1

KOELYSEO-TYLYHelsingin koelyseo - Töölön yhteislyseo - Etu-Töölön yläaste - Etu-Töölön lukio

N:o 2/2013 (42). Painos 110 kpl. Päätoimittaja Verneri Ruohoranta

Joonas ja Sergei kävivät yhdessä lukio-ta, tutustuivat ja ystävystyivät. Lukion jälkeen tiet ovat erkaantuneet, lähenty-neet, menneet ristiin ja taas kulkeneet omia polkujaan. Lukion jälkeenkin he ovat olleet tekemisissä: käyneet samassa talossa töissä ja opiskelleet toiste samas-sa koulussa. Nyt molemmat ovat aloit-taneet Koelyseo-Tylyn Seniorit ry:n hallituksessa untuvikkoina.

Miksi Joonas on mukana halli-tuksessa? Hänen mielestään seniorijär-jestössä on tärkeintä suhteiden ylläpi-täminen hyviin koulukavereihin, jotka ovat tärkeitä ystäviä edelleenkin. Van-haan kouluun on mukava tulla vuosia lukion jälkeen muistelemaan vanhoja hyviä päiviä.

Miten Sergei on päätynyt hal-litukseen? Hän on ollut jo useamman

vuoden nykyisen koulunsa ainejärjes-tön hallituksessa ja muissa edustus-tehtävissä. Yhteisö- ja hallitustoiminta on Sergein mielestä kiinnostavaa. Ser-gei haluaa vaikuttaa asioihin. Mies sai mahdollisuuden palata Tylyyn tutustu-maan nykyiseen opiskeluympäristöön ja kurssitarjontaan. Yllätys oli positii-vinen. Siitä kipinä hallitustoimintaan lähti kytemään.

Sergei tuntee monia Tylystä kirjoittaneita, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan koko järjestöstä. Tämä on erittäin surullista, koska monta tuttua, joiden kanssa tahtoisi olla yhteyksissä, katoavat omille teilleen. Sergei ajatte-lee, että Tylyn Seniorit toimii verkosto-na, jonka kautta pitää yhteyttä muihin Tylystä kirjoittaneisiin. Sergei tahtoo myös levittää tietoutta lukion jälkeises-

Uudet hallitusmielet

tä alumnitoiminnasta, ja saada nykyiset lukiolaiset innostumaan siitä.

Joonas ja Sergei kirjoittivat Ty-lystä vuonna 2006, joten lukioaika on toisaalta vielä suhteellisen tuoreena mielessä. Oli Lakkiaispäivä, suuret unel-mat ja maailmaa syleilevä usko omiin mahdollisuuksiinsa elämässä. Toisaalta mahdollisuuksien kirjo oli häkellyttävä, eikä oikein tiennyt, mitä tehdä. Sana tai keskustelu jonkun isää tai äitiä nuorem-man kanssa olisi ollut tarpeellinen tuki. Herrat toivovat, että voivat itse olla täl-laisia lukiolaisille.

Mitä jos jokaisella tylyläisellä oli-si oma seniorikummi?

Terveisin,

Sergei Prohhorov ja Joonas Rossi

Joonas Rossi Sergei Prohhorov

2

Lukiossa pääsee hyvin harvoin suo-rittamaan kursseja, jotka tuntuvat enemmän kuin kursseilta. Voit sanoa käyneesi kurssin, todistuksessa näkyy arvosana, olet saattanut oppia jotakin ja ehkä jopa nauttinut oppimisesta. Mu-sikaalin tekeminen on kuitenkin jotain enemmän. Se on poikkeus.

Tavallisilla kursseilla poikkeukset eivät aiheuta mitään muuta kuin pään-vaivaa. Musikaalin tekeminen keväällä

2013 oli siis ennen kaikkea suuri pään-vaiva. Eri kurssien kautta osallistuvien oppilaiden kokoaminen yhteen paik-kaan, motivointi, ajan riittäminen sekä muiden opettajien poikkeuksensietoky-ky toivat kaikki omat haasteensa. Saim-me kuitenkin aikaan jotain hienoa.

Robin Hoodin idea on kaikille tuttu: varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille. Löyhä käsikirjoitus, jota olin osaltani kirjoittamassa, oli melko suora-

viivainen: Robin palaa kotiin, jossa isä on kuollut ja despootti-Juhana sortaa köyhiä ja on vieläpä pakottamassa Ro-binin rakasta Lady Marionia naimisiin kanssaan.

Loppumusikaalin ajan Sher-woodin iloiset veikot Robinin johdolla ratkovat näitä ongelmia. Monipuoli-sen musiikin säestyksellä käydään läpi yksilön voimattomuuden, yhteiskun-nallisen vastuun, rakkauden, yhteisön

Viimeinen kurssini Tylyssä - eli katsaus musikaalin syntyyn

3

voiman sekä vallankäytön alati ajan-kohtaisia teemoja.

Näytteleminen vaatii heittäyty-mistä, itsekritiikittömyyttä, pelotto-muutta, suvereeniutta ja intoa. Nämä eivät ole tunteita, joita oppitunnilla tavallisesti tunnetaan. Askeleet pois opiskelun arjesta kohti lavaelämää eivät olleet itsestään selviä tai helppoja. Suu-rin työ tehtiin leikkien ja harjoitusten avulla. Allekirjoittaneelle konkreettisin hetki tämän askeleen osalta oli spiritis-miperformanssi. Ryhmissä kokosim-me lehtiartikkelien pohjalta runoja ja suunnittelimme pienet esitykset. Ryh-mämme artikkeli käsitteli muistaakseni maalaria, jota spiritismi oli inspiroinut.

Runon ytimeksi tuli toistuva sana ”spi-ritismi” ja toistojen väliin irrallisina absurdeja lauseita. Taustaksi soitimme yksittäisistä äänistä ja rummunpauk-keista koostuvaa musiikkia. Vastaanot-to oli loppuprojektin kannalta todella helpottava: nämä ihmiset eivät pitäneet minua idioottina heittäytymiseni takia, vaan kannustivat ja kehuivat.

Nimiroolin esittäjänä minulla oli paljon laulettavaa; bändin varmuus yh-teisharjoituksissa helpotti todella paljon loppuvaiheen työskentelyä. Varmuuden lisäksi oli todella erikoista, että vielä loppupään harjoitusvaiheessa tehtiin kokonaan uutta musiikkia hirttokohta-usta varten. Tämä kertoo jo aika paljon niistä monipuolisista taidoista ja poten-tiaalista, joita Etu-Töölön lukio pitää sisällään.

Itse esitys on musikaalin teossa erittäin pieni osa. Esityksessä voi ai-noastaan vielä kerran antaa kaikkensa

ja toivoa parasta. Kaikki mikä on teh-ty, on tehty jo. Tunnelma ensi-illassa oli vähintäänkin jännittynyt. Muistan lähinnä tuon tunnelman ja sen, että yleisö nauroi ajoittain. Kovimmat nau-rut tulivat kuitenkin toisen esityskerran lopussa, kun vappuaaton harjoituksissa heittämäni vitsi Lady Marionin (ilmei-sen fiktiivisestä) sukupuolitaudista pääsi muiden näyttelijöiden toimesta lavalle asti. Ainakin yleisö nauroi!

Suuren, monia oppilaita osallis-tavan kurssin loppuunsaattaminen on harvinaislaatuisen opettavainen ja pal-kitseva asia. Tärkeä oppitunti minulle oli sen tajuaminen, että oma panos on vain pieni osa suurta kokonaisuutta, ja että pelkästään asenteet vaikuttavat val-tavasti lopputulokseen. Toisiin ihmisiin ja yhteiseen päämäärään on luotettava. Se mitä syntyy, syntyy yhdessä.

Erkki Koskimäki

4

Aleksis Kiveä pidetään Mikael Agrico-lan ja Elias Lönnrotin rinnalla suomen-kielisen kansalliskirjallisuuden luojana. Aleksis Kiven syntymäpäivä 10. loka-kuuta on nimetty sekä

Aleksis Kiven päiväksi että myös suomalaisen kirjallisuuden päiväksi. Aleksis Kivi oli oikealta nimeltään Ale-xis Stenvall, ja hän kirjoitti etunimensä muodossa Alexis ja esiintyi läpi elämän-sä Stenvallina; Kivi oli lähinnä taiteilija-nimi. Kiven teoksia on käännetty useille kielille - Seitsemän veljestä esimerkiksi yli 20 kielelle.

Aleksis Kivi ja musiikki

Aleksis Kivi ei ollut varsinainen musiik-kimies. Hänen ei tiedetä soittaneen mi-tään instrumenttia,

eikä ole tietoa edes passiivises-ta musiikinharrastuksesta. Musiikki ei ollut Kivelle vierasta, sillä pelkästään hänen runoutensa perusteella voidaan uumoilla, että hän oli hyvinkin musi-kaalinen.

Musiikilla on tietty osuutensa Kiven suuressa romaanissa, näytelmissä ja runoissa. Musiikki on pääasiallisesti erilaisiin toimintoihin liittyvää musiik-kia. Soittoa ja laulua tarvittiin tiettyihin tilanteisiin. Oli työmusiikkia, juhlamu-siikkia ja hengellistä musiikkia.

Kansanmusiikki oli Kivelle tut-tua Nurmijärveltä ja Siuntiosta. Ki-vellä on erinomainen kuvaus 1800-lu-vun pelimanneista. Nummisuutareissa esiintyvät viulupelimanni Teemu ja kla-neetinsoittaja Antres. Seitsemän vel-jeksen soittajat olivat viulua soittanut mustalais-Mikko sekä klaneetinsoittaja Kissalan Aapeli.

Kiven elämän ja tuotannon poh-jalta on tehty musiikkia rallista ooppe-raan. Einojuhani Rautavaara teki Alek-sis Kivi -oopperan, jonka kantaesitys oli

Aleksis Kivi- kansalliskirjailijamme

heinäkuussa 1997 Savonlinnan ooppe-rajuhlilla.

Armas Launis sävelsi oopperan Seitsemästä veljeksestä, joka esitettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 1913 Kansallisteatterin näyttämöllä. Kiven tuotannosta on tehty satoja sävelmiä, ja runot ovat melkeinpä lauluiksi tehtyjä. Runoja lukiessa tuntuu, että runoissa soi valmis melodia, jokin tuntematon sävel. Runot suorastaan houkuttelevat säveltäjää kirjoittamaan sävelmän esiin.

Seitsemän veljeksen Timon Lau-lu oravasta onkin sävelletty ainakin kol-metoista kertaa.

Kiven runoissa musiikki soi usein taustalla. Runossa Anianpelto Kivi kir-joittaa: “Seisoin viimein markkinoiden pauhus: harput soi ja kanteleet. Poika ruskea Germaniasta leiskui harpun he-

linäl´ , vaimo vakaa Pohjanlahden ran-teilt´ soitti kanteletta lempeää”.

Kantele soi myös runossa Suo-menmaa: “ja kanteleitten pauhina siell´ kaikuu ympär kallioi ja kultanummen hongat soi”. Miten mahtoi olla Aleksis Kiven oma laulaminen? Tiedämmehän, että Aleksis Kivi vaelteli mielellään Nur-mijärven ja Siuntion metsissä.

Kiven tunnetuimmista ja rakas-tetuimmista runoista on Metsämiehen laulu: “Viherjäisel´ laattialla, mis ei sei-nät hämmennä, tähtiteltin korkeen alla käyskelen ja laulelen, ja kaiku ympäri kiirii”.

Tapani MäkinenTYLYN oppilas 1950-57Etu-Töölön ya:n rehtori 1984-91

5

Aloitin lukiotaipaleen Tylyssä elokuussa 1994. Lukion valinta ei ollut omani ja sattumalla oli valintaprosessissa osan-sa. Noihin aikoihin minua kiinnosti koulunkäynnin sijasta enemmän muut elämänalueet, joista tärkeimpänä viu-lun soitto ja musiikki. Olin silti kou-lumenestyksellä mitattuna keskitasoa parempi oppilas, unohdin vain hakea lukioon. Kyseessä oli siis täysin teknis-luonteinen virhe, jonka isäni sai korjat-tua hieman ennen kouluvuoden alkua. Näin päädyin oppilaaksi perinteikkää-seen Etu-Töölön lukioon, jossa ryhdyin heti järjestelemään olosuhteita itselleni sopivaan suuntaan.

Samanaikaisesti, syksyllä 1994, Tylyssä siirryttiin luokattomaan mal-liin. Uusi systeemi mahdollisti aivan uudentyyppisiä kuvioita, erityisesti, koska oppilaiden lisäksi myös opetta-jat olivat melko huonosti kartalla sen suhteen, mikä yleensäkään oli mahdol-lista ja sallittua. Ensimmäisen jakson kurssien sujuttua vaivattomasti päätin suorittaa lukion kahdessa vuodessa. Suunnitelmani herätti kiinnostusta ja sai rehtorin (Eila Kunnari) siunauksen: olinhan historian ensimmäinen oppilas, joka tarttui tähän mahdollisuuteen!

Itse koulunkäynnistä muistan hämmästyttävän vähän. Vaikka koko lukion oppimäärä olikin kohdallani mahdutettu vain kahdeksaan jaksoon, ei ehtimisen kanssa ollut suurempia vaike-uksia. Sen sijaan ehdin hyvinkin usein parantamaan maailmaa Peteen, seurana tyypillisesti Ollilan Veksi. Juuri Veksin

1990Juttusarja:Tylyläistenvuosikymmenet

kanssa kehitimme useitakin projekteja, joista osa otettiin koulun puolesta vas-taan paremmin, toiset varauksella.

Jokaisen kouluvuosia käsittele-vän muistelotekstin tulee sisältää anek-dootteja opettajista. Käsittelen ensin pitkän matikan maikkaamme, Allan Tuomista, joka suurena humoristina jäi mieleen. Päädyin myöhemmin myös opiskelemaan matematiikkaa, eli toisi-naan ehkä vähän esoteerisesta tyylistään huolimatta Allan on minulle toiminut vähintäänkin inspiraation lähteenä. Yhtä kaikki. Pitkän matikan ryhmäm-me oli jossain vaiheessa kutistunut aika pieneksi, minkä vuoksi tunnit järjes-tettiin opettajainhuoneen viereisessä opetusvälinevarastossa. Yhdellä näistä tunneista löysin varaston perältä keittä-jille kuuluvat vahakangaskintaat, jotka käsissäni ryhdyin toimeen. Puolivälissä tuntia törmäsin ongelmiin tehtävieni kanssa ja viittasin saadakseni Allanilta apua. En ollut varautunut reaktioon. Allan Tuominen, nyt selvästi loukkaan-tuneena, kysyi: ”Minäkö? Miksi haluat että menen pois?”. En lainkaan ym-märtänyt kysymystä, jonka Allan toisti vielä muutamaan kertaan, lisäten vielä: ”Voin minä lähteäkin täältä, mutta ha-luan tietää, miksi sinä toivot sitä?”. Va-kuutin huolestuneena että en toivonut opettajan lähtevän yhtään mihinkään. Allan kuittasi: ”Jaa! No minä kun ajat-telin, koska viittasit kintaalla.” Hauska mies siis.

Myös kuvaamataidon opettaja Olli Vasa teki lähtemättömän vaikutuk-

sen. Ollilla oli tapana sanoa,mitä sylki suuhun toi – olihan hän impulsiivinen ihminen. Minä vietin huomattavan pal-jon aikaa kuviksen luokassa, jonka taka-huoneessa Ollilla oli kahvinkeitin. Hain usein hyppytunniksi Helsingin Leivästä munkit ja Olli tarjosi kahvit. Tutus-tuimme näin Olli Vasan kanssa paljon paremmin kuin normaalisti opettajien kanssa tutustutaan. Olli ei koskaan kui-tenkaan oppinut oikeaa nimeäni vaan kutsui aina Kalleksi. Jossain vaiheessa tiedustelin Ollilta, miksi nimeäni on niin vaikea muistaa, johon Olli vastasi silmää räpäyttämättä: ”Paavo ja Kalle. Molemmat tollasia vanhoja rumia suo-malaisia nimiä. Tulee mieleen joku por-nolehti!”. Tämä valittu esimerkki Ollin raflaavista letkautuksista on selkeästi sisäsiistein.

Vaikka mieleeni ei itse koulun-käynnistä ole jäänyt moniakaan yksi-tyiskohtia, olin yleisesti ottaen aika tyy-tyväinen lukiovuosiini Tylyssä. Omien lukiovuosieni alussa Suomea vielä tais-teltiin irti laman kourista, ja Nokian ih-meestä oli vasta merkkejä ilmassa. Vaik-ka pahin olikin takana, oli Suomi mitä suurimmissa määrin toipilas: monen koulukaverin vanhemmat olivat työttö-minä, ja mennyttä hyvinvoinnin aikaa saattoi vain muistella. Tähän murrok-seen sopeutumiseen olisin tuolloin toi-vonut selkeämpiä nuotteja, mutta se tuskin oli erityisesti Tylyn ongelma.

Paavo PerttulaTylyssä vuosina 1994-1996

Lehdessä aloitetaan juttusarja, jossa tylyläiset muistelevat kokemuksiaan eri vuosikymmeninä. Juttusarja alkaa 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä. Mikäli intoa muisteluun löytyy lähetä juttusi sähköpostilla osoitteeseen puheenjohtaja@tylynseniorit.fi.

Kaikki muistelut julkaistaan joko blogissa tai lehdessä!

Lähetä oma muistelosi!

6

Kevätmatka Liettuaan 2013Perinteinen kevätmatka suuntautui Kaunakseen ja Vilnaan 20.5.-23.5. ja matkalle osallistui 12 henkilöä.

Ohjelmassa oli tutustuminen Kaunakseen, sieltä vanhaan Trakain kaupunkiin ja sen linnaan, joka on merkittävä esimerkki goottilaisesta ark-kitehtuurista sekä kuuluisa siellä säily-neistä aarteistaan.

Matka jatkui kohti Vilnaa ja sen nähtävyyksiä. Unescon suojelema van-hakaupunki kauniine rakennuksineen on yksi maailman suurimpia. Suuret aukiot ja lukuisat kauniit kirkot ovat tunnusomaisia Vilnalle ja olihan Liet-tua aikoinaan eräs Euroopan merkit-tävimmistä maista. Vierailimme myös KGB-museossa, joka sijaitsee entisen KGB:n päämajassa. Museo kertoo ja dokumentoi Neuvostoliiton 50-vuo-tista miehitystä Liettuassa kaikessa kar-meudessaan.

Nykyinen Liettua osoittautui hitaasti kehittyväksi EU-maaksi, jonka kansa on iloista ja eteenpäinpyrkivää.

Matkalaiset olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja paluumatkalla suunni-teltiin jo kevään 2014 matkaa Istanbu-liin.

Matti Marjosalo

7

Kevätmatka Istanbuliin21.-25.5.2014Turkin Istanbulia sanotaan usein maailman kauneimmaksi kaupungiksi. Historian eri kerrostumat ovat edelleen selvästi nähtävissä värikkäässä kaupunkikuvassa, jossa voi aistia samanaikaisesti historiaa ja nykypäivää: Hagia Sofia, Sininen moskeija, Hippodrom, sulttaanien Topkapi-palatsi tai länsimainen trendikäs Taksim-aukio – kaikki sulassa sovussa keskenään.

Ilmoittautumiset Matti Marjosalolle sähköpostilla osoitteeseen: matti@marjosalo.com

- Kesto: ke 21.5–su 25.5., 4 yötä- Alustava hinta: 729 e/hlö jaetussa kahden hengen huoneessa tai 979 e/hlö yhden hengen huoneessa. - Hintaan sisältyy: Turkish Airlinesin reittilennot Helsinki-Istanbul-Helsinki turistiluokassa, lentokenttäkuljetukset Istanbulissa suomenkielisen oppaan johdolla mennen tullen, majoitus hotelli Konakissa kahden tai yhden hengen huo-neissa, aamiainen päivittäin, opastettu lyhyt infokävely hotellin ympäristössä tulopäivä, bussilla tehtävä panoraamakier-toajelu torstaina, suomenkielisen oppaan palvelut, paikalliset verot ja arvolisävero.- Lisämaksulliset retket: Bysantin Konstantinopoli, 65 euroa/henkilö ja Turkkilainen ilta 65 euroa/henkilö. Ilmoittautu-minen lisämaksullisille retkille on tehtävä matkavarauksen yhteydessä.- Lentoaikataulu: TK 1762 Helsinki – Istanbul klo 13:05-16:30, TK 1763 Istanbul-Helsinki klo 14:00-17:25- Hotelli: Hotel Konak (****), Cumhuriyet cad 75 Taksim, 34437 Istanbul, www.hotelkonak.Tasokas hotelli loistavalla paikalla Taksim-aukion kupeessa. Hiljattain kauniisti remontoitu hotelli yhdistääsisustuksessaan turkkilaiset perinteet ja modernit monipuoliset hotellipalvelut. Kahden hengen huoneissa on suihku/kylpy, wc, hiustenkuivaaja, puhelin, tv, internetyhteys, minibaari, talletus, teen/kahvinkeittovälineet ja kokolattiamatot. Savuttomia huoneita on saatavilla; allergiahuoneita ei ole. Yleisissä tiloissa on baari, ravintola, kokoustilat ja valuutanvaih-to. Hotellissa on kaikkiaan 9 kerrosta, 3 hissiä, 115 huonetta ja se on peruskorjattu vuonna 2012.

Alustava matkaohjelma:

Keskiviikko 21.5. Tervetuloa idän ja lännen kohtauspaikkaan! Suosittelemme saapumaan Helsinki-Vantaan lentoase-man terminaalin T2 lähtöselvitykseen kaksi tuntia ennen koneen lähtöä mahdollisten lähtöselvitys-ruuhkien varalta. Turkish Airlinesin suora reittilento TK 1762 lähtee klo 13:05 Helsingistä ja saapuu Istanbuliin klo 16:30. Majoitumme Konak-hotelliin.

Torstai 22.5. Panoraamakaupunkikierros ottomaanien Istanbulissa. Opastetulla kaupunkikierroksella tutustumme Istanbulin tärkeimpiin nähtävyyksiin ja saamme hyvän yleiskuvan kaupungista. Kaupunkikierros sisältyy matkan hintaan. Iltapäivä ja ilta ovat vapaata omalle ohjelmalle.

Perjantai 23.5. Bysantin Konstantinopoli, lisämaksullinen retki, 65 euroa/henkilö. Perjantaipäivänä voit tutustua kaupunkiin omatoimisesti. Halukkaat voivat osallistua lisämaksulliselle retkelle tutustumaan Bysantin aikaiseen Konstantinopoliin. Iltapäivä ja ilta ovat vapaata omalle ohjelmalle.

Lauantai 24.5. Turkkilainen ilta, lisämaksullinen retki, 65 euroa/henkilö. Aamiaisen jälkeen on omaa aikaa tutustua kaupunkiin omatoimisesti tai tehdä tuliaisostoksia. Istanbulin suuri basaari on valtava katettu kaup-pa-alue, jossa on yli 4000 liikettä. Illalla on mahdollisuus lähteä lisämaksulliselle retkelle nauttimaan turkkilaisesta kansanperinteestä musiikin, kansantanssin ja makujen muodossa. Illallinen aloitetaan meze-alkupaloilla, jonka jälkeen vuoroon tulee vatsatanssijoiden mukaansatempaava show ja kansan-tanssiesitys. Ravintolaan mennään kävellen retkipysäkiltä.

Sunnuntai 25.5. Aamupäivän aikana huoneiden luovutus. Oppaan johdolla kuljetus lentoasemalle, josta Turkish Airlinesin lento 1763 lähtee klo 14:00 ja saapuu Helsinkiin klo 17:25.

8

PALAUTUS: Döbelninkatu 4b 37, 00260 Hki

Senioriyhdistyksellä ei ole pakollista jäsenmaksua. Yhdistyksemme koko toi-minta on ratkaisevasti senioreiden va-paaehtoisten kannatusmaksujen varas-sa. Toiminnan perustana on senioreiden oma talkoohenkinen vapaaehtoistyö, mutta myös taloudellista tukeanne tar-vitaan toiminnan mahdollistamiseksi!

Lehteä ei tule enää totutusti kai-kille senioreille postiin, vaan se pitää tilata erikseen. Sisältö ilmestyy kuiten-kin verkossa ilmaiseksi. Vuositilaus eli kaksi numeroa lehteä maksaa 10 euroa.

Kannatusmaksun ja lehtitilausten varassa

Saaduilla maksuilla pyritään kattamaan lehdestä koituvia kustannuksia sekä se-niorien muuta toimintaa.

Kannatusmaksut ja lehtitilaukset muodostavat erittäin suuren osan jär-jestömme menoista ja tuloista eli noin kolme neljäsosaa.

Lehtitilauksen voi tehdä edelleen maksamalla 10 euroa yhdistyksen tilil-le:Nordea 240018-41709IBAN FI47 2400 1800 0417 09BIC NDEAFIHH

Lehtitilausta tehdessä on tärkeää mai-nita viestikentässä tilaavansa lehden. Mikäli haluat tukea toimintaamme niin voit siirtää vapaaehtoisen kanna-tusmaksun yhdistyksen tilille käyttäen viitenumeroa 24688. Saajaksi maksuun tulee merkitä KOELYSEO-TYLYN SENIORIT RY.

Kannatusmaksujen tärkeyttä ei voi riit-tävästi korostaa. Yhdistys on todella kii-tollinen tuestanne!

Puheenjohtaja Mikael Sokero

mikael.sokero@helsinki.fi 0401646453

SihteeriJere Ruohoranta

jeremias.ruohoranta@helsinki.fi

VarapuheenjohtajaVerneri Ruohoranta

RahastonhoitajaHenrik Pathirane

Koelyseo-TYLY:n Seniorit r.y. hallitusHallituksen jäsenetPirkko Klossner

Markku KorhonenSergei Prohhorov

Joonas Rossi

Koulun edustajaVilma Viisanen

RehtoriElla Similä

ApulaisrehtoriSaila Linkopuu

KoulusihteeriTaina Repo

KouluisäntäHarry Wikström

Postiosoite: PL 3101

00099 Helsingin kaupunki

Käyntiosoite:Arkadiankatu 2600100 Helsinki09 32108 6511