ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet suomessa

82
Ravitsemus ja sydäntaudit aikuisväestössä THM, MBA, laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen 30.4.2014 Esitetty pääpiirteittäin Helsingin yliopistossa ravitsemusepidemiologian kurssilla, joka on suunnattu kansanterveystieteen jatko-opiskelijoille Page 1

Upload: reijo-laatikainen

Post on 07-May-2015

2.511 views

Category:

Health & Medicine


2 download

DESCRIPTION

Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.

TRANSCRIPT

Page 1: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Ravitsemus ja sydäntaudit aikuisväestössä

THM, MBA, laillistettu ravitsemusterapeutti

Reijo Laatikainen

30.4.2014

Esitetty pääpiirteittäin Helsingin yliopistossa ravitsemusepidemiologian kurssilla, joka on suunnattu

kansanterveystieteen jatko-opiskelijoille

Page 1

Page 2: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Aluksi keskeisiä poimintoja suomalaisten ravitsemuksesta

www.pronutritionist.net2

Page 3: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Lähde: THL.fi, Finravinto 2012

Ravintoaineiden saanti keskimäärin riittävää, paria poikkeusta lukuun ottamatta

naiset

Page 4: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Rasva saanti on lisääntynyt –ja hiilihydraatin vähentynyt

Rechard L. FINRAVINTO 2012 -tutkimus: plussaa ja miinusta ruokatottumusten muutoksissa. Bolus.2014;1:4-6. THL.fi: Finravinto 2012 -tutkimuksen tuloksia

naiset

Page 5: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Tyydyttynyt rasva

Transrasva Omega-6 rasvahapot(linolihappo pääasiassa)

Kalojen omega-3

rasvahapot

Kasvikunnan omega-3

Suomi 13-14,4 E %

0,75-0,99 E %

3,5-3,9 E %

0,45-0,59 E %

>2 E %

USA 11,5-12,9 E %

2,5-3,49 E %

6,-6,9 E %

0,1-0,15 E %

1,5-1,99 E %

Suomessa saadaan liikaa tyydyttynyttä rasvaa, todella vähän haitallisia transrasvoja ja melko

paljon hyviä omega-3 rasvahappoja

Värikoodien perusta: USA:n ravitsemussuositus 2010Micha et al. Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys. BMJ 2014;348:g2272

Page 6: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

6

Euroopassa margariinit ovat lähes täysin transrasvattomia. Margariinin transrasva ei ole enää ongelma Suomessa

www.pronutritionist.net

Source: Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006

Trans fat

Saturated fat

PUFA

Omega-3

Page 7: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Suolan saanti on kääntynyt nousuun

Page 7

Laatikainen T. Kohonneen verenpaineen ravitsemukselliset riskitekijät jäävät helposti huomiotta Bolus. 2014;1:8-10.

g/vrk

Page 8: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Korkeintaan kolmannes syö riittävän usein kalaa

www.pronutritionist.net

Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012

8

Page 9: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Miehet käyttävä liikaa makkaroita ja punaista lihaa

Ovaskainen M-L et al. Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007–2012. Suomen Lääkärilehti 2014; 69: 1067-1072a

9

203

266

280252

273

238

Miehet, yht. 1512 g/vko

Naudan liha

Sian liha

Makkarat

Muut (lammas, ri-ista, sisäelimet jne.)

Kana tai kalkkuna

Kala ja äyriäiset

140

147

112

140

196

259

Naiset, yht. 994 g/vko

Yhteensä: punaista lihaa ja lihajalosteita 1,001 kg

Yhteensä: punaista lihaa ja lihajalosteita 0,539 kg

Page 10: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

8,5 %

91,5 %

Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä käyttäneiden osuus Suomessa pohjoismaisessa

kyselytutkimuksessa

≥5 annosta/pv

<5 annosta/pv

Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012

Page 11: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Korkeintaan viidennes syö terveellisesti

www.pronutritionist.net

Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012

11

Page 12: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Sydän- ja verisuonitaudit tappavat eniten aikuisväestöä

Suomi on edelleen kärkimaita suotuisasta kehityksestä huolimatta, koska muutkin maat

ovat onnistuneet

12

Page 13: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Näihin sairauksiin ihmiset kuolevat maailmassa (v. 2010)

Lozano et al. Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010 Lancet 2012; 380: 2095–128

13

SV-taudit SV-taudit

syöpä syöpä

Infektiot, mm. HIVInfektiot, mm. HIV

HengitystiesairaudetMuut onnetto

muudet

Kuoleman tuotta

muksetSodat

Diabetes + endokr.

GI + neurologiset sairLi

iken

neon

netto

muu

det

Miehet Naiset

Page 14: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Sepelvaltimotauti aiheuttaa eniten ennenaikaisia kuolemia Suomessa (2010)

14

Tuhansia ennenaikaisia menetettyjä elinvuosia (YLLs)

Kaikista ennenaikaisista kuolemista (%)

Sepelvaltimotauti 152 19,8 %

Aivohalvaus 55 7,2 %

Alzheimerin tauti 43 5,6 %

Itsemurha 43 5,6 %

Keuhkosyöpä 37 4,8 %

Global Burden of Disease (GBD) Visualizations: http://www.healthmetricsandevaluation.org/gbd/country-profiles

YLL= Years of Life Lost Ennenaikainen kuolema: kuolema ennen väestön odotettua elinikää

Page 15: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Muutos riskitekijöissä Suomessa ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin

Vartiainen et al. Suomen Lääkärilehti 2008;63: 1375-1381

15

Page 16: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Sepelvaltimotauti tappaa meillä edelleen enemmän kuin muussa EU:ssa

16

Nichols M, Townsend N, Scarborough P, Rayner M.Trends in age-specific coronary heart disease mortality in the European Union over three decades: 1980-2009. Eur Heart J. 2013 Jun 25

Sepelvaltimotautikuolleisuus per 100 000 miestä

Page 17: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

• ”Ennustemallin mukaan yli 65-vuotiaan väestön osuus kasvaa miehillä 74 prosenttia ja naisilla 54 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tästä huolimatta akuuttien sepelvaltimotautitapausten määrän ennustetaan laskevan miehillä nykyisestä lähes 12 000:sta vuotuisesta tapauksesta alle 6 000:een ja noin 10 000:sta lähes 6 000:en naisilla.”

17

Salomaa V, et al. Aging of the population may not lead to an increase in the numbers of acute coronary events: a community surveillance study and modeled forecast to the future. Heart 2013;99:954-959

Suotuisa sepelvaltimotautikuolleisuuden kehitys jatkunee vuoteen 2050. Kohusta huolimatta.

Page 18: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Ravinto on keskeinen sairausvuosien (DALYs) ja ennenaikaisten kuolemien

riskitekijä

18

Page 19: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Huono ruokavalio tärkein sairausvuosien riskitekijä Suomessa (IHME-rekisteri)

19

IHME: Global Burden of Disease (GBD) Visualizations: http://www.healthmetricsandevaluation.org/gbd/country-profiles

Huono ruokavalio #1

Page 20: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Yksioikoinen kolesteroli-paradigma on vanhentunut käsitys

Mozaffarian Dariush: http://www.aocs.org/archives/am2009/content/Mozaffarian_AOCS_saturated_fat_CVD_5-5-09_for_distribution.pdf

20

Page 21: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Sairauden taakkaa (sairausvuosia) aiheuttavat riskitekijät maailmassa (2010). Ravintoyhteys= punainen nuoli

Lim et al. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012; 380: 2224–60

Page 22: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Tyydyttyneen rasvan merkitys pienempi kuin esim. liialla suolan saannilla maailmanlaajuisesti

Harvard, school of public health, professori, kardiologi Dariush Mozaffarianin esitys 25.4.2014 Harvardin webcast ”Saturated or Not” (kuvakaappaus)

Tieto löytyy alkuperäisenä: Lim et al. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters,in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012; 380: 2224–60

High SFA, low PUFA

Page 23: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Miksi puhdas kolesteroli paradigma on osittain

vanhentunut ravinnon osalta? Ei ole sinänsä väärä, mutta riittämätön yksin selittämään eroja ihmisten sairastumisessa

sydäntauteihin

23

Page 24: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

24

61 etenevän kohortin meta-analyysi: Kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde on voimakkaampi ennustaja kuin kohonnut kokonaiskolesteroli

Prospective Studies Collaboration,. Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies. Lancet. 2007 Dec 1;370(9602):1829-39.,

KokonaiskolesteroliKokonaiskolesteroli/HDL-suhde

Page 25: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

THL:n tutkimus: LDL:HDL –suhde on 2,5 x voimakkaampi riskitekijä kuin LDL suomalaisessa väestössä

Hu G et al. Joint effect of high-density lipoprotein cholesterol and low-density lipoprotein cholesterol on the risk of coronary heart disease.. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil. 2011 Oct 24

25

>4,1

3,4-4,1

2,7-3,3

< 2,6

≥1,51,3-1,41,0-1,2

≤ 1,0LDL

HDL

Page 26: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

123 kohortin yhteis-analyysi: keski-iän jälkeen lihavuus, verenpaine ja sokeri ainakin ~yhtä tärkeitä kuin kolesteroli

Singh et al. The Age-Specific Quantitative Effects of Metabolic Risk Factors on Cardiovascular Diseases and Diabetes: A Pooled Analysis 2013 PLoS One. 2013 Jul 30;8(7):e65174

26

Kokonaiskoles-teroli 1 mmol/l ↑

BMI 5 yks ↑ Syst RR 10 mmHg ↑

Verensokeri 1 mmol/l ↑

0

0.5

1

1.5

2

2.52.2

1.66 1.68

1.211.271.44

1.331.181.18 1.26 1.26

1.16Sepelvaltimotaudin riski 35-44 v

Sepelvaltimotaudin riski 55-64 v

Sepelvaltimotaudin riski 75-84 v

Miehet (naisten tilanne samankaltainen). Kaikki tilastollisesti merkitseviä riskin lisäyksiä

Page 27: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

24 kohortin meta-analyysi: Matala-asteinen tulehdus hs-CRP:llä mitattuna on myös sepelvaltimotaudin riskitekijä

27

Buckley DI, et al. (2009). C-reactive protein as a risk factor for coronary heart disease: A systematic review and meta-analysis for the U.S. Preventive Services Task Force. Annals of Internal Medicine, 151(7): 483–495.

Page 28: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Yhä useampien näkemys. Huom! Kolesterolilla on edelleen merkitys

Mozaffarian D et al. Beyond Established and Novel Risk Factors Lifestyle Risk Factors for Cardiovascular Disease 2008. Circulation 2008, 117:3031-3038

28

Page 29: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Yhteenveto

• Sydän- ja verisuonitaudit tappavat ja aiheuttavat eniten sairauden värittämiä elinvuosia länsimaissa

• Sydän- ja verisuonitaudit ovat monitekijäisiä• Yksi tekijä, edes kohonnut ja muuntunut LDL-kolesteroli,

ei selitä kaikkea• Lihavuus, kohonnut verenpaine, matala HDL-kolesteroli,

matala-asteinen tulehdus, lisääntynyt veren hyytyminen ja kohonnut verensokeri ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä

29

Page 30: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Eri tutkimuksien tieteellinen syy-yhteysselitysarvo

”Hierarchy of evidence”

30

Page 31: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Lähde: Fats and Fatty Acids in Human Nutrition . Joint FAO/WHO Expert Consultation, Geneva, November 2008 Editor(s): Burlingame, B. (Rome); Nishida, C. (Geneva); Uauy, R. (Santiago de Chile); Weisell, R. (Rome) 308 p., 63 fig., 69 tab., soft cover, 2009

Näytön hierarkia WHO:n mukaan

Page 32: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

www.pronutritionist.net

1. Satunnaistetut kuolleisuus- tai sairastumistutkimukset1

2. Eteenpäin suuntautuneet kohorttitutkimukset2

3. Satunnaistetut riskitekijä- eli

surrogaattimarkeri-tutkimukset3

4. Tapaus-verokki – ja poikkileikkaus-tutkimukset4

5 Ekologiset tutkimukset5, koe-eläintutkimukset

Tutk

imus

näyt

ön v

ahvu

us

1. Esim. sydäninfarkti, diabetes, luunmurtuma

2. Esim. Kuopio Ischemic Heart Study

3. Esim. LDL-kolesteroli, luun mineraalitiheys, verenpaine, HbA1c

4. Esim. Narkolepsiatutkimus5. Esim. 7:n maan tutkimus.

Mukaeltu: Micha&Mozaffarian.Lipids. 2010; 45(10): 893–905 ja Evans. Journal of Clinical Nursing 2003; 12:

77–84

Meta-analyysit kohdista 1 ja 2 (3)

Page 33: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Satunnaistetut päätetapahtumatutkimukset

ravinnosta ja sydän- ja verisuonitaudista.

Kovimman tason näyttö.

www.pronutritionist.net33

Page 34: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Satunnaistetut päätetapahtumatutkimukset

• Kalliita• Aikaa vieviä (useita vuosia)• Koehenkilöt eivät sitoudu noudattamaan ”määrättyä”

ruokavaliota• Arpa valitsee (satunnaistaminen) mille hoidolle

koehenkilö joutuu• Sydän- ja verisuonitauteja päätetapahtumina:

– Rasvojen laatu– Rasvan määrä– Ruokavaliomallit (Välimeren ruokavalio malli)– Suosituksen mukainen ruokavalio+liikunta+ laihdutus (Look

AHEAD)– Muuta ei juuri ole

www.pronutritionist.net34

Page 35: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Meta-analyysi satunnaistetuista tutkimuksista: tyydyttyneen rasvan vaihtaminen omega-3 + omega-6 rasvoihin parantaa sepelvaltimotautiennustetta, mutta pelkään omega-6 rasvaan ei

Ramsden CE, Zamora D, Leelarthaepin B, Majchrzak-Hong SF, Faurot KR, Suchindran CM, et al. Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis. BMJ 2013;346:e8707.

Page 36: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

On spekuloitu, oliko saavutettu 15 E % linolihappo (omega-6) rasvahappotaso liikaa 1970- luvun rasvanvaihtotutkimuksissa

Omega-rasvahappojen saanti tutkimuksissa ja nytosuutena energiasta

1970 –luvun rasvanvaihtotutkimuksissa

10-16 %

Maailmanlaajuinen keskisaanti nyt

6 %

Saanti Suomessa nyt 4 %

Harika RK, Eilander A, Alssema M, Osendarp SJ, Zock PL. Intake of Fatty Acids in General Populations Worldwide Does Not Meet Dietary Recommendations to Prevent Coronary Heart Disease: A Systematic Review of Data from 40 Countries. Ann Nutr Metab. 2013 Oct 29;63(3):229-238

Ramsden CE, et al. n-6 fatty acid-specific and mixed polyunsaturate dietary interventions have different effects on CHD risk: a meta-analysis of randomised controlled trials Br J Nutr. 2010 Dec;104(11):1586-600

Page 37: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

37

Valitettavasti rasvanvaihto tutkimuksissa käytetyt 1970-luvun margariinit olivat hyvin transrasvapitoisia

www.pronutritionist.net

Source: Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006

Trans fat

Saturated fat

PUFA

Omega-3

Page 38: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

38

1970-luvulla transrasvat margariineissa olivat todellinen ongelma, mutta eivät ole enää (ainakaan Länsi-Euroopassa)

1970s(USA*)

2012(FIN**)

Margariinien transrasva-pitoisuus

21,8 %(median)

0,34 %(mean)

*) Beare-Rogers JL et al. The linoleic acid and trans fatty acids of margarines. Am J Clin Nutr. 1979 Sep;32(9):1805-9.**) Ritvanen, T., Putkonen, T. , Peltonen, K. A comparative study of the fatty acid composition of dairy products and margarines with reduced or substituted fat content. Food and Nutrition Sciences, Vol. 3, 2012, pp. 1189-1196

Page 39: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Suomalainen mielisairaalatutkimus. Ei-satunnaistettu interventiotutkimus

Page 39 Turpeinen O et al. Dietary prevention of coronary heart disease: the Finnish Mental Hospital Study. Int J Epidemiol. 1979 Jun;8(2):99-118.

“Randomization”* of the order of which hospital to start with the active treatment (SCL diet)

Soy oil (SCL) diet in Hospital N (Nikkilä)

Dairy fat (NORM) diet in Hospital K (Kellokoski)

Dairy fat (NORM) diet in Hospital N

Soy oil (SCL) diet in Hospital K

“reverse of diets”, ie. hospital

kitchens changed roles

6 years 6 years

SCL = Serum Cholesterol Lowering Diet with soy oil filled skim milk and “soft margine” NORM= Whole milk, butter and “ordinary margarine”Patient admission to hospitals was not randomized *) only order of the diets in the two hospitals was randomized. Hospitals= “clusters”

y. 1959 y. 1971

Page 40: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

SCL Diet (soy oil) NORM Diet (dairy fat)0

5

10

15

20

25

30

Coronary death

Composite coronary end point "(IMD")

Mielisairaalatutkimuksessa sydäntapahtumat vähenivät miehillä 44 % (naisilla eroa ei havaittu)

Page 40

Sydänkuolemat ja yhdistetyt sydäntapahtumat

NS

P=0.008

Δ - 44 %

Turpeinen O et al. Dietary prevention of coronary heart disease: the Finnish Mental Hospital Study. Int J Epidemiol. 1979 Jun;8(2):99-118.

Page 41: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Välimeren ruokavalio vähensi 30 % sydän- ja verisuonitautitapahtumia primaaripreventiossa. Predimed-tutkimus, joka keskeytettiin ennenaikaisesti hyödyn vuoksi

Sivu 41

Estruch J et al. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet. NEJM 2013; 368:1279-1290

Page 42: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Sydäninfarkteissa yksistään ei tilastollisesti merkitsevää eroa. Predimed-tutkimus

Estruch J et al. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet. NEJM 2013; 368:1279-1290

Page 43: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Predimed-tutkimuksen kaltaiset hyödyt SV-taudeissa on havaittu Lyonin ja Oslon satunnaistetuissa tutkimuksissa. ”Neuvot” näissä tutkimuksissa hyvin samanlaisia

PredimedN=7447 (aloituksessa)

Lyon Diet Heart Study N=584 (lopussa)

Oslo Diet HeartN=412 (aloituksessa)

Käytetty rasva, joka jaettiin ilmaiseksi

Neitsytoliiviöljy (ryhmälle A) Rypsiöljymargariini Soijaöljy

Pähkinät Jaettiin ilmaiseksi B-ryhmälle Suositettiin Suositettiin

Rasvainen kala Suositettiin Suositettiin Sardiineja öljyssä jaettiin ilmaiseksi

Punainen liha ja lihajalosteet

Suositettiin vähennettäväksi Suositettiin vähennettäväksi Suositettiin vähennettäväksi

Täysjyvävilja Neutraali Suositettiin Suositettiin

Hedelmät/marjat Suositettiin Suositettiin Suositettiin

Kasvikset Suositettiin Suositettiin Suositettiin

Voi ja maidon rasva yleensä

Voita suositettiin vähennettäväksi, maito neutraali

Suositettiin vähennettäväksi Suositettiin vähennettäväksi

Alkoholi Viiniä suositettiin pieniä määriä

Viiniä suositettiin pieniä määriä

Alkoholi “sallittu”

Lyonin tutkimus: de Lorgeril et al. Mediterranean alpha-linolenic acid-rich diet in secondary prevention of coronary heart disease. Lancet 1994; 343(8911):1454-9. Oslon tutkimus: Leren et al. Acta Med Scand. 1966; Suppl 466; 1-9

Page 44: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Tyypin 2 diabeetikoiden satunnaistettu elintapatutkimus Look Ahead. Ei eroa ryhmien välillä 9,6 vuoden seurannassa

www.pronutritionist.net

Look Ahead Study Group. N Engl J Med. 2013 ;369:145-54

44

Yhdistetty sydän- ja verisuonitauti-kuolleisuus ja -sairastuvuus

”The recommended diet is based on guidelines of the ADA and National Cholesterol Education program and includes a maximum of 30% of total calories from total fat, a maximum of 10% of total calories from saturated fat, and a minimum of 15% of total calories from protein.”

Pääpaino tässä tutkimuksessa oli laihdutuksessa (4 %:n ero painossa). Ruokavalion toteutumista ei ole raportoitu kunnolla.

Page 45: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

45

Yhteenveto satunnaistetuista tutkimuksista

Eduksi tyydyttyneelle

rasvalle

Tasapeli Suosii öljyjä ja margariineja

Tutkimuksen nimi Sydney Diet Heart Study

DART, Minnesota CS, MRC Soy, St

Thomas Atherosclerosis, Rose Corn Oil,

Look Ahead

Los Angeles Veterans, Oslo

Diet Heart, Lyon Diet Heart, Predimed

Satunnaistettujen tutkimuksien määrä, jossa sydän- ja verisuonitapahtumia sekä -kuolemia mitattu

1 6 4

Huom! Monet tutkimuksista multifaktoriaalisia

Page 46: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Etenevien väestötutkimuksien tulokset

2. kovimman tason näyttö.

46

Page 47: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Etenevät eli prospektiiviset väestötutkimukset

• Melko kalliita• Aikaa vieviä• Koehenkilöt syövät mitä tahtovat (”totuuden mukainen

tilanne”) • Koehenkilöiden ruuankäyttöä tiedustellaan

ruuankäyttökyselyllä tms. menetelmällä ja jaotellaan luokkiin (esim. tyydyttyneen rasvan saannin suhteen)

• Vakioidaan eri tekijöillä, kuten iällä, tupakoinnilla, sukupuolella, diabeteksen esiintymisellä jne. tarkoituksena rajoittaa sekoittavia tekijöitä

• Lasketaan aivoinfarktit, sydäninfarktit, rytmihäiriöt, sydämen vajaatoiminta jne. Saantiluokittain (eniten vähiten väestöviidennekset jne.)

www.pronutritionist.net47

Page 48: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Uusi meta-analyysi: Transrasva on itsenäinen (!) sepelvaltimotaudin riskitekijä. Omega-3 rasvahapot suojatekijä. SFA ei ole itsenäinen riskitekijä.

www.pronutritionist.net

Chowdhury et al. Association of dietary, circulating, and supplement fatty acids with coronary risk. A systematic review and meta-analysis.Ann Intern Med. 2014;160:398-406.

48

Page 49: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Itsenäinen riskitekijä vs vaihtokauppa

Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen monityydyttymättömään rasvaan tuo hyötyä

väestötutkimuksissa.

Mielestäni huomioitava lisäksi, että samalla ”vaihtuu” muutakin kuin rasva (esim. D-

vitamiini, jodi, rauta, kalsium, E-vitamiini jne). Esimerkiksi naudan lihan vaihtuminen

lohikalaan näkyy näissä tuloksissa

49

Page 50: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Tyydyttyneen rasvan lähteet suomalaisessa ruokavaliossa (2012, miehet)

50

Finravinto 2012

Page 51: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Monityydyttymättömien rasvahappojen eli PUFA:n lähteet

www.pronutritionist.net

Finravinto 2012

51

• Kasviöljyt ja margariinit tuovat n. 55 % PUFA:sta sekä naisilla että miehillä

• Pähkinät ja siemenet 5-12 %• Rasvainen kala 6 %• Liha 11-15 %• Muut n. 25 %

• Omega-3 rasvahapot kuuluvat PUFA:aan. Lähteet: rasvainen kala, rypsiöljy, pellavaöljy, camolina-öljy ja saksanpähkinät

Page 52: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Auringon-kukka- öljy/100 g

Maissiöljy/100 g

Soijaöljy / 100 g

Rypsiöljy /100 g

Oliiviöljy/ 100 g

Linolihappo (omega-6)

52 g 53 g 52 g 22 g 10 g

ALA (omega-3)

0,5 g 1 g 7 g 11 g 0,5 g

PUFA 63 g 54 g 59 g 33 g 11 g

SFA 11 g 13 g 15 g 6 g 14 g

MUFA 22 g 27 g 22 g 60 g 68 g

Öljyjen rasvahappokoostumus (Finelin mukaan)

Käytettiin paljon 1950-1980-luvuilla

Nykyiset markkinajohtajat

Page 53: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Yhdentoista etenevän kohortin yhteisanalyysi: rasvan vaihtokauppa kannattaa: 26 % vähemmän sydänkuolemia ja 13 % pienempi sepelvaltimotautiriski (CHD-risk)

Page 53

10 g SFA ↓

(5 E %)

10 g

PUFA ↑

13 % ↓CHD riski &

26 % ↓

Sydän-kuoleman

riski

Jakobsen M et al. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr. 2009 May;89(5):1425-32.

vaihto

SFA: tyydyttynyt rasva; PUFA: monityydyttämätön rasva eli omega-6 ja omega-3 rasvahapot

tai tai tai

Page 54: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Tyydyttyneen rasva vaihtaminen keskivertohiilareihin lisää hieman sepelvaltimotauti (CHD) -riskiä

Page 54

10 g SFA ↓

25 g

HH ↑

7 % ↑

CHD riski

Jakobsen M et al. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr. 2009 May;89(5):1425-32.

”vaihto”

Page 55: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

10 g SFA ↓

25 g

Low GI HH ↑

13 % ↓

CHD riski

Hiilarin laatu ratkaisee?

Page 55

Huom! Vain yhden väestötutkimuksen tulos

Jakobsen M et al. Intake of carbohydrates compared with intake of saturated fatty acids and risk of myocardial infarction: importance of the glycemic index: Am J Clin Nutr. 2010 Jun;91(6):1764-8

”vaihto”

tai

Page 56: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Hiilarin laatu ratkaisee?

Page 56

10 g

SFA ↓

25 g

High GI

HH ↑

33 % ↑

CHD riski

Huom! Vain yhden väestötutkimuksen tulos

Jakobsen M et al. Intake of carbohydrates compared with intake of saturated fatty acids and risk of myocardial infarction: importance of the glycemic index: Am J Clin Nutr. 2010 Jun;91(6):1764-8

”vaihto”

tai

Page 57: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Kuidun saanti kasviksista, hedelmistä ja viljoista vähentää

sepelvaltimotaudin riskiäToki, kuidun mukana lisääntyy myös kaliumin,

magnesiumin, C-vitamiinien, B-vitamiinien, sinkin, raudan, fytokemikaalien jne saanti.

57

Page 58: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Systemoitu katsaus: viljan kuitu estää painonnousua, T2D:tä & SV-sairauksia

• Kohortit: Tummaa viljaa 48-80 g/pv (vs ”low users”)

1. - 28 % T2D

2. - 21 % SV-tauteja

3. Lihoivat 0,4 kg vähemmän

Page 58

Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes, cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr. 2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia ja 21 satunnaistettua tutkimusta)

Page 59: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

22 etenevän kohortin meta-analyysi: Jokainen 7 grammaa kuitua/pv vähentää 9 % sepelvaltimotaudin riskiä

Threapleton et al. Dietary fibre intake and risk of cardiovascular disease: systematic review and meta-analysis BMJ 2013; 347 doi: http://dx.doi.org/10.1136/bmj.f6879

59

Suomalaisten saanti n. 22 g/pv

Page 60: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Glykeeminen kuorma (paljon höttöhiilareita) lisää sepelvaltimotaudin riskiä ainakin naisilla

60

Mirrahimi A et al. Associations of glycemic index and load with coronary heart disease events: a systematic review and meta-analysis of prospective cohorts. J Am Heart Assoc. 2012 Oct;1(5):e000752.

• Ei vaikutusta miehillä

• Naisten CHD riski oli korkeimassa GL-neljänneksessä 55 % suurempi kuin alimmassa

• Jokainen 50 yksikön nousu GL:ssä lisää CHD riskiä 5 % (Fan et al 2012)

Fan J et al. Dietary glycemic index, glycemic load, and risk of coronary heart disease, stroke, and stroke mortality: a systematic review with meta-analysis. PLoS One. 2012;7(12):e52182

Page 61: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Hedelmät ja marjat vähentävät aivo- ja sydäninfarktin riskiä

• Hedelmien ja marjojen runsas saanti vähentää aivo- ja sydäninfarkteja etenevissä väestötutkimukissa

• Yksi hedelmä/marja-annos: 4 % ↓ sydäninfarkteja

• Yksi hedelmä/marja-annos: 11 % ↓ aivoinfarkteja

61

Dauchet et al. Fruit and vegetable consumption and risk of stroke. A meta-analysis of cohort studies Neurology 2005;65:1193-1197 . Dauchet et al. Fruit and Vegetable Consumption and Risk of Coronary Heart Disease: A Meta-Analysis of Cohort Studies J Nutr 2006; 136: 2588-2593 &

Page 62: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Miksi kasvikset, marjat ja hedelmät voivat olla eduksi?

Page 62

Kuitu

Vitamiinit

PolyfenolitMuut fytokemikaalit*

Vievät tilaa epäterveellisiltä

ruuilta

*) Tomaatin lykopeeni, kaalikasvien sulforafaani, porkkanan beta-karoteeni, kiivin luteiini jne.

Page 63: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Proteiinin lähteelläkin näyttää olevan vaikutus

sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudelle

Rasvojen lisäksi muuttuu proteiinin vaihdon myötä samalla D-vitamiinin, raudan, sinkin, B-

vitamiinien, kalsiumin, jodin, tauriinin, maitohappobakteerien jne. saanti

63

Page 64: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Punainen: tilastollisesti merkitsevästi lisääntynyt riski (p<0,05)Sininen: ei tilastollisesti merkitsevää riskin muutosta

Vihreä: tilastollisesti merkitsevästi vähentynyt riski (p<0,05)Siipikarjasta ei löytynyt meta-analyysiä

Punain

en lih

a (1

1)

Prose

ssoit

u lih

a (1

1)

Kala (2

3)

Siipika

rja

Kanan

mun

a (1

5)

Mait

otalo

ustu

otte

et (1

8)0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

1.20

1.40

1.60

1.00

1.42

0.79

0.97 1.00

Eni

ten

vs v

ähite

n kä

yttä

vät

Eni

ten

vs v

ähite

n kä

yttä

vät

Eni

ten

vs v

ähite

n kä

yttä

vät

EI ole meta-

analyysiä

Per

kuk

in 5

0 gr

amm

an li

säys

iväs

Per

kuk

in 1

00 g

ram

man

lis

äys

päiv

ässä

Meta-analyysit: Lihajalosteet lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä. Kala vähentää

Micha R, Mozaffarian D. Unprocessed Red and Processed Meats and Risk of Coronary Artery Disease and Type 2 Diabetes - An Updated Review of the Evidence. Atheroscler Rep. 2012:14;515-52Shin JY, Xun P, Nakamura Y, He K. Egg consumption in relation to risk of cardiovascular disease and diabetes: a systematic review and meta-analysis. Am J Clin Nutr. 2013;98(1):146-59.Soedamah-Muthu et al, Milk and dairy consumption and incidence of cardiovascular diseases and all-cause mortality: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies, J Clin Nutr. 2011;93(1):158-71 Zheng J, Huang T, Yu Y, ym. Fish consumption and CHD mortality: an updated meta-analysis of seventeen cohort studies. Public Health Nutr. 2012;15(4):725-37.

Page 65: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

11 April 2023Page 65

“Liha- ja voi-karppaukseen” liittyvä riski väestötutkimuksissa

Headline

*) yhdenaikainen kasvisperäinen proteiinin ja rasvan saanti ja hiilihydraattien rajoitus vähensi riskiä 30 %#) Sydänkuolleisuus oli 21 % pienempi jos ruokavalio oli kasviperäinen ja 22 % suurempi jos se oli eläinperäinen (vs runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalioN/A = Not available, ei saatavila

Sjögren et al. 2010(adequate reporters)

Lagiou et al. 2007

Trichopoulou et al. 2007

Halton et al. 2009*

Fung et al. 2011#

Koning et al. 2011

Similä et al, 2012

Kokonais-kuolleisuus

NS 11 % per 5 index points

22 % per 5 index points

N/A 12 % (lowest vs highest)

N/A N/A

Sydän-kuolleisuus

NS 37 % per 5 index points

9 % per 5 index points

N/A NS N/A N/A

Sydän-tapahtuma

50 % per SD

N/A N/A NS N/A N/A N/A

T2D N/A N/A N/A NS N/A 37 % 4 %↑/fat 2 E%15 %/pro 2 E%

Page 66: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Miksi makkarat ja muut lihajalosteet ovat terveydelle haitallisia liiallisesti käytettynä? Osittain epäselvää.

• Liika hemiraudan saanti?• IGF-1 -kasvutekijän pitoisuus ↑• Glykaation lopputuotteet, AGE:t ↑• Polysykliset aromaattiset hiilivedyt grillatessa, PAH ↑ • Nitrosamiinit ↑• Imetymättömän proteiini (n. 5-10 g/pv) fermentoituessaan synnyttää

suolistoon epäedulliset olosuhteet: – Ammoniakki ↑, haaraketjuisia rasvahappoja, hemirautaa epiteelille– Bifidobakteerien määrä ↓, Bilophila wadsworthia ja bacteroides fragilis ↑

• Runsaasti suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja fosforia• Prosessoitu liha assosioituu kehnoon ruokavalioon muutoinkin• Korvaavat terveellisempiä ruokia kuten kalaa, soijaa ja muita

kasvisruokia

11.04.2023 66

Page 67: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Kaikki kulminoituu ruokavaliomalleihin

2. kovimman tason näyttöä

67

Page 68: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Terveellinen ruokavalio: Ainakin kymmenestä osasta muodostuva

kokonaisuus (oma näkemys)

Kalaa ja/tai äyriäisiä ≥ 3 krt/viikko

Neitsytoliiviöljy tai kylmäpuristettu rypsiöljy pääasiallinen näkyvä rasva. Margariini pääasiallinen leivänpäällysrasva

Punaista lihaa, jauhelihaa, makkaroita, leikkeleitä ja lihavalmisteita < 500 g/viikko. Tuore liha on proses-soitua terveellisempää

Papuja, linssejä, soijaa tai herneitä min 3 krt/viikko pääruokana

Viljat runsaskuituisina. Myös kvinoa ja amarantti käy

Tomaattia, salaattia, sipulia, porkkanaa, paprikaa, parsakaali ym. kasviksia ≥ 4 annosta/ pv

Hedelmiä ja marjoja ≥3 annosta/pv

Alkoholia max: naiset 1 annos/päivä, miehet 2 annosta/pv

Maitotaloustuotteita "kohtuullisesti" (esim. 3-5 dl nestemäisiä+20 g juustoa)

Pähkinöitä n. 30 g/pv ja siemeniä 1-3 rkl/pv

pronutritionist.net

Page 69: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Välimeren ruokavaliomalli vähentää SV-taudin kuten muiden vakavien sairauksien riskiä

69

~ 27 %

~ 45 %~ 58 %

Syöpä Sydän- ja verisuonitaudit Dementia/Parkinson

Francesco Sofi et al. Accruing evidence on benefits of adherence to the Mediterranean diet on health: an updated systematic review and meta-analysis. AJCN 2010:92;1189-1196

Page 70: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Etenevien tutkimuksien yhteisanalyysi: Terveellinen ruokavalio vähentää SV-kuolleisuutta 14-20 %

Sivu 70

Reedy J et al. Higher Diet Quality Is Associated with Decreased Risk of All-Cause, Cardiovascular Disease, and Cancer Mortality among Older Adult. J Nutr 2014; February 26, online

Suosituksen mukainen rv

Välimeren rv

DASH rv

Kok. kuolleisuus SV-kuolleisuus Syöpäkuolleisuus

-22 % -15 % - 24 %

-27 % -20 % -20 %

-17 % -14 % -20 %

n = 492 823, kahden etenevän väestötutkimuksen yhteisanalyysi. 86 419 kuolemaa, 15 vuoden seuranta. Miesten tulokset, naisilla samansuuntaiset tulokset. Keski-ikä 61 vuotta lähtötilanteessa

Page 71: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Eri ruokavaliomallien vaikutus sepelvaltimotautiriskiin meta-analyysin mukaan

Sepelvaltimo-taudin riski

Tutkimusten määrä

Myös RCT-näyttö (sairastuvuus/kuolleisuus)

Välimeren ruokavalio

0,66 4 Kyllä (Predimed, Lyon Heart ja Oslo Diet Heart)

”Terveellinen” = suositusten mukainen

0,63 3 Ei

KorkeaGI/GL

1,32 8 Ei

”Länsimainen” 1,33 3

Mente A et al. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med. 2009 Apr 13;169(7):659-69

71

Page 72: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Useat samanaikaiset muutokset, isot vaikutukset

Mozaffarian & Capewell. United Nations’ dietary policies to prevent cardiovascular disease. BMJ 2011;343:d5747

72

Page 73: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Miten riskit vähenevät eli mikä niitä välittää. Esimerkkejä.

3. kovimman tason näyttöä

Lihavuus, LDL-, HDL-, inflammaatio-, verenpaine ja sokeritesimerkkeinä

Page 74: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Välittäjänä kokonaiskolesteroli/HDL –suhde.

www.pronutritionist.net74

Page 75: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Meta-analyysi: välittäjänä alhaisempi paastosokeri ja LDL

• RCT:t (21 kpl): kuitupitoista viljaa sisältänyt dieetti (vs kontrolli)– 0,72 mmol ↓ LDL– 0,93 mmol ↓ fP-Glc

Page 75

Ye E et al. Greater whole-grain intake is associated with lower risk of type 2 diabetes, cardiovascular disease, and weight gain.. J Nutr. 2012 Jul;142(7):1304-13. (45 etenevää kohorttia ja 21 satunnaistettua tutkimusta)

Page 76: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Meta-analyysi: Välittäjänä matala-asteisen tulehduksen lievittyminen Välimeren ruokavaliolla

www.pronutritionist.net

Nordmann et al. Am J Med 2011; 241: 841-851

76

”High-sensitivity C-reactive protein (Hs-CRP) decreased more favorably in subjects randomized to Mediterranean diets than in subjects randomized to low-fat diets.”

Page 77: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Välittäjänä verenpaine:Meta-analyysi (7 satunnaistettua ja 32 etenevää kohorttia): Lakto-ovo-kasvisruokavalio vähentää verenpainetta.

www.pronutritionist.net

Yokoyamo et al. Vegetarian Diets and Blood Pressure. A Meta-analysis. JAMA Intern Med. 2014;174(4):577-587

77

Page 78: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Välittäjänä verenpaine. Suolan vähennys

• Kohonneesta verenpaineesta kärsivillä n. 5 gramman suolan vähennys laskee systolista verenpainetta n. 5 mmHg

• Normotensiivisillä (ei kohonnutta verenpainetta) n. 4 gramman suolan vähennys laskee systolista verenpainetta n. 2 mmHg

• Jokainen 3 g suolan vähennys väestötasolla laskisi USA:ssa yhtä paljon sepelvaltimotautitapahtumia kuin tupakoinnin puolittuminen tai statiinin käyttö matalan ja kohtalaisen riskin populaatiossa

Kotchen et al. Salt in Health and Disease — A Delicate Balance. N Engl J Med 2013; 368:1229-1237Bibbins-Domingo et al. Projected Effect of Dietary Salt Reductions on Future Cardiovascular Disease. N Engl J Med 2010; 362:590-599

78

Page 79: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Sivu 79

Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56

Ruoka “Lihottavaa” Ei eroa “Suojasi lihomiselta”

Kuitupitoiset ruuat

(kasvikset, hedelmät, pähkinät ja täysjyvävilja)

- 8 tutkimusta 21 tutkimusta

Valkoinen vilja 5 tutkimusta - -

Peruna 2 tutkimusta 2 tutkimusta -

Maitotalous-tuoteete (pl. voi)

- 4 tutkimusta 6 tutkimusta

Liha 8 tutkimusta 4 tutkimusta 1 tutkimus

Välittäjänä lihomisen estyminen.

Page 80: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Välittäjänä lihomisen lisääntyminen. Jokainen sokerilimu 0,5 l lisää liikapainon riskiä 55 %

80

Morenga L. Dietary sugars and body weight: systematic review and meta-analyses of randomised controlled trials and cohort studies BMJ 2013; 346: 10.1136/bmj.e7492

Page 81: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Yhteenveto (1/2)

• Ruokien ja ruokavaliomallien yhteys sydäntapahtumiin on selvempi kuin riskitekijöiden kuten LDL-kolesterolin kautta tulevan tyydyttyneen rasvan vaikutus

• Suuri osa näytöstä perustuu eteneviin väestötutkimuksiin• Sairastuvuutta ja kuolleisuutta satunnaistetuissa

asetelmissa on tutkittu ruokavalion osalta lähinnä rasvan vaihtotutkimuksissa ja yksittäisissä Välimeren ruokavaliomallia koskevissa tutkimuksissa

• Etenevien väestötutkimuksien mukaan suositusten mukainen ruokavalio ja Välimeren ruokavalio ovat molemmat sydänterveyttä edistäviä

• Suhtaudu maltillisesti ja varovasti yksittäisiin tutkimustuloksiin

81

Page 82: Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa

Yhteenveto (2/2). Uusien ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on mm. sydänsairauksia ehkäisevä