20 Suomen Kuvalehti | 3/2009

Mahdoton tehtävä Maailma ei parane Barack Obaman presidenttikaudellakaan.

uolilta päivin tiis-taina 20. tammi-kuuta tummiin pukeutunut Ba-rack Obama nostaa Washingtonissa kongressitalon portailla oikean

kätensä Raamatun päälle ja vannoo presidentin virkavalan.

Hetki on väkevästi vertauskuval-linen.

Raamattu on sama, jota Yhdys-

valtojen rakastetuin presidentti, vapauden airut Abraham Lincoln käytti astuessaan virkaan vuonna 1861.

Jopa virkavalan tutuilla, seremo-niallisilla sanoilla on nyt tavallista enemmän merkitystä.

Kädenojennukseksi muslimi-maailmalle Obama aikoo lausua va-lassa ääneen myös toisen nimensä ”Hussein”, josta islam-kammoiset amerikkalaiset pilkkasivat häntä vaalikampanjan aikana.

P

Teksti Jari Lindholm

▶

© G

ER

ALD

HE

RB

ER

T /

AP

/ L

EH

TIK

UV

A

22 Suomen Kuvalehti | 3/2009 3/2009 | Suomen Kuvalehti 23

Kukaan ei tiedä, mitä uusi presidentti sa-noo virkaanastujaispuheessaan. Mutta se tuskin on mitään kovin sotaisaa.

Miljoonien autuutta odottavien ihai-lijoiden pettymykseksi se ei luultavasti liioin ole mitään konkreettista. Obama pe-rii edeltäjältään maailmanlaajuiset ongel-mat, joista useimpiin ei ole nopeaa ratkai-sua ja moniin ei ratkaisua ollenkaan.

Silti yksi asia muuttuu heti 20. tammi-kuuta kello 12: Yhdysvaltojen suhde muu-hun maailmaan ohjataan uuteen suun-taan.

Pois ”pimeältä puolelta”Presidentti George W. Bushin valtakausi muistetaan jäykkäniskaisesta ideologisuu-desta, joka johti ulkopoliittisiin katastro-feihin, kuten Irakin sotaan ja Afganistanin laiminlyöntiin.

Vaikka Bushin politiikka muuttui maltil-lisemmaksi kahdeksanvuotisen kauden vii-meisellä neljänneksellä, Obamalle jää pe-rinnöksi suunnaton sotku.

Samaan aikaan, kun Obaman on yritet-tävä purkaa Lähi-idän ja Etelä-Aasian vä-kivaltavyyhtejä, hänen on tartuttava pal-jon abstraktimpaan ja siksi vaikeampaan haasteeseen: hänen on puhdistettava Yh-dysvaltojen imago, muuten kaikki muu on turhaa.

Bushin kaudella Yhdysvallat käytti voi-maansa lähinnä uhoamiseen. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen jul-kistettu ”Bushin doktriini” korosti, että suurvallalla on oikeus ennalta ehkäise-vään sotaan vaarallisiksi kokemiaan val-tioita vastaan. Oppia kokeiltiin Irakissa, missä amerikkalaiset taistelevat nyt kuu-detta vuotta.

Neuvonantajiensa kehotuksesta Bush hylkäsi sodankäyntiä säätelevät kansainvä-liset sopimukset, sulki terrorismista epäil-tyjä ilman syytteitä vankileirille ja hyväksyi kuulustelukeinot, joita kaikki muut paitsi Valkoinen talo pitivät kidutuksena.

Bush halusi korvata Lähi-idän muslimi-diktatuurit amerikkalaistyylisellä demo-

kratialla, mutta ylilyöntien takia hänen hallintonsa muistetaan Guantánamon piikkilanka-aidoista ja irakilaisten nöy-ryyttämisestä Saddam Husseinin vanhois-sa vankityrmissä.

Obama joutuu ensi töikseen korjaamaan näitä mielikuvia. Sitä ennen hänen on hä-vitettävä edeltäjänsä luoma salailun ja lait-tomuuksien kulttuuri, joka salli amerikka-laisten astua terroristien kanssa samalle ”pimeälle puolelle”.

Pätevyys vai uskottavuus?Muutos on jo käynnissä. Obama on valin-nut tiimiinsä oikeusoppineita ja veteraani-virkamiehiä, joilla on erilainen näkemys ih-misoikeuksista ja presidentin vallasta kuin Bushin neuvonantajilla.

Keskeisessä asemassa ovat oikeusminis-teri Eric Holder ja CIA:n johtaja Leon Pa-netta, joiden on saatettava kidutusskan-daaleissa ryvettynyt tiedustelukoneisto muun ihmiskunnan kanssa samalle aalto-pituudelle.

Huomaamattomammassa mutta lähes yhtä tärkeässä roolissa on Indianan yli-opiston professori Dawn Johnsen, jonka Obama on nimittänyt johtamaan oikeus-ministeriön alaista Valkoisen talon oikeus-aputoimistoa.

Bushin kaudella toimiston kanta oli, et-tä presidentin valtaoikeudet ovat rajatto-mat ja että hänen määräyksestään lait ja säädökset voidaan jäädyttää. Johnsen on sanonut pitävänsä näkemyksiä pöyristyt-tävinä.

CIA:n johtoon oli alun alkaen ehdolla Pa-nettan sijasta tiedustelupalvelun huipulla työskennellyt John Brennan, mutta hän ve-ti nimensä pois, kun Obamaa tukeneet va-semmistolaiset bloggarit väittivät hänen hyväksyvän kidutuksen.

Välikohtaus oli Obamalle tukala. Toi-saalta tehokas tiedustelujohtaminen edel-lyttää vakoilun ammattilaista, ja sellainen Bill Clintonin entinen esikuntapäällikkö Panetta ei ole. Toisaalta useimmat Bushin kauden CIA-vaikuttajista ovat pilanneet maineensa uudelle presidentille tärkeiden liberaalien silmissä.

Panettan valinta osoitti, että uskottavuus painaa juuri nyt vaa’assa pätevyyttä enem-män. Nimittämällä avainvirkoihin tahriin-tumattomia ulkopuolisia Obama haluaa viestiä maailmalle, että asiat todella ovat muuttuneet – että Yhdysvallat aikoo lopet-

taa kidutuksen ja taata vangitsemilleen re-hellisen oikeudenkäynnin.

Uusia periaatteita koetellaan melkein heti. Obaman on helmikuun 20. päivään mennessä ilmoitettava Yhdysvaltojen kor-keimmalle oikeudelle, aikooko hän jatkaa qatarilaisen Ali al-Marrin vankeutta.

Al-Qaidan agentiksi epäilty, Yhdysvallois-sa opiskellut Marri pidätettiin joulukuussa 2001. Vuodesta 2003 hän on ollut eristyssel-lissä ilman yhteyttä ulkomaailmaan.

Syytteitä häntä vastaan ei ole esitetty, kos-ka se ei ole Bushin mielestä ollut tarpeen.

Kylmäveriset realistitVertauskuvallisten eleiden lisäksi Obamal-ta odotetaan lähes mahdottomia ulkopo-liittisia sankaritekoja.

Israelin ja Hamas-järjestön sota Gazas-sa pitäisi lopettaa. Iranin ydinasehankkeet olisi pysäytettävä. Afganistanissa olisi lisät-tävä sekä sotaponnisteluita että diploma-tiaa. Pakistanin siviilihallitus olisi pidet-tävä pystyssä. Ja Mumbain terrori-iskuista raivostunut Intia olisi rauhoitettava, jotta Etelä-Aasia välttyy ydinsodalta.

Bushilla ei koskaan ollut pulaa asiantun-tijoista, hän ei vain kuunnellut heitä. Hä-nen lähipiirissään vaikutusvaltaisimpia olivat ideologisesti kiihkeimmät uuskon-servatiivit, joilla oli vähiten tietoa kriisipe-säkkeiden realiteeteista.

Niinpä Israelille annettiin vapaus hakea sotilaallista ratkaisua turvallisuusongel-miinsa, Iranille esitettiin tyhjiä uhkauksia, Irakin sota ajoi Afganistanin edelle, ja soti-lasdiktaattori Pervez Musharraf sai rauhas-sa pelata poliittista peliä ääri-islamilla, joka on nyt koitumassa Pakistanin kohtaloksi.

Obamalla on ainakin periaatteessa mah-dollisuus parempaan, sillä hänen neuvon-antajansa eivät ole poliittisia fanaatikkoja vaan kylmäverisiä realisteja.

Puolustusministeri Robert Gates kannat-taa asevoiman täydentämistä diplomatialla ja kehitysavulla. Turvallisuusneuvonanta-ja James Jones on entinen Nato-kenraa-li, joka tuntee Irakin ja Afganistanin erin-omaisesti. Etelä-Aasian-erityislähettilääksi kaavaillaan Richard Holbrookea, joka kun-nostautui aikoinaan Bosniassa. Iran-neu-vonantajaksi on huhuttu Dennis Rossia, jonka mielestä pappisvaltiolle on tarjotta-va sekä isoa keppiä että muhevaa porkka-naa.

Korkean profi ilin sukkulointi Lähi-idäs-sä jää ulkoministeri Hillary Clintonille. Hä-nen nimensä herättää alueella luottamus-ta, mutta hänen taitonsa diplomaattina ovat arvoitus.

Suurin pettymys: IrakYksi Obaman tärkeimmistä ominaisuuk-sista on kyky näyttäytyä ihmisille tyhjänä

Joe BidenVarapresidentti

Syntynyt 1942. Se-naattori, senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Ulko-politiikan osaaja, joka on kannattanut Irakin hajottamista kolmeksi

valtioksi.

Dennis BlairTiedustelujohtaja

Syntynyt 1947. Amiraali, Yhdysvaltojen Tyynen-meren-sotilasalueen entinen komentaja. Tun-netaan Aasian-tuntijana ja pätevänä hallintomie-henä, jonka ura kärsi

kolauksen vuonna 1999, kun hän tuki

Indonesian armeijaa Itä-Timorin kriisissä. Tehtävä: koordinoida Yhdysvaltojen 16 tiedusteluorganisaation toimintaa.

John BrennanApulaisturvallisuusneuvonantaja

Syntynyt 1958. CIA:n entinen apulaisjohtaja ja Yhdysvaltojen terroris-min vastaisen keskuk-sen päällikkö. Obaman valinta CIA:n johtoon, kunnes vasemmistolais-

ten bloggarien vastustus kaatoi ehdok-kuuden. Tehtävä: terrorismin vastainen tiedustelutoiminta kotimaassa.

Hillary ClintonUlkoministeri

Syntynyt 1947. Senaat-tori, senaatin puolus-tusvaliokunnan jäsen. Presidentti Bill Clintonin puoliso. Vakuutti demo-kraattien esivaalikam-panjan aikana olevansa

valmis pommittamaan Irania.

Michelle FlournoyApulaispuolustusministeri

Syntynyt 1961. CNAS-tut-kimuslaitoksen johtaja, palveli puolustusministe-riössä Clintonin kaudel-la. Tutkinut erityisesti sodankäynnin pehmeitä menetelmiä. Tehtävä:

puolustusministerin tärkein neuvonantaja.

Obaman joukkue

▶Kukaan ei tiedä, mitä uusi presidentti sanoo virkaanastujaispuhee ssaan. Mutta se tuskin on mitään kovin sotaisaa.

▶

▶

Joe Biden

© M

AN

DE

L N

GA

N /

AP

/ L

EH

TIK

UV

A

KU

VA

T ©

LE

HT

IKU

VA

24 Suomen Kuvalehti | 3/2009 3/2009 | Suomen Kuvalehti 25

tauluna, johon jokainen voi heijastaa omia toiveitaan.

Vaikka hän ei ole koskaan sanonut ole-vansa rauhankyyhky, hänen idealistisim-mat kannattajansa ovat odottaneet hänen ratkaisevan maailman ongelmat palmun-lehvän heilautuksella.

Hänen henkilövalintansa ovatkin olleet pettymys amerikkalaiselle vasemmistolle. Gatesia, Clintonia, Jonesia ja Rossia on ar-vosteltu sodanlietsojiksi, joiden ideologis-ta eroa Bushin tiimiin pidetään kosmeet-tisena.

Erityistä huolta on kannettu Rossin mah-dollisesta nimityksestä Obaman Iran-dip-lomaatiksi, koska tämän uskotaan kan-nattavan Iranin ydinohjelman tuhoamista ilmaiskuin.

Suurin pettymys on kuitenkin vielä edes-sä.

Bushin valtakauden symboliksi noussut Irakin sota jatkuu luultavasti vielä vuosia, eikä Obama lupauksistaan huolimatta pys-ty vetämään läheskään kaikkia amerikka-laisjoukkoja kotiin niin nopeasti kuin so-dan vastustajat haluaisivat.

Yleisen arvion mukaan Irakissa on kym-meniätuhansia amerikkalaisia sotilaita vie-lä vuonna 2015, jolloin Obaman mahdolli-nen toinen kausi kääntyy kohti loppua.

Juuri voimaan astuneen strategisen yh-teistyösopimuksen mukaan viimeiset ame-rikkalaiset poistuvat Irakista vuonna 2011,

ja sitä ennen Irakin oma armeija ottaa vas-tuun turvallisuudesta.

Taistelu kapinallisia ja terroristeja vas-taan kuitenkin jatkuu, eikä Yhdysvaltojen sodanjohto suhtaudu luottavaisesti ajatuk-seen, että tilanne pysyy hallinnassa ilman amerikkalaisia.

Obama joutuukin heti ensimmäisenä työpäivänään punnitsemaan, kumpi on hänelle tärkeämpää, vaalilupauksen täyt-täminen vai sodan saattaminen kunnialla loppuun.

Molempia hän ei voi tehdä.

Clintonin geenitObaman hallinnon silmiinpistävin piirre on, että lähes kaikki ministerit ja virkamie-het palvelivat presidentti Bill Clintonin hal-lituksissa, paitsi puolustusministeri Gates, joka on Bushin nimittämä.

Tähän on käytännön syy. Washingto-nista on vaikeata löytää ansioitunutta demokraattia, joka ei olisi ollut jollakin tavalla tekemisissä edellisen demokraatti-presidentin kanssa. Bushin ensimmäises-sä hallituksessa oli veteraaneja jopa kaukaa Richard Nixonin ajoilta, mitä pidettiin pel-kästään etuna.

Toisaalta huolena on, että Obama pe-rii clintonilaisen ulkopolitiikan huonot puolet. Clintonia arvostettiin maailmalla, mutta hän horjahteli kriiseissä. Hän lähet-ti amerikkalaisjoukkoja toivottomaan kau-

punkisotaan Somaliassa mutta ei toisaalta antanut lupaa Osama bin Ladenin tappa-miseen, vaikka siihen olisi ollut tilaisuus.

Obaman arvostelijat ovat aprikoineet, merkitseekö vallanvaihto paluuta epäröin-tiin ja pilkunviilaukseen vai onko uusi pre-sidentti valmis puolustamaan ronskisti Yh-dysvaltojen strategisia etuja.

Kysymys on perusteltu, sillä toisin kuin Clintonin aikana, Yhdysvalloilla on vastas-saan paljon muitakin haastajia kuin luolas-sa kököttävä terroristijohtaja. Venäjän, Kii-nan ja Intian suurvaltakamppailun rinnalla Irak ja Afganistan saattavat lopulta jäädä historian alaviitteiksi.

Valta presidentilleYhdysvaltojen viimevuotinen presidentin-vaalikamppailu oli poikkeuksellisen tuli-nen, ja sen tuoksinassa poistuvan ja tulevan presidentin eroja väistämättä liioiteltiin.

Bushin ja Obaman tyyli on epäilemättä erilainen, mutta Yhdysvallat toimii jatkos-sakin maailmalla samojen motiivien aja-mana kuin ennenkin. Diplomatia ei aina onnistu, sotia jatketaan ja uusia aloitetaan, eikä loppu aina ole onnellinen.

Silti yksi asia on selvä: kun Bush oli neu-vonantajiensa vietävissä, Obama on kaikes-ta päätellen oman tiensä kulkija, joka tekee ratkaisunsa itse.

Bushin kaudella todellista valtaa käyt-tivät lähes keulakuvaksi muuttuneen pre-

sidentin ohi varapresidentti Dick Cheney, tämän lakimies David Addington ja muu-tamat juristit oikeus- ja puolustusministe-riössä.

Sellainen tuskin toistuu. Vain oikeisto-

laisimmat republikaanit jaksavat uskoa, että Obama on pelkkä sätkynukke, jonka lankoja vetelevät Chicagon demokraatti-mafi a, mustat kansalaisoikeusaktivistit ja ahne ay-liike.

Obama saattaa osoittautua koko maailmalle pettymykseksi, mutta varmaa on, että hänen kaudellaan valtaa käyttää Yhdysvalloissa presidentti eikä kukaan muu. SK

Robert GatesPuolustusministeri

Syntynyt 1943. Entinen CIA:n johtaja, puolustus-ministeri vuodesta 2006. Painottanut diplomatian merkitystä, haluaa lisää amerikkalaisjoukkoja Afganistaniin.

Richard HolbrookeErityislähettiläs

Syntynyt 1941. Enti-nen YK-suurlähettiläs, neuvotteli rauhan Bosniaan. Veteraa-nidiplomaatti, jota arvostetaan laajasti. Tehtävä: rakentaa

sopua Afganistaniin, välittää Intian ja Pakistanin kiistoissa.

Eric HolderOikeusministeri

Syntynyt 1951. Tuoma-ri, Clintonin varaoi-keusministeri. Kan-nattaa Guantánamon vankileirin sulkemista. Oli mukana armahta-massa veropetoksesta

syytettyä Clintonin tukijaa Marc Richiä.

Dawn JohnsenOikeusaputoimiston johtaja

Syntynyt 1961. India-nan yliopiston oikeus-tieteen professori, erikoistunut perustus-lakioikeuteen. Palveli oikeusministeriössä Clintonin aikana.

Arvostellut Bushin hallinnon käsityksiä

presidentin valtaoikeuksista. Tehtävä: kertoa presidentille, mikä on laillista.

James JonesTurvallisuusneuvonantaja

Syntynyt 1943. Kenraa-li, entinen Nato-komen-taja ja merijalkaväen komendantti. Esittä-nyt kriittisiä arvioita sotatoimista Irakissa ja Afganistanissa.

Janet NapolitanoTurvallisuusministeri

Syntynyt 1957. Ari-zonan osavaltion kuvernööri. Arvostettu poliitikko, jolla vaikea tehtävä suojata Yh-dysvaltoja terrori-

iskuilta usean eri turvallisuusviraston avulla.

Leon PanettaCIA:n johtaja

Syntynyt 1938. Clinto-nin esikuntapäällikkö. Pitkän linjan demokraat-ti, jota pidetään hyvänä organisaattorina. Ki-dutuksen vastustaja. Ei tiedustelukokemusta.

David PetraeusKeskisen sotilasalueen komentaja

Syntynyt 1952. Kenraali, entinen Irak-joukkojen komentaja. Yhdys-valtojen lähihistorian arvostetuimpia sotilaita. Tehtävä: johtaa Yhdys-

valtojen asevoimia Välimereltä Afganista-niin.

Susan RiceYK-suurlähettiläs

Syntynyt 1964. Clinto-nin apulaisulkominis-teri. Kannattaa Yhdys-valtojen sotilasvoiman käyttöä humanitaaris-ten kriisien ratkaisemi-seen.

Dennis RossErityislähettiläs

Syntynyt 1948. Palve-li George H.W. Bushin ulkoministeriössä ja Clintonin Lähi-idän-eri-tyislähettiläänä. Pitkä kokemus Lähi-idän rau-

hanprosessista. Tehtävä: Israel, Palestiina, Iran. ▪

Obaman joukkue

▶Huolena on, että Obama perii clintonilaisen ulkopolitiikan huonot puolet.

suomenkuvalehti.fi

netti▶ Tiellä Valkoiseen taloon -blogi seuraa virkaanastujaisia.

Robert Gates

© G

ER

ALD

HE

RB

ER

T /

AP

/ L

EH

TIK

UV

A

◼ Barack Obama poistuu lehdistö-tilaisuudesta Chicagossa 18. joulukuuta.