maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki ... muutoksen valtakunnallinen valmistelu •...

11.8.16 1

Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriö

11.8.16 2

Valmisteltava lainsäädäntö •  Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset:

–  sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki –  järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki –  maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) –  maakuntajakolaki –  maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) –  uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki –  tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset –  vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain,

arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio- oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset

–  viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset

•  Myöhemmin maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö

•  Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

11.8.16 3

Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029

•  Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin •  Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut •  Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen •  Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) •  Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

11.8.16 4

Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen

•  Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta

•  ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019 lukien –  ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle.

Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. –  TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden

järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa.

•  Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot 1.1.2019 lukien –  Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan

maakunnille.

•  Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen.

–  Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. –  Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta

valtakunnalliselle aluehallintovirastolle.

11.8.16 5

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

5

11.8.16 6

Maakunnan toimiala ja tehtävät •  Toimiala ja tehtävät

– Monitoimialaisuus –  Lakisääteiset tehtävät –  Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa

kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella

-  Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan -  Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei

markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos)

11.8.16 7

Aluejako •  Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen

voimaapanolaissa –  Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan

•  Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa –  Edellytykset, aloiteoikeus, menettely –  Eri tilanteet

•  Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos •  Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella

asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta

•  Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: –  Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sote-

järjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä –  Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys –  Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää

maakuntien vastustuksesta huolimatta

11.8.16 8

Maakunnan päätöksenteko ja hallinto •  Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan

mahdollistava sääntely –  Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto

•  Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99)

–  Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet –  Maakuntastrategia –  Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut

maakunnan päätettävissä –  Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto –  Luottamushenkilöt –  Henkilöstö –  Hallintomenettely -mm. hallintosääntö –  Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

11.8.16 9

Maakuntakonserni ja yhteistoiminta •  Maakuntakonserni

–  Tytäryhteisöt –  Konserni sisältää myös maakunnan palvelutuotannosta vastaavan palvelulaitoksen ja

sen tytäryhteisöt –  Omistajaohjaus, konsernijohto ym. –  Myös laajempi käsite ”maakunnan toiminta”

•  Omistaja- ja sopimusohjauksen merkitys korostuu tuotannon eriytyessä •  Lakisääteiset yhteistyövelvoitteet erityislainsäädännössä, mm. sote-

järjestämislaissa •  Vapaaehtoisen yhteistoiminnan muodot

–  Yhteinen toimielin (vastuumaakunta) –  Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta –  Yhteinen viranhaltija

•  Lakisääteiset valtakunnalliset palvelukeskukset –  Yhteishankinnat, toimitilapalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut, tietohallinto- ja ICT-

palvelut, erikseen määriteltävät muut tukipalvelut •  Yhtiöittämisvelvollisuus

–  Maakunnan toiminta markkinoilla, poikkeukset, hinnoittelu

11.8.16 10

Maakuntakonserni

Tytäryhtiö

Maakunta

Tytäryhtiö Tytäryhtiö

Palvelukeskus Palvelukeskus

MAAKUNTAKONSERNI

Julkisoikeudellinen laitos

MAAKUNTIEN YHTEISET YHTIÖT

11.8.16 11

Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin

•  Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa –  Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa –  Valtion ohjaus ja valvonta – Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen

talouden suunnitelma –  Investointeja koskeva ohjaus –  Valtion ja maakuntien neuvottelukunta

•  Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta

11.8.16 12

Maakunnan taloussäännökset

•  Talousarvio ja talouden tasapainosääntö •  Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös •  Arviointimenettely

–  Talouskriteerit ja menettely –  Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen

järjestämiseen liittyvät kriteerit –  Yhteys

•  Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta –  VTV:n toimivallan laajentaminen

•  Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti

11.8.16 13

Maakuntien rahoitus •  Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat

asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa.

•  Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä.

•  Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

•  Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin.

•  Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.

11.8.16 14

Verotus

•  Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti.

•  Kunnallisveron ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään.

•  Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä.

•  Kunnallisveroprosenttien korottamista rajoitetaan myös vuosina 2020 ja 2021.

•  Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille.

•  Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon.

11.8.16 15

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2)

•  Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa

•  Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen

valtionosuusjärjestelmää uudistamalla