maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki ... muutoksen valtakunnallinen valmistelu •...

Click here to load reader

Post on 04-Jun-2020

0 views

Category:

Documents

0 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

  • 11.8.16 1

    Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriö

  • 11.8.16 2

    Valmisteltava lainsäädäntö •  Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset:

    –  sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki –  järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki –  maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) –  maakuntajakolaki –  maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) –  uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki –  tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset –  vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain,

    arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio- oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset

    –  viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset

    •  Myöhemmin maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö

    •  Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

  • 11.8.16 3

    Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029

    •  Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin •  Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut •  Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen •  Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) •  Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

  • 11.8.16 4

    Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen

    •  Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta

    •  ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019 lukien –  ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle.

    Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. –  TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden

    järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa.

    •  Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot 1.1.2019 lukien –  Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan

    maakunnille.

    •  Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen.

    –  Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. –  Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta

    valtakunnalliselle aluehallintovirastolle.

  • 11.8.16 5

    Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

    5

  • 11.8.16 6

    Maakunnan toimiala ja tehtävät •  Toimiala ja tehtävät

    – Monitoimialaisuus –  Lakisääteiset tehtävät –  Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa

    kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella

    -  Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan -  Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei

    markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos)

  • 11.8.16 7

    Aluejako •  Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen

    voimaapanolaissa –  Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan

    •  Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa –  Edellytykset, aloiteoikeus, menettely –  Eri tilanteet

    •  Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos •  Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella

    asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta

    •  Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: –  Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sote-

    järjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä –  Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys –  Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää

    maakuntien vastustuksesta huolimatta

  • 11.8.16 8

    Maakunnan päätöksenteko ja hallinto •  Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan

    mahdollistava sääntely –  Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto

    •  Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99)

    –  Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet –  Maakuntastrategia –  Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut

    maakunnan päätettävissä –  Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto –  Luottamushenkilöt –  Henkilöstö –  Hallintomenettely -mm. hallintosääntö –  Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

  • 11.8.16 9

    Maakuntakonserni ja yhteistoiminta •  Maakuntakonserni

    –  Tytäryhteisöt –  Konserni sisältää myös maakunnan palvelutuotannosta vastaavan palvelulaitoksen ja

    sen tytäryhteisöt –  Omistajaohjaus, konsernijohto ym. –  Myös laajempi käsite ”maakunnan toiminta”

    •  Omistaja- ja sopimusohjauksen merkitys korostuu tuotannon eriytyessä •  Lakisääteiset yhteistyövelvoitteet erityislainsäädännössä, mm. sote-

    järjestämislaissa •  Vapaaehtoisen yhteistoiminnan muodot

    –  Yhteinen toimielin (vastuumaakunta) –  Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta –  Yhteinen viranhaltija

    •  Lakisääteiset valtakunnalliset palvelukeskukset –  Yhteishankinnat, toimitilapalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut, tietohallinto- ja ICT-

    palvelut, erikseen määriteltävät muut tukipalvelut •  Yhtiöittämisvelvollisuus

    –  Maakunnan toiminta markkinoilla, poikkeukset, hinnoittelu

  • 11.8.16 10

    Maakuntakonserni

    Tytäryhtiö

    Maakunta

    Tytäryhtiö Tytäryhtiö

    Palvelukeskus Palvelukeskus

    MAAKUNTAKONSERNI

    Julkisoikeudellinen laitos

    MAAKUNTIEN YHTEISET YHTIÖT

  • 11.8.16 11

    Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin

    •  Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa –  Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa –  Valtion ohjaus ja valvonta – Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen

    talouden suunnitelma –  Investointeja koskeva ohjaus –  Valtion ja maakuntien neuvottelukunta

    •  Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta

  • 11.8.16 12

    Maakunnan taloussäännökset

    •  Talousarvio ja talouden tasapainosääntö •  Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös •  Arviointimenettely

    –  Talouskriteerit ja menettely –  Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen

    järjestämiseen liittyvät kriteerit –  Yhteys

    •  Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta –  VTV:n toimivallan laajentaminen

    •  Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti

  • 11.8.16 13

    Maakuntien rahoitus •  Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat

    asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa.

    •  Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä.

    •  Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

    •  Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin.

    •  Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.

  • 11.8.16 14

    Verotus

    •  Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti.

    •  Kunnallisveron ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään.

    •  Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä.

    •  Kunnallisveroprosenttien korottamista rajoitetaan myös vuosina 2020 ja 2021.

    •  Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille.

    •  Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon.

  • 11.8.16 15

    Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2)

    •  Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa

    •  Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen

    valtionosuusjärjestelmää uudistamalla

View more