maanpuolustuskiltojen jäsenlehti • 1/2016 · maanpuolustuskiltojen jäsenlehti • 1/2016 ......

Maanpuolustuskiltojen jäsenlehti • 1/2016

50 vuotta vapaaehtoista maanpuolustustyötä

Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Vuosi-kerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota-taidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta.

Täytä ja lähetä oheinen kuponki

tai soita tilaus (03) 4246 5334

tai faxaa (03) 4246 5341

Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi

SA-KUVA

Posti- maksu

maksettu

KUSTANNUS OYSUOMEN MIES

00003 HELSINKI

Vastauslähetystunnusnro 5007541

KYLLÄ KIITOS!Tilaan Suomen Sotilaan / 2016 alkaen

Maanpuolustuskiltalaiselle hinta vain 62 €/12 kk vain 31 €/6 kk TILAA NYT

Tilaajan tiedot:

Nimi: ________________________________________

Osoite: ______________________________________

Postinro: _____________________________________

Postitoimipaikka: _____________________________

Puh. nro _____________________________________

MAANPUOLUSTAJA 1•2016 3

Vapaaehtoinen maan-puolustus nauttii Suo-messa tällä hetkel-lä suurta suosiota ja luottamusta. Vapaaeh-

toisella maanpuolustuksella on ollut Suomessa aina paikkansa eikä sitä var-masti tulla syrjäyttämään. Maanpuo-lustuskenttä on kuitenkin lyhyellä ai-kavälillä muuttunut huomattavasti. Syynä siihen on puolustusvoimauu-distus, joka saatettiin loppuun vuon-na 2015, sekä maanpuolustustyön ra-hoitus. Näillä asioilla on suora yhteys vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Joillakin paikkakunnilla poistuivat kaikki puolustusvoimiin liittyvät asiat, minkä jälkeen alueen toiminta muut-tui huomattavasti. Sanottiin, että ”se on teille mahdollisuus.” Täytyy kui-tenkin ymmärtää, että jos ei ole työka-luja siihen mahdollisuuteen, niin se on aika haastavaa. Nyt on vuosi kulunut muutoksista ja kova työ jatkuu edel-leen niillä resursseilla, mitkä meillä on.

Maanpuolustustahto on asia, jota tulee koko ajan pitää yllä. Jos se me-netetään, mitään ei ole enää tehtävis-sä. Tällä hetkellä koetellaan tahtoa kovasti eri muodoissa ja viittaan täs-sä EU:n asedirektiiviin sekä taas ker-ran rahaan. Tällä hetkellä EU:ssa on tekeillä valtavia ratkaisuja, jotka kos-kevat reserviläisten omia aseita. Suo-men on tässä asiassa oltava aivan eh-doton. Emme voi hyväksyä sitä, että aseemme kerätään pois. Se lopettaisi kokonaan reservin ampumaharjoitte-lun sekä reservin ampumaurheilun. Pitää muistaa myös urheiluampujat, jotka käyttävät näitä samoja aseita ja ovat vielä tällä hetkellä maailman huippuja. Jos tämä asia hävitään, on sillä varmasti valtava vaikutus maan-puolustustahtoon ja voin vain kuvitel-

Vapaaehtoinen maanpuolustus

la mitä tapahtuu, jos näin käy. Sillä on myös valtava merkitys puolustusvoi-mille. Jos aseet todella kerätään pois, niin kuinka reservin ampumataitoa pidetään yllä? Raha on se toinen asia, joka koko ajan vähenee, vaikka vaa-timukset kasvavat. Puolustusvoimien säästövaatimukset vaikuttavat myös suoraan reserviläisiin ja niihin hen-kilöihin, jotka tekevät vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Vapaaehtoinen maanpuolustaja te-kee kovasti työtä niin veteraanien ja perinteiden kuin oman alueensakin hyväksi. Vapaaehtoinen maanpuo-lustus on myös mitä suuremmas-sa määrin sosiaalista kanssakäymis-tä ihmisten kanssa. Harjoituksissa tavataan uusia ihmisiä ja vaihdetaan kokemuksia ja parhaassa tapaukses-sa tulee elinikäisiä ystävyyssuhteita. Nämä ihmiset tekevät tätä työtä suu-rella sydämellä aikaa ja rahaa säästä-mättä. Vapaaehtoinen maanpuolustus on kutsumus jos mikään. Sitä aikaa ja omaa rahaa, joka tähän uhrataan, ei moni ymmärrä. Nämä ihmiset ylläpi-tävät myös reservin taitoja koko ajan ja kouluttavat muita ihmisiä. Toivoi-sin myös, että naiset huomioitaisiin vapaaehtoisessa maanpuolustustyös-sä. He ovat koko ajan yhä enem-män ja enemmän toiminnassa muka-na. Naisten merkitys vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on suuri. Ilman heitä emme tulisi toimeen. Vapaaeh-toinen maanpuolustustyö on meidän kaikkien yhteinen asia.

Tällä hetkellä Suomessa on use-ampi valtakunnallinen liitto, joihin maanpuolustaja voi liittyä. Liittoi-hin kuuluminen on erinomainen asia, koska ne valvovat jäsentensä etuja. Liittojen kautta on mahdollisuus saa-da myös erilaisia jäsenetuja.

Vapaaehtoisesta maanpuolustuk-sesta puhuttaessa ei sovi unohtaa Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK), joka on järjestöjen koulutus-organisaatio. Se antaa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta sekä sotilaal-lista koulutusta. MPK on puolustus-voimien strateginen yhteistyökump-pani.

MPK tekee yhteistyötä turvallisuus-koulutus,- kasvatus- ja tiedotustyössä viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestö-jen kanssa. MPK antaa vapaaehtoisel-le maanpuolustuskoulutukselle run-saasti erilaisia vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita mieleisensä ja tul-la toimintaan mukaan.

Valtiovallan tulisi ymmärtää miten tärkeää vapaaehtoinen maanpuolus-tus on koko Suomelle. Tämän hetken rahoitus, joka tulee ministeriöstä, on vähentynyt koko ajan ja se ei ole kes-tävää kehitystä pidemmällä aikavälil-lä. Nyt joudumme joka vuosi odotta-maan tietoa siitä tuleeko tukea anotun mukaisesti vai kuinka paljon tuesta on nipistetty. Se raha, joka tulee jär-jestöille on erittäin tärkeä. Toivoisin hallituksen ymmärtävän kuinka tär-keää työtä maanpuolustusjärjestöt ja niiden jäsenet tekevät. Viranomaistoi-minnan tukeminen vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on myös erittäin kustannustehokasta.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille vapaaehtoisille maanpuolustajille hy-vää kevättä ja toivon, että näemme kentällä näissä merkeissä. Pidetään lippu korkealla ja tehdään töitä isän-maan hyväksi.

Marko Patrakka1. varapuheenjohtajaMaanpuolustuskiltojen liitto ry

Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Vuosi-kerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota-taidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta.

Täytä ja lähetä oheinen kuponki

tai soita tilaus (03) 4246 5334

tai faxaa (03) 4246 5341

Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi

SA-KUVA

Posti- maksu

maksettu

KUSTANNUS OYSUOMEN MIES

00003 HELSINKI

Vastauslähetystunnusnro 5007541

KYLLÄ KIITOS!Tilaan Suomen Sotilaan / 2016 alkaen

Maanpuolustuskiltalaiselle hinta vain 62 €/12 kk vain 31 €/6 kk TILAA NYT

Tilaajan tiedot:

Nimi: ________________________________________

Osoite: ______________________________________

Postinro: _____________________________________

Postitoimipaikka: _____________________________

Puh. nro _____________________________________

4 MAANPUOLUSTAJA 1•2015

Puolustusministeri Jussi Niinistö:SUOMI OLI OIKEASSA!Maanpuolustuskiltojen liiton 40. Turvallisuuspoliittinen seminaari Santahaminassa 6.2.2016

s. 6

Suomen Ilmavoimien sodanaikaiset kaksitasot päälentonäytökseen kesällä!Hakaristit sinitaivaalla

s. 12

Kuivasaari 100 vuottaosa Pietari Suuren merilinnoitusta

s. 24


MaanpuolustajaMaanpuolustuskiltojen liitto ry:n jäsenlehtiwww.mpkl.fi

ToimitusMPKL ryDöbelninkatu 200260 Helsinkiwww.mpkl.fi

Vastaava toimittajaJaakko Puuperä050 590 [email protected]

KustantajaKustannus OySuomen MiesDöbelninkatu 200260 Helsinki010 423 8380www.suomensotilas.fi

Jäsenrekisteri-, jäsenmaksu- ja osoiteasiat:Päivi Ruusuvuorip. (09) 4056 [email protected]

TaittoTaittotalo PrintOneMinna Komppa050 320 8972

Kannen kuvaPuolustusvoimat

PainoPunamusta

Sisällys■■ Maanpuolustuskilta6 Puolustusministeri Jussi Niinistö: SUOMI OLI OIKEASSA! – Jaakko Puuperä

■■ Kuopion ilmailunäytös12 Suomen Ilmavoimien sodanaikaiset kaksitasot päälentonäytökseen kesällä! Hakaristit sinitaivaalla – Jaakko Puuperä

■■ Aseet pois kansalta14 EU Tahtoo

■■ Suomenlinnan Rannikkotykistökilta 24 Kuivasaari 100 vuotta osa Pietari Suuren merilinnoitusta – Sirpa Holma

■■ Järvön saari Porkkalan edustalla 27 – 30 vuotta veneilyä kiltalaisille

■■ Kajanuksen sauna 28 – upea kohde saunomiseen ja löylyihin

■■ Etelä-Karjalan Kiltapiiri29 Eteläkarjalaisille uusi puheenjohtaja

■■ Porin prikaatin kilta32 – Kari Nummila

■■ Pohjan Viestikilta ry 34 ja sotilaallinen yhteistyö Ruotsiin – Juhani Peltoluoma

■■ Todellinen kulttuurimatka Suomen historiaan38 Salpavaellus jälleen heinäkuussa

■■ Varsinais-Suomen Kiltapiiri 40 50 vuotta – Mikael Kaskelo

■■ Vapauden temppeli isänmaanystävien unelmana41 Vaasan kolme kansallista muistomerkkiä – Ilkka Virtanen

■■ ”Stella Polaris 2”… 45 …eli operaatio s/s Karhula – Paavo Salo

■■ Kyberseminaari Tuusulassa50 – Per-Olof Åstedt

■■ Venttiprikaati tarjoaa: 53 Sotahistoriallinen seminaari toukokuussa Joensuussa

■■ Pirkanmaanmaan Viestikiltalaiset 54 perinneradiointitapahtumassa nr. 21–6.12.2015

■■ Kunniakäynti Mannisen taistelun muistomerkillä56 – Jorma Hautala


Puolustusministeri Jussi Niinistö:

SUOMI OLI OIKEASSA!Maanpuolustuskiltojen liiton 40. Turvallisuuspoliittinen

seminaari Santahaminassa 6.2.2016

Maanpuolustuskiltojen lii-

ton 40. Turvallisuuspoliitti-

nen seminaari järjestettiin

Santahaminassa helmikuus-

sa. Ennätysyleisön kerän-

neen, hienosti järjestetyn ja

tasokkaan seminaarin tee-

mana oli tällä kertaa Itäme-

ren alueen puolustusratkai-

sut. Seminaarin pääpuhujana

tilaisuuden avannut ministe-

ri Niinistö kiitteli suomalaisia

ja erityisesti maanpuolustus-

väkeä siitä, että Suomi säilyt-

ti yleisen asevelvollisuuden.

Ministerin mukaan moni suo-

malainen kenraali joka vielä

muutama vuosi sitten höpötti

asevelvollisuuden vanhanai-

kaisuudesta on joutunut vai-

vihkaa vaihtamaan mielipi-

dettään.

■■ TeksTi: Jaakko PuuPerä


Puolustusministeri Jussi Niinistö puhui lauantaina 6.2. Maanpuolustuskilto-jen liiton turvallisuuspo-liittisessa seminaarissa.

Niinistö kiitti suomalaista maanpuo-lustusväkeä:

- Puolustusratkaisumme ytimen muodostavat yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustamiseen tähtää-vä alueellinen puolustusjärjestelmä. Ne ovat fundamentteja, joita muuta-ma vuosi sitten vielä pidettiin van-hentuneina. Me olimme kuitenkin oikeassa. Te, suomalaiset aktiivireser-viläiset, olitte oikeassa. Jo vanhentu-neiksi mainitut periaatteet ovat parin viime vuoden aikana osoittautuneet yllättävän kysytyiksi myös aiempien kriitikoiden keskuudessa, niin meil-lä kuin muualla. Moni suomalainen kenraalikin on joutunut tarkistamaan kantansa kaikessa hiljaisuudessa.

Tilaisuudessa esiintyivät puolus-tusministerin jälkeen, ensin turvalli-suuskomitean sihteeri eversti Risto Kolstela, joka esitteli kokonaisturval-lisuuden tilaa ja haasteita.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategi-assa määritetään: • yhteiskuntamme elintärkeät toi-

minnot ja niiden tavoitetilat,• elintärkeitä toimintoja vaarantavat

uhkamallit ja niihin liittyvät mahdolliset häiriötilan-teet,

• toimintojen turvaamisen ja jatku-vuuden suunnittelun edellyttämät ministeriöiden strate-giset tehtävät,

• häiriötilanteiden hallinnan edellyt-tämät kriisijohtamisen perusteet,

• strategian toimeenpanon seuran-nan ja kehittämisen sekä

• varautumisen ja kriisijohtamisen harjoitteluun liittyvät periaatteet.Kolstelan esityksen jälkeen meri-

voimien komentaja, kontra-amiraa-li Veijo Taipalus kertoi merivoimien roolista Itämeren turvallisuusympä-ristössä, valvonta- ja torjuntakyvystä sekä tulevasta laivuehankkeesta.

Laivue 20201,2 miljardin euron alushanke pi-tää sisällään neljä korvettiluokan sa-tametristä (90-110 m) alusta, joil-la korvataan aluksi Rauma-luokan ohjusveneet (neljä alusta, poistuvat suunnitelman mukaan vuoteen 2025 mennessä) ja jo poistunut miinalai-va Pohjanmaa sekä noin vuonna 2025 poistuvat kaksi Hämeenmaa -luo-kan miinalaivaa. Alukset korvaavat siis aluksi seitsemän nykyistä alusta. Myöhemmin niillä korvattaneen myös aikanaan poistuvat Hamina-luokan ohjusvenekaluston suorituskyvyt ja muita muuten poistuvia tai vanhene-via meripuolustuksen suorituskykyjä, Merivoimien komentaja, kontra-ami-raali Veijo Taipalus kertoi.

Hanke ei sisällä alusten koko elin-kaarikustannusta mutta elinkaari-kustannus on arvioitu hankkeen yh-teydessä siinä määrin kuin se on ennakoitavissa.

Hanke toteutetaan erillisrahoituk-sella joten se ei merivoimien mukaan tule rasittamaan puolustusvoimien budjettia eikä olemaan pois merivoi-mien muista hankkeista ainakaan. Näin siis jos hanke pysyy budjetis-saan ja elinkaarikustannukset eivät karkaa käsistä.

Fregatin kokoisia korvetteja ja muita hankkeitaEnsimmäinen satametrisistä enintään viiden metrin syväyksisistä aluksis-ta valmistuisi suunnitelman mukaan 2020 ja viimeinen, neljäs alus, oli-si käyttäjällään merivoimilla vuonna 2022. Laivue olisi operatiivisessa val-miudessa 2024.

Merivoimilla on myös monia mui-ta kehittämishankkeita. Puolustus-voimat peruskorjauttaa kaikki kolme Pansio-luokan miinalauttaansa. Tar-koitus on pidentää hyvin palvelleiden alusten elinkaarta aina 2030-luvun puoliväliin. Korjaukset toteutetaan vuorotellen siten, että aina vähintään

yksi alus on operatiivisessa käytös-sä. Koska peruskorjauksen tarkoitus on ensisijaisesti eliniän pidentämi-nen, alusten päätehtävät eli miinoit-taminen ja merikuljetukset pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Suoritus-kyvyn kannalta merkittävimmät muu-tokset tulevat Pansio-luokan kolman-teen tehtävään, emäalustoimintaan. Kyky tukea muita joukkoja logistisesti esimerkiksi vettä tai polttoainetta luo-vuttamalla paranee.

Myös rannikkojoukkojen kehittä-miseen olisi tarkoitus panostaa jat-kossakin. Kansainväliseen toimintaan merivoimat osallistuu operaatioalu-eellaan aktiivisesti. Joukkopooleihin on ilmoitettu miinalaiva, alustarkas-tusosasto, rannikkojääkäriyksikkö, merivoimien erikoistoimintaosasto ja miinantorjunta-alus vuodesta 2019 al-kaen.

Seminaarissa kansainvälistä väriä toivat ruotsin puolustusasiamiehen, eversti Bo Stennabin, Viron suoje-luskuntien, Kaitseliitin esikuntapääl-likkö, eversti Ilmar Tammin ja Sak-san Viroon ja Suomeen akreditoidun puolustusasiamiehen, yleisesikunta-everstiluutnantti Konstantin Belli-nin esitykset. Viron Tamm painotti esityksessään asevelvollisuuden tuo-maa lisäarvoa puolustukselle Ruotsin ja Saksan asiamiesten puhuessa am-mattimaisuuden ja huipputeknologi-an puolesta.

Ministeritason tilannekatsausMinisteri Niinistön mukaan tilanne lä-hialueillamme ei näytä hyvältä.

- Euroopan turvallisuustilanne on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan jo kolmatta vuotta. Krimin valtaus ja Venäjän sotilaalliset toimet Ukrai-nassa ovat kiristäneet idän ja lännen välejä, johtaneet taloudellisiin pa-kotteisiin sekä yleiseen sotilaallisen aktiivisuuden lisääntymiseen.

Väkivaltaisuudet itäisessä Ukrai-nassa jatkuvat edelleen, vaikka tuli-


tauosta sovittiin miltei vuosi sitten. Kuolonuhrien lukumäärä Ukrainas-sa ylittää jo 9 000 henkilöä − val-taosa heistä on sisällissodan jalkoi-hin jääneitä itäukrainalaisia siviilejä. Mediassa Ukrainan sota on kuitenkin jäänyt jo taka-alalle. Tilalle on tullut uusia, akuutimpia kriisejä. Uutismaa-ilmaan ei montaa kriisiä kerralla mah-du, Niinistö totesi.

Hyvältä ei näytä kauempanakaan. Niinistö jatkoi:

- Ääri-islamilainen ISIS on vallan-nut jalansijaa Lähi-idässä ja Libyassa ja ulottanut terrorinsa myös Euroopan maaperälle. ISIS-järjestön harjoitta-man barbarian ja Syyriassa jo viidettä vuotta jatkuneen sisällissodan vaiku-tukset tuntuvat laajasti koko Euroo-

passa − niin EU:n ulkorajoilla kuin kaikissa EU:n jäsenmaissakin.

- Viimeisen puolen vuoden aikana Syyriasta on muodostunut uusi aree-na myös Venäjän ja länsimaiden vä-liseen kamppailuun − Venäjä aloitti Syyrian hallituksen sotilaallisen tu-kemisen ja hallituksen vastustajien pommitukset kuusi kuukautta sitten.

- Voidaankin todeta, että voimapo-litiikka on tehnyt paluun Eurooppaan. Kylmän sodan jälkeen omaksutut, niin sanotun yhteistyövaraisen tur-vallisuuden perusteet ovat joutuneet kyseenalaistetuiksi. Yhteisen uhkien hallinnan sijaan turvallisuustilannet-ta tarkastellaan nyt suurvaltapolitii-kan, sotilaallisten uhkien ja poliittisen vastakkainasettelun lähtökohdista. Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos näkyy selvästi myös Itäme-ren piirissä. Sotilaallinen aktiviteetti niin maalla, merellä kuin ilmassa on lisääntynyt huomattavasti lähialueel-lamme.

Venäjän varustautuu- Kylmän sodan jälkeen lähes romah-duksen partaalla käynyt Venäjä on jo yli vuosikymmenen ajan pyrkinyt vahvistamaan asemaansa varsin pe-rinteisin menetelmin − panostamalla sotilaallisen voiman käytettävyyteen niin omalla alueellaan kuin sen ulko-puolellakin.

Asevoimille on hankittu runsaasti uutta kalustoa ja hankitaan edelleen, vaikka Venäjän talouden realiteetit − etenkin öljyn hinta − puhuvat sitä vastaan, Niinistö jatkoi.

- Ydinaseita on modernisoitu ja asevoimille on hankittu uutta tavan-omaiseen sodankäyntiin soveltuvaa kalustoa. Elektronisen sodankäyn-nin yksiköt, tavanomaisin taistelu-kärjin varustetut ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, panssaroidut ajoneu-vot ja taistelupanssarivaunut ovat esi-merkkejä siitä laajasta kirjosta uusia kykyjä, joiden kehittämiseen ja käyt-töön saamiseen Venäjällä on satsattu jo vuosien ajan.

- Viime vuosina myös nopeasti toi-

meenpannut valmiusharjoitukset ja eri puolilta Venäjää toteutetut jouk-kojen siirrot harjoitusalueille ovat li-sääntyneet merkittävästi.

Venäjä on kiistatta alueellinen suurvalta, mutta Yhdysvaltojen kaltai-seksi globaaliksi sotilasmahdiksi sillä on vielä matkaa.

Höpinää kummajaisesta- Länsi-Euroopassa − ja ylipäätään koko läntisessä maailmassa − tur-vallisuusajattelu eteni pitkään täysin päinvastaista latua aina Ukrainan krii-sin puhkeamiseen ja sitä seurannee-seen vastakkainasettelun paluuseen saakka. Keskeisiä linjanvetoja olivat demokratiakehityksen tukeminen ja panostaminen yhteistyövaraiseen tur-vallisuuteen. Sekä Euroopan unionin että NATO:n laajeneminen 1990-lu-vulta lähtien olivat osa tätä kehitystä.

Viimeisen kahden vuosikymme-nen aikana monet eurooppalaiset val-tiot siirtyivät ammattiarmeijoihin ja supistivat asevoimiensa vahvuutta merkittävästi. Asevoimia kehitettiin pääosin oman alueen ulkopuolella to-teutettaviin kriisinhallintaoperaatioi-hin − Eurooppaan kohdistuvia soti-laallisia uhkia tai riskejä ei lännessä juurikaan nähty.

Muutamia vuosia sitten yleiseu-rooppalainen paine puolustuspoliit-tisen linjan muuttamiseksi tuntui vahvana myös Suomessa. Kun vii-me vaalikaudella toimin puolustus-valiokunnan puheenjohtajana, moni suomalainen kenraali tuli yksityisis-sä yhteyksissä höpisemään pienen tehokkaan ammattiarmeijan tarpeel-lisuudesta ja varusmiesten tarpeetto-muudesta. Me olimme muka kumma-jainen, Niinistö muistuttaa.

Tehtävä kirkkaana- Höpinöistä huolimatta Suomessa puolustusvoimien päätehtävänä − ja suomalaisen puolustusjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana − on koko kylmän sodan jälkeisen ajan säilynyt oman maan sotilaallinen puolusta-

■■ Eversti Ilmar Tamm

■■ Yleisesikuntaeverstiluutnantti Konstantin Bellini


minen. Ylläpitämällä toimintaympä-ristöön nähden riittävää sotilaallis-ta puolustuskykyä olemme pyrkineet ennaltaehkäisemään Suomeen suun-tautuvien sotilaallisten uhkien muo-dostumisen. Keskeisenä mitoituspe-rusteena on ollut puolustusvoimien kyky tarvittaessa torjua Suomeen suuntautuva hyökkäys, Niinistö ki-teytti.

- Puolustusratkaisumme ytimen muodostavat yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustamiseen tähtää-vä alueellinen puolustusjärjestelmä. Ne ovat fundamentteja, joita muuta-ma vuosi sitten vielä pidettiin van-hentuneina. Me olimme kuitenkin oikeassa. Te, suomalaiset aktiivireser-viläiset, olitte oikeassa. Jo vanhentu-neiksi mainitut periaatteet ovat parin

viime vuoden aikana osoittautuneet yllättävän kysytyiksi myös aiempien kriitikoiden keskuudessa, niin meil-lä kuin muualla. Moni suomalainen kenraalikin on joutunut tarkistamaan kantansa kaikessa hiljaisuudessa.

Nato palaa juurilleen- Ennen Ukrainan kriisin puhkeamis-ta useat Naton jäsenmaat − mm. Bal-tian maat − pyrkivät muistuttamaan Natoa siitä, ettei liittokunnan perus-tehtävää, oman alueen puolustus-ta saa unohtaa. Nyt nuo pyynnöt on otettu koko lailla todesta. Oman alu-een puolustaminen on palaamassa niin Naton kuin monen sen jäsenval-tionkin puolustuspoliittiseksi lähtö-kohdaksi, Niinistö kertoi seminaari-yleisölle.

- On mielenkiintoista havaita, että kansainvälinen kiinnostus yleisen asevelvollisuuden ja laajan reservin hyötyihin on viime vuosina lisään-tynyt. Samalla arvostus Suomen so-tilaallisen puolustuksen kykyihin on


kasvanut - sitä mukaa, kun sotilaalli-nen tilanne Euroopassa on kiristynyt.

- Oman alueen puolustamisen tär-keys ja sen painottaminen käyvät hy-vin ilmi myös Yhdysvaltojen Euroo-pan voimaryhmän komentajan − ja Naton Euroopan joukkojen komen-tajan − kenraali Philip Breedloven (myöhemmin keväällä tehtävään as-tui Kenraali Curtis Scaparrotti, Toim.huom.) hyväksymästä strategia-asia-kirjasta, joka allekirjoitettiin neljä kuukautta sitten, Niinistö kertoi hel-mikuussa seminaarissa.

- Asiakirjassa kenraali Breedlove painottaa Naton jäsenmaita sitovan viidennen, yhteisen puolustuksen ar-tiklan lisäksi kolmatta artiklaa, joka velvoittaa jokaista Naton jäsenmaa-ta ylläpitämään ja kehittämään omaa kansallista puolustuskykyään.

Oma puolustus alkaa omalta tontilta- Kun tarkastelemme eurooppalais-ten valtioiden puolustuskyvyn kehit-tymistä viimeisen kahden vuosikym-menen aikana, on helppo yhtyä siihen uudelleenmäärittelyn tarpeeseen, joka monessa Nato-maassa on havait-tu. Uskottava puolustus alkaa omalta tontilta, Niinistö linjaa.

- Monet Itämeren maat ovatkin ryhtyneet korjausliikkeisiin oman puolustuksensa kuntoon saattamisek-si. Nato on vahventanut itäisten jä-senmaittensa puolustusta siirtämäl-lä alueelle uusia, rotaatioperiaatteella ryhmitettyjä joukkoja ja lisäämällä harjoitustoimintaa. Joukkojen osalta kyse ei ole suurista määristä, mutta jokainen lisäys sisältää signaaliarvoa; joukkojen siirroilla Nato ja sen nyrkki Yhdysvallat haluavat osoittaa sitoutu-mistaan Baltian puolustamiseen.

- Useat Itämeren maat panostavat tällä hetkellä puolustukseensa myös taloudellisesti. Vuonna 2015 Naton jäsenmaista vain viisi saavutti Na-ton asettaman suosituksen käyttää 2 % bruttokansantuotteesta puolustuk-seen. Kaksi näistä oli Itämeren maita − nimittäin Viro ja Puola.

- Vastaavasti Puola ja Liettua olivat niiden maiden joukossa, jotka Naton suositusten mukaisesti käyttivät vä-hintään 20 % puolustusbudjetistaan materiaalihankintoihin.

- Myös Nato-maa Tanska ja soti-lasliittoon kuulumaton Ruotsi ovat päättäneet kasvattaa puolustusbudjet-tejaan. Esimerkiksi Ruotsi lisää seu-raavan viiden vuoden aikana puolus-tusmenojaan kymmenellä miljardilla kruunulla eli yli miljardilla eurolla.

Entä Ruotsi?- Ruotsissa turvallisuusympäristön muutokseen onkin reagoitu voimak-kaasti. Katseet on monen vuoden tau-on jälkeen käännetty takaisin oman maan puolustukseen. Puolustusvoi-mille hankitaan uutta materiaalia ja muun muassa Gotlannin puolustus-ta vahvennetaan. Ruotsissa on käyty keskustelua myös siitä, pitäisikö ase-velvollisuus ottaa uudelleen käyttöön. Itämeren maista Liettua on muuttu-neen turvallisuustilanteen takia jo päättänyt asevelvollisuuden palautta-misesta viiden vuoden määräajaksi.

Jos myös Ruotsissa asevelvollisuu-den palauttamiseen päädytään, on to-dennäköistä, että käyttöön tulee malli, joka on lähempänä Norjan kuin Suo-men mallia − se olisi sukupuolineut-raali ja valikoiva. Olipa Ruotsin rat-kaisu tässä asiassa mikä tahansa, on selvää, että kerran alas ajetun puolus-tuskyvyn palauttaminen on pitkä ja kivinen tie, puolustusministeri arvioi.

Puolustuskyky pelastettava- Tänä päivänä Suomen linja − ylei-sestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta kiinni pitämi-nen − näyttäytyy siis viisaana poli-tiikkana. Olemme näyttäneet mallia Itämeren maille. Muuttunut turvalli-suustilanne ei meiltä ole vaatinut sel-laisia linjanmuutoksia, joita monissa muissa maissa on jouduttu tekemään. Puolustusratkaisumme on osoittautu-nut aikaa kestäväksi.

- Liialliseen hyvänolon tunteeseen ei silti ole varaa. Myös meidän on ky-ettävä vastaamaan turvallisuusympä-ristön muutoksen asettamaan haas-teeseen. Valitettava tosiasia nimittäin on, että puolustusbudjettimme on ol-lut alimitoitettu jo noin vuosikymme-nen ajan. Tilannetta pahensi edellisen hallituksen puolustusmäärärahoihin tekemä noin 10 %:n leikkaus kesken puolustusvoimauudistuksen suunnit-telun ja toteutuksen.

Tehtyjen lisäsäästöjen takia uudis-tusta jouduttiin rahoittamaan materi-aalihankkeista tinkimällä ja toimintaa supistamalla. Tuon virheellisen poli-tiikan seurauksena meillä on nyt kä-sissämme materiaalipuutteita laajalla rintamalla ja useiden vuosien koulu-tusvelka. Kymmeniä tuhansia reser-viläisiä jäi kouluttamatta samaan ai-kaan kun maavoimien taistelutapa uudistettiin.

- Nykyhallitus pyrkii osaltaan pois-tamaan syntynyttä ongelmaa. Halli-tusohjelman mukaisesti materiaali-hankintoihin käytettävää rahoitusta kasvatetaan siten, että tänä vuonna li-säys on 50 miljoonaa euroa ja summa kasvaa 150 miljoonaan euroon vuo-teen 2020 mennessä, mukaan lukien indeksikorotus.

- Tällä lisäyksellä − tai oikeam-min edellisen hallituksen leikkaamien määrärahojen osittaisella palautuksel-la − puolustusvoimat kykenee paik-kaamaan etenkin maavoimiin synty-neitä materiaalipuutteita.

Rahoitustarpeet kuitenkin jatku-vat myös tulevina vuosina ja vuo-sikymmeninä − etenkin kun edes-sä häämöttävät jo puolustusvoimien strategiset hankkeet, merivoimien aluskalustoa korvaava Laivue 2020 ja ilmavoimien Hornet-hävittäjien kor-vaaminen uusilla monitoimihävittä-jillä.

Selonteko- Yksi keskeinen puolustuksemme tu-levaisuuteen liittyvistä kysymyksistä onkin: ”Mikä on se resurssitaso, jol-la puolustuksemme uskottavuus tur-


jestelmässämme avaintekijöitä ovat reservi, sen osaaminen ja käyttöön saannin nopeus. Jotta totuus ei unoh-tuisi: todellinen iskukykymme koos-tuu osaavasta, asianmukaisesti varus-tetusta ja motivoituneesta reservistä.

- Asevelvollisuuslakia ollaankin muuttamassa siten, että jatkossa re-serviläiset voitaisiin joustavassa val-miudenkohottamistarkoituksessa käskeä kertausharjoituksiin ilman ny-kyistä kolmen kuukauden valmistau-tumisaikaa. Samassa yhteydessä on tarkoitus myös kaksinkertaistaa nykyi-set kertausharjoitusten 40:n, 75:n ja sadan vuorokauden enimmäismäärät.

- Näihin enimmäismääriin ei kui-tenkaan laskettaisi valmiudenkohot-tamistarkoituksessa kertyviä harjoi-tusvuorokausia. Asevelvollisuuslakiin tehtävät muutokset parantavat puolus-tusvoimien mahdollisuuksia reagoi-da turvallisuusympäristön nopeisiin muutoksiin ilman, että jouduttaisiin turvautumaan poikkeusolojen lain-säädäntöön.

Tähtäin pitkälle tulevaisuuteenMeidän Suomessa tekemät johtopää-tökset alueemme turvallisuustilan-teesta ovat hyvin linjassa Itämeren muiden maiden − esimerkiksi Poh-joismaiden ja Baltian maiden kans-sa. Meidänkin on huomioitava turval-lisuusympäristössämme tapahtuneet muutokset, parannettava omaa val-miuttamme ja taattava riittävät re-surssit maamme puolustamiseksi.

- Päätöksiä tulee tehtäväksi jat-kuvasti ja osalla niistä on vaikutus-ta myös kauas tulevaisuuteen. Puo-lustuskyvyn rakentaminen ja ylläpito vaativat pitkäjänteisyyttä. Puolustus-kykyä ei kyetä − edes uhkaavassa ti-lanteessa − rakentamaan nopeasti. Murentuneen puolustuskyvyn raken-taminen vie vuosia, vähintään vuosi-kymmenen. ■

vataan myös tulevina vuosina?” Tä-hän ja moneen muuhun kysymykseen haemme vastauksia parhaillaan käyn-nissä olevassa selontekoprosessissa.

- Hallitusohjelman mukaisesti pe-rinteisen ulko- ja turvallisuuspoliitti-sen selonteon rinnalla laaditaan nyt ensimmäistä kertaa erillinen puolus-tusselonteko. Laadittava selonteko tuottaa tulevia vuosia koskevat puo-lustuspoliittiset linjaukset puolustus-kykymme ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle − resurssitarpeet mukaan lukien. Tavoitteena on, että selonteos-sa tehtävät linjaukset olisivat mahdol-lisimman laajasti hyväksyttävissä läpi koko puoluekentän.

- Resurssien lisäksi meidän on kiin-nitettävä huomiota myös puolustuk-semme toimintavalmiuteen. Venäjän kasvava sotilaallinen kyky ja sen Uk-rainassa käyttämät menetelmät ko-rostavat korkean sotilaallisen valmi-uden merkitystä. Tähän kehitykseen on meidänkin kyettävä vastaamaan. Asevelvollisuuteen perustuvassa jär-


Suomen Ilmailuliiton päälentonäytökseen Kuopioon 18.-19.6.2016 saapuu maailman ainoa Glos-

ter Gauntlet kaksitasoinen hävittäjä, sekä saman aikakauden Valmet Viima kaksitasoinen koulu-

kone. Kummatkin koneet palvelivat Ilmavoimissa sodan aikana ja ne ovat maalattu Ilmavoimien

jatkosodanaikaiseen sotamaalaukseen jota koristavat Ilmavoimien sodan aikaiset siniset haka-

ristikansallisuustunnukset ja keltainen itärintamatunnus. Koneet lentävät päälentonäytöksessä

muodostelmassa ja yleisöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä kaksi toisen maailmanso-

dan aikaista sotilaskonetta samaan aikaan Suomen taivaalla. Kesällä tulee kuluneeksi 75 vuotta

jatkosodan syttymisestä.

■■ TeksTi: Jaakko PuuPerä

Suomen Ilmavoimien sodanaikaiset kaksitasot päälentonäytökseen kesällä!

Hakaristit sinitaivaalla

Gloster Gauntlet, tunnukseltaan GT-400. Kone on maailmanluokan harvi-naisuus. Konetta lentää Ilmavoimien legendaarinen koelentäjä everstiluut-nantti evp. Jyrki Laukkanen.

Viima Valtion lentokonetehtaan Viima -kak-sitasokone suunniteltiin 1930-luvun puolivälissä korvaamaan tsekkoslova-kialaisia Letov S218 A Smolikeja Ilma-voimien koulukoneina. Konetyypin ensimmäinen prototyyppi (Viima I)

Talvisodan sytyttyä Suo-mi alkoi kuumeisesti hankkia sotamateriaa-lia. Etelä-Afrikan liitto-valtio oli voimakkaas-

ti tukemassa Suomea ja sen ostettua Gloster Gauntlet II hävittäjiä Britan-niasta, lahjoitti buurivaltio koneet nyt Suomelle. Britanniassa Gauntletit oli-vat tulleet palveluskäyttöön vuosi-na 1934-1936, ja parhaimmillaan 14 laivuetta operoi koneella Britannias-sa. Vuoden 1940 aikana konetyyp-pi poistui käytöstä Britanniassa täy-

sin vanhentuneena. Niin nopeaa oli ilma-aseen kehitys 30-40-lukujen tait-teessa. Suomeen lahjoitetut koneet laivattiin Britanniasta Ruotsiin, jos-ta ne toimitettiin Suomeen keväällä 1940. Gauntletit olivat vanhentunei-ta Jo saapuessaan ja pian jatkosodan alettua ne siirrettiin koulutuskäyt-töön.

Kaikkiaan Gloster Gauntlet konei-ta rakennettiin 245 kappaletta ja vain yksi kone on jäljellä koko maailmas-sa. Lentotekniikan Killan omistuk-sessa on Suomen Ilmavoimien vanha

■■ Kuopioon tuleva Gloster Gauntlet, kolme erilaista kuvaa. Kuvat Mikko Maliniemi


lensi ensilentonsa tammikuussa 1936, ja toinen (Viima II) lokakuussa 1937.

Ilmavoimat teki Viima II:sta 20 ko-neen tilauksen, jonka lisäksi Ilma-puolustusliitto tilasi kaksi konetta - kaikkiaan Viimoja valmistettiin 25 kappaletta. 1950-luvulla Viimoja uu-distettiin muun muassa kattamalla alkuperäiset avo-ohjaamot kokokuo-mulla.

Konetyyppi poistui ilmavoimien käytöstä toukokuussa 1960, ja viimei-nen ilmavoimien Viima -lento lennet-tiin elokuussa 1962. Käytöstä poiston jälkeen kymmenen lentokuntoista Vii-maa myytiin yksityisille lentäjille ja lentokerhoille, ja niitä käytettiin muun muassa purjekoneiden hinaukseen.

Kuopiossa tänä kesänä nähtävä ko-neyksilö myytiin vuonna 1963 yksi-tyisomistukseen rekisteritunnuksel-la OH-VIG. 1970-luvun alussa kone myytiin ulkomaille, ensin Iso-Britan-niaan (rekisteritunnus G-BAAY) ja sit-temmin Belgiaan (OO-EBL). Viimeksi kone on ollut Saksan ilma-alusrekiste-rissä tunnuksella D-EVVI.

Kulttuurista ja historiasta viisKoneen omistaja ja lentäjä on Phil Lawton, joka osti koneen 2015 takai-sin Suomeen. Koneen kotikenttänä on Helsinki-Malmi. Euroopan kulttuuri-perintöjärjestö Europa Nostra ja Eu-roopan investointipankin instituutti valitsivat 16.3.2016 Helsinki-Malmin lentokentän Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökoh-teen joukkoon. Tämä ei ole estänyt Helsingin kaupunkia suunnittelemas-ta lentokentän hävittämistä asuntora-kentamisen tieltä.

Suomen Ilmailuliiton päälentonäy-tös 2016 järjestetään Kuopiossa 18.-19.6.2016. Päälentonäytöksessä ylei-söllä on ainutlaatuinen mahdollisuus kokea ja nähdä suihkuhävittäjien jäl-kipolton jyrinää, klassista taitolentoa, pelastushelikoptereita, muodostelma-lentoa ja kokea ilmailun huuma sen eri muodoissa. Koko lentonäytöske-sän laajin ja monipuolisin lento-ohjel-

ma ja lentokalusto nähdään Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksessä. Mukan näytöksessä ovat mm. Ilma-voimat, Maavoimien Ilmailu, Rajavar-tiolaitos, lentokonevalmistajat, lento-koulut sekä ulkomaisia sotilaskoneita. Näytösalueelle on myös kattavat VIP palvelut. Näytökseen saapuu myös JAS Gripen -hävittäjiä Ruotsista.

+++

Kiinnostuitko? Lisää jatkosodan ja toisen maailmansodan lentokoneis-ta ja niiden lentäjistä voit lukea Suo-men Sotilas –lehdestä. Tutustu myös Suomen Sotilaan jatkosota –lehteen, joka on saatavilla lehtipisteistä tou-kokuusta alkaen tai tilaa Suomen So-

tilas tässä lehdessä toisaalla olevalla tilauskortilla tai sähköisesti www.suo-mensotilas.fi ■

■■ Kuopioon tuleva Valmet Viima II Helsinki-Malmin historiallisella lentoasemal-la. Koneen omistaja Phil Lawton ohjaamossa, kuva Mikko Maliniemi

■■ Gloster Gauntlet sodan aikana, kuva SA-kuva

Lisää aiheesta:– Gloster Gauntlet – historia ja tek-

niset tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/Gloster_Gauntlet

– Kuopioon tulevan Valmet Viiman Suomeen hankinta 2015: http://www.lentoposti.fi/uutiset/ilma-voimien_historiallinen_koulu-kone_vl_viima_ii_takaisin_suo-meen_lentokunnossa

– Valmet Viima – historia ja tekni-set tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Viima

http://www.suomensotilas.fihttp://www.suomensotilas.fihttps://fi.wikipedia.org/wiki/Gloster_Gauntlethttps://fi.wikipedia.org/wiki/Gloster_Gauntlethttp://www.lentoposti.fi/uutiset/ilmavoimien_historiallinen_koulukone_vl_viima_ii_takaisin_suomeen_lentokunnossahttp://www.lentoposti.fi/uutiset/ilmavoimien_historiallinen_koulukone_vl_viima_ii_takaisin_suomeen_lentokunnossahttp://www.lentoposti.fi/uutiset/ilmavoimien_historiallinen_koulukone_vl_viima_ii_takaisin_suomeen_lentokunnossahttp://www.lentoposti.fi/uutiset/ilmavoimien_historiallinen_koulukone_vl_viima_ii_takaisin_suomeen_lentokunnossahttp://www.lentoposti.fi/uutiset/ilmavoimien_historiallinen_koulukone_vl_viima_ii_takaisin_suomeen_lentokunnossahttps://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Viimahttps://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Viima

Loppuvuodesta 2015 alkaen on julkisessa keskustelussa vilahdelleet sanat ”asedirektiivi” ja ”reserviläiskivääri”, jotka on liitetty oudosti suoraan Pariisin terrori-iskuihin. Kaikkivaltias EU-komissio julkistikin asedirektiiviehdotuksensa 18.11.2015, ja sen sisällössä on pykäliä,

jotka toteutuessaan vaikuttaisivat dramaattisesti useimpiin aseita hallussaan pitäviin myös Suomessa. Siis heihinkin, joilla ei ole puoliautomaattiaseita. Mistä tässä oikeastaan

on kysymys? Suomen Sotilas otti selvää.

■ TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT: SUOMEN SOTILAS

SUOSTUUKO SUOMI?

Aseet pois kansalta

EU tahtoo


Loppuvuodesta 2015 alkaen on julkisessa keskustelussa vilahdelleet sanat ”asedirektiivi” ja ”reserviläiskivääri”, jotka on liitetty oudosti suoraan Pariisin terrori-iskuihin. Kaikkivaltias EU-komissio julkistikin asedirektiiviehdotuksensa 18.11.2015, ja sen sisällössä on pykäliä,

jotka toteutuessaan vaikuttaisivat dramaattisesti useimpiin aseita hallussaan pitäviin myös Suomessa. Siis heihinkin, joilla ei ole puoliautomaattiaseita. Mistä tässä oikeastaan

on kysymys? Suomen Sotilas otti selvää.

■ TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT: SUOMEN SOTILAS

SUOSTUUKO SUOMI?

Aseet pois kansalta

EU tahtoo


■■ arTikkeli on JulkaisTu alun Perin suomen soTilas -lehdessä helmikuussa 2016.


Puoliautomaatit ovat keräilijöiden automaattiaseiden ohella aseista ne, joilla on maanpuolustuksellista merkitystä ja joita direktiivi pahimmin uhkaa.

Kaikilla puoliauto-maattisilla kivääreillä tai konepistooleilla on jonkinlaista maanpuolustuksellista merkitystä.T

erroristit tappoivat Pariisis-sa 13. marraskuuta 132 ja haavoittivat yli 350 ihmis-tä. Tätä hyväksi käyttäen EU-komissio päätti ehdot-taa asedirektiivin 91/477/ETY muutosta viisi päivää myöhemmin. Ehdotukses-sa muutoksia ja uu-

sia asioita on lukuisia, mutta meillä eniten hämmen-nystä herättänyt seik-ka on täys- ja puoliau-tomaattisten aseiden täyskielto. Kielto kos-kisi myös näiden aseiden deaktivoitu-ja eli toimintakelvotto-miksi tehtyjä yksilöitä. Siis asetta enää ulkonäöl-tään muistuttavia, vaaratto-mia romuja ja muistoesineitä.

Mistä tällainen EU:n direktiivimuu-tospaine sitten on ilmestynyt? Se on sen verran monimutkainen paperi, että kukaan ei voi pitää sitä Pariisin isku-jen seurauksena, vaan sen on täytynyt olla valmiina odottamassa sopivaa het-keä putkahtaakseen esiin. Näyttää siltä, että kaiken taustalla on Fabio Marinin johtama Anti-Firearms Trafficking Task Force ja että muutosehdotuksen teks-

ti olisi ollut olemassa jo vuonna 2013. Marinin johtama ryhmä kuulostaa ko-vin sotilaalliselta, mutta se näyttäisi ole-van miehitetty pikemminkin henkilöillä, joilla on asevastainen ideologia. Nyt kä-sittelyyn pullahtanut teksti on syntynyt vuoteen 2014 EU:n sisäasiainkomissaa-rina toimineen Cecilia Malmströmin

suojeluksessa ja edesauttama-na. Malmströmin aatteet ja

negatiivinen asenne asei-siin on helppo selvittää,

yhtä hyvin kuin hänen näissä asioissa osoitta-mansa täydellinen pä-tevyyden puute, mutta herra Marini oli toi-

mituksellemme han-kalampi selvitettävä. Ei

selvinnyt, mistä tällainen herra on ilmestynyt ja miksi

hänen annetaan sotkeutua satojen-tuhansien eurooppalaisten aseenomis-tajien asioihin. Ehkä joku tämän teks-tin kirjoittajaa kykenevämpi vielä pystyy sen selvittämään. Mutta sitä odotellessa.

Yhtä jalkaa vastaanYllättävänkin laajalla rintamalla niin re-serviläisjärjestöt, asekeräilijät, urheilu-ampujat, metsästäjät kuin osa valtion-

hallinnosta ja poliittisesta johdostakin heräsi Suomessa vastustamaan muu-toksia. Vastustus kulminoitui reservi-läiskivääreihin, joiden merkitykses-tä maanpuolustukselle tuli vastarinnan keihäänkärki. Myös puolustusministe-riö ryhtyi ajamaan asiaa siltä kannalta, että maanpuolustus vaarantuu, ja asia eteni useiden eduskunnan valiokuntien ja valtioneuvoston kautta lopulta edus-kunnan hyväksymäksi samassa henges-sä. Suomen maanpuolustukselle tärke-ään asiaan ei EU saa siis koskea, tässä on Suomelle saatava erivapaus. Meitä eivät muut ymmärrä, koska puolustusdoktrii-nimme nojaa asevelvollisuuteen ja suu-reen koulutettuun reserviin, ei ammatti-armeijaan, kuten niin monessa muussa EU-maassa on asian laita.

Vain muutamat harvat meillä keskus-teluun osallistuneet poliitikot tai vaikut-tajat ovat joko puoltaneet direktiivieh-dotusta tai kyseenalaistaneet direktiivin vastustajien perusteluja. Kyseessä olevat keskustelijat ovat niitä, jotka jo pitkään ovat ideologiansa mukaisesti vastusta-neet yksityishenkilöiden aseenhallintaa ja muita vastaavia kansalaisvapauksia. Heidän kommenttinsa eivät ole olleet uusia tai yllättäviä.

Siinä missä suuri osa poliitikois-ta ja virkakoneistostakin on nähnyt di-

rektiivissä vastustettavaa, poliisior-ganisaation eri tahot ovat nähneet puolustettavaa. Toki poliisin kuuluukin olla huolestunut mahdollisista turvalli-suusuhista, mutta direktiivi ei suoma-laisten turvallisuutta paranna. Suomes-sa kun harvemmin tapetaan luvallisella aseella, eikä länsimaiseen oikeustajuun oikein istu kollektiivinen rankaiseminen ja taannehtiva yksityisomaisuuden suo-jan loukkaaminen, josta direktiivssä on kysymys.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, vai? Ei itse asiassa ole, sillä asedirektiivin muu-tos on EU:n päätöksentekokoneiston käsittelyssä eikä mitään takeita loppu-tuloksesta ole. Se, miten suomalaisten puoliautomaattiaseille käy, on muiden päätettävissä, mikäli Suomi jatkaa lin-jallaan ja implementoi, eli liittää omaan lakikoodeksiinsa kaikki EU:n direktii-vit, olivatpa ne sitten Suomen edun ja maan perustuslain mukaisia tai ei. Tässä jutussa keskitytään lähinnä puoliauto-maatteihin. Direktiivi on laaja kokonai-suus, jonka muihin osiin lehdessä pala-taan myöhemmin. Puoliautomaatit ovat keräilijöiden automaattiaseiden ohella aseista ne, joilla on maanpuolustuksel-lista merkitystä ja joita direktiivi pahim-min uhkaa.

Parin prikaatin verran aseita vaarassaPoliisin pitämän aserekisterin mukaan puoliautomaattisia kivääreitä olisi noin 21 000, eli aivan pienestä määrästä ei ole kysymys. Päälle tulee vielä keräilijöiden kokoelmissa olevat tuhannet automaat-tiaseet. Reserviläiskivääreitä näistä pa-ristakymmenestätuhannesta puoliau-tomaattiaseesta olisi poliisin mukaan vajaat 15 000. Tämän lisäksi sarjatulta ampuvia aseita on noin 4 400, mikä pi-tää siis sisällään toimivat konekiväärit, sarja-automaattikiväärit, konepistoo-lit ja rynnäkkökiväärit. Kaikki luvut on ymmärrettävä todellisen määrän alara-jaksi, aserekisteristä ei aseen todellinen toimintapa välttämättä selviä. Esimer-kiksi puoliautomaattikivääri – tai nyky-termein itselataavaa kertatulta ampuva kivääri – saattaa olla vanhoissa luvis-sa vain yksinkertaisesti ”kivääri”. Hau-likoista viranomaiset katsovat olevan puoliautomaattisia noin 50 000, mutta tämänkin luvun osalta on syytä olla hiu-kan epäileväinen. Haulikoiden maan-puolustuksellinen merkitys on vähäi-nen, mutta ei ihan olematon. Luvusta

puuttuvat pumppuhaulikot, jotka siis eivät ole puoliautomaattiaseita vaan lippaallisia kertalaukausaseita, joskin osaavan miehen tai naisen käsissä ihan yhtä tehokkaita kuin ”puolimoottorit”.

Kaikilla puoliautomaattisilla kivää-reillä tai konepistooleilla on jonkinlais-ta maanpuolustuksellista merkitystä.

Joku niillä jossain vaiheessa ampuu ja pitää taitoaan yllä. Sen asian arvioimi-nen, miten tärkeä mikin ase on ja mikä kokonaismerkitys omaehtoisella har-joittelulla on, onkin sitten vaikeampaa, ja arvioon on näyttänyt julkisessa kes-kustelussa vaikuttavan puolin jos toi-sin enemmänkin keskustelijan ideologia ja ennakkoasenne kuin mikään analyy-si. Maanpuolustuksellinen tehtävä on kokoelma-aseilla ja jopa deaktivoiduil-la aseen raadoillakin. Sotahistorialli-set yleisötapahtumat, paraatit, näytök-set, ammunnat, näyttelyt, toisinto- eli re-enactment-tapahtumat ja muu suu-relle yleisölle suunnattu vapaaehtois-voimin tehtävä sotahistorian konser-vointi- ja historian elävöittamistyö ovat mitä tärkeimpiä maanpuolustustahdon kohottajia ja ylläpitäjiä. Direktiivin myö-tä kaikki tämä loppuisi.

Ampumaurheilu- ja harrastuskäyttöön myönnettyjen itselataavien kivääreiden hallussapitoon oikeuttavat luvat


Reserviläiskivääreistä poliisi on esit-tänyt niinkin tarkan luvun kuin 14 482 ja luvanhaltijoista jopa ikäjakautuman. Tällä on selvästi pyritty hakemaan to-tuutta siihen, miten merkityksellisiä nämä aseet todella ovat reservin am-pumataidon kannalta. Reservin ampu-mataitoa ja direktiivin puoliautomaat-tiaseiden kieltoa kun on vastustettu maanpuolustuksen näkökulmasta. Ikä-jakautumaa ja sen korrelointia aktiivi-sen sodan ajan joukkoihin sijoitetun reservin kanssa on pyritty käyttämään keskustelussa siihen suuntaan, että määrä on pieni eikä sen harjoittelulla ole merkitystä.

Ikäjakautuma on varmasti totta, mutta kertooko se paljoakaan siitä, kuka aseilla todella harjoittelee. Jo vähän yli-ikäisen isäpapan aikanaan hankkimal-la puoliautomaattirynkyllä saattaakin

harjoitella se pari vuotta sitten kotiutu-nut vänrikkipoika, joka sitten liikekan-nallepanon jälkeen pystyy paremmin opettamaan jääkärijoukkueelleen oikeat ampuma-asennot tai tähtäimensiirrot kokemuksen tuomalla varmuudella. Isä-pappa puolestaan saattaa olla harmaan-tunut kapteeni ja iästään huolimatta tärkeä lenkki joko joukkoja liikekannal-lepanossa perustavassa yksikössä tai sitä perustamisen jälkeen harjoituttavassa joukossa. Hänellekin tekee siis hyvää ve-restää silloin tällöin ampumataitojaan. Ikäjakaumia tutkittaessa on hyvä muis-taa, että Suomessa on ikääntynyt vä-estö ja että poliitikot ja poliisi ovat teh-neet viime vuodet hartiavoimin töitä sen eteen, että aseenkantoluvan saaminen reserviläisaseelle olisi nuorelle henkilöl-le vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Aseiden ja kokonaisten asetyyppien

tymäkohtaa terrorismiin tai rikolliseen toimintaan. Urheiluampujien mieles-tä direktiivi kohdistuu aivan väärään kohteeseen eli lainkuuliaisiin kansalai-siin ja ammunnan harrastajiin. Kysees-sä ei ole tietenkään yksinomaan suo-malaisten ampujien ongelma, vaan direktiivi koskettaa urheiluammuntaa koko Euroopan laajudelta, niin ammun-nan nuorisotoimintaa kaikissa maissa kuin huippu-urheiluakin.

Metsästyksessä käytetään jonkin verran sekä puoliautomaattihaulikoita että itselataavia kivääreitä. Direktiivis-sä pyritään sulkemaan metsästys-aseet sen soveltamisalaan ul-kopuolelle. Jako tehtäisiin ulkonäön mukaan; so-tilasaseelta näyttäviä puoliautomaattiasei-ta ei saisi omistaa, mutta siviiliaseelta näyttävät olisi sallittu metsästyksessä. Eri-koinen perustelu jolla ei ole mitään tekemistä aseen tehon ja vaarallisuu-den kanssa. Se, että metsäs-tys ei ole pelkkä harrastus, vaan sil-lä on merkitystä myös riistanhoidossa ja eräiden riistaeläinten kannan säännös-telyssä, näyttää unohtuneen. Suomessa kun on tuota riistaa vähän toisella taval-la kuin Belgiassa.

Kuka tämän maksaa?Jonkun asetyypin muuttuminen yhdes-sä yössä laittomaksi muuttaa sen käy-tännössä myös arvottomaksi, koska sitä ei voi sen jälkeen myydä sen paremmin Suomeen kuin suurimpaan osaa Eu-rooppaakaan. EU-direktiiviehdotus ei mitenkään arvioi muutosten taloudelli-sia vaikutuksia aseen omistajille ja hal-lintokoneistolle. Direktiivin hyväksy-misen vuoksi kielletyiksi muuttuvien aseiden arvo romahtaisi ja niin yksityis-

henkilöiden kuin asekaupan ja muiden ase-elinkeinojen taloudelliset mene-tykset olisivat suuret. Suomessahan jo pelkästään puoliautomaattisia ”pitkiä” aseita on noin 21 000. Kuka korvaa näi-den arvon omistajille? Mitä ilmeisimmin Suomen valtio, eli me veronmaksajat yh-dessä, koska on vaikea nähdä EU:n sitä tekevän. Ja veronmaksajiltahan ne EU:n rahatkin tulevat. Kovin suuren ei ase-kohtaisen korvaushinnan tarvitse olla, kun liikutaan jo kansantaloudellises-ti kohtuuttomissa summissa. Asekoh-taisen käyvän hinnan, jos se otettaisiin

perusteeksi korvauksissa, määrit-täminen olisi hyvin työlästä.

Työ maksaa, ja sen maksaa veronmaksaja. Yleisis-

sä aseissa se ehkä oli-si mahdollista, mut-ta kuka määrittelee harvinaisen keräilya-seen arvon, jos niitä ei maassa juurikaan

ole ja kauppaa ei ole käyty. Korvauksista to-

dennäköisesti riideltäisiin pitkään eri oikeusasteissa. Ja

senkin maksaisi veronmaksaja, omis-tipa hän aseita tai ei. Käyvän korvauksen suorittamatta jättäminen sotisi ankaras-ti niin EU:n perusarvoja kuin sen jäsen-maiden perustuslakejakin vastaan.

Asetyypin kieltämisen myötä muut-tuisivat käytännössä arvottomiksi niitä varten ja vain niihin sopivat varusteet, lisälaitteet, tähtäimet, varustekiskot, säätöperät, lisäkahvat, valaisimet, kote-lot, kanto- ja kuljetusvälineet sekä puh-distus- ja huoltovälineet. Lisävarustei-den yhteinen hankintahinta muodostaa helposti pelkän ampuma-aseen hankin-tahinnan. Usein pelkkä tähtäin jalkoi-neen ja asennustöineen saattaa olla kal-liimpi kuin ase. Tähtäimellä ei olisi enää käyttöä eikä jälkimarkkinoita.

On myös sangen sinisilmäistä luulla, että kaikki laittomiksi muuttuvat aseet

tulisivat viranomaisten käsiin. Osa hä-viäisi, vaikka se saattaisi omistajalleen rangaistuksiakin tuoda. Ei ole vaikea en-nustaa uutta asekätkentäbuumia viime sodan jälkeen koetun tapaan. Sinänsä sattuvaa, että taannehtivaa lainkäyttöä harjoitettiin tuolloinkin, ja sitä se olisi omaisuuden suojan näkökulmasta nyt-kin. Nämä laittomiksi muuttuneet aseet olisivat juuri niitä aseita, jotka siirtyisi-vät helposti vääriin käsiin ilman, että vi-ranomaisella olisi mitään mahdollisuut-ta seurata aseiden liikkeitä ja määriä…

Direktiiviehdotuksessa sälytetään vi-ranomaisille runsaasti uusia tehtäviä ja säädettäisiin kaikki aseluvat määräai-kaisiksi. Tämä asettaisi aselupabyrokra-tian melkoisen uuden työmäärän eteen ja aiheuttaisi aseen omistajalle uuden taloudellisen rasitteen, joka suuremman asemäärän omistajalle voisi olla jopa lii-an suuri hänen taloudellisiin mahdolli-suuksiinsa nähden. Jos esimerkiksi 200 aseen kokoelman omistajan pitää päi-vittää joka vuosi muutaman kymmenen vuorollaan vanhaksi menevän aseen lu-paa, ei siitä hyödy kukaan. Siitä kärsii veronmaksaja, joka maksaa byrokraa-tin palkan ja joka ei saa aselupakäsitte-lyyn hukkuvilta poliiseilta palvelua niis-sä töissä, joita poliisi voisi tehdä, jos aikaa ei käytettäisi täysin joutavaan hal-lintoon. Niin, eikö Suomessa pitänyt olla meneillään sääntelyn purku?

Miten käy asekeräilylle?Asekeräilijöiden ja -keräilyn kohtalo ei ole juuri otsikoita toistaiseksi aiheutta-nut. Harrastajakunnassa levottomuut-ta on ollut sitäkin enemmän, väki pel-kää kokoelmiensa ja myös kukkaronsa puolesta. Erittäin lainkuuliaisen ja yh-

häviäminen Suomesta on laajemmas-sakin mielessä maanpuolustuskysymys kuin mitä pelkät aseiden lukumäärät osoittavat. Jos aseiden määrä vähenee dramaattisesti, sillä on vaikutusta myös aseilla käytävään kauppaan, ase-elinkei-noon sekä aseseppien ammattikuntaan. Asetietämys pienenee, ja yhä harvempi suomalainen on aseen kanssa missään vaiheessa tekemisissä. Niin kauan kuin puolustusratkaisumme perustuu asevel-vollisuuteen ja suureen lähinnä reservis-tä perustettavaan sodan ajan armeijaan on asetietämyksellä merkitystä. Jos sivii-lissä ei ole aseammattilaisia ja aseharras-tajia, ei heitä ole reservissäkään.

Urheiluammunnan lajeja häviääJos sotilasasemaiset puoliautomaatti-aseet kielletään loppuvat myös sovel-letut eli toiminnalliset kivääri- ja hau-likkourheiluampumalajit. Näillä lajeilla on vahva yhtymäkohta sotilaskoulutuk-seen, ja ne ovat reserviläistenkin parissa suosittuja, moderneja kehittyviä lajeja, joilla on merkittävä rooli myös motivoi-taessa uusia reserviläisiä mukaan toi-mintaan.

Eräät direkiivin yksityiskohdat, ku-ten lipaskapasiteetin pienentäminen, puolestaan aiheuttavat pakollisia uu-dishankintoja harrastajille ja sääntöjen muutostarpeita eli käytännössä täysin turhaa vaivaa ampujien järjestöille. Sitä paitsi maassamme olevien kymmenien tuhansien aseen lippaiden saattaminen luvanalaisiksi liian suurten lippaiden eliminoimiseksi voisi olla mielenkiintoi-nen ja kallis prosessi.

Urheiluammunnalla ja siinä käytet-tävillä aseilla on hyvin vaikea nähdä yh-

Urheiluammunnalla ja siinä käytettävillä aseilla on hyvin vaikea nähdä yhtymäkohtaa terrorismiin tai rikolliseen toimintaan.


OSA MENETTELY1. PIIPPU

1.1 Jos piippu on kiinnitetty runkoon, tapitetaan piippu lukkorunkoon karkaistulla terästapilla (halkaisija > 50 % patruunapesästä, vähintään 4,5 mm) patruunapesän ja rungon läpi. Tappi on hitsattava kiinni.

1.2 Jos piippu on irrallinen (ei kiinnitetty), leikataan pituussuunnassa aukko koko patruunapesän seinämän pituudelta (leveys > ½ kaliiperista ja enintään 8 mm) ja hitsataan piippuun luotettavasti pultti tai tanko patruunapesästä alkaen (pituus ≥ 2/3 piipun pituudesta).

1.3 Piipun ensimmäiseen kolmannekseen patruunapesästä katsoen joko porataan reikiä (vähimmäiskoko 2/3 piipun sisähalkaisijasta sileäpiippuisten aseiden osalta ja koko sisähalkaisijan suuruinen kaikkien muiden aseiden osalta; reiät porataan peräkkäin, ja niitä on oltava lyhyissä aseissa 3, pitkissä aseissa 6); tai leikataan patruunapesän jälkeen V:n muotoinen aukko (kulma 60 ± 5°), jonka myötä piippuun syntyy aukko, tai patruunapesän jälkeen pituussuuntainen aukko (leveys 8–10 mm ± 0,5 mm, pituus ≥ 52 mm) samalle tasolle reikien kanssa tai leikataan pituussuuntainen aukko (leveys 4–6 mm ± 0,5 mm) patruunapesästä piipun suuhun saakka, mutta jätetään piipun suu 5 mm:n osalta ehjäksi.

1.4 Piipuista, joissa on syöttöramppi, poistetaan syöttöramppi.1.5 Estetään piipun irrottaminen rungosta karkaistulla terästapilla tai hitsaamalla.

2. SULKUKAPPALE, LUKON ETUPÄÄ2.1 Iskuri poistetaan tai lyhennetään.2.2 Jyrsitään lukon pään pintaa vähintään 45 asteen kulmassa, yli 50 prosentin osuudesta iskupohjaa.2.3 Iskurin aukko hitsataan umpeen.

3. RULLA3.1 Poistetaan rullasta kaikki väliseinämät vähintään 2/3 pituudelta työstämällä siihen pyöreä kehä (≥ hylsyn halkaisija).3.2 Jos mahdollista, estetään hitsaamalla rullan poistaminen rungosta, tai jos se ei ole mahdollista, toteutetaan muita asianmukaisia toimenpiteitä,

jotka tekevät poistamisen mahdottomaksi.4. LUISTI

4.1 Jyrsitään tai poistetaan yli 50 prosenttia iskupohjasta 45–90 asteen kulmassa.4.2 Poistetaan tai lyhennetään iskuri.4.3 Jyrsitään ja hitsataan iskurin aukko.4.4 Poistetaan luistin sulkukorvakkeet.4.5 Jyrsitään soveltuvin osin ulosheittoaukon ylemmän etureunan sisäpuoli luistissa 45 asteen kulmaan.

5. RUNKO (PISTOOLIT)5.1 Poistetaan syöttöramppi.5.2 Jyrsitään vähintään 2/3 luistin kiskoista rungon molemmilta puolilta.5.3 Hitsataan luistin salpa.5.4 Estetään hitsaamalla polymeerirunkoisten pistoolien purkaminen. Kansallisen lainsäädännön mukaan tämä prosessi voidaan suorittaa kansallisten

viranomaisten tarkastuksen jälkeen.6. AUTOMAATTIJÄRJESTELMÄ

6.1 Tuhotaan mäntä ja kaasujärjestelmä leikkaamalla tai hitsaamalla.6.2 Poistetaan sulkukappale, korvataan se teräskappaleella ja hitsataan se tai poistetaan materiaalia sulkukappaleesta vähintään 50 prosenttia ja

hitsataan se sekä leikataan sulkukorvakkeet irti lukon etupäästä.6.3 Hitsataan liipaisinmekanismi yhteen, mahdollisuuksien mukaan rungon kanssa. Jos hitsaus runkoon ei ole mahdollista, poistetaan

laukaisumekanismi ja täytetään tyhjä tila asianmukaisesti (esim. liimaamalla siihen sopiva täytekappale tai täyte epoksihartsilla).6.4 Estetään sulkujärjestelmän purkaminen kiinnittämällä viritysvipu runkoon hitsaamalla tai muilla asianmukaisilla toimenpiteillä, jotka tekevät

poistamisen mahdottomaksi. Vyösyöttöisten aseiden syöttömekanismi hitsataan luotettavasti.7. LUKKORUNKO

7.1 Työstetään iskupohjaan kartioupotus, jossa kartion kulma on vähintään 60 astetta, jotta saadaan iskupohjan upotuksen suurimmaksi halkaisijaksi vähintään 1 cm tai iskupohjan halkaisijan koko.

7.2 Poistetaan iskuri, laajennetaan iskurin aukkoa läpimitaltaan vähintään 5 mm:iin ja hitsataan iskurin aukko umpeen.8. LIPAS (soveltuvin osin)

8.1 Hitsataan pisteillä lipas runkoon tai kahvaan asetyypistä riippuen lippaan poistamisen estämiseksi.8.2 Jos lipas puuttuu, hitsataan pisteitä lippaan sijoituskohtaan tai kiinnitetään lippaansalpa niin, että lippaan asettaminen on pysyvästi estetty.8.3 Lyödään lippaan, patruunapesän ja rungon läpi karkaistu terästappi. Varmistetaan hitsaamalla.

9. SUUSTA LADATTAVAT ASEET9.1 Poistetaan tai hitsataan nallitappi (nallitapit), hitsataan reikä (reiät) umpeen.

10. ÄÄNENVAIMENNIN10.1 Estetään äänenvaimentimen poistaminen piipusta karkaistulla terästapilla tai hitsaamalla, jos äänenvaimennin on osa asetta.10.2 Poistetaan kaikki äänenvaimentimen sisäosat ja niiden kiinnityspisteet niin, että jäljelle jää vain putki. Porataan 5 cm:n välein reikiä jäljellä olevan

putken ulkopintaan.Lisättävien osien kovuus

Tapin/pultin/tangon kovuus = 58–0; + 6 HRCTIG-hitsaus, ruostumaton teräs, tyyppi ER 316L

EU:n dekosäännöt huhtikuusta 2015 alkaen

Taulukon sisältö on EU:n virallinen suomennos 8.4.2015 voimaan tulevasta EU-komission deaktivointisäännöstä.

teiskunnan turvallisuudelle positiivisen ihmisjoukon omaisuuden suojaa ja lain-kunnioitusta sekä oikeustajua ollaan ko-ettelemassa nyt todella ajattelematto-malla tavalla. Puolustajia asekeräilijöille ei näytä löytyvän edes hallituspuolueis-ta saati sitten oppositiosta.

Asekeräily on Suomessa maan ko-koon nähden sangen suosittu harrastus, joka laajeni 1980-luvulla Puolustusvoi-mien runsaiden asehylkäysten kaut-ta. Köyhänä pienenä maana Suomeen ajautui ennen sotia ja sotien aikana run-saasti muunmaalaista aseistusta, jota pidettiin kaiken varalla armeijan vari-koilla kauan sen jälkeenkin, kun aika oli jo pahasti ajanut niiden ohi. Erityisesti kotimaista ja myös venäläistä sekä neu-vostoliittolaista aseistusta myytiin hy-vin edullisesti 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella keräilijöille, jotka kasvattivat kokoelmiaan helposti kymmeniin ja satoihin aseisiin sitomat-ta niihin kuitenkaan suuria omaisuuk-sia. Asekeräily tehtiin tällä tavoin hyvin demokraattisesti mahdolliseksi myös tavalliselle ihmiselle, kunhan on vain nuhteeton ja kunnollinen kansalainen. Lainsäädäntö mahdollisti asekeräilijän statuksen virallisesti saaneelle myös ko-netuliaseiden ostamisen toimivina. Ke-räilyyn on liittynyt tarkan ja viranomais-ten hyväksymän keräilysuunnitelman teko, viranomaisvalvonta kotikäynte-jä myöten ja turvallisten säilytystilojen vaatimus. Itse asiassa asekeräilijät ovat olleet tarkemman kontrollin kohteena kuin metsästäjät ja urheiluampujat. Jär-jestelmä on toiminut hyvin.

Asekeräilijöiden määrää Suomes-sa ei tiedä kukaan. Erään tiedon mu-kaan asekeräilyperusteella aselupia olisi myönnetty yli 100 000. Siitä, kuinka pal-

jon keräilijöillä on direktiiviehdotuksen kielletyiksi kaavailemia puoliautomaat-ti- tai automaattiaseita, on toki kohta-laisen tarkka tieto, jos kohta on muis-tettava, että osa vanhoilla luvilla olevista aseista on rekisterissä epätarkasti ja jopa väärin merkittynä. Aserekisterissä on yli 2 500 konepistoolia, noin 370 rynnäkkö-kivääriä ja noin 1 400 konekivääriä eli yhteensä lähes 4 400 konetuliasetta. Ku-ten jo edellä totesimme, nämä luvut ovat todellisen luvun alarajalla, koska kaikkia aseita ei välttämättä ole aikojen saatos-sa merkitty aserekisteriin oikein. Edus-tettuna näissä hienoissa ja arvokkaissa kokoelmissa ovat monet omaan histo-riaamme kiinteästi liittyvät, aseita tun-temattomillekin tutut aseet, kuten Suo-mi-konepistoolit, Maximit, Emmat ja Lahti-Salorannat.

Rikoksentekovälineinä nämä keräi-lyaseet, olivatpa ne sitten kertalaukaus-kivääreitä, pistooleita tai konetuliaseita, ovat niin harvinaisia, että omaan tietoo-ni ei yrityksistä huolimatta tullut tätä kirjoitettaessa yhtään.

Jos asedirektiivi kieltäisi nämä aseet, se merkitsisi niiden omistajille suuria taloudellisia menetyksiä. Valtion pitäi-si lunastaa ne. Tässä tullaan samaan ar-vonmäärittelyongelmaan kuin reser-viläisaseissa ja urheiluaseissa. Jollekin hyvin yleiselle aseelle voisi löytyä lista-hinta, mutta miten määritellä se harvi-naisille aseille. Vaara valtiovallan mieli-vallalle hallintoalamaisen omaisuuteen puuttumisessa on melkoinen. Lunastus-hinnat tuskin olisivat kovin avokätisiä, mitä ne olivat Britanniassa, kun valtio päätti kieltää lähes kaikki aseet. Vai ku-vitteleeko joku Suomen valtion avokäti-seksi, kun on kyse hallintoalamaisesta? Ei ole vaikea nähdä, että lunastuksista

poikisi pitkiä oikeusjuttuja moniksi vuo-siksi. Kansalaisten oikeustaju kärsisi ja pahimmillaan lainkunnioitus romahtai-si erittäin lainkuuliaisessa kansanryh-mässä. Tämän vahingon euromääräistä arvoa olisi vaikea määrittää.

Asekeräilijöiden tallentamalla ase-historialla on muutakin merkitystä kuin yksittäisen henkilön harrastus. Toki val-tiolla on museoissaan merkittäviä koko-elmia aseita, sotilasaseita on esimerkiksi Sotamuseolla ja metsästysaseita Suo-men metsästysmuseolla. Näiden paik-kojen resurssit ja osittain asiantunte-muskaan ei yksin riitä, vaan asekeräilijät ja heidän kokoelmansa täydentävät Suo-men asehistoriaa. Paras tietämys jolla-kin asealan kapealla sektorilla on yleen-sä sitä keräävällä ja harrastavalla, ei valtion museolla. Aseet ovat osa maam-me historiaa ja kulttuuria, jota myös asekeräilijät ovat siis tallentaneet. Yli 100 aseen kokoelmia arvioidaan olevan maassa jopa yli 500, tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. Myös eräs Euroopan suu-rimpia, ehkä jopa suurin, 15 000 aseen yksityiskokoelma on Suomessa.

Dekojen peli menetetty?Deaktivoitujen aseiden osalta peli on suureksi osaksi menetetty. Kuin varkain EU-komissiolla on jo säädös, jolla dea-ktivointia kiristetään melkoisesti ja ase-tetaan muitakin rajoituksia tälle har-mittomalle harrastukselle. Säädös tulee voimaan 8. huhtikuuta tänä vuonna, ja se on periaatteessa jäsenmaissa sen jäl-keen ”selvää pässinlihaa”, eli sitä pitäi-si ryhtyä noudattamaan. Minulta ja il-meisesti monelta muultakin on mennyt ohi, koska tästä asiasta olisi käyty kan-salaiskeskustelua tai yleensä saatu min-


OSA MENETTELY1. PIIPPU

1.1 Jos piippu on kiinnitetty runkoon, tapitetaan piippu lukkorunkoon karkaistulla terästapilla (halkaisija > 50 % patruunapesästä, vähintään 4,5 mm) patruunapesän ja rungon läpi. Tappi on hitsattava kiinni.

1.2 Jos piippu on irrallinen (ei kiinnitetty), leikataan pituussuunnassa aukko koko patruunapesän seinämän pituudelta (leveys > ½ kaliiperista ja enintään 8 mm) ja hitsataan piippuun luotettavasti pultti tai tanko patruunapesästä alkaen (pituus ≥ 2/3 piipun pituudesta).

1.3 Piipun ensimmäiseen kolmannekseen patruunapesästä katsoen joko porataan reikiä (vähimmäiskoko 2/3 piipun sisähalkaisijasta sileäpiippuisten aseiden osalta ja koko sisähalkaisijan suuruinen kaikkien muiden aseiden osalta; reiät porataan peräkkäin, ja niitä on oltava lyhyissä aseissa 3, pitkissä aseissa 6); tai leikataan patruunapesän jälkeen V:n muotoinen aukko (kulma 60 ± 5°), jonka myötä piippuun syntyy aukko, tai patruunapesän jälkeen pituussuuntainen aukko (leveys 8–10 mm ± 0,5 mm, pituus ≥ 52 mm) samalle tasolle reikien kanssa tai leikataan pituussuuntainen aukko (leveys 4–6 mm ± 0,5 mm) patruunapesästä piipun suuhun saakka, mutta jätetään piipun suu 5 mm:n osalta ehjäksi.

1.4 Piipuista, joissa on syöttöramppi, poistetaan syöttöramppi.1.5 Estetään piipun irrottaminen rungosta karkaistulla terästapilla tai hitsaamalla.

2. SULKUKAPPALE, LUKON ETUPÄÄ2.1 Iskuri poistetaan tai lyhennetään.2.2 Jyrsitään lukon pään pintaa vähintään 45 asteen kulmassa, yli 50 prosentin osuudesta iskupohjaa.2.3 Iskurin aukko hitsataan umpeen.

3. RULLA3.1 Poistetaan rullasta kaikki väliseinämät vähintään 2/3 pituudelta työstämällä siihen pyöreä kehä (≥ hylsyn halkaisija).3.2 Jos mahdollista, estetään hitsaamalla rullan poistaminen rungosta, tai jos se ei ole mahdollista, toteutetaan muita asianmukaisia toimenpiteitä,

jotka tekevät poistamisen mahdottomaksi.4. LUISTI

4.1 Jyrsitään tai poistetaan yli 50 prosenttia iskupohjasta 45–90 asteen kulmassa.4.2 Poistetaan tai lyhennetään iskuri.4.3 Jyrsitään ja hitsataan iskurin aukko.4.4 Poistetaan luistin sulkukorvakkeet.4.5 Jyrsitään soveltuvin osin ulosheittoaukon ylemmän etureunan sisäpuoli luistissa 45 asteen kulmaan.

5. RUNKO (PISTOOLIT)5.1 Poistetaan syöttöramppi.5.2 Jyrsitään vähintään 2/3 luistin kiskoista rungon molemmilta puolilta.5.3 Hitsataan luistin salpa.5.4 Estetään hitsaamalla polymeerirunkoisten pistoolien purkaminen. Kansallisen lainsäädännön mukaan tämä prosessi voidaan suorittaa kansallisten

viranomaisten tarkastuksen jälkeen.6. AUTOMAATTIJÄRJESTELMÄ

6.1 Tuhotaan mäntä ja kaasujärjestelmä leikkaamalla tai hitsaamalla.6.2 Poistetaan sulkukappale, korvataan se teräskappaleella ja hitsataan se tai poistetaan materiaalia sulkukappaleesta vähintään 50 prosenttia ja

hitsataan se sekä leikataan sulkukorvakkeet irti lukon etupäästä.6.3 Hitsataan liipaisinmekanismi yhteen, mahdollisuuksien mukaan rungon kanssa. Jos hitsaus runkoon ei ole mahdollista, poistetaan

laukaisumekanismi ja täytetään tyhjä tila asianmukaisesti (esim. liimaamalla siihen sopiva täytekappale tai täyte epoksihartsilla).6.4 Estetään sulkujärjestelmän purkaminen kiinnittämällä viritysvipu runkoon hitsaamalla tai muilla asianmukaisilla toimenpiteillä, jotka tekevät

poistamisen mahdottomaksi. Vyösyöttöisten aseiden syöttömekanismi hitsataan luotettavasti.7. LUKKORUNKO

7.1 Työstetään iskupohjaan kartioupotus, jossa kartion kulma on vähintään 60 astetta, jotta saadaan iskupohjan upotuksen suurimmaksi halkaisijaksi vähintään 1 cm tai iskupohjan halkaisijan koko.

7.2 Poistetaan iskuri, laajennetaan iskurin aukkoa läpimitaltaan vähintään 5 mm:iin ja hitsataan iskurin aukko umpeen.8. LIPAS (soveltuvin osin)

8.1 Hitsataan pisteillä lipas runkoon tai kahvaan asetyypistä riippuen lippaan poistamisen estämiseksi.8.2 Jos lipas puuttuu, hitsataan pisteitä lippaan sijoituskohtaan tai kiinnitetään lippaansalpa niin, että lippaan asettaminen on pysyvästi estetty.8.3 Lyödään lippaan, patruunapesän ja rungon läpi karkaistu terästappi. Varmistetaan hitsaamalla.

9. SUUSTA LADATTAVAT ASEET9.1 Poistetaan tai hitsataan nallitappi (nallitapit), hitsataan reikä (reiät) umpeen.

10. ÄÄNENVAIMENNIN10.1 Estetään äänenvaimentimen poistaminen piipusta karkaistulla terästapilla tai hitsaamalla, jos äänenvaimennin on osa asetta.10.2 Poistetaan kaikki äänenvaimentimen sisäosat ja niiden kiinnityspisteet niin, että jäljelle jää vain putki. Porataan 5 cm:n välein reikiä jäljellä olevan

putken ulkopintaan.Lisättävien osien kovuus

Tapin/pultin/tangon kovuus = 58–0; + 6 HRCTIG-hitsaus, ruostumaton teräs, tyyppi ER 316L

EU:n dekosäännöt huhtikuusta 2015 alkaen

Taulukon sisältö on EU:n virallinen suomennos 8.4.2015 voimaan tulevasta EU-komission deaktivointisäännöstä.

teiskunnan turvallisuudelle positiivisen ihmisjoukon omaisuuden suojaa ja lain-kunnioitusta sekä oikeustajua ollaan ko-ettelemassa nyt todella ajattelematto-malla tavalla. Puolustajia asekeräilijöille ei näytä löytyvän edes hallituspuolueis-ta saati sitten oppositiosta.

Asekeräily on Suomessa maan ko-koon nähden sangen suosittu harrastus, joka laajeni 1980-luvulla Puolustusvoi-mien runsaiden asehylkäysten kaut-ta. Köyhänä pienenä maana Suomeen ajautui ennen sotia ja sotien aikana run-saasti muunmaalaista aseistusta, jota pidettiin kaiken varalla armeijan vari-koilla kauan sen jälkeenkin, kun aika oli jo pahasti ajanut niiden ohi. Erityisesti kotimaista ja myös venäläistä sekä neu-vostoliittolaista aseistusta myytiin hy-vin edullisesti 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella keräilijöille, jotka kasvattivat kokoelmiaan helposti kymmeniin ja satoihin aseisiin sitomat-ta niihin kuitenkaan suuria omaisuuk-sia. Asekeräily tehtiin tällä tavoin hyvin demokraattisesti mahdolliseksi myös tavalliselle ihmiselle, kunhan on vain nuhteeton ja kunnollinen kansalainen. Lainsäädäntö mahdollisti asekeräilijän statuksen virallisesti saaneelle myös ko-netuliaseiden ostamisen toimivina. Ke-räilyyn on liittynyt tarkan ja viranomais-ten hyväksymän keräilysuunnitelman teko, viranomaisvalvonta kotikäynte-jä myöten ja turvallisten säilytystilojen vaatimus. Itse asiassa asekeräilijät ovat olleet tarkemman kontrollin kohteena kuin metsästäjät ja urheiluampujat. Jär-jestelmä on toiminut hyvin.

Asekeräilijöiden määrää Suomes-sa ei tiedä kukaan. Erään tiedon mu-kaan asekeräilyperusteella aselupia olisi myönnetty yli 100 000. Siitä, kuinka pal-

jon keräilijöillä on direktiiviehdotuksen kielletyiksi kaavailemia puoliautomaat-ti- tai automaattiaseita, on toki kohta-laisen tarkka tieto, jos kohta on muis-tettava, että osa vanhoilla luvilla olevista aseista on rekisterissä epätarkasti ja jopa väärin merkittynä. Aserekisterissä on yli 2 500 konepistoolia, noin 370 rynnäkkö-kivääriä ja noin 1 400 konekivääriä eli yhteensä lähes 4 400 konetuliasetta. Ku-ten jo edellä totesimme, nämä luvut ovat todellisen luvun alarajalla, koska kaikkia aseita ei välttämättä ole aikojen saatos-sa merkitty aserekisteriin oikein. Edus-tettuna näissä hienoissa ja arvokkaissa kokoelmissa ovat monet omaan histo-riaamme kiinteästi liittyvät, aseita tun-temattomillekin tutut aseet, kuten Suo-mi-konepistoolit, Maximit, Emmat ja Lahti-Salorannat.

Rikoksentekovälineinä nämä keräi-lyaseet, olivatpa ne sitten kertalaukaus-kivääreitä, pistooleita tai konetuliaseita, ovat niin harvinaisia, että omaan tietoo-ni ei yrityksistä huolimatta tullut tätä kirjoitettaessa yhtään.

Jos asedirektiivi kieltäisi nämä aseet, se merkitsisi niiden omistajille suuria taloudellisia menetyksiä. Valtion pitäi-si lunastaa ne. Tässä tullaan samaan ar-vonmäärittelyongelmaan kuin reser-viläisaseissa ja urheiluaseissa. Jollekin hyvin yleiselle aseelle voisi löytyä lista-hinta, mutta miten määritellä se harvi-naisille aseille. Vaara valtiovallan mieli-vallalle hallintoalamaisen omaisuuteen puuttumisessa on melkoinen. Lunastus-hinnat tuskin olisivat kovin avokätisiä, mitä ne olivat Britanniassa, kun valtio päätti kieltää lähes kaikki aseet. Vai ku-vitteleeko joku Suomen valtion avokäti-seksi, kun on kyse hallintoalamaisesta? Ei ole vaikea nähdä, että lunastuksista

poikisi pitkiä oikeusjuttuja moniksi vuo-siksi. Kansalaisten oikeustaju kärsisi ja pahimmillaan lainkunnioitus romahtai-si erittäin lainkuuliaisessa kansanryh-mässä. Tämän vahingon euromääräistä arvoa olisi vaikea määrittää.

Asekeräilijöiden tallentamalla ase-historialla on muutakin merkitystä kuin yksittäisen henkilön harrastus. Toki val-tiolla on museoissaan merkittäviä koko-elmia aseita, sotilasaseita on esimerkiksi Sotamuseolla ja metsästysaseita Suo-men metsästysmuseolla. Näiden paik-kojen resurssit ja osittain asiantunte-muskaan ei yksin riitä, vaan asekeräilijät ja heidän kokoelmansa täydentävät Suo-men asehistoriaa. Paras tietämys jolla-kin asealan kapealla sektorilla on yleen-sä sitä keräävällä ja harrastavalla, ei valtion museolla. Aseet ovat osa maam-me historiaa ja kulttuu

maanpuolustuskiltojen jäsenlehti • 1/2016 · maanpuolustuskiltojen jäsenlehti • 1/2016 ......

Documents