Tervetuloa Rohkeita askelia

kohti tulevaisuuden

työelämää ja

poikkeusoloista toipumista

–webinaariin!21.8.2020

• 13:00 Tervetuloa, ohjelmajohtaja Terttu Pakarinen

• 13:05 Miksi lähdimme tällaiseen hankkeeseen ICT-alalla?, Toimialapäällikkö Anu Sajavaara, Palta ry ja johtaja Antti Hakala, Ammattiliitto Pro ry

• 13.30 Miten haetaan?, Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos

• 13.45 Miksi työelämän kehittäminen kannattaa?, Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat ja kehittämispäällikkö Juha Antila, SAK

• 14:00 Kunteko-ohjelma 2015-2020 – kokemuksia matkan varrelta, Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat, työelämän kehittämisen asiantuntija sekä Marko Heikkinen, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, työmarkkina-asiamies

• 14:30-15:00 Mahdollisuus kysymyksille ja sparrauksesta sopiminen, Terttu Pakarinen, Tuomo Alasoini, Anna Tienhaara ja projektipäällikkö Aija Kuurne, Työterveyslaitos

Ohjelma

• Tallenne tulee saataville muutaman päivän sisällä osoitteeseen

www.ttl.fi/tyo2030

Webinaari tallennetaan

TYÖ2030 - Työn ja

työhyvinvoinnin

kehittämisohjelma

Ohjelmajohtaja Terttu Pakarinen

• Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.

• Ohjelmassa hyödynnetään aiempien työelämän kehittämisohjelmien kokemuksia ja tietoa tulevaisuuden työelämästä. Lisäksi TYÖ2030 tuottaa tietoa koronakriisistä selviytymiseen.

• Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.

TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin

kehittämisohjelma

Akava, Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto EK,

Kirkon työmarkkinalaitos, KT Kuntatyönantajat,

Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö,

Sitra, Sosiaali- ja terveysministeriö,

STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,

Suomen Yrittäjät, Työterveyslaitos,

Työ- ja elinkeinoministeriö,

Työturvallisuuskeskus, Valtion työmarkkinalaitos

Keskeiset toimijat

TYÖ2030-

ohjelman

tavoitteet ja

hyödytLuottamusta työhön ja

tulevaisuuteen

Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tavoitteena hallitusohjelmassa on

• vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla

• vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria sekä

• nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja

• työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

Koronakriisistä selviytyminen ja siitä toipuminen ovat nostaneet nämä tavoitteet vielä entistä tärkeämmiksi ja ajankohtaisiksi, ja ne ovat myös vuoden 2020 toiminnan painopisteitä.

Ohjelma tekee yhteistyötä jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen kanssa.

Tavoitteet hallitusohjelmassa

Työn vetovoimaisuus ja mahdollisuus oppia lisäävät työllisyyttä

paremman työkyvyn, työhön osallistumisen

sekä työurien pidentymisen kautta

Nostaa Suomi digiaikakauden

johtavaksi työelämäinnovaatioiden

kehittäjäksi

Vahvistaa luottamusta, osaamista ja yhteistyötä

Vahvistaa yhteistoimintaan ja

luottamukseen perustuvaa työkulttuuria

Työhyvinvointi Suomessa maailman

parhaaksi vuoteen 2030 mennessä

Vauhdittaa toimintatapojen

uudistamista, jatkuvaa oppimista ja uuden

teknologian hyödyntämistä

työpaikoilla

Ohjelman tavoitteet ja hyödyt (julkinen arvo)

Koronakriisistä selviytyminen

Suomen ja talouden nousu

Makrotaso

Mikrotaso

TeknologinenSosiaalinen

TYÖLLISYYS TALOUS

TUOTTAVUUSTYÖHYVINVOINTI

Tulokset tehdään yhdessä työpaikoilla

Panos Prosessi Tuotos Vaikutukset Vaikuttavuus

Ohjelman ja

muut resurssit

työpaikoilla,

toimialoilla ja

alueilla tarpeiden

mukaan

Yhdessä

kehittäminen ja

hyvä johtaminen

työyhteisöissä,

organisaatioissa,

verkostoissa

Toimintatapojen

uudistuminen,

innovaatiot,

luottamus,

työhyvinvointi,

tuottavuus

Yrityksen

kilpailukyky ja

organisaatioiden

menestys,

työllistyvyys ja

työurien pident.

Kilpailukyky, työllisyys,

talous- ja työhyvinvointi-

vaikutukset

makrotasolla

Työn murros TeknologiaKoronan

vaikutukset

Rajapinnat ja kumppanit

• Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen ryhmä, OKM

• Soteuudistus, STM

• Sosiaaliturvauudistus, STM

• Kuntoutusuudistus, STM

• Perhevapaauudistus, STM

• Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä ja työllisyyttä edistävät toimet, TEM

• Coalition on digital skills, TEM

• Työsuojelun kv-koalitio, STM, TTL

• Työterveyshuoltoasiat (mm. Työterveys 2025) , STM

• Riskien hallinta työpaikoilla: mm. työtapaturmaverkosto, STM

• Työkykyohjelma, STM, TEM

• Kansallinen mielenterveysstrategia, STM

• Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelma, STM

• Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030, STM

• Tasa-arvo-ohjelma, STM

• Rakennerahastovalmistelijat TEM, STM, OKM

• Työsuojelurahasto

• Business Finland, TEM

• Tapaturmavakuutuskeskus

• Tutkimuslaitokset ja kehittäjät

• Eläkevakuutusyhtiöt

• Järjestöt

Rahoittajat ja resurssit

Ohjelmat ja strategiat

UudistuksetRyhmät ja koalitiot

Työpaikat,

toimialat ja ELYt

Oppilaitokset ja

korkeakoulut

Työterveyshuolto-

järjestelmä,

riskien hallinta

Tutkimuslaitokset ym.

kansallisessa ja kv-yhteistyössä:

Työelämä, talous, työn tuottavuus,

digitalisaatio, innovaatiot, EU

(Eurofound, Euwin, EU-OSHA), OECD,

Pohjoismaat (digi ja oppiminen, NVL)

• Keskeiset toimijat: Työmarkkinakeskusjärjestöt,

ministeriöt ja muut toimijat, Työterveyslaitos

TYÖ2030-

ohjelman

toiminta-

kokonaisuudetOhjelma mahdollistaa

uudistumisen työpaikoilla

• Toimialahankkeet

• Tarkoituksena on kehittää ja innovoida alan työpaikoille uudenlaisia toimintatapoja ja uudistaa työelämää erityisesti digitaalitekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen.

• Toiminnan periaatteina ovat toimialatason vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kesken sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen työpaikkatasolla yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken.

• Vuonna 2020 käynnistyvien toimialahankkeiden toivotaan edistävän alan selviytymistä ja nousua koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista.

• Hankehaut ovat kesä-elokuussa 2020.

TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 1, 2020-

• Aluepilotit

• Tarkoituksena on kehittää aluepilottien kokemusten pohjalta alueellisen työelämän kehittämistoiminnan malli sovellettavaksi kaikilla alueilla.

• Aluepiloteissa kokeillaan erilaisia ja myös kokonaan uudenlaisia tapoja edistää työelämän kehittämistä työpaikoilla. Samalla aluepilottien avulla vahvistetaan alueellista työelämän kehittämisosaamista ja tätä tukevaa alueen työelämätoimijoiden välistä yhteistyötä sekä kokeillaan työelämävalmentajatoimintaa.

• Aluepilotit ovat yhden tai useamman ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus) yhdessä koordinoimia kehittämishankkeita.

• Hankehaku on käynnistynyt kesäkuussa 2020.

TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 2, 2020-

• Koronakriisistä toipuminen ja paluu uuteen normaaliin

• Poikkeusolojen uudet ja kekseliäät työkäytännöt ja

selviytymistarinat näkyviksi -verkkosivu

https://hyvatyo.ttl.fi/tyoelaman-selviytymistarinoita

ja sen markkinointikampanja tehty.

• Paluu uuteen normaaliin: Tuetaan konsultatiivisen työn puolelta

työpaikkoja paluussa koronan jälkeen uuteen normaaliin,

digitaalisten käytäntöjen siirtyminen.

• Muut palvelut ammattiryhmille, johdolle ja henkilöstöjohdolle.

• Vastuutaho: Työterveyslaitos.

TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 3, 2020-

• Johtamisverkosto

• Tarkoituksena on edistää työelämässä sellaista johtamista, joka kantaa tulevaisuudessa, uudistaa työelämää ja luo oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle puitteet. Tavoitteena on jakaa yritysten ja julkisten organisaatioiden onnistuneita kokemuksia hyvästä johtamisesta ja työelämästä.

• Johtamisverkosto kokoaa yhteen ohjelman kummeja, joiden organisaatioissa on todistettavasti parannettu kilpailukykyä, taloutta ja työhyvinvointia hyvän ihmisten johtamisen ja yhdessä tekemisen avulla.

• Yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa nuorten ja tulevaisuuden johtajien saavuttamiseksi.

• Johtamisverkosto käynnistyy syksyllä 2020 n. 20 kummin yhteistyöllä, podcast-sarjalla sekä blogeilla. Vetäjä on johtamisen kehittäjä ja konsultti Ari Rämö.

TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 4, 2020-

• Työelämäinnovaatioiden vauhdittaminen ja tuki työpaikoille

• Suunnatut rahoitushaut kokeilu- ja TKI-toimintaan toteutetaan yritysten ja muiden organisaatioiden tietoperustaisen kehittämisen tueksi. Hankkeisiin sisältyy tutkimusta ja vaikutusten arviointia. Painopistealueita ovat muun muassa digitalisaation, teknologian ja työn murroksen laajemmin aiheuttamat muutokset työelämässä.

• Fast Expert Teams eli nopeat ratkaisutiimit kokoavat yhteen kehittäjäverkoston ja tuottavat ratkaisuja työpaikkojen kehittämisen tueksi sekä päätöksentekoa varten. Tiimit käsittelevät työelämän ajankohtaisia ilmiöitä, kuten koronan aiheuttaman digitalisaatiokehityksen vahvistamista.

• Workathlon tarjoaa asiantuntijoiden sparrausapua yritysten ja muiden organisaatioiden yhteistyöverkostoille haasteidensa ratkaisuun tai unelmien toteuttamiseen.

TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 5, 2021-

• Työelämän tilannekuva• Tutkimukset, selvitykset ja vaikuttavuuden arvioinnit, toimintamallien kehittäminen,

hyvien käytäntöjen kokoamiset ja levittäminen.

• Työterveyslaitos tuottaa myös ohjelman vaikutuksia arvioivaa tutkimusta työelämän tilasta suhteessa ohjelman tavoitteisiin.

• Työhyvinvointia tukevat palvelut ja työvälineet työpaikoille on suunnattu koronan jälkeiseen toipumiseen sekä digitalisaation ja kehittämisen tueksi.

• Vastuutaho Työterveyslaitos.

• Ohjelman kummit ja kumppanit• Ohjelman kummeja ovat johtamisen kehittäjä, konsultti Ari Rämö (johtamisverkosto),

keksijä, luennoitsija, säveltäjä Perttu Pölönen (nuoret), Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (julkinen sektori), arvostrategi Jaana Villanen (yrityskehitys)

• Ohjelman kumppanuusverkoston kokoaminen aloitetaan syksyllä 2020.

TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 6, 2020-

Tule mukaan

tekemään hyvää ja

maailman parasta

työelämää!

Lisätietoja:

www.ttl.fi/tyo2030

www.stm.fi/tyo2030

ICT-alan työn tulevaisuus:

Miksi tällainen hanke?

Anu Sajavaara, Palta

Antti Hakala, Pro

Miksi

käynnistimme

hankkeen?

• ICT-alalla muutokset ovat olleet nopeita ja ala jatkuvassa murroksessa → syytä tarkastella yhdessä

sitä, mitä alalla tapahtuu ja miten työmarkkinaosapuolet voivat auttaa muutoksen hallinnassa

• Alan neuvottelukulttuuri ollut jo vuosia jännitteinen ja työehtosopimusneuvottelut ovat vaikeita;

monia kysymyksiä ei voida ratkaista neuvotteluille varatussa aikataulussa ja jäykissä

neuvotteluasetelmissa

• Palta ja Pro: työmarkkinaliitot eivät ole murroksessa passiivisia sivustakatsojia vaan myös

vastuussa siitä, minkälaiseksi alan tulevaisuus muotoutuu

• On tehtävä jatkuvasti yhteistyötä ICT-alan hyvän tulevaisuuden eteen, mm.

- kehittämällä alan neuvottelukulttuuria ja työpaikkatason vuoropuhelua

- ennakoimalla muutoksia, jotta niitä voidaan tehdä hallitusti

- kokoamalla ja jakamalla tietoa uusista työpaikkatason välineistä ja innovaatioista, joilla voidaan

edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta ja turvata alan kilpailukyky ja työllistämismahdollisuudet

- uudistamalla työmarkkinarakenteita vastaamaan toimialoilla tapahtuvia muutoksia

- kehittämällä työehtosopimusten sisältöjä työelämän muutosten tahdissa

Toimiala murroksessa –

halutaan ymmärtää mitä tapahtuu

• Tavoitteena on ollut edistää ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä uudenlaisella työn murrokseen liittyvällä keskustelulla ja yhteistyöllä

• Osapuolet ovat pyrkineet saamaan aikaan yhteisen tilannekuvan merkittävimpien megatrendien aiheuttamista muutostarpeista työelämässä, työehtosopimuskentässä ja työpaikoilla

• Tavoitteena on ollut tarkempi kuva siitä, mitä työn murros tarkoittaa ICT-alalla: teemoina keskusteluissa olleet mm. oman työn muuttuminen, uudenlaiset liiketoimintamallit ja digitalisaation ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet, osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen, johtaminen (ml. itsensä johtaminen) sekä uudenlaiset tavat tehdä ajasta ja paikasta riippumatonta työtä

• Tavoitteena myös tuoda uudenlaisia ratkaisumalleja arjen ongelmiin ja saada aikaan relevanttia muutoksia koskevaa vuoropuhelua sekä liitto- että yritystasolla

Hankkeelle asetettuja tavoitteita

Miten hanke

lähti liikkeelle?

Jo pidempään itäneet ajatukset

uudenlaisesta liittojen välisestä

yhteistyöstä muotoutuivat

työehtosopimuskirjauksiksi

vuoden 2016 neuvottelukierroksella;

jatkoa seurasi seuraavilla kierroksilla

vuosina 2017 ja 2020

Mitä

hankkeessa on

tehty tähän

mennessä?

Yhteisen tilannekuvan muodostamista tuettiin

työnantajille ja toimihenkilöille tehdyillä

kyselyillä

• Teknologian megatrendeistä- Mitkä ovat lähivuosien keskeiset megatrendit, jotka vaikuttavat ICT-alan työhön?

- Miten trendit vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan, tuottavuuteen, kilpailukykyyn, työpaikkojen

määrään ja työtehtävien sisältöön?

- Mihin toimintoihin syntyy uutta työtä ja minkälainen työ mahdollisesti vähenee?

• Muuttuvasta toimintaympäristöstä- Miten globalisaatio vaikuttaa ICT-alaan?

- Miten vastuullisuus kuten ilmastonmuutos ja kestävä kehitys näkyvät toiminnassanne?

- Miten asiakaskäyttäytymisen muutokset vaikuttavat ICT-alalla tehtävään työhön?

• ICT-alan vetovoimasta, työnantajakuvasta ja työvoiman saatavuudesta- Minkälaista osaamista yritys tarvitsee muutaman seuraavan vuoden aikana?

- Onko alalla työvoimapula ja minkälaisista osaajista on pula ICT-alalla?

- Millaiseksi alan vetovoima arvioidaan kilpailussa osaavasta työvoimasta?

Yritysvierailujen kierros; keskusteltu mm.:

• Työn sisällöt muuttuvat, rutiininomaiset tehtävät hoidetaan automaatiolla

• Henkilöstökehitysnäkymistä: todennäköisesti pysyy ennallaan tai jopa kasvaa hieman

• Muuttuvat työt edellyttävät uusia taitoja ja jatkuvaa oppimista:

- viime vuosina korostunut erityisesti projekti- ja talousosaaminen, analytiikkaosaaminen, asiakaspalvelu ja

asiakasymmärrys sekä erilainen moniosaajuus

- osaamiskapeikkoja ei niinkään tekniikan tai järjestelmäosaamisen puolella vaan lähinnä myynti- ja

asiakaspalvelutyössä ja asiakas-/asiointikokemuksen ymmärtämisessä

- olennaisia taitoja ketteryys, uteliaisuus, kyky, halu ja kiinnostus tehdä asioita uudella tavalla (sekä yksilö-, tiimi-

että yritystasolla) – vaarana tuudittautuminen vanhaan tai olemassa olevaan

• Alalla yhä enemmän pulaa osaajista: myös muilla aloilla kilpaillaan samoista osaajista – alan

tehtävistä suurella yleisöllä aivan liian yksipuolinen kuva, kiinnostavat tehtävät eivät näy riittävästi

• Keskustelussa olevia ja liiketoimintaan vaikuttavia trendejä: ilmastonmuutos, globaali kilpailu,

väestön ikääntyminen, tekoälyn eettiset kysymykset, digitaalinen yhdenvertaisuus…

• Toimintamalleja: kokeilukulttuuri, vahva panostus osaamisen kehittämiseen

Joitakin yritysvierailuilla tehtyjä havaintoja

• Uudessa työehtosopimuksessa sovittu hankkeen jatkamisesta

• Uutena asiana keskusteluun nousee varmasti koronan

aiheuttamat poikkeusolot ja niihin sopeutuminen (uudet

työskentelytavat ja asiakaspalvelukäytännöt, työhyvinvointi ja

jaksaminen, uudet johtamisen käytännöt toimihenkilö-, tiimi- ja

yritystasolla)

Työ jatkuu, keskustelu syvenee

Kiitos – yhdessä kohti

valoisampaa

tulevaisuutta!

Miten haetaan

toimialahankkeisiin?

Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori,

Työterveyslaitos

• Kehittää ja innovoida alan työpaikoille uudenlaisia toimintatapoja ja uudistaa työelämää erityisesti digitaalitekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen.

• Edistää alan selviytymistä ja nousua koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista (erityisesti vuonna 2020 käynnistyvät hankkeet).

• Hankkeiden hyödyn on tultava työelämän käyttöön ja oltava jaettavissa ja levitettävissä.

• Toiminnan periaatteina ovat tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken ja toimialatason vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kesken.

Tarkoitus

• Työnantaja- ja palkansaajaliittojen yhteisiä hankkeita.

• Yksi järjestöistä sitoutuu hakijaksi ja hankkeen koordinoijaksi.

• Vuoden 2020 määrärahaa voi käyttää vuosina 2020 ja 2021.

• Myönnettävän määrärahan suuruus vuoden 2020 hauissa on 10 000 –100 000 €.

• Tarkoitus on, että hankkeet jatkuvat myös vuonna 2021 ja mahdollisesti siitä eteenpäin. Tähän on mahdollista hakea lisärahoitusta myöhemmin.

• Koska kyse on valtionosuudesta myönnettävästä rahoituksesta, täytyy hakijan varmistaa, että se noudattaa organisaatiotaan koskevin osin lakia julkisista hankinnoista ja muita hankintaohjeita.

• Vuoden 2020 hakuajat 15.7. ja 30.9. (mahdollisesti vielä kolmaskin).

Lähtökohtia

• Webinaarit 15.6.2020 klo 12.30 ja 21.8.2020 klo 13.00 kaikille

toimialahankehausta kiinnostuneille.

• Mahdollisuus lähettää lyhyempi hankeideapaperi

kommentoitavaksi.

• Mahdollisuus henkilökohtaiseen sparraukseen.

Tuki hakuvaiheessa

• hankkeen nimi

• hakijan yhteystiedot

• kuvaus hakijasta ja hakijan edellytyksistä toteuttaa hanke

• hankkeelle nimetyn projektipäällikön yhteystiedot ja lyhyt kuvaus osaamisprofiilista

• hankkeen tavoitteet (mihin tarpeisiin hanke vastaa ja millä tavoin), tavoiteltavat tulokset ja vaikuttavuus sekä miten tulokset ja vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja raportoimaan.

• hankkeen toteutussuunnitelma sisältäen hankkeen työpaketit (ml. viestintä) aikatauluineen ja niihin varattuine henkilö- ja taloudellisine resursseineen eriteltynä vuositasolla

• hankkeen kokonaisbudjetti

• luettelo hankkeen toteuttamiseen sitoutuneista muista keskeisistä organisaatioista (organisaation nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja yhteyshenkilö)

• liitteenä hankehakuun osallistuvien toimialajärjestöjen välinen yhteistyösopimus, jossa sovitaan, mikä niistä toimii kaikkien osapuolten puolesta hakijana ja miten hanketta hallinnoidaan.

Hakemus (max 10 sivua MSWord)

• hankkeeseen mahdollisesti kiinnitetyn koko- tai osa-aikaisten

projektityöntekijöiden palkka-, työvoima- ja matkakustannukset

• ulkopuolisen asiantuntijoiden tai fasilitaattorien palkkiot

• ostopalvelut

• tilaisuuksien järjestäminen

• materiaalikustannukset

• pienimuotoisten selvitysten teettäminen

Rahoituksen käyttökohteet

• Kuinka hyvin toimialaohjelma edistää ohjelman yleisiä ja

hakuohjeessa mainittuja tavoitteita.

•

• Kuinka hyvin toimialaohjelma vastaa toimialan ja sen

työpaikkojen tarpeita ja kuinka hyvin nuo tarpeet on perusteltu

ja kuvattu.

•

• Toteutussuunnitelman sisältö ja hankkeen toteutettavuus

Hakemuksen arviointikriteerit

• Päätöksen rahoitettavista toimialahankkeista tekee

Työterveyslaitos ohjelman työjaoston tekemän suosituksen

perusteella.

• Ohjelma arvioi hanketta myös jälkikäteen osana

toimialahankkeiden kokonaisarviointia.

Kun hakemus on lähetetty

KIITOS!

Miksi työelämän

kehittäminen kannattaa?

Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija

Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat

Kehittämispäällikkö Juha Antila, SAK

Kuusi näkökulmaa työelämän

kehittämiseen1. Yhdessä kehittämistä: Henkilöstö, esimiehet ja

johto kehittävät yhdessä. Samanaikaisesti kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia.

2. Konkreettista hyötyä työpaikoille: Yhteisiä kokeiluja, toisilta oppimista, sparrausta ja tukea työpaikkojen omalle kehittämistyölle.

3. Vastuun kantamista ja tulevaisuuden työn rakentamista: Yhteisistä oppaista aina laaja-alaisiin ja pitkäkestoisiin kehittämisohjelmiin. Lähtökohtana työpaikkojen tarpeet.

4. Toimialavuoropuhelua: Tilannekuvan rakentamista yhdessä työpaikkojen ja tutkijoiden kanssa alan muutoksista ja tarvittavasta osaamisesta. Esimerkiksi yhteinen työn murroksen seuranta. Nyt ajankohtaista koronakriisistä selviytyminen ja toipuminen.

5. Alan arvostusta ja vetovoimaa: Hyvän kehittämistyön, osaamisen kehittämisen ja kiinnostavien ratkaisujen näkyviksi tekemistä.

6. Luottamuksen ja yhteistyön vahvistamista työpaikoilla ja niiden välillä, toimialoilla, työmarkkinatoiminnassa, yhteiskunnassa

Pääosassa edelleen

työpaikat

Näin työelämän

kehittämistä kuvattiin

ennen. Entä jatkossa?

Kunteko -ohjelma 2015-2020 –

Kokemuksia matkan varrelta

Anna KukkaTyöelämän kehittämisen asiantuntijaKT Kuntatyönantajat

Marko HeikkinenTyömarkkina-asiamiesJulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

• Tuloksellisuussuositus 1989, 2000 ja 2008

• ”Tuloksellisuudessa korostuvat ennakointi, johtaminen ja henkilöstön kehittäminen”

• Tuloksellisuuskampanja 2011-2014

• että kunnallisten palvelujen tuloksellisuutta tarkastellaan vaikuttavuuden, laadun,

prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmasta

• että työurien pidentämiseksi kehitetään työelämää työpaikoilla. Työelämän

kehittämisellä pyritään sekä tuloksellisuuden että työelämän laadun parantamiseen.

• Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanja 2012-2014 (VM)

Kunta-alalla on aina kehitetty…

Kunteko 2020 –

Kunta- ja maakunta-alan työelämän

kehittämisohjelma

KT Kuntatyönantajat

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

Julkisen alan unioni JAU ry

Kaksi kautta 2015-2017 + 2018-2020rahoitus yht. noin 3,1 milj. €, josta ESR noin 75%

Tuottavuus, tuloksellisuus ja työelämän laatu

Yhteistoiminnallinen kehittäminen: johto ja henkilöstö kehittävät yhdessä

Kuntaorganisaatioiden omien kehittämistarpeiden tukeminen

Tavoitteet

Tehdä näkyväksi kuntakentällä tehty

kehittämistyö

Innostaa kehittämään ja uudistumaan, tukea työpaikoilla tehtävää ja käynnistettävää

kehittämistä

Kuntaorganisaatioiden kehittämistä tukevat palvelut

• Lyhytkestoisia palveluja

• Ideana suunnata, edistää kehittämistyötä, saattaa

alkuun kehittämistä

• Asiantuntijat kilpailutettu Kuntekon toimesta

• Organisaatiot voivat jatkaa omalla rahoituksella tai

hakea jatkorahoitusta muualta

• Käytettävissä marraskuun 2020 loppuun asti

Kehittämistä tukevat palvelut

Sparraus Kehittämistyön tukeminen kilpailutetun asiantuntijan

avulla. 17 asiantuntijaa. Sähköinen hakemus.

1-2 päivää

Maksuton

Sisäistenkehittäjien

valmennus

Organisaatiokohtainen. Työkaluja kehittämiseen.

3 kouluttajaa. Sähköinen hakemus.

3 päivää

2000 €

Teemakohtaiset

työpajat

Teeman mukaista työskentelyä yhdessä muiden

kanssa kilpailutetun asiantuntijan johdolla. Mukana

4-5 organisaatiota kerrallaan. Hakemus.

3-4 päivää

500 €

Haastetyöpaja Organisaation oman tarpeen mukainen

työpajakokonaisuus. Kunteko hankkii asiantuntijan.

Suunnitellaan yhdessä.

3 päivää

2000 €

Webinaarit Eri teemoja, casejä Maksuton

Esimerkkejä kehittämisteemoista

TYÖPAJAT, VERKOSTOT• Palvelumuotoilu• Kognitiivinen ergonomia, aivotyö• Henkilöstölähtöinen tuloksellisuuden

kehittäminen• Itseohjautuvuus• Työn ja muun elämän yhteensovittaminen• Työpäivämuotoilu

• Uhkaavat ja väkivaltaiset asiakaspalvelutilanteet

• Tekoälyä yhteiskunnan tarpeisiin -verkkokoulutus

SPARRAUS• Jatkuvan kehittämisen malli

• Toimintakulttuurin

uudistaminen

• Muutos

• Asiakaslähtöisyys

• Esimiestyön kehittäminen

• Työhyvinvoinnin edistäminen

• Yhteistyön kehittäminen

Hyvän kuntatyön

näkyväksi tekeminen

Monikanavainen viestintä

▪ Kunteko.fi -sivusto

▪ 101 uutiskirjettä

▪ Tekojen tori: kehittämisteot eri toimialoilta 620

▪ Twitter: 3200 seuraajaa

▪ Facebook: 1000 seuraajaa

▪ Podcastit Kuntatyö 2.0: 21 kpl

▪ Jutut kuntatyöpaikoilta

▪ Videot: 32 kpl (you tube)

▪ Webina teemoista/caseistä

▪ Järjestöjen ja KT:n lehdet

▪ Julkaisut

Kunteko-gaala 20.11.2019

41 palkintoa eri kategorioissa, mm.

• Ihmeiden tekijät (organisaatio)

• Oman työn sankarit (yksilöt)

• Innostavat kehittämisteotTekojen torilta eri toimialoilta

• Lisäksi ympäristöteko, teknologiateko, yhdenvertaisuusteko ja viestintäteko

Hyvän kuntatyön näkyväksi tekeminen:

Korona-aikana Sankarit poikkeusoloissa –sarja, 30 sankaritarinaahttps://www.kunteko.fi/sankaritpoikkeusoloissa

Hyvän kuntatyön näkyväksi tekeminen:

Kuntatyö 2.0 –podcastithttps://www.kunteko.fi/podcast

1. Työn murros

2. Itseohjautuvuus – case Järvenpää

3. Organisaatiokulttuurin muutos

4. Työelämän muotoilu

5. Tulevaisuuden kirjasto – case Oodi

6. Lukion digitalisaatio – case Olarin lukio

7. Työn merkityksellisyys

8. Liikkuva sairaanhoitajan vastaanotto

– case Eksote

9. Robotiikka talous- ja hallintotyössä

– case Vantaa

10. Helsingin kotihoidon etäpalvelut

11. Luottamus työelämässä

12. Tulevaisuuden julkinen liikenne – case HSL

13. Oppiminen työssä – case Vantaa

14. Valmentava johtaminen – case Järvenpää

15. Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu

– case järvi-Saimaan Palvelut Oy

16. Ammatillisen koulutuksen reformi – case Sedu

17. Työn ilo - case Hämeenlinnan kaupunki

18. Vuorovaikutuksen merkitys työyhteisössä

19. Aikuissosiaalityön kehittäminen

- case Varkauden kaupunki

20. Hyveet työelämässä

- case Espoon kaupungin varhaiskasvatus

21. Muutosprosessin opit - Case Kauhajoen kaupunki

Tekojen tori –kampanja 30.9.2020 saakka

Tuloksia

Kunteko tavoittanut laajasti kuntakenttää 2015-2020

- Lähes 10 000 osallistujaa- 231 kuntaorganisaatiota- 370 sparrauspäivää- 34 sisäisten kehittäjien valmennusta- 20 verkostoa- 4 organisaatiokohtaista haastetyöpajaa- 9 työpajakokonaisuutta eri teemoista- 29 webinaaria

Haastattelut kevät 2020, organisaatiotaso

”Toivoisin, että vastaavaa pystyttäisiin tekemään

jatkossakin. Pienissä kunnissa ei ole voimavaroja etsiä,

mitä on meneillään. Kuntekon kaltainen organisaatio on

loistava. Siinä on esityötä tehty.”

”Kunteko on ollut hyvä hanke. Se on saanut paljon näkyvyyttä

kuntien parissa. Palvelut ja webinaarit ovat hyviä. Viestintä ja

somenäkyvyys ovat olleet hyviä... Ajatus hankkeen takana on ollut

ensiarvoisen tärkeä: tuoda kuntatyötä esille. Kun kuntatyötä tuodaan

esiin, sillä on yhteiskunnallinen merkitys... Toivoisin, että tulee

seuraava ohjelmakausi. ”

Minkä tyyppisistä palveluista olisi hyötyä jatkossa? Organisaation edustajien vastauksia, N=52

KYLLÄ

Kokeneen kehittäjän maksuton tuki tai sparrauspäivä 69 %

Oman organisaation sisäisten kehittäjien valmennus 78 %

Oppaat ja muu kirjallinen aineisto 39 %

Uutiskirjeet, blogit 44 %

Teemakohtaiset webinaarit/seminaarit 82 %

Tietoa vaikuttavista käytännöistä ja kiinnostavista ratkaisuista 85 %

Vertaistuki ja hyvien käytäntöjen levittäminen verkostoissa 75 %

Teemakohtaiset työpajat ulkopuolisen asiantuntijan johdolla 63 %

Kuntekon kaltainen tuki jatkossa 97 %

Muutamia caseja

Hausjärvi: ruoka- ja siivouspalvelut

• Itseohjautuvuustyöpaja 3 päivää (Kunteko)

• Ruoka- ja siivouspalvelutiimi tuli mukaan

työpajaan, jotta henkilöstön työhyvinvointi ja -

motivaatio saataisiin nousemaan

• Jatkona TSR rahoitus, jossa mukana kumppanina

Filosofian Akatemia

Jämsä: Hyvän työn malli

Jämsässä tavoitteena on työn sujuvuuden lisääminen ja työyhteisöjen

voimavarojen vahvistaminen (mm. sairauspoissaolojen vähentäminen).

Rahoitusta myös Kevalta. Keinoina:

• johtaminen ja esimiestyö

• osaaminen

• asiakkaiden osallistaminen

Kuntekon kanssa:

- Sparrausta

- Sisäisten kehittäjien valmennus

- Palvelumuotoilu ja asiakaslähtöisyys –työpaja 3 päivää, mukana noin

40 osallistujaa eri toimialoilta

Sparraus, Järvenpään kaupunki

• Strateginen valinta edistää valmentavaa

johtamista kaupungin toiminnoissa →

tavoitteena työviihtyvyyden,

tuloksellisuuden ja tuottavuuden kasvu

• Kehitetty valmentavan johtamisen työkirja,

jonka käyttöönottoprosessin määrittelyyn ja

toteuttamiseen sparrausta haettiin

• Mukana esimiehiä ja henkilöstöä eri

toimialoilta yhteensä 81 henkilöä

Sisäisten kehittäjien valmennus, Hyvinkään perusopetus

• Case Hakalantalon koulu: • Haasteena se, että koulun piha käy ahtaaksi oppilasmäärän kasvun ja kahden

koulun yhdistymisen vuoksi

• Henkilökunta alkoi purkaa ongelmaa oppilaita ja vanhempia kuunnellen

• Tulos Hakalantalon koulussa opiskellaan nyt kolmessa eri aikataulussa. Koulussa on tehty yhteisesti töitä sen eteen, että oppilaiden arkeen saataisiin parannusta.

• 23 osallistujaa eri kouluista, kaikilla koulukohtainen kehittämishanke.

Tekojen tori https://www.kunteko.fi/katso/1156

Artikkeli opettaja –lehden verkkoversiossa: Tämä toimii: Kehittämiskoulutus rohkaisi uudistumaan

Petäjäveden kunnan sparraus

• Tavoitteena syventää työhyvinvointiin liittyvää

työskentelyä ja aloittaa TYHY-ryhmän ja YT-toimikunnan

yhteinen työhyvinvoinnin kehittäminen

• Tuloksena:

• kaksi laajempaa teemaa työhyvinvoinnin kehittämiselle vuodelle

2020: työyhteisötaidot sekä yhteisöllisyys

• teemoihin tuotettiin tarkempia sisältöjä sekä ehdotuksia ja ideoita

toteuttamiseen.

• Työhyvinvoinnin vuosikellon alustava versio

• Kokeiluista, osallistavista menetelmistä koottiin listat osallistujien

jatkokäyttöä varten

Sipoo: ikääntyneiden palvelut, ympärivuorokautinen hoiva

• Itseohjautuvuustyöpajassa (3 päivää) mukana 5 henkilöä kahdesta asumispalveluyksiköstä

• Jatkona sparrausta 4 päivää = 3 yksikköä/päivä + yksi yhteinen

• Lisäksi haastetyöpaja 3 päivää kaikille yksiköille syksyllä 2020:

• Tavoitteena työntekijöiden itseohjautuvuuden vahvistaminen ja työyhteisötaitojen kehittyminen voimavaralähtöisesti

• työyhteisössä toimiminen itseohjautuvassa tiimissä

• itsetuntemuksen merkitys ja vahvistaminen itseohjautuvuudessa.

• vastuun ottaminen ja sitoutuminen, asennoituminen itseohjautuvuudessa.

• Noin 40 henkilöä

• Hinta kaikille yhteensä 3500 €

Pori: Hyvän yhteistoiminnan käsikirja

• Yhdessä perustetun KunTeko –työryhmän päätös kehittämisteoksi

• Ydinajatus: Pyrimme vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti toimimalla yhteiseen

hyvään näin vaikuttaen myös työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen.

Vuorovaikutuksen ydin on luottamus.

• Kaupunginhallitus hyväksyi 4.6.2018

• Käsikirja määrittelee kolmitasoisen yhteistoiminnan rakenteen ja sisältää

konkreettisia ohjeita niin edustukselliseen kuin välittömään yhteistoimintaan

✓ Vuosikello on tukemassa suunnitelmallisuutta ja toteutumisen seurantaa

• Yhteistoiminnan toteutumisen seuranta on osa henkilöstöraportointia

Ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu

Projektipäällikkö Minna Lyhty

Projektiassistentti Taina Tervonen

Etunimi.sukunimi@kt.fi

www.kunteko.fi

www.facebook.com/kunteko2020

www.twitter.com/kunteko2020

Kiitos

anna.kukka@kt.fi

marko.heikkinen@jytyliitto.fi

Sparrausta hankehakuun

• Työterveyslaitos tarjoaa hakijoille neuvontaa hankeideoiden työstämiseen ja hakuprosessiin

• Kaikille hakijoille avoin sparrauswebinaari järjestetään 1.9. klo 13-15. Webinaarissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella Työterveyslaitoksen asiantuntijan kanssa

• Yhteisen webinaarin lisäksi on mahdollista varata aikaa 1-3h yksilölliseen sparraukseen. (Max. kaksi yksilöllistä sparrauskertaa)

Ilmoittautuminen ja lisätietoa:

Vanhempi konsultti Anna Tienhaara, anna.tienhaara@ttl.fi, puh. 043 824 2337

24.8.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS 76