilta kerätyssä palautteessa on useita kysymyksiä erilaisista tuutorointi-

palveluista sekä muusta opintoihin kohdistuvasta tuesta ja neuvonnasta. (Taulukko 15.)

Palautteen perusteella korkeimmalle arvostetaan kirjastopalvelut, sähköiset opinto-

palvelut, koulutuksen lähiyksikön (laitos ym.) palvelut ja opinto-opas. Tyytyväisiä

vastaajat olivat etenkin kirjastojen palveluihin, sillä vastausten keskiarvot olivat kaikissa

yliopistoissa luokkaa 3,7 – 4.2. Tutkielman ohjaukselle annettujen arvosanojen keskiarvo

oli 3,6.

32

Yliopistoittain arvosanojen keskiarvo oli tasolla 3,4 – 3,7 paitsi Itä-Suomen yliopistossa,

jossa arvosanojen keskiarvo oli tasan 3. Tutkielmaohjausta koskevia arvosanoja voi avata

myös siten, että asteikolla yhdestä viiteen vastaajista 44 % antoi arvosanan 3 tai

vähemmän17 . Eniten tyytymättömiä oli Itä-Suomen yliopistossa (56 %). Vähiten näitä

opetukseen tyytymättömiä tai varauksellisesti suhtautuvia oli Lappeenrannan

teknillisessä yliopistossa (35 %) ja Oulun yliopistossa (38 %), eli näistä yliopistoista löytyy

vastaavasti eniten ohjaukseen tyytyväisiä.

Varauksellisimmin vastaajat arvioivat henkilökohtaisen ohjauksen eri muotoja, kuten

opiskelija- ja opettajatuutorointia, ohjausta opintojaksoilla ja yliopiston web-sivujen

tarjoamaa informaatiota. Etenkin opiskelijatuutoroinnin osalta on hyvä muistaa, että sitä

tarjotaan lähinnä kandidaatti-tason opintojen alkuvaiheissa; todennäköisesti vähemmän

maisteriopinnoissa, jotka nyt ovat ensisijaisesti tarkastelun kohteena. Opettajatuutoroinnin

osalta vastausten keskiarvo oli kaikissa yliopistoissa Lappeenrannan teknillistä yliopistoa

ja Åbo Akademia lukuun ottamatta alle kolmen, mikä viittaa siihen että se on ollut

suurelle osalle vastaajia näkymätöntä tai toiminut heidän mielestään muuten huonosti.

17 Vuosien 2009 ja 2010 osalta arvosanan 7 tai vähemmän.

33

Taulukko 15. Vastaajien arvosanat ohjaukseen ja opintoneuvontaan liittyvissä kysymyksissä. (1= tyytymättömin … 5 = tyytyväisin)18. Kysely vastavalmistuneille

Yliopisto

Aalto Hanken UEF JY LaY LUT OY TaY TuY VY ÅA Kaikki

Kirjastopalvelut 4,1 3,7 3,7 4,0 3,6 4,2 4,1 3,7 4,1 4,1 4,1 4,0

Sähköiset opintopalvelut (WebOodi ym.)

3,7 3,7 3,6 3,8 4,1 3,9 3,9 3,5 3,5 3,9 2,5 3,7

Laitoksen/ tiedekunnan/ schoolin opintopalvelut

3,5 3,3 3,7 3,9 3,4 4,2 3,8 3,6 3,3 3,7 3,9 3,7

Opinto-opas 3,5 3,4 3,6 3,6 4,1 3,9 3,9 3,7 4,0 3,7 3,3 3,7

Opintohallinnon/ opintotoimiston palvelut

3,1 3,6 3,6 3,7 3,6 4,1 3,9 3,6 3,6 3,8 3,7 3,6

Opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus

3,6 3,6 3,4 3,5 3,4 3,8 3,5 3,3 3,5 3,6 3,4 3,6

Tutkielman ohjaus 3,6 3,4 3,0 3,5 3,7 3,7 3,7 3,5 3,4 3,6 3,5 3,6

ATK-tuki 3,1 3,3 3,7 3,8 3,8 3,8 3,7 3,6 3,8 3,7 3,1 3,5

Orientaatiopäivät tai muu opintojen aloittamiseen liittyvä ohjaus

3,4 3,3 3,4 3,4 3,3 3,9 3,4 3,3 3,5 3,5 3,5 3,5

Informaatio www-sivuilla 3,2 3,7 3,2 3,5 3,4 3,7 3,5 3,6 3,5 3,5 3,3 3,5

Ohjaus opintojaksoilla 3,1 3,1 3,4 3,4 3,1 3,7 3,4 3,3 3,3 3,4 3,4 3,3

Opiskelijatuutorointi 3,1 3,0 3,2 3,1 3,0 3,4 3,0 3,3 3,2 3,2 3,0 3,2

Opettajatuutorointi 2,8 2,9 2,7 2,8 2,3 3,2 2,9 2,8 2,6 2,8 3,2 2,9

Keskiarvojen keskiarvo 3,4 3,4 3,4 3,5 3,4 3,8 3,6 3,5 3,5 3,6 3,4 3,5

Tutkielman ohjaukseen liittyvien arviointien yliopistokohtaisia eroja käsiteltiin edellä

lyhyesti. Yleisemmin voi sanoa, että ohjausta ja vastaavaa tukea koskevissa mielipiteissä ei

yliopistojen kesken ollut suuria eroja, paitsi että Lappeenrannan teknillinen yliopisto

erottuu keskiarvojen keskiarvon perusteella muista paremmilla arvosanoillaan. Pienenä

yksityiskohtana tulee esiin se, että Åbo Akademin vastaajat suhtautuivat sähköisiin

opintopalveluihinsa selvästi muita kriittisemmin, samoin Aalto-yliopiston vastaajat

opintotoimiston tai opintohallinnon palveluihin.

Kun eri tuki- ja ohjauspalveluja verrattiin pääaineryhmittäin, esiin ei tullut olennaisia

eroja. Muutamana poikkeuksena voi mainita, että tietojärjestelmätieteen opiskelijat

suhtautuivat kriittisimmin sähköisiin opintopalveluihin (keskiarvo 3,2) ja opetus-

menetelmien tarkoituksenmukaisuudelle (keskiarvo 3,2). Sähköisten opintopalveluiden

18 Vuosina 2009 – 2010 vastaajia pyydettiin arvioimaan näitä asioita kouluarvosana-asteikolla 4 – 10; vuosina 2011 – 2013 puolestaan asteikolla 1 – 5. Kouluarvosana-asteikko on skaalattu asteikolle 1 – 5 seuraavasti: 4 = 1; 5= 1 2/3; 6 = 2 1/3; 7 = 3; 8 = 3 2/3; 9 = 4 1/3; 10 = 5.

34

osalta syynä voi olla se, että alan asiantuntijoina heidän vaatimustasonsa on ehkä muita

korkeampi.

Miesten ja naisten antamassa palautteessa ei ollut olennaisia eroja, vaan heidän

arvosanojensa keskiarvojen ero oli yhden tai kahden kymmenyksen luokkaa. Vastaajien

mielipiteissä ei myöskään tapahtunut suuria muutoksia tarkasteluvuosien välillä, sillä

vuosittainen vaihtelu oli pääsääntöisesti muutaman kymmenyksen sisällä. Ainoa

suurempi poikkeus on se, että Tampereen yliopistossa tyytyväisyys kirjastopalveluihin

näyttää pudonneen voimakkaasti vuosien 2012 – 2013 välillä (4,0 ->3,2).

4.1.2 Ohjaus tohtoriopinnoissa

Tohtorin tutkinnon suorittaneita pyydettiin arvioimaan ohjausta kahdesta näkökulmasta:

jatko-opintojen ohjauksesta kokonaisuudessaan sekä erikseen varsinaisesta väitöskirja-

ohjauksesta. Vastausten perusteella varsinaiseen väitöskirjaohjaukseen oltiin hieman

tyytyväisempiä kuin muuhun jatko-opintoihin liittyvään ohjaukseen. Miehet olivat

kaikkien teemojen osalta hieman naisia tyytyväisempiä. Erot tulevat esiin systemaattisesti

kaikissa kysymyksissä.

Väitöskirjaohjauksen osalta vastaajat olivat tyytyväisimpiä ohjaajien tieteelliseen

pätevyyteen, varauksellisimpia ohjauksen määrään ja saatavuuteen. (Taulukko 16.) Kun

maisterin tutkinnon suorittaneet arvioivat tutkielmaohjauksen yleistason arvosanalla 3,6,

niin väitöskirjan tehneet näyttävät antavat hieman kriittisemmät arviot etenkin jatko-

opintojen ohjauksen saatavuudesta ja määrästä. Vastaukset viittaavat siihen, että osa

väitöskirjan tekijöistä kokee olevansa melko yksin työnsä kanssa.

Vastausten perusteella ei voi päätellä, saivatko miehet enemmän ohjausta, vai tahtovatko

naiset sitä miehiä enemmän. Joka tapauksessa vastaukset viittaavat siihen, että naiset

kokevat olevansa miehiä useammin vailla tarvitsemaansa ohjausta. Miesten suurempi

tyytyväisyys ohjaukseen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he olisivat edenneet opinnoissaan

35

naisia nopeammin, sillä edellä on tullut esiin, että miehet väittelivät hieman vanhempina

ja tekivät väitöskirjaansa hieman naisia pidempään19.

Taulukko 16. Tyytyväisyys jatko-opintojen ja väitöskirjatyön ohjaukseen, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.20

Sukupuoli


Jatko-opiskeluun liittyvän ohjauksen saatavuus 3,3 3,0 3,2

Jatko-opiskeluun liittyvän ohjauksen määrä 3,2 2,9 3,1

Jatko-opiskeluun liittyvän ohjauksen laatu 3,4 3,1 3,3

Väitöskirjatyöhön liittyvän ohjauksen saatavuus 3,5 3,3 3,5

Väitöskirjatyöhön liittyvän ohjauksen määrä 3,4 3,3 3,4

Väitöskirjatyöhön liittyvän ohjauksen laatu 3,6 3,4 3,6

Ohjaajan tieteellinen pätevyys tutkimusalalla 3,9 3,8 3,9

Ohjaajan pedagoginen pätevyys 3,7 3,4 3,6

Vertaistuki ja yhteisöllisyys 3,5 3,3 3,4

Alkuperäisellä asteikolla (1 – 6) arvosanan 3 tai vähemmän antoi 33 % vastaajista, eli

heidän arvionsa oli korkeintaan ”tyydyttävä, melko paljon parannettavaa”. Käytännössä

tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa jatko-opiskelijoista on ollut tyytymättömiä

ohjauksen laatuun tai saatavuuteen.

4.2 Kansainvälisyys

Kansainvälisyydellä tarkoitetaan tässä opintojen vaikutusta yleisiin toimintavalmiuksiin

kansainvälisessä ympäristössä sekä opiskelijavaihtoon liittyviä teemoja. Tätä teemaa

käsitellään maisterintutkinnon suorittaneiden osalta. Seuraavassa alaluvussa (luku 4.3)

tarkastellaan kielten ja viestinnän opetusta, joka osaltaan tukee tutkinnon suorittaneiden

toimintaa kansainvälisessä ympäristössä.

19 Miesten ja naisten valmistumisaikoja käsitellään luvussa 3.4. 20 Jatko-opiskeluun ja väitöskirjan tekemiseen liittyvät arvioinnit on pyydetty esittämään asteikolla: huono, erittäin paljon parannettavaa = 1; heikohko, paljon parannettavaa = 2; tyydyttävä, melko paljon parannettavaa = 3; melko hyvä, jonkin verran parannettavaa = 4; Hyvä, vain hieman parannettavaa = 5; erinomainen, ei parannettavaa = 6. Vastaukset on skaalattu asteikolle: huono = 1 …. erinomainen = 5.

36

4.2.1 Koulutuksen antamat valmiudet toimia kansainvälisissä ympäristössä

Vastavalmistuneet vaikuttavat palautteen perusteella tyytyväisiltä niihin valmiuksiin, joita

koulutus on antanut kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. (Taulukko 17.)

Yliopistojen erot ovat kuitenkin melko suuria: tyytyväisimpiä oltiin pääkaupunkiseudun

vanhoissa yksiköissä, eli Aalto-yliopistossa ja Hankenilla. Varauksellisempia olivat Lapin

yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston vastaajat. Myös Tampereen yliopistosta valmistunei-

den antamat arvosanat olivat selvästi alle keskiarvon.

Taulukko 17. Arvosana koulutuksessa hankituille valmiuksille toimia kansainvälisessä ympäristössä, erottelu yliopistoittain ja valmistumisvuoden mukaan. Kysely vastavalmistuneille.21

Valmistumisvuosi

Yliopisto 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki

Aalto 4,1 4,2 4,3 4,3 4,3 4,2

Hanken 3,9 4,1 4,2 4,1 4,1 4,1

LUT 4,0 3,9 4,0 3,9 4,0 4,0

OY 3,8 3,8 4,0 3,8 3,9 3,9

TuY 4,0 4,0 3,9 4,0 3,9 3,9

JY 4,0 3,8 3,8 3,7 3,8 3,8

VY 3,9 3,9 3,7 3,8 3,9 3,8

ÅA 4,0 3,6 3,9 3,7 3,8

TaY 3,7 3,8 3,7 3,5 3,4 3,6

UEF 3,3 3,7 3,5 3,4 3,4 3,5

LaY 3,2 2,6 3,0 3,7 3,3

Kaikki vastaajat 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0

Opinaloittain verraten tulee esiin se, että kansainvälistä liiketoimintaa opiskelleet antoivat

positiivisimman arvion, mikä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon opintojen sisällön.

(Taulukko 18.) Matalimmat arvosanat antoivat oikeusaineista valmistuneet, mikä saattaa

johtua siitä, että opetus keskittyy suomalaiseen lakiin ja oikeuskäytäntöihin. Missään

pääaineryhmässä arvosanojen taso ei ole olennaisesti vaihdellut tarkastelukauden aikana.

21 Vuosina 2009 – 2010 vastaajalta pyydettiin arvosanaa kouluarvosana-asteikolla 4 – 10, vuosina 2011 – 2013 asteikolla 1 – 5. Vuosien 2009 – 2010 vastaukset on skaalattu asteikolle 1 – 5.

37

Taulukko 18. Arvosana koulutuksessa hankituille valmiuksille toimia kansainvälisessä ympäristössä, erottelu pääaineittain ja valmistumisvuoden mukaan.22 Kysely vastavalmistuneille.

Valmistumisvuosi

Pääaine 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki

Kansainvälinen liiketoiminta 4,3 4,3 4,4 4,6 4,5 4,5

Informaatiojohtaminen 4,2 4,0 4,0 4,1 4,1 4,1

Markkinointi 3,9 4,0 4,1 4,0 4,1 4,0

Rahoitus 3,8 4,1 4,1 4,0 4,0 4,0

Yrittäjyys 3,8 4,0 3,9 4,0 4,1 4,0

Johtaminen ja organisaatiot 3,9 3,9 3,8 3,9 4,0 3,9

Laskentatoimi 3,8 3,8 3,9 3,8 3,9 3,8

Kansantaloustiede 3,9 4,0 3,9 3,7 3,8 3,8

Tietojärjestelmätiede 4,1 3,7 3,6 3,7 3,9 3,8

Laskentatoimi ja rahoitus 3,5 3,8 3,6 3,7

Oikeusaineet 3,5 3,6 3,6 3,7 3,7 3,6

Kaikki yhteensä 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0

4.2.2 Opiskelijavaihto

Vastausten perusteella noin kolmannes valmistuneista osallistui jossain vaiheessa

opintojaan opiskelijavaihtoon. Lukua arvioitaessa on hyvä muistaa, että kysely on

kohdistettu maisterin tutkinnon suorittaneille ja maisteriopintoja koskien, mutta osa

vastaajista on voinut ottaa kantaa sen mukaan, osallistuiko hän vaihtoon koko

opintouransa aikana.

Aktiivisimmin vaihtoon osallistuivat Hankenin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston

opiskelijat. Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistuminen oli keskitasoa, vaikka he

toisaalta olivat hyvin tyytyväisiä siihen, miten heidän yksikkönsä tuki kansainvälisten

valmiuksien kehittymistä.

22 Ks. alaviite 19.

38

Taulukko 19. Vaihtoon osallistuminen, erottelu yliopistoittain ja sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

Yliopisto Miehet Naiset Kaikki

Lapin yliopisto (LaY) 60 % 39 % 46 %

Svenska handelshögskolan (Hanken) 42 % 44 % 43 %

Turun yliopisto (TuY) 35 % 33 % 34 %

Vaasan yliopisto (VY) 33 % 34 % 33 %

Tampereen yliopisto (TaY) 28 % 37 % 33 %

Aalto-yliopisto/Helsingin kauppakorkeakoulu (Aalto) 29 % 36 % 33 %

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) 40 % 26 % 32 %

Jyväskylän yliopisto (JY) 29 % 25 % 27 %

Åbo Akademi (ÅA) 26 % 27 % 26 %

Itä-Suomen yliopisto (UEF) 27 % 21 % 24 %

Oulun yliopisto (OY) 22 % 24 % 23 %

Kaikki vastaajat 32 % 33 % 32 %

Pääaineittain verraten aktiivisimpia olivat kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat,

vähiten vaihtoon osallistuivat oikeusaineiden ja tietojärjestelmätieteen opiskelijat.

(Taulukko 20.) Tulos on saman suuntainen taulukoissa 17 ja 18 esitellyille havainnoille

siitä, miten opiskelijat arvioivat opintojen tuottaneet valmiuksia toimia kansainvälisissä

ympäristöissä ja miten he katsoivat kansainvälisyyden otetun koulutuksessa huomioon.

Taulukko 20. Vaihtoon osallistuneiden osuudet, erottelu pääaineittain ja sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

Pääaine Miehet Naiset Kaikki

Kansainvälinen liiketoiminta 42 % 44 % 43 %

Rahoitus 36 % 43 % 38 %

Laskentatoimi ja rahoitus 40 % 34 % 38 %

Kansantaloustiede 32 % 42 % 36 %

Markkinointi 29 % 38 % 35 %

Laskentatoimi 31 % 32 % 31 %

Johtaminen ja organisaatiot 36 % 27 % 30 %

Informaatiojohtaminen 24 % 25 % 25 %

Yrittäjyys 26 % 21 % 23 %

Tietojärjestelmätiede 24 % 21 % 23 %

Oikeusaineet 22 % 19 % 20 %

Kaikki vastaajat 32 % 33 % 32 %

Vastaajien arviot opiskelijavaihdosta on selvitetty viisiportaisella Likert-asteikolla, eli

vastaajalle on esitetty väitelause, johon on voinut ottaa kantaa asteikolla ”täysin eri

mieltä” (1) .... ”täysin samaa mieltä” (5). Vastausten perusteella opiskelijat arvioivat

39

vaihtoon osallistumisen hyödyt positiivisiksi ja katsoivat että oman tutkinnon rakenne,

ulkomaisia opintoja koskeva tiedotus ja taloudellinen tuki tukivat hyvin vaihtoon lähtöä.

Vahvimmin vastaajat yhtyivät siihen väitteeseen, että olivat vaihto-opintojen aikana

saaneet sellaista osaamista, jota ei muuten tutkinnon opintojen aikana olisi saanut.

Varauksellisimmin suhtauduttiin opetuksen tasoon vaihto-opintovuoden aikana.

Taulukko 21. Vastaajien arviot opiskelijavaihdosta. Erottelu yliopistoittain. Kysely vastavalmistuneille.23

Yliopisto


Uskoi saaneensa vaihto-opintojen aikana sellaista osaamista, jota muuten ei tutkinnon aikana olisi saanut

4,5 4,5 4,0 4,4 4,7 4,3 4,5 4,3 4,3 4,4 4,2 4,4

Pystyi asianmukaisesti sisällyttämään suorittamansa vaihto-opinnot osaksi KTM-tutkintoa

4,6 4,3 4,0 4,3 3,7 4,5 4,2 3,9 4,2 4,4 4,0 4,4

KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoon lähdön

4,5 4,0 4,2 4,3 4,3 4,3 4,3 4,1 4,3 4,1 3,9 4,3

Sai riittävästi tietoa käytettävissä olevista vaihtoyliopistoista ennen lähtöä

4,3 4,2 3,7 4,2 4,3 4,3 4,2 4,2 4,1 4,2 4,2 4,2

Koki vaihto-opintojakson olleen hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta

4,3 3,8 3,6 3,8 4,1 4,2 4,3 4,3 4,1 4,0 3,7 4,1

Vaihtoon lähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta

4,1 4,1 3,9 4,0 3,3 4,2 3,6 3,9 4,0 4,0 3,9 4,0

Taloudellinen ja muu tuki vaihtoon

lähtöön oli riittävää 4,1 3,9 3,4 3,9 3,7 3,9 3,9 3,8 4,0 3,7 4,6 3,9

Opetus vaihto-opintojakson aikana oli laadukasta

3,9 3,8 3,7 3,9 4,7 3,7 4,1 3,6 3,6 3,6 3,4 3,8


23 Vastaajia pyydettiin kommentoimaan väitelauseita asteikolla: täysin eri mieltä = 1; jokseenkin eri mieltä = 2; jokseenkin samaa mieltä = 3; täysin samaa mieltä = 4; ei osaa sanoa = 0. Vastaukset on uudelleenskaalattu asteikolle 1 – 5.

40

4.3 Kielten opetus ja viestintävalmiudet

Opiskelijoiden arvioita kielten ja viestintävalmiuksien opetuksesta, kehityksestä ja

merkityksestä käsitellään kansainvälistymisen rinnalla, koska olettamana on, että niiden

merkitys korostuu, kun työtä tehdään kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälisty-

miseen liittyviä viestintävalmiuksilla tarkastellaan (1) sen perusteella, miten vastaajat ovat

arvioineet kielten ja viestinnän opetuksen tason; (2) sen perusteella, miten viestintä-

valmiudet ovat opintojen aikana kehittyneet ja (3) sen perusteella, miten tärkeiksi vastaajat

ovat eri kieliin liittyvät viestintävalmiudet arvioineet. Kielten ja viestintävalmiuksien

opetusta, oppimista ja tarvetta työelämässä on kysytty sekä vastavalmistuneiden

kyselyssä että viisivuotisseurannassa, joten tästä aiheesta on käytettävissä kaksi toisistaan

riippumatonta lähdeaineistoa.

Arviointiin on otettu mukaan myös kotimaiset kielet, suomi ja ruotsi, koska olettamana

on se, että hyvä äidinkielen hallinta luo perustan käsitteelliselle ajattelulle ja vahvistaa

kykyä toimia yhteyksissä, joissa vaaditaan sekä äidinkielen että vieraan kielen viestintä-

taitoja. Yleisarviona voi sanoa, että vastavalmistuneet arvioivat kielten opetuksen tason

hyväksi. (Taulukko 22.)

Taulukko 22. Vastaajien arviot kieltenopetuksesta. Kysely vastavalmistuneille. 24


Englannin kielen opetus 4,1 3,8 4,0 4,1 3,3 3,7 3,7 3,9 3,8 3,8 3,5 3,9

Espanjan kielen opetus 4,0 3,6 4,2 3,9 3,7 3,9 3,4 3,5 4,1 3,7 3,4 3,9

Saksan kielen opetus 4,0 4,0 3,2 3,7 4,0 3,8 4,3 3,3 3,8 3,8 3,7 3,9

Ruotsin kielen opetus 3,9 3,8 3,8 3,7 3,8 3,6 3,7 3,7 3,9 3,5 3,5 3,8

Venäjän kielen opetus 4,0 3,5 3,5 3,4 3,0 3,6 4,2 3,7 3,7 4,0 3,6 3,7

Suomen kielen ja viestinnän opetus

3,8 3,8 3,6 3,8 4,0 3,5 3,6 3,5 3,7 3,6 3,1 3,7

Ranskan kielen opetus 3,6 3,4 3,9 3,5 2,5 3,7 3,4 3,4 4,0 3,7 3,5 3,7


Arvosanat eivät olennaisesti eroa yliopistojen kesken. Lapin yliopistolta on kriittinen arvio

ranskan opetuksesta, mutta mielipide perustuu kahden vastaajan näkemykseen.

24 Vastaajilta pyydettiin arviota kieltenopetuksesta vuosina 2009 – 2010 kouluarvosana-asteikolla 4 – 10, ja vuosina 2011 – 2013 asteikolla 1 – 5. Kouluarvosana-asteikko on uudelleenskaalattu asteikolle 1 – 5.

41

Vastaajien näkemykset kielten ja viestintävalmiuksien oppimisesta vastaavat suomen

kielen ja vieraiden kielten osalta suurin piirtein heidän arvioitaan opetuksen tasosta.

Erona nousee esiin lähinnä se, että ruotsin kielen osalta opetuksen taso arvioitiin

korkeammaksi kuin oma oppiminen. (Taulukot 22 ja 23.) Kun viisivuotisseurannassa

vastaajia pyydettiin arvioimaan vieraiden eri kielten viestintätaitojen kehittymistä

opintojen aikana, parhaat arvosanat vastaajat antoivat suomen kielen ja englannin kielen

viestintätaitojen kehittymiselle, vähäisemmäksi arvioitiin ruotsin kielen ja muiden

vieraiden kielten kuin englannin kielen taidon kehittyminen. (Taulukko 24.)

Viestintävalmiuksien kehitykseen vaikuttavat todennäköisesti muutkin seikat kuin kielten

ja viestinnän opetus, kuten kirjalliset ja suulliset harjoitustyöt sekä opinnot ja harjoittelu

ulkomailla. Sen vuoksi vastaajien arvosanat kielten opetukselle ja viestintävalmiuksien

kehittymiselle eivät välttämättä ole samoja. Lisäksi kokemukset työelämässä voivat

vaikuttaa siihen, miten yliopistossa oppimaansa arvioi. Taulukoista 23 ja 24 nähdään

kuitenkin, että vastavalmistuneiden ja viisi vuotta työelämässä olleiden arviot ovat suurin

piirtein saman tasoisia äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen osalta. Muiden kielten osalta

vastaukset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska vastavalmistuneiden osalta ei ole

eritelty englannin kielen viestintävalmiuksia muiden kielten viestintävalmiuksista. Jos

oletetaan, että vastavalmistuneet ovat vierailla kielillä tarkoittaneet yleensä englannin

kieltä, voi arvioida, että tyytyväisyys englannin kielen viestintävalmiuksien kehitykseen

on suurin piirtein samalla tasolla sekä vastavalmistuneilla että viisi vuotta työelämässä

olleilla.

Kummankin kyselyn perusteella vastaajat arvioivat viestintävalmiuksiensa kehittyneen

parhaiten äidinkielellä sekä vieraalla kielellä, jolla siis vastavalmistuneidenkin osalta

tarkoitetaan ilmeisesti englannin kieltä. Kriittisemmin arvioidaan toisen kotimaisen kielen

viestintävalmiuksien kehitystä.

42

Taulukko 23. Vastaajien arviot koulutuksessa hankituille viestintävalmiuksille. Kysely vvastavalmistuneille.25

Yliopisto


Kielten ja viestinnän opetus 4,0 3,9 3,7 4,0 3,2 3,6 3,8 3,7 3,9 3,6 3,6 3,8

Koulutuksessa hankitut viestintävalmiudet äidinkielellä

3,9 3,6 3,9 3,9 4,0 3,9 3,9 3,8 3,9 3,9 3,5 3,9

Koulutuksessa hankitut viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä

2,9 3,4 2,9 2,7 3,2 2,9 2,9 3,0 2,9 2,9 3,2 3,0

Koulutuksessa hankitut viestintävalmiudet vierailla kielillä

3,9 3,7 3,7 3,7 3,3 3,7 3,8 3,6 3,7 3,6 3,5 3,7


Taulukko 24. Vastaajien arviot viestintätaitojen kehittyminen yliopistossa. Viisivuotisseuranta

Yliopisto

Aalto Hanken UEF JY LUT OY TaY TuY VY ÅA Kaikki

Suomen kielen viestintätaitojen kehittyminen yliopistossa

3,7 3,5 3,7 3,8 3,4 3,2 3,7 3,8 3,5 3,5 3,6

Ruotsin kielen viestintätaitojen kehittyminen yliopistossa

3,1 4,0 3,0 2,8 2,7 3,0 3,2 3,3 3,0 4,2 3,2

Englannin kielen viestintätaitojen kehittyminen yliopistossa

3,9 3,9 3,8 3,8 3,4 3,3 3,6 3,9 3,4 3,9 3,7

Muiden kielten viestintätaitojen kehittyminen yliopistossa

2,9 3,3 2,4 2,5 2,7 3,2 2,9 2,9 2,4 3,0 2,8

Kun viisivuotisseurannassa vastaajia pyydettiin arvioimaan suomen, ruotsin, englannin ja

muiden kielten viestintätaitojen merkitystä, tärkeimmiksi arvioitiin suomen ja englannin

kielen viestintätaidot. (Taulukko 25.) Hankenilla ja Åbo Akademissa opiskelleita lukuun

ottamatta vastaajat arvioivat ruotsin kielen merkityksen melko alhaiseksi. Viimeksi

mainittujen yliopistojen vastaajista monille kyse oli todennäköisemmin omasta äidin-

kielestä ja voinee olettaa, että ruotsinkielisissä yliopistoissa opiskelleet ovat hankkiutu-

neet useammin tehtäviin, joissa voivat käyttää ruotsin kieltä.

25 Kieltenopetuksen tasoa ja kielten osaamisen merkitystä työelämässä on kysytty asteikolla ”Ei lainkaan tärkeä = 1; vain vähän merkitystä = 2; jonkin verran merkitystä = 3; melko tärkeä = 4; tärkeä = 5; erittäin tärkeä = 6”. Arvosanat on uudelleenskaalattu asteikolle 1 – 5.

43

Taulukko 25. Arviot suomen, ruotsin ja englannin kielen viestintävalmiuksien merkityksestä työssä. Viisivuotisseuranta.

Yliopisto

Aalto Hanken UEF JY LUT OY TaY TuY VY ÅA Kaikki

Suomen kielen viestintätaitojen merkitys työssä

4,0 4,1 4,4 4,4 4,0 4,3 4,1 4,3 4,1 4,2 4,2

Ruotsin kielen viestintätaitojen merkitys työssä

2,0 3,7 2,0 2,1 1,8 2,0 2,0 2,1 2,3 4,0 2,3

Englannin kielen viestintätaitojen merkitys työssä

4,3 4,1 3,5 3,9 3,9 3,9 3,8 4,0 3,8 3,9 4,0

Muiden kielten viestintätaitojen merkitys työssä

1,7 2,0 1,8 1,5 1,8 1,6 1,9 1,6 1,6 2,0 1,7

44

5. Työllistyminen ja työuran ensimmäiset viisi vuotta

Kauppatieteellisen maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistymistä

tarkastellaan valmistumisen jälkeisen tilanteen mukaan; viisi vuotta valmistumisen

jälkeen vallitsevan tilanteen mukaan sekä tohtorin tutkinnon suorittamista seuranneen

tilanteen mukaan26. Kaikkien kolmen ryhmän osalta tarkastellaan sekä työllisyystilannetta

että työssä olevien osalta työn luonnetta ja jossain määrin myös asemaa työnantajan

organisaatiossa. Vastavalmistuneiden työtilanteen osalta on käytettävissä sekä vasta-

valmistuneilta kerättyä tietoa että viisivuotisseurannan tietoa työuran alkamisesta.

Työuran tätä vaihetta voidaan siis tarkastella kahden toisistaan riippumattoman lähteen

avulla.

5.1 Vastavalmistuneet

5.1.1 Vastavalmistuneiden arviot siitä, miten koulutus palvelee

työllistymistä

Vastavalmistuneiden osalta tarkastellaan seuraavia neljää seikkaa, jotka liittyvät siihen

miten koulutus tukee työllistymistä:

Millaiset valmiudet koulutus on antanut työelämän tehtäviin?

Miten yliopisto tai koulutusyksikkö huolehtinut koulutuksen kilpailukyvystä

työmarkkinoilla?

Missä määrin yliopisto tai koulutusyksikkö on kiinnostunut niistä elinkeinoelämän

toiveista, jotka koskevat vastavalmistuneiden taitoja?

Missä määrin yliopisto tai koulutusyksikkö on pyrkinyt tarjoamaan opiskelijoille

yhteyksiä elinkeinoelämään, kuten esimerkiksi yritysprojekteja?

Vastausten perusteella vastavalmistuneet olivat tyytyväisiä valmiuksiin, joita koulutus on

antanut työelämän tehtäviin ja hieman varauksellisempia sen suhteen, miten yliopisto tai

koulutusyksikkö huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla. Hieman varauk-

26 Tohtoreita on pyydetty ilmoittamaan työtilanne kuusi kuukautta tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen.

45

sellisemman arvion vastaajat antoivat konkreettisimmasta väitelauseesta, eli siitä pyrkiikö

yliopisto tai vastaava yksikkö tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään.

(Taulukko 26.)

Yliopistojen kesken on selkeitä eroja etenkin työelämäyhteyksiä ja koulutuksen kilpailu-

kyvystä koskevien kysymysten osalta. Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen

yliopisto saivat parhaat arvosanat. Lapin yliopisto, jossa kauppatieteiden koulutus on nyt

lakkautettu, sai heikoimmat arvosanat, mutta myös sieltä valmistuneet yhtyivät yleensä

väitteeseen, että koulutus on antanut hyvät valmiudet työelämän tehtäviin. Kriittiset

arviot työelämäyhteyksien luomisesta voivat johtua siitä, että kyseessä oli uusi ja kevyesti

organisoitu koulutusyksikkö, jolla ei siis voinut olla sellaista vuosien myötä kehittynyttä

yhteistyöverkostoa kuin vanhemmilla yksiköillä. Toisaalta myös Tampereen yliopisto sai

työelämäyhteyksien hoidosta muihin verrattuna alhaiset arvosanat, joten arvosanojen eroa

ei voi selittää pelkästään yksikköjen iällä.

Taulukko 26. Vastaajien arviot siitä, miten koulutus on palvellut työllistymistä. Kysely vastavalmistuneille.27

Yliopisto


Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän

tehtäviin

4,3 4,1 4,1 4,1 3,7 4,3 4,0 4,0 3,9 4,2 3,8 4,2

Yliopisto/ yksikkö huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla

3,9 3,8 3,1 3,4 2,6 3,9 3,3 3,3 3,5 3,6 3,5 3,7

Yliopisto/ yksikkö on kiinnostunut elinkeino-elämän toiveista, jotka koskevat vastavalmistu-neiden taitoja

3,7 3,6 3,2 3,3 2,3 3,8 3,3 3,1 3,4 3,4 3,3 3,5

Yliopisto/ yksikkö pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään esim. yritysprojekteja

3,7 3,2 3,0 3,4 2,2 3,5 3,1 2,9 3,3 3,1 3,1 3,3


Kun verrataan valmistumisvuosia keskenään, niin muissa teemoissa ei näyttäisi tapahtu-

neen olennaista muutosta, mutta väitelauseen ”Yliopisto/yksikkö on kiinnostunut elinkei-

27 Vastaajia pyydettiin kommentoimaan väitelauseita asteikolla ”0 = Ei osaa sanoa; 1 = Täysin eri mieltä; 2 = melko eri mieltä; 3 = melko samaa mieltä ja 4 = täysin samaa mieltä. Analyysissa vastaus ”ei osaa sanoa” on tulkittu tyhjäksi, ja arvosanat 1 – 4 on skaalattu 1 – 5 –asteikolle luvuiksi 1 = 1; 2 = 2 1/3; 3 = 3 2/3 ja 4 = 5.

46

noelämän toiveista, jotka koskevat vastavalmistuneiden taitoja” osalta arvosanojen keski-

arvo nousi vuosina 2009 - 2013 tasolta 3,3 tasolle 3,6. Muutos tapahtui tasaisesti vuosi

vuodelta ja on tilastollisesti merkitsevä.

Useimpia yllä esitetyistä kysymyksistä on mielekästä verrata lähinnä yliopistoittain. Kun

vastauksia väitteeseen ”Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin” verrattiin

pääaineryhmittäin, palaute oli kaikkien pääaineryhmien osalta myönteinen, sillä kaikkien

ryhmien keskiarvot olivat luokkaa 4,1 – 4,4. Korkeimmat arvosanat antoivat luokkaan

”laskentatoimi ja rahoitus” kuuluvat opiskelijat. Pääainekohtaisia keskiarvoja arvioitaessa

on hyvä muistaa, että keskiarvoihin vaikuttavat eniten ne yliopistot, joissa vastaajien

määrä on suuri.

Sukupuolen mukaan erotellen ei esiin tullut merkittäviä eroja, kun tarkastelun kohteena

olivat kaikki vastaajat. (Taulukko 27.) Yksittäisten pääaineryhmien osalta esiin nousi

lähinnä laskentatoimi ja rahoitus, jossa sekä miehet että naiset olivat tyytyväisiä, mutta

miesten antamat pisteet olivat vielä selvästi korkeammat.

Taulukko 27. Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin. Erottelu opinaloittain ja sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille28.

Pääaine Miehet Naiset Kaikki

Laskentatoimi ja rahoitus 4,6 4,1 4,4

Rahoitus 4,3 4,4 4,3

Kansantaloustiede 4,2 4,3 4,3

Informaatio- ja palvelujohtaminen, logistiikka, tuotantotalous 4,3 4,2 4,3

Kansainvälinen liiketoiminta 4,2 4,2 4,2

Yrittäjyys 4,3 4,1 4,2

Oikeusaineet 4,1 4,3 4,2

Laskentatoimi 4,3 4,1 4,2

Johtaminen ja organisaatiot 4,2 4,1 4,1

Tietojärjestelmätiede 3,9 4,3 4,0

Markkinointi 4,0 3,8 3,9

Kaikki vastaajat 4,2 4,1 4,2

28 Vastaajia pyydettiin kommentoimaan väitelauseita asteikolla ”0 = Ei osaa sanoa; 1 = Täysin eri mieltä; 2 = melko eri mieltä; 3 = Melko samaa mieltä ja 4 = Täysin samaa mieltä. Analyysissa vastaus ”Ei osaa sanoa” on tulkittu tyhjäksi, ja arvosanat 1 – 4 on skaalattu 1 – 5 –asteikolle luvuiksi 1 = 1; 2 = 2 1/3; 3 = 3 2/3 ja 4 = 5.

47

Yliopistoittain eritellen tuli kuitenkin esiin pari poikkeusta: Lappeenrannan teknillisessä

yliopistossa naiset arvioivat miehiä positiivisemmin koulutuksen antamat työelämä-

valmiudet (miehet 4,1; naiset 4,4); Tampereen yliopistossa taas miehet olivat paljon

tyytyväisempiä (miehet 4,4; naiset 3,8); Åbo Akademissa ero miesten ja naisten välillä oli

erityisen selvä (miehet 4,3; naiset 3,5). Kolmen muun teeman osalta ei vastaavia eroja

tullut esiin. Lappeenrannan vastausten kanssa samassa linjassa on se, että sieltä

valmistuneet naiset työllistyivät valmistuttuaan keskimääräistä paremmin ja pärjäsivät

palkkavertailussa paremmin kuin muista yliopistoista valmistuneet naiset.29

5.1.2 Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla

Vastavalmistuneiden työtilanteessa on kerätty tietoa sekä vastavalmistuneille kohdis-

tetussa kyselyssä että viisivuotisseurannassa. Tässä luvussa käydään läpi vastavalmistu-

neiden työtilanne ja arvioidaan, miten se eroaa sukupuolen mukaan, yliopistoittain ja

pääaineryhmittäin. Lisäksi selvitetään, miten vastavalmistuneiden työtilanteet muuttuivat

tarkastelukaudella 2009 - 2013, ja miten miehet ja naiset erosivat tässä suhteessa. Tämän

jälkeen selvitetään kolmen eri kysymyksen avulla, minkä tyyppisiin töihin vastaajat

sijoittuivat: kaksi kysymystä selvittää hieman erilaisin luokitteluin työn luonnetta ja yksi

kysymys sitä, mikä on vastaajan asema työnantajaorganisaation hierarkiassa.

Vastavalmistuneilta kerättyjen vastausten perusteella noin 50 % vastaajista oli vastaus-

hetkellä kokopäiväisessä työssä. Työnhakijoiksi itsensä ilmoitti noin 15 % vastaajista.

Tilanne vaihteli yliopistoittain. (Taulukko 28.) Hankenilta ja Itä-Suomen yliopistoista

valmistuneista poikkeuksellisen moni oli vanhempainlomalla tai hoitovapaalla tai osa-

aikaisissa töissä, mikä selittää sen, että kokopäivätyössä olevien osuus on muita vähäi-

sempi. Oulun yliopistosta valmistuneilla oli muita harvemmin vakituinen kokopäivätyö,

ja vastaavasti työtä hakevien osuus oli korkeakouluista suurin.

29 Asiaa käsitellään alaluvuissa 5.1.2, 5.21 ja 6.1.

48

Taulukko 28. Työtilanne vastaushetkellä (%), erottelu yliopistoittain. Kysely vastavalmistuneille.

Yliopisto


Vakinainen kokopäivätyö

52 43 43 48 58 53 35 47 48 46 42 47

Määräaikai-nen kokopäivätyö

17 5 8 16 27 13 19 15 23 24 17 17

Vakinainen tai määräaikainen osapäivätyö

8 20 23 8 3 3 8 14 5 6 9 9

Yrittäjä 3 3 1 4 0 3 3 2 4 2 4 3

Perhevapaa 1 15 12 8 6 2 3 7 1 2 3 4

Hakee töitä 14 7 10 11 3 21 26 6 14 15 17 15

Muu 3 5 4 5 3 4 4 7 4 4 7 4

Ei vastausta 2 1 0 0 0 1 1 2 1 1 2 1

Kaikki 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Sukupuoli näyttää vaikuttavan työtilanteeseen: naiset olivat miehiä harvemmin vakinai-

sissa kokopäivätöissä ja useammin osa-aikaisissa tai määräaikaisissa töissä. 30 Töitä

hakevien osuus oli suurin piirtein sama, eli sekä miehillä että naisilla noin 15 – 16 %.

(Taulukko 29.)

Taulukko 29. Vastaajien työtilanne vastaushetkellä, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.


Vakinainen kokopäivätyö 51 % 44 % 47 %

Määräaikainen kokopäivätyö 13 % 20 % 17 %

Vakinainen tai määräaikainen osapäivätyö 8 % 9 % 9 %

Yrittäjä 4 % 2 % 3 %

Perhevapaa 3 % 5 % 4 %

Hakee töitä 16 % 15 % 15 %

Muu 4 % 4 % 4 %

Ei vastausta 1 % 1 % 1 %

Kaikki 100 % 100 % 100 %

Miesten ja naisten työllistymisestä saa hieman erilaisen kuvan, kun tarkastelee heidän

tilannettaan yliopistokohtaisesti. Tarkempaan erittelyyn on valittu viisi yliopistoa (Aalto,

Hanken, LUT, OY, VY) sillä kriteerillä, että kaikista on vastaajia vähintään 600 ja

30 Sama havainto on tehty myös tutkimuksissa Vuorinen-Lampila (2014), ja Vuorinen-Lampila & Valkonen (2009).

49

vastausprosentti vähintään 70 %. Näistä viidestä yliopistosta neljässä miehet päätyivät

naisia useammin vakituisiin kokopäivätöihin. Lappeenrannan teknillinen yliopisto näyttää

eroavan yleisestä linjasta, sillä siellä naiset työllistyivät miehiä useammin ja töitä hakevien

osuus oli miesten joukossa selvästi suurempi. (Taulukko 30.) Ero muihin yliopistoihin

johtunee osin siitä, että Lappeenrannassa ei ollut valmistuneiden joukossa markkinoinnin

pääaineryhmästä valmistuneita, ja heille – etenkin naisille – työllistyminen on

keskimääristä vaikeampaa, kuten hieman tuonnempana tulee esiin. Markkinoinnin

pääaineryhmän puuttuminen ei kuitenkaan selitä kokonaan sitä, miksi naiset työllistyivät

miehiä paremmin, koska naisten asema on ole näin vahva missään pääaineryhmässä.

Naisten hyvän työllistymisen takana vaikuttaa muitakin seikkoja, joita ei kuitenkaan

tämän tutkimuksen yhteydessä pystytä selvittämään.

Taulukosta 30 tulee myös hyvin esiin se, että miehet suuntautuvat naisia useammin

yrittäjän uralle. Sama asia on todettu myös tutkimuksissa Vuorinen & Valkonen (2007) ja

Vuorinen-Lampila (2014).

Taulukko 30. Työtilanne vastaushetkellä (%), viisi esimerkkiyliopistoa, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

Aalto Hanken LUT OY VY

Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset


58 46 48 40 48 56 41 30 48 44

Määräaik. kokopäivätyö

13 21 5 5 12 15 15 21 18 29

Osa-aikainen työ

7 10 19 21 2 4 6 10 7 5

Yrittäjä 5 1 4 3 4 2 5 2 3 1

Perhevapaa 0 2 15 16 1 3 0 6 1 4

Hakee töitä 12 16 7 7 27 17 30 24 17 14

Muu 4 3 2 8 5 3 2 6 5 2

Ei vastausta 2 1 1 1 2 1 1 1 1 1

Kaikki 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Kun työtilannetta verrataan pääaineryhmittäin, ja tavoiteltavana tilanteena pidetään vaki-

tuista kokopäivätyötä, heikoimmassa asemassa näyttävät olleen kansainvälisen liiketoi-

minnan, kansantaloustieteen, markkinoinnin pääaineryhmistä tutkintonsa suorittaneet.

(Taulukko 31.) Vahvimmassa asemassa olivat informaatiojohtamisen, laskentatoimen ja

50

rahoituksen pääaineryhmissä opiskelleet. Kansantaloustieteestä valmistuneiden osalta

vakituisessa työssä olevien pieneen prosenttiosuuteen voi vaikuttaa se, että he suuntau-

tuivat muita useammin tutkijan uralle, ja tutkijat tehtävät ovat usein määräaikaisia31

Taulukko 31. Vastaajien työtilanne vastaushetkellä. Erottelu pääaineittain. Kysely vastavalmistuneille.

Info

rma

ati

o-

joh

tam

ine

n

Jo

hta

min

en

ja

org

an

isa

ati

ot

Ka

nsa

invä

lin

en

liik

eto

imin

ta

Ka

nsa

nta

lou

sti

ed

e

La

sk

en

tato

imi

La

sk

en

tato

imi

ja

rah

oit

us

Ma

rkk

ino

inti

Oik

eu

sa

ine

et

Ra

ho

itu

s

Tie

tojä

rje

ste

lmä

-

tie

de

Yri

ttä

jyys

Ka

ikk

i va

sta

aja

t

Vakinainen kokopäivätyö 54 % 46 % 41 % 39 % 56 % 49 % 40 % 49 % 53 % 46 % 51 % 47 %

Määräaikainen kokopäivätyö 15 % 17 % 18 % 22 % 17 % 22 % 16 % 15 % 15 % 9 % 10 % 17 %

Osa-aikatyö 8 % 8 % 8 % 10 % 7 % 4 % 11 % 10 % 9 % 8 % 12 % 9 %

Perhevapaa 2 % 4 % 3 % 4 % 2 % 3 % 6 % 5 % 4 % 15 % 3 % 4 %

Hakee töitä 14 % 17 % 22 % 15 % 12 % 15 % 18 % 13 % 11 % 6 % 10 % 15 %

Muu 6 % 7 % 7 % 8 % 5 % 6 % 8 % 6 % 6 % 15 % 13 % 7 %

Ei vastausta 0 % 1 % 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 0 % 0 % 1 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kun verrataan eroja työllistymisessä sukupuolten kesken suurissa pääaineryhmissä, tulee

esiin muutamia kiinnostavia eroja. Rahoituksen pääaineryhmissä miesten ja naisten

työmarkkinatilanteet eivät olennaisesti eronneet toisistaan. Kansainvälisen liiketoiminnan

ja markkinoinnin osalta tilanne on toinen, sillä naisten näyttää olleen hankalampaa saada

vakituisia ja kokoaikaisia töitä. Jos rahoitus jätetään tarkastelun ulkopuolelle, muissa

suuremmissa pääaineryhmissä miehet näyttävät mieluummin etsineen parempia töitä

kuin ottavan osa-aikaisia tai määräaikaisia työsuhteita. Tämä tulee esiin etenkin

johtamisen ja laskentatoimen pääaineryhmässä. (Taulukko 32.)

31 Vastavalmistuneiden töiden luonnetta käsitellään tuonnempana taulukossa 39.

51

Taulukko 32. Työtilanne vuosina vastaushetkellä, suuret pääaineryhmät, erottelu sukupuolittain ja valmistumisvuoden mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

Johtaminen Kv. liiketoim. Laskentatoimi Markkinointi Rahoitus


Vakinainen koko- päivätyö

46 % 47 % 48 % 37 % 57 % 55 % 47 % 36 % 54 % 49 %

Määräaikainen kokopäivätyö

12 % 20 % 13 % 22 % 11 % 21 % 12 % 19 % 15 % 14 %

Osa-aikainen työ 7 % 9 % 7 % 8 % 7 % 7 % 8 % 12 % 8 % 11 %

Yrittäjä 7 % 2 % 3 % 2 % 3 % 1 % 6 % 2 % 2 % 4 %

Perhevapaa 3 % 4 % 1 % 4 % 2 % 3 % 2 % 8 % 4 % 7 %

Hakee töitä 20 % 15 % 23 % 20 % 15 % 10 % 20 % 18 % 11 % 13 %

Muu 5 % 3 % 4 % 5 % 4 % 2 % 3 % 5 % 4 % 2 %

Ei vastausta 0 % 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kun työtilannetta tarkastellaan valmistumisvuosittain, tulee esiin se, että vastavalmistu-

neiden työtilanne parantui tasaisesti vuosien 2009 – 2012 kuluessa, eli työtä hakevien

osuus pienentyi tällä jaksolla ja vakituisessa työsuhteessa olevien osuus vastaavasti

kasvoi. Vuonna 2012 tilanne näyttää muuttuneen. Kokopäivätyön saaneiden osuus

vähentyi ja työtä hakevien ja ryhmään ”muut” kuuluvien sekä kysymykseen vastaamatto-

mien osuus vastaavasti kasvoi. (Taulukko 33.)

Taulukko 33. Vastavalmistuneiden työtilanne valmistumisvuosittain. Kysely vastavalmistuneille.

Valmistumisvuosi

Työtilanne 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki vuodet

Vakinainen kokopäivätyö 42 % 48 % 49 % 50 % 45 % 47 %

Määräaikainen kokopäivätyö 21 % 18 % 17 % 15 % 16 % 17 %

Osa-aikainen työ 6 % 7 % 9 % 10 % 9 % 9 %

Perhevapaa 2 % 3 % 4 % 4 % 6 % 4 %

Hakee töitä 20 % 16 % 15 % 13 % 15 % 15 %

Muu 8 % 7 % 6 % 7 % 7 % 7 %

Ei vastausta 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Jos kehitystä tarkastellaan sukupuolittain eritellen, kuva muuttuu moniulotteisemmaksi.

(Taulukko 34.) Miehillä muutokset olivat hieman vähäisempiä, eli vakituisessa kokopäivä-

työssä olleiden osuus on koko tarkastelujakson ollut tasolla 47 % - 53 %. Naisten osalta

vakituisen kokopäivätyön oli vuonna 2009 saanut 39 % vastaajista; tähän ryhmään kuulu-

52

vien osuus nousi vuoteen 2012 mennessä 48 %:n tasolle eli lähelle miesten tasoa, mutta

putosi vuonna 2014 taas noin 42 %:n tasolle. Kun otetaan huomioon, että naisia oli

vastanneiden joukossa hieman miehiä enemmän, voi arvioida, että taulukossa 34 näkyvät

muutokset vakituiseen kokopäivätyöhön työllistyneiden määrissä selittyvät vahvemmin

naisten kuin miesten työllistymisellä.

Taulukko 34. Työtilanne vastaushetkellä, erottelu sukupuolittain ja valmistumisvuoden mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

2009 2010 2011 2012 2013



47 % 39 % 50 % 45 % 52 % 46 % 53 % 48 % 49 % 42 %


16 % 24 % 12 % 24 % 14 % 19 % 10 % 19 % 14 % 17 %

Vakinainen tai määräaikainen osapäivätyö

4 % 7 % 6 % 8 % 7 % 11 % 11 % 10 % 8 % 10 %

Perhevapaa 0 % 3 % 2 % 3 % 3 % 5 % 3 % 5 % 4 % 8 %

Hakee töitä 20 % 21 % 19 % 13 % 15 % 14 % 13 % 13 % 14 % 15 %

Muu 10 % 6 % 9 % 6 % 7 % 5 % 9 % 6 % 8 % 7 %

Ei vastausta 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % 1 % 2 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Tarkastelujakson alussa naiset olivat huomattavasti harvemmin vakituisessa kokopäivä-

työssä, mutta ero näyttää valmistumisikäluokka kerrallaan tasoittuneen. Kun vakituisissa

kokopäivätöissä olleiden osuus kasvoi vuosina 2009 – 2012, se näkyi myös työtä hakevien

osuuden vähenemisenä. Kun vakituisen työn saaminen sitten vuonna 2013 ilmeisesti

vaikeutui, se näkyy sekä määräaikaisissa työsuhteissa olevien, työtä hakevien ja perhe-

vapaalla olevien osuuksien nousemisena.32

Vastavalmistuneiden kyselyn perusteella valtaosa vastaajista sijoittui yksityiselle

sektorille: lähes neljällä viidestä työnantajansa ilmoittaneesta vastaajasta työnantajana oli

yksityinen yritys tai laitos (78 %). Muiden tahojen (valtio, kunnat, järjestöt ym.) osuudet

olivat alle viiden prosentin. Pääaineittain erotellen yksityiselle sektorille sijoittuivat

yleisimmin rahoituksen pääaineopiskelijat (87 %), sekä laskentatoimen ja laskentatoimen

ja rahoituksen opiskelijat (85 %). Oikeusaineita opiskelleet erosivat muista siinä, että heistä

32 Perhevapaalla olevien osuuden nousu saattaa kertoa piilotyöttömyyden kasvusta. Ks. Vuorinen-Lampila 2014, 14 – 15.

53

”vain” hieman alle kaksi kolmannesta (64 %) sijoittui yksityiselle sektorille, ja valtiolle

töihin menneiden osuus oli viidennes. Myös yrittäjyyttä opiskelleilla yksityisiin yrityksiin

sijoittuneiden osuus oli muita pienempi (68 %), mutta he sijoittuivat tasaisemmin muille

työnantajille ja yrittäjäksi tai itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi ryhtyneiden osuus oli

suurin (9 %). Miehet sijoittuvat hieman naisia useammin yksityiselle sektorille (miehet 80

%, naiset 77 %), mutta eroa ei voitane pitää olennaisena.33

5.1.3 Vastavalmistuneiden työn luonne

Minkä luonteisiin töihin vastavalmistuneet ovat sitten sijoittuneet? Tätä aihetta on vasta-

valmistuneilta kerätyssä palautteessa kysytty kahdella eri kysymyksellä. Myös viisivuotis-

seurannassa on kysymys, joka antaa tietoa ensimmäisen työn luonteessa. Kysymysten

luokittelut eivät ole yhteismitallisia, vaan valottavat pikemminkin asiaa eri näkökulmista.

Vastavalmistuneilta on kysytty, minkä tyyppisiin töihin he ovat sijoittuneet ja toisaalta

heidän asemaansa organisaatiossa. Viisivuotisseurannassa esitetty kysymys kohdistuu

ensimmäisen työpaikan päätyön tehtävien luonteeseen. Ensimmäinen ja kolmas kysymys

tarkastelevat siis hieman eri näkökulmista työn sisältöä, toinen kysymys puolestaan

painottuu enemmän vastaajan asemaan työpaikan hierarkiassa.

Taulukossa 35 esitellään edellä mainituista kysymyksistä ensimmäisen tulokset, eli eritel-

lään pääaineittain, millaiselle tehtäväalueelle vastavalmistuneiden kyselyyn vastanneet

ilmoittivat sijoittuneensa. Suhdeluvut on laskettu työpaikkansa luonteen ilmoittaneista.

Vastaamatta jätti opinaloittain vaihdellen noin 20 – 30 % vastaajista. Kuten edellä todettiin,

kysely kertoo lähinnä sen, mikä on vastaajan asema työnantajan horisontaalisessa

työnjaossa.

Vastausten perusteella pääaine ohjasi vahvasti etenkin laskentatoimen pääaineryhmässä

opiskelleita, sillä heistä yli 70 % ilmoitti toimivansa taloushallinnon tehtävissä. Myös

laskentatoimen ja rahoituksen pääaineryhmä sekä rahoituksen pääaineryhmä ohjaavat

vahvasti taloushallinnon tehtäviin. Vähiten pääaine vaikutti työn luonteeseen informaatio-

33 Ks. myös Vuorinen & Valkonen 2007.

54

johtamista, johtamista ja yrittäjyyttä opiskelleilla. Näissä kaikissa valmistuneet sijoittuivat

suhteellisen tasaisesti eri tehtäväryhmiin, siten että minkään tehtäväryhmän osuus

työllistäjänä ei ollut noin neljännestä (26 %) suurempi.

Näiden ääripäiden väliin sijoittuvat kansainvälisen liiketoiminnan, kansantaloustieteen,

markkinoinnin ja oikeusaineiden pääaineryhmät, joissa yksi tehtäväryhmä erottuu muista,

muttei nouse yli 50%:n. Kansainvälisessä liiketoiminnassa ja markkinoinnin pääaine-

ryhmässä korostuvat markkinoinnin yleistehtävät (32 % ja 47 %); kansantaloustieteessä ja

oikeusaineissa taloudelliset yleistehtävät (32 % ja 42 %).

Taulukko 35. Vastavalmistuneiden vastaushetken työpaikan tehtäväalue (%). Erottelu pääaineryhmittäin. Kysely vastavalmistuneille.

Info

rma

ati

o-

joh

tam

ine

n

Jo

hta

min

en

ja

org

an

isa

ati

ot

Ka

nsa

invä

lin

en

liik

eto

imin

ta

Ka

nsa

nta

lou

s-

tie

de

La

sk

en

tato

imi

La

sk

en

tato

imi

ja

rah

oit

us

Ma

rkk

ino

inti

Oik

eu

sa

ine

et

Ra

ho

itu

s

Tie

tojä

rje

ste

l-

mä

tie

de

Yri

ttä

jyys

Ka

ikk

i

Yleishall. tehtävät

23 22 18 12 8 9 8 18 21 13 26 19

Tietojenkäs.-/ ICT-tehtävät

14 4 5 2 1 3 1 1 2 54 3 6

Henkilöstöhall.

yleisteht. 2 17 5 1 1 0 3 2 1 2 5 2

Taloudelliset yleistehtävät

7 10 7 32 74 63 5 42 51 5 13 9

Markkinoinnin yleistehtävät

9 12 32 6 3 7 47 4 4 5 18 19

Logistiikka 24 3 6 2 1 3 2 2 1 0 1 2

Opetus-/ tutkimusteht.

7 7 5 10 3 2 5 3 2 3 9 8

Palvelu- ja neuvontateht.

4 9 7 12 3 6 10 9 8 4 9 8

Sihteerin/ assis-tentin tehtävät

1 5 4 3 2 1 5 6 0 4 5 7

Muu tehtävä 9 11 12 21 5 6 13 12 10 11 13 21

Kaikki 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Kun työllistymistä tarkastellaan suurten pääaineryhmien osalta sukupuolen mukaan,

tulee esiin se, että (rahoitus pois lukien) miesten ja naisten työllistymisprofiilit ovat

hieman erilaisia kaikissa pääaineryhmissä. (Taulukko 36.)

55

Johtamisen osalta miehet sijoittuvat todennäköisemmin yleishallintoon (miehet 29 %,

naiset 19 %) ja markkinointiin (miehet 18 %, naiset 9 %), naiset henkilöstöhallintoon

(miehet 8 %, naiset 22 %) ja palvelutehtäviin sekä sihteereiksi ja assistenteiksi (miehet 10

%, naiset 16 %) 34 . Markkinoinnissa miehet sijoittuvat hieman todennäköisemmin

markkinoinnin tehtäviin (miehet 54 %, naiset 44 %), kun taas naisilla todennäköisyys

sijoittua asiakaspalvelun tai sihteerin tehtäviin on miehiä suurempi (miehet 7 %, naiset 18

%). Rahoituksen pääaineryhmässä tilanne on palvelutehtävien osalta päinvastainen

(miehet 10 %, naiset 4 %). Näiden kahden pääaineryhmän osalta kyse oli todennäköisesti

erilaisista palvelutehtävistä, sillä markkinointia opiskelevilla palkkojen keskiarvo oli

näissä tehtävissä hieman alle 2300 euroa kuukaudessa, rahoitusta opiskelleilla taas yli 3300

euroa kuukaudessa.

Taulukon perusteella sukupuoli ohjaa työhön sijoittumista vahvemmin johtamisesta,

kansainvälisestä liiketoiminnasta ja markkinoinnista valmistuneiden osalta, vähemmän

laskentatoimen pääaineryhmästä ja rahoituksen pääaineryhmästä valmistuneiden osalta.

Taulukko 36. Vastavalmistuneet, vastaushetken työpaikka, tehtäväalue. Viisi suurta pääaineryhmää, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

Johtaminen Kv.

liiketoiminta Laskentatoimi Markkinointi Rahoitus


Yleishallinnolliset tehtävät

29 % 19 % 21 % 15 % 8 % 7 % 11 % 7 % 21 % 19 %

Tietojenkäsittely-/ ICT-tehtävät

6 % 3 % 8 % 4 % 2 % 0 % 3 % 0 % 3 % 1 %

Henkilöstöhall. yleistehtävät

8 % 22 % 4 % 6 % 1 % 1 % 2 % 4 % 0 % 1 %

Taloudelliset yleistehtävät

8 % 11 % 8 % 7 % 72 % 76 % 4 % 5 % 50 % 54 %

Markkinoinnin yleistehtävät

18 % 9 % 33 % 32 % 5 % 1 % 54 % 44 % 3 % 5 %

Logistiikka 4 % 2 % 5 % 7 % 2 % 0 % 2 % 2 % 1 % 0 %

Opetus-/ tutkimustehtävät

6 % 7 % 6 % 4 % 2 % 3 % 7 % 4 % 2 % 3 %

Palvelu- ja neuvontatehtävät

9 % 10 % 6 % 8 % 2 % 4 % 6 % 11 % 10 % 4 %

Sihteerin/ assis-tentin tehtävät

1 % 6 % 2 % 5 % 1 % 2 % 1 % 7 % 0 % 0 %

Muu tehtävä 10 % 12 % 8 % 14 % 5 % 4 % 9 % 15 % 9 % 13 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

34 Luvuissa on laskettu yhteen palveluja neuvontatehtävät sekä sihteerin/assistentin tehtävät.

56

Toisessa vastavalmistuneille osoitetussa kysymyksessä luokittelu korosti vastaajan asemaa

työnantajan hierarkiassa. 35 Vastausten perusteella tyypillisiä rooleja olivat työskentely

asiantuntijan ja toimihenkilön tehtävissä. Eritasoisiin johdon tehtäviin sijoittuivat etenkin

yrittäjyyden pääaineryhmässä opiskelleet. Asiantuntijan rooli oli tyypillinen etenkin

tietojärjestelmätieteen pääaineryhmälle sekä laskentatoimen ja rahoituksen kolmelle eri

pääaineryhmälle. (Taulukko 37.)

Taulukko 37. Vastavalmistuneet, asema työnantajan organisaatiossa, erottelu oppiaineryhmittäin. Kysely vastavalmistuneille.

Info

rma

ati

o-

ja

pa

lve

lujo

hta

min

en

Jo

hta

min

en

ja

org

an

isa

ati

ot

Ka

nsa

invä

lin

en

liik

eto

imin

ta

Ka

nsa

nta

lou

sti

ed

e

La

sk

en

tato

imi

La

sk

en

tato

imi

ja

rah

oit

us

Ma

rkk

ino

inti

Oik

eu

sa

ine

et

Ra

ho

itu

s

Tie

tojä

rje

ste

lmä

-

tie

de

Yri

ttä

jyys

Ka

ikk

i

Ylin johto 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % 0 % 3 % 1 % 2 % 3 % 7 % 2 %

Johto 5 % 5 % 6 % 2 % 3 % 3 % 5 % 2 % 2 % 1 % 10 % 4 %

Keskijohto 12 % 13 % 14 % 7 % 6 % 11 % 13 % 8 % 5 % 4 % 15 % 10 %

Asiantuntija 40 % 40 % 40 % 51 % 52 % 39 % 41 % 36 % 57 % 58 % 30 % 44 %

Itsenäinen elinkeinon harj.

2 % 1 % 1 % 3 % 1 % 3 % 2 % 3 % 2 % 1 % 3 % 2 %

Professori/

muu opettaja

2 % 3 % 2 % 4 % 3 % 2 % 3 % 2 % 2 % 1 % 5 % 3 %

Toimihenkilö 29 % 29 % 29 % 27 % 28 % 36 % 27 % 35 % 23 % 18 % 24 % 28 %

Muu asema 7 % 5 % 7 % 6 % 6 % 6 % 6 % 12 % 7 % 15 % 6 % 7 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kun vastaajien asemaa työnantajan organisaatiossa tarkastellaan siten, että huomioon

otetaan miesten ja naisten sijoittuminen eri tasoille työnantajan hierarkiassa, tulee esiin se,

että miehet sijoittuvat kaikissa suurissa pääaineryhmissä naisia useammin eri tasoisiin

johdon tehtäviin.36 Rahoituksen osalta ero on tosin pieni. Naiset puolestaan sijoittuvat

miehiä useammin toimihenkilötehtäviin johtamisen, kansainvälisen liiketoiminnan ja

laskentatoimen pääaineryhmissä. (Taulukko 38.) Tämä seikka vaikuttanee miesten ja

naisten palkkaeroihin, joita tarkastellaan seuraavassa pääluvussa.

35 Kysymys esitettiin vuosina 2009 ja 2012 valmistuneille, mutta ei enää vuonna 2013 valmistuneille. 36 Saman havainnon on tehnyt myös Vuorinen-Lampila (2014).

57

Rahoituksen pääaineryhmä eroaa muista suurista ryhmistä siinä, että erot miesten ja

naisten kesken ovat suhteellisen pieniä. Muissa suurissa pääaineryhmissä miehet

sijoittuvat hieman useammin asiantuntijatehtäviin, naiset puolestaan toimihenkilö-

tehtäviin. Toisin kuin edellisessä kysymyksessä, tämän kysymyksen luokittelu näyttää

nostavan esiin eroja miesten ja naisten välille myös laskentatoimen pääaineryhmässä.

Taulukko 38. Asema organisaatiossa, viisi suurta pääaineryhmää, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

Johtaminen Kansainvälinen



Ylin johto 5 % 2 % 4 % 0 % 2 % 1 % 6 % 2 % 2 % 1 %

Johto 7 % 4 % 6 % 6 % 5 % 1 % 7 % 4 % 2 % 3 %

Keskijohto 14 % 12 % 14 % 13 % 7 % 5 % 12 % 13 % 5 % 5 %

Asiantuntija 46 % 38 % 41 % 40 % 55 % 49 % 39 % 41 % 58 % 53 %

Itsenäinen elinkeinonharj.

2 % 1 % 3 % 0 % 0 % 1 % 3 % 2 % 2 % 0 %

Professori/ muu opettaja

1 % 4 % 3 % 1 % 2 % 4 % 3 % 3 % 2 % 3 %

Toimihenkilö 20 % 33 % 24 % 32 % 22 % 33 % 25 % 28 % 22 % 26 %

Muu asema 5 % 6 % 5 % 8 % 7 % 5 % 4 % 7 % 6 % 9 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kolmas valmistumisen jälkeistä työpaikkaa koskeva kysymys oli viisivuotisseurannassa.

Siinä viisi vuotta työssä olleilta kysyttiin valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan

työn pääasiallinen luonne. Kyselyt näyttävät tukevan toisiaan, sillä myös viisivuotisseu-

rannan tuottaman tiedon perusteella kyselyn laskentatoimen, laskentatoimen ja rahoituk-

sen sekä rahoituksen pääaineryhmistä sijoituttiin vahvimmin omaa koulutusalaa vastaa-

viin tehtäviin. Yrittäjyyden pääaineryhmässä opiskelleilla oli suurin todennäköisyys

sijoittua johtotehtäviin, mikä tuli esiin myös vastavalmistuneille kohdistetussa kyselyssä.

(Taulukko 39.)

Uutena tietona tuli esiin, että kansantaloutta opiskelleet sijoittuvat muita todennäköi-

semmin tutkimustehtäviin. Viisivuotisseurannasta selviää myös, että oikeusaineita

opiskelleista vain noin 14 % sijoittui lainopillisiin töihin. Suurin osa sijoittui rahoitukseen

58

tai taloushallintoon (30 %) ja muut melko tasaisesti eri tehtäviin.

Tämän kysymyksen tuottamaan tietoon palataan uudelleen luvussa 5.3, kun selvitetään,

millaisissa tehtävissä vastaajat ovat tutkinnon jälkeisen työuransa aloittaneet, ja millaisiin

tehtäviin he ovat viiden vuoden kuluttua päätyneet.

Taulukko 39. Vastavalmistuneiden pääasiallinen työtehtävien luonne ensimmäisessä työpaikassa. Viisivuotisseuranta.

Info

rma

ati

ojo

ht.

Jo

hta

min

en

Ka

nsa

nta

lou

s

Ka

nsa

invä

lin

en

liik

eto

imin

ta

La

sk

en

tato

imi

La

sk

en

ta j

a

rah

oit

us

Ma

rkk

ino

inti

Oik

eu

sa

ine

et

Ra

ho

itu

s

Tie

tojä

rje

ste

lmä

-

tie

de

Yri

ttä

jyys

Ka

ikk

i yh

tee

nsä

Tutkimus 4 % 7 % 16 % 4 % 1 % 1 % 11 % 2 % 0 % 3 % 4 % 5 %

Opetus tai kasvatus 4 % 2 % 1 % 4 % 0 % 3 % 3 % 2 % 0 % 3 % 13 % 2 %

Johto- ja esimies 9 % 10 % 6 % 4 % 6 % 5 % 3 % 5 % 2 % 12 % 21 % 7 %

Konsultointi tai koulutus

13 % 11 % 7 % 8 % 9 % 7 % 4 % 9 % 15 % 18 % 4 % 9 %

Asiakastyö 0 % 7 % 8 % 11 % 3 % 4 % 6 % 5 % 1 % 3 % 2 % 5 %

Markkinointi ja myynti

13 % 18 % 7 % 23 % 4 % 4 % 37 % 5 % 6 % 9 % 17 % 14 %

Suunnittelu-, kehitys- tai hallinto

21 % 20 % 9 % 15 % 4 % 6 % 9 % 10 % 4 % 35 % 10 % 13 %

Viestintä- ja

mediatyö 0 % 0 % 1 % 3 % 0 % 0 % 3 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 %

Toimisto- ja esikunta 15 % 13 % 8 % 15 % 6 % 5 % 10 % 12 % 6 % 2 % 8 % 9 %

Lainopillinen työ 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % 2 % 0 % 14 % 1 % 0 % 0 % 2 %

Rahoitus ja taloushallinto

4 % 7 % 34 % 7 % 59 % 54 % 8 % 30 % 59 % 4 % 17 % 26 %

Muu työn luonne 15 % 3 % 3 % 4 % 3 % 5 % 5 % 5 % 4 % 7 % 0 % 4 %

Tyhjä 2 % 2 % 1 % 1 % 0 % 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % 4 % 1 %

Kaikki 100

% 100

% 100

% 100

% 100

% 100

% 100

% 100

% 100

% 100

% 100

% 100

%

5.1.4 Mitä kautta ensimmäinen työpaikka?

Viisivuotisseurannassa vastaajia pyydettiin kirjaamaan kaikki ne vaihtoehdot, jotka olivat

auttaneet työpaikan saannissa. Seuraavaan taulukkoon on laskettu yhteen kaikkien

mainintojen määrät, ja eroteltu niiden jakautuminen miesten ja naisten kesken. (Taulukko

40.) Eninten mainintoja sai se, että vastaaja oli työskennellyt samassa organisaatiossa

59

opintojen aikana (22 %). Lähes yhtä paljon mainintoja tuli sille, että työn saannissa olivat

auttaneet internetistä löytyvät lähteet, kuten yritysten kotisivut (20 %). Sanomalehti-

ilmoitusten merkitys näyttää olevan paljon internetin roolia pienempi (7 % maininnoista.)

Henkilökohtaiset suhteet saivat 13 % maininnoista. Henkilökohtaiset suhteet näyttävät

vaikuttaneen miehillä hieman naisia useammin (miehillä 16% maininnoista, naisilla 11 %

maininnoista.)

Taulukossa on kahden tyyppisiä vaihtoehtoja: suhteita, verkostoja korostavia (vaihtoehdot

7 – 11), ja muuta oma-aloitteista työnhakua korostavat vaihtoehdot (1-6 ja 12 – 14). Tämä

karkean jaottelu jakaa maininnat suurin piirtein kahteen ryhmään, sillä suhteita ja

verkostoitumista korostavien mainintojen osuus oli 51 % (miehet 52 %, naiset 50 %).

Naisten ja miesten profiilit olivat pääpiirteittäin samanlaiset. Miehet ilmoittavat hieman

useammin saaneensa työn henkilökohtaisten suhteiden avulla, naiset puolestaan

työskennelleensä samassa työpaikassa opintojen aikana.

Taulukko 40. Mitä kautta saanut ensimmäisen työpaikan. Erottelu sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta


1. Vastasi lehti-ilmoitukseen 5 % 8 % 7 %

2. Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) 20 % 19 % 20 %

3. Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 5 % 6 % 6 %

4. Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 3 % 4 % 4 %

5. Työvoimatoimiston välityksellä 1 % 2 % 1 %

6. Ekonomipörssin välityksellä 0 % 0 % 0 %

7. Henkilökohtaisten suhteiden avulla 16 % 11 % 13 %

8. Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 19 % 24 % 22 %

9. Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 5 % 5 % 5 %

10. Yliopiston/ professorin välityksellä 3 % 2 % 2 %

11. Tarjottiin työtä 8 % 8 % 8 %

12. Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin 8 % 7 % 7 %

13. Työskentelee omassa yrityksessä 4 % 2 % 3 %

14. Sai työpaikan muuta kautta 3 % 3 % 3 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Vastaajien ansiotaso näyttää vaikuttavan siihen, miten suhteita ja verkostoja on hyödyn-

netty työnsaannissa. Kun vastaajat jaetaan ansiotason mukaan kymmeneen ryhmään

60

(tulodesiiliin)37, tulee esiin, että suhteiden ja verkostoitumisen merkitys oli kummallakin

sukupuolella keskimääräistä suurempi kaikkein ylimmässä desiilissä (miehet 55 %, naiset

58 %) sekä miehillä myös yhdeksännessä desiilissä (miehet 55%, naiset 47 %). Alempiin

desiileihin siirryttäessä suhteiden ja verkostoitumisen merkitys laski alle 50 %:n

kummallakin sukupuolella, mutta hieman yllättäen nousi taas selvästi keskimääräistä

ylemmäksi toiseksi alimmassa desiilissä (miehet 62 %, naiset 58 %), ja miesten osalta myös

kolmanneksi alimmassa desiilissä (miehet 62 %, naiset 51 %). Tulosta voisi varovaisesti

tulkita siten, että miehet hyödyntävät aiempaa työkokemustaan ja verkostojaan

keskimääräistä tehokkaammin silloin kun a) heidän uransa etenee erittäin hyvin tai kun b)

heillä on vaikeuksia uransa kanssa. Myös naisilla tulee sama U-kuvio esiin, mutta

lievemmin.

5.2 Työura ja työtilanne viisi vuotta maisteritutkinnon

suorittamisen jälkeen

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen

jälkeen osoitettu kysely sisältää useita kysymyksiä työuran alkamisesta, työsuhteiden

määrästä ja luonteesta sekä työtilanteesta vastaushetkellä. Näiden kysymysten avulla

voidaan selvittää, miten vastaajien työura on edennyt valmistumisen jälkeen ja millaiseen

asemaan he ovat päätyneet. Tässä luvussa asiaa käsitellään siten, että ensin selvitetään,

mikä on vastaajien työtilanne ja työn luonne vastaushetkellä, eli viisi vuotta valmistumi-

sen jälkeen (luvut 8.1 ja 8.2). Sen jälkeen selvitetään työuran kehitystä vertaamalla valmis-

tumishetken työpaikan luonnetta vastaushetken työn pääasialliseen luonteeseen; tarkas-

tellaan siis sitä, millaisista tehtävistä aloitetaan, ja minkä tyyppisiin töihin päädytään

viiden vuoden kuluessa (luku 8.3).

37 Vastaajien erottelu tulodesiileihin tehdään luvussa 6.2.

61

5.2.1 Työtilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen

Vastavalmistuneiden tilannetta käsiteltäessä tuli esiin, että heistä noin puolet oli vakitui-

sessa kokopäivätyössä. Tilanne näyttää parantuvan viiden vuoden kuluessa, sillä viisivuo-

tisseurannan mukaan vakituisissa kokopäivätöissä olevien osuus oli noussut 77 %.

(Taulukko 41.) Määräaikaisissa työsuhteissa olevien osuus oli vastaavasti pudonnut viiden

prosentin tasolle, mutta naiset olivat edelleen tässä ryhmässä yliedustettuja; miehistä tässä

asemassa oli kolme prosenttia vastaajista ja naisista kuusi prosenttia. 38

Kaiken kaikkiaan vastaajien työtilanne vaikuttaa hyvältä, sillä työttömiä ilmoitti olevansa

vain 1 % vastaajista. Vakituisiin kokopäivätöihin sijoittumisessa on kuitenkin selviä eroja

sukupuolten kesken. Miehistä 87 prosentilla oli vakituinen työpaikka, naisista 69

prosentilla. Suurehko ero (18 %-yksikköä) selittyy pääosin sillä, että naisista 17 % ilmoitti

olevansa perhevapaalla. Perhevapaalla olevilta ei kysytty, oliko heillä työpaikka odotta-

massa, tai oliko mahdollinen työpaikka vakituinen vai määräaikainen. Sen vuoksi ei voi

varmuudella sanoa, kattaako perhevapailla olevien osuus eron, joka on miesten ja naisten

sijoittumisessa vakituisiin kokopäivätöihin.

Perhevapaalla olleiden osuus on viiden vuoden jälkeen suurempi kuin vastavalmistuneilla

(10 % vs. 4 %), mikä voi viitata siihen, että lapsia aletaan hankkia vasta sen jälkeen, kun

työura on saatu alulle. Kiinnostavaa on sekin, että vastavalmistuneiden osalta perhe-

vapaata viettivät sekä miehet (3 %) että naiset (5 %). Viiden vuoden kuluttua valmistu-

misesta vain yksi mies ilmoitti olevansa perhevapaalla. Kun työurat lähtevät kehittymään,

miesten ja naisten roolijako näyttää vahvistuvan siten, että naiset ottavat suuremman

vastuun lastenhoidosta – ainakin sen ajan osalta, jolloin lapsi on kotona.

38 Vuorinen & Valkonen (2007, 44) tutkimuksessa työtä hakevien osuus putosi tuolle tasolle jo kolmen vuoden kuluessa.

62

Taulukko 41. Vastaajien työtilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen, erottelu miesten ja naisten kesken. Viisivuotisseuranta

Työtilanne Miehet Naiset Kaikki

Vakituinen kokopäivätyö 87 % 69 % 77 %


Osa-aikatyö 1 % 2 % 1 %

Yrittäjä 5 % 3 % 4 %

Työtön 2 % 1 % 1 %

Päätoiminen opiskelu 0 % 1 % 1 %

Perhevapaa 0 % 17 % 10 %

Apuraha 1 % 0 % 0 %

Muu tilanne 1 % 1 % 1 %

Tyhjä 0 % 1 % 0 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Yliopistoittain eritellen esiin ei työtilanteessa ollut suuria eroja, vaan vakituisessa koko-

päivätyössä olleiden osuus oli yhtä yliopistoa lukuun ottamatta 74 – 81 %:n luokkaa.

Ainoan poikkeuksen muodostivat Oulun yliopistosta valmistuneet: heistä kahdella

kolmesta (67 %) oli vakituinen kokopäivätyö, ja vastaavasti määräaikaisessa kokopäivä-

töissä olevien osuus oli suurin (13 %). (Taulukko 42)

Taulukko 42. Viisivuotisseuranta, työtilanne vastaushetkellä, erottelu yliopistoittain.

Yliopisto

Työtilanne Aalto Hanken UEF JY LUT OY TaY TuY VY ÅA Kaikki

Vakituinen kokopäivätyö

79 % 80 % 81 % 75 % 77 % 67 % 82 % 76 % 74 % 77 % 77 %


4 % 2 % 10 % 5 % 6 % 13 % 4 % 6 % 4 % 5 % 5 %

Osa-aikatyö 1 % 1 % 2 % 1 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % 0 % 1 %

Yrittäjä 4 % 3 % 2 % 5 % 2 % 5 % 2 % 3 % 5 % 2 % 4 %

Työtön 1 % 1 % 0 % 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % 3 % 2 % 1 %

Päätoiminen opiskelu 0 % 1 % 0 % 2 % 1 % 3 % 0 % 0 % 0 % 2 % 1 %

Perhevapaa 10 % 11 % 6 % 8 % 9 % 9 % 6 % 12 % 11 % 13 % 10 %

Apurahalla 0 % 1 % 0 % 1 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Muu tilanne 1 % 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % 1 % 1 % 2 % 0 % 1 %

Tyhjä 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Opinaloittain eritellen parhaiten vakituisiin kokopäivätöihin sijoittuivat rahoituksen

pääaineryhmässä opiskelleet. (Taulukko 43.) Vakituisissa kokopäivätöissä olleiden osuus

63

oli pienin markkinoinnin pääaineryhmästä valmistuneilla. Asiaan vaikuttanee se, että

kyseessä on naisvaltainen ala, ja perhevapaalla olleiden osuus vastaajista suurin (16%

kaikista vastaajista). Yrittäjyyden pääainekokonaisuudessa opiskelleissa vakituisissa koko-

päivätöissä olleiden osuus oli myös muihin verrattuna pieni (71%), mutta heidän

joukossaan yrittäjinä toimivien osuus oli suurin (10%).

Taulukko 43. Viisivuotisseuranta, työtilanne vastaushetkellä, erottelu opinaloittain.

Info

rma

ati

o-

joh

tam

ine

n

Jo

hta

min

en

Ka

nsa

nta

lou

s

Ka

nsa

invä

lin

en

liik

eto

imin

ta

La

sk

en

ta j

a

rah

oit

us

La

sk

en

ta

Ma

rkk

ino

inti

Oik

eu

sa

ine

et

Ra

ho

itu

s

Tie

tojä

rje

s-

telm

äti

ed

e

Yri

ttä

jyys

Mu

u

Ka

ikk

i

yh

tee

nsä

Vakituinen kokopäivätyö

75 % 75 % 79 % 77 % 75 % 78 % 70 % 78 % 93 % 82 % 71 % 76 % 77 %


9 % 7 % 9 % 5 % 2 % 2 % 7 % 5 % 0 % 3 % 6 % 9 % 5 %

Osa-aikatyö 4 % 0 % 1 % 0 % 1 % 3 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 2 % 1 %

Yrittäjä 2 % 4 % 2 % 4 % 6 % 3 % 3 % 2 % 4 % 3 % 10 % 4 % 4 %

Työtön 0 % 2 % 1 % 3 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 4 % 2 % 0 % 1 %

Päätoiminen opiskelu

0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 1 % 2 % 0 % 1 %

Perhevapaa 8 % 12 % 3 % 9 % 11 % 10 % 16 % 10 % 2 % 3 % 8 % 9 % 10 %

Apuraha 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Muu tilanne 2 % 0 % 0 % 1 % 4 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 2 % 0 % 1 %

Tyhjä 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

5.2.2 Työn luonne viisi vuotta valmistumisen jälkeen

Kuten edellisessä luvussa tuli esiin, viisivuotisseurannassa kysyttiin töiden luonnetta sekä

ensimmäisen työpaikan että vastaushetken osalta. Taulukko 44 esittää sen, millaisiin

tehtäviin miehet ja naiset ovat sijoittuneet valmistumishetkellä ja viiden vuoden työuran

jälkeen. Taulukossa 45 selvitetään, miten työn pääasiallinen luonne eroaa pääaineryhmit-

täin. Seuraavassa alaluvussa (luku 5.2.3) arvioidaan, miten aloitushetken työpaikoista –

työn luonteen mukaan ryhmiteltynä – edetään viidennen vuoden tilanteeseen.

Vastausten perusteella yleisimmän tehtäväryhmän muodostivat rahoituksen ja talous-

hallinnon tehtävät, joihin sijoittui viiden vuoden jälkeen 25% vastaajista. Tämän tehtävä-

ryhmän osuus oli suurin piirtein sama kuin vastavalmistuneillakin. Voimakkaimmin

64

kasvoi johtotehtäviin sijoittuvien osuus; jossain määrin myös suunnittelu-, kehitys- ja

hallintotehtäviin kuuluvien osuus. Olennaisin ero miesten ja naisten kesken on se, että

miehet sijoittuvat lähes kaksi kertaa useammin erilaisiin johto- ja esimiestehtäviin. Naisilla

johtoasemaan nousseiden osuus oli myös kasvanut, suhteessa alkutilanteeseen jopa miehiä

enemmän, mutta lähtötilanteen matalammasta osuudesta johtuen ero miehiin ei ollut

tasoittunut.

Taulukko 44. Työn pääasiallinen luonne: valmistumishetken ja viisivuotisseurannan vertailu. Viisivuotisseuranta.

Ensimmäinen työpaikka Työpaikka viiden vuoden jälkeen

Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki

Tutkimus 5 % 6 % 5 % 4 % (-1) 3 % (-3) 3 % (-2)

Opetus tai kasvatus 2 % 3 % 2 % 2 % (-+) 3 % (-+) 3 % (+1)

Johto- ja esimiestehtävät 9 % 5 % 7 %

20 % (+11)

12 % (+7) 15 % (+8)

Konsultointi tai koulutus 10 % 9 % 9 % 9 % (-1) 10 % (+1) 9 % (-+)

Asiakastyö 4 % 6 % 5 % 2 % (-2) 3 % (-2) 2 % (-3)

Markkinointi ja myynti 14 % 15 % 14 % 12 % (-2) 13 % (-1) 13 % (-1)

Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät

14 % 11 % 13 % 15 % (+1) 16 % (+3) 15 % (+2)

Viestintä- ja mediatyö 1 % 2 % 1 % 1 % (-+) 2 % (+1) 2 % (+1)

Toimisto- ja esikuntatehtävät 4 % 12 % 9 % 2 % (-2) 4 % (-5) 3 % (-6)

Lainopillinen työ 2 % 1 % 2 % 2 % (-+) 1 % (-1) 2 % (-+)

Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät

28 % 25 % 26 % 25 % (-3) 24 % (-2) 25 % (-1)

Muu työn luonne 4 % 4 % 4 % 3 % (-1) 5 % (-1) 4 % (-+)

Ei vastausta 1 % 2 % 1% 3 % (+2) 5 % (+4) 4 % (+3)

Kaikki 100 % 100 % 100% 100 % 100 % 100 %

Puhakka (2011, 66 – 70.) on tehnyt vastaavan tapaiset analyysin kaikkien akateemisen

tutkinnon suorittaneiden osalta. Hänen tuloksiinsa verraten kauppatieteellisen tutkinnon

suorittaneet sijoittuvat muita harvemmin esimerkiksi opetus- ja tutkimustehtäviin, ja

(luonnollisesti) keskimääräistä useammin oman koulutusalansa tehtäviin, kuten

rahoituksen ja hallinnon sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. He sijoittuvat myös

johto- ja esimiestehtäviin muita akateemisen tutkinnon suorittaneita useammin.

Taulukossa 45 esitetään pääasiallisen työn luonnetta koskevat tiedot pääaineryhmittäin.

Kuten vastavalmistuneiden osalta, laskentatoimen, laskentatoimen ja rahoituksen sekä

rahoituksen pääaineryhmissä opiskelleet sijoittuivat voimakkaimmin omille erityis-

65

aloilleen. Ne ovat siis kaikista pääaineryhmistä vahvimmin työuraa ohjaavia.

Kansantaloutta opiskelleet näyttävät myös sijoittuvat talouteen liittyviin asiantuntija-

tehtäviin, mutta hieman toisella tavoin, sillä he ovat sijoittuneet tyypillisesti tutkijan

tehtäviin; suunnittelun, kehityksen ja hallinnon tehtäviin, sekä rahoituksen ja taloushallin-

non tehtäviin. Johto- ja esimiestehtäviin on valikoiduttu etenkin johtamisen, tietojärjes-

telmätieteen ja yrittäjyyden pääaineryhmistä; näissä ryhmissä noin neljännes vastaajista on

mainituissa tehtävissä.

Vastavalmistuneiden työhön sijoittumista koskevassa analyysissa tuli esiin, että

oikeusaineita opiskelleen sijoittuvat suhteellisen harvoin lainopilliseen työhön. Tilanne ei

näytä viidessä vuodessa muuttuvan, sillä vastausten perusteella viiden vuoden jälkeen

oikeusaineita pääaineinaan lukeneista noin 15 prosenttia oli lainopillisissa tehtävissä.

Useammin he ovat sijoittuneet rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin (21%). Myös tämä

tuli esiin jo vastavalmistuneille osoitetussa kyselyssä.

66

Taulukko 45. Miten eri oppiaineista sijoitutaan eri työtehtäviin. Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viisivuotisseuranta.

In

form

aa

tio

joh

t

Jo

hta

min

en

Ka

nsa

nta

lou

st.

Ka

nsa

invä

lin

en

liik

eto

imin

ta

La

sk

en

tat.

ja

rah

oit

us

La

sk

en

tato

imi

Ma

rkk

ino

inti

Oik

eu

sa

ine

et

Ra

ho

itu

s

Tie

tojä

rje

ste

lmä

-

tie

de

Yri

ttä

jyys

Ka

ikk

i

Tutkimus 4 % 4 % 12 % 3 % 1 % 1 % 4 % 2 % 2 % 0 % 4 % 3 %

Opetus tai kasvatus

6 % 2 % 1 % 5 % 1 % 0 % 4 % 4 % 0 % 4 % 12 % 3 %

Johto- ja esimiesteht.

9 % 25 % 8 % 19 % 7 % 12 % 11 % 16 % 10 % 24 % 27 % 15 %


11 % 11 % 7 % 12 % 7 % 7 % 8 % 10 % 7 % 19 % 8 % 9 %

Asiakastyö 0 % 3 % 4 % 5 % 3 % 1 % 3 % 2 % 1 % 2 % 0 % 2 %


13 % 14 % 4 % 28 % 4 % 2 % 34 % 7 % 5 % 8 % 8 % 13 %

Suunnittelu-, kehitys- tai hallintoteht.

30 % 20 % 20 % 8 % 13 % 6 % 14 % 11 % 11 % 26 % 17 % 15 %

Viestintä- ja mediatyö

0 % 1 % 2 % 3 % 0 % 0 % 3 % 0 % 0 % 1 % 0 % 2 %

Toimisto- ja esikuntateht.

9 % 5 % 0 % 3 % 2 % 3 % 4 % 5 % 1 % 0 % 2 % 3 %

Lainopillinen työ

0 % 1 % 1 % 0 % 1 % 2 % 0 % 15 % 1 % 0 % 0 % 2 %

Rahoituksen / taloushallinnon teht.

6 % 8 % 31 % 4 % 53 % 58 % 5 % 21 % 54 % 3 % 12 % 25 %

Muu työn luonne

11 % 3 % 8 % 4 % 5 % 4 % 3 % 1 % 5 % 3 % 6 % 4 %

Tyhjä 0 % 5 % 1 % 5 % 2 % 2 % 5 % 5 % 1 % 9 % 6 % 4 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

5.2.3 Työn pääasiallinen luonne ensimmäisessä työpaikassa ja

vastaushetkellä

Edellisessä alaluvussa esiteltiin, minkä tyyppisiin työtehtäviin vastaajat ovat sijoittuneet

viisi vuotta valmistumisen jälkeen, ja miten eri tehtäväryhmien osuudet ovat muuttuneet

viiden vuoden kuluessa. Tässä alaluvussa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin sitä, miten

eri tyyppisistä aloitustyöpaikoista edetään viidennen vuoden tehtäviin.

Kun ensimmäisen työpaikan ja vastaushetken työpaikan tiedot ristiintaulukoidaan

keskenään, voidaan arvioida, miten ihmiset etenevät urallaan työtehtävistä toiseen.

67

Taulukossa 46 eritellään tätä asiaa, eli selvitetään, miten valmistuneet ovat edenneet

ensimmäisestä työpaikasta viiden vuoden päässä olevaan työpaikkaan. Taulukon

pystyakseleita seuraten voi verrata, minkä tyyppisiin tehtäviin ensimmäisen työpaikan

tehtävistä on siirrytty viidennen vuoden kuluessa.

Ristiintaulukointi osoittaa, että etenkin opetus- ja kasvatustehtävissä, johtotehtävissä, lain-

opillisissa tehtävissä ja rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä aloittaneet jatkavat

samalla alalla viiden vuoden jälkeen. (Taulukko 46.) Näissä ryhmissä vähintään kaksi

kolmannesta on viiden vuoden kuluttua samoissa tehtävissä kuin valmistumista seuran-

neessa ensimmäisessä työpaikassaan. Tehtävien vaatimustaso ja vastuullisuus on toki

voinut muuttua, samoin ansiot, joita esitellään seuraavassa luvussa.

Myös konsultoinnin ja koulutuksen tehtävissä, markkinoinnin ja myynnin tehtävissä,

suunnittelun, kehittämisen ja hallinnon tehtävissä sekä viestinnän ja mediatyön tehtävissä

aloittaneista yli puolet on viiden vuoden jälkeen samalla alalla. Pois siirrytään useimmiten

asiakaspalvelun tehtävistä sekä toimisto- ja esikuntatöistä. Viimeksi mainitut ovat suhteel-

lisen pieniä ryhmiä, ja niissä työskentelevien osuus vähenee entisestään viiden vuoden

kuluessa.

Suurista ryhmistä kannattaa kiinnittää huomio luokkaan ”suunnittelu-, kehitys- tai hallin-

totehtävät”. Niihin siirryttiin tyypillisesti tutkimustehtävistä, konsultoinnin ja koulutuk-

sen tehtävistä sekä toimisto- ja esikuntatehtävistä. Toisaalta suunnittelu-, kehitys- ja

hallintotehtävistä siirryttiin tyypillisimmin johto- ja esimiestehtäviin. Tämä tehtäväryhmä

näyttää siis olevan välietappi monille niistä, jotka eivät suoraan etene johto- ja

esimiestehtäviin.

68

Taulukko 46. Miten ensimmäisestä työpaikasta siirrytään viidennen vuoden työtehtäviin. Viisivuotisseuranta.

Ensimmäisen työn pääasiallinen luonne

Työn pääasiallinen luonne viiden vuoden jälkeen

Tu

tkim

us

Op

etu

s,

ka

sva

tus

Jo

hto

, e

sim

ies

Ko

nsu

lto

inti

,

ko

ulu

tus

Asia

ka

sty

ö

Ma

rkk

ino

inti

Su

un

nit

telu

,

ke

hit

ys,

ha

llin

to

Vie

sti

ntä

To

imis

to,

esik

un

ta

La

ino

pil

lin

en

Ra

ho

itu

s j

a

talo

ush

ali

nto

Tutkimus 42 % 3 % 1 % 2 % 5 % 1 % 1 % 5 % 0 % 0 % 0 %

Opetus tai kasvatus

6 % 71 % 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % 2 % 0 % 0 %


4 % 3 % 76 % 9 % 15 % 14 % 18 % 0 % 12 % 16 % 9 %


5 % 6 % 3 % 50 % 11 % 5 % 6 % 11 % 8 % 4 % 3 %

Asiakastyö 0 % 3 % 0 % 0 % 29 % 1 % 1 % 0 % 3 % 0 % 1 %


8 % 0 % 3 % 6 % 12 % 55 % 9 % 11 % 8 % 0 % 2 %


17 % 3 % 3 % 16 % 10 % 11 % 50 % 0 % 18 % 0 % 5 %

Viestintä- ja mediatyö

1 % 0 % 0 % 0 % 3 % 1 % 1 % 63 % 2 % 0 % 0 %


4 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 2 % 0 % 26 % 0 % 1 %

Lainopillinen työ

0 % 3 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % 68 % 1 %

Rahoitus ja taloushallinto

4 % 6 % 7 % 11 % 3 % 5 % 4 % 0 % 12 % 4 % 75 %

Muu työn luonne

5 % 3 % 1 % 2 % 5 % 1 % 2 % 0 % 5 % 4 % 2 %

Tyhjä 4 % 0 % 4 % 3 % 5 % 3 % 4 % 11 % 4 % 4 % 1 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kun ensimmäisen työpaikan päätehtävät ja viidennen vuoden työn päätehtävät ristiin-

taulukoidaan toisin päin, saadaan selville millaisista tehtävissä vastaajat ovat tulleet niihin

tehtäviin, joissa he viisivuotisseurannan vastaushetkellä ovat. (Taulukko 47.)

Kuten edellä on tullut esiin (taulukko 44), johto- ja esimiestehtävät ovat käytetyssä

luokittelussa kaikkein voimakkaimmin kasvava tehtäväryhmä. Ristiintaulukoinnin perus-

teella johdon tehtäviin tullaan etenkin suunnittelun, kehitystyön ja hallinnon tehtävä-

ryhmästä sekä rahoituksen ryhmästä. Toinen osuuttaan kasvattanut ryhmä oli suunnit-

telun, kehitystyön ja hallinnon tehtäväryhmä. Siihen tultiin koulutuksen ja konsultoinnin

tehtävistä; markkinoinnin tehtävistä; toimisto- ja esikuntatehtävistä, ja jossain määrin

69

myös rahoituksen tehtävistä. Tämä havainto vahvistaa edellä tehtyä arviota siitä, että

suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät ovat monille välietappi johto- ja esimiestehtäviin.

Rahoitus ja taloushallinnon ryhmä eroaa muista suuremmista tehtäväryhmistä siinä, että

sen piirissä työskentelevien osuus on pysynyt viiden vuoden tarkastelujaksolla suurin

piirtein samana, ja viiden vuoden tarkasteluhetkellä ryhmään kuuluvista yli 80 prosenttia

on niitä, jotka ovat myös samoissa tehtävissä aloittaneet. Lainopilliset tehtävät

muodostavat samanlaisen, mutta vastaajamäärältään huomattavasti pienemmän ryhmän.

Myös tutkimustehtävien sekä opetustehtäviin sijoittumista näyttää ohjaavan se, että

työura on aloitettu samoissa tehtävissä.

Taulukko 47. Millaisista tehtävistä vastaajat ovat tulleet viidennen vuoden työtehtäviinsä? Viisivuotisseuranta.

Työn pääasiallinen luonne viiden vuoden jälkeen

Ensimmäisen työn pääasiallinen luonne

Tu

tkim

us

Op

etu

s,

ka

sva

tus

Jo

hto

, e

sim

ies

Ko

nsu

lto

inti

,

ko

ulu

tus

Asia

ka

sty

ö

Ma

rkk

ino

inti

Su

un

nit

telu

,

ke

hit

ys,

ha

llin

to

Vie

sti

ntä

To

imis

to,

esik

un

ta

La

ino

pil

lin

en

Ra

ho

itu

s

Tutkimus 68 % 13 % 1 % 3 % 0 % 3 % 6 % 5 % 7 % 0 % 1 %

Opetus tai kasvatus

2 % 60 % 0 % 1 % 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % 5 % 1 %


2 % 3 % 32 % 2 % 0 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 2 %


4 % 0 % 5 % 48 % 0 % 4 % 10 % 0 % 2 % 0 % 4 %

Asiakastyö 9 % 0 % 5 % 6 % 62 % 5 % 3 % 9 % 0 % 5 % 1 %

Markkinointi 4 % 3 % 13 % 8 % 6 % 64 % 11 % 14 % 2 % 0 % 3 %


2 % 10 % 15 % 8 % 6 % 9 % 41 % 5 % 7 % 0 % 2 %

Viestintä 2 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 55 % 0 % 0 % 0 %


0 % 5 % 7 % 7 % 12 % 6 % 11 % 9 % 76 % 5 % 5 %

Lainopillinen työ

0 % 0 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 77 % 0 %

Rahoitus ja

taloushallinto 2 % 3 % 16 % 10 % 9 % 3 % 9 % 5 % 4 % 9 % 80 %

Muu työn luonne

0 % 5 % 2 % 3 % 3 % 1 % 5 % 0 % 2 % 0 % 1 %

Tyhjä 4 % 0 % 1 % 1 % 0 % 1 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

70

5.3 Työtilanne tohtorin tutkinnon jälkeen

Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työtilanne eroaa selvästi niistä jotka ovat maisterin

tutkinnon jälkeen valinneen muun kuin tutkijan uran. Vakituisissa kokopäivätöissä on

vain vajaa puolet vastaajista; ja etenkin naisten työtilanne vaikuttaa epävarmalta.

(Taulukko 48.) Hieman paradoksaalisesti naiset näyttävät valmistuvan hieman nuorem-

pina ja tekevän väitöskirjansa nopeammin, mutta miehet sijoittuvat useammin vakituisiin

tai määräaikaisiin kokopäivätöihin.

Taulukko 48. Tohtorien työtilanne 6 kuukautta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kysely tohtorin tutkinnon suorittaneille.


Vakituinen kokopäivätyö 50 % 39 % 47 %


Muu 11 % 27 % 19 %


Kaikki 100 % 100 % 100 %

Miesten hieman parempaa tilannetta näyttää selittävän se, että he työllistyvät hieman

naisia useammin yrityksiin, kun taas naiset työskentelevät useammin yliopistoissa, joissa

määräaikaiset työt ovat yleisiä. Miehet työllistyvät suurin piirtein yhtä usein korkea-

asteelle (yliopistot, ammattikorkeakoulut) kuin erilaisiin yrityksiin, kun taas naisilla

yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat yleisin työllistäjä. (Taulukko 49.)

Taulukko 49. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työnantajat. Erottelu sukupuolen mukaan. Kysely tohtorin tutkinnon suorittaneille.


Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, alle 50 työntekijää 11 % 5 % 7 %

Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, 50-249 työntekijää 6 % 2 % 4 %

Yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 249 työntekijää 14 % 12 % 12 %

Valtio, valtion liikelaitos 6 % 12 % 11 %

Yliopisto 31 % 37 % 35 %

Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 0 % 2 % 1 %

Ammattikorkeakoulu 14 % 15 % 14 %

Järjestö, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö (esim. Eläketurvakeskus, Työterveyslaitos)

8 % 10 % 9 %

Oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer 3 % 2 % 2 %


Kaikki 100 % 100 % 100 %

71

Myös työtehtävien osalta on eroja sukupuolten kesken. Naiset ovat useammin tutkimus- ja

opetustehtävissä, kun taas miehet sijoittuvat naisia useammin hallinnon, johdon ja

konsultoinnin tehtäviin. (Taulukko 50.)

Taulukko 50. Työtehtävät tohtorin tutkinnon jälkeen, erottelu sukupuolen mukaan. Kysely tohtorin tutkinnon suorittaneille.


Tutkimus 33 % 44 % 37 %

Opetus tai kasvatus 17 % 24 % 22 %

Hallintotehtävät 6 % 2 % 4 %

Johto- ja esimiestehtävät 11 % 0 % 7 %

Konsultointi tai koulutus 14 % 5 % 9 %

Asiakastyö/ potilastyö 0 % 2 % 1 %

Markkinointi ja myynti 0 % 2 % 1 %

Suunnittelu- tai kehitystehtävät 11 % 10 % 10 %

Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 6 % 5 % 5 %

Muu työn luonne 0 % 2 % 1 %


Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Vastausten perusteella tohtorin tutkinto ei ole ollut työuran kannalta yhdentekevä, sillä

vastaajista 41% ilmoitti, että se oli työhön valittaessa pätevyysvaatimuksena; 17% ilmoitti,

että oli edellytyksenä, mutta ei pätevyysvaatimuksena.; 36% ilmoitti, että ei ollut pätevyys-

vaatimuksena. Sukupuolten kesken ei tässä asiassa ollut olennaisia eroja. (Taulukko 51.)

Taulukko 51. Tohtorin tutkinnon vaikutus asemaan työmarkkinoilla, myönteisten vastausten osuus. Kysely tohtorin tutkinnon suorittaneille.


Saanut lisää palkkaa tohtorin tutkinnon ansiosta 53 % 56 % 54 %

Saanut vaativampia työtehtäviä tohtorin tutkinnon ansiosta 53 % 63 % 57 %

Saanut mielekkäämpiä työtehtäviä tohtorin tutkinnon ansiosta 56 % 66 % 60 %

Saanut paremman aseman työpaikalla tohtorin tutkinnon ansiosta 69 % 39 % 56 %

Saanut työpaikan uudella työnantajalla tohtorin tutkinnon ansiosta 33 % 46 % 36 %

Vastaajia pyydettiin myös neljän kysymyksen avulla arvioimaan, miten tohtorin tutkinto

on vaikuttanut heidän asemaansa työmarkkinoilla. Hieman yli puolet vastaajista vastasi

myönteisesti kysymyksiin siitä, oliko saanut lisää palkkaa, vaativampia työtehtäviä,

72

mielekkäämpiä työtehtäviä tai paremman aseman työpaikalla. Huomattavasti harvempi

(36%) ilmoitti saaneensa työpaikan uudella työnantajalla tohtorin tutkinnon ansiosta.

Miesten ja naisten vastaukset erosivat siinä, että miehet arvioivat selvästi useammin

saaneensa paremman aseman työpaikallaan tohtorin tutkinnon ansiosta. Naisilla työn

mahdollinen muutos liittyi joko siihen, että he olivat joko saaneet vaativampia tehtäviä tai

olivat vaihtaneet työpaikkaa.

73

6. Ansiot valmistumisen, viiden vuoden työuran ja

tohtorin tutkinnon jälkeen

Kauppatieteellisiä maisterin ja tohtorin tutkintoja suorittaneiden ansioita tarkastellaan

kaikkien kohderyhmien, eli vastavalmistuneiden, viisi vuotta työelämässä olleiden ja

tohtorintutkinnon suorittaneiden osalta. Vastavalmistuneiden ja viisivuotisseurannan

osalta selvitetään, miten ansiot eroavat yliopistoittain, opinaloittain ja sukupuolen

mukaan. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osalta on otannan pienuudesta johtuen

mahdollista vertailla ansioiden eroja vain sukupuolten kesken. Vastavalmistuneiden ja

viisi vuotta työssä olleiden osalta tuodaan esiin myös se, että pelkkä keskiarvojen vertailu

ei anna luotettavaa kuvaa ansioista, vaan on tarkasteltava myös ansioiden hajontaa.

Pelkkä keskiarvojen tarkastelu antaa liian kapean kuvan ansiotasoista ja niiden eroista.

Kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneiden palkkaeroja on tarkasteltu etenkin suku-

puolen ja työnantajasektorin (valtio, kunnat, yksityinen sektori) osalta. Ekonomien

palkkaerot 2011 –raportin mukaan naisten keskipalkat olivat yksityisellä sektorilla noin

75% miesten palkoista. Kun otettiin huomioon se, että miehet ja naiset sijoittuivat eri

tyyppisiin tehtäviin ja miesten työurat olivat hieman naisten työuria pidemmät, selittä-

mättä jäi noin 11 prosentin ero palkoissa. Julkisella sektorilla miesten ja naisten väliset

palkkaerot olivat pienemmät, eli erilaisista taustatekijöistä puhdistettua selittämätöntä

eroa oli noin neljä prosenttia. (Ekonomien palkkaerot 2011, 20.)

Tässä työssä verrataan tuloeroja myös pääaineryhmittäin ja yliopistoittain. Tutkimuksen

keskeisiä havaintoja ovat (1), että palkkaerojen luonne vaihtelee voimakkaasti pääaine-

ryhmittäin ja (2), että pelkkä keskiarvojen perusteella tapahtuva tarkastelu antaa

harhaanjohtavan kuvan palkkaeroista, koska etenkin miehillä ansioiden hajonta on suuri.

74

6.1 Vastaajien keskiansiot

Tässä alaluvussa selvitetään, mikä on kauppatieteiden maisterintutkinnon suorittaneiden

ansioiden lähtötaso tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä miten ansiot ovat kehittyneet

ensimmäisen viiden vuoden aikana, ja mikä on ansiotaso tohtorintutkinnon suorittamisen

jälkeen.

Taulukoissa 52 ja 53 esitellään vastavalmistuneiden ansiot suuruusjärjestyksessä sekä

yliopistoittain että pääaineryhmittäin. Näitä taulukkoja lukiessa on muistettava, että

palkkojen hajonta on suuri, joten pienemmissä ja alemman vastausaktiivisuuden

yliopistoissa keskiarvoihin vaikuttaa satunnainen vaihtelu. Erot ääripäiden välillä ovat

tilastollisesti merkitseviä, mutta niiden välissä olevien yliopistojen tai pääaineiden

järjestystä koskevat tiedot ovat lähinnä suuntaa antavia.

Vastavalmistuneiden ansioiden keskiarvo oli 3178 euroa kuukaudessa vuoden 2013 rahan

arvon mukaan. Naisten ansioiden keskiarvo oli 13% miesten ansioiden keskiarvoa

matalampi. Lisäksi miesten ansioiden hajonta on paljon naisten ansioiden hajontaa

suurempi. Hajonnan merkitystä tarkastellaan tuonnempana, kun ansiotasoja eritellään

tulodesiileittäin. Korkeimmat ansiot on Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Aalto-

yliopistosta valmistuneilla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto eroaa muista suurista

yksiköistä siinä, että miesten ja naisten palkkaerot olivat suhteellisen pienet. Edellä

luvussa 5.1.2 tuli esiin, että Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet naiset

sijoittuvat vakituisiin töihin poikkeuksellisen hyvin. Nyt esiin tullut suhteellinen korkea

ansiotaso liittynee samaan asiaan.

75

Taulukko 52. Bruttopalkka kuukaudessa kyselyhetkellä vuoden 2013 palkkatason mukaan39, erottelu yliopiston ja sukupuolen mukaan. (Keskiarvo/keskihajonta.) Kysely vastavalmistuneille.

Yli-opisto


Keski-arvo

Keski-hajonta

Keski-arvo

Keski-hajonta

Naispalkat/miespalkat

Keski-arvo

Keski-hajonta

n

95 % luottamus-väli (€)40

LUT 3674 1829 3377 1346 92 % 3502 1560 472 ±94

Aalto 3680 1588 3082 962 84 % 3373 1338 1044 ±48

JY 3468 1588 3108 972 90 % 3280 1314 225 ±148

TuY 3355 1300 2896 914 86 % 3085 1113 436 ±81

Hanken 3293 1404 2891 753 88 % 3083 1135 361 ±88

LaY 3422 677 2940 727 86 % 3060 734 28 ±235

UEF 2901 982 2989 1109 103 % 2948 1045 82 ±201

ÅA 2955 1005 2922 821 99 % 2944 874 59 ±193

VY 3177 1289 2744 831 86 % 2940 1080 552 ±64

TaY 3130 898 2753 599 88 % 2929 775 167 ±97

OY 3104 1217 2755 1563 89 % 2902 1437 350 ±117

Kaikki 3414 1469 2982 1064 87 % 3178 1280 3776 ±30

Opinaloittain verraten korkeimmat ansiot olivat yrittäjyyden ja rahoituksen pääaine-

ryhmistä. (Taulukko 55.) Seuraavana tulivat rahoituksen ja informaatiojohtamisen

pääaineryhmät. Yrittäjyyden pääaineryhmässä myös miesten ja naisten palkkaerot olivat

suurimmat. Luvussa 3.5 tuli esiin, että yrittäjyyden ja informaatiojohtamisen pääaine-

ryhmistä valmistuneiden keski-ikä oli korkeampi kuin muiden pääaineryhmien. Ilmeisesti

näissä ryhmissä oli enemmän niitä, jotka olivat jo vakiinnuttaneet asemansa työelämässä,

mikä nosti heidän ansioidensa keskiarvoja.

Kuten edellä todettiin, suurempiin palkkoihin liittyy yleensä myös suuri keskihajonta. Se

kannattaa ottaa huomioon etenkin sukupuolten palkkaeroja arvioitaessa. Jos hajonta olisi

pientä, keskiarvojen ero tarkoittaisi sitä, että miehet tyypillisesti tienaisivat keskiarvojen

osoittaman määrän naisia enemmän. Kun hajonta on suurta, miesten ja naisten

39 Palkansaajien ansiotasoindeksi, 2005 = 100, yksityisen sektorin palkat. Samaa indeksiä on käytetty kaikissa ansiotasoa koskevissa laskelmissa. 40 95% luottamusväli on laskettu kaavalla: 2* √(s2/n)*((N-n)/(N-1)), missä s= otoskeskihajonta, n = otoksen koko, N= perusjoukon (valmistuneiden määrä) koko. Laskutavasta ks. Bortz 2005,92 – 93.

76

tyypillisistä ansioita ei voi kuvata näin yksinkertaisesti. Esimerkiksi yrittäjyys-pääaine-

ryhmän korkeat keskiansiot liittyvät siihen, että osa miehistä oli suuresta hajonnasta

päätellen erittäin suurituloisia. Siitä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, miten muut

miehet pärjäävät. Miesten ja naisten ansaintaprofiilit näyttävät vaihtelevan opinaloittain,

mitä käsitellään tuonnempana.

Taulukko 53. Vastaajien ilmoittamat bruttoansiot (€), erottelu pääaineittain. Kysely vastavalmistuneille


Pääaine Keski-arvo

Keski-hajonta

Keski-arvo

Keski-hajonta

Naispalkat/ miespalkat

Keski-arvo

Keski-hajonta

n 95 %

luotta-musväli41

Yrittäjyys 4293 2297 3385 1352 79 % 3835 1927 117 ±256

Rahoitus 3723 1556 3307 911 89 % 3635 1448 373 ±109

Informaatio-johtaminen

3543 1512 3262 1186 92 % 3392 1361 291 ±115

Tietojärjestelmä-tiede

3307 1514 3033 848 92 % 3227 1355 96 ±209

Laskentatoimi 3210 871 3098 1127 97 % 3149 1033 735 ±53

Johtaminen ja organisaatiot

3430 1489 3016 1060 88 % 3148 1226 528 ±80

Laskentatoimi ja rahoitus

3222 1024 2924 617 91 % 3113 905 128 ±114

Oikeusaineet 3403 2203 2852 877 84 % 3091 1582 199 ±169

Kansainvälinen liiketoiminta

3192 1468 2911 1141 91 % 3015 1275 362 ±103

Markkinointi 3350 1571 2708 914 81 % 2921 1211 512 ±82

Kansantaloustiede 3064 1062 2689 975 88 % 2888 1037 215 ±105

Kaikki 3414 1469 2982 1064 87 % 3178 1280 377642 ±30

Viisivuotisseurannan tietojen perusteella sekä vastaajien tulot että tuloerot kasvavat viiden

vuoden kuluessa. Maisterin tutkinnon suorittaneiden ansiot nousevat viiden vuoden

kuluessa noin 50%:lla ja tohtorin tutkinnon tilanteen mukaan arvioiden noin 67%:lla.

Tohtorin tutkinnon suorittaneilla kasvu on hieman voimakkaampaa, mutta heillä on

yleensä myös kulunut pidempi aika maisterin tutkinnon suorittamisesta. Kummassakin

ryhmässä miesten tulot (ja tuloerot) ovat kasvaneet naisten tuloja voimakkaammin ja

tuloerot ovat siten kasvaneet. (Taulukko 54.)

41 Luottamusväli on laskettu samalla kaavalla kuin taulukossa 54. Koska käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten valmistuneet perusjoukossa (kaikki valmistuneet) jakautuvat tässä työssä tehdyn luokittelun mukaan, valmistuneiden on oletettu jakautuvan pääaineittain samassa suhteessa kuin he jakaantuvat kyselyyn vastanneiden joukossa. 42 Summassa ovat mukana luokat ”Muut pääaineet” ja ”Pääainetta ei ilmoitettu”, joita ei esitetä tässä taulukossa.

77

Taulukko 54. Vastaajien tulot. Vastavalmistuneet, viisivuotisseuranta, tohtoritutkinnon suorittaneet. Kysely vastavalmistuneille, viisivuotisseuranta, kysely tohtoritutkinnon suorittaneille.

Vastavalmistuneet Viisivuotisseuranta Tohtoritutkinto

Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki43

Keskiarvo 3414 2982 3178 5398 4197 4700 5927 4395 5315

Keski- hajonta

1469 1064 1280 2882 1731 2357 3217 969 2800

n 1691 2065 3776 555 771 1389 30 37 71

Palkan muutos

58% 41% 48% 74% 47% 67%

Korostettakoon, että taulukon on 54 luvuissa ei ole kyse saman kohderyhmän pitkäaikais-

seurannasta, vaan kolmelle eri ryhmälle kohdistetusta kyselystä. Myös tutkinnon

suorittamisvuosi voi vaikuttaa työuran käynnistymiseen ja ansiokehitykseen, mutta sen

vaikutusta ei tässä yhteydessä ole voitu tarkistaa.

Vastavalmistuneiden seurannassa tuli esiin, että parhaimmille ansioille olivat päässeet

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Aalto-yliopistosta valmistuneet, eikä näiden

kahden yliopiston ero ollut suuri. Viisivuotisseurannassa Aalto-yliopistosta valmistuneet

ovat ottaneet voimakkaasti eroa muihin. Samalla palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat

entisestään kasvaneet. (Taulukko 55.) Naisten ja miesten palkkaerot ovat pienimmät

Lappeenrannan teknillisessä yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta valmistuneilla, vaikka

niidenkin osalta miehet ovat kasvattaneet eroa naisiin nähden. Nämä kaksi yliopistoa

eroavat kuitenkin siten, että Jyväskylässä miesten palkat ovat muihin verrattuna matalia,

eli tasa-arvo perustuu miesten muita yliopistoja heikompaan palkkakehitykseen. Lappeen-

rannasta valmistuneet ovat puolestaan edelleenkin ansioissa mitaten vertailun kärkiryh-

mässä, joten ansiotason muita pienempi ero johtuu siitä, että naisten ansiot eivät ole

jääneet miesten ansioista jälkeen yhtä paljoa kuin muilla vertailun kärjessä olevilla

yliopistoilla.

43 Ryhmässä ”kaikki” mukana myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet sukupuoltaan.

78

Taulukko 55. Vastaajien ilmoittamat bruttoansiot, erottelu yliopistoittain. Viisivuotisseuranta.

Miehet Naiset


Kaikki

Yliopisto Ka. Keski-

hajonta Ka. Keski-

hajonta Ka. Keski-

hajonta n

95% luotta-musväli

Aalto 6681 4411 4629 1240 69 % 5542 3242 254 ±327

LUT 5316 2848 4804 4376 90 % 5021 3800 116 ±353

Hanken 5267 2127 4252 1557 81 % 4721 1892 166 ±230

TaY 5163 1406 4073 1004 79 % 4533 1302 97 ±206

TuY 5159 1607 4176 1125 81 % 4517 1388 150 ±181

VY 5321 2175 3882 861 73 % 4503 1720 213 ±171

OY 4929 3899 3800 881 77 % 4277 2660 90 ±441

JY 4453 1409 4022 1432 90 % 4186 1434 131 ±198

ÅA 4567 2071 3912 1061 86 % 4154 1530 54 ±328

UEF 4589 1254 3724 855 81 % 4107 1115 58 ±201

Kaikki 5398 2882 4197 1731 78 % 4700 2357 1329 ±100

Pääaineittain verraten keskimääräiset ansiot näyttävät jakautuvan kolmeen ryhmään:

kärjessä ovat rahoituksesta valmistuneet, joiden ansiot ovat kolmanneksen suuremmat

listalla seuraavina oleviin verraten. (Taulukko 56.) Heikoimmin ansaitsevien ryhmän

muodostavat oikeusaineista, kansantaloustieteestä ja markkinoinnista valmistuneet, ja

muut pääaineet sijoittuvat näiden kahden ääripään väliin.

Rahoituksesta valmistuneiden ansiot ovat noin kolmanneksen suuremmat kuin

seuraavina olevia tietojärjestelmätieteistä valmistuneilla. Jos verrataan vain miesten

ansioita, ero on vielä suurempi, 45 prosentin luokkaa. Rahoituksesta valmistuneiden

miesten ansioiden hajonta on myös erittäin voimakas, mikä kertoo kuitenkin siitä, että ala

ei takaa korkeita ansioita kaikille miehille. Asiaa tarkastellaan lisää tuonnempana (ks.

taulukko 59). Toinen ansiotasoaan merkittävästi korottanut ryhmä ovat kansainvälisen

liiketoiminnan pääaineryhmästä valmistuneet.

Vastavalmistuneiden tilanteeseen verrattuna palkkahierarkiassa alemmille sijoille

siirtyneitä pääaineryhmiä ovat yrittäjyys ja informaatiojohtaminen. Edellä on todettu, että

näistä valmistuneet ovat keskimääräistä vanhempia, ja heillä on voinut olla

työkokemuksesta johtuvaa etumatkaa verrattuna muiden alojen opiskelijoihin. Vaikuttaa

siltä, että nuoremmat ottavat tämän etumatkan kiinni viiden vuoden kuluessa. Sama asia

tulee esiin seuraavassa alaluvussa, jossa tarkastellaan tuloeroja tulodesiileittäin.

79

Taulukko 56. Vastaajien ilmoittamat bruttoansiot (€), erottelu pääaineryhmittäin. Viisivuotisseuranta.

Miehet Naiset


Kaikki

Pääaineryhmä Keski-arvo

Keski-hajonta

Keski-arvo

Keski-hajonta

Keski-arvo

Keski-hajonta n

95% luotta-musväli

Rahoitus 7357 5639 4651 1613 63 % 6628 5026 78 ±872

Tietojärjestel-mätiede 5067 2696 4746 1975 94 % 4983 2519 80 ±428

Laskenta & rah. 5731 2834 4148 864 72 % 4894 2182 87 ±365

Kv. liiketoiminta 5622 2513 4473 2908 80 % 4867 2814 70 ±546

Laskenta 5313 2122 4310 1258 81 % 4738 1751 260 ±166

Johtaminen 5370 2848 4294 2724 80 % 4663 2808 236 ±284

Yrittäjyys 5682 2680 4054 816 71 % 4656 1897 46 ±490

Informaatiojoht. 4661 942 4373 1217 94 % 4508 1095 51 ±235

Kansantalous 4327 1092 4269 1470 99 % 4297 1292 86 ±199

Oikeusaineet 5082 1358 3940 786 78 % 4275 1110 75 ±144

Markkinointi 4990 1908 3895 996 78 % 4198 1398 213 ±148

Kaikki yhteensä 5398 2882 4197 1731 78% 4700 2357 132944 ±100

6.2 Vastavalmistuneiden ja viisi vuotta työssä olleiden ansiot

tulodesiileittäin eritellen

Vastaajien tuloeroista saa lisätietoa, kun jaottelee heidät kymmeneen ryhmään

(desiileihin) tulojen mukaan. Vastavalmistuneiden osalta ylimpiin tulodesiileihin kuuluvat

ovat vanhimpia, heidän joukossaan on vähiten naisia, ja he ovat olleet eniten

kokopäivätyössä opintojen aikaan. Siirryttäessä alempiin desiileihin naisten osuus kasvaa,

vastaajat nuorenevat ja opiskeluaikaisen työssäkäynnin määrä vähenee. Vaikuttaakin siltä,

että vastavalmistuneista eniten ansaitsevat ne, joilla on jo vakiintunut asema

työmarkkinoilla. (Taulukko 57.)

44 Taulukosta on jätetty pois rivit ”Muut pääaineet” (43 vastaajaa), ja ”Pääainetta ei ole ilmoitettu” (4 vastaajaa).

80

Taulukko 57. Vastaajien sukupuoli, ikä ja opiskeluaikainen työssäkäynti tulodesiileittäin. Kysely vastavalmistuneille.

Tulodesiilit

10/10 (ylin)

9/10 8/10 7/10 6/10 5/10 4/10 3/10 2/10 1/10

(alin) Ei

tuloja Kaikki

Naisten osuus 37,4% 43,6% 47,9% 53,2% 55,3% 55,3% 63,6% 67,8% 63,3% 62,4% 54,7% 54,9%

Ikä valmistuessa 35,2 31,8 29,0 28,2 27,8 27,5 27,5 27,6 26,8 27,3 29,0 28,9

Kokopäivätyössä lukukausien aikana (kuukausia)

31,5 23,2 17,1 15,1 12,8 13,0 10,9 12,3 10,4 9,2 10,9 14,0

Bruttopalkka kuukaudessa, 2013 palkkataso, keskiarvo, €

5858 4083 3592 3315 3120 2949 2728 2471 2180 1462 3178

Taulukkoon 58 on tehty viisi vuotta työssä olleiden osalta sama erottelu. Se osoittaa, että

viiden vuoden kuluessa ikäerot alkavat tasoittua, mutta naisten osuus huipputuloihin

päässeistä on edelleen pieni. Vastaajien tuloerot ovat myös jonkin verran kasvaneet, koska

keskiansioiden ero ylimmän ja alimman desiilin välillä on noussut noin 5000 eurosta noin

7000 euroon.

Taulukko 58. Vastaajien sukupuoli ja valmistumishetken ikä eroteltuna tulodesiileittäin. Viisivuotisseuranta.

Tulodesiilit

10/10 (ylin)

9/10 8/10 7/10 6/10 5/10 4/10 3/10 2/10 1/10 (alin)

Ei tuloja

Kaikki

Ikä valmis-tuessa

29,5 29,3 29,4 29,8 28,4 28,8 27,2 27,9 28,1 27,5 31,3 28,8

Naisten osuus

23,3% 34,8% 49,6% 52,3% 61,4% 57,9% 75,9% 78,2% 71,4% 76,5% 64,9% 58,6%

Brutto-palkka, 2013 taso, €

9297 5918 5221 4734 4413 4120 3863 3574 3260 2583 4700

Seuraavassa tarkastellaan pääaineittain vastaajien sijoittumista yllä eriteltyihin tulo-

desiileihin. (Taulukko 59.) Desiilit on yhdistetty viideksi ryhmäksi, koska yksittäisten

pääaineryhmien koot ovat sen verran pieniä, että desiilijaottelu on liian hienojakoinen.

81

Taulukko 59 osoittaa, että tilanne vaihtelee pääaineryhmittäin ja pääaineryhmien sisällä

sukupuolten kesken. Tyypillistä on, että naiset ovat yliedustettuina alemmissa desiileissä

ja miehet ylemmissä. Tämä tulee hyvin esiin etenkin johtamisen pääaineryhmässä.

Toisaalta kansainvälistä liiketoimintaa opiskelleiden miesten osalta tilanne on

monimutkaisempi; miesten osalta ei ole selvää mallia, vaan heitä löytyy sekä ylemmistä

että alemmista tuloluokista. Laskentatoimen pääaineryhmässä sekä miehet että naiset

sijoittuvat ”puolivälin” desiileihin, mutta miehet ovat ikään kuin yhtä desiiliä ylempänä.

Markkinoinnin pääaineryhmässä naiset ovat voimakkaasti aliedustettuina ylemmissä

desiileissä ja yliedustettuina alemmissa. Rahoituksen pääaineryhmässä sekä miehet että

naiset ovat yliedustettuja ylemmissä desiileissä, mutta miehet näyttävät laskentatoimen

pääaineryhmän lailla olevan vielä hieman ylempänä.

Taulukko 59. Viidestä suuresta pääaineryhmästä valmistuneiden sijoittuminen tulodesiileihin. Kysely vastavalmistuneille.

Johtaminen Kv. liiketoiminta Laskentatoimi Markkinointi Rahoitus

Desiilit Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

9 ja 10 27 % 17 % 22 % 16 % 16 % 11 % 27 % 10 % 38 % 26 %

7 ja 8 18 % 15 % 16 % 16 % 26 % 24 % 19 % 14 % 24 % 32 %

5 ja 6 21 % 18 % 23 % 18 % 32 % 28 % 15 % 18 % 14 % 15 %

3 ja 4 15 % 27 % 16 % 25 % 14 % 22 % 18 % 25 % 13 % 17 %

1 ja 2 18 % 22 % 24 % 25 % 12 % 15 % 21 % 34 % 10 % 11 %

Yht. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

N 290 572 227 406 465 553 288 602 423 133

Viisivuotisseurannan tiedot noudattavat samaa mallia kuin vastavalmistuneillakin, eli

miehet ovat yliedustettuja ylimmissä desiileissä ja naiset alimmissa. Rahoituksen

pääaineryhmässä miesten ja naisten tuloerot näyttävät levinneen, sillä miehistä lähes kaksi

kolmannesta on noussut kahteen ylimpään tulodesiiliin. Naisilla vastaavaa muutosta ei

ole tapahtunut. Tässä tulee esiin jo edellisessä luvussa todettu seikka: rahoituksesta

valmistuneiden ansioiden voimakas kasvu liittyy etenkin miesten ansioiden kasvuun.

Myös kansainvälisen liiketoiminnan pääaineryhmässä ansiontason nousu näyttää liittyvän

siihen, että merkittävä osa miehistä (42 %) on noussut kahden ylimmän tulodesiilin

tasolle. (Taulukko 60.)

Kansainvälisen liiketoiminnan osalta toistuu seikka, joka havaittiin jo vastavalmistuneilla,

82

eli miesten ansioiden polarisoituminen: he ovat yliedustettuina ylimmissä desiileissä,

reilusti aliedustettuja keskimmäisissä, ja taas suurin piirtein odotusarvon (20 %) tasolla

kahdesta alimmasta desiilistä kootussa ryhmässä. Markkinoinnin pääaineryhmässä

toistuu sama kaava hieman lievempänä.

Taulukko 60. Viidestä suuresta pääaineryhmästä valmistuneiden sijoittuminen tulodesiileihin. Tilanne viiden vuoden jälkeen. Viisivuotisseuranta.

Johtaminen Kv.


Desiilit Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

9 ja 10 36 % 12 % 42 % 15 % 36 % 13 % 27 % 6 % 61 % 29 %

7 ja 8 21 % 16 % 25 % 9 % 22 % 25 % 25 % 12 % 18 % 14 %

5 ja 6 21 % 17 % 13 % 15 % 18 % 20 % 19 % 21 % 2 % 19 %

3 ja 4 12 % 26 % 0 % 35 % 11 % 20 % 8 % 29 % 11 % 14 %

1 ja 2 10 % 28 % 21 % 26 % 14 % 22 % 20 % 32 % 9 % 24 %

Kaikki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

n 89 167 25 49 116 154 60 170 60 21

83

7. Tyytyväisyys työtilanteeseen ja työttömyys

Luvussa 5 tuli esiin, että vastavalmistuneista noin 15 % ilmoitti hakevansa töitä.

Viisivuotisseurannan perusteella työttömien osuus laskee tässä ajassa noin prosentin

tasolle. Tämä viittaa siihen, että kauppatieteiden alalta valmistuvat työllistyvät

suhteellisen hyvin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilanne olisi ongelmaton; osa

valmistuneista on koulutusta vastaamattomissa töissä tai muuten epätyydyttävässä

työtilanteessa. Lisäksi vastaajista 23%:lla oli ollut työttömyysjaksoja.

Tässä luvussa esitetään ensin vastaajien arvioita työtilanteestaan, eli sitä miten he ovat

ylipäätään tyytyväisiä työtilanteeseensa sekä sitä, miten he kokevat työnsä vastaavan

koulutustaan. Tämän jälkeen selvitetään työttömyyden luonnetta ja vastaajien arvioita

työnhakua vaikeuttavista seikoista.

7.1 Tyytyväisyys työtilanteeseen

Vastavalmistuneille kohdistetussa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan olivatko he

tyytyväisiä työtilanteeseensa. Vaihtoehtoina olivat ”kyllä” ja ”ei”. Vastausten perusteella

tyytyväisiä oli noin kaksi kolmannesta vastaajista, ja kolmannes siis tyytymättömiä tai

ainakin varauksellisempia tilanteensa suhteen. (Taulukko 61.) Kun otetaan huomioon, että

vastaajista noin 15 prosenttia oli vailla työtä, tämä tarkoittaa, että vastaajista noin 15 – 20%

oli työssä, johon he eivät olleet tyytyväisiä. Laskentatoimen ja rahoituksen eri

pääaineryhmiä sekä tietojärjestelmätieteen pääaineryhmää lukuun ottamatta miehet olivat

työtilanteeseensa naisia tyytyväisempiä. Tulos on saman suuntainen edellä esiteltyjen

työllistymistä ja ansioita koskevien tietojen kanssa.

84

Taulukko 61. Työtilanteeseensa tyytyväisten vastaajien osuus. Erottelu pääaineittain ja sukupuolen mukaan. Kysely vastavalmistuneille.

Pääaineryhmä Miehet Naiset Kaikki

Laskentatoimi 78,0 % 78,3 % 78,2 %

Rahoitus 75,1 % 71,3 % 74,1 %

Laskentatoimi ja rahoitus 68,8 % 81,7 % 73,8 %

Yrittäjyys 78,0 % 64,8 % 71,2 %

Informaatiojohtaminen 73,0 % 67,8 % 70,4 %

Oikeusaineet 69,3 % 66,7 % 68,0 %

Kansantaloustiede 67,6 % 64,7 % 66,6 %

Tietojärjestelmätiede 62,5 % 67,9 % 64,2 %

Kansainvälinen liiketoiminta 69,6 % 59,7 % 63,4 %

Johtaminen ja organisaatiot 66,2 % 59,5 % 61,7 %

Markkinointi 63,6 % 57,1 % 59,1 %

Kaikki 70,9 % 64,7 % 67,5 %

Vastavalmistuneita pyydettiin myös arvioimaan, miten he kokevat työtehtävien vastaavan

koulutusta. Vastausten perusteella vastaajat olivat tilanteeseen yleensä tyytyväisiä.

Tyytyväisiä ovat etenkin laskentatoimen pääaineryhmässä sekä rahoituksen

pääaineryhmässä opiskelleet. (Taulukko 62.) Keskeinen selitys lienee se edellä on tullut

esiin seikka, että näiltä aloilta työllistytään hyvin ja ansiot ovat keskimääristä parempia.

Taulukko 62. Työtehtävien vastaavuus koulutukseen. Erottelu koulutusaloittain. Kysely vastavalmistuneille.45


Laskentatoimi 4,3 4,3 4,3

Rahoitus 4,2 4,2 4,2

Laskentatoimi ja rahoitus 3,8 4,4 4,0

Informaatiojohtaminen 4,2 3,9 4,0

Oikeusaineet 4,1 3,9 4,0

Tietojärjestelmätiede 3,9 3,9 3,9

Yrittäjyys 4,0 3,8 3,9

Kansainvälinen liiketoiminta 3,9 3,8 3,9

Johtaminen ja organisaatiot 3,9 3,7 3,8

Kansantaloustiede 3,8 3,7 3,8

Markkinointi 3,9 3,7 3,8

45 Asiaa on kysytty asteikolla 1 = hyvin … 4 = ei lainkaan. Vastaukset on uudelleenskaalattu asteikolle 1 = ei lainkaan … 5 = hyvin.

85

Viisivuotisseurannassa samantapaista asiaa kysyttiin hieman toisella tavoin, eli vastaajan

piti arvioida työtehtävien vastaavuutta koulutustasoon asteikolla ”selvästi alempi; osittain

alempi; vastaa koulutustasoa; koulutustasoa vaativampaa”. (Taulukko 63.) Vastausten

perusteella noin 70 % miehistä ja naisista arvioi, että työ vastaa koulutustasoa ja 9 %

vastaajista arvioi, että työ oli koulutustasoa vaativampaa, mikä tarkoittanee sitä, että he

olivat joko edenneet urallaan vaativiin työkokemusta tai lisäopintoja vaativiin tehtäviin,

tai että he kokivat työn osaamistaan vaativammaksi. Miehet katsoivat hieman naisia

useammin, että työ oli koulutustasoa vaativampaa. Tämä vastannee edellä esiin tulleita

tietoja siitä, että miehet etenevät todennäköisemmin johtotehtäviin ja paremmin

palkattuihin tehtäviin.

Taulukko 63. Vastaako työ koulutustasoa. Tilanne viiden vuoden jälkeen. Erottelu sukupuolten kesken. Viisivuotisseuranta.

Selvästi alempi Osittain alempi Vastaa

koulutustasoa Koulutustasoa vaativampaa

Ei vastausta Yht.

Miehet 1 % 11 % 72 % 13 % 3 % 100 %

Naiset 2 % 15 % 72 % 6 % 5 % 100 %

Kaikki 2 % 13 % 72 % 9 % 4 % 100 %

Sainion tekemän vertailun mukaan valmistuneista viiden vuoden jälkeen vuonna 2001

valmistuneista 74 % arvioi työn vastaavan hyvin koulutustasoa, vuonna 2003 valmistu-

neista vastaavan arvion antoi 72% vastaajista. Kauppatieteitä opiskelleilla vastaavat luvut

olivat 75% ja 72%, eli ala sijoittuu akateemisten alojen keskitasolle tässä suhteessa. (Sainio

2011, 35)

Tohtorin tutkinnon suorittaneilta kerätty palaute antaa saman suuntaista tietoa.

Vastaajista 70 % ilmoitti työn vastaavan heidän koulutustasoaan; naiset olivat hieman

miehiä varauksellisempia: kun miehistä 78 % katsoi, että työn vaatimustaso vastaa hyvin

koulutusta, naisista vastaavan arvion antoi 61 %. Lisäksi vastaajista kaksi kolmannesta

arvioi voivansa jatkuvasti käyttää työssään tohtoriopinnoissa oppimiaan taitoja. Miehet

olivat tässä suhteessa hieman naisia tyytyväisempiä (67 % vs. 61 %).

Kun viisi vuotta työelämässä olleita pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään työuraan,

arvosanojen keskiarvo oli asteikolla yhdestä viiteen 3,7, eli vastaajat olivat varovaisen

86

tyytyväisiä. Miehet olivat hieman, mutta tilastollisesti merkittävissä määrin naisia

tyytyväisempiä (3,9 vs. 3,6). Yksittäisten pääaineryhmien volyymit olivat siksi pieniä, että

merkittävä ero tuli vain johtamisesta valmistuneille (4,0 vs. 3,5). Tohtorin tutkinnon

suorittaneiden osalta arviot olivat samaa tasoa, eli vastausten keskiarvo oli 3,8. Miesten ja

naisten ero oli pienempi (4,0 vs. 3,7) merkitykseltään suuntaa antava. Nämä kaksi

toisistaan riippumatonta aineistoa, samoin kuin muut työuraan ja työllistymiseen liittyvät

havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että naiset todennäköisesti ovat työuraansa

tyytymättömämpiä.

7.2 Työttömyys ja työllistymiseen liittyvät vaikeudet

Luvussa 5.1.2 tuli esiin, että vastavalmistuneista 15 % ilmoitti hakevansa työpaikkaa.

Todennäköisesti valtaosa heistä oli työttömiä, vaikka tätä ei sanatarkasti kysyttykään. Kun

erikseen pyydettiin esittämään syitä mahdolliselle työttömyydelle, yleisimpänä syynä

mainittiin työmarkkinatilanne, mutta lähes yhtä moni ilmoitti, että ei vielä ollut hakenut

töitä. (Taulukko 64.)

Taulukko 64. Mikäli ei nyt ole työpaikkaa, tärkein syy siihen. Kysely vastavalmistuneille.46

Naiset Miehet Kaikki

Työmarkkinatilanne yleisesti 24 % 28 % 26 %

Ei ole vielä hakenut töitä 25 % 23 % 24 %

Työkokemuksen puute 12 % 17 % 15 %

Muu syy työpaikan puuttumiseen 16 % 11 % 14 %

Eri syiden yhdistelmiä 12 % 11 % 11 %

Oman alueen työtilanne 10 % 10 % 11 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Viisi vuotta työssä olleista vain yksi prosentti ilmoitti olevansa vailla työtä. Toisaalta 23 %

vastaajista oli jossain vaiheessa ollut työtön. Kauppatieteitä opiskelleiden tilanne on tässä

suhteessa huonompi kuin vahvemmin ammatillisilla aloilla, kuten lääkäriksi opiskelleilla,

joissa työttömyysjaksoja oli ollut korkeintaan noin 10 prosentilla vastaajista, mutta

46 Prosenttijakauma on laskettu tähän kysymykseen vastanneiden määrästä, ei kaikista vastaajista.

87

parempi kuin humanistisia, yhteiskuntatieteellisiä tai taidealoja opiskelleilla, joista

valmistuneilla työttömyysjaksoja oli ollut 40 – 60 prosentilla vastaajista. (Sainio 2011, 32.)

Naisilla oli ollut työttömyysjaksoja miehiä useammin. (Taulukko 65.) Työttömyys oli

kestänyt (yhteensä) hieman yli puoli vuotta (keskiarvo 0,6 vuotta.) Miesten ja naisten

kesken ei tässä ollut merkittäviä eroja.

Taulukko 65. Työttömyysjaksojen määrä, erottelu sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta.


1 jakso 14 % 20 % 18 %

2 jaksoa 4 % 4 % 4 %

3 tai enemmän 1 % 2 % 2 %

Ei (ilmoitettuja) 81 % 74 % 77 %

Kaikki 100 % 100 % 100 %

Viisivuotisseurannan mukaan miehet olivat valmistumisen jälkeen olleen työssä

keskimäärin 4,7 vuotta, naiset 4,4 vuotta. Naisten lyhyempään työssäoloaikaan vaikuttavat

työttömyysjaksojen lisäksi perhevapaat, joita he pitivät miehiä useammin ja

todennäköisesti pidempään.

Kuten edellä todettiin, 23 prosentilla vastaajista oli ollut viiden ensimmäisen vuoden

aikana yksi tai useampia työttömyysjaksoja. Työttömyysjaksoja oli hieman useammin

naisilla, eli 26 prosentilla vastaajissa. Yleisimmin jaksoja oli ollut vain yksi. Miesten tilanne

oli parempi, sillä hieman alle viidennes (19 %) ilmoitti, että heillä olisi ollut yksi tai

useampia työttömyysjaksoja. (Taulukko 66.)

Taulukko 66. Työttömyysjaksojen määrä, erottelu sukupuolen mukaan. Viisivuotisseuranta.


1 jakso 14 % 20 % 18 %

2 jaksoa 4 % 4 % 4 %

3 tai enemmän 1 % 2 % 2 %

Ei ilmoitettuja 81 % 74 % 77 %

Kaikki 100 % 100 % 100 %

Kun viisi vuotta työelämässä olleilta kysyttiin seikkoja, jotka olivat vaikeuttaneet työn

88

saantia, eniten mainintoja ja korkeimman pistemäärän sai arvio siitä, että työn saantia

helpottavat suhdeverkostot olivat puutteellisia. Suhteiden tärkeyttä osoittaa se, että

kysyttäessä työnsaannin väyliä suhteita ja verkostoitumista korostavien mainintojen osuus

oli 51 % kaikista maininnoista.47 Suhdeverkostojen puutteen jälkeen yleisimpänä syynä

mainittiin työkokemuksen puute sekä alueellinen ja oman alan työmarkkinatilanne.

(Taulukko 67.)

Taulukko 67. Vastaajien arviot työnhakua vaikeuttaneista seikoista. Viisivuotisseuranta.

Miehet Naiset Kaikki n

Puutteelliset suhdeverkostot 3,6 4,0 3,9 378

Työkokemuksen puute 3,0 3,2 3,1 68

Alueellinen työmarkkinatilanne 2,7 3,3 3,1 68

Alan heikko työmarkkinatilanne 2,9 3,0 3,0 67

Oman osaamisen epävarmuus 2,3 2,7 2,6 68

Tutkinto ja sen aineyhdistelmä 2,5 2,4 2,4 68

Omien tavoitteiden epätietoisuus 2,2 2,4 2,3 68

Puutteelliset työnhakutaidot 2,3 2,2 2,2 68

Ei ole löytynyt itseä kiinnostavaa työtä 1,9 2,3 2,2 66

Puutteellinen työelämätietous 1,9 1,9 1,9 68

Tutkinnon huono tunnettuus 2,0 1,6 1,8 68

Sukupuoli 1,0 1,9 1,6 68

Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy 1,2 1,8 1,6 68

Katkot määräaikaisissa työsuhteissa 1,5 1,6 1,6 68

47 Ks. rfrllä luku 5.1.4, taulukko 40.

89

8. Yhteenveto

Tutkimuksessa selvitettiin kolmen aineiston perusteella maisterin tutkinnon ja tohtorin

tutkinnon suorittaneiden arvioita koulutukseen sisältyvästä ohjauksesta ja muusta tuesta,

kansainvälistymisestä sekä kielten ja viestintätaitojen opetuksesta. Kolmas ja tietyllä

tavalla suurin teema oli vastaajien työura ja ansiotaso valmistumisen jälkeen. Vastaajien

arvioita koulutuksesta sekä työuria arvioitiin kolmesta näkökulmasta: yliopistoittain

vertaillen, pääaineryhmittäin vertaillen sekä sukupuolen mukaan vertaillen.

Keskeisinä lähteinä olivat (1) vastavalmistuneilta vuosina 2009 – 2013 kerätty palaute; (2)

vuosina 2005 ja 2007 valmistuneilta viisi vuotta valmistumisen jälkeen kerätty palaute sekä

(3) vuosina 2008 ja 2009 tohtorin tutkinnon suorittaneilta noin 2 – 3 vuotta valmistumisen

jälkeen kerätty palaute.

8.1 Tyytyväisyys opintojen ohjaukseen

Maisterin tutkinnon suorittaneet olivat pääosin tyytyväisiä erilaisiin tuki- ja neuvonta-

palveluihin, etenkin kirjastojen tarjoamiin palveluihin (4,0/5); hieman varauksellisemmin

tyytyväisiä tutkielmaohjaukseen (3,6/5) ja vähiten tyytyväisiä tai tyytymättömimpiä

opettajien antamaan tuutorointiin (2,9/5). Yliopistokohtaiset erot olivat pieniä; esiin nousi

lähinnä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka sai korkeimmat arvosanat useimmissa

tuutorointiin, opintoneuvontaan ja vastaaviin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Lappeen-

rannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet arvioivat myös koulutuksen työelämä-

relevanssin hyväksi. Lisäksi työllistymistä ja ansioita arvioitaessa tuli esiin, että Lappeen-

rannasta valmistuneilla sukupuolten väliset erot työn saannissa ja ansiotasossa olivat

muita yliopistoja pienemmät.

Jatko-opintojen ohjauksen ja väitöskirjatyön ohjauksen osalta vastaajat näyttivät olevan

hieman tyytyväisempiä varsinaiseen väitöskirjaohjaukseen ja hieman varauksellisempia

muuhun jatko-opintojen ohjaukseen. Ohjaajien tieteellistä pätevyyttä pidettiin hyvänä

(3,9/5), mutta ohjauksen määrän suhteen vastaajat olivat kriittisempiä (3,4/5). Kaikkien

90

teemojen osalta miehet olivat ohjaukseen hieman naisia tyytyväisempiä.

8.2 Kansainvälisyys

Maisterin tutkinnon suorittaneet olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä siihen, miten

koulutus tukee kansainvälistymistä, eli osallistumista opiskelijavaihtoon (4,1/5) ja

toimintakykyä kansainvälisillä foorumeilla (4,0/5). Vastaajat olivat myös tyytyväisiä tai

melko tyytyväisiä kielten ja viestintävalmiuksien opetuksen tasoon ja pitivät koulutuksen

tuottamia viestintävalmiuksia työn kannalta tärkeinä. Poikkeuksen muodosti ruotsin kieli,

jonka viestintävalmiuksia arvostivat lähinnä ruotsinkielisistä yksiköistä valmistuneet.

8.3 Työllistyminen

Vastavalmistuneista noin kaksi kolmannesta oli vakituisessa tai määräaikaisessa koko-

päivätyössä tai toimi yrittäjänä. Töitä ilmoitti hakevansa 15 % vastaajista. Miehet olivat

hieman naisia useammin vakituisissa kokopäivätöissä (51 % vs. 44 %), naiset puolestaan

määräaikaisissa kokopäivätöissä (20% vs. 13%). Viisi vuotta valmistumisen jälkeen

tehdyssä kyselyssä tilanne oli muuttunut siten, että vakituisissa kokopäivätöissä oli 77 %

vastaajista ja vakituisissa, määräaikaisissa kokopäivätöissä tai yrittäjinä toimivien osuus

oli yhteensä 86 % vastaajista. Miehet olivat selvästi naisia useammin vakituisissa

kokopäivätöissä (87 % vs. 69 %). Naisista erotusta vastaava osa oli perhevapaalla, mutta

kyselystä ei selviä, minkä tyyppinen työpaikka heitä odotti odottamassa, joten ei ole

täyttä varmuutta siitä, selittäisikö perhevapaalla olo selittäisi eron miesten ja naisten

työtilanteen välillä.

Vastavalmistuneille kohdistetun kyselyn perusteella naisten todennäköisyys päätyä osa-

aikaisiin ja/tai määräaikaisiin töihin näyttää olevan huomattavasti todennäköisempää

kuin miehillä. Pääainekohtaisessa erottelussa tuli myös esiin, että tietyissä pääaine-

ryhmissä naiset ja miehet näyttivät reagoivan työnsaannin haastavuuteen eri tavoin.

Naiset ottivat herkemmin vastaan sellaisia työpaikkoja, joissa heidän asemaansa

91

heikensivät määräaikaisuus tai osa-aikaisuus. Miehet näyttivät mieluummin odottavan

parempaa työtä kuin ottavan määräaikaisen tai osa-aikaisen työn.

Kun vastavalmistuneilta kysyttiin työtehtävien luonteesta, yleisin vaihtoehto oli luokka

”asiantuntijan tehtävät” (44 %). Tämän jälkeen tulivat toimihenkilön tehtävät (28%) ja

kolmantena erilaiset johdon tehtävät ja esimiestehtävät (16 %). Kun sijoittumista verrattiin

sukupuolen mukaan, tuli esiin se, että miesten ja naisten urapolut poikkesivat useimmilla

aloilla toisistaan. Esimerkiksi johtamisen pääaineryhmässä miehet sijoittuivat naisia

selvästi useammin asiantuntijatehtäviin (46 % vs. 38 %), naiset puolestaan miehiä

useammin toimihenkilötehtäviin (33 % vs. 20 %). Tilanne vaihteli pääaineryhmittäin;

sukupuoli näytti ohjaavan työhön sijoittumista etenkin johtamisen, kansainvälisen

liiketoiminnan ja markkinoinnin pääaineryhmistä valmistuneilla, mutta vähemmän

laskentatoimen pääaineryhmästä ja rahoituksen pääaineryhmästä valmistuneilla.

Viisivuotisseurannassa kysyttiin sekä ensimmäisen työpaikan päätehtäviä että pääasial-

listen tehtävien luonnetta vastaushetkellä. Vastausten perusteella voi arvioida, että viiden

vuoden kuluessa johdon tehtävissä olevien osuus kasvoi eniten, ja se nousi toiseksi

yleisimmäksi vaihtoehdoksi yhdessä suunnittelu- kehitys- ja hallintotehtävien rinnalle.

Kaikkein yleisin tehtäväryhmä oli sekä vastavalmistuneilla että viiden vuoden jälkeen

rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät, joissa oli noin neljännes viisivuotisseurantaan

vastanneista. Viisivuotisseurannan perusteella opiskelu rahoituksen ja laskennan

pääaineryhmissä ohjaa näitä aloja vastaaviin tehtäviin. Vähiten pääaine vaikutti työn

luonteeseen informaatiojohtamista, johtamista ja yrittäjyyttä opiskelleilla.

Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työtilanne erosi selvästi muun uran valinneista:

vakituisissa kokopäivätöissä oli vain vajaa puolet vastaajista, ja etenkin naisten työtilanne

vaikutti epävarmalta. Tohtorikyselyyn vastanneet naiset tekevät väitöskirjansa hieman

miehiä nopeammin, mutta miehet sijoittuvat useammin vakituisiin tai määräaikaisiin

kokopäivätöihin. Miesten hieman parempaa tilannetta näyttää selittävän se, että he

työllistyvät hieman naisia useammin yrityksiin, kun taas naiset työskentelevät useammin

yliopistoissa, joissa määräaikaiset työt ovat yleisiä. Miehet työllistyvät suurin piirtein yhtä

usein korkea-asteelle (yliopistot, ammattikorkeakoulut) kuin erilaisiin yrityksiin, kun taas

92

naisilla yliopistot ja ammattikorkeakoulut olivat yleisin työllistäjä.

8.4 Ansiot

Vastavalmistuneiden ansioiden keskiarvo oli 3178 euroa kuukaudessa vuoden 2013 rahan

arvon mukaan. Naisten ansioiden keskiarvo oli 13% miesten ansioiden keskiarvoa

matalampi. Lisäksi miesten ansioiden hajonta on paljon naisten ansioiden hajontaa

suurempi. Viisivuotisseurannan tietojen perusteella sekä vastaajien tulot että tuloerot

kasvavat viiden vuoden kuluessa. Maisterin tutkinnon suorittaneiden ansiot nousevat

viiden vuoden kuluessa noin 50%:lla ja tohtorin tutkinnon tilanteen mukaan arvioiden

noin 67%:lla. Tohtorin tutkinnon suorittaneilla kasvu on hieman voimakkaampaa, mutta

heillä on yleensä myös kulunut pidempi aika maisterin tutkinnon suorittamisesta.

Kummassakin ryhmässä miesten tulot ovat kasvaneet naisten tuloja voimakkaammin ja

tuloerot ovat siten kasvaneet.

Vastavalmistuneiden osalta korkeimmat ansiot olivat Lappeenrannan teknillinen

yliopistosta ja Aalto-yliopistosta valmistuneilla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto erosi

muista suurista yksiköistä siinä, että miesten ja naisten palkkaerot olivat suhteellisen

pienet. Opinaloittain verraten korkeimmat ansiot olivat yrittäjyyden ja rahoituksen

pääaineryhmistä. Seuraavana tulivat rahoituksen ja informaatiojohtamisen pääaine-

ryhmät. Viisivuotisseurannassa Aalto-yliopistosta valmistuneet olivat ottaneet voimak-

kaasti eroa muihin. Samalla palkkaerot miesten ja naisten välillä kasvoivat entisestään.

Pääaineittain verraten keskimääräiset ansiot jakautuivat kolmeen ryhmään: kärjessä olivat

rahoituksesta valmistuneet, joiden ansiot olivat kolmanneksen suuremmat listalla

seuraavina oleviin verraten. Heikoimmin ansaitsevien ryhmän muodostivat oikeus-

aineista, kansantaloustieteestä ja markkinoinnista valmistuneet, ja muut pääaineet

sijoittuvat näiden kahden ääripään väliin.

Tulojen hajonnan luonne vaihtelee pääaineryhmittäin ja pääaineryhmien sisällä suku-

puolten kesken. Vastavalmistuneille on tyypillistä, että naiset ovat yliedustettuina

alemmissa alimmissa tuloluokissa ja miehet ylimmissä. Tämä tulee hyvin esiin etenkin

93

johtamisen pääaineryhmässä. Toisaalta kansainvälistä liiketoimintaa opiskelleiden

miesten osalta tilanne on monimutkaisempi; sillä heitä löytyy hieman polarisoituneesti

sekä ylimmistä että alimmista tuloluokista. Laskentatoimen pääaineryhmässä sekä miehet

että naiset sijoittuvat ”puolivälin” tuloluokkiin, mutta miehet ovat ikään kuin yhtä

luokkaa ylempänä. Markkinoinnin pääaineryhmässä naiset ovat voimakkaasti aliedus-

tettuina ylemmissä tuloluokissa ja yliedustettuina alemmissa. Rahoituksen pääaine-

ryhmässä sekä miehet että naiset ovat yliedustettuja ylemmissä ylimmissä tuloluokissa,

mutta miehet näyttävät laskentatoimen pääaineryhmän lailla olevan vielä hieman

ylempänä.

Viisivuotisseurannan tiedot noudattavat samaa mallia kuin vastavalmistuneillakin, eli

miehet ovat yliedustettuja ylimmissä tuloluokissa ja naiset alimmissa. Rahoituksen

pääaineryhmässä miesten ja naisten tuloerot näyttävät kasvaneen, sillä miehistä lähes

kaksi kolmannesta on noussut kahteen ylimpään tulodesiiliin. Naisilla vastaavaa

muutosta ei ole tapahtunut. Tässä tulee esiin jo edellisessä luvussa todettu seikka:

rahoituksesta valmistuneiden ansioiden voimakas kasvu liittyy etenkin miesten ansioiden

kasvuun. Myös kansainvälisen liiketoiminnan pääaineryhmässä ansiontason nousu

näyttää liittyvän siihen, että merkittävä osa miehistä on noussut kahden ylimmän

tulodesiilin tasolle. Rahoituksen tilanteesta poiketen kansainvälisen liiketoiminnan

pääaineryhmässä valmistuneilla miehillä toistuu seikka, joka havaittiin vastavalmis-

tuneilla: he ovat yliedustettuina ylimmissä desiileissä, reilusti aliedustettuja keskim-

mäisissä, ja taas suurin piirtein odotusarvon tasolla kahdesta alimmasta desiilistä kootussa

ryhmässä. Myös markkinoinnin pääaineryhmässä toistuu sama kaava hieman lievempänä.

Miesten ja naisten ansiotason eroihin näyttää liittyvän kolme seikkaa: (1) Miehet sijoittuvat

naisia todennäköisemmin tehtäviin, joissa on huippuansiot. Läheskään kaikki miehet eivät

huippuansioihin pääse, mutta miehillä se on naisia todennäköisempää. Huipputuloihin

yltäviä miehiä löytyy kaikista pääaineryhmistä, mutta rahoituksen ja yrittäjyyden

pääaineryhmästä eniten. (2) Naiset sijoittuvat miehiä todennäköisin tehtäviin, joissa ansiot

ovat keskimääräistä alemmat. Vähän ansaitsevia on myös miesten joukossa, mutta

suhteessa vähemmän. Tähän ryhmään kuuluvat markkinoinnin ja kansainvälisen

liiketoiminnan pääaineryhmistä valmistuneet. (3) Tietyillä aloilla miesten ja naisten

94

todennäköisyys sijoittua matalapalkkaisiin tehtäviin on pieni, mutta miehet ansaitsevat

systemaattisesti hieman enemmän. Tähän ryhmään kuuluvat laskentatoimeen ja

rahoitukseen liittyvistä pääaineista valmistuneet.

8.5 Tyytyväisyys työuraan ja työttömyys

Vastavalmistuneista noin 15% ilmoitti hakevansa töitä. Viisivuotisseurannan perusteella

työttömien osuus laskee viiden vuoden kuluessa noin prosentin tasolle. Kauppatieteiden

alalta valmistuvat työllistyvät siis suhteellisen hyvin. Tilanne ei kuitenkaan ole

ongelmaton, sillä osa valmistuneista on koulutusta vastaamattomissa töissä tai muuten

epätyydyttävässä työtilanteessa.

Kun viisi vuotta työelämässä olleita pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään työuraansa,

arvosanojen keskiarvo oli asteikolla yhdestä viiteen 3,7, eli vastaajat olivat varovaisen

tyytyväisiä. Miehet olivat hieman, mutta tilastollisesti merkittävissä määrin naisia

tyytyväisempiä (3,9 vs. 3,6). Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osalta arviot olivat samaa

tasoa, eli vastausten keskiarvo oli 3,8. Miesten ja naisten ero oli pienempi (4,0 vs. 3,7),

merkitykseltään lähinnä suuntaa antava. Nämä kaksi toisistaan riippumatonta aineistoa,

samoin kuin muut työuraan ja työllistymiseen liittyvät havainnot viittaavat kuitenkin

siihen, että naiset todennäköisesti ovat työuraansa tyytymättömämpiä.

95

Kirjallisuus

Ekonomien palkkaerot 2011. Real Stats Oy, SEFEn raportteja 2/2012.

Kivelä H. (2013). Viisi vuotta työelämässä – Vuonna 2007 KTM-tutkinnon suorittaneiden

sijoittuminen työmarkkinoille. SEFEn raportteja 1/2013.

Puhakka A. (2011). Maistereiden työssään tarvitsemia taitoja kartoittamassa. Teoksessa:

Puhakka A., Tuominen V. (toim.) (2011). Kunhan kuluu viisi vuotta – ylemmän

korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Aarresaari-verkosto 2011.

Puhakka A., Tuominen V. (toim.) (2011). Kunhan kuluu viisi vuotta – ylemmän

korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Aarresaari-verkosto 2011.

Raita A. (2011). Viisi vuotta työelämässä – Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden

sijoittuminen työmarkkinoille. SEFEn raportteja 5/2011.

Raita A. (2012). Vuosina 2008 – 2009 kauppatieteiden tohtoriksi valmistuneiden uran alku.

SEFEn raportteja 3/2009.

Rissanen M (2013). Työelämään valmistavaa koulutusta – Vuonna 2012 valmistuneiden

palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä. SEFEn

julkaisuja 2/2013.

Saarinen J. (2011). Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden valmistumishetken

palaute vuodelta 2010. SEFEn raportteja 3/2011.

Sainio J. (2011). Valmistumishetken työmarkkinatilanteen vaikutus maistereiden työuraan

viisivuotistarkastelussa. Teoksessa: Puhakka A., Tuominen V. (toim.) (2011). Kunhan

kuluu viisi vuotta – ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Aarresaari-

verkosto 2011.

Vuorinen P., Valkonen S. (2007). Korkeakoulutuksesta työelämään – Työhön sijoittuminen

ja työelämävalmiudet kaupan ja tekniikan alalla. Koulutuksen tutkimuslaitos,

tutkimusselosteita 37. Jyväskylä 2007.

96

Vuorinen-Lampila P. (2014). Gender segregation in the employment of higher education

graduates. Journal of Education and Work, 2014. DOI: 10.1080/13639080.2014.934788.

97

Liite

Vastaajien ilmoittamien pääaineiden luokittelu: vastavalmistuneet,

viisivuotisseuranta, väitelleet.

1. Vastavalmistuneita kerätty palaute

Ilmoitettu pääaine Yliopisto


Business administration LUT

EBA VY

Företagsledning och organisation, FLO Hanken, ÅA

Henkilöstöjohtaminen VY

Intern tech. Managem. TuY

International management (and strategy) Hanken

Johtaminen (ja organisaatiot/organisointi), JO Aalto, JY, LUT, OY, UEF, TaY, TuY, VY

Johtaminen, henkilöstöjohtaminen VY

Johtaminen, strateginen johtaminen VY

Johtaminen/markkinointi Aalto

Kansainvälinen (KV) johtaminen VY

Liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi TuY

Liiketoimintajohtaminen VY

M.Sc. International management Hanken

Management (and organization) Aalto, Hanken, VY

Strategia, strateginen johtaminen, strategiatutkimus, Strategy Aalto LUT, VY

Yrityksen hallinto/ johtaminen TaY


CEMS Aalto

Degree Programme in Global innovation TuY

Global Innovation Management (GIM) TuY

International Business (IB) Aalto, OY, TuY, VY

International Business Communication (IBC) Aalto

International marketing, Internationell marknadsföring (IMF) Åbo Akademi

International Marketing Management LUT

Kansainvälinen (KV) liiketalous Aalto, TuY

Kansainvälinen (KV) liiketoiminta Aalto, OY, TuY

Kansainvälinen (KV) markkinointi LUT, VY

98

Kansainvälinen yritysviestintä Aalto

Kv-johtaminen, KV-liiketoiminnan joht. VY

KV TuY

Masters Degree in International Technology and Innovation Management (MITIM)

LUT

Master Program in International Marketing Management (MIMM) LUT

Technology management LUT

Informaatio- ja palvelutalous, logistiikka, tietojohtaminen, tuotantotalous

Business technology/ information and service management ((BT/ISM), Logistics and service management, logistiikka ja palvelutalous/-johtaminen

Aalto

DIGI/Timo LUT

Digitaalinen viestintätekniikka ja tietojohtaminen LTY

Företagsgeografi och logistik Hanken

Hankintojen johtaminen LUT

Industrial economy VY

Industrial management VY

Informaatio- ja palvelutalous Aalto

Innovaatiojohtaminen UEF

International technology and innovation management LUT

KATI tietojohtaminen LUT

Logistiikka, logistics, logistik Aalto, Hanken, OY, TuY

Logistik och företagsgeografi Hanken

Logistik och företagsekonomi Hanken

Operations and supply chain management TuY

Palvelujohtaminen Itä-Suomen YO

Supply Chain Management and corporate geography Hanken

Technology Management Aalto Biz/HSE

Tietojohtaminen LUT

Toimitusketjujen johtaminen TuY

Tuotantotalous VY

Kansantaloustiede

Economics Aalto, Hanken

Kansantalous, kansantaloustiede, taloustiede, taloustieto Aalto, UEF, JY, OY, TaY, TuY, VY

Liiketaloustiede TuY

Nationalekonomi Hanken, ÅA

Laskentatoimi

Accounties, Accounting Aalto, OY

Advanced financial information systems Hanken

99

Economics (Financial economics), finance and economics, financiell ekonomi (E)

Aalto , Hanken, OY

Finance Aalto, Hanken, LUT, OY, VY

Financial management, financial (and) management accounting, FMA OY

Finansiering och investering, Fin & inv. Hanken

Johdon laskentatoimi Aalto, VY

Kauppatiede rahoitus UEF

Kauppatieteet/ laskentatoimi, Kati/laskentatoimi LUT

Laskentatoimi, laskenta Aalto, UEF, JY, LaY, LUT, OY, TaY, TuY, VY

Redovisning, redovisning och affärsjuridik Hanken, ÅA

Tilintarkastus, tilintarkastus ja arviointi, laskentatoimi ja tilintarkastus VY, TaY

Taloushallinto Aalto


Laskentatoimi ja rahoitus TuY, VY

Markkinointi

Kaupan strateginen johtaminen Aalto

Marketing Aalto, Hanken

Markkinoinnin johtaminen VY

Markkinointi Aalto, UEF, JY, LaY, OY, TaY, TuY, VY

Markkinointi Art Theory, Criticism and Management (ATCM) Aalto

Markkinointi, hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma TuY

Markkinointi ja viestintätieteet VY

Markkinointi, kaupan ja palvelujen maisteriohjelma TY

Markkinointi, Luovan talouden maisteriohjelma TY

Markkinointi/ CBM-maisteriohjelma TuY

Markkinointi/kauppa Aalto

Markkinointi/ Kuluttaja VY

Marknadsföring Hanken, ÅA

Marketing management LUT

Strateginen markkinointi Aalto

Strategisk marknadsföringsledning Hanken

Yrityksen taloustiede, markkinointi TaY

Oikeusaineet

Handelsrätt Hanken

Intellectual property law Hanken

Juridiikka Aalto

Oikeustaloustiede UEF

100

Talousoikeus VY

Vero-oikeus TaY

Yritysjuridiikka Aalto, LUT,

Yritysoikeus ja -talous Aalto, LUT, UEF

Rahoitus

Financial Economics Aalto

Finance and economics, FE OY

Finansiell ekonomi Hanken

Finance Aalto, Hanken, LUT, OY, VY

Financial management accounting, FMA OY

Finansiell ekonmi och statistik Hanken

Advanced Financial Information systems Hanken

Quantitative Finance Hanken

Rahoitus Aalto, LUT, OY, UEF, TuY, VY

Real Estate investment and Finance, Fin & Inv. Hanken

Strategic Finance LUT

Taloushallinto ja rahoitus UEF

Tietojärjestelmätiede

Elektroninen liiketoiminta JY

Global IT Management(GITM) TuY

Informaatiosysteemit JY

Information Systems Science Hanken, JY, TuY

Informationsbehandling Hanken

Tietojenkäsittely JY

Tietojärjestelmäkehitys JY

Tietojärjestelmätiede (TJT) Aalto, JY, TuY

Tietotekniikka VY

Yrittäjyys ja PK-yrityksen johtaminen

Auctor-yrittäjyys JY

Entrepreneurship Aalto, JY

Entrepreneurship and family business JY

Entreprenorskap och företagsledning Hanken

Finansiering/entreprenörskap Hanken

Kasvuyrityksen johtaminen VY

PK-yrityksen markkinointi ja kansainvälistyminen UEF

PK-yrityksen taloushallinto ja rahoitus UEF

Yrittäjyys (YRI) Aalto, JY, TuY

Yrittäjyys ja PK-yritysten johtaminen LTY

101

Muu

Corporate environmental management (CEM) JY

Corporate Governance Hanken

Creative sustainability Aalto

Economics and business adm. VY

Hyvinvointialan liiketoimintaosaaminen TuY

Hyvinvointialan maisteriohjelma. Johtaminen & organisointi TuY

International Design Business Management (IDBM) Aalto

Kansainvälinen vakuutustiede ja riskienhallinta TaY

Luovan talouden ja johtamisen ohjelma TuY

Multimediajärjestelmät ja tekninen viestintä VY

Studies in sales & sales management Aalto

Talousmaantiede TuY

Taloussosiologia TuY

Talouselämän viestintä Aalto

Vakuutustiede TaY

Ympäristöjohtaminen JY

2. Viisivuotisseuranta

Informaatio- ja palvelutalous, logistiikka, tietojohtaminen,

tuotantotalous

Yliopisto

Hankintojen johtaminen LUT

LG21 TY

Logistik, logistiikka Aalto, Hanken, OY

Liiketaloustiede, toimitusketjujen johtaminen Turun YO (Turku)

Tuotantotalous VY


Företagets organisation och ledning, FLO ÅA, Hanken

JO02 TY

Johtaminen, johtaminen ja organisaatiot Aalto, JY, LUT, OY, UEF, VY

Liikkeenjohdon systeemit Aalto

Strategiatutkimus LUT

Teknologiajohtaminen Aalto

Tietojohtaminen LUT

YHAL TaY

YJO JY

Kansainvälinen liiketoiminta Yliopisto

Internationell marknadsföring ÅA

Kansainvälinen (Kv.) liiketoiminta Aalto

Kansainvälinen markkinointi LUT

KV20 TuY

Kansantaloustiede

102

Kansantaloustiede, KTAL, KTT Aalto, JY, OY, TY, UEF, VY

KT04 TY

Nationalekonomi Hanken, ÅA

Taloustiede Aalto

Laskentatoimi

Johdon laskentatoimi UEF

Laskentatoimi, LASK Aalto, UEF, JY, LUT, OY,

LT01 TuY

PYLT (Porin yksikkö, laskentatoimi) TuY

Redovisning Hanken, Åbo Akademi

YTL JY


Laskentatoimi ja rahoitus TY, VY

Yritystalous Itä-Suomen YO

YTL Jyväskylän YO

Markkinointi

MA03, MARK TaY, TY

Markkinointi Aalto, JY, OY, TuY, UEF, Vaasan YO

Markkinointi ja Kv. liiketoiminta UEF

Marknadsföring Hanken

YTM JY

Oikeustieteet

Handelsrätt Hanken, ÅA

Oikeustaloustiede UEF

Talousoikeus VY

VOIK TaY

YJ05 TuY

YJUR TaY

Yritysjuridiikka Aalto, LUT, TUY,


Informationssystem ÅA

Tietojärjestelmätiede Aalto, JY, TuY

Tietotekniikka VY

TJ09 TuY

TJT JY

Rahoitus

Fin(ansiell) ek(onomi) Hanken

Rahoitus Aalto, LUT, OY

Rahoitus ja taloushallinto (tai) Rahoitus ja taloushallinto UEF


Pk-yritysten johtaminen (ja kehittäminen) UEF

Pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta UEF

Pk-yritysten taloushallinto UEF

Pk-yritystoiminnan kehittäminen LUT

YRI JY

Yrittäjyys Aalto, UEF, JY

Yrittäjyys ja johtaminen UEF

Yrittäjyys ja pienyrityksen johtaminen Aalto

Yrittäjyys ja pk-yrityksen johtaminen LUT

Yrittäjyysopinnot UEF

Muu

Aluetiede VY

Area Studies Program Aalto

103

LT01 (Liiketoimintaosaaminen) TuY

Suomen kieli ja viestintä Aalto

Talouselämän viestintä Aalto

Talousmaantiede TuY

Taloussosiologia TuY

TM06 (Talousmaantiede) TuY

Vakuutustiede TaY

Ympäristöjohtaminen JY

YTJ (Ympäristojohtaminen) JY

3. Tohtoritutkinnon suorittaneet

Informaatio- ja palvelutalous, logistiikka, tietojohtaminen, tuotantotalous

Yliopisto

Logistiikka Aalto, Hanken

LG1 TuY


FLO, företagets organisation och ledning Hanken

JO02 TuY

Johtaminen ja organisaatiot (tai) organisaatiot ja johtaminen Aalto, OY

TJ09 TuY

YJO JY


Internationell marknadsföring ÅA

Kansainvälinen liiketoiminta Aalto

KV20 TuY

Kansantaloustiede

KT04 TuY

KTAL TaY

Nat(ional) Ek(onomi) Hanken

Taloustiede Aalto

TK08 TuY

Laskentatoimi tai laskentatoimi ja rahoitus

LASK TuY

Laskentatoimi Aalto, OY

Laskentatoimi ja rahoitus VY

Markkinointi

MA03 TuY

Markkinointi Aalto, VY

Marknf Hanken

YMA JY

Oikeustieteiden alaan kuuluvat pääaineet

Hrätt Hanken

Talousoikeus VY

Rahoitus

Fin(ansiell) Ek(konomi) Hanken

Rahoitus OY


Informationssystem ÅA

104

Tietojärjestelmätiede Aalto

TJT JY


Entepr Hanken

YRI JY

Yrittäjyys Aalto, OY