vasemmiston jäsenlehti 2/2013

Vasemmiston puoluekokous 8.–9.6.2013 tampereellaVasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 2/2013

2 Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 2/2013

Pardiaan on järjestäytynyt valtaosavaltion palveluksessa olevasta

henkilöstöstä.

www.pardia.fi

tekstaa tukea puoluekokoukselle!lähetä tekstiviesti Vasemmisto numeroon 16499

tekstiviestin hinta on 10 e.

www.vasemmisto.fi

Vasemmistoliiton puoluekokous Tampereella kesäkuun alussa uu-

distaa puolueen toimintaa. Kokouk-sessa hyväksyttävä Punavihreä tule-vaisuus -asiakirja hakee puolueen po-litiikalle pistettä horisontista ja maa-laa tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirjassa linjataan puolueelle elävää, jäsenkeskeistä toi-mintaa. Puolueen on muututtava sii-nä missä muukin yhteiskunta. Myös puoluekenttä on muuttunut: vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen kol-men suuren sijaan on neljä keski-suurta. Tähän sarjaan Vasemmisto-liiton pitää puolueena tähdätä.

Puolueessa on keskusteltu aktiivi-sesti asiakirjoista. Etenkin punavihreä tulevaisuus on puhuttanut, puolesta ja vastaan, ja etenkin puolesta. Eko-loginen ajattelu on tullut puolueeseen etenkin nuorten ja naisten kautta.

Vasemmistoliiton juuret ovat sy-vällä punaisessa työväenliikkeessä ja puolueen tavoitteena on yhdistää tä-tä oikeudenmukaisuuden ja solidaa-risuuden ajattelua kestävään ympäris-töajatteluun.

Tämä näkyy myös puolueessa: uu-den ajan puolueessa jäsendemokratia ja avoimuus ovat keskiössä. Vaikka puolueella on omat lakisääteiset vel-voitteensa, sen ei tule unohtaa paik-kaansa myös osana kansalaisyhteis-kuntaa.

Puolue on nuortunut ja vahvat alueet vaihtuneet. Tämä näkyy muun muassa siinä, että puoluekokoukses-sa on kokousedustajia eniten Helsin-gistä. Perinteisesti puoluetta on pidet-ty pohjoispainotteisena. Vasemmisto on vahvistanut otettaan kaupungeissa ja kasvavilla alueilla. Tämäkin kertoo puolueen elinvoimasta.

sirpa puhakkakirjoittaja on Vasemmistoliiton

puoluesihteeri

pÄÄkirJoitus

elävä ja elinvoimainen Vasemmisto

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 2/2013Valtakunnallinen painos 53 200 kpl | kustantaja Vasemmistoliitto rp | Päätoimittaja sirpa PuhakkaUlkoasu Banzai marketing oy | Paino suomen lehtiyhtymä

en svartvit syn av samhället, där de sysselsatta ”försörjer” de ar-

betslösa, pensionärerna och barnen, är falsk och skuldbelägger pensionä-rer helt felaktigt. Det borgerliga eko-nomispråket förbiser all den verk-samhet och det samhälleliga enga-gemanget genom vilket pensionä-rerna deltar i samhället och bidrar till vårt gemensamma välstånd. Ut-an pensionärernas volontärarbete skulle våra barnbarn, medborgarrö-relser, idrottsföreningar och politiska partier må betydligt sämre. Vänstern förespråkar ett samhälle, där alla har möjlighet att delta, och påverka sin omgivning – helt enkelt ett mänskli-gare och tryggare samhälle.

annika lapintieordförande för Vänsterförbundets

riksdagsgrupp

Vasemmistoliiton, Vasemmistonuorten, Pinskuliiton ja Yleisen Lehtimiesliiton

yhteinen solidaarisuusjärjestö Kansainväli-nen Solidaarisuustyö ry sai ulkoministeri-öltä 15 000 euron avustuksen uutta kehitys-viestintähanketta varten.

Uuden hankkeen otsikko on Perustulo kehitysyhteistyössä ja käytännön toteutus-ta aletaan huhtikuussa yhdessä suunnitel-la ja valmistella.

Kaikki kiinnostuneet ovat tervetullei-ta osallistumaan! Mukaan pääsee ottamal-la yhteyttä puheenjohtaja Saila Ruuthiin, [email protected], 040 746 6441.

Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry:n edellinen, Länsi-Saharan tilanteeseen kes-kittyvä viestintähanke on päättymässä, mutta teeman parissa työskentelyä jatke-taan.

Suunnitteilla on järjestää yhteistyössä Länsi-Saharan Ystävien ja Rauhanpuolus-tajien kanssa Suomeen vapaaehtoistyöoh-jelman avulla nuoria Länsi-Saharasta.

Tarkoituksena on myös hakea touko-kuussa ulkoministeriöstä tukea kolmi-vuotista kehitysyhteistyöhanketta varten. Hankkeen teemaksi on suunniteltu kult-tuuriperinnön säilyttämistä eli valokuvien ja tekstien keräämistä, digitalisointia ja ar-kistointia yhteistyössä pakolaisleireillä toi-mivien sahrawijärjestöjen kanssa.

Tervetuloa mukaan solidaarisuustyö-hön!

uusi viestintä- hanke alkamassa

Vasemmiston kotisivut uudistuvat. Pal-jon palautetta – sekä hyvää että huo-

noa – saaneet Vasemmistoliiton verkkosi-vut saavat kasvojen kohotuksen kevään ja kesän aikana.

Projekti alkoi ennen vuodenvaihdetta, jolloin kysyimme avoimella kyselyllä kom-mentteja ja toiveita sivujen kävijöiltä ja si-dosryhmiltämme. Palautteessa vahvistui-vat verkkosivutoimituksen omat huomiot, ja myös paljon uusia ideoita saatiin.

Tärkein parannus, joka uusille sivuil-le saadaan, on ajankohtaisuus. Nykyisten sivujen staattisuudesta päästään uudis-tuksen myötä eroon. Pystymme jatkossa nostamaan etusivulle paljon erilaisia tuo-

Vasemmisto.fi uudistumassa

Vasemmiston puoluekokous lähestyy, ja kaikki kannattajat ja jäsenet haas-tetaan osallistumaan sen kustannuk-

siin. Kokous pidetään 8.–9.6. Tampereella. Yliopistolla pidettävään kokoukseen mat-kustaa 300 kokousedustajaa eri puolilta maata.

Kokous maksaa kaikkine kustannuksi-neen yli 90 000 euroa. Kokousedustajille maksetaan matkat, yöpyminen ja ruokai-lut. Väistämättä syntyy myös muita tapah-tumakuluja, joita on jo karsittu edelliseen puoluekokoukseen verrattuna neljäsosalla mm. lyhentämällä kokouspäivät kahteen.

tekstaa tukeaPuoluekokousta voi tukea 30.6. asti teksti-viestitse. Iso virta syntyy pienistä puroista, kun jokainen lahjoittaa edes vähän. Teksti-viestin hinta on 10 euroa. Lahjoittaminen on helppoa lähettämällä tekstiviesti VA-SEMMISTO numeroon 16499.

Tekstiviestillä voivat lahjoittaa TeliaSo-nera-, Elisa-, Saunalahti-, DNA-, Kolum-bus- tai TeleFinland-liittymähaltijat.

Vasemmistoliitto on siirtynyt jäsenlas-kutuksessaan e-laskun eli verkkolaskun

käyttöön. Nyt ei enää tarvitse avata kirje-kuorta ja säilöä sitä alati kasvavaan pape-rilaskujen arkistoon. Lasku ilmestyy verk-kopankkiin, ja useimmat pankkipalvelut lähettävät sähköpostiin huomautuksen las-kun saapumisesta.

Jo noin 300 Vasemmistoliiton jäsentä on tilannut itselleen e-laskun. Tee sinäkin niin!

Kysy omasta pankistasi ohjeita, jos e-las-ku on sinulle tuntematon. Jos nyt maksoit jäsenlaskun paperilaskun kautta, voit saa-da seuraavan laskun jo sähköisesti. Sinun

De äldre ska inte skyllas för höjd livslängd

Vasemmistoliitto haastaa jäsenet ja kannattajat tukemaan puoluekokouksen järjestelyjä taloudellisesti

perinteisempi tilisiirtoPuoluekokouksen kustannuksiin voi osal-listua myös maksamalla verkkopankissa tai pankissa esimerkiksi 10 €, 20 € tai jonkin muun sopivaksi katsomansa summan puo-lueen tilille FI25 1521 3000 0014 63 viitteel-lä 1410.

Tukemalla puoluekokousta edesautat Vasemmiston menestystä tulevissa euro-parlamenttivaaleissa 2014 ja eduskunta-vaaleissa 2015, jotta niihin voidaan varau-tua riittävin kampanjavaroin.

Puolueella on voimassa oleva keräyslu-pa 2020/2012/3998.

Lue lisää Vasemmistoliiton nettisivuilta vasemmisto.fi/tule-mukaan/tue-puolue-kokousta

10 € -kampanja käynnissä!

reita uutisia, jotka voivat olla esimerkiksi tapahtumia, tiedotteita, blogeja, puheita – myös maakunnista ja paikallisyhdistyksis-tä. Myös Vasemmiston eduskuntatyösken-telystä pyritään kertomaan entistä tuoreem-min ja selkeämmin.

Kotisivu-uudistuksen taustaryhmä-nä ovat puoluetoimiston viestinnän ohella myös eduskunta- ja ministeriryhmän vies-tintävastuulliset. Asiantuntijana ja projek-tin toteuttajana on Sivuprojekti-yrityksen Eetu Bergman ja graafisesta ulkoasusta vastaa Roope Leikoski.

marianna rautiainentiedottaja

Joko sinä siirryit

tulee vain käydä omassa verkkopankissasi tilaamassa Vasemmistoliitolta e-lasku. Kat-so ohjeet oman pankkisi sivulta.

E-lasku tarkoittaa pienempää paperin-kulutusta, pienempiä postituskuluja ja vä-hempää hallintotyötä. Kiitos teille jäsenil-le osallistumisestanne punavihreisiin ym-päristötalkoisiin!

marianna rautiainentiedottaja

e-laskuun?tilaa Vasemmistoliiton

uutiskirJe sähköpostiisi:

[email protected]

3Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 2/2013

Hallitus on kautensa puolivälissäVasemmiston puoliväliarvio

Vasemmistoliiton tavoitteena on ollut hallituksessa pienentää tuloeroja progressiivi-semmalla verotuksella ja kerätä aiempaa enemmän pääomatuloveroja.

Perusturvaa nostettiin heti hallituskauden aluksi. Opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien ja samalla torjuttiin lainapainotteinen opintotuki. Vuokra-asuntojen ra-kentamista vauhditetaan.

perusturvan nostaminen kohentaa pieni-tuloisten asemaa

Vasemmiston tavoitteena on ollut parantaa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä koulutus- ja vanhuspalveluita. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7. tänä vuonna.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto päätti maaliskuussa 2011 olla mukana hallitukses-sa, joka muuttaisi politiikan suuntaa kohti tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua. Hallitus on puolivälissä, ja on hyvä päivittää tilannekuvaa.

päivähoitoon joustavuutta+ alle kolmivuotiaiden lasten hoitoon tulee joustava hoitoraha. tavoitteena on lisätä pienten lasten vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia ja edistää kotihoidontukea saavien siirtymistä työelämään.+ kunnissa otetaan käyttöön tunti- perustaiset päivähoitomaksut.

Julkiset palvelut vaativat peruskorjaustajulkisten palveluiden korjaamisessa on paljon tehtävää. Vanhuspalvelulaki on jo säädetty, mutta kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus eivät ole edenneet toivotulla tavalla. lisäksi kuntien rahoituspohja on kaven-tunut. Vaikka kuntien saama rahamäärä on kasvanut, on valtionosuuksien kasvu jäänyt pieneksi leikkausten takia.

+ Yhteisöveron alennus korvataan kunnille täysimääräisesti valtion varoista.+ jäteveron tuotto, 90 miljoonaa, ohjataan kunnille.+ kunnille annetaan korotettua yhteisövero-osuutta 250 miljoonaa.+ Peruskoulun ryhmäkokoja on pienennetty. tähän on varattu 60 miljoonaa.+ koulujen välisten erojen kaventami- seen 2013 on varattu 23 miljoonaa.+ nuorten yhteiskuntatakuu. etsivään nuorisotyöhön ja työpajoille on saatu lisää resursseja.

• Vanhuspalvelulain mukana kunnat saavat 30 miljoonaa lisärahoitusta, joka ei kata koko tarvetta.• ammatillisen koulutuksen aloitus- paikkoja vähennetään ikäluokkien pienenemistä vähemmän, jolloin paikkojen määrä lisääntyy 76,2 prosen- tista ikäluokkaa kohti 84,6 prosenttiin.

- kuntien valtionosuuksien kasvua on leikattu 630+125 miljoonalla.- työmarkkinatuen siirto kunnille maksaa 150 miljoonaa.- aikuisten oppisopimuskoulutus vähenee neljänneksellä.- toisen asteen ammatillisen koulutuksen leikkaukset valtiolta ja kunnilta on yhteensä 170 miljoonaa.- ammattikorkeakoulujen leikkaukset valtiolta ja kunnilta yhteensä 180 miljoonaa.- Yliopistoindeksi jäädytettiin vuodeksi 2013.- kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014.- kuntien velvoitteiden karsiminen eli ns. normitalkoot voivat kääntyä palveluiden vähentämiseksi.

kriisejä ei ratkaista enää pankkien ehdoillaVasemmisto on vaatinut, että pankkien omistajien pelastaminen veronmaksajien rahoilla loppuu. suomen linja muuttui, eikä yhtään tukipakettia ole tehty ilman sijoittajavastuuta. käytännössä tämä on tarkoittanut yksityisten velkojen leikkuu-ta ja pankkien omistuksen siirtymistä ve-ronmaksajille. kyproksen tukipaketissa myös talletussuojan ylittäviä suurtalle-tuksia leikattiin. Vasemmisto on vaatinut myös rahoitusmarkkinaveroa. suomi ei lähtenyt mukaan ja nyt tätä edistetään pienemmällä maajoukolla.

+ sijoittajavastuuta on toteutettu yhä laajemmin osana tukipaketteja.+ Vakuudet ovat parantaneet suomen omaa asemaa.+ suomi ei kannata alihintaista yksityistämistä.

- leikkaukset kohdistuvat yhä haitallisesti kriisimaissa sosiaalisesti ja kasvun kannalta.- kuripolitiikalle ei löydy vielä riittävää vastusta, kaikki toivovat ”jonkun muun” elvyttävän.

Vuokra-asuntoja lisää hallitus on vahvistanut asuntojen raken-tamista. etenkin pääkaupunkiseudulle tarvitaan vahvaa vuokra-asuntotuotan-toa.

+ 2013–2015 kohtuuhintaista vuokra- asuntotuotantoa tuetaan yhteensä 150 miljoonalla.+ Valtion kruunuasunnot alkaa rakennuttaa vuokra-asuntoja, jotka se itse omistaa.

tuloeroja pienennetään verotuksella aiempaa enemmänpieni- ja keskituloisten verotusta on kevennetty+ kaikkien pienituloisten saamaa perusvähennystä on korotettu, hinta 200+10+10 miljoonaa.+ Pieni- ja keskituloisille työntekijöille suunnattua työtulovähennystä on korotettu, hinta 200+33+60 miljoonaa. Vähennyksiä nostamalla etenkin kun- nallisverosta on tullut aiempaa prog- ressiivisempaa, kun kunnasta riippuen reilun tuhannen euron kuukausituloilla vero on alle 5 %, parin tonnin tuloilla 10 %, kolmen tonnin tuloilla 15 % ja viiden tuhannen 17 %.+ tasamaksuna kaikilta kerättäväksi päätetty mediamaksu korvattiin progressiivisella Yle-verolla.

suurituloisten verotusta on nostettu+ osinkoverotusta korotetaan, omistajilta verotetaan 390 miljoonaa enemmän. + Pääomatuloveroa on nostettu 2 % ja yli 40 000 euron osalta 4 %. tuotto valtiolle 160 miljoonaa.+ Yli 100 000 euron palkkatuloihin säädettiin ns. solidaarisuusvero eli suurituloisten palkansaajien verotus kiristyi. tuotto valtiolle 30 miljoonaa. + Yli 45 000 euron eläkkeisiin säädettiin ns. solidaarisuusvero, jolloin suurituloisten eläkeläisten verotus kiristyi. tuotto valtiolle 50 miljoonaa.+ Yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen verotusta nostettiin, tuotto 20 miljoonaa.

tasaveroluonteisia haittaveroja on nostettu• makeisvero. tuotto valtiolle 50+50 miljoonaa.• tupakkavero. tuotto valtiolle 50+50 miljoonaa.• alkoholivero. tuotto valtiolle 115+125 miljoonaa.• sähkövero. tuotto valtiolle 80 miljoonaa.

iso joukko muita veromuutoksia:+ Pankit laitetaan verolle, tuotto 170 miljoonaa.+ Yritysten korkovähennyksellä tapah- tuvaa veronkiertoa ulkomaille estetään, tuotto valtiolle 70 miljoonaa.+ Uusi Windfall-vero päästökaupan ansiottomille voitoille, tuotto valtiolle 50 miljoonaa.+ Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen nimellä tehdyn sijoittamisen sääntöjä on tiukennettu.• tuloveroja on nostettu 750 miljoonalla.• asuntokaupan varainsiirtovero nousi ja laajeni velkaosuuteen, tuotto valtiolle 40+40 miljoonaa.• asuntolainojen korkovähennystä on pienennetty, tuotto valtiolle 50+17 miljoonaa.• kiinteistöveron tuottoa kunnille kasvatetaan 80 miljoonaa.

- Yhteisöveroa on alennettu 1,5+4,5 %, menetys valtiolle 230+870 miljoonaa.- arvonlisäveroa korotettiin prosentilla, tuotto valtiolle 830 miljoonaa.

eri vuosien muutosten budjettivaiku-tukset eivät ole suoraan laskettavissa yhteen, joten useampana vuotena tehdyt kertyvät muutokset on jutussa ilmoitettu vuosittain, esim. 50+50.

historiallisen suuri panostus raideliikenteen osuuteen investoinneistakäynnissä olevat liikennehankkeet etenevät ja kaikki liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet päästään aloittamaan tällä hallituskaudella. mää-rärahalisäys väylähankkeisiin on vuonna 2014 kaiken kaikkiaan 113 miljoonaa eu-roa ja 58 miljoonaa euroa vuonna 2015. Raidepainotteinen liikennepoliittinen selonteko saadaan siis toteutettua.

+ liikennepoliittisen selonteon linjauksen mukaisesti väyläinvestoin- neista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. + Raskaan liikenteen mittoja ja mas- soja korotetaan. kehyskaudella tiestön kunnostukseen osoitetaan yhteensä 55 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti kriittisimpiä kohteita. tavoitteena on lyhyellä tähtäimellä saavuttaa 80–160 miljoonan euron vuotuiset säästöt logistiikkakustannuksissa, ja uudistuk- sella on myös ympäristöhyötyjä.+ liikennepolitiikan uusien toiminta- mallien kehittymistä vauhditetaan monipuolisilla kokeiluilla, mm. liikenteen hinnoitteluun ja julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamiseen liittyen. + hallitus jatkaa julkisten tietovarantojen avaamista. muun muassa ilmatieteen laitoksen sää- ja tutkatietoja sekä liikenneviraston joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietoja luovutetaan avoimeen käyttöön.+ alueellinen kuljetustuki jatkuu entisellä tasollaan, 5 milj. euroa vuodessa.+ Rikkidirektiiviin sopeutumista helpotetaan runsaan 100 miljoonan euron panostuksella lnG-infrastruk- tuuriin (lnG= nesteytetty maakaasu, tulevaisuuden puhdas polttoaine).

työttömän perusturvaa korotettiin 120 eurolla heti hallituskauden alussa. Tu-

kijärjestelmistä johtuen käteen jää yleen-sä vähemmän. Tärkeää oli korottaa kaikkia etuisuuksia ensimmäisestä budjetista lähti-en, koska etuisuuksia korotetaan nyt vuo-sittain hintojen nousun mukana.

Esimerkiksi yksin asuvalle työttömälle jää vuokrien nousun jälkeen aiemman 419 eu-ron sijaan käteen 461 euroa kuussa. Yhden lapsen yksinhuoltajalle jää 683 euron sijaan 798 euroa. Asumistuen piiriin on päässyt yli 14 000 kotitaloutta lisää eli kun rajat muut-tuvat pääsee useampi mukaan. Noin 11 500 kotitaloutta pääsi kokonaan pois toimeen-tulotukiluukulta pelkän Kelan tuen varaan, joka helpottaa esimerkiksi työllistymisessä.

+ Työttömän perusturvaa korotettiin 120 eurolla kuukaudessa.+ Asumistukirajoja nostettiin 120 eurolla kuukaudessa.+ Toimeentulotukea nostettiin 25 eurolla kuukaudessa.+ Toimeentulotuen yksinhuoltajan perus-osaa korotettiin 65 eurolla kuukaudessa.+ Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tuloista poistettiin.+ Lääkkeiden maksukattoa alennettiin 50 eurolla.+ Osatyökykyisten työllistymistä helpo-tetaan pidentämällä osasairauspäiväraha-kauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työ-kyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämis-lakia.

- Lapsilisän indeksikorotukset jätettiin te-kemättä 2013, vaikutus ensimmäisen lapsen osalta noin 3 euroa kuukaudessa.- Lääkkeiden alempaa erityiskorvausta ja peruskorvausta alennettiin 7 %.- Matkakulujen sairausvakuutuskorvausten omavastuu nostettiin 14 euroon.- Sairausvakuutuksen matkakorvauksista säästetään 20 miljoonaa.


www.fkl.fi

Finanssialan Keskusliitto (FK) on pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia edustava etujärjestö. Osa jäsenistä hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia.

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Kotikäynti takaa oikein mitoitetun vakuutusturvan.

Jokainen ihminen tarvitsee asunnon. Se, missä kukin tuntee olevansa kotonaan, onkin sitten jo toinen juttu. Koska koti on pikemminkin mie-lentila, varmista, että voit asua turvallisin mielin. Pyytämällä meidät ko-tikäynnille saat juuri oikein mitoitetut ja asiantuntevasti laaditut vakuu-tukset. Tällöin et maksa turhasta. Lisäksi saat lukuisia etuja. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja sovi kotikäynti tai jätä yhteydenottopyyntö netissä.

TäällävarTioinminä

118x168_VasemmistoL_Jasenlehti_Koti_042013.indd 1 4/4/2013 1:17:56 PM

kilpailutus syventäisi rautateiden ongelmia

meitä rautatieläisiä on viime aikoina puhuttanut EU:n neljännen rau-

tatiepaketin sisältämä esitys rautatei-den henkilöliikenteen kilpailuttamises-ta. Mediassa olleet ulostulot ovat olleet varsin kilpailutusmyönteisiä. VR:n mo-nopolin purkamisen uskotaan korjaa-van kaikki ongelmat, joista on raiteilla kärsitty.

Meille rautatieläisille kaikki säästöt, heikennykset ja lippujen hintojen koro-tukset on perusteltu kilpailuun valmis-tautumisella ja toiminnan “virtaviivais-tamisella.” Viime vuosien lumikaaokset ja henkilöstön hyvinvointiongelmat ovat suoraa seurausta tästä virtaviivaistami-sesta. Henkilöliikenteen kilpailuttami-nen aiheuttaa ongelmia jo nyt.

Pääkaupunkiseudulla, jossa tariffin määrittää HSL ja jonne henkilöliiken-teen kilpailuttaminen iskisi ensimmäi-senä, ei lippujen hinnoilla kilpailu ole edes mahdollista. Kilpailuetu olisi haet-tava huoltokustannuksista ja tinkimällä henkilöstöstä.

Vaikka kilpailutus onkin uhka rau-tatieliikenteellemme, en pidä myöskään nykyistä osakeyhtiö-VR:ää toimivana tulevaisuuden ratkaisuna. Junaliiken-teen edistämisen kannalta ei ole järke-vää, että monopoliasemassa toimivalla liikenneoperaattorilla on paine tuottaa voittoa osakkeenomistajalleen eli val-tiolle.

Nämä voitot haetaan helposti palve-luverkkoa karsimalla ja lippujen hinto-ja nostamalla. Vuonna 1995 tapahtunut

VR:n yhtiöittäminen on johtanut myös hallinnon avoimuusperiaatteista luopu-miseen.

Kilpailutus ei ole ratkaisu, vaan Va-semmiston tulee lähteä päinvastaisesta ajatuksesta: VR on palautettava suoraan valtion alaiseksi laitokseksi ja siirrettävä suoran poliittisen ohjauksen ja avoimen hallintokulttuurin alaisuuteen. Junalip-pujen hinnat saadaan tällöin poliittisen päätöksenteon alaisuuteen, eikä asiasta päätä pelkästään VR:n johto.

Rautatieliikenne ja sen suosion lisää-minen on infrastruktuurimme tulevai-suuden kannalta tärkeää. Onkin pidet-tävä huoli, että lyhytnäköinen voitonta-voittelu ja kermankuorinta eivät rapauta henkilöliikenteen palvelutasoa, kuten monessa muussa Euroopan maassa on jo käynyt.

Juuso aromaa, konduktööri, Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja

Vasemmisto tarvitsee valokuvia elävöit-tääkseen uudistuvia nettisivujaan ja

printtiviestintää. Osallistu kuvillasi, lähetä ne sähköpostitse: [email protected]. Kuvia voi lähettää kai-kenlaisista aiheista kuten: työ, kaupunki, lii-kenne, maaseutu, paikalliset tilaisuudet, ak-tivismi jne.

Lähetäthän ainoastaan kuvia, joihin si-

Kuvapankkitalkoot!nulla on käyttöoikeus ja että kuvissa esiin-tyviltä henkilöiltä on saatu lupa. Omien ku-viensa oikeuksista ei kuvaaja luovu, mutta antaa Vasemmistolle oikeuden käyttää nii-tä ilman aikarajoja.

Lue lisää: vasextra.fi/ohjeitavinkkejae/kuvapankkitalkoot-osallistu-kuvillasi


Vasemm

istoliittotunnus 500316800003 Va

stau

slÄh

etYs

postimaksu

on jo maksettu

puolestasi.

YhteYDenottokortti

haluan vaikuttaa Vasemmistossa! Kyllä, haluan liittyä jäseneksi Vasemmistoliittoon.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistoliitosta.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonaisista.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonuorista.

etunimi:

sukunimi:

osoite:

Postinumero: Postitoimipaikka:

Puhelin:

sähköposti:

syntymäaika:

löYDÄ oma tapasi Vaikuttaa – Vasemmistoliitto tarJoaa monia tapoJa osallistua!Vasemmistoliitossa jokainen voi toimia omana itsenään riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä, vakaumuksesta, tulotasosta tai asemasta työmarkkinoilla tai muilla elämän alueilla. Vasemmistossa ei vähätellä sen enempää nuoria tai vanhoja kuin työläisiä ja akateemisiakaan, vaan arvostetaan kaikkia. Tavoitteenamme on vuorovaikutteinen puolue, jossa on helppo innostua uusista asioista ja jossa kaikille on tilaa.

Jos kiinnostuit jäsenyydestä tai haluat lisätietoja, lähetä yhteystietosi, niin saat postia tai sähköpostia puoluetoimistolta.

kansanedustaja Anna Kontula on huo-lissaan siitä, kuinka kevyesti Suomes-sa suhtaudutaan ilmastopolitiikkaan.

– Suomi tuntuu suhtautuvan varoituk-siin ilmastonmuutoksista kuin aamu-uni-nen teini, joka herätyskellon soidessa kur-kottaa nappaamaan torkun päälle ja jatkaa uniaan.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron edus- kunnan ilmastokeskustelussa pitänyt Kon-tula vaatii tiukkaa ilmastolakia ja päästövä-hennystavoitteiden tuplaamista. Hallituk-sen energia- ja ilmastostrategiassa vuoteen 2020 mennessä asetetut tavoitteet eivät riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä kriit-tiseen kahteen asteeseen.

– Meidän on luotava kuntia, joissa ener-giatuotanto on uusiutuvaa ja hiilidioksidi-vapaata, kierrätys ja yhteiskäyttö helppoa, julkinen liikenne sujuvaa, rakennuskanta energiapihiä ja hankinnat ilmastoystävälli-siä, Kontula sanoo.

ilmastopolitiikkaa jalka jarrupolkimelle liimattunaKontulan mukaan näyttää siltä, että meidän miehemme istuvat nyt Brysselin ympäris-

tökokouksissa jalka liimattuna jarrupolki-melle. Heidän päätehtävänsä näyttää ole-van kiemurrella irti vähäisimmästäkin ym-päristövelvoitteista. Valmisteilla olevasta il-mastolaista Kontula odottaa jämeriä toimia.

– Meille Vasemmistossa on tärkeää se, että tarmokas säästöpolitiikka toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vaikka energiatuhlauksesta sakotetaan an-karasti, on samalla ymmärrettävä kohtuul-linen sähkönkulutus perustarpeena, johon kaikilla pitää olla varaa.

Kontula sanoo, että punavihreä ilmasto-politiikka avaisi myös uusia työllisyysnäky-miä ja mahdollisuuksia kituvan vientiteolli-suuden uudelle nousulle.

– Suomalaisen elinkeinoelämän valta-virta näkee ilmastoteot edelleen ensisijai-sesti kulueränä, eikä uuden talouden mah-dollisuuksina. Samaan aikaan Saksassa teh-dään toista teollista vallankumousta, kun vahva kotimainen cleantech-kysyntä avaa tietä myös alan viennille.

maiJu kaaJakari

Suomi tarvitsee tiukan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen ilmastolainmaapallon pitäminen elinkelpoisena ei ole yksi vaihtoehdoista, vaan ainoa vaihtoehto, muistuttaa anna kontula.

– suomalaisen elinkeinoelämän valtavirta näkee ilmastoteot

edelleen ensisijaisesti kulueränä, eikä uuden talouden

mahdollisuuksina, sanoo kansanedustaja anna kontula.

tilaa > www.liberolehti.fi

Mitä eroa onLiberolla

ja Liberolla?

Toisessa ei ole kakkaa.


puoluekokous 8.–9.6.2013 tampereella

suomessa ei poikkeuksellisesti järjes-tetä tänä vuonna yksiäkään vaaleja. Vasemmiston toiminnan kohokohta

vuonna 2013 onkin Tampereella kesäkuun 8.–9. päivä järjestettävä puoluekokous.

Vasemmiston puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki pi-tää hyvänä, että nyt välivuoden aikana on mahdollista keskittyä järjestötyön vahvis-tamiseen.

Arhinmäki muistuttaa, että tähän liitty-en puoluekokoukseen on tulossa asiakir-

ja puoluetoiminnan tulevaisuudesta sekä visiopaperi punavihreästä hyvinvointival-tiosta.

– Myös lähes sata puoluekokousaloitetta osoittaa sen, että Vasemmiston väki haluaa aktiivisesti vaikuttaa puolueen ja koko suo-malaisen yhteiskunnan suuntaan. Toivon-kin, että puoluekokouksessa käydään vilkas ja värikäs keskustelu näistä asioista, Arhin-mäki sanoo.

keskustelu asioiden ytimeenPerinteisesti puoluekokouksissa suurimpia intohimoja herättävät henkilövalinnat. Nii-tä on luvassa myös kesäkuussa Tampereella. Arhinmäki itse on ilmoittanut hyvissä ajois-sa jatkohaluistaan.

– Jäsenmäärämme on lähtenyt nou-suun. Puolue on myös aiempaa aktiivisem-pi ja sen painoarvo politiikassa on kasva-nut. Olemme eduskunnassa ja hallitukses-sa saaneet läpi monia Vasemmiston kannat-tajille tärkeitä asioita. Siksi haluan edelleen olla jatkamassa työtä puolueen uudistami-seksi, Arhinmäki linjaa.

Tänä keväänä Vasemmisto on ollut po-liittisen keskustelun keskiössä.

Tästä osoituksena oli kokoomuksen kanssa käyty ankara kädenvääntö osinko-verotuksesta. Se vei keskustelun politiikan ytimeen: verotukseen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Tästä kamppailusta Vasemmisto käveli ulos voittajana.

– Osinkoveropäätöksen pahimmat epä-kohdat korjattiin, mutta se ei tietenkään

kaikilta osin ole Vasemmiston toiveiden mukainen. Ensi vuonna kerätään kuiten-

kin 390 miljoonaa euroa enemmän osin-koveroja omistajilta.

Johtoon tarvitaan joukkueVähemmälle huomiolle ennen puoluekokousta on jäänyt, että käytännössä koko Va-semmiston johto on menossa uusiksi. Ar-hinmäen ohella nykyisestä puoluejohdos-ta vain varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pe-konen ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Harri Moisio ovat ilmoittaneet jatkoha-luistaan.

Uusia nimiä on luvassa puoluesihtee-

Vasemmiston painoarvo on selvästi kasvanut

arhinmäki tähyää kesän puoluekokoukseen

Vasemmiston puheenjohtaja paavo arhinmäki odottaa kesäkuun puoluekokoukselta vilkasta ja värikästä keskustelua Vasemmiston ja koko suomen tulevaisuudesta.

Vaalittoman vuoden aikana on mahdollista keskittyä järjestötyön vahvistamiseen.

riksi, puoluehallitukseen ja puoluevaltuus-toon. Lisäksi sääntömuutoksen takia Va-

semmistolle saatetaan valita ensi kertaa kolme varapuheenjohtajaa. Hyviä ehdok-kaita eri paikoille on todennäköisesti tu-lossa vielä lisää.

– Puoluejohto ei yksin päätä puolueen linjasta, se on viime kädessä puoluekokouk-sen käsissä. Vasemmiston johtoon tarvitaan joukkue, joka pelaa hyvin yhteen. Puheen-johtajan lähin työkumppani puolueessa on puoluesihteeri. Näiden kahden välillä pitää olla luottamuksellinen ja toimiva suhde.

Arhinmäki kuitenkin muistuttaa, ettei Vasemmiston toiminta ole vain puolueko-

kousta, eduskuntaa ja hallitusta.– Minusta on tärkeää, että Vasemmisto

on myös kansanliike, joka kamppailee oi-keudenmukaisemman Suomen ja maail-man puolesta kansalaisjärjestöissä, työpai-koilla, kaupunginosissa ja kylissä, ylipää-tään ihmisten arjessa.

– Uskon, että kesäkuun puoluekokouk-sessa saamme hyviä uusia elementtejä ra-kentaa entistä suurempaa punavihreää muutosliikettä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri paavo arhinmäki iloitsee Vasemmiston jäsenmäärän nousuun lähtemisestä.

puoluejohto ei yksin päätä puolueen linjasta, se on viime kädessä puoluekokouksen käsissä.

tulossa esittelyt ehdokkaista puoluejohtoon:vasextra.fi/puoluekokous-2013/kuinka-valmistaudut-ja-toimit-kokouksessa/ehdokasesittelyt


puoluekokous 8.–9.6.2013 tampereella

työväenmuseo Werstaalla järjestetään puoluekokouksen iltaohjelmaa.

puoluekokouksessa valitaan puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluevaltuusto ja puoluehallitus. Ny-

kyinen puheenjohtaja, kulttuuri- ja urhei-luministeri Paavo Arhinmäki on ilmoit-tanut olevansa valmis jatkamaan puolueen puheenjohtajana. Hänelle ei ole ilmaantu-nut haastajaa.

Myös puolueen varapuheenjohtaja Ai-no-Kaisa Pekonen on ilmoittanut olevan-sa käytettävissä varapuheenjohtajaksi. Sen sijaan Risto Kalliorinne ei jatka varapu-heenjohtajuutta. Jatkossa puolueelle vali-taan kolme varapuheenjohtajaa, jos puo-luekokous hyväksyy tehdyn aloitteen.

Puolueelle valitaan myös tuore puolue-sihteeri, sillä nykyinen puoluesihteeri Sirpa Puhakka ei hae jatkokautta.

Henkilövalintojen ohella puoluekokous-ta puhuttavat asiakirjat. Sekä Vasemmiston poliittisia linjauksia uudistava Punavihreä tulevaisuus -asiakirja että Vasemmiston toi-minta kohti 2020-lukua -asiakirja ovat he-

Vasemmistoliiton puoluekokous kokoontuu tampereella 8.–9.6.2013 yliopistolle. puolueen 300 kokousedustajaa hyväksyy puolueelle punavihreä tulevaisuus -asiakirjan ja puolueen toimintaa uudistavan Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirjan. puoluekokoukselle on tehty 99 aloitetta.

kokouksessa valitaan uudistunut puoluejohto. Vasemmisto saa myös kolmannen varapuheenjohtajan nykyisen kahden lisäksi. puoluehallitus hyväksyi pohjois-pohjanmaalta tulleen aloitteen.

Vasemmistoliitto linjaa punavihreää tulevaisuutta ja uudistaa puolueen toimintaa tampereen puoluekokouksessa

Jouko Kajanoja, sinä toimit Punavihreä tulevaisuus -asiakirjaa valmis-telleen työryhmän puheenjohtajana. Mikä on mielestäsi asiakirjan yk-kösviesti?

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ekologinen kestävyys edellyttävät toisiaan. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan perinpohjaisia muutoksia tu-lonjaossa, verotuksessa, päätöksenteon rakenteissa, kansainvälisessä politiikassa ja ihmisten arkielämässä. Asiakirjassa hahmotetaan myön-teinen tulevaisuudenkuva ohjaamaan tarvittavia muutoksia.

Mitä mielestäsi pitäisi tapahtua asiakirjalle puoluekokouksen jälkeen?

Asiakirjan tarkoitus on tuottaa tulevaisuuden perspektiiviä ja uusia ava-uksia päivänpoliittiseen keskusteluun. Asiakirjan merkitys määräytyy jo ennen puoluekokousta. Jos siitä käydään kunnon pohdinta ja väittely, se saa tuulta siipiensä alle ja kutsuu punavihreän tulevaisuuden raken-tamiseen.

Saila Ruuth, sinä toimit Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asia-kirjaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajana. Mikä on mielestäsi asiakirjan ykkösviesti?

Vasemmistoliitto ei ole vain vaalipuolue. Puolue toimii demokraattises-ti ja tavoitteellisesti. Se on monilla keinoilla vaikuttava joukkoliike, jos-sa saa toimia lupia kyselemättä.

rättäneet paljon keskustelua ja kiinnostusta. Asiakirjoja on käsitelty myös jäsenistön

ulkopuolella tekemällä muun muassa verk-kokysely puolueen toiminnasta. Punavih-reää asiakirjaa on työstetty keräämällä laa-jasti kommentteja verkossa ja erilaisissa ti-laisuuksissa.

Puolue kokeilee uutta tapaa rahoittaa puoluekokousta. Huhtikuun alusta lähtien on voinut lahjoittaa puolueelle tekstarivies-tillä. Tekstiviestikampanja ajoitetaan vah-vimmillaan puoluekokouksen alle. Myös tavanomainen mahdollisuus tukea pankin kautta on edelleen käytössä.

Asiakirjat puolueen verkkosivuilla, kirjoita alkuosaksi: vasextra.fi/puoluekokous-2013/puoluekokousasiakirjat ja loppuosaksi jokin seuraavista:/punavihrea-asiakirja/vasemmiston-toiminta-kohti-2020-lukua/puoluekokousaloitteet

saila ruuth

Miten mielestäsi puolueen toiminta muuttuu asiakirjan hyväksymisen jälkeen?

Toiminta ei muutu automaattisesti vain siksi, että pöytälaatikossa on asiakirja. Aktiivisesti hyödynnettynä se parhaimmillaan auttaa aktiiveja hahmottamaan paremmin puolueen kokonaisuutena ja selkeyttää vai-kuttamisen tapoja puolueen sisällä.

Asiakirja antaa myös kaikille tasoille ideoita siihen, miten toiminnasta saa entistä monipuolisempaa ja jäntevämpää. Muistuttamalla säännölli-sesti mieliin meille tärkeitä toimintaperiaatteita, kuten avoimuuden, mo-niäänisyyden ja yhteisöllisyyden, se toivottavasti lisää motivaatiota ja merkityksellisyyden kokemuksia puoluetoiminnassa.

Jouko kajanoja

kuVa: © tampereen kaupunki/irina nurmi


VÄnsterförbunDets partikongress hålls i tammerfors 8–9 Juni 2013

stämningen tätnar inför sommarens partikongress. När du läser det här är valet av partikongressdelegater redan

avgjort. De trehundra delegater som valts är de som i Tammerfors 8-9 juni väljer par-tiledning för den följande treårsperioden. De trehundra har också att ta ställning till två dokument som beretts under det gång-na året; ”Partiets verksamhet inför 2020-ta-let” och ”Den rödgröna framtiden”.

ett rödgrönt alternativPartiets verksamhet inför 2020-talet hand-lar om Vänsterförbundets verksamhetskul-tur och organisation och är avsett att fung-era som en guide för dem som är aktiva in-om partiet. Det här dokumentet har be-retts av en arbetsgrupp med Saila Ruuth som ordförande, men det har under pro-cessens gång stötts och blötts av partimed-lemmarna i många olika sammanhang. Den version som partistyrelsen nu godkänt för behandling på partikongressen ser tack va-re medlemmarnas aktivitet mycket annor-lunda ut än den första versionen som ar-betsgruppen lade fram.

Det andra dokumentet, Den rödgröna framtiden, har också det beretts i en myck-et öppen process och arbetsgruppen med Jouko Kajanoja i spetsen har fått myck-et feedback från medlemskåren. Avsikten med dokumentet är att ge en bild av hur det samhälle som vi inom Vänstern arbetar för egentligen ser ut. I och med alla de kri-ser som uppstått har det blivit allt tydliga-re att det nuvarande systemet är ohållbart. Det är alltså dags för Vänstern att lyfta fram sitt alternativ.

kongress och kalas!

alla kan påverkaÄven om vi vet hurdant samhälle vi vill ha, är det inte så lätt att hitta det bästa sättet att beskriva det på. Så att det blir tillräckligt klart, inte för långt och krångligt, men in-te heller för förenklat. Partistyrelsen har nu kommit med sitt förslag, men det betyder inte att det är färdigt funderat. Om du inte själv är delegat på kongressen kan du i alla fall påverka genom att föra fram dina syn-punkter till dem som är det.

Välkommen på kalas!Och 20 juli är du sedan välkommen på fisk-soppskalas! Den exakta platsen är litet öp-pen, men det blir i Jakobstadstrakten. Dis-kussionerna kommer antagligen att berö-ra facklig verksamhet och främlingsfient-lighet.

birgitta granordförande för landsstyrelsen

[email protected]

birgitta gran

Allekirjoita vetoomus ruuan kotimaiseksi pesua vastaan ja

kuntien kotimaisten elintarvikehankintojen puolesta.

Tarkista valmistusmaa pakkaus merkinnöistä ja

kerro meille kotimaisella tuotemerkillä

myytävistä, mutta ulkomailla valmistetuista

elintarvikkeista.

www.kotimaistaruokaa.fi

kuVa: © tampereen kaupunki/Jari mÄkinen


VIETÄ IHANA

KESÄPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ!

Kylpylähotelli PäiväkumpuKeskustie 121

09120 Karjalohjawww.paivakumpu.fi puh. 030 608 40

Kylpylähotelli RauhalahtiKatiskaniementie 8

70700 Kuopiowww.rauhalahti.fi puh. 030 608 30

Kylpylähotelli Summassaari Summassaarentie 180

43100 Saarijärviwww.summassaari.fi puh. 030 608 50

Lähellä luontoa, lähellä sinua – Karjalohjalla, vain tunti Helsingistä!

Kuopion Rauhalahdessaviihtyy kaikki!

Tervetuloa lomailemaan upeisiin Saarijärven

maisemiin!Tule Päiväkumpuun

Lohjanjärven rannallerauhoittumaan ja kerää-mään voimia upeissa maisemissa. Rentoudu

perinteisessä saunassa tai lempeässä höyrysaunassa,

pulahda välillä virkistäytymään kylpylän altaisiin ja nauti ihanista

hoidoistamme.

Rauhalahti tarjoaa ohjelmaa ja elämyksiä

kaikenikäisille. Kylpylässä rentoudut porealtaissa ja

höyrysaunassa, hoito-osastolla nautit hellivistä

hoidoista. Voit ottaa osaa hotellin lomaohjelmaantai vuokrata välineitä

omatoimisesti. Upea maasto houkuttelee ulkoilemaan ja liikunta- ja kuntosali

kuntoilemaan.

Summassaaressa on erittäinhyvät vapaa-ajan vietto-

mahdollisuudet ja tekemistä riittää kaikkina vuoden-

aikoina. Meillä voit todeta itse, että loma ja luonto

ovat yhtä. Erillisessä kylpylärakennuksessa voit

virkistäytyä saunoissaja altaan poreissa tai

hemmotella itseäsi ihanilla hoidoilla.

Auto- ja Kuljetusalan

Työntekijäliitto ry

Iloista työväen vappua 2013! akt.fi


tarjoushinta 4 kk48 e

Joka perjantai tuhti lukupaketti. Politiikkaa, kulttuuria, ihmisiä & ilmiöitä.

Tiukka kurvi vasempaan!

[email protected]. 09 7596 0208www.kansanuutiset.fiVasemmistonaiset on julkaissut toiminta-

oppaan. Se auttaa jokaista vasemmisto-laista naista – ja miksei miestäkin – osallis-tumaan, vaikuttamaan ja järjestämään mie-leistään poliittista toimintaa. Oppaan mot-to on, ettei mikään toiminta ole liian pientä, toisarvoista tai vääränlaista. Jokainen nai-nen on omalla tavallaan asiantuntija poliit-

Vasemmistofeministin toimintaopas

tisena vaikuttajana ja tekijänä: ei ole ole-massa yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia, pu-hua ja tehdä politiikkaa. Oppaan toivotaan tuottavan inspiraatioita ja uskallusta tart-tua toimeen!

Opasta ja Vasemmistonaisten uutta esi-tettä voi tilata maksutta [email protected], 050 591 1216.

118x168mm_Vasemmistoliitto2013.indd 1 12.4.2013 10:08:24


Iloista vappua!Osuuskunnan omistama Restel ja sen reilut 240 ravintolaa, on alan merkittävin toimija Suomessa. Ra-vintoloista löytyy niin ruokaravinto-loita, seurusteluravintoloita kuin ta-pahtumaravintoloita. Unohtamatta

tietenkään kotoisia lähipubeja. Uusimpina mukaan ovat tulleet Primulan Ravintolat Helsingissä, kuten tunnetut Kaarle XII, Vespa, Primula ja Baker´s. Ne ja monet muut tarjoavat Osuuskunnan

jäsenille mukavia etuja, joista voi nauttia niin vappuna kuin läpi koko vuoden. Tervetuloa viihtymään! Ilonasi, Osuuskunta Tradeka-yhtymä

www.tradek

a.fi


eläkeläisiä syyllistetään jopa eliniästä

parantunut terveys ja kohonnut elinikä on osoitus suomalaisen yh-

teiskunnan onnistumisesta. Omak-sumalla pohjoismaisen hyvinvointi-ajattelun olemme taanneet ihmisille terveyttä, hyvinvointia ja turvallisen elinympäristön. Tämä on upea saa-vutus. Se on työväenliikkeen kamp-pailun, sivistyneistön, ajattelevan nuorison ja valistuneiden työnanta-jien yhteistyön tulos.

Poliittinen oikeisto näkee usein kansalaisten eliniän nousun vain kustannuksena. Puhutaan uhkaavas-ta eläkepommista ja huoltosuhteen heikkenemisestä, puhutaan ”välttä-mättömistä rakenteellisista uudis-tuksista”.

Talouden varjolla pyritään eläke-turvaa nakertamaan, eläkkeiden ve-rotusta kiristämään ja vaaditaan pit-kän työuran tehneitä ihmisiä ”jaksa-maan” töissä pidempään. Ihmisten syyllistäminen omasta eliniästään on käsittämätöntä. Ihmisten näkemi-nen kulueränä edustaa myös ajatte-lua, jonka äärimuotojen luulisi hau-tautuneen jonnekin 1930-luvun pi-meyteen.

Porvariston talouspuheiden mus-tavalkoinen jako työssäkäyviin ”elät-täjiin” ja työttömien, eläkeläisten ja lasten muodostamiin ”elätettäviin” on virheellinen tai suorastaan val-heellinen. Siinä ei huomata, kuinka monin tavoin ikääntynyt väestö osal-listuu yhteisen hyvinvointimme ra-kentamiseen: ilman kymmeniä tu-hansia isovanhempia lapsiperheiden kiire, stressi ja pahoinvointi kasvai-sivat. Monien järjestöjen, urheilu-seurojen ja puolueidenkin toiminta hiipuisi vapaaehtoistyön puutteessa.

Vasemmistolle terve, pitkä elinikä on yhteiskunnan tärkeimpiä tavoit-teita. On myös tuettava kunkin elä-mäntilanteeseen sopivia tapoja elää, osallistua ja vaikuttaa. Näin yhteis-kunnasta tulee tasapainoisempi, in-himillisempi ja turvallisempi.

Suomi on vauraampi kuin kos-kaan. On häpeällistä, jos säästöihin vedoten monet ikääntyneet ihmi-set jätetään ilman riittäviä palvelui-ta ja ilman heille kuuluvaa arvostus-ta. Eläkeläisten eriarvoiselle kohte-lulle verotuksessa ei ole kestäviä pe-rusteita. On edistettävä yhteiskuntaa, jossa kenenkään oikeuksia ei poljeta syntymävuoden perusteella.

annika lapintie, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

kuntauudistuksen vaiheista konsul-toidaan oikeuskansleria ja sosiaali-ja terveyspoliittinen ministeriryhmä ei

näytä löytävän yhteistä säveltä. Media nau-raa sote-sopalle eikä näytä enää uskovan kuntauudistuksen toteutumiseen.

Miksi Vasemmistoliitto on mukana uu-distuksessa, joka vaikuttaa niin vaikealta ja ristiriitaiselta? Eikö koko hanketta voisi hau-data?

– Kuntauudistus tarvitaan, jotta kunnat olisivat rahoituksellisesti riittävän vahvoja turvaamaan peruspalvelut kaikille asukkail-leen lähipalveluina. Tällä menolla se ei mo-nissa kunnissa tule jatkossa onnistumaan, kun rahat eivät riitä, sanoo Vasemmistolii-ton kansanedustaja Erkki Virtanen.

Virtanen ja kollegansa Risto Kalliorinne ovat seuranneet sekä kuntauudistusta että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista hyvin läheltä koko hallituskauden. Miehet ovat yksimielisiä, että urakka on tarpeelli-nen.

– Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla tarvitaan kuntauudistusta, koska kunnat eriarvoistuvat nopeaa tahtia. Kuntien vä-lisen kilpailun lopputuloksena työttömät keskittyvät kasvukeskuksiin ja parhaat ve-rotulot valuvat kehyskuntiin. Yhdyskunta-

rakenne hajautuu ja kuntalaisten eriarvoi-suus verotuksessa ja palvelujen saatavuu-dessa repeää, Risto Kalliorinne kuvaa tä-mänhetkistä tilannetta.

Eriarvoisuus ei ole oikeudenmukaista.– Nykymallilla erityisesti pienten kunti-

en asukkaat maksavat suurempaa veropro-senttia, mutta saavat vastineeksi vähemmän palveluja. Vasemmisto pitää todella tärkeä-nä, että kuntalaiset ovat tasavertaisia vero-tuksen, palveluiden saatavuuden ja palve-luiden laadun suhteen, Kalliorinne näkee.

poliittinen peli seisKuntatalouden vaikeudet ovat tosiasia, jonka tunnustaa koko eduskunta, mutta lääkkeis-tä ei näytä olevan minkäänlaista yksimieli-syyttä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalve-luiden järjestäminen on herättänyt intohi-moja ja ristiriitoja myös hallituksen sisällä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen on mukana sekä kuntauudistusta tahkoavas-sa hallinnon ja aluekehityksen ministeri-työryhmässä että sote-uudistuksesta vas-tuussa olevassa sosiaali- ja terveyspoliitti-sessa ministerityöryhmässä. Kyllösen mu-kaan suurin ongelma on muutosvastarinta ja valtataistelu.

– Vanhoihin toimintamalleihin on vaa-rallista kangistua. Vallastahan aina taistel-laan, mutta nyt pitäisi muistaa se tärkein eli ihmisten palvelut. Riitelyyn menevä energia pitäisi käyttää asioiden hoitamiseen – on-gelmia on jo ihan riittävästi, niitä ei tarvit-se kehittää lisää.

Isojen hallituspuolueiden välinen kah-naus ei asioita edistä.

– Kyse on kuitenkin valtavan tärkeästä asiasta: yhdenvertaisten palveluiden tur-

vaamisesta. Väestö vähenee ja ikääntyy, pal-velupaineet kasvavat ja kuntatalous tiukke-nee. Voimavaroja on koottava ja hartioita kasvatettava, jos kaikista haasteista meina-taan selvitä. Kuntien hiipuminen, palvelui-den heikkeneminen ja niiden saatavuuden hankaloituminen johtavat kuntalaisten li-sääntyvään epätasa-arvoon. Samalla vero-eurolla pitäisi saada saman verran palvelua kaikille, ministeri Kyllönen miettii.

asiantuntemusta ja pakkoaYksi akuutisti ratkottava asia on kuntauu-distuksen ja sote-remontin aikataulu ja ete-nemisjärjestys. Ministeri Kyllösen ja kan-sanedustaja Erkki Virtasen mukaan tämä solmu pitäisi ratkaista ihan ensimmäisenä.

– Solmu on tällä hetkellä lähinnä yhteis-ymmärryksessä siitä, miten sote- ja kunta-uudistusta viedään rinta rinnan eteenpäin, vai olisiko jommallakummalla syytä olla rinnanmitan edellä, Kyllönen selvittää.

Vasemmistoliitto olisi ollut valmis otta-maan asiantuntijaryhmän raportin jatko-työn pohjaksi.

– Toimiva systeemi olisi esimerkiksi sel-vitysmiesten raportissaan esittämä mal-li vähän esitettyä pienemmällä sote-aluei-den määrällä varustettuna (25–28) ja muu-tamin tarkennuksin, Erkki Virtanen näkee.

– Vasemmiston ratkaisuja olisivat esi-merkiksi seuraavat asiat: rahoituksellisesti kestävät väestöpohjat järjestäjäkuntiin tai sote-alueille, eli yli 100 000 asukkaan vä-estöpohja. Erityinen panostus perustervey-denhuoltoon, eli terveyskeskuksiin. Turhat hallinnolliset raja-aidat pois sekä peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon väliltä, Virtanen luettelee.

Asiantuntijoiden tekemään pohjatyö-hön pitäisi luottaa. Vasemmisto olisi valmis myös vähän työntämään kuntia oikeaan suuntaan.

– Valtioneuvostolle pitäisi antaa lisää valtaa ohjata kuntia kuntaliitoksiin suuris-sa kasvukeskuksissa, joissa muuten asuu jo puolet Suomen väestöstä. Suurten kasvu-keskusten kuntarakenne pitäisi ottaa ensi-sijaiseksi tavoitteeksi. Muualla vahvan pe-

ruskunnan ideologiasta voisi luopua ja ra-kentaa sen sijaan toimivat sote-alueet, Kal-liorinne näkee.

Virkalääkäreitä ja lähipalvelujaArjen lähipalvelut ovat ihmisille tärkeintä, ja niiden turvaaminen on vasemmiston yk-kösjuttu.

– Perusterveydenhuolto on saatava kun-toon ja tämän kanssa on jo kiire. Pian ei ole enää pelastettavaa, Kalliorinne kiirehtii.

Peruspalvelujen pelastamisella laitettai-siin myös stoppi yksityistämisbuumille.

– Yksityinen terveysbisnes nakertaa jul-kisen verorahoitteisen terveydenhuoltojär-jestelmämme sen heikoimmista osista eli heikoista kunnista lähtien. Samoin käy sosi-aalihuollossa: lastensuojelu ja vanhuspalve-

lut yksityistyvät kiihtyvällä vauhdilla, Erkki Virtanen kuvaa.

Myös ministeri Kyllönen kantaa eniten huolta laadukkaasta, kaikille saatavasta pe-rusterveydenhuollosta.

– Jos mitään ei tehdä, julkinen järjestel-mä romuttuu hiljalleen ja yksityinen toi-minta valtaa alan. Toimiva systeemi olisi sellainen, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aita kaadetaan, ja monikanavainen rahoitusjärjestelmä pu-retaan. Yksityinen puoli hoitakoon tont-tinsa omalla riskillä ja laitetaan rahat julki-seen verovaroin tuotettuun palveluun, Kyl-lönen linjaa.

Vaikka hallinnollisesti kokonaisuus olisi suuri, kansalaisten vaikutusmahdollisuuk-sien täytyy säilyä.

Vasemmistoliiton edustajat uskovat, että muutos on mahdollinen.

– Järki käteen, niin hyvä tulee. Kuntauu-distuksen myötä moneen kuntaan saadaan yksityisten keikkalääkärien tilalle pitkästä aikaa kunnan palveluksessa olevia virkalää-käreitä, Erkki Virtanen ennustaa.

kuntauudistus tarvitaan tasa-arvon takiaVeroja maksetaan, jotta me kaikki pääsisimme lääkäriin, kouluun, neuvolaan ja kirjastoon.kuntien talous alkaa kuitenkin olla niin kuralla, että palveluiden laatu ja määrä kunnissa vaihtelee. kunta- ja sote-uudistus pyrkii turvaamaan peruspalvelut kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.

Yli 100 000 asukkaan väestöpohja sote-alueille.

turhat hallinnolliset raja-aidat pois.

Vasemmiston kansanedustajat erkki Virtanen ja risto kalliorinne ovat yksimielisiä sote-uudistuksen tarpeellisuudesta.

kuVa: asta ahlroth

vasemmiston jäsenlehti 2/2013

Documents