11.8.16 1

Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriö

11.8.16 2

Valmisteltava lainsäädäntö •  Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset:

–  sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki –  järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki –  maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) –  maakuntajakolaki –  maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) –  uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki –  tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset –  vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain,

arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset

–  viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset

•  Myöhemmin maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö

•  Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

11.8.16 3

Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029

•  Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin •  Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut •  Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen •  Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) •  Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

11.8.16 4

Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen

•  Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta

•  ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019 lukien –  ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle.

Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. –  TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden

järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa.

•  Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot 1.1.2019 lukien –  Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan

maakunnille.

•  Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen.

–  Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. –  Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta

valtakunnalliselle aluehallintovirastolle.

11.8.16 5

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

5

11.8.16 6

Maakunnan toimiala ja tehtävät •  Toimiala ja tehtävät

– Monitoimialaisuus –  Lakisääteiset tehtävät –  Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa

kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella

-  Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan -  Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei

markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos)

11.8.16 7

Aluejako •  Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen

voimaapanolaissa –  Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan

•  Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa –  Edellytykset, aloiteoikeus, menettely –  Eri tilanteet

•  Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos •  Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella

asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta

•  Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: –  Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sote-

järjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä –  Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys –  Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää

maakuntien vastustuksesta huolimatta

11.8.16 8

Maakunnan päätöksenteko ja hallinto •  Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan

mahdollistava sääntely –  Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto

•  Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99)

–  Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet –  Maakuntastrategia –  Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut

maakunnan päätettävissä –  Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto –  Luottamushenkilöt –  Henkilöstö –  Hallintomenettely -mm. hallintosääntö –  Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

11.8.16 9

Maakuntakonserni ja yhteistoiminta •  Maakuntakonserni

–  Tytäryhteisöt –  Konserni sisältää myös maakunnan palvelutuotannosta vastaavan palvelulaitoksen ja

sen tytäryhteisöt –  Omistajaohjaus, konsernijohto ym. –  Myös laajempi käsite ”maakunnan toiminta”

•  Omistaja- ja sopimusohjauksen merkitys korostuu tuotannon eriytyessä •  Lakisääteiset yhteistyövelvoitteet erityislainsäädännössä, mm. sote-

järjestämislaissa •  Vapaaehtoisen yhteistoiminnan muodot

–  Yhteinen toimielin (vastuumaakunta) –  Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta –  Yhteinen viranhaltija

•  Lakisääteiset valtakunnalliset palvelukeskukset –  Yhteishankinnat, toimitilapalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut, tietohallinto- ja ICT-

palvelut, erikseen määriteltävät muut tukipalvelut •  Yhtiöittämisvelvollisuus

–  Maakunnan toiminta markkinoilla, poikkeukset, hinnoittelu

11.8.16 10

Maakuntakonserni

Tytäryhtiö

Maakunta

Tytäryhtiö Tytäryhtiö

Palvelukeskus Palvelukeskus

MAAKUNTAKONSERNI

Julkisoikeudellinen laitos

MAAKUNTIEN YHTEISET YHTIÖT

11.8.16 11

Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin

•  Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa –  Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa –  Valtion ohjaus ja valvonta – Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen

talouden suunnitelma –  Investointeja koskeva ohjaus –  Valtion ja maakuntien neuvottelukunta

•  Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta

11.8.16 12

Maakunnan taloussäännökset

•  Talousarvio ja talouden tasapainosääntö •  Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös •  Arviointimenettely

–  Talouskriteerit ja menettely –  Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen

järjestämiseen liittyvät kriteerit –  Yhteys

•  Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta –  VTV:n toimivallan laajentaminen

•  Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti

11.8.16 13

Maakuntien rahoitus •  Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat

asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa.

•  Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä.

•  Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

•  Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin.

•  Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.

11.8.16 14

Verotus

•  Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti.

•  Kunnallisveron ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään.

•  Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä.

•  Kunnallisveroprosenttien korottamista rajoitetaan myös vuosina 2020 ja 2021.

•  Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille.

•  Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon.

11.8.16 15

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2)

•  Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa

•  Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen

valtionosuusjärjestelmää uudistamalla –  uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan

järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle

–  uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa > muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas

•  Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös

tulevaisuudessa

11.8.16 16

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/2)

•  Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM)

•  Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota –  Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat

osittain arviotietoihin –  Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi

rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien.

•  Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella

11.8.16 17

Julkisen talouden suunnitelma (JTS) •  JTS:ssa asetetaan rahoitusasematavoitteet julkiselle taloudelle ja

sen alasektoreille sekä päätetään niiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä

•  Vuosittaisessa JTS:n tarkistuksessa arvioidaan toimenpiteiden riittävyyttä ja päätetään mahdollisesti uusista toimenpiteistä

•  Valtion rahoitus maakunnille osoitetaan valtiontalouden kehysten puitteissa

•  Maakuntien ja niiden yhtiöiden muodostamaa osaa julkisesta taloudesta tarkastellaan JTS:ssa omana kokonaisuutena

•  JTS-/TAE-valmistelussa sovitetaan maakuntien tehtävät ja niiden rahoitus yhteen

–  Rahoitusperiaate keskeinen –  Julkisen talouden tilan asettamat reunaehdot –  Arvioitava myös maakunnille osoitettuja tehtäviä ja mahdollisuutta toiminnan

tehostamiseen

17

11.8.16 18

Valtion ja maakunnan välinen neuvottelu (maakuntalaki) •  Valtion ja kunkin maakunnan välinen neuvottelu tukee

JTS:n ja sen vuotuisten tarkistusten valmistelua –  Arvioidaan erityisesti maakunnan taloutta (kustannukset ja

rahoituksen riittävyys) –  Arvioidaan sopeutustoimien tarvetta –  Tarkastellaan ja yhteensovitetaan maakuntien

investointisuunnitelmia –  Käsitellään tietohallinnon kehitystä ja digitalisaatiota –  Käydyistä neuvotteluista laaditaan asiakirja

•  Maakuntatalouden neuvottelukunta –  Valtion ja maakuntien välinen neuvottelumenettely –  Seuraa ja arvioi maakuntien taloutta –  Käsittelee neuvoa antavasti maakuntia koskevaa lainsäädäntöä sekä

periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia maakuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia valtion toimenpiteitä

18

11.8.16 19

Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua

Selvitys ja arviointi

(maakuntia ohjaavat

ministeriöt)

Ministeriöiden ehdotusten

yhteensovitus (VM)

VN päätös JTS:sta

Budjetti- ja säädösvalmistelu

(kaikki ministeriöt)

MAAKUNNAT

Toiminnan  ohjaus  

Maakuntalain  mukainen  neuvo2elu  Neuvo2elut  

11.8.16 20

Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus 2019 - Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu

VN

VM

STM THL

Maa-kunnat

STM:n selvitys järjestämisestä ja

rahoituksen riittävyydestä

Maakuntien raporttien

käsittely ja THL:n selvitys

VN päätös JTS:sta

JTS-valmisteluprosessi

Budjetti- ja säädösvalmis-

teluvaihe

Maakuntien raportit sotesta

Toiminnan ohjauksen vaihe

Yhteen-sovitusvaihe

Maakuntien talouden tilan

arviointi

VM-maakunnat-neuvottelu

Selvitys- ja arviointivaihe

11.8.16 21

Maakuntien valtionrahoitus •  Yleiskatteinen, laskennallinen rahoitus

• Ikärakenne ja tarve 87 % • Vieraskielisyys 1 % • Asukastiheys 1 % • Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen 1 %

Tarve-perusteinen rahoitus 90

%

• Sote 7,5 % • Pelastustoimi 2,5 %

Kapitaatio-rahoitus 10%

11.8.16 22

Maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset (maakuntalaki) •  Tasapainovaatimuksena toiminnan ja investointien

rahavirran tasapaino tai ylijäämä (106 §) –  Toiminnan ja investointien rahavirta on

tasapainossa, jos tulorahoitus riittää kattamaan käyttötalousmenojen lisäksi nettoinvestoinnit

–  Vastaa kansantalouden tilinpidon mukaista tasapainokäsitettä

–  Tiukempi kuin kuntalain tasapainovaatimus •  Maakunta saa ottaa vain lyhytaikaista lainaa (106 §) •  Maakunta voi myöntää takauksia ja lainaa

tytäryhteisöilleen (124 §).

11.8.16 23

Maakunnan arviointimenettely (109 §) •  Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioivat maakunnan

taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään •  Arviointimenettelyn on tarkoitus toimia ennaltaehkäisevästi ja

kannustaa hyvään taloudenpitoon. •  Arviointimenettely voi johtaa maakunnan liittämiseen toiseen

alueeseen. •  Taloutta koskevat kriteerit asetetaan maakuntakonsernin

(=maakunta ja sen tytäryhteisöt) tasolla •  Valtiovarainministeriö päättää menettelyn käynnistämisestä •  Menettelyn pohjana maakuntalaissa määrättävät kriteerit sekä

maakunnan tilinpäätöksen perusteella laskettavat tunnusluvut, jotka Tilastokeskus tuottaa. –  Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät

kriteerit

23

11.8.16 24

Valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn, jos •  maakuntakonsernin vuosikate 2 tilikautta

peräkkäin negatiivinen, tai •  maakuntakonsernin toiminnan ja investointien

rahavirta 2 tilikautta peräkkäin negatiivinen, tai •  maakuntakonsernin lainanhoitokatteen

tunnusluku on alle yksi 2 tilikautta peräkkäin

•  Lisäksi valtiovarainministeriön on käynnistettävä menettely, jos maakunnalle on myönnetty maakuntien rahoituslain 7 §:ssä tarkoitettu harkinnanvarainen valtionavustus

11.8.16 25

Maakunta -  Järjestämisvastuu

-  Julkisen vallan käyttö

-  Suojaverkko

X Oy

Z osuuskunta

Y-yhdistys

Valin

nanv

apau

stuo

ttaja

t

Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja

henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT)

Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus

ja markkinoilla toimiminen.

Maakunnan palvelulaitoksen

sote-yhtiöt - Ei julkisen vallan

käyttöä

Asiakkaat

29.6.2016

Maakunnan om

a tuotanto

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenne

Lähete

Laajan valinnanvapauden raja

Maakunnan palvelulaitos

-tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa

- Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla

Palvelujen käyttö

Ostopalvelut - Yksityisen

ja kolmannen

sektorin tuotanto

Hankinta

Palvelulaitoksen yhtiöt Lähete

Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus

Palvelu- seteli henk.koht. budjetti

Palvelu- seteli & henk.koht. budjetti

11.8.16 26

Muutos tehdään vaiheittain

Esivalmistelu 2016 – 31.6.2017

Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet 1.7.2017 – 28.2.2018

Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen 1.3. – 31.12.2018

Maakunnat toiminnassa 1.1.2019

11.8.16 27

Muutos tehdään alueilla

-  Uudistuksen onnistumisen kannalta maakuntien omaehtoinen työ on avainasemassa

-  Maakuntien liitot ovat luontevia käynnistäjiä, maakunnat ratkaisevat itse valmistelutyön

-  Keskeistä on koota kaikki avaintoimijat mukaan muutoksen tekemiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen

-  Osa maakunnista on jo lähtenyt liikkeelle -  VM ja STM antavat taustatukea maakunnille

valmistautumis- ja muutostyöhön

27

11.8.16 28

Muutoksen valtakunnallinen valmistelu •  VM ja STM toteuttavat yhdessä muutoksen

toimeenpanon tuen

– Valtakunnallinen valmisteluryhmä asetettu soteen ja maakuntauudistuksen 14.6.2016

–  Lisäksi asetetaan yhteistyöryhmä – Ryhmissä on mukana alueiden edustus – Suunnitteilla Muutosakatemia ja muu

konkreettinen tuki, neuvonta sekä kysely tarpeista alueille

– VM:öön maakuntauudistuksen muutosjohtaja

11.8.16 29

Maakuntauudistuksen valtakunnallisen toimeenpanon valmisteluryhmä •  Tukee suunnittelutyötä maakuntien perustamiseksi, alueilla ja

maakunnissa tapahtuvaa uudistustyötä sen esivalmistelu-, valmistelu-, käynnistämisvaiheessa.

•  Kannustus, neuvonta ja ohjaus: –  muutosvision ja tavoitteiden asettamisessa, –  muutossuunnitelman laadinnassa ja –  uudistuksia koskevan lainsäädännön voimaan tultua sen toimeenpanossa ja

seurannassa, sekä –  maakuntien perustamiseen liittyvissä hallinnon ja toiminnan järjestämisen kysymyksissä

sekä maakunnille siirtyvien tehtävien edellyttämän muutoksen toteuttamisessa.

•  Hyödyntää, levittää ja mallintaa uudistusprosessin läpiviemistä ja esiin nousevia hyviä käytäntöjä erityisesti esivalmisteluvaiheessa huomioiden asukkaiden ja henkilöstön osallisuus ja viestintä

•  Edistää muutoksessa tarvittavan tiedon jakamista ja eri toimijoiden verkostoitumista ja vuorovaikutusta

•  Koordinoi alueellista valmistelua siten, että tehtävissä ratkaisuissa otetaan huomioon uudistusta koskevassa lainsäädännössä linjattavat ratkaisut ja periaatteet

11.8.16 30

Toiminnallisena muutoksena mittava Maakun4en  perustamisen  

esivalmistelu,  yhteistyö,  toiminnallisen  muutoksen  

kehi2ämistyön  käynnistäminen

ICT-­‐kehi2ämistyön  käynnistys

  Väliaikaiset  

valmisteluelimet,  talous-­‐  ja  

henkilöstöhallinto,  ensimmäisten  vaalien  järjestäminen,  ICT

  Ensimmäisten  vaalien  

jälkeinen  aika,  maakuntavaltuusto,  hallitus  ja  keskeisten  

viranhal4joiden  valinta,  ensimmäisen  talousarvion  ja  

maakuntastrategian  valmistelu,  ICT

 

Maakunnat  toiminnassa Tehtävät:  

Ely-­‐keskuksilta Kunnilta

Maakunnilta TE-­‐toimistoilta

Aluehallintovirastoilta ICT

 

Vaikutukset  myös  

val4onhallintoon  ja  kun4in  

Julkinen  hallinto  ja  demokraa7nen  järjestelmä  muu8uu  

perusteiltaan  merki8äväs:  

Ohjaus-­‐järjestelmä  

Rahoitus-­‐järjestelmä  

Omaisuus-­‐siirrot  

Henkilöstö-­‐siirrot  

11.8.16 31

Muutoksen tavoitteet ICT:n näkökulmasta

Minimitavoite:

•  Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen (maakuntien toiminnassa tarvittavien ICT-palvelujen järjestäminen)

•  Maakuntien tietohallinnon organisoituminen niin, että se voi ottaa vastuun ICT-palvelujen järjestämisestä uudistuksen aikataulussa

Muut tavoitteet:

•  Säästöt (päällekkäisyyksien poistaminen, uusien palvelujen käyttöönotto)

•  Laatu (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen)

•  Tuottavuus (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen, ”palveluiden täydellinen integraatio”)

Toiminnassa tarvittavat ICT-palvelut

Uusien palvelujen käyttöönotto

Uusien palvelujen kehittäminen

Säästöt

Laatu

Vaikuttavuus

Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen

Minimitavoite

Tuottavuus

11.8.16 32

Maakuntien perustamisen määrärahatarpeet ja kustannukset 2016-2019

Maakun:en  perustamisesta  ja  muutoksen  tuesta  val:onhallinnolle  aiheutuvia  määrärahatarpeita    

Maakun:en   perustamisesta   maakunnille/alueil le  aiheutuvia  määrärahatarpeita  

Palvelukeskusten  perustaminen   Esivalmisteluvaiheen  hallinnollisista  tehtävistä  aiheutuvat  kustannukset,  esim.:  -­‐  Muutosjohtaja/projek4päällikkö  ja  sote-­‐vastuuvalmistelijat  -­‐  Tarvi2avat  yhteistyöelimet,  kokoukset  ja  muu  valmistelu  

Uudistusten  valtakunnallinen  ohjaus,  koordinoin4  ja  4etopohjan  vahvistaminen  esivalmistelu-­‐  ja  valmisteluvaiheessa    

 Väliaikaisen  valmisteluelimen  toiminnasta  ja  muusta  valmistelusta  aiheutuvat  kustannukset,  esim.:  -­‐  Väliaikaisen  toimielimen  toiminta  ja  tehtävät  -­‐  Ensimmäiset  vaalit  -­‐  Henkilöstökustannukset  

Sote-­‐  ja  maakuntauudistuksen  muutosakatemia,  sote-­‐  ja  maakuntauudistuksen  muutosjohtaminen    

 Toiminnasta  ensimmäisten  vaalien  jälkeen  aiheutuvat  kustannukset  -­‐  Maakuntavaltuusto,  hallitus  ja  muiden  toimielinten  toiminta  

-­‐  Henkilöstökustannukset  

Muutoksen  ohjaus,  muutosjohtaminen  ja  -­‐vies4ntä   Varsinaisesta  toiminnasta  aiheutuvat  kustannukset  

Uudistusten  ulkoinen  arvioin4   ICT-­‐muutoskustannukset  sekä  digitalisoin4in  lii2yvät  kustannukset  ja  väl2ämä2ömät  investoinnit  

Oikeusministeriön  kustannukset  maakuntavaalien  järjestämisestä    

11.8.16 33

Muutos tehdään yhdessä

•  Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat historian laajin julkisen hallinnon uudistus, ja se ylittää perinteiset hallinnonalarajat.

•  Uudistuksen valmistelu edellyttää saumatonta yhteistyötä ja yhteistä koordinaatiota sekä osakokonaisuuksia valmisteltaessa että eri tahtia valmisteltavien osakokonaisuuksien yhteen sovittamisessa. Uudistuksen osat vaikuttavat toisiinsa.

•  Uudistuksen valmistelussa nousee esille useita kysymyksiä: Ø  Tavoitellaan niissä yhteisiä ja yhdenmukaisia ratkaisuja Ø  Etsitään ratkaisuja maakunta edellä Ø  Jätetään aidolle itsehallinnolle tilaa

www.alueuudistus.fi

Kiitos mielenkiinnosta!