Erityiskertomus Onko EAKR:n tuki pk‑yrityksille ollut vaikuttavaa verkkokaupan alalla?

FI 2014 nro 20

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN 12, rue Alcide De Gasperi 1615 Luxembourg LUXEMBOURG

P. +352 4398-1

Sähköposti: eca-info@eca.europa.eu Internet: http://eca.europa.eu

Twitter: @EUAuditorsECA YouTube: EUAuditorsECA

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2015

ISBN 978-92-872-1325-9doi:.10.2865/16929

© Euroopan unioni, 2015Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Printed in Luxembourg

Onko EAKR:n tuki pk‑yrityksille ollut vaikuttavaa verkkokaupan alalla?

(annettu SEUT:n 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)

Erityiskertomus

FI 2014 nro 20

02Sisällys

Kohta

Sanasto ja lyhenteet

I–IV Tiivistelmä

1–11 Johdanto

1–3 Miksi verkkokauppa on tärkeää?

4–6 EU:n tietoyhteiskuntastrategiat

7–9 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuki verkkokauppaa koskeville investoinneille

10–11 EAKR:n hallintojärjestelmä

12–16 Tarkastuksen laajuus ja tavoitteet

17–62 Havainnot

17–27 Jäsenvaltioiden toimenpideohjelmat muodostivat hyvän perustan pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritysten) tukemiselle verkkokaupan alalla, mutta eivät tuloksellisuuden mittaamiselle

18–19 Kaikki tarkastukseen valitut jäsenvaltiot olivat laatineet tarkastetut toimenpideohjelmat relevanttien alueellisten tai kansallisten tieto‑ ja viestintäteknologioita koskevien strategioiden mukaisesti

20–27 Kaikki tarkastetut toimenpideohjelmat sisälsivät verkkokauppaa koskevia toimenpiteitä ja niihin liittyviä tavoitteita ja indikaattoreita, mutta indikaattoreihin myöhäisessä vaiheessa tehdyt muutokset haittasivat toisinaan kunnollista tuloksellisuuden arviointia

28–51 Hallintoviranomaiset keskittyivät enemmän tuotoksiin kuin tuloksiin sekä valinta‑ että seurantavaiheessa

29–43 Hankevalintamenettelyiden yhteydessä arvioitiin harvoin, olivatko valitut hankkeet niitä, joilla todennäköisemmin edistettiin pk‑yritysten kehittymistä ja/tai EU:n tietoyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden saavuttamista

44–51 Hallintoviranomaiset eivät useimmissa tapauksissa kyenneet arvioimaan hankkeen vaikutusta pk‑yrityksen kehitykseen

03Sisällys

52–62 Yleisesti ottaen pk‑yritykset toteuttivat hankkeet sujuvasti, mutta saavutettuja tuloksia ei aina kyetty osoittamaan

53–57 Hankkeiden tuotokset olivat yleensä johdonmukaisia asianomaiseen avustushakemukseen nähden

58–62 Monet pk‑yritykset ilmoittivat hyötyneensä hankkeensa toteuttamisesta, mutta saavutettuja tuloksia ei mitattu järjestelmällisesti

63–68 Johtopäätökset ja suositukset

Komission vastaukset

04Sanasto ja lyhenteet

Nollavaikutus: Rahoituksella on nollavaikutus, jos sitä osoitetaan edunsaajalle, joka olisi tehnyt saman valinnan ilman tukeakin. Tällaisissa tapauksissa tuloksen ei voida katsoa johtuvan toimintapolitiikasta eikä edunsaajalle maksetulla tuella ole ollut vaikutusta. Näin ollen nollavaikutusta aikaansaava osuus menoista ei lähtökohtaisesti voi olla vaikuttava, koska se ei edistä tavoitteiden saavuttamista.

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto. EAKR:sta maksettavan taloudellisen tuen avulla edistetään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:n alueiden välillä. EAKR:n tukitoimenpiteitä toteutetaan lähinnä lukuisia hankkeita käsittävien toimenpideohjelmien muodossa.

EU: Euroopan unioni

TVT: Tieto- ja viestintäteknologia

Vaikutus: Pitkäaikaiset sosiaalis-taloudelliset seuraukset, jotka ovat havaittavissa tietyn ajan kuluttua tukitoimenpiteen päättymisestä. Seuraukset voivat vaikuttaa sekä tukitoimenpiteen välittömiin kohteisiin että sen ulkopuolelle jääviin välillisiin kohteisiin. Niistä voi olla kyseisille kohteille joko hyötyä tai haittaa.

Välittävä elin: Julkinen tai yksityinen elin tai yksikkö, joka toimii hallintoviranomaisen vastuulla tai hoitaa viranomaisen puolesta tehtäviä, jotka liittyvät toimintaa täytäntöönpaneviin edunsaajiin.

Hallintoviranomainen: Kansallisen, alueellisen tai paikallistason julkinen viranomainen tai julkinen tai yksityinen elin, jonka jäsenvaltio on nimennyt toimenpideohjelman hallinnointiin.

Toimenpideohjelma: Komission hyväksymä asiakirja, joka laaditaan johdonmukaisten painopistealueiden pohjalta. Toimenpideohjelma sisältää monivuotisia toimenpiteitä, jotka käsittävät suuren määrän hankkeita.

Tuotos: Se, mitä tukitoimenpiteeseen suunnattujen resurssien avulla on tuotettu tai saavutettu (esim. pk-yrityksille jaetut avustukset, kehitetyt verkkosivustot, hankitut tietokoneohjelmistot).

Tulos: Välittömät muutokset, jotka vaikuttavat tukitoimenpiteen välittömiin kohteisiin, sen jälkeen kun nämä eivät enää osallistu tukitoimenpiteen toteuttamiseen (esim. parantunut liikevaihto, kasvanut asiakkaiden määrä, verkkomyynnin osuuden kasvaminen, luodut työpaikat).

Pk‑yritykset: Pienet ja keskisuuret yritykset. Komission määritelmän mukaan yritykset, joiden palveluksessa on alle 250 työntekijää ja joiden vuotuinen liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa ja/tai joiden taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.

05Tiivistelmä

IVerkkokauppateknologiaa pidetään keinona talous-kasvun kiihdyttämiseen, sisämarkkinoiden edel-leenkehittämiseen sekä Euroopan yhdentymisen nopeuttamiseen. Tämä on erittäin tärkeää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kohdalla, sillä ne kulkevat edelleen jälkijunassa suuriin yrityksiin näh-den, kun tilannetta tarkastellaan tieto- ja viestintätek-nologian (TVT) käyttöönoton näkökulmasta.

IIKomissio on siksi kiinnittänyt enenevässä määrin huo-miota tarpeeseen edistää verkkokaupan kehittymistä. Tämä on tapahtunut erityisesti komission lippulai-va-aloitteisiin lukeutuvan Euroopan digitaalistrategian kautta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) määrära-hoista on osoitettu noin kolme miljardia euroa toimiin, joilla edistetään tieto- ja viestintäteknologian hyödyn-tämistä pk-yrityksissä ohjelmakaudella 2007–2013.

IIITarkastuksessa arvioitiin, onko EAKR:n tuki pk-yri-tyksille ollut vaikuttavaa verkkokaupan alalla. Johto-päätöksenä todettiin, että verkkokauppahankkeisiin myönnetty EAKR:n tuki edisti osaltaan liike-elämän palvelujen saatavuutta verkossa. Seurannan puutteel-lisuuden vuoksi oli kuitenkin mahdotonta arvioida, missä määrin tuella edistettiin tieto- ja viestintätek-nologioita koskevien EU:n ja jäsenvaltioiden stra-tegioiden toteuttamista ja pk-yritysten kehittämis-tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi puutteellisten valintamenettelyiden seurauksena osarahoitettiin hankkeita, joiden kohdalla oli epätodennäköistä saada rahalle vastinetta.

IVTästä syystä tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

a) varmistaa, että se saa jäsenvaltioilta yhdenmu-kaiset ja luotettavat tiedot toimenpideohjelmien edistymisestä; taloudellisten tietojen lisäksi olisi toimitettava myös tuloksellisuutta koskevat tiedot, joissa ovat keskeisellä sijalla tulosindikaattorit ja tavoitteet;

b) edellyttää, että jäsenvaltioiden soveltamat valin-takriteerit ja -menettelyt takaavat, että valituksi tulee hankkeita, joiden tuottama lisäarvo on optimaalinen muihin hakijoihin verrattuna, kun asiaa tarkastellaan pk-yritysten verkkokaupan kehittämisen ja Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta; samalla pitäisi varmistaa, että menettelyjen vaatima aika ja hallinnollinen työmäärä ovat kohtuulliset tuen kohteena olevien edunsaajien kannalta;

c) vaatii jäsenvaltioiden hallintoviranomaisia otta-maan käyttöön hallinnointivälineet, joilla seura-taan tuettujen pk-yritysten liiketoiminnan kehittä-miseen osoitetun avustuksen vaikutusta.

06Johdanto

Miksi verkkokauppa on tärkeää?

01 Sähköisellä kaupankäynnillä (jäljem-pänä ’verkkokauppa’) tarkoitetaan tavaroiden tai palvelujen myyntiä tai ostamista yritysten, kotitalouksien, yksityisten henkilöiden tai yksityisten organisaatioiden välillä. Kaupankäynti tapahtuu internetin tai muiden tieto-konevälitteisten verkkojen (verkkovies-tinnän) kautta suoritettujen sähköisten transaktioiden avulla1.

02 Verkkokauppateknologiaa pidetään keinona talouskasvun kiihdyttämiseen, sisämarkkinoiden edelleenkehittämi-seen sekä Euroopan yhdentymisen nopeuttamiseen. Tämä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yri-tyksille (pk-yrityksille), joiden roo-lia Euroopan taloudessa neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio ovat toistuvasti tuoneet esiin. Siitä huoli-matta pk-yritykset kulkevat edelleen jälkijunassa suuriin yrityksiin nähden, kun tilannetta tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttöön-oton näkökulmasta.

03 Tieto- ja viestintäteknologian ja erityi-sesti verkkokaupan edistämisellä on näin ollen keskeinen merkitys pyrit-täessä parantamaan yleistä kehitystä ja kilpailukykyä (erityisesti pk-yritysten tapauksessa) ja luomaan työpaikko-ja2. Asia on todettu useissa komission asiakirjoissa3.

EU:n tietoyhteiskuntastrategiat

04 Komissio on vuodesta 2000 alkaen laatinut useita strategioita tietoyh-teiskunnan kehittämiseksi EU:ssa: se käynnisti Lissabonin strategian puit-teissa eEurope-aloitteen4 ja Eurooppa-lainen tietoyhteiskunta 2010 -strate-gian (i2010-strategia)5. Vuonna 2010 se käynnisti lisäksi Euroopan digitaalistra-tegian, joka on yksi nykyisen kasvuun ja työllisyyteen tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulai-va-aloitteesta (ks. kaavio 1).

05 Euroopan digitaalistrategia perustuu i2010-strategiaan. Siinä painotettiin EU:n ja jäsenvaltioiden kestävää ja yhteistä sitoutumista, myös alueelli-sella tasolla6. Digitaalistrategia sisältää pilareiksi ryhmiteltyjä toimia7. Yksi pilareista (”digitaaliset sisämarkkinat”) keskittyy muun muassa verkossa ja rajojen yli suoritettavien transaktioiden sujuvoittamiseen. Strategialla on 13 ta-voitetta, joista kolme koskee verk-kokauppaa ja yksi keskittyy nimen-omaisesti pk-yrityksiin (”33 prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa verkkomyyntiä ja -ostoja vuoteen 2015 mennessä”)8. Viimeisimmässä digitaalistrategian tulostaulussa näkyi verkkomyyntiä ja -ostoja harjoittavien pk-yritysten mää-rän hidas kasvu: verkkomyynnin osalta osuus kasvoi 12 prosentista 14 prosent-tiin ja verkko-ostojen osalta se kasvoi 24 prosentista 26 prosenttiin vuosina 2009–2013.

1 Eurostatin ja OECD:n määritelmä.

2 Internettalouden uskotaan luovan 2,6 uutta työpaikkaa yhtä menetettyä työpaikkaa kohden, ja sen osuus luoduista nettotyöpaikoista saattaa olla 25 prosenttia (kuten Ranskassa mainitaan olleen vuosina 1995–2010). Mc Kinsey; ”Impact d’internet sur l’économie française” (Internetin vaikutus Ranskan talouteen), maaliskuu 2011.

3 KOM(2010) 245 lopullinen/2, 26. elokuuta 2010 – Euroopan digitaalistrategia; KOM(2011) 777 lopullinen, 15. marraskuuta 2011 – Komission työohjelma vuodeksi 2012; COM(2013) 739 final, 22. lokakuuta 2013 – Komission työohjelma 2014.

4 KOM(99) 687 lopullinen, 8. joulukuuta 1999 – eEurope – Tietoyhteiskunta kaikille.

5 KOM(2005) 229 lopullinen, 1. kesäkuuta 2005 – i2010 – Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta.

6 KOM(2010) 245 lopullinen/2, s. 7.

7 Vuonna 2010 Euroopan digitaalistrategia käsitti 101 toimea, jotka oli ryhmitelty seitsemäksi pilariksi. Vuonna 2012 strategiaa päivittäessään komissio otti käyttöön seitsemän uutta painopistettä ja 31 uutta toimea.

8 Kaksi muuta tavoitearvoa ovat: vuoteen 2015 mennessä 50 prosenttia yksityis-henkilöistä tekee ostoksia verkossa ja 20 prosenttia yksityishenkilöistä tekee verkko-ostoksia rajojen yli.

07Johdanto

9 Päämääränä oli kaksin-kertaistaa verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta (3,4 prosenttia vuonna 2010) ja internetsektorin osuus EU:n BKT:stä (alle kolme prosenttia vuonna 2010) vuoteen 2015 mennessä. KOM(2011) 942 lopullinen, 11. tammikuuta 2012 – Johdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin sisämarkkinoihin.

Kaav

io 1 EU:n tietoyhteiskuntastrategiat

v2000 2005 20152010 2020

Lissabonin strategia (2000)

Tavoite: Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talous vuoteen 2010 mennessä

Korostaa Euroopan tarvetta hyödyntää digitaalitalouden ja internetin tarjoamat mahdollisuudet.

eEurope-aloite ja toimintasuunnitelmat

Tavoite: Edistää palveluja, sovelluksia ja internetin

sisältöä. Käsittää kymmenen painopistealuetta, joista yksi

on verkkokaupan vauhdittaminen.

Tietoyhteiskunta-strategia

(i2010-strategia)

Tavoite: Edistää tieto- ja viestintätekniikan

lähentymistä vuoteen 2010 mennessä panemalla

täytäntöön kolme osaohjelmaa, joista yksi koskee

yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen kehittämistä.

Tavoite: Edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua seitsemän lippulaiva-aloitteen kautta; yksi aloitteista on

”Euroopan digitaalistrategia”.

Kasvua ja työllisyyttä koskeva Eurooppa 2020 -strategia (2010)

Euroopan digitaalistrategia

Tavoite: Käynnistää EU:n talous uudelleen ja tarjota unionin kansalaisille ja eurooppalaisille yrityksille mahdollisuus saada

digitaaliteknologioista täysi hyöty.

Tavoitteet: 13 tavoitetta – Kolme nimenomaisesti verkkokauppaa koskevaa tavoitetta.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin

06 Lisäksi komissio antoi tammikuussa 2012 verkkokauppaa ja verkkopalve-luita koskevan tiedonannon, tarkoituk-sena kaksinkertaistaa verkkokauppa EU:ssa vuoteen 2015 mennessä9.

08Johdanto

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuki verkkokauppaa koskeville investoinneille

07 Ohjelmakaudella 2007–2013 yhteisön strategisissa suuntaviivoissa10 tuotiin esiin, kuinka tärkeää on, että yritykset ja erityisesti pk-yritykset hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa, jotta tuottavuus lisääntyisi ja avoin ja kilpai-lukykyinen digitaalitalous kehittyisi eteenpäin. Myös Lissabonin strategian väliarvioinnissa11 painotettiin tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen tärkeyttä kaikilla talouden aloilla sekä roolia, joka koheesiopolitiikalla voisi olla tieto- ja viestintäteknologian käyt-töönoton edistämisessä.

08 EAKR:n määrärahat tieto- ja viestintä-teknologian hyödyntämiseen pk-yri-tyksissä olivat noin kolme miljardia euroa ohjelmakaudella 2007–2013 (verkkokauppaa koskevat investoinnit mukaan luettuna). Määrä on osuu-deltaan 11 prosenttia pk-yrityksille suoraan kohdennetusta tuesta ja 21 prosenttia tieto- ja viestintätekno-logiaan kohdennetusta tuesta. Ko-mission mukaan 57 prosenttia edellä mainituista määrärahoista oli marras-kuuhun 2013 mennessä jaettu valit-tuihin hankkeisiin. Tämä osoittaa, että määrärahojen käyttöaste oli alhainen rakennerahastojen kokonaiskäyttöas-teeseen (85 prosenttia) verrattuna (ks. myös kohdat 24 ja 27).

09 Verkkokauppaa koskeviin investointei-hin jaetuista määristä ei ole saatavilla erillisiä lukuja. Tämä johtuu siitä, että asetuksissa12 säädetty raportointi ei edellytä verkkokauppaa koskevan tuen raportoimista erikseen. Lisäksi me-noluokka, joka kattaa verkkokaupan

tukemisen, kattaa myös koulutuksen, verkottumisen ja muut pk-yrityksille tarkoitetut palvelut sekä sovellukset.

EAKR:n hallintojärjestelmä

10 EAKR kuuluu koheesiopolitiikan ra-hastoihin. Koheesiopolitiikan rahas-tojen käyttö tapahtuu monivuotisten ohjelmien avulla. Komissio ja jäsen-valtiot hallinnoivat rahastoja yhdessä. Komissio hyväksyy kunkin ohjelma-kauden osalta jäsenvaltioiden ehdo-tusten pohjalta toimenpideohjelmat sekä alustavat rahoitussuunnitelmat, jotka kattavat EU:n tuen ja kansalliset rahoitusosuudet.

11 Toimenpideohjelmien kautta rahoitet-tavien hankkeiden valinnan suorittavat hallintoviranomaiset. Hankkeiden to-teuttamisesta vastaavat yksityiset hen-kilöt, yhdistykset, yksityiset tai julkiset yritykset taikka paikalliset, alueelliset tai kansalliset julkisyhteisöt.

10 Neuvoston päätös 2006/702/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, yhteisön koheesio-politiikan strategisista suuntaviivoista (EUVL L 291, 21.10.2006, s. 11).

11 KOM(2005) 24 lopullinen, 2. helmikuuta 2005 – Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi. Uusi alku Lissabonin strategialle.

12 Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta, sekä komission asetus (EY) N:o 1828/2006, annettu 8 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan aluekehitys-rahastoa, Euroopan sosiaali-rahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitys-rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä.

09Tarkastuksen laajuus ja tavoitteet

12 Tilintarkastustuomioistuin tutki, onko EAKR:n tuki pk-yrityksille ollut vaikut-tavaa verkkokaupan alalla. Tarkastuk-sessa keskityttiin kolmeen seuraavaan pääkysymykseen:

a) Muodostivatko jäsenvaltioiden ke-hittämät ja komission hyväksymät toimenpideohjelmat hyvän perus-tan pk-yrityksiä koskevien verkko-kauppatoimenpiteiden tehokkaalle tukemiselle?

b) Ovatko hallintoviranomaiset valinneet verkkokauppahankkeet asianmukaisesti, ja oliko niiden seuranta kunnollista?

c) Onko EAKR:n osarahoittamat verkkokauppahankkeet toteutettu onnistuneesti, ja onko niistä ollut mitattavissa olevaa hyötyä edun-saajina oleville pk-yrityksille?

13 Tarkastuksessa keskityttiin EAKR:n ohjelmakaudella 2007–2013 antamaan tukeen, ja se kattoi viisi toimenpide-ohjelmaa seuraavista neljästä jäsen-valtiosta: Kreikka (”Digital Convergen-ce” – digitaalinen konvergenssi), Italia (”Piemonte” ja ”Emilia-Romagna”), Puola (”Innovative Economy” – inno-vatiivinen talous) ja Yhdistynyt kunin-gaskunta (”Lowlands and Uplands of Scotland” – Skotlannin ala- ja ylämaat). Näiden toimenpideohjelmien osuus oli yhteensä 1,6 miljardia euroa (51 pro-senttia) EAKR:n budjetista, joka oli tar-koitettu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen pk-yrityksissä.

14 Kyseiset jäsenvaltiot valittiin tarkastuk-seen, koska niiden toimenpideohjelmat sisälsivät verkkokauppaa koskevia toi-menpiteitä. Lisäksi valinnan perusteena olivat budjetti ja määrät, jotka oli osoi-tettu ja sidottu tieto- ja viestintätekno-logian hyödyntämiseen pk-yrityksissä.

15 Tarkastuksessa

a) käytiin läpi verkkokauppaa ja tie-toyhteiskuntaa koskeva komission strategiakehys

b) tutkittiin kansallisia ja relevantteja alueellisia verkkokaupan strate-giaa koskevia asiakirjoja, jotka tarkastukseen valitut maat olivat laatineet kautta 2007–2013 varten; lisäksi analysoitiin asianomaiset toimenpideohjelmat

c) käytiin tarkastukseen valituissa jäsenvaltioissa toimenpideohjel-mia hallinnoivien kansallisten ja alueellisten viranomaisten luona

d) tarkastettiin paikalla 30 hanketta13, jotka olivat olleet käynnissä vä-hintään kahden vuoden ajan (näin varmistuttiin, että hankkeiden vaikutusta voitiin arvioida); tarkas-tettujen hankkeiden tukikelpoisten kulujen kokonaismäärä vaihteli noin 1 800 eurosta 527 000 euroon (josta EAKR:n rahoitusosuus oli 12–74 prosenttia); kolmessa hank-keessa oli kyse muusta kuin rahal-lisesta avustamisesta, esimerkiksi konsulttipalvelujen tarjoamisesta

e) tehtiin tutustumisvierailu alueelle, jossa oli käytössä komission hil-jattain käynnistämä pilottihanke, niin sanottu tieto- ja viestintätek-nologian voucher-järjestelmä (ks. laatikko 2). Tutustumisvierailun tarkoituksena oli arvioida kyseistä EAKR:n vaihtoehtoista käyttötapaa ja verrata sitä valintamenettelyi-hin, joiden puitteissa tarkastetut hankkeet oli valittu ja toteutettu.

16 Tarkastusevidenssiä kerättiin haastat-telemalla komission ja jäsenvaltioiden virkamiehiä sekä hankepäälliköitä.

13 On aiheellista huomata, että Yhdistyneessä kuningas-kunnassa (Skotlannin ala- ja ylämaat) hankkeiden täytäntöönpano tapahtui kahdella tasolla (hanke-sponsoreiden hankkeet ja pk-yritysten hankkeet). Tämä lukumäärä sisältää ainoastaan pk-yritysten hankkeet.

10Havainnot

Jäsenvaltioiden toimenpideohjelmat muodostivat hyvän perustan pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritysten) tukemiselle verkkokaupan alalla, mutta eivät tuloksellisuuden mittaamiselle

17 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti,

a) laativatko jäsenvaltiot toimenpide-ohjelmansa relevattien strategioi-den mukaisesti tieto- ja viestintä-teknologian alalla

b) määriteltiinkö toimenpideohjel-missa täsmälliset tavoitteet ja toimenpiteet yksilöityjä tarpeita varten ja määriteltiinkö toimen-pideohjelmien tuloksellisuuden seurantaan lisäksi tarkoituksenmu-kaiset tavoitteet ja indikaattorit.

Kaikki tarkastukseen valitut jäsenvaltiot olivat laatineet tarkastetut toimenpideohjel‑mat relevanttien alueellisten tai kansallisten tieto‑ ja vies‑tintäteknologioita koskevien strategioiden mukaisesti

18 Kaikilla tarkastukseen valituilla jäsen-valtioilla oli toimenpideohjelmia laa-dittaessa käytössä strategiakehys, joka vastasi niiden tieto- ja viestintätekno-logioiden hyödyntämiseen/tietoyhteis-kuntaan liittyviä tarpeita sekä pk-yri-tysten kehittämistä ja kilpailukykyä koskevia tarpeita. Kuitenkin ainoastaan Kreikan tarkastettu strategia oli niin perusteellinen, että se sisälsi sekä organisaatiorakenteen, joka osoitti strategisten tavoitteiden täytäntöön-panon vastuualueet, että tarvittavat ja käytettävissä olevat resurssit.

19 Myöhemmin hallintoviranomaiset ottivat strategiat huomioon toimen-pideohjelmissa, vaikka ne mainittiin nimenomaisesti ainoastaan Italian (Emilia-Romagna) ja Kreikan toimen-pideohjelmissa. Lisäksi ainoastaan Kreikan hallintoviranomainen viittasi selvästi EU:n tietoyhteiskuntastra-tegioihin heti ohjelmakauden alus-sa. Kun Euroopan digitaalistrategia toukokuussa 2010 käynnistettiin, eräs hallintoviranomainen Yhdistyneessä kuningaskunnassa otti sen asianmu-kaisesti huomioon ja muutti toimen-pideohjelmaansa sen mukaisesti (ks. kohta 23 ja laatikko 1).

11Havainnot

Kaikki tarkastetut toimenpi‑deohjelmat sisälsivät verk‑kokauppaa koskevia toi‑menpiteitä ja niihin liittyviä tavoitteita ja indikaattoreita, mutta indikaattoreihin myö‑häisessä vaiheessa tehdyt muutokset haittasivat toisi‑naan kunnollista tulokselli‑suuden arviointia

20 Kaikki hallintoviranomaiset olivat sisällyttäneet toimenpideohjelmiin-sa toimenpiteitä, joilla edistettiin verkkokauppaa joko nimenomaisesti pk-yrityksissä tai osana laajempia toi-menpiteitä, jotka liittyivät verkkoliike-toimintaan ja tieto- ja viestintätekno-logian hyödyntämiseen pk-yrityksissä. Tällä tavoin vastattiin asianomaisissa strategioissa yksilöityihin tarpeisiin (ks. kohta 18).

21 Komissio puolestaan arvioi toimenpi-deohjelmiin sisältyvät tarveanalyysit ja tarkasti, olivatko asetetut tavoitteet yhteensopivia kyseisten analyysien kanssa ja edistettiinkö niiden avulla EU:n toimintapolitiikkoja.

22 Kaikki hallintoviranomaiset olivat määritelleet omat tuotosindikaattorin-sa verkkokauppatoimenpiteille, jotka kuvattiin niiden toimenpideohjelmissa. Lisäksi kaikki hallintoviranomaiset yhtä lukuun ottamatta olivat määritelleet tulosindikaattoreita (ks. kaavio 2) sekä niihin liittyvät tavoitearvot. Ne olivat alkuvaiheessa hyvä perusta ohjelmien täytäntöönpanon seurannalle. Kui-tenkin vain kahteen toimenpideohjel-maan (Italia (Piemonte) ja Kreikka) oli otettu Euroopan digitaalistrategiassa asetettu indikaattori ”yritysten verk-kokauppa”. Indikaattorit olivat niin moninaisia, että oli mahdotonta koota tiedot yhteen ja tehdä niiden pohjalta päätelmiä ylemmällä tasolla.

23 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio oli vuosina 2009–2013 hyväksynyt useita muutoksia kaikkiin viiteen tarkastettuun toimenpide-ohjelmaan. Kolmessa tapauksessa (Kreikka, Italia (Piemonte) ja Puola) indikaattoreita kuitenkin muutettiin ohjelmakauden loppupuolella (vuonna 2012 ja/tai 2013) toimenpideohjelmaan tehtyjen muutosten yhteydessä (ks. myös kohta 19)14.

14 Piemontea koskevaa toimen pideohjelmaa muutettiin neljä kertaa (vuosina 2009, 2010, 2012 ja 2013) ja Kreikan toimenpide-ohjelmaa muutettiin kahdesti (vuosina 2011 ja 2012). Indikaattoreita kuitenkin muutettiin kummassakin tapauksessa vain kerran, vuonna 2012. Puolassa tehtiin muutoksia vuosina 2011 ja 2013 ja indikaattoreita muutettiin molemmilla kerroilla.

Esimerkki toimenpideohjelman mukauttamisesta EU:n uuteen aloitteeseen: Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlannin ala‑ ja ylämaat)

Skotlannin ala- ja ylämaita koskevaa toimenpideohjelmaa oli muutettu maaliskuussa 2011 sisällyttämällä siihen toimenpiteitä, joilla oli tarkoitus päästä paremmin EU:n uuden lippulaiva-aloitteen eli Euroopan digitaa-listrategian tavoitteisiin.

Muutoksessa oli kyse siitä, että ohjelmaan sisällytettiin maaseudun pk-yritysten laajakaistayhteyksien tukemi-nen. Näin lähennettiin Skotlannin aluehallituksen digitaalistrategiaa Euroopan digitaalistrategiaan.

Laat

ikko

1

12Havainnot

Kaav

io 2 Tarkastetuissa toimenpideohjelmissa käytetyt verkkokaupan tulosindikaattorit

ja tavoitearvot: yksityiskohtaiset tiedot ja muutokset

Innovatiivinen talous(Puola)

Osarahoitettujen hankkeiden lukumäärä (13 100)

Tuettujen yritysten lukumäärä (11 400)

Skotlannin ala- ja ylämaat(Yhdistynyt kuningaskunta)

Digitaalinen konvergenssi (Kreikka)

Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat rahoitusta tieto- ja

viestintätekniikan sisällyttämiseen osaksi päivittäistä toimintaansa

(13 561 --> Vähentyi 7 700:een)

Emilia-Romagna (Italia)

Piemonte (Italia)

Osarahoitettujen hankkeiden lukumäärä (125 palvelujen

tarjontaa koskevaa ja 250 tietopalvelujen käyttöä

koskevaa hanketta)

Toimenpideohjelma

Verkkokauppaa koskevaa tukea saavien yritysten lukumäärä

(5 700)

Tuettujen yritysten lukumäärä (450)

Tuotosindikaattorit (ja tavoitearvot)

Rahoitetut yritykset, jotka voivat hyväksyä tilauksia (8,75 %)

Rahoitetut yritykset, jotka voivat hyväksyä online-mak-suja internetin kautta tapahtuvassa myynnissä (1,31 %)

--> Sulautettu yhteen: Rahoitetut yritykset, jotka voivat hyväksyä tilauksia ja/tai online-maksuja

internetin kautta tapahtuvassa myynnissä (20 %)

Ei ole

Tulosindikaattorit (ja tavoitearvot)

Online-tilauksia vastaanottaneet yritykset (60 %) --> Jätetty pois

Online-tilauksia tehneet yritykset (26 %)--> Muutettu seuraavaksi: Online-tilauksia tehneiden

yritysten lukumäärä (90)

Alusta lähtien: Kehitettyjen verkkokauppas-trategioiden lukumäärä

(4 100)

Lihavoitu teksti/luku: Nykyisin sovellettavissaTavallinen teksti/luku: Ei enää sovellettavissa

Yritykset, jotka suorittavat myyntitoimintaa yrityksille (yritysten välinen toiminta) erikoistuneiden internetmarkkinoiden kautta (osuus 12 %)

Yritykset, joiden it-järjestelmät on integroitu toisten yritysten it-järjestelmiin (osuus 17 %)

--> Sulautettu yhteen ja korvattu seuraavalla: Yritykset, joilla on täytäntöönpantu ja/tai

yhdennetty yritysten välinen it-järjestelmä (lukumäärä 5 300)

Yritykset, jotka vastaanottavat tilauksia internet- tai muiden verkkojen kautta (osuus 50 %) --> Jätetty pois

Alusta alkaen: Hankkeiden täytäntöönpanon tuloksena luotujen uusien työpaikkojen lukumäärä (17 500 kokoaikavastaavaa)

Alusta alkaen: Hankkeiden täytäntöönpanon tuloksena tarjottavaksi valmisteltujen

sähköisten palvelujen lukumäärä (11 000)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

13Havainnot

24 Erityisesti tulosindikaattoreita ja/tai niihin liittyviä tavoitearvoja muu-tettiin huomattavasti, mikä haittasi hankkeen toteuttamisen tosiasiallisten tulosten arviointia. Kun tavoitearvoja muutettiin (Kreikan, Italian (Piemonte) ja Puolan toimenpideohjelmissa), aikai-sempia ja uusia tavoitearvoja ei voitu verrata keskenään, koska indikaattorei-den määrittelyä (toimenpideohjelmat Kreikassa ja Puolassa) tai mittayksiköi-tä (toimenpideohjelmat Kreikassa ja Italiassa (Piemonte)) oli muutettu, ja näitä muutoksia ei aina ollut perustel-tu budjetin pienentymisellä tai ulkoi-silla tekijöillä. Kahdessa tapauksessa muutos tehtiin siksi, että tarjotulle toiminnalle ei ollut paljoa kysyntää. Tämän vuoksi myös varojen käyttöaste jäi alhaiseksi (ks. kohdat 8 ja 27).

25 Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tällaiset ohjelmakauden loppupuolella tehdyt muutokset (jolloin tosiasial-liset saavutukset olivat jo tiedossa) vaaransivat mittausten objektiivisuu-den tutkittaessa, kuinka vaikuttavia toimenpiteet olivat verkkokaupan ke-hittämisen kannalta. Komissio oli kui-tenkin hyväksynyt kyseiset muutokset hyväksyessään toimenpideohjel mien muuttamisen vuosina 2012 ja 2013.

26 Lisäksi komission seuranta kohdistui enimmäkseen toimenpideohjelmia koskeviin taloudellisiin tietoihin. Ta-loudellisten tietojen seuranta on toki tärkeää, mutta se ei riitä tosiasiallisen edistymisen arviointiin. Lisäksi kah-den hallintoviranomaisen (Kreikassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) komissiolle toimittamien taloudellisten tietojen luokittelu ei ollut yhdenmu-kaista, sillä hallintoviranomaiset eivät aina luokitelleet verkkokauppahank-keita oikein eli neuvoston asetuksessa15 määritetyn menoluokan mukaisesti.

27 Komissio on vuodesta 2003 alkaen antanut ohjeita16, joiden avulla on tarkoitus edistää pk-yritysten tieto- ja viestintäteknologian (mukaan lukien verkkokaupan) hyödyntämistä kos-kevan toimintapolitiikan välineiden käyttöä. Lisäksi komissio ehdotti vuon-na 2013 vaihtoehtoista aloitetta, jonka ansiosta pk-yritysten olisi helpompi toteuttaa tieto- ja viestintäteknologiaa koskevia hankkeita (kyseinen aloite oli nimeltään ”tieto- ja viestintäteknolo-gia-alan innovoinnin voucher-järjestel-mä”) (ks. laatikko 2). Aloitteen avulla oli tarkoitus lisätä varojen käyttöastet-ta niiden varojen kohdalla, jotka oli va-rattu edistämään pk-yritysten tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä17.

15 Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25).

16 Esimerkiksi oppaat ”Regional Policy for Smart Growth of SMEs” (aluepolitiikka pk-yritysten älykkään kasvun osalta) ja ”Digital Agenda Toolbox” (Euroopan digitaalistrategiaa koskeva välineistö), jotka löytyvät komission yhteisen tutkimuskeskuksen hallinnoimalta älykkään erikoistumisen foorumilta osoitteesta http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/guides

17 Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä pk-yrityksissä edistävissä toimenpiteissä käyttöasteet olivat selvästi alhaisempia kuin EAKR:ssa keskimäärin.

14Havainnot

Hallintoviranomaiset keskittyivät enemmän tuotoksiin kuin tuloksiin sekä valinta‑ että seurantavaiheessa

28 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, var-mistivatko hallintoviranomaiset, että

a) ne saivat valintamenettelyn avulla tarpeeksi tietoa siitä, mitkä olivat yritysten perustelut investoinnille ja voitiinko hankkeen toteutta-misen avulla edistää toimenpide-ohjelmien tavoitteiden saavutta-mista; näin hallintoviranomaiset voisivat optimoida EAKR-rahoituk-sen mahdollisuudet tuottaa lisäar-voa siten, että pk-yritysten kehitys vauhdittuu ja EU:n tietoyhteiskun-tastrategioiden täytäntöönpano edistyy

b) hankkeiden tuloksellisuutta seurat-tiin sekä toteuttamisen aikana että sen jälkeen, jotta voitiin arvioida, miten hankkeilla edistettiin pk-yri-tysten kehittymistä ja strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Tieto‑ ja viestintäteknologia‑alan innovoinnin voucher‑järjestelmä – vaihtoehtoinen tukijärjestelmä pk‑yrityksille

Tieto- ja viestintäteknologia-alan innovoinnin voucher-järjestelmä on yksinkertaistettu järjestelmä, jolla autetaan pk-yrityksiä nykyaikaistamaan liiketoimintaansa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen avulla. Käytännössä järjestelmä tarjoaa pk-yrityksille pienimuotoisen luottojärjestelyn, jonka avulla nämä voivat ostaa ennalta määritettyjä tuotteita tai palveluja hyväksytyiltä toimittajilta. Järjestelmän tarkoituksena on tarjota nopeaa tukea pk-yrityksille ja vähentää niille aiheutuvaa hallinnollista työmäärää.

Järjestelmää on testattu Espanjassa kahdella alueella vuodesta 2013 lähtien. Pilottihanke on edennyt pidem-mälle Murcian alueella, jossa menettely ehdotuspyyntöjen esittämisestä avustusten myöntämiseen kestää kaksi kuukautta. Lisäksi hallintoviranomaisen mukaan hallintokulut ovat alle kymmenen prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin kaksi puutetta: järjestelmää sovellettaessa ei ensinnäkään var-mistettu riittävän tarkkaan, että hankerahoitus oli käynnistetty pk-yrityksen (eikä tieto- ja viestintäteknolo-gian alan palveluiden tarjoajan) pyynnöstä; edunsaajina olevilta pk-yrityksiltä ei myöskään vaadittu tulosindi-kaattoreita, ja näin ollen hankkeen toteuttamisen tosiasiallisen vaikutuksen arviointi oli mahdotonta.

Laat

ikko

2

15Havainnot

Hankevalintamenettelyi‑den yhteydessä arvioitiin harvoin, olivatko valitut hankkeet niitä, joilla toden‑näköisemmin edistettiin pk‑yritysten kehittymistä ja/tai EU:n tietoyhteiskun‑taa koskevien tavoitteiden saavuttamista

Hankehakemuksia arvioidessaan hallintoviranomaiset edellyttivät harvoin liiketoimintasuunnitelmaa tai kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia tavoitteita

29 EAKR-asetuksissa ei edellytetty liiketoi-mintasuunnitelmia tai muita mitatta-vissa olevia taloudellisia tai liiketoimin-taa koskevia tavoitteita ohjelmakauden 2007–2013 toimenpideohjelmien yhteydessä. Kyseistä vaatimusta pidetään kuitenkin hyvänä käytäntö-nä silloin, kun on kyse liikeyrityksen elinkelpoisuuden ja tarkoituksenmu-kaisuuden arvioinnista. Tarkastettujen toimenpideohjelmien hallintoviran-omaisista vain kaksi (Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) pyysi esittämään hankehakemusten yhteydessä liiketoimintasuunnitelman.

Liiketoimintasuunnitelmaa ei kuiten-kaan edellytetty kaikissa tapauksissa. Näin ollen hanketarkastuksen kohtee-na olleista kaikkiaan 30 yrityksestä ai-noastaan kuusi esitti liiketoimintasuun-nitelman tai muunlaisia mitattavissa olevia taloudellisia tai liiketoimintaan liittyviä tavoitteita (ks. laatikko 3).

30 Niiden kuuden hakijayrityksen lisäksi, jotka esittivät liiketoimintasuunni-telman, kahdeksan muuta yritystä kaikkiaan 30:stä hanketarkastuksen kohteena olleesta yrityksestä esitti hankehakemuksissaan mitattavis-sa olevat liiketoimintaa koskevat tavoitteet. Tämä muodosti vankan perustan hankkeiden seurannalle (ks. kohdat 44–46).

31 Lopuissa 16 tarkastetussa hankkeessa (kaikkiaan 30 hankkeesta) hallinto-viranomaisella ei ollut tarkoituksen-mukaisia tietoja siitä, miksi yritys piti investointia aiheellisena. Näissä ta-pauksissa hallintoviranomaisen pyytä-mät tiedot eivät sisältäneet liiketoimin-tasuunnitelmaa tai mitattavissa olevia liiketoimintaa koskevia tavoitteita.

Esimerkki perusteellisesta liiketoimintasuunnitelmasta hankehakemuksessa

Puolassa hankehakemuksen yhteydessä pyydettiin esittämään perusteellinen liiketoimintasuunnitelma aina, kun hanke rahoitettiin toimenpiteestä, jolla edistettiin yritysten välistä toimintaa koskevia ratkaisuja.

Liiketoimintasuunnitelmassa oli annettava seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: kuvaus yrityksestä, kuvaus hankkeesta (hankkeen osatekijät, perustelut ehdotetulle investoinnille, tiedot hankkeen toteuttamisen edel-lyttämistä taloudellisista, teknisistä ja henkilöresursseista), odotetut hyödyt (myös tavoitteet, mitattavissa olevat tuotos- ja tulosindikaattorit sekä tavoitearvot) sekä yrityksen taloudelliset tiedot (tase, tuloslaskelma ja rahavirtalaskelmat).

Kyseiset yksityiskohtaiset tiedot muodostivat perustan, jonka avulla voitiin saada selvä käsitys hankkeiden perusteluista ja valita tehokkaimmat hankkeet.

Laat

ikko

3

16Havainnot

Tarkastetut hankkeet eivät joissakin tapauksissa saavuttaneet toimenpideohjelmissa asetettuja toimenpiteen tavoitteita

32 Kreikassa tarkastetuista osarahoitetuis-ta hankkeista viisi ei ollut yhdenmukai-sia toimenpideohjelmissa asetettujen toimenpiteen tavoitteiden kanssa. Toimenpideohjelmassa korostettiin tarvetta tukea mikro- ja pk-yrityksiä, mutta ehdotuspyynnöissä, joiden pe-rusteella tarkastetut hankkeet valittiin, sallittiin myös suurten yritysten hake-van osarahoitusta (ks. laatikko 4).

33 Erääseen Puolassa toteutettavaan toimenpideohjelmaan kuuluvan toimenpiteen tarkoituksena oli auttaa vastaperustettuja yrityksiä tarjoamaan palveluja verkossa. Tilintarkastustuo-mioistuin havaitsi, että valintavaihees-sa ainoa vaadittu osoitus siitä, että yritys oli vastaperustettu, oli yritysre-kisteriote, jossa ilmoitettiin yrityksen perustamispäivä. Kyseinen valintakri-teeri olin siten helppo sivuuttaa. Itse asiassa edellä mainitusta toimenpi-teestä tuetuista viidestä tarkastetusta hankkeesta kahdessa oli todellisuudes-sa kyse uuden oikeudellisen muodon ottaneesta yrityksestä, joka oli ollut olemassa aiemmin ja joko lopettanut liiketoimintansa tai rajoittanut sitä huomattavasti. Tämän jälkeen liiketoi-minta oli siirretty uuteen perustettuun yritykseen. Yrittäjät olivat päättäneet perustaa uuden yrityksen, joka täytti tukikelpoisuuskriteerit ja saisi näin ollen EAKR:n osarahoitusta. Tällainen edellä mainitun tukikelpoisuuskritee-rin kiertäminen vähensi toimenpiteen vaikuttavuutta.

Toimenpideohjelmissa asetetut toimenpiteen tavoitteet eivät näkyneet hankkeiden valinnassa

Eräässä toimenpideohjelmassa Kreikassa viitattiin nimenomaisesti tarpeeseen tukea matkailualan mikroyri-tyksiä, jotka keskittyivät suuressa määrin toimenpideohjelman vaikutusalueelle ja joissa tieto- ja viestintä-teknologian käyttöönotto oli ollut erityisen vähäistä. Toimenpideohjelmassa myös määriteltiin toimenpiteet, joiden tavoitteena oli vastata kyseiseen tarpeeseen. Usean toimenpiteiden kohteena olleen yrityksen kohdalla arvioitiin, että toimintaa verkossa oli vain vähän tai ei lainkaan. Näiden mikroyritysten tukemisella pyrittiin myös vähentämään Kreikan matkailuelinkeinon kausiluontoisuuden vaikutusta lisäämällä sellaista taloudellis-ta toimintaa, joka voisi jatkua läpi vuoden.

Ehdotuspyyntö laadittiin kuitenkin siten, että siinä ei erityisesti painotettu mikroyrityksiä tai edes pieniä yrityksiä. Tämän seurauksena myös suuret hotellit saivat rahoitusta (matkailualalla arvioiduista seitsemästä yrityksestä neljä kuului Kreikan johtaviin hotelliketjuihin).

Näillä hotelleilla oli myös hyvin laadittu liiketoimintamalli, joka pohjautui kahteen perustekijään: myynti tapahtui operaattoreiden kautta (myynti suoraan verkkosivuston kautta oli itse asiassa vähemmän tärkeää) ja toiminta oli kausiluontoista (hotellit ovat auki kuusi kuukautta vuodessa). Osarahoitettujen hankkeiden toteuttamisella ei ollut vaikutusta edellä mainittuun hotellien liiketoimintamalliin, vaikka tällainen vaikutus olikin yksi toimenpideohjelmassa ja sitä koskevissa suuntaviivoissa asetetuista tavoitteista.

Laat

ikko

4

17Havainnot

18 Yhdistyneen kuningaskunnan (Skotlanti) valintamenettely koostui kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa hallintoviranomainen sovelsi kaksiosaista menettelyä valitakseen hankesponsorit (välittäjät). Tämän menettelyn ensimmäisessä osassa hallintoviranomainen (tai välittävä elin) totesi, täyttikö hanke toimenpideohjelmaa koskevat tukikelpoisuus-kriteerit. Ensimmäisen osan läpäisseet hankehakemukset

Heikkojen valintamenettelyjen seurauksena osarahoitettiin hankkeita, joiden kohdalla ei ollut todennäköistä, että ne tuottaisivat rahalle vastinetta

34 Tarkastettujen toimenpideohjelmien valintamenettelyissä havaittiin eroja hanketyyppien, rahoituksen enimmäis-määrien ja valintaprosessien osalta (ks. kaavio 3)18.

Kaav

io 3 Verkkokauppahankkeiden erilaiset valintamenettelyt jäsenvaltioissa

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Hankesponsorit valitsevat pk-hankkeet: valinta hakujärjestyk-

sessä, ehtona tukikelpoisuuskriteerei-den täyttyminen

Hakemukset pisteytetään sisältöä koskevien kriteerien arvioinnin

perusteella (ulkoiset asiantuntijat suorittavat)

Enintään 200 000 euroa

Vuoteen 2010 asti: hakujärjestyksessä, ehtona tukikelpoisuuskriteereiden täyttyminen

Vuodesta 2010: hakemukset pisteytetään sisältöä koskevien kriteereiden arvioinnin

perusteella

Avustukset: enintään 200 000 euroaja/tai

Ei taloudellista tukea: neuvontaa/kon-sulttipalveluja

Enintään 200 000 euroa

HakujärjestyksessäEhtona tukikelpoisuuskriteereiden

täyttyminen

Ohjelmasta riippuen: enintään 40 000 euroa (matkailuhankkeet)

tai 200 000 euroa (vähittäiskauppaa koskevat hankkeet)

Suora investointi pk-yrityksiin

Välittäjien (hankesponsoreiden) rahoittaminen

Suora investointi pk-yrityksiin

Suora investointi pk-yrityksiin

ValintamenettelyInvestoinnin enimmäismääräTukityyppi

Emilia-Romagna (Italia)

Piemonte(Italia)

Digitaalinen konvergenssi

(Kreikka)

Skotlannin ala- ja ylämaat

(Yhdistynyt kuningaskunta)

Toimenpideohjelma

Innovatiivinen talous

(Puola)

18Havainnot

35 Useimmissa valintamenettelyissä oli perusperiaatteena valita hankkeet hakujärjestyksessä. Tällöin sovellettiin ainoastaan tukikelpoisuuskriteerei-tä, ja ne oli helppo täyttää. Vuoteen 2010 saakka tilanne oli sellainen, että kaikkiaan viidestä toimenpi-deohjelmasta ainoastaan kahdessa Italiassa (Piemonte, Emilia-Romagna) toteutetussa toimenpideohjelmassa hallintoviranomainen käytti laadul-lista valintamenettelyä, joka perustui hankkeen sisältöön liittyviin kriteerei-hin, hakemusten pisteyttämiseen ja asiantuntijan suorittamaan arviointiin. Puola päätti vuonna 2010 muuttaa valintamenettelyjään: se otti käyttöön laadullisen arvioinnin ja pisteytti vast-edes ehdotukset.

36 Koska vaativat kriteerit puuttuivat ja hakemuksia ei valintavaiheessa vertail-tu keskenään eikä hankehakemuksissa annettu kattavia yritystietoja, yli kol-masosassa tapauksista osarahoitettiin hankkeita, jotka tuottivat vain vähän tai ei lainkaan vastinetta rahalle.

a) Kreikassa neljä hanketta, joissa oli kyse online-varausvälineen sisältä-vän verkkosivuston kehittämises-tä, olivat tarpeettomia. Kyseessä olevilla yrityksillä oli verkkosivusto ja online-varausväline jo ennen hankkeen toteuttamista. Lisäksi ke-hitetyillä verkkosivustoilla oli sama sommittelu kuin saman ketjun muiden hotellien verkkosivustoilla, joihin oli myös saatu osarahoitusta EAKR:sta (samoihin tai hyvin sa-manlaisiin kuluihin) saman ehdo-tuspyynnön puitteissa.

b) Tarkastetuista 30 osarahoite-tusta hankkeesta kymmenen (kaikki kymmenen joko Italiassa (Emilia-Romagna ja Piemonte) tai Kreikassa19) olisi hankkeen toteuttajien mukaan toteutettu myös ilman julkista osarahoitusta. Lisäksi viisi mainituista kymmenes-tä hankkeesta oli käynnistetty jo huomattavasti aikaisemmin kuin avustuksesta ilmoitettiin. Kolme hanketta oli jopa käynnistetty, ennen kuin yritykset olivat jät-täneet osarahoitushakemuksen. Kaikissa näissä hankkeissa on kyse nollavaikutuksesta.

c) Yhdessä jäsenvaltiossa (Yhdistynyt kuningaskunta) hankkeen spon-sorit antoivat yrityksille neuvon-taa avustusten lisäksi tai niiden sijaan. Kolmen neuvontaa saaneen pk-yrityksen tapauksessa EAKR:n tuki oli hankkeiden toteuttajien mukaan erittäin vähävaikutuk-sista, sillä kaikki kolme yritystä olivat kehittäneet oman verkko-kauppastrategiansa ja ne olivat siirtyneet verkkoon itsenäisesti omalla kustannuksellaan. Kahdessa tapauksessa neuvonta ei auttanut yrityksiä lainkaan ja ne pitivät sitä hyödyttömänä.

kävivät tämän jälkeen läpi menettelyn toisen osan, jossa hakemukset ensin arvioitiin erityisten kriteereiden perusteella ja sen jälkeen pisteytettiin. Valintamenet-telyn toinen vaihe koski hankesponsoreita, jotka oli valittu avustamaan pk-yrityksiä haku jär jes tyk sessä.

19 Mukaan lukien kohdassa 36 a mainitut neljä hanketta.

19Havainnot

Valintamenettelyt kestivät toisinaan liian kauan

37 Tarkastuksen kohteena olleiden hank-keiden hyväksyntään kului kolmessa viidestä tarkastetusta toimenpideoh-jelmasta (Kreikassa ja Italiassa (Emi-lia-Romagna ja Piemonte)) keskimäärin yli kuusi kuukautta. Hyväksymisajalla tarkoitetaan aikaa, joka kului ehdotus-pyynnön käynnistämisestä avustuksen myöntämiseen. Hyväksymisajan pituu-della oli mahdollisesti vaikutusta niihin hakijoihin, jotka eivät voineet hankkia riittävää pääomaa ja olivat enem-män julkisen rahoitustuen tarpeessa, eivätkä ne näin ollen voineet toteuttaa hankkeitaan.

38 Usean kuukauden hyväksymisaika selittyi vain osittain sillä, että valinta-prosessiin sisältyi asiantuntijan suorit-tama arviointi ja saatujen hakemusten vertailu sisältöön liittyvien kriteerien perusteella. Tämä koskee esimerkiksi Italiaa, jossa hankkeen hyväksyntä kesti keskimäärin kahdeksan kuukautta (Emilia-Romagnaa koskeva toimenpi-deohjelma) tai 14 kuukautta (Piemon-tea koskeva toimenpideohjelma).

39 Seitsemän kuukauden hyväksymisaiko-ja oli kuitenkin vaikea perustella silloin, kun hankkeiden valinta tapahtui haku-järjestyksessä ja hankkeiden sisältöön perustuva arviointi ja hakemusten vertailu puuttuivat, kuten Kreikassa (digitaalista konvergenssia koskeva toi-menpideohjelma ”Digital Convergen-ce”). Samanlaiset menettelyt kestivät kahdesta neljään kuukautta Yhdisty-neessä kuningaskunnassa (Skotlannin ala- ja ylämaita koskeva toimenpide-ohjelma ”Lowlands and Uplands of Scotland”) tai Puolassa (innovatiivista taloutta koskeva toimenpideohjelma ”Innovative Economy”).

40 Kreikan toimenpideohjelman valinta-menettelyn kestoa voidaan verrata myös tieto- ja viestintäteknologia-alan innovoinnin voucher-järjestelmää kos-kevan pilottihankkeen (”ICT Innovation Voucher”) valintamenettelyn kestoon, sillä molemmissa rahoitettiin saman-tyyppisiä erityisesti alueellisella tasolla määritettyjä käyttövalmiita hankkeita siten, että hankkeet valittiin haku-järjestyksessä. Voucher-järjestelmää koskevassa pilottihankkeessa valittiin hyvin samantyyppisiä hankkeita alle kolmasosassa ajasta, joka Kreikassa ta-vallisesti tarvittiin hankkeiden hyväk-symiseen (ks. laatikko 2).

Useimmissa tarkastuksen kohteena olleissa jäsen‑valtioissa valintamenettelyssä ei otettu huomioon rajojen yli tapahtuvaa toimintaa

41 Valintamenettelyissä, joita tarkastus-käynnin kohteena olleet jäsenvaltiot olivat soveltaneet tarkastettujen hankkeiden valintaan ohjelmakauden alussa, ei otettu huomioon rajojen yli tarjottavia verkkopalveluja, vaikka ne olivat tärkeä osatekijä pyrittäessä lisäämään digitaalisten sisämarkkinoi-den yhdentymistä (kuten i2010-stra-tegiassa ilmoitettiin ja Euroopan digitaalistrategiassa painotettiin). Poik-keuksen muodosti Kreikka, jossa asian huomioon ottaminen oli pakollista (ks. myös kohta 5). Puola otti vuonna 2010 käyttöön asianomaista toimenpideoh-jelmaa varten valintakriteerin ”hank-keiden kansainvälinen ulottuvuus” (rajojen yli tarjottavat palvelut), tarkis-tettuaan sitä ennen valintamenettely-jään ja -kriteereitään.

20Havainnot

42 Niistä 22 yrityksestä, joiden hankkeet tarkastettiin ja joiden kohdalla rajat ylittävät liiketapahtumat kuulostivat mielekkäiltä, vain seitsemän yritystä tosiasiassa toteutti hanketta, jonka avulla ne pystyivät perustamaan verk-kosivuston tai mukauttamaan omaa sivustoaan rajat ylittäviä liiketapahtu-mia varten. Neljällä muulla yrityksellä oli jo tällainen osa-alue käytettävissä yrityksessä tai yritysryhmässä, johon ne kuuluivat. Näin ollen puolet yrityk-sistä, jotka hankkeensa avulla olisivat voineet hyötyä rajojen yli tapahtuvan verkkokaupan tarjoamista mahdol-lisuuksista, eivät olleet käyttäneet tilaisuutta hyväkseen.

43 Niistä 23 yrityksestä, joiden hanke tar-kastettiin ja joilla voitiin perustellusti olettaa olevan monikielinen verkkosi-vusto, kymmenellä oli verkkosivusto kahdella tai useammalla kielellä. Näistä kymmenestä yrityksestä kahdella oli ollut monikielinen verkkosivusto en-nen hankkeen toteuttamista. Lopuilla kahdeksalla yrityksellä oli toteutta-miensa hankkeiden tuloksena kyseiset valmiudet ensimmäistä kertaa.

Hallintoviranomaiset eivät useimmissa tapauksissa kyenneet arvioimaan hank‑keen vaikutusta pk‑yrityksen kehitykseen

Yli puolelta tarkastetuista hankkeista ei edellytetty raportointia tulosperusteisista tavoitteista

44 Kaikki hallintoviranomaiset pyysivät edunsaajayrityksiä esittämään kerto-muksen hankkeiden toteuttamisen edistymisestä. Hankkeen kestosta riip-puen kertomus annettiin joko hank-keen toteuttamisen jälkeen tai sekä to-teuttamisen aikana että toteuttamisen päätyttyä. Tarkastetuista 30 tapauk-sesta 16:ssa annetut tiedot kuitenkin koskivat ainoastaan hankkeen fyysistä toteuttamista, esimerkiksi tarvittavien it-sovellusten hankkimista ja/tai kehit-tämistä. Lisäksi kolmasosassa tarkaste-tuista hankkeista ei annettu kertomuk-sessa tietoja hankkeen kestosta.

45 Toimivaltaiset hallintoviranomaiset (Kreikassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) eivät yhdessäkään mainituista 16 hankkeesta edellyttä-neet minkäänlaisia tulosperusteisia tavoitteita. Ainoat pyydetyt ja edun-saajien toimittamat tiedot koskivat hankkeen tosiasiallisia kuluja ja aikaan-saatuja tuotoksia.

21Havainnot

46 Muiden 14 hankkeen tapauksessa edellytettiin liiketoimintaa koskevien tietojen yksityiskohtaista seurantaa, jotta hallintoviranomainen pystyi arvioimaan hankkeen toteuttamisen välittömän vaikutuksen yrityksen kehitykseen. Yhden hallintoviranomai-sen tapauksessa maksut olivat sidok-sissa hankkeen tuloksellisuuteen (ks. laatikko 5).

47 Sen jälkeen kun hanke oli kokonaisuu-dessaan toteutettu, ei enää suoritettu järjestelmällistä seurantaa, lukuun ottamatta yhden hallintoviranomai-sen suorittamaa seurantaa (Puola) ja yhden hankesponsorin suorittamaa seurantaa (Yhdistynyt kuningaskunta); asianomaiset tahot olivat maininneet kyseisen velvoitteen avustussopimuk-sessa. Muilla hallintoviranomaisilla oli näin ollen riittämättömät tiedot arvioida, kuinka vaikuttavaa annettu tuki oli ollut osarahoitettujen yritysten kehittämisen ja/tai strategisten tavoit-teiden saavuttamisen kannalta.

Esimerkki tulosperusteisesta hallinnoinnista: maksut sidoksissa tuloksellisuuteen

Puolassa maksut olivat sidoksissa liiketoiminnan tuloksia koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Jos tavoittei-ta ei saavutettu, välittävällä elimellä oli mahdollisuus vähentää avustuksen määrää.

Näin tapahtui yhdessä arvioidussa hankkeessa, jossa heikko tuloksellisuus (odotettua tulotavoitetta ei saavu-tettu) sai aikaan sen, että hankkeen julkinen rahoitustuki väheni viidellä prosentilla.

Laat

ikko

5

Joissakin tapauksissa seurantajärjestelmät eivät rekisteröineet hankkeiden tuloksellisuutta luotettavalla tavalla

48 Kaikkien tarkastettujen hallintoviran-omaisten tapauksessa yhtä lukuun ottamatta pk-yritykset toimittivat tuloksellisuutta koskevat tiedot vakio-muotoisen kertomuksen muodossa. Yhdellä hallintoviranomaisella (Italia

(Emilia-Romagna)) ei kuitenkaan ollut vakiomuotoista kertomusmallia, joten sen saamien kertomusten laatu vaihteli huomattavasti, sillä kukin yritys valitsi itse raportointitapansa ja raportoita-vat asiat. Hallintoviranomainen ei siksi kyennyt arvioimaan, oliko hanke to-teutettu onnistuneesti. Eräs edunsaaja esimerkiksi jätti ilmoittamatta, että yhtä hankkeen osa-aluetta (online-os-toskori) ei ollut kehitetty. Hallintoviran-omainen ei puuttunut asiaan, vaikka kyseinen osa-alue kuului osarahoitet-tuun hankkeeseen.

22Havainnot

49 Kahden muun hallintoviranomaisen tapauksessa (Italia ja Yhdistynyt kunin-gaskunta) seurantajärjestelmiin syöte-tyt tiedot eivät olleet täysin luotettavia ja/tai täydellisiä:

a) Italiassa (Piemonte) hallintoviran-omainen ei tarkastanut annettujen tietojen oikeellisuutta. Järjes-telmään syötetyt tiedot olivat virheellisiä arvioiduista neljästä hankkeesta kahdessa (yhdessä tapauksessa oli kyse tuotosindi-kaattorista ja toisessa tapauksessa erään osarahoitetun yrityksen henkilöstömäärästä).

b) Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannin ala- ja ylämaat) hal-lintoviranomainen oli määritellyt indikaattorit huonosti, minkä seu-rauksena jokainen hankesponsori tulkitsi niitä eri tavalla; edistymistä koskeva raportointi oli näin ollen epäyhdenmukaista.

Tietojen puuttuminen haittasi toisinaan EU‑varojen taloudellisen käytön seurantaa

50 Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannin ala- ja ylämaat) tuettiin yri-tyksiä välittäjien (hankesponsoreiden) kautta. Joissakin tapauksissa välittäjät antoivat muuta kuin taloudellista tu-kea, esimerkiksi neuvonta- tai konsul-tointipalveluja (ks. myös kohta 36 c).

51 Kahdessa tapauksessa välittäjien hallintokulut olivat huomattavia, erityisesti kun niitä verrattiin tieto- ja viestintäteknologia-alan innovoin-nin voucher-järjestelmää koskevan pilottihankkeen hallintokuluihin (ks. laatikko 2). Muissa jäsenvaltioissa oli mahdollista yksilöidä tarkka määrä, jolla pk-yrityksiä oli tuettu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä. Kyseisessä tapauksessa oli kuitenkin epäselvää, kuinka paljon EAKR:n rahoi-tusta oli tosiasiassa käytetty edunsaa-jien tukemiseen (ks. laatikko 6).

Välittäjille aiheutuneiden hallintokulujen taloudellisuudesta ei ollut tietoja

Skotlannissa hallintoviranomainen toteutti hankkeita välittäjien eli hankesponsoreiden kautta.

Koska välittäjät itse antoivat konsultointitukea pk-yrityksille, hallintokulut – palkat mukaan lukien – muodosti-vat merkittävän osan korvatuista menoista: yksi hankesponsori käytti 55 prosenttia budjetistaan palkkoihin ja toinen 18 prosenttia markkinointiin; eräs toinen hankesponsori käytti kokonaisbudjetista 82 prosenttia palk-koihin. Mitään tietoja ei kuitenkaan ollut saatavilla, joten tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt toteamaan, oliko kyseessä olevia varoja käytetty taloudellisesti. Lisäksi välittäjistä yksi ei pystynyt dokumentoimaan joidenkin tukemiensa pk-yritysten neuvontaan käytettyä aikaa tai työmäärää.

Laat

ikko

6

23Havainnot

Yleisesti ottaen pk‑yritykset toteuttivat hankkeet sujuvasti, mutta saavutettuja tuloksia ei aina kyetty osoittamaan

52 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko

a) hankkeet toteutettu ja pidettiinkö niitä yllä alun perin suunnitellulla tavalla

b) hankkeen toteuttamisen seurauk-sena odotetut taloudelliset hyödyt saavutettu ja mitattu.

Hankkeiden tuotokset oli‑vat yleensä johdonmukaisia asianomaiseen avustushake‑mukseen nähden

53 Useimmissa tapauksissa hankkeet toteutettiin budjetin rajoissa ja suu-remmitta viivästyksittä. Kun budjetti ylittyi, kyse oli pienistä määristä, jotka eivät vaikuttaneet julkisen osarahoi-tuksen määrään. Kaikkien hankkeiden kohdalla hallintoviranomaiset olivat panneet merkille ja hyväksyneet viipeitä.

54 Tarkastetuista 30 hankkeesta 25:ssä tuotokset saavutettiin suunnitellulla tavalla ja ne olivat toiminnassa:

a) Yhteensä 17 edunsaajayritystä pys-tyi olemaan esillä verkossa verk-kosivuston perustamisen jälkeen; niistä yhdeksän pystyi harjoitta-maan verkossa myyntiä.

b) Kahdeksan muuta yritystä oli jo esillä verkossa ennen hankkeen toteuttamista, mutta ne joko perustivat uuden verkkosivuston tai päivittivät olemassa olevaa sivustoaan.

Edellä mainituista 25 tapauksesta neljässä verkkokaupan kehittäminen oli osa laajempia hankkeita, joiden tarkoituksena oli digitalisoida yrityk-sen sisäiset menettelyt (sähköinen liiketoiminta).

55 Loppujen viiden tarkastetun hank-keen tapauksessa (Kreikassa, Italiassa (Piemonte) ja Puolassa) hankkeen toteuttaminen ei tuottanut tavoiteltuja tuotoksia. Yhdessä hankkeessa yritys ei käyttänyt kehitettyä sovellusta. Neljäs-sä muussa hankkeessa joko epäonnis-tuttiin pääsemään markkinarakoon tai kohdattiin teknisiä ongelmia, kehite-tyistä ja täytäntöönpannuista it-sovel-luksista huolimatta (ks. kohta 57).

56 Useimmissa hankkeissa ei ollut alussa budjettia tietotekniikan ylläpitoon (vain neljällä hankkeella oli), mutta tämä ei aiheuttanut ongelmia yhdelle-kään yritykselle, jonka hanke arvioitiin. It-ohjelmistot oli itse asiassa yleensä suunniteltu niin, että niiden ylläpitoku-lut olivat alhaiset ja käyttäjät pystyivät parantamaan ja tekemään niihin muu-toksia itse (tällaisia hankkeita oli 14).

24Havainnot

57 Yrityksistä juuri mikään ei kohdannut suuria teknisiä ongelmia täytäntöön-panon aikana tai sen jälkeen. Kehi-tetyt it-sovellukset olivat käytössä ja toimivat keskeytyksettä. Seuraavat harvat poikkeukset havaittiin: Kreikan tapauksessa oli mahdotonta päästä kahden yrityksen verkkosivustolle ja/tai online-varaussivustolle, ja kolmessa yrityksessä Puolassa ja Italiassa ei ollut onnistuttu löytämään markkinara-koa ja hankkimaan asiakkaita. Näissä kolmessa tapauksessa hankkeen kes-tävyys ei riippunut pelkästään tieto-tekniikan ylläpidosta: yhtä hanketta ei saatu päätökseen ja kahdessa muussa hankkeessa yritykset pelkäsivät, että niiden taloudellinen toiminta ei jatkuisi kestävyyden osalta edellytettävän lakisääteisen ajanjakson jälkeen.

Monet pk‑yritykset ilmoitti‑vat hyötyneensä hankkeensa toteuttamisesta, mutta saa‑vutettuja tuloksia ei mitattu järjestelmällisesti

58 Niistä 30 yrityksestä, joiden hankkeet arvioitiin, tuskin puolta oli pyydetty esittämään tulostavoitteet (ks. myös kohdat 44–46). Kaikkiaan 14 hankkees-ta, joiden hakemukset sisälsivät tulos-tavoitteita (joihin myös kohdistettiin seurantaa), tulokset oli saavutettu kah-deksassa tapauksessa. Tulostavoitteet liittyivät liikevaihdon lisääntymiseen, asiakkaiden määrän kasvuun, verkko-myynnin prosenttiosuuden kasvuun ja/tai työpaikkojen luomiseen.

59 Lopuissa yrityksissä, jotka saivat EAKR:ltä tukea verkkokaupan kehittä-miseen, ei ollut havaittavissa minkään-laista yhteyttä saadun tuen ja yrityk-sen liiketoiminnan kehittymisen välillä.

60 Kolmetoista yritystä ilmoitti, että nii-den tehokkuus oli lisääntynyt hank-keen toteuttamisen seurauksena. Yhtä lukuun ottamatta yritykset eivät kui-tenkaan olleet asettaneet tällaisia ta-voitteita hankehakemuksissaan. Näistä 13 yrityksestä vain neljä pystyi ilmoit-tamaan tehokkuuden lisääntymisen kvantitatiivisesti. Kuusi yritystä ei ollut linkittänyt osarahoitettua verkkosivus-toa yritysohjelmistoihinsa, mikä tar-koitti sitä, että jokainen vastaanotettu online-varaus oli syötettävä yritysten sisäisiin järjestelmiin manuaalisesti.

61 Työpaikkojen luominen ei ollut yleensä tavoitteena osarahoitetuissa hankkeissa. Kahdeksalla hankkeella oli kuitenkin työpaikkojen luomis-ta koskeva tavoite, jonka yritykset olivat esittäneet tulostavoitteena hankehakemuksessaan.

62 Kaikki kahdeksan hanketta saavuttivat tavoitteen. Lisäksi viisi muuta yritys-tä ilmoitti, että ne olivat hankkeen toteuttamisen seurauksena palkanneet yhden tai useamman henkilön. Näis-tä neljä yritystä pystyi toimittamaan asiasta näyttöä. Puolet yrityksistä, joiden hankkeet arvioitiin, järjesti henkilöstölleen koulutusta hankkeen yhteydessä kehitettyjen it-sovellus-ten käytössä. Koulutus räätälöitiin sitä pyytäneiden yritysten tarpeisiin, joten osallistujille ei annettu todistuk-sia. Työssäoppimiskoulutus oli myös yleistä.

25Johtopäätökset ja suositukset

63 Verkkokauppateknologiaa pidetään keinona talouskasvun kiihdyttämiseen, sisämarkkinoiden edelleenkehittämi-seen sekä Euroopan yhdentymisen nopeuttamiseen. Komissio on siksi kiinnittänyt enenevässä määrin huo-miota tarpeeseen edistää verkkokau-pan kehittymistä erityisesti lippulai-va-aloitteisiinsa lukeutuvan Euroopan digitaalistrategian kautta. EU:n raken-nerahaston määrärahoista on osoitettu kolme miljardia euroa toimiin, joilla edistetään tieto- ja viestintätekno-logian hyödyntämistä pk-yrityksissä ohjelmakaudella 2007–2013.

64 Tarkastuksessa arvioitiin, onko EAKR:n tuki pk-yrityksille ollut vaikuttavaa verkkokaupan alalla. Johtopäätök-senä todettiin, että verkkokauppa-hankkeisiin myönnetty EAKR:n tuki lisäsi osaltaan liike-elämän palvelujen saatavuutta verkossa. Seurannan puutteellisuuden vuoksi oli kuitenkin mahdotonta arvioida, missä määrin tuella edistettiin tieto- ja viestintätek-nologioita koskevien EU:n ja jäsenval-tioiden strategioiden toteuttamista ja pk-yritysten kehittämistavoitteiden saavuttamista. Lisäksi puutteellisten valintamenettelyiden seurauksena osarahoitettiin hankkeita, joiden kohdalla oli epätodennäköistä saada rahalle vastinetta.

65 Jäsenvaltioiden toimenpideohjelmat muodostivat hyvän perustan pk-yritys-ten tukemiselle verkkokaupan alalla. Ne sisälsivät verkkokauppaa koskevia toimenpiteitä, jotka vastasivat tieto- ja viestintäteknologioita koskevissa strategioissa määritettyjä kansallisia tai alueellisia tarpeita. Saavutetun edistyk-sen mielekäs mittaaminen kuitenkin vaarantui joskus siksi, että indikaatto-reita ja tavoitearvoja tarkistettiin, usein ohjelmakauden loppupuolella ja toisi-naan ilman asianmukaisia perusteluja. Lisäksi verkkokauppahankkeisiin liitty-viä menoja ei aina ilmoitettu komissi-olle oikein luokiteltuina, mikä vaikeutti menojen kokonaisarviointia. Komissio haki vuonna 2013 ratkaisua varojen alhaisen käyttöasteen ongelmaan ehdottamalla, että tieto- ja viestintätek-nologian hyödyntämistä edistettäisiin pk-yrityksissä käyttämällä rakennera-hastoja vaihtoehtoisella tavalla, ”tieto- ja viestintäteknologia-alan innovoinnin voucher-järjestelmän” kautta. Komissio ei kuitenkaan kiinnittänyt tarpeeksi huomiota tuloksellisuuden seurantaan, mikä on välttämätöntä saavutetun edis-tyksen arvioinnissa (kohdat 18–27).

66 Hallintoviranomaiset keskittyivät sekä valinta- että seurantavaiheessa enem-män tuotoksiin kuin tuloksiin. Sovel-lettujen valintakriteereiden rajallisuus merkitsi sitä, että toisinaan rahoitettiin kaikkia tukikelpoisia hankkeita niin pitkään kuin rahoitusta oli saatavilla riippumatta siitä, tuottivatko hank-keet mitään potentiaalista lisäarvoa pk-yritysten kehittämisen tai EU:n tietoyhteiskuntaa koskevien tavoittei-den kannalta (kohdat 29–43). Lisäksi hallintoviranomaiset eivät useimmissa tapauksissa pystyneet arvioimaan hankkeen vaikutusta yksittäisen pk-yrityksen kehittämiseen. Kahdessa tarkastukseen valitussa jäsenvaltiossa hallintoviranomaiset eivät suorittaneet tarvittavia tarkastuksia varmistuakseen järjestelmään syötettyjen tietojen luo-tettavuudesta (kohdat 44–51).

26Johtopäätökset ja suositukset

67 Yleisesti ottaen pk-yritykset toteuttivat hankkeet sujuvasti ja tuotokset olivat yleensä johdonmukaisia asianomai-seen hakemukseen nähden. Monet pk-yritykset ilmoittivat hyötyneensä hankkeidensa toteuttamisesta, mutta tulokset mitattiin vain alle puoles-sa tarkastetuista hankkeista. Näissä tapauksissa havaittiin, että hyötyjä ilmeni yli puolessa asianomaisista pk-yrityksistä (kohdat 53–62).

68 Tilintarkastustuomioistuin suosittaa näin ollen seuraavaa:

Suositus 1

Komission pitäisi varmistaa, että se saa jäsenvaltioilta yhdenmukaiset ja luo-tettavat tiedot toimenpideohjelmien edistymisestä (taloudellisten tietojen lisäksi myös tuloksellisuutta koskevat tiedot). Tätä varten komission pitäisi

a) arvioida ehdotettujen tulosindi-kaattoreiden tarkoituksenmukai-suus sekä toimenpideohjelmia hyväksyttäessä että myöhempien muutosten yhteydessä

b) suunnitella seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan mitata kaik-kien tavoitearvojen saavuttamista oikea-aikaisesti ja joka mahdollis-taa pidemmän aikavälin vertailun

c) ehdottaa vakiomuotoisia indikaat-toreita, jotka ovat tarkoituksenmu-kaisia verkkokauppaa koskevien EU:n strategisten tavoitteiden kannalta.

Suositus 2

Komission pitäisi edellyttää, että jäsenvaltioiden käyttöönottamat valintakriteerit ja -menettelyt takaavat, että valituksi tulee hankkeita, joiden tuottama lisäarvo on optimaalinen muihin hakijoihin verrattuna, kun asiaa tarkastellaan pk-yritysten verkkokau-pan kehittämisen ja Euroopan digitaa-listrategian tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta katsottuna. Samalla pitäisi varmistaa, että menettelyjen vaatima aika ja hallinnollinen työmäärä ovat kohtuulliset tuen kohteena ole-vien edunsaajien kannalta.

Hankkeita valitessaan jäsenvaltioiden viranomaisten pitäisi tarvittaessa vaa-tia hakijoita

a) perustelemaan, miksi asianomai-sen hankkeen toteuttaminen on tarpeellista; perustelut pitäisi mieluiten esittää riittävän yksityis-kohtaisen ja realistisen liiketoimin-tasuunnitelman muodossa

b) osoittamaan hankkeen taloudelli-nen elinkelpoisuus

c) osoittamaan julkisen rahoitustuen tarve varainkäytön nollavaikutuk-sen estämiseksi

d) kannustamaan hankkeiden toteut-tajia ottamaan liiketoiminnassaan huomioon rajojen yli tapahtuva toiminta, jotta sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

27Johtopäätökset ja suositukset

Suositus 3

Komission pitäisi vaatia jäsenvaltioi-den hallintoviranomaisia ottamaan käyttöön hallinnointivälineet, joilla seurataan tukea saavan pk-yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen osoite-tun avustuksen vaikutusta. Komission olisi erityisesti vaadittava, että

a) avustussopimuksissa määritetään vähimmäismäärä päteviä indikaat-toreita ja niihin liittyvät tavoitteet, jotka mitataan ja joihin kohdiste-taan seurantaa ensinnäkin siinä vaiheessa, kun hanke on toteutettu ja kun sitä sovelletaan käytännös-sä, sekä myöhemmin, kun hank-keen vaikutusten voidaan olettaa ilmenneen täysimääräisesti

b) käyttöön otetaan mahdollisuuk-sien mukaan mekanismi, jolla varmistetaan, että maksut ovat sidoksissa tuloksellisuuteen, ja mukautetaan maksuja, jos tulok-sellisuus todetaan merkittävän heikoksi

c) suoritetaan tarvittavat tarkastuk-set ja kontrollit, joilla varmiste-taan seurantajärjestelmiin syö-tettyjen tietojen luotettavuus ja yhdenmukaisuus.

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Henri GRETHENIN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 12. marraskuuta 2014 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA presidentti

28

Kauden 2014–2020 ERI-ohjelmiin on sisällytettävä ”toimien valintaa ohjaavat periaatteet” ja ”tuotosin­dikaattorit sekä määrällinen tavoitearvo”, ja niistä neuvotellaan komission kanssa. Hankkeiden valin-nassa noudatettavat periaatteet ja yksityiskohtaiset valintakriteerit määräytyvät kunkin tavoitteen ja yhteisrahoitettavan investoinnin ominaispiirteiden mukaan.

Niitä jäsenvaltioita, joissa on todettu ongelmia näillä aloilla, pyydetään kuvailemaan ohjelmassa (ennakkoehdot, toimintasuunnitelma), mitä toi-mia viranomaiset aikovat toteuttaa parantaakseen hankkeiden valintamenettelyjä ja keventääkseen edunsaajien hallinnollista työmäärää. Tarvittaessa jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään suunni-teltujen parannusten toteuttamiseksi teknistä apua ennakoivasti ja keskitetysti.

Lisäksi komissio neuvoo hallintoviranomaisia ottamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset osaksi digitaalista kasvua koskevien hankkeiden valintamenettelyä ja -kriteerejä.

IV c)Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio on samaa mieltä erityisesti periaatteesta, jonka mukaan olisi otettava käyttöön mekanismi sen varmistamiseksi, että maksut ovat sidoksissa tuloksellisuuteen. Verkkokaupan alalla myönne-tyn EAKR-tuen sitominen tuloksiin olisi kuitenkin haasteellista.

Tiivistelmä

IIIKomissio suhtautuu tilintarkastustuomioistuimen arvioon myönteisesti.

Komissio katsoo, että verkkokauppahankkeisiin myönnetty EAKR:n tuki on ollut vaikuttavaa ja että se on edistänyt liike-elämän palvelujen saatavuutta verkossa.

Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI) kau-della 2014–2020 koskevissa uusissa asetuksissa on parannettu ohjelmasuunnittelun seurantaa lujitta-malla tulossuuntautuneisuutta ja toimintalogiikkaa ennakkoehtojen avulla. Verkkokauppaan liittyville investoinneille on asetettu erityinen ennakkoehto digitaalista kasvua käsittelevän strategisen toimin-tapoliittisen kehyksen muodossa.

IV a)Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio edellyttää, että hallintoviranomaiset raportoivat kauden 2007–2013 ohjelmien täy-täntöönpanosta sovellettavien EAKR-asetusten mukaisesti.

Kauden 2014–2020 ERI-ohjelmien yhteydessä korostetaan enemmän tulosten saavuttamista tavoitteiden pohjalta. Ensisijaisten toimintalinjojen osalta indikaattorit kertovat kunkin toimintalinjan kokonaistuloksista mutta eivät toimintalinjaan sisäl-tyvien yksittäisten toimien tuloksista.

IV b)Komissio hyväksyy suosituksen ja kehottaa jäsen-valtioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet.

Komission vastaukset

Komission vastaukset 29

Havainnot

18Komissio suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuo-mioistuimen arvioon, joka koskee kaikissa tarkas-tukseen valituissa jäsenvaltioissa käytössä olevia strategiakehyksiä. Lisäksi komissio korostaa, että uudet ERI-asetukset tarjoavat kaudelle 2014–2020 suoritusten ja tulossuuntautuneisuuden kannalta entistä paremman kehyksen. (Ks. vastaus kohtaan IVb.)

22Kauden 2007–2013 ohjelmia koskevassa asetuksessa ei edellytetty vakiomuotoisten indikaattoreiden käyttöä seurannassa. Verkkokauppaa varten ei myöskään ole määritetty erillistä perusindikaattoria.

Tietyn toimen toteuttamisesta odotettavia tuloksia seurataan tulosindikaattorin avulla. Näin jäsenval-tiot voivat valita tulosindikaattorin, joka mittaa toteutetun toimen tuloksia parhaiten. Tuotosindi-kaattoreita on mahdollista vakioida, mutta tulos-indikaattorit on räätälöity asetettujen tavoitteiden perusteella.

Yhteinen vastaus kohtiin 23 ja 25Hallintoviranomaiset muokkaavat tulosindikaatto-reita koko ohjelmakauden ajan. Komissio huomaut-taa, että jos jäsenvaltio haluaa muuttaa ohjelmaa, myös vastaavia indikaattoreita on tarkistettava. Jos muutos on merkittävä, on tutkittava tapauskohtai-sesti, mistä se johtuu. Euroopan komissio neuvot-telee muutoksista ja vaatii hallintoviranomaisilta tätä varten vankat perustelut. Tulosindikaattoreita voidaan tarkistaa sekä ylöspäin (jos tavoitteet voi-daan asettaa vielä korkeammalle) että alaspäin (jos hallintoviranomainen ei voi vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen ja edistymiseen käytännön toimissa).

Digitaalista konvergenssia koskevan toimenpide-ohjelman muuttaminen Kreikassa joulukuussa 2012 koski pääasiassa budjetin huomattavaa leikkaamista (300 miljoonalla eurolla) kilpailukykytoimenpide-ohjelman vahvistamiseksi. Budjettileikkaus vai-kutti väistämättä indikaattoreiden arvoon, jota oli mukautettava vastaavasti.

Johdanto

05Komissio huomauttaa, että verkko-ostoksia teke-vien pk-yritysten osuus on yleensä selvästi suu-rempi ja että EU:n keskiarvo, 26 prosenttia, on paljon lähempänä tavoitetta. Tulos on suhteellisen hyvä, mikä johtuu osittain paremmasta lähtöase-masta. Verkossa on myös helppo tehdä ostoksia, kun taas myyminen on vaikeaa, koska on perus-tettava verkkokauppa ja tarvittavat maksu- ja toimitusmekanismit.

09Komissio on tilintarkastustuomioistuimen tavoin huolestunut tieto- ja viestintäteknologian (TVT) hyödyntämistä edistävän rahoituksen alhaisesta käyttöasteesta. Komissio onkin laatinut ohjeita1 edistääkseen tieto- ja viestintäteknologian hyö-dyntämistä pk-yrityksissä tukevien toimenpiteiden käyttöä mm. verkkokaupan alalla. Näitä ohjeita on esitetty mm. palveluinnovointia, pk-yritysten älykästä kasvua ja kansainvälistymistä, erilaisia Euroopan digitaalistrategiaan liittyviä digitaalisen kasvun tukimenetelmiä sekä jäljempänä mainittuja TVT-innovaatioseteleitä koskevissa oppaissa. Lisäksi komissio tarjoaa teknisen avun puitteissa digitaali-sen kasvun asiantuntijoiden palveluita2.

Komissio on myös perustanut vuonna 2003 pk-yri-tyksille suunnatun European e-Business Support Network -verkoston (eBSN). Kyseessä on kansallisille ja alueellisille päättäjille ja julkissektoria edustaville verkkokaupan asiantuntijoille tarkoitettu toiminta-politiikan koordinointifoorumi. Tähän liittyy myös EU:n aloite, joka koskee tietotekniikan älykästä käyttöä ja pk-yritysten integroitumista globaaleihin digitaalisiin arvoketjuihin3.

1 Katso: http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/guides

2 Näitä palveluja on jo tarjottu vuosina 2013–2014 Unkarille, Kreikalle ja Italialle.

3 Katso: http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/ict/ebsn/what/index_en.htm

Komission vastaukset 30

Toissijaisuusperiaatteen ja yhteistyössä jäsenval-tioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin periaat-teiden mukaisesti on jäsenvaltioiden ja alueiden tehtävä päättää, ottavatko ne TVT-alan innovoin-tisetelijärjestelmän käyttöön omien toimenpi-deohjelmiensa puitteissa. Komissio kannustaa alueita ottamaan järjestelmän käyttöön innovointia tai digitaalista kasvua koskevien strategioiden yhteydessä.

Komissio on myös samaa mieltä siitä, että on tar-peen tukea kysyntään perustuvaa tukijärjestelmää, jonka avulla pyritään vastaamaan pk-yritysten tarpeisiin.

Eri alueilla tähän asti saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, ettei pk-yrityksissä ole useinkaan riit-tävästi tietoa siitä, mitkä teknologia/TVT-ratkaisut parhaiten soveltuisivat niiden liiketoimintamalliin. Pk-yritykset tarvitsevatkin tukea TVT-tarpeiden määrittämisessä ja muotoilussa ja asianmukaisen liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. Innovointi-setelijärjestelmään kuuluukin myös neuvojen tarjoa-minen pk-yrityksille oikeanlaisen TVT-liiketoiminta-ratkaisun analysoimiseksi ja määrittämiseksi.

Koska innovointisetelijärjestelmä on luonteeltaan kokeellinen ja sen täytäntöönpanoaika rajoitettu, tulosindikaattoreita ei toistaiseksi ole otettu käyt-töön. Nämä tiedot toimitetaan komissiolle seuraa-vien seurantakomiteoiden kokousten yhteydessä vuoden 2015 puolivälissä.

Ohjelmatasolla on tärkeää korostaa, että ohjelma-kaudella 2007–2013 ei käytetä tulos- vaan tuotos-indikaattoreita. Näitä tietoja kuitenkin pyydetään seurantakomiteoilta.

24Puolassa muutettiin innovatiivista taloutta koske-van toimenpideohjelman indikaattoreita vuoden 2011 alussa. Kun otetaan huomioon, että kyseinen toimenpideohjelma oli hyväksytty vuoden 2007 lopulla ja ensimmäiset ehdotuspyynnöt käynnis-tetty vuonna 2008 ja 2009, muutokset toteutettiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sen jälkeen kun toimenpiteen toteuttamisesta oli saatu ensim-mäiset kokemukset ohjelmakauden puolivälissä ja hallintoviranomaiset esittivät tarvittavat perustelut.

26Vaikka komissio antoi vastuuviranomaisille ohjeita (ks. alaviite 6) luokitteluun perustuvaa tietojär-jestelmää koskevista periaatteista, menojen luo-kittelu kuuluu edelleen hallintoviranomaisten vastuualueeseen.

Laatikko 2 TVT-alan innovointiseteli on Euroopan aluekehi-tysrahaston (EAKR) tukimuoto, jonka avulla on mahdollista tavoittaa mikroyritykset ja pk-yritykset tavalla, joka vähentää niille aiheutuvaa hallinnollista työmäärää. Ei ole olemassa yhtä toimintamallia, joka soveltuisi kaikille. Kutakin järjestelmää kehitetään ja toteutetaan alue- ja paikallisviranomaisten toi-mesta avustusten tai rahoitusvälineiden muodossa olosuhteiden mukaan, joita ovat mm. kunkin alueen TVT-potentiaali ja intensiteetti, integraatio muiden innovoinnin hallintaan liittyvien toimien kanssa, valmiudet hallinnoida järjestelmää, aiempi kokemus tällaisten toimien tukemisesta sekä tarve parantaa TVT-teknologian hyödyntämistä pk-yrityksissä.

Komission vastaukset 31

33Komissio korostaa, että se tarkistaa ”toimien valin-taa ohjaavat periaatteet” huolellisesti toimenpide-ohjelmien yhteydessä neuvotellessaan kauden 2014–2020 ERI-rahastojen ohjelmista. Näin varmis-tetaan, että ne sopivat yhteen erityistavoitteiden ja erityyppisten toimenpiteiden kanssa4.

35Komissio katsoo, että hallintoviranomaisen (tai val-tuutetun välittävän elimen) olisi säilytettävä riittävä näyttö osoitukseksi siitä, että valintamenettely on ollut läpinäkyvä ja että se täyttää ohjelman seuran-takomitean vahvistamat kriteerit.

36 a)Komissio on tietoinen kuvatusta tapauksesta. Komissio ja asianomainen jäsenvaltio ovat käynnis-täneet tarvittavat korjaustoimet.

36 b)Italian ehdotuspyyntö oli jäsenvaltion viranomais-ten mukaan laadittu asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (vähämerkityksinen tuki) mukaisesti. Siinä ei säädetä kannustavaa vaikutusta koskevasta vaa-timuksesta, kuten muissa tukijärjestelmissä. Joka tapauksessa ehdotuspyynnössä rajattiin takautu-vien menojen alkamisajankohdaksi 1.1.2008 eikä laajennettu sitä vuoden 2007 alkuun, mikä olisi ollut mahdollista.

4 Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohta: iii) kuvaus kunkin investointiprioriteetin mukaisesti tuettavien toimenpiteiden tyypistä ja esimerkeistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen, myös toimien valintaa ohjaavat periaatteet, ja tapauksen mukaan tärkeimmät kohderyhmät, erityiset kohdealueet ja tuensaajien tyypit sekä rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö ja suurhankkeet.

29Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaat-teiden mukaisesti yksityiskohtaisten valintakri-teerien laatiminen ja hankkeiden valinta kuuluvat jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Tämä tarkoittaa, että verkkokauppahankkeita valitessaan hallintovi-ranomainen päättää, onko hakemuksen yhteydessä esitettävä liiketoimintasuunnitelma (tai muita asia-kirjoja toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan) ja mitä tietoja siinä on oltava. Hallintoviranomainen myös tarkistaa hankehakemuksen ja liiteasiakirjojen (esim. liiketoimintasuunnitelman) laadun.

31Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaat-teiden mukaisesti yksityiskohtaisten valintakri-teerien laatiminen ja hankkeiden valinta kuuluvat jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Tämä tarkoittaa, että verkkokauppahankkeita valitessaan hallintovi-ranomainen päättää, onko hakemuksen yhteydessä esitettävä liiketoimintasuunnitelma (tai muita asia-kirjoja toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan) ja mitä tietoja siinä on oltava. Hallintoviranomainen myös tarkistaa hankehakemuksen ja liiteasiakirjojen (esim. liiketoimintasuunnitelman) laadun.

Yhteinen vastaus 32 kohtaan ja laatikkoon 4Komissio on tietoinen 32 kohdassa ja laatikossa 4 kuvatusta tilanteesta. Komissio ja asianomai-nen jäsenvaltio ovat käynnistäneet tarvittavat korjaustoimet.

Komission vastaukset 32

43Verkkosivuston käännättämistä kannattaa harkita siinä vaiheessa, kun ulkomaisilla kohdemarkkinoilla syntyy liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoiminnan luonteesta riippuen kustannukset saattavat kuiten-kin nousta suuremmiksi kuin näin saatava lisähyöty.

Yhteinen vastaus kohtiin 44 ja 45Kauden 2007–2013 ohjelmia koskevassa asetuksessa ei edellytetty vakiomuotoisten indikaattoreiden käyttöä seurannassa. Verkkokauppaa varten ei myöskään ole määritetty erillistä perusindikaattoria.

Hankkeiden täytäntöönpanon edistymistä koske-vien raporttien analysointi tehdään jäsenvaltioiden tasolla. Oikeusperustan mukaan komissio antaa ohjeita hankehallinnon kehittämiseksi.

Tietyn toimen toteuttamisesta odotettavia tuloksia seurataan tulosindikaattorin avulla. Näin jäsenval-tiot voivat valita tulosindikaattorin, joka mittaa toteutetun toimen tuloksia parhaiten. Tuotosindi-kaattoreita on mahdollista vakioida, mutta tulos-indikaattorit on räätälöity asetettujen tavoitteiden perusteella.

47Kokonaan toteutettujen hankkeiden järjestel-mällistä seurantaa voidaan pitää hyvänä käytän-teenä, mutta sitä ei ole määritelty asetuksissa velvoitteeksi.

Hallintoviranomaisten olisi arvioitava ohjelmien tuloksellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Samalla arvioidaan sitä, miten rahastoista myön-netty tuki on edistänyt kunkin ensisijaisen toiminta-linjan tavoitteita.

37Komissio on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä ja ottaa ohjelmien seurantakomi-teois sa tarvittaessa esiin kysymyksen hankkeiden valintamenettelyn kestosta varmistaakseen, että menettelyt ovat hyväksyttyjä ja nopeampia.

40Komissio korostaa tuki-intensiteettien eroa Kreikan toimenpideohjelman ja TVT-innovaatioseteleitä koskevan pilottihankkeen välillä; toimenpideoh-jelmassa intensiteetti oli 40 000–200 000 euroa ja pilottihankkeessa 5 000–7 500 euroa. Tämä saattaa selittää myös eron valintamenettelyn kestossa.

Lisäksi Murciassa TVT-innovaatioseteleitä koskeva pilottihanke perustui alueen laajaan kokemukseen innovaatioseteleiden suunnittelusta, toteuttami-sesta ja hallinnoinnista.

41Rajat ylittävä ulottuvuus riippuu yrityksen luon-teesta. Yrityksen toiminta saattaa olla paikallista, jolloin rajat ylittävä toiminta ei tule kyseeseen. Liiketoiminnan laajentaminen myöhemmin edel-lyttää puolestaan verkkosivuston mukauttamista monikieliseksi.

Komissio korostaa kauden 2014–2020 EAKR-ohjel-missa pk-yritysten kansainvälistymisen tärkeyttä, sillä analyysien mukaan pk-yritykset ovat yleensä kilpailukykyisempiä, jos niiden toiminta ulottuu yli kansallisten rajojen5.

5 Ks. esimerkiksi http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/files/support_measures/internationalisation/report_internat_en.pdf

Komission vastaukset 33

Komissio korostaa, että myöskään kaudella 2014–2020 komissiolle ei tarvitse raportoida jokai-sen yksittäisen hankkeen tuloksista, vaan rapor-tointi koskee kokonaisen ohjelman/toimintalinjan kokonaistuloksia.

60Komissio huomauttaa, että tuensaajien raportoin-tivelvollisuutta koskevat säännöt, jotka liittyvät mm. määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin sekä tietojen laatimisesta ja raportoinnista aiheutuviin kustannuksiin suhteessa tuen määrään, määritellään yhteistyössä tapahtuvan hallinnoinnin periaat-teiden mukaisesti hallintoviranomaisen toimesta toimenpideohjelman ja sen tavoitteiden mukaan.

Johtopäätökset ja suositukset

64Komissio suhtautuu tilintarkastustuomioistuimen arvioon myönteisesti. Komissio katsoo, että verk-kokauppahankkeisiin myönnetty EAKR:n tuki on ollut vaikuttavaa ja että se on edistänyt liike-elämän palvelujen saatavuutta verkossa. Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI) kaudella 2014–2020 koskevissa uusissa asetuksissa parannetaan ohjel-masuunnittelun seurantaa lujittamalla tulossuun-tautuneisuutta ja toimintalogiikkaa ennakkoehtojen avulla. Verkkokauppaan liittyville investoinneille on asetettu erityinen ennakkoehto digitaalista kasvua käsittelevän strategisen toimintapoliittisen kehyk-sen muodossa.

65Kauden 2007–2013 ohjelmia koskevissa asetuksissa ei edellytetty vakiomuotoisten indikaattoreiden käyttöä seurannassa. Verkkokauppaa varten ei myöskään ole määritetty erillistä perusindikaat-toria, jonka avulla voitaisiin seurata toimien tuloksellisuutta.

49 a)Komissio tunnustaa ongelman olemassaolon mutta kiinnittää huomiota talous- ja rahoituskriisin vaikutuksiin, joiden vuoksi monet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Yritykset ovat peruuttaneet osallistumisensa sovittuihin rahoitus-hankkeisiin ja toimenpiteiden toteuttamisajat ovat yleensä pidentyneet. Vastatakseen kriisiin Piemon-ten viranomaiset keskittivät toimensa (myös seuran-tatoimet) varojen käytön nopeuttamiseen.

Hallintoviranomainen toteuttaa parhaillaan useita aloitteita, joiden tarkoituksena on lopettaa tämä hätätilanne ja palauttaa sähköisten hallinnointitoi-mien säännönmukainen toiminta kaikkien rahoitet-tavien hankkeiden edistymiseen liittyvien tietojen osalta.

49 b)Komissio myöntää, että kyseiset indikaattorit olisi määriteltävä asianmukaisella tavalla, jotta hallinto-viranomainen voi koota tiedot toimenpideohjelman tasolla.

Ongelma on ratkaistu kauden 2014–2020 uusissa ERI-asetuksissa.

Laatikko 6 Tarkastetut hankkeet liittyvät lähinnä välittäjien antamaan asiantuntijaneuvontaan ja tukipalveluihin uusille ja jo toimiville yrityksille. Siksi suurin osa avustuksesta menee palkkojen maksamiseen.

Lisäksi syntyi markkinointikustannuksia verkottu-mistapahtumista, joita järjestettiin uusille yrityk-sille menestyneiden yrittäjien tapaamista varten. Tapahtumista oli hyötyä uusille yrityksille, koska ne poikivat myöhemmin liiketoimintamahdollisuuksia.

58Ks. komission vastaus kohtaan 22 tulossuuntau-tuneisuuden parantamisesta kauden 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Komission vastaukset 34

67Komissio suhtautuu tilintarkastustuomioistuimen arvioon myönteisesti.

Suositus 1Komissio edellyttää, että hallintoviranomaiset raportoivat kauden 2007–2013 ohjelmien täy-täntöönpanosta sovellettavien EAKR-asetusten mukaisesti.

Kauden 2014–2020 ERI-ohjelmien yhteydessä koros-tetaan enemmän tulosten saavuttamista tavoittei-den pohjalta. Ensisijaisten toimintalinjojen osalta indikaattorit kertovat kunkin toimintalinjan koko-naistuloksista, mutta eivät toimintalinjaan sisälty-vien yksittäisten toimien tuloksista.

Suositus 1 a)Komissio ottaa tehtäväkseen arvioida ehdotettujen tulosindikaattoreiden sopivuuden ja tarkoituksen-mukaisuuden sekä toimenpideohjelmia hyväksyt-täessä että myöhempien muutosten yhteydessä.

Suositus 1 b)Komissio hyväksyy suosituksen.

Kaudella 2014–2020 ohjelmissa on tulossuuntautu-neisuuden parantamiseksi selkeästi määritettävä yleiset ja ohjelmakohtaiset tuotosindikaattorit (ja tavoitearvot) sekä tulosindikaattorit, joilla mita-taan edistymistä kohti investoinnilla tavoiteltua muutosta (lähtö- ja tavoitearvot). Tiedot ohjel-man täytäntöönpanon edistymisestä toimitetaan komissiolle vuosittain (vuodesta 2016 lähtien), jotta niiden kehitystä voidaan seurata. Tietojen on oltava jäsenneltyjä, jotta niitä voidaan analysoida, vertailla ja koota. Komissio aikoo myös julkaista tiedot.

Suositus 1 c)Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Jos jäsenvaltio haluaa muuttaa ohjelmaa, myös vastaavia indikaattoreita on tarkistettava.

Toiseksi, vaikka komissio antoi vastuuviranomai-sille ohjeita6 (ks. alaviite 6) luokitteluun perustuvaa tietojärjestelmää koskevista periaatteista, menojen luokittelu kuuluu edelleen hallintoviranomaisten vastuualueeseen.

Komissio muistuttaa, että TVT-innovointisetelijär-jestelmä on luonteeltaan kokeellinen. Eri alueilla tähän asti saadut kokemukset osoittavat, että tällaiselle aloitteelle on todellista tarvetta pk-yritys-ten tuotteiden kysynnän edistämiseksi. Rajoitetun täytäntöönpanoajan vuoksi tulosindikaattoreita ei toistaiseksi ole otettu käyttöön. Nämä tiedot toimi-tetaan komissiolle seuraavien seurantakomiteoiden kokousten yhteydessä vuoden 2015 puolivälissä.

66Komissio korostaa, että uudet ERI-asetukset tar-joavat kaudelle 2014–2020 suoritusten ja tulos-suuntautuneisuuden kannalta entistä paremman kehyksen.

Komissio tarkistaa erityisesti ”toimien valintaa ohjaavat periaatteet” huolellisesti toimenpideoh-jelmien yhteydessä neuvotellessaan kauden 2014–2020 ERI-ohjelmista. Näin varmistetaan, että ne sopivat yhteen erityistavoitteiden ja erityyppisten toimenpiteiden kanssa7.

6 Vuoden 2009 ohjeet: http://ec.europa.eu/employment_social/sfc2007/quick-guides/sfc2007_reporting_categorisation_data_Note_Art_11.pdf – Kysymyksiä ja vastauksia -asiakirja laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja sitä tarkistettiin vuonna 2012. http://ec.europa.eu/employment_social/sfc2007/quick-guides/categorisation_faq_rev201202.pdf – ”Koodien ja mahdollisuuksien mukaan myös kansallisten käytänteiden tai määritelmien käytössä kannustetaan noudattamaan kohtuutta. … Komissio ei ole esittänyt yhdenmukaisia määritelmiä, mutta se vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiin.

7 Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohta: iii) kuvaus kunkin investointiprioriteetin mukaisesti tuettavien toimenpiteiden tyypistä ja esimerkeistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen, myös toimien valintaa ohjaavat periaatteet, ja tapauksen mukaan tärkeimmät kohderyhmät, erityiset kohdealueet ja tuensaajien tyypit sekä rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö ja suurhankkeet.

Komission vastaukset 35

Komissio toteaa, että tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille, ja korostaa, että yksityiskohtaisten sääntöjen tulisi soveltua kunkin toimenpideohjel-man erityispiirteisiin.

Suositus 2 a)Komissio ottaa nämä kysymykset esiin neuvotte-luissa, joissa käsitellään ERI-ohjelmien luonnoksia. Luonnoksissa on esitettävä tiedot toimenpiteiden valintaperiaatteista. Hankkeiden valinnassa nouda-tettavat periaatteet ja yksityiskohtaiset valintakri-teerit määräytyvät kuitenkin kunkin tavoitteen, toimenpiteen tyypin ja laajuuden sekä investoinnin ominaispiirteiden mukaan. Tämä ei kaikissa verk-kokaupan tukea koskevissa tapauksissa edellytä liiketoimintasuunnitelman esittämistä.

Suositus 2 b)Komissio on samaa mieltä siitä, että EAKR:n osal-listumisen hankkeeseen tulisi perustua kustan-nus-hyötyanalyysiin, joka osoittaa hankkeen olevan taloudellisesti elinkelpoinen. Tämä on jäsenvaltioi-den seurantakomiteoiden asettama valintakriteeri.

Suositus 2 d)Komissio edistää pk-yritysten kansainvälistymistä, koska kansainvälistä toimintaa harjoittavat pk-yri-tykset luovat enemmän työpaikkoja ja ovat inno-vatiivisempia kuin sellaiset pk-yritykset, joiden toiminta rajoittuu kansallisille markkinoille8. Kauden 2014–2020 ERI-asetuksissa kannustetaankin teke-mään yhteistyötä yli ohjelma-alueiden rajojen (ks. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 70 artiklan 2 kohta). Se, olisiko hankkeiden yhteydessä erik-seen kannustettava rajat ylittävään toimintaan, on kuitenkin ratkaistava ohjelmien erityistavoitteiden ja toimenpidetyyppien mukaan.

8 http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/market-access/internationalisation/index_en.htm#h2-5

Komissio on samaa mieltä siitä, että on tärkeää seurata avustusten vaikutuksia. Edistymisen ja vaikutusten seurantaa varten valitut indikaattorit eivät kuitenkaan ole vakiomuotoisia, vaan ne mää-räytyvät kunkin toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan. Käytettävien indikaattoreiden on heijas-tettava alueiden/jäsenvaltioiden erilaisia tarpeita ja poliittisia ratkaisuja.

Digitaalista kasvua käsittelevä strateginen toimin-tapoliittinen kehys sisältää kuitenkin vakiomuotoi-sia indikaattoreita, joilla mitataan toimenpiteiden edistymistä TVT-alalla, kuten yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä XI olevassa ennakko-ehdossa 2.1 määrätään.

Suositus 2Komissio hyväksyy suosituksen ja kehottaa jäsen-valtioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet.

Kauden 2014–2020 ERI-ohjelmiin on sisällytettävä ”toimien valintaa ohjaavat periaatteet” ja ”tuotos­indikaattorit sekä määrällinen tavoitearvo”, ja niistä neuvotellaan komission kanssa. Hankkeiden valin-nassa noudatettavat periaatteet ja yksityiskohtaiset valintakriteerit määräytyvät kunkin tavoitteen ja yhteisrahoitettavan investoinnin ominaispiirteiden mukaan.

Niitä jäsenvaltioita, joissa on todettu ongelmia näillä aloilla, pyydetään kuvailemaan ohjelmassa (ennakkoehdot, toimintasuunnitelma), mitä toi-mia viranomaiset aikovat toteuttaa parantaakseen hankkeiden valintamenettelyjä ja keventääkseen edunsaajien hallinnollista työmäärää. Tarvittaessa jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään suunni-teltujen parannusten toteuttamiseksi teknistä apua ennakoivasti ja keskitetysti.

Lisäksi komissio neuvoo hallintoviranomaisia ottamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset osaksi digitaalista kasvua koskevien hankkeiden valintamenettelyä ja -kriteerejä.

Komission vastaukset 36

Suositus 3 a)Komissio hyväksyy suosituksen. Kauden 2014–2020 oikeudellisessa kehyksessä edellytetään, että ohjelmissa on määritelty tulosindikaattorit ensisi-jaisten toimintalinjojen tasolla ja tuotosindikaattorit toimenpiteiden tasolla koko ohjelmakaudelle.

Suositus 3 b)Komissio on periaatteessa samaa mieltä mutta ei voi käytännössä hyväksyä suositusta. Verkkokaup-pahankkeiden tuloksiin saattavat vaikuttaa ulkoiset tekijät, joita ei voida tietää etukäteen. Verkkokau-pan alalla myönnetyn EAKR-tuen sitominen tulok-siin olisi tästä syystä haasteellista.

Suositus 3 c)Komissio hyväksyy suosituksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat tarkis-tukset ja valvontatoimet sen varmistamiseksi, että seurantajärjestelmiin tallennetut tiedot ovat luotet-tavia ja johdonmukaisia.

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?

Maksuttomat julkaisut:

• yksi kappale: EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat: Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_fi.htm), muissa kuin EU‑maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_fi.htm), ottamalla yhteyttä Europe Direct ‑palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm) tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit

tai hotellit voivat periä puheluista maksun.

Maksulliset julkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu).

Maksulliset tilaukset:

• Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm).

QJ-A

B-14-021-FI-N

ISSN 1977-5792

EU on viime vuosina osarahoittanut verkkokauppaa koskevia hankkeita Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella osana unionin koheesiopolitiikkaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi erityiskertomuksessaan, onko verkkokauppahankkeilla onnistuttu tukemaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä pk-yrityksissä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti otoksen, joka koostui EU:n osarahoittamista verkkokauppahankkeista. Hankkeet toteutettiin Kreikassa, Italiassa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että verkkokauppahankkeisiin myönnetty EAKR:n tuki edisti osaltaan liike-elämän palvelujen saatavuutta verkossa. Seurannan puutteellisuuden vuoksi oli kuitenkin mahdotonta arvioida, missä määrin tuella edistettiin tieto- ja viestintäteknologioita koskevien EU:n ja jäsenvaltioiden strategioiden toteuttamista ja pk-yritysten kehittämistavoitteiden saavuttamista.

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN