maakunnallistuva lastensuojelu 1-osaraportti: lapsen ... · neuvoloissa, terveydenhuollossa,...

Onnistuva Suomi tehdään lähelläFinlands framgång skapas lokalt

Aila Puustinen-Korhonen, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliittop. 050 344 6884

Maakunnallistuva lastensuojelu 1-osaraportti:Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen ja siihen liittyvät terveydenhuollon tutkimukset

Lastensuojelun kuntakyselyn 2017 syventävää tarkastelua, maakunnittainen tilanne ja jatkosuosituksia

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

Kunta järjestää

Kuntayhtymä järjestää

Vastuukuntajärjestää

Kuntarajat © MML 2017Karttakuva © Kuntaliitto/MS

Lastensuojelun järjestäminen Manner-Suomessa 2017

Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 295

Kunta järjestää palvelut itse 139 kuntaa

Yhteistoiminta-alueet yhteensä 41, kuntia 156

Kuntayhtymiä 22, kuntia 118

Vastuukuntamallin yt-alueita 19, kuntia 38

Lastensuojelun järjestäjätahoja yhteensä 180

Kuntien 139Kuntayhtymien 22Vastuukuntien 19

Maakuntarajat


Kuntaliiton lastensuojelun kuntakyselyt• Ensimmäinen lastensuojelun kuntakysely tehtiin 2012/2013

» vastausprosentti 90,3.

• Toinen lastensuojelun kuntakysely tehtiin 10-12/2017 ja ensimmäiset tulokset julkistettiin 1.2.2018 koko aineistosta.

• Tämä on toisen kuntakyselyn tulosten syventävä analyysi lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämisestä koko aineiston tasolla ja maakunnittain tarkasteltuna.

KYSELY 2017

» Vastausprosentti lastensuojelun 180 järjestäjätahon osalta on 92,3.

» Manner-Suomen 295 kunnasta 278 on vastanneiden kuntien ja yhteistoiminta-alueiden piirissä. Tämä on 94,2 % kunnista.

» Väestöpeitto on 96 %.

» Vastaamatta jättäneissä (17 kuntaa) on pieniä ja keskisuuria kuntia ja kaksi kahden kunnan yt-aluetta

13.5.2018

3


Tässä diasarjassa• Kuvataan lyhyesti yleisellä tasolla lastensuojelun ja viranomaisten

yhteistyötä ja siihen vaikuttavia tekijöitä koko kyselyaineiston perusteella ja verrataan tuloksia viisi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn.

• Tarkastellaan erityisesti lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen liittyvää viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa ja siihen liittyvien terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja niiden maakunnittaisia eroja.» Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen liittyvä erillinen

kyselyosio liitettiin 2017 kyselyyn, jotta edellisessä kyselyssä 2012 esiin nousseita seikkoja voitaisiin paremmin tarkastella nykytilanteessa.

• Tarkastellaan lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämisen toimivuutta maakunnittain.

• Suositellaan toimenpiteitä, joilla esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin voitaisiin nykyistä paremmin vastata huomioiden lastensuojelun tuleva järjestäminen maakunnassa.

13.5.2018

4


Tietojen saaminen muilta viranomaisilta ja viranomaisten välinen yhteistyö yleisellä tasolla

Ilmoitusvelvollisuus

Lasten pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen

• Onko tietojenvaihto ja viranomaisyhteistyö parantunut vai heikentynyt viime vuosina?

13.5.2018

5


Viranomaisyhteistyössä on viidessä vuodessa edetty oikeaan suuntaan

Vastausten analyysiä suhteessa aiempaan kyselyyn ja mukaan lukien avovastaukset (N=76):• Yleisellä tasolla arvioiden tietojenvaihdossa ja viranomaistyössä on

edistytty.» 74 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että muiden viranomaisten ja lastensuojelun välinen

tiedonvaihto ja viranomaisyhteistyö on parantunut viime vuosina.

• Yli puolet vastanneista arvioi, että tietoisuus lastensuojelun tehtävästä ja toimintatavoista palvelujärjestelmässä on parantunut, mikä helpottaa yhteistyötä ja asiakastyötä.

• Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyviä pelkoja arvioitiin olevan nyt vähemmän (73 %) kuin viisi vuotta aiemmin (86 %), mutta

» ilmoituskynnys näyttää edelleen olevan korkea aikuispsykiatriassa, päihdepalveluissa, neuvoloissa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa

» lastensuojelua ei konsultoida riittävästi, vaikka se olisi hyödyllistä » muissa palveluissa pelätään asiakkaan luottamuksen menetystä ja asiakassuhteen katkeamista» yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on vaihtelevaa, jopa oman kunnankin sisällä

13.5.2018

6


Viranomaisyhteistyössä on vielä paljon parannettavaa

• Yli puolet vastanneista (56 %) arvioi, että tietojen vaihdossa eri viranomaisten kesken on edelleen ongelmia, jotka heikentävät perheen mahdollisuuksia saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

» Puute on vakava ja sote-uudistuksen valmistelussa tulisi löytää konkreettiset tavat parantaa yhteistyötä, jotta lasten ja perheiden tarvitsemat palvelut pystyttäisiin tarjoamaan oikea-aikaisesti.

• Viranomaisyhteistyön toimivuus voi olla henkilösidonnaista.

• Koulun ja varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyörakenteissa on parannettavaa ajatellen tulevaa sote-uudistusta. Noin puolet vastanneista arvioi yhteistyön olevan toimivaa ja viiveetöntä kyselyn ajankohtana.

• Muut viranomaistahot helposti siirtävät hankalia ja vaikeita asioita lastensuojelun tehtäväksi.

» Ilmoituksen tekemistä poliisille epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä ja seksuaalirikosta ohjataan palvelujärjestelmässä lastensuojelun tehtäväksi, vaikka ilmoitusvelvollisen itsensä on tehtävä ilmoitus salassapitosäännösten estämättä.

» Myös poliisilla on ollut kyselyn mukaan odotusta siitä, että lastensuojelu tekisi ko. ilmoitukset poliisille varsinaisen ilmoitusvelvollisen puolesta.

13.5.2018

7


Lastensuojelulain 25 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus ja ilmoitusvelvolliset tahot

Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä:1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito;2) opetustoimi;3) nuorisotoimi;4) poliisitoimi;5) Rikosseuraamuslaitos;6) palo- ja pelastustoimi;7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja;8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä;9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta;10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus;11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö;12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö;13) Tulli;14) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen;16) Kansaneläkelaitos.

13.5.2018

8

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110746


Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus poliisille• ….”Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä

salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu:

• 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai

• 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.”

• Kysymys: Onko kaikille ilmoitusvelvollisille selvää, millaisia rikosepäilyjä säännöksellä tarkoitetaan? » Jos ei ole, niin aiheutuuko tästä käytännön ongelmia ilmoitusvelvollisuuden

toteutumisessa, poliisin tehtävien hoidossa ja lastensuojelussa?» Mitä toimenpiteitä asian kirkastaminen edellyttää?

13.5.2018

9




Miten lasten pahoinpitely - ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen toimii käytännössä?

(Avovastauksista poimittua, N=76)

• Vastaaja 1: ” Sekä sosiaalityöntekijä- että poliisiresurssipula vaikeuttavat yhteistyötä.”

• Vastaaja 2: ” Poliisilaitoksella toimii poliisin sosiaalityöntekijä, jonka vuoksi yhteistyö on saumatonta. Lasten tutkintaan liittyvät prosessit poliisilla ja oikeuslaitoksessa kestävät lasten näkökulmasta liian pitkään. Yhteinen palvelutarpeen arviointi eli perheen ympärille koottavat auttamistahot eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla.”

• Vastaaja 3: ”Poliisin resurssi on edelleen liian pieni, jotta yhteistyö olisi oikea-aikaista ja joustavaa. Yhteistyötahojen tiedon puute vaikeuttaa edelleen yhteistyötä, esimerkiksi lasten pahoinpitelyepäilyksistä ilmoittaminen suoraan poliisille, muun muassa päivähoidon uskaltamattomuus tai tiedonpuute.”

• Vastaaja 4: ”Tutkinta lapseen kohdistuvassa pahoinpitely tai hyväksikäyttöepäilyssä kestää kohtuuttoman kauan. Asioita tutkivat poliisit ovat tehtävään koulutettuja ja ammattitaitoisia. yhteistä koulutusta kaivataan. Virheelliseen tietoon perustuvat odotukset lastensuojelua kohtaan voitaisiin välttää tiedottamisella ja koulutuksella.”

13.5.2018

10


Lasten pahoinpitely - ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen, %, (N=169)

13.5.2018

11

30

31

5

5

14

1

0

34

12

21

21

7

11

6

12

16

29

15

9

17

10

16

19

34

43

32

38

51

8

23

11

16

38

34

34

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Sosiaaliviranomaisten ja poliisin kesken on säännöllisesti yhteistyötävahvistavia yhteistyötapaamisia/yhteisiä koulutuksia. (N=164)

Sosiaalitoimella on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä poliisin kanssatehtävään yhteistyöhön. (N=162)

Viranomaisten välinen vastuunjako ja käytäntö lapsen ja perheentukemisessa seksuaali- ja pahoinpitelyepäilyn selvitysprosessin aikana

toimii hyvin käytännössä. (N=154)

Yhteistyö ja tiedonkulku poliisin kanssa pahoinpitely- jaseksuaalirikosepäilyissä on toimivaa ja viiveetöntä. (N=166)

Poliisilla on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä/tutkijoitalastensuojelun kanssa tehtävään yhteistyöhön. (N=140)

Lastensuojelu saa poliisilta tarvittaessa riittävästi konsultaatiotalapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämiseen liittyen.

(N=152)

Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ja tietojen antaminen poliisilleepäiltäessä lapsen joutuneen seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen

uhriksi toimii hyvin käytännössä. (N=162)

1=täysin eri mieltä 2=melko eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=melko samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä


Poliisin kanssa tehtävässä yhteistyössä on edistytty

• Lähes ¾ vastaajista piti lastensuojelun poliisilta saamaa konsultaatiota riittävänä.

• Lastensuojelun oma ilmoitusvelvollisuus poliisille näyttäisi toteutuvat kattavasti- parantamista tosin siinäkin on.

• 70 % vastaajista katsoi, että poliisilla on nimettyjä yhteyshenkilöitä/tutkijoita lastensuojelun kanssa tehtävään yhteistyöhön.» Vastaavasti sosiaalitoimella oli nimettyjä yhteishenkilöitä poliisin

kanssa huomattavasti harvemmin.» Yhteiset koulutukset/yhteistyötapaamiset eivät näyttäisi

vakiintuneen yhteistyökäytännöiksi kovinkaan laajasti, vaikka niistä on myönteisiä kokemuksia siellä, missä niitä on toteutettu.

13.5.2018

12


Sosiaalityöntekijäresurssilla ja poliisin saavutettavuudella on vaikutusta yhteistyöhön (avovastausten analyysiä, N=76)

» Useissa vastauksissa tuotiin esiin huoli poliisin saavutettavuuden heikkenemisestä

» Kyselyn mukaan lastensuojelussa on henkilöstöresurssin vajetta, etenkin sosiaalityöntekijöiden ja heidän sijaistensa osalta. Sosiaalityön resurssi on ohentunut suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin kysely edellisen kerran tehtiin.

» Yllä mainitut tekijät hidastavat ja vaikeuttavat omalta osaltaan viranomaistyötä myös lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisessä

13.5.2018

13


Poliisin kanssa tehdään toimivaa yhteistyötä monin tavoin (avovastausten analyysiä, N=76)

Yhteistyötä ja luottamusta lastensuojelu-poliisiyhteistyössä ovat parantaneet:• Mahdollisuus konsultoida poliisia • Lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen siirto yhdelle tutkinnanjohtajalle • Nimetyt poliisit lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen tutkinnassa • Ankkuri-poliisi ja Ankkuri-tiimit • Lasta-toimintamalli • Poliisilaitoksen oma sosiaalityöntekijä• Lähisuhdeväkivallan työryhmä• Yhteiset koulutukset ja tapaamiset• LasSe-hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaalla on tehty ohjeistus viranomaisille

lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen osalta (kirjattu prosessi sekä poliisin yhteystiedot)

• Yhteishenkilöiden yhteystietojen päivittäminen säännöllisesti

13.5.2018

14


Yhteistyö Ankkuritoiminnassa ja LASTA-mallin käyttö parantavat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa(Avovastausten analyysiä N=76)

• Vastaaja 1: ”Ankkuritoiminta on tiivistänyt poliisin ja lastensuojelun yhteistyötä ja tietojen vaihto muissakin kuin Ankkuriasioissa on mutkattomampaa. Luottamusta on.”

• Vastaaja 2: ”Ankkurin käynnistäminen on myös lisännyt yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisi on nimennyt erityisen Ankkuri-poliisin.”

• Vastaaja 3: “Vi har just gått med i LASTA och har första ärendet där just nu, det verkarfungera bra. I ett ärende som är aktuellt har det varit betydligt mer problem med attpolisen handlat väldigt långsamt.”

• Vastaaja 4: ”Lasta-toimintamalli on parantanut toimintavalmiutta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun epäilyissä, vaikka käytännön toiminnassa onkin vielä kehitettävää.”

Ankkuritoiminta on nuorten rikoksentekijöiden moniammatillinen yhteistyömalli poliisilaitoksella. Sillä puututaan nopeasti nuorten rikolliseen oirehtimiseen. LASTA-toimintamalli on pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksen uhriksi epäiltyjen lasten viranomaisyhteistyön koordinoinnin ja lapsen tuen varmistamisen toimintamalli. Toimijoina ovat poliisi, syyttäjä, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito.

13.5.2018

15


LASTA-HANKE (lastenasiaintalo)• Tavoitteena on ollut luoda valtakunnallinen yhteistyömalli poliisille,

syyttäjälaitokselle, lastensuojelulle sekä somaattiselle ja psykiatriselle sairaanhoidolle tilanteissa, joissa epäillään, että lapsi on joutunut pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

• LASTA-mallia on kehitetty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 2014 -2016. Kehittämistä varten on perustettu projektiryhmä paikallisista toimijoista: poliisi, syyttäjä, lastensuojelun asiantuntija, somaattinen lääkäri, psykiatri, psykologi ja juristi. Sairaanhoitopiiri on palkannut hankkeen ajaksi työryhmän: perheterapeutin ja kaksi erikoissosiaalityöntekijää (LASTA -työntekijä/koordinaattori), sihteerin ja asiantuntijalääkärin. (lähde THL)

• LASTA-toimintamallia jatkokehitetään LAPE-kärkihankkeen osana edelleen Varsinais-Suomessa, Vaasassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

13.5.2018

16


Viiveet, tiedonkulku ja tiedon puute heikentävät yhteistyötä (avovastausten analyysiä N=76)

• Lapsen tarvitsemissa terveydenhuollon tutkimuksissa pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseksi on huolestuttavia viiveitä

» niihin pääsy on nyt vaikeampaa kuin viisi vuotta sitten.

• Ilmoitusvelvollisten ja yhteistyökumppaneiden puutteelliset tiedot ilmoitusvelvollisuudesta, tutkinnan prosessista ja lastensuojelun roolista vaikeuttavat ja hidastavat lapsen tilanteen selvittämistä ja lapsen auttamista.

• Viiveet poliisille tulleiden ilmoitusten käsittelyssä, tutkinnan pitkä kesto ja eriaikaisuus lastensuojelun prosessin kanssa huolestuttavat lastensuojelua lapsen edun näkökulmasta arvioituna.

» Lapsen ja perheen kannalta pitkäksi venähtänyt tutkintaprosessi on hankala, koska lapsen ja perheen tukemiseen tulee viivettä prosessien eriaikaisuudesta.

» Tutkinnan aloittamisesta tai lopettamisesta ei aina tule tietoa sosiaalitoimelle. Tieto olisi erittäin tarpeellinen lastensuojelutoimien arvioinnin kannalta.

» Lastensuojelu voi saada ohjeeksi olla puhumatta perheen tai lapsen kanssa tutkintapyynnön tekemisestä, mutta lastensuojelun selvitysprosessi on kuitenkin käynnistettävä ja aloitettava tapaamiset. Tutkinnan aloittaminen voi kestää useita viikkoja, eikä lastensuojelussa ole mahdollista odottaa tutkinnan aloittamista.

13.5.2018

17


Muita yhteistyön haasteita (avovastausten analyysiä

N=76)

• Virka-aikainen yhteistyö poliisin kanssa toimii paremmin kuin virka-ajan ulkopuolinen (sosiaalipäivystykselliset tilanteet)

• Virka-avun saannissa viiveitä.

• Alaikäisten tekemiin rikoksiin ei lastensuojelusta katsoen koeta puututtavan riittävästi poliisissa.

• Yhteistyö sujuu hyvin vaikeissa asioissa, mutta sen pitäisi toimia yhtä hyvin lievemmissäkin, koska niidenkin selvittely on lapsen kannalta tärkeää.

13.5.2018

18


Suosituksia jatkotoimenpiteiksi• Tietoisuutta ja ymmärrystä lastensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sekä

lastensuojelulle että poliisille on edelleen kirkastettava kaikkialla palvelujärjestelmässä, myös poliisissa ja lastensuojelussa.

» Myös lastensuojelun tehtävää ja toimintatapaa on kirkastettava.

• Yhteistyön kehittäminen poliisin, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa on haaste tulevan maakunnan soten rakentamisessa ja siihen tulisi vahvasti panostaa.

» Nykyiset yhteistyörakenteet purkautuvat useimmissa maakunnissa ja uudet on rakennettava tilalle.

• Koulutusta tarvitaan laajalla rintamalla palvelujärjestelmässä ilmoitusvelvollisuuden kirkastamiseksi, poliisin ja lastensuojelun toimintatapojen tuntemiseksi ja sujuvien tiedonkulun ja yhteistyön aikaansaamiseksi.

» Kuntaliitto ja FCG toteuttavat syksyllä noin 4 tuntia kestävän webinaarin (verkkoseminaarin), jossa käydään läpi lastensuojelulain mukaiset velvoitteet, poliisin tutkintaprosessi, lapsen tutkiminen ja lapsen kohtaamiseen ja arjen tukemiseen liittyviä asioita tutkintaprosessin aikana

» LASTA- ja Ankkurimallit parantavat kyselyn tulosten mukaan merkittävästi yhteistyötä, lisäävät toimijoiden keskinäistä luottamusta ja parantavat lapsen ja perheen mahdollisuuksia saada tarvitsemansa palvelut.

» Niiden toiminta tulevassa maakuntarakenteessa tulisi varmistaa maakuntien sote-valmistelussa

13.5.2018

19

Onnistuva Suomi tehdään lähelläFinlands framgång skapas lokalt

Lasten pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen maakunnittain

Viranomaisyhteistyö, tiedonkulku ja tarvittavat terveydenhuollon tutkimukset maakunnittain tarkasteltuna


Huomioita nykytilanteesta ja maakunnallistuvasta lastensuojelusta

• Sote-uudistuksen jälkeen lastensuojelun järjestäjätahoja on nykyisen 180 sijasta 18.• Varhaiskasvatuksen ja koulun palvelut mukaan lukien kuraattori- ja psykologipalvelut jäävät

kuntien järjestämisvastuulle ja sote-palvelut tulevat maakuntien järjestämisvastuulle. Syntyy uudenlainen rajapinta ja yhteisten toimintamallien merkitys korostuu.

• Poliisilaitoksia on Manner-Suomessa 11. Tulevien 18 maakunnan tulee varmistaa, että yhteistyörakenteet ja -käytännöt lastensuojelun, poliisilaitosten ja terveydenhuollon kanssa luodaan sujuviksi, mikäli niitä ei jo ole olemassa.

• Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla on jo nyt kaikki maakunnan kunnat kattava sote-kuntayhtymä ja Kainuussa ja Päijät-Hämeessä lähes koko maakunnan kattava sote-kuntayhtymä. Tällä on vaikutusta olemassa oleviin yhteistyörakenteisiin ja käytöntöihin.

• Tällä hetkellä yli puolet lastensuojelua järjestävistä kunnista ja yt-alueista on väestöpohjaltaan alle 10 000 asukkaan kuntia, joissa nousee esiin suhteellisen harvoin lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjä.

» vakiintuneita ammattikäytäntöjä, vahvaa osaamista ja yhteistyörakenteita on ollut vaikea muodostaa ja ylläpitää

» tarvetta esimerkiksi yhteisiin koulutuksiin ja yhteyshenkilöihin poliisin kanssa tehtävään työhön ei ole syntynyt» kuitenkin jatkossa maakunnan sotessa kaikilla lastensuojelun ammattilaisilla tulisi olla riittävä osaaminen lapsen

pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen liittyvissä asioissa

13.5.2018

21


Ydinviestit maakunnittaisesta tarkastelustaLapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisen sujuvuudessa ja yhteistyön toimivuudessa poliisin ja terveydenhuollon kanssa on maakunnittaista epätasaisuutta, mikä ainakin osittain johtuu maakuntien nykytilanteen erilaisuudesta.

» Esimerkiksi Kainuun maakunnassa on vain kaksi lastensuojelun järjestäjää (Puolanka ja Kainuun sote ky), Etelä-Karjalassa yksi (Eksote), Pohjois-Karjalassa yksi (Siun sote) ja Päijät-Hämeessä kolme (Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Heinola ja Sysmä). Näissä maakunnissa on onnistuttu luomaan jo nykyisin melko hyvin toimiva yhteistyö ja tiedonkulku poliisin kanssa. Tässä on onnistunut kohtuullisesti myös Etelä-Savo, vaikka siellä lastensuojelua järjestää kuusi järjestäjätahoa (kuntia ja yt-alueita).

» Lastensuojelun saama konsultaatio poliisilta näyttäisi olevan hyvällä tasolla Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa on tässä asiassa epätasaisuutta ja konsultaation riittämättömyyttä.

» Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudessa poliisille on epävarmuutta kaikissa muissa maakunnissa paitsi Etelä-ja Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.

13.5.2018

22


Ydinviestit maakunnittaisesta tarkastelusta

» Viranomaisten välinen vastuunjako ja käytäntö lapsen ja perheen tukemisessa selvitysprosessin aikana näyttäisi parhaiten toimivan Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Tältä osin on myöskin epätasaisuutta maakuntien välillä.

» Yhteisten tapaamisten ja koulutusten järjestämisessä ja yhteishenkilöissä poliisissa ja sosiaalitoimessa on vastaavanlaista maakunnittaista epätasaisuutta.

» Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyyn liittyvät terveydenhuollon tutkimukset toteutuvat parhaiten Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Useissa maakunnissa on näissä palveluissa huolestuttavaa hajontaa eri vastausvaihtoehtojen välillä (”palvelut jäävät kokonaan saamatta” – ”ne saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena”).

» Suuri ”ei samaa eikä eri mieltä” -vastaajajoukko koostuu pääasiassa pienistä kunnista, joissa on hyvin harvoin lapsen pahoinpitely- tai seksuaalirikosepäilyjä. Tarvetta vakiintuneiden yhteistyökäytäntöjen luomiseen ei silloin luontevasti synny.

13.5.2018

23


Yhteistyö ja tiedonkulku poliisin kanssa pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyissä on toimivaa ja viiveetöntä, % (N=166)

13.5.2018

24

0

22

7

0

0

10

0

0

0

5

6

0

12

0

0

0

0

0

100

22

33

14

47

30

0

14

0

35

13

16

6

13

0

0

0

0

0

22

27

43

7

10

50

36

50

5

13

11

6

0

0

0

0

22

27

29

33

30

50

43

50

35

44

47

71

63

100

80

50

0

11

7

14

13

20

7

20

25

26

6

25

20

50

100

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Keski-Pohjanmaa (N=1)

Pohjanmaa (N=9)

Pirkanmaa (N=15)

Kanta-Häme (N=7)

Keski-Suomi (N=15)

Satakunta (N=10)

Kymenlaakso (N=4)

Pohjois-Savo (N=14)

Kainuu (N=2)

Varsinais-Suomi (N=20)

Lappi (N=16)

Uusimaa (N=19)

Pohjois-Pohjanmaa (N=17)

Etelä-Pohjanmaa (N=8)

Pohjois-Karjala (N=1)

Etelä-Savo (N=5)

Päijät-Häme (N=2)

Etelä-Karjala (N=1)



Lastensuojelu saa poliisilta tarvittaessa riittävästi konsultaatiota lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämiseen liittyen, % (N=154)

13.5.2018

25

0

0

0

0

0

0

0

0

0

6

0

0

0

0

0

0

0

0

100

25

10

29

13

29

13

13

0

6

7

0

0

0

0

0

0

0

0

50

45

21

38

13

13

25

12

13

9

0

0

0

0

0

0

0

25

36

50

43

47

53

25

24

27

36

57

50

50

50

0

0

0

25

20

14

0

29

27

20

50

53

53

55

43

50

50

50

100

100

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Kymenlaakso (N=4)


Pirkanmaa (N=14)

Pohjanmaa (N=8)

Kanta-Häme (N=7)

Keski-Suomi (N=15)


Etelä-Savo (N=4)

Uusimaa (N=17)

Lappi (N=15)

Pohjois-Savo (N=11)


Kainuu (N=2)

Satakunta (N=10)






Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ja tietojen antaminen poliisille epäiltäessä lapsen joutuneen seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen uhriksi toimii hyvin käytännössä, % (N=162)

13.5.2018

26

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

14

0

25

11

14

0

0

7

14

11

0

0

0

0

0

0

0

0

14

29

11

7

17

16

7

10

6

0

0

0

0

0

0

43

43

25

44

43

50

63

50

57

56

50

44

100

100

100

60

50

0

29

29

50

33

36

33

21

36

29

33

40

50

0

0

0

40

50

100

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kanta-Häme (N=7)

Keski-Suomi (N=14)

Kymenlaakso (N=4)

Pohjanmaa (N=9)

Pirkanmaa (N=14)

Uusimaa (N=18)


Pohjois-Savo (N=14)



Satakunta (N=10)

Lappi (N=16)



Kainuu (N=2)

Etelä-Savo (N=5)





Sosiaalitoimella on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön, % (N=165)

13.5.2018

27

0

60

24

50

63

14

40

38

29

29

0

33

12

22

20

0

0

0

100

13

24

25

13

29

20

23

7

0

0

12

6

0

0

0

0

13

35

29

10

8

21

24

50

11

18

6

0

0

0

0

6

25

25

14

23

36

29

50

33

6

28

100

50

0

0

13

12

0

0

14

30

8

7

19

0

22

53

39

80

0

50

100

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Pirkanmaa (N=15)


Kymenlaakso (N=4)


Kanta-Häme (N=7)

Satakunta (N=10)

Pohjois-Savo (N=13)

Keski-Suomi (N=14)


Kainuu (N=2)

Pohjanmaa (N=9)

Lappi (N=17)

Uusimaa (N=19)

Etelä-Savo (N=5)






Poliisilla on nimetty/nimettyjä yhteyshenkilöitä/tutkijoita lastensuojelun kanssa tehtävään yhteistyöhön, % (N=143)

13.5.2018

28

100

36

20

45

25

33

7

25

6

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

9

10

9

25

8

14

13

0

14

0

0

0

0

0

0

0

0

0

18

30

8

21

12

6

0

0

0

0

0

0

0

0

10

27

25

42

21

47

29

53

100

100

50

50

50

38

25

0

36

30

18

25

8

36

63

35

57

41

0

0

50

50

50

63

75

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Pirkanmaa (N=4)

Satakunta (N=4)

Pohjois-Savo (N=5)

Kymenlaakso (N=2)

Keski-Suomi (N=6)




Lappi (N=12)

Uusimaa (N=16)



Kanta-Häme (N=6)


Kainuu (N=2)

Pohjanmaa (N=8)

Etelä-Savo (N=4)



Sosiaaliviranomaisten ja poliisin kesken on säännöllisesti yhteistyötä vahvistavia yhteistyötapaamisia/yhteisiä koulutuksia, % (N=165)

13.5.2018

29

25

0

0

21

56

40

40

29

37

29

50

22

13

25

20

50

0

0

75

100

50

53

33

27

40

43

21

29

20

28

40

25

0

0

0

0

0

50

16

20

7

16

14

17

13

13

40

0

0

0

0

0

0

5

11

13

13

14

21

29

10

22

13

25

20

50

100

100

0

0

0

5

0

0

7

7

5

0

20

11

20

13

20

0

0

0

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kymenlaakso (N=4)


Kainuu (N=2)


Pohjanmaa (N=9)

Keski-Suomi (N=15)

Pirkanmaa (N=15)

Pohjois-Savo (N=14)

Uusimaa (N=19)

Kanta-Häme (N=7)

Satakunta (N=10)


Lappi (N=15)


Etelä-Savo (N=5)






Viranomaisten välinen vastuunjako ja käytäntö lapsen ja perheen tukemisessa seksuaali-ja pahoinpitelyepäilyn selvitysprosessin aikana toimii hyvin käytännössä, % (N=156)

13.5.2018

30

0

38

0

14

10

0

0

5

12

0

0

0

0

0

0

0

0

0

100

38

25

14

30

0

33

26

35

0

0

11

7

21

20

25

0

0

0

13

50

43

30

64

25

26

6

50

50

37

40

21

20

13

0

0

0

13

25

29

10

36

25

37

29

50

50

37

20

57

40

50

100

100

0

0

0

0

20

0

17

5

18

0

0

16

33

0

20

13

0

0

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Pohjanmaa (N=8)

Kymenlaakso (N=4)

Kanta-Häme (N=7)

Satakunta (N=10)

Pohjois-Savo (N=11)

Keski-Suomi (N=12)




Kainuu (N=2)

Uusimaa (N=19)

Lappi (N=15)

Pirkanmaa (N=14)

Etelä-Savo (N=5)






Seksuaalisen hyväksikäytön selvittämiseen liittyvät terveydenhuollon palvelut, % (N=167)

13.5.2018

31

7

25

20

19

0

0

14

0

0

21

0

0

11

0

6

0

0

0

13

13

20

14

50

0

14

10

0

7

6

7

6

0

6

0

0

0

0

0

10

25

11

0

0

0

0

47

25

20

24

50

14

20

13

7

28

27

6

25

6

0

0

0

13

25

40

33

50

50

43

40

25

21

39

33

39

50

41

100

0

0

20

13

0

10

0

0

14

20

38

43

28

33

28

25

41

0

100

100

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Keski-Suomi (N=15)

Pohjanmaa (N=8)

Etelä-Savo (N=5)



Kainuu (N=2)

Kanta-Häme (N=7)

Satakunta (N=10)


Pohjois-Savo (N=14)

Uusimaa (N=18)

Pirkanmaa (N=15)


Kymenlaakso (N=4)

Lappi (N=17)




eos=ei osaa sanoa 1=palvelutarvetta ei ole ollut

2=palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta 3=palvelu saadaan, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa

4=palvelu järjestyy kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä 5=palvelu saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena


Pahoinpitelyepäilyn selvittämiseen liittyvät terveydenhuollon palvelut, % (N=169)

13.5.2018

32

22

0

0

25

0

14

21

10

0

0

11

0

6

20

0

0

0

0

7

50

0

14

14

0

0

0

6

0

0

0

0

0

25

0

0

6

10

0

0

0

0

44

53

25

25

14

21

19

37

33

17

20

18

0

0

0

0

22

13

50

50

25

57

36

48

47

33

33

50

29

60

100

100

100

0

11

27

0

0

25

0

21

10

16

33

33

20

41

20

0

0

0

100

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Pohjanmaa (N=9)

Keski-Suomi (N=15)


Kymenlaakso (N=4)


Kanta-Häme (N=7)

Pohjois-Savo (N=14)


Uusimaa (N=19)

Pirkanmaa (N=15)


Satakunta (N=10)

Lappi (N=17)

Etelä-Savo (N=5)



Kainuu (N=2)


eos=ei osaa sanoa 1=palvelutarvetta ei ole ollut

2=palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta 3=palvelu saadaan, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa

4=palvelu järjestyy kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä 5=palvelu saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena

maakunnallistuva lastensuojelu 1-osaraportti: lapsen ... · neuvoloissa, terveydenhuollossa,...

Documents