Marja-Leena Ovaskainen

VNK-seminaari “Terveyttä edistävät arki- ja lähiympäristöt” 8.6.2015

22.6.2015 1

Kasvispainotteinen terveyttä edistävä ruokavalio – mitä

ohjaustoimia tarvitaan?

1. Kestävien ja terveellisten elintapojen tausta: Hyvinvoipa-hanke

– Rahoittajat: MMM, STM, TEM, OpKM

– Toteuttajat: MTT, THL, VATT

– Loppuraportti MTT Kasvu 22 / 2014

– Kokemuksia valistuksesta ja neuvonnasta

– Väestöryhmien terveys- ja elintapaerot

– Mitä ohjaustoimia nyt?

2. Kokemuksia yhteistyöstä

3. Näkemystä jatkotyöhön

Esityksen rakenne

• Politiikkaohjelmat, periaatepäätökset 2005-2010

– yksimielisyys elintapojen edistämisen ja kansansairauksien vähentämisen tavoitteista

– tunnistettu kohderyhmät (heikko sosioekonominen asema)

– ei rakenteellisia toimenpide-ehdotuksia, esim. opetusohjelma tai liikennerakenteet

– kestävä kehitys ei kirjattuna periaatteena

– Tärkeä periaatepäätös VN 2008: Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjat

• Kestävyys tuli terveyden rinnalle 2010-luvulla

– Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM Tulevaisuuskatsaus 2014)

– Kestävän kehityksen yhteiskuntasopimus (YM 2013)

– Lähiruoka- ja luomuruokaohjelmat (MMM)

– Kestävän kasvun malli (Castells, Himanen VNK 22/2013)

Terveyden edistäminen terveyden ja kestävyyden edistäminen

• STM Sosiaali- ja terveyskertomus 2010

– Liikkuminen, ruokavalion laatu, paino, isot SES-erot

• Terveydentilan raportointi (Terveys 2011)

– 90 % 30-44-vuotiaista kokee terveytensä hyväksi, mutta terveys heikkenee iän mukana

– Eläkeikäisten liikkuminen parantunut, mutta vain puolet yli 75-v selviytyy 0,5 km:n kävelystä

– Joka toisella kohonnut verenpaine

– Normaalipainoisia 31% miehistä, 39 % naisista

– Kuudella kymmenestä kohonnut kolesteroli

– Alimpien SES-ryhmien toimintakyky loppuu varhain

– Kavennusta terveyseroissa ei nähtävissä

• Keskimäärinkin korjattavaa, mutta eniten alimmissa SES-ryhmissä

Väestöryhmien terveyden erot

Miesten ruokavalinnat (25-64v.) suosivat lihaa, kasviksia lisätty mutta ruista ja perunaa vähennetty

g/vrk

www.thl.fi

22.6.2015 6

Miten Suomi syö? Matkaa kasvistavoitteeseen

22.6.2015 Ammattikeittiöosaajat seminaari 6

Viisi − kuusi annosta kasviksia

Kuvalähteet: THL, Yläkoulu-hanke,

Valtion ravitsemusneuvottelukunta

• Informaatio-ohjaus - kasvispainotteisuuden perustelut ja mallit – eri hallinnonalat, kansalaisjärjestöt, teollisuus, kauppa – laajojen piirien tuki

– Valtio voi tukea tätä lainsäädännöllä (tuoteselosteet) ja mahdollisesti verotuksen kautta

• Yhteiskunnan järjestämät palvelut • Opetus, koulu-, oppilaitos- ja työpaikkaruokailu / Normiohjaus: Liikkuva koulu

– Terveyspalvelut: omasta terveydestä syntyy motivaatio

– Suomen interventiot hyvien elintapojen hyödyistä onnistuneita

(Finger, DPS, DEHKO, IkiHyvä Päijät-Häme)

• Onnistumisia SES-asemasta riippumatta, näyttö riittämätön

• Keskeistä pystyvyyden tunteen vahvistaminen, myönteinen ote elintapoihin

• Julkinen mielipidekeskustelu – korostanut lajittelua ja jätteiden määrää (EC 2009)

– Kuluttaja kuvittelee, että kestävä ruoka vaikea hahmottaa valintatilanteessa

– ”Sense of urgency, some awareness” tarpeen (Dooren ym. 2014)

– Enemmän kasviksia

Muutoksen onnistunut leviäminen

MTT Kasvu 22/2014

• Terveellisen ja kestävän ruokavalion ohjauksen perusta

• Ruokavalio perustuu paikallisiin kasviksiin ja täysjyväviljaan

– Ravintoarvo hyvä, energiaa vähän

– Lyhyt ketju pellolta pöytään: lähiruoka, vähän käsitelty, sesongit

• Vähemmän lihaa ja maitotaloustuotteita

• Juo vettä, rajoita muita juomia, syö vähän ”sattumia” (puhdistettu jauho, sokeri, suola)

• www.valtionravitsemusneuvottelukunta.fi

Ravitsemussuositukset

VRN 2014

Tuotetieto – vaikuttaako yksilön valintoihin?

22.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 9

Ravintoarvot:

- Energia

- Rasvan laatu

Ravitsemustieto

Kestävän tuotannon

merkinnät

- Kriittinen kuluttaja

- Merkintöjen moninaisuus

- Hiili- ja vesijalanjäljet

Luotettavasti

- Merkinnät Fineliin?, www.fineli.fi

RTRS-sertifikaatti

22.6.2015 10

Ravintoarvo ruokalistoilla

• Liikennevalomerkintä toimii:

– Energiasisältö pikaruokaravintolassa: Hyvän energiasisällön vihreä merkintä paras (Morley ym. Appetite 2013, Australia)

– Avainreikämerkintä Tanskassa pienensi rasvan, suolan ja sokerin saantia (Lassen ym. 2014)

• Suomessa sydänmerkin käyttö (n. 150 ravintolaa)

• Liikennevalomerkinnät saattavat auttaa hyvää ravitsemusta tai kestävää kehitystä tukevan aterian valinnassa

• Kuluttajatutkimuksia tarvitaan

• www.fineli.fi Ruokakorilaskuri, kestävyyslaskuri?

Papua

saksanpähkinäkastikeessa

VL L M VG G K

• Kasvispainotteisuuden lisääminen (VRN 2014)

– Yli puolet energiasta kasvikunnan tuotteista, mittarien kehittäminen

– Terveys ja tuotannon ympäristönäkökohdat yhdistyvät sekä suosituksissa että kuluttajien valintakriteereissä (Mithril ym. 2012), mutta eivät toteudu ruokavaliossa (Heller ym. 2014)

• Kohtuullinen syömisen määrä, raffinaattien karsiminen -> terveys

• Lähiruoan suosiminen ruokapalveluissa ja yksityisissä talouksissa

• Esteet: kuluttajan talous, muut ruokamotiivit, tiedon valikoiva hyödyntäminen, tietämättömyys valintojen vaikutuksista (Helne & Silvasti Yhteyksien kirja KELA 2012, Mäkiniemi & Vainio 2014)

• Odotettavissa yllätyksiä kestävyyden ja terveellisyyden tavoitteiden yhdistämisessä

• Tarvitaan kohderyhmien tarpeisiin mukautettua viestintää, joka kannustaa ja antaa tietoa (Dooren ym. Food Policy 2014)

Kestävää kehitystä tukeva ruokavalio

Ravintosisällön edut:

kuitu, vitamiinit, kivennäiset, pieni energiasisältö, vähän kovaa rasvaa

Valinta tukee kestävää elintarviketuotantoa:

Lyhyt ketju pellolta pöytään, vähäinen prosessointi,

pieni osuus CO2-päästöistä, voi olla lähiruokaa

Kestävyyden perustelu toimii niillä, jotka jo motivoituneita kestävyyden edistämisestä

Kasvispainotteinen ≈ Niukasti lihaa

Ravintosisällön edut: B-vitamiinit, kivennäiset, prot.

Pitkä ketju, suuret elinkaaripanostukset:

rehu, suuri osuus CO2-päästöistä

Voi olla lähiruokaa Tarpeettomat? tukitoimet

Perinteisen ruokavalion puolustajat:

liha hyvä vitamiinien ja kivennäisten lähde, vaikka samalla kovan rasvan ja turhan energian lähde

Toimintakyky vähentää eriarvoisuutta:

Työelämässä pysyminen

Terveyden ylläpito paranee

Asuminen kotona mahdollista pidempään

Palvelujen saavutettavuus parempi

Koulutus parantaa sosiaalista kestävyyttä: Antaa yksilölle motivaatiota

Parantaa tulotasoa

Lisää resursseja, parantaa ravitsemusta

Perheen talous ja ruokahankinnat Varallisuus lisää ympäristökuormaa kasvattavaa kulutusta

Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen perusedellytys.

Ympäristö, sosiaalinen ja talous ovat yhteydessä, mutta talouskasvu ei ole sama kuin kehitys.

Yhteisen kielen löytyminen: sosiaalinen kestävyys, ravitsemuksen ulottuvuudet, elintapojen kokonaisuus

Ravitsemussuositukset 2014: perusta kasvikunnan tuotteissa

– Riskiryhmiin kohdentuminen: ikääntyvien toimintakyky, syrjäytyneet, peruskoulun liikunta, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elintavat suhteessa opetukseen

– Ruokapalvelut: lähiruoka, kouluruokailun laatu, tarjonnan ja kuluttajan arvojen kohtaaminen

• Esimerkki: Sodexo Valmiiseen pöytään 2 eläkeikäistä yhden hinnalla

– Verotus: Haittavero saattaa edistää hyviä valintoja, hyviä valintoja tukeva veron kevennys ̵ ei toimine?

– Kulutuksen elinkaari- ja ympäristömerkit - tarvitaanko?: tavoitteena nimetä tuotteet, jotka rasittavat vähän ympäristöä

– Yksilöt: Valintaperusteiden muutokset

Tarvitaan eri toimialojen ohjaustoimia, mutta myös yksilön elämän sopeutusta