luonnonsuojeluoikeus syksy 2015

Luonnonsuojelu- ja luonnonvaraoikeus

Itä-Suomen Yliopisto/Oikeustieteiden laitosJussi AiraksinenSyksy 2015

Luennot ja suoritustapa

• Luonnonsuojelu- ja luonnonvaraoikeuden luennot järjestetään syksyllä 2015 seuraavasti:

01.09.15 ti 12.00-15.00 AU20602.09.15 ke 09.00-12.00 AU20609.09.15 ke 09.00-12.00 AU20610.09.15 to 12.00-15.00 AU20611.09.15 pe 09.00-12.00 AU206

• Oppimispäiväkirja on vapaaehtoinen ja palautettava viimeistään 25.9.2015 sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

• Oppimispäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-10 pistettä. Pisteet lisätään tenttipisteisiin

• Otsikoi viestisi: Oppimispäiväkirja/luonnonsuojelu- ja luonnonvaraoikeus• Tentit yleisinä tenttipäivinä (ensimmäinen 18.9). Ilmoittautuminen weboodin

kautta.– Suvantola – Similä: Luonnonsuojeluoikeus (2011)– Kuusiniemi et al: Ympäristöoikeus (2. painos 2013) jakso IV luonnonvarojen

hyödyntäminen (huom. kalastusta käsittelevä luku vanhentunut)

Jussi Airaksinen 2015 2

Luonnonsuojeluoikeus


Yleistä luonnonsuojeluoikeudesta

• Luonnonsuojeluoikeudellinen sääntely – Julkisoikeudellista sääntelyä– Taustalla erilaiset alueidenkäyttöintressit– Lainsäätäjä on järjestänyt nämä intressit haluamallaan

tavalla– Tavoitteena luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin

suojelu• Historia

– Kehittyminen Yhdysvalloissa ja Saksassa– Kotimaassa pikkulintujen ja riistaeläinten suojelu– Maisemalliset seikat aluesuojelussa– Luonnonsuojelulaki (71/1923)


Luonnonsuojeluoikeus ympäristöoikeuden kokonaisuudessa• Suhde muihin ympäristöoikeuden lohkoihin• Ympäristönsuojeluoikeus – kaavoitus ja rakentamisoikeus – kiinteistöoikeus• Luonnonvaraoikeus – luonnonsuojeluoikeus• Rajapintojen määrittely asiallisen soveltamisalan kautta

”Tätä lakia sovelletaan luonnon ja maiseman suojeluun ja hoitoon.Lakia ei kuitenkaan sovelleta metsien hoitamiseen ja käyttämiseen niiltä osin kuin siitä säädetään metsälaissa (1093/1996), lukuun ottamatta 4, 5 a, 9, 39, 42, 47–49, 55, 56 ja 57 a §:ää sekä 3–5 ja 10 lukua”

• Rajapinnat eri lakien välisten linkkisäännösten avulla– Maankäyttö- ja rakennuslaki

• MRL 9 §: kaavan vaikutusten selvittäminen• MRL 197 §: Kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa

säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

– Maa-aineslaki• MAL 1.2 §: Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi

noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään– LSL sitova linkkisäännöksen puuttuessakin esim. suhteessa ympäristönkäyttöön liittyviin

lupiin


Luonnonsuojeluoikeuden normipohja• Kansainväliset sopimukset

– biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Rion sopimus)– Nagoyan pöytäkirja liittyen geenivarojen käyttöön, luonnon monimuotoisuuden suojeluun– villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva CITES-sopimus– kosteikkoja koskeva Ramsarin sopimus– muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelua koskeva Bonnin sopimus– muita kuin muuttavia, uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja koskeva Bernin sopimus– maailman kulttuuri- ja luonnonperintöä koskeva yleissopimus

• EU-oikeus– Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu Euroopan

yhteisön neuvoston direktiivi (92/43/ETY), luontodirektiivi– Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi

(79/409/ETY), lintudirektiivi– Ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta annettu

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004/35/EY)– EUTI:n ratkaisut

• Kansallinen oikeus– Suomen perustuslaki (731/1999) , erityisesti 20 §– Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja luonnonsuojeluasetus (160/1997)– Erämaalaki (62/1991), koskiensuojelulaki (35/1987), suojelualuelait, alemmanasteinen

normisto– Muut kansalliset oikeuslähteet, erityisesti oikeuskäytäntö KHO ja KKO


Luonnonsuojelun viranomaisjärjestelmä• Luonnon- ja maisemansuojelun ylin ohjaus ja valvonta

kuuluu YM:lle– Luonnonsuojeluohjelmien ja -strategioiden laatiminen

• ELY-keskuksen tehtävänä on edistää ja valvoa luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan

– Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009)– LSL:ssa edellytetyt suojelu- ja muut päätökset

• Kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan

– Luonnonmuistomerkit– Kaavoitus

• Erityistehtävät– Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus


Luonnonsuojelusuunnittelu

• Alueiden varaaminen luonnonsuojelutarkoituksiin; missä suojelua toteutetaan?

– ”luonnonsuojelusuunnittelussa ja maiseman suojelussa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset näkökohdat sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet”

• Suunnittelun toteuttamislogiikka1. Ilman lakiin perustuvaa valtuutusta yleistoimivallan nojalla

hallinnollisella päätöksellä (vanhat luonnonsuojeluohjelmat)

2. Lakiin perustuvan valtuutuksen nojalla hallinnollisella päätöksellä (uudet luonnonsuojeluohjelmat)

3. Suoraan lain nojalla (koskiensuojelulaki)


Vanhat luonnonsuojeluohjelmat

• 1970-luvulta lähtien arvokkaita luontokohteita koskevia valtakunnallisia alueinventointeja

• VN:n yleistoimivalta• Ohjelmat

– Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma– Soidensuojelun perusohjelma– Lintuvesiensuojeluohjelma– Lehtojensuojeluohjelma – Rantojensuojeluohjelma ja – Vanhojen metsien suojeluohjelma

• Harjujensuojeluohjelma toteutuu maa-aineslain mukaisessa päätöksenteossa• Oikeusvaikutukset

– Aikaisemmin ei säädetty– LSL 77.1 §: ”mitä 24 §:n 3 momentissa ja 52 §:n 2 momentissa säädetään

luonnonsuojeluohjelmasta, sovelletaan” myös vanhoihin• Yksityismaan luonnonsuojelualue voidaan perustaa pakolla (LSL 24.3 §)• Lunastusluvasta voi päättää YM (LSL 52.2 §)


Uudet luonnonsuojeluohjelmat

• Sääntely LSL 2 luvussa• Valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen

turvaaminen• YM laatii, valtioneuvosto hyväksyy yleisistunnossa• Kuuleminen ja tiedottaminen

– Asianosaisten kuulemisvelvollisuus– Tiedottaminen siten, että luodaan edellytykset asiasta

käytävälle julkiselle keskustelulle


Luonnonsuojeluohjelman oikeusvaikutukset1. Toimenpiderajoitus:

– Alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen

– On voimassa mahdollisesta valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä.

– ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti vaarannu.

2. Ohjausvaikutus: – Valtion viranomaisen ja laitoksen on suunnitellessaan toimenpiteitään ja

päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta luonnonsuojeluohjelman toteuttamista

3. Oikeus vaatia lunastusta– Kun neljä vuotta on kulunut luonnonsuojeluohjelman hyväksymistä

koskevasta päätöksestä ja päätös on saanut lainvoiman, ohjelmaan kuuluvan alueen omistajalla on oikeus, jollei ohjelmaa ole hänen alueensa osalta toteutettu tai asiasta sovittu, vaatia alueen lunastamista.

– Hakemus Maanmittauslaitokselle


Luonnonsuojeluohjelman toteuttaminen• YM:n on viipymättä ryhdyttävä toteuttamaan• Toteuttamisjärjestys suojeltavien arvojen mukaan• Toteuttamistapa sovitettava suojelun tarkoituksen mukaan

– ”pyrittävä toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin (LSL 50.2 §) ”

– Kauppa, vaihto– Perustaminen yksityismaan luonnonsuojelualueeksi

• Voidaan luopua (YM), jos – Luonnonarvot olennaisesti vähentyneet– Suojelun tarkoitus ei merkittävästi vaarannu– Estää yleisen edun kannalta välttämättömän hankkeen

toteuttamisen


Vn:n päätös LS-ohjelman hyväksymisestä (LSL 8 §)

Muut vaihtoehdot (määräaikainen suojelu, erityisesti suojeltava laji,

luontotyyppi)

Hankkiminen valtiolle (kauppa, vaihto, lunastus, LS-alueen perustaminen)

Neljä vuotta ohjelman hyväksymisestä omistaja voi vaatia lunastusta

Suojelualueen perustaminen yksityisen

maalle (LSL 24 §)

KHO


Tehtävä 1

Valtioneuvosto hyväksyi 8.9.2015 lettosoiden soidensuojeluohjelman LSL 8 §:n nojalla. Päätöksessä todetaan, että ohjelmaan kuuluvien soiden ojittaminen, kuivattaminen tai muu sen kosteustasapainon muuttaminen sekä lannoittaminen ja luontaisen lajiston hävittäminen on sellaista toimintaa, joka vaarantaa suojeluohjelmaan kuuluvien alueiden suojelun tarkoituksen.Toivon tilaan sisältyy 5 hehtaarin laajuinen lettosuo, joka kuuluu mainittuun lettojensuojeluohjelmaan. Toivo on aikeissa ojittaa kyseisen suon.Ovatko Toivon suunnitelmat mahdollisia?Olisiko Toivo voinut ojittaa suon 1.9.2015?


Natura 2000 -verkosto• Kyse ei varsinaisista suojelualueista

– Erityistyyppinen luonnonsuojeluohjelma– Tiettyjen luonnonarvojen heikentämisen kieltäminen erityisen toteuttaviin hankkeisiin

liittyvän arviointivelvollisuuden avulla• Eurooppalainen ekologinen verkosto• Natura 2000-verkosto koostuu

– Lintudirektiivin mukaisista linnustonsuojelualueista (SPA-alueet)• Liitteen 1 lajit• Muuttavien lajien muuttoreittien pesimä-, levähdys-, sulkasato- ja talvehtimisalueet

– Luontodirektiivin mukaisista yhteisön tärkeinä pitämistä alueista (SCI-alueet)• Liitteen I luontotyypit• Liitteen II lajit

• Perustamismenettely– SPA-alueet

• Ilmoitus komissiolle• Suojelun toteuttaminen viipymättä ilmoituksen jälkeen

– SCI-alueet1. Jäsenvaltion ehdotus komissiolle2. Komission hyväksyntä3. Verkoston toteuttaminen jäsenvaltion toimin

– Muuntaminen SAC-alueiksi (Erityisten suojelutoimien alueet)– Enintään kuusi vuotta hyväksymisestä


Verkoston muodostuminen

• Natura-verkoston tilanne Suomessa– Vn:n päätös 20.8.1998 + täydennyksiä

• Alueiden valinta– Direktiivit– SCI-alueiden valinta liitteen III mukaan vahvistettujen

perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella

– Edustavuus, pinta-ala, yleisarviointi yms.– SPA-alueilla vain lintutieteelliset perusteet

• Lappel Bank 11.7.1996 C-44/95– SCI-alueilla luonnontieteelliset

• FCS 7.11.2000 C-371/98


http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61995J0044:FI:HTML



Arviointivelvollisuus

• Lähtökohtana konkreettiseen hankkeeseen/suunnitelmaan liittyvä arviointivelvollisuus

1. Jos hanke tai suunnitelma • Konkreettiset alueidenkäyttöratkaisut (metsänhakkuu, kaivostoiminta, ojitus)• Oikeusvaikutukseton yleiskaava KHO 8.3.2002 t. 495 LRS• Vesilain mukainen tutkimuslupa KHO 2004:52• Hanke- ei lupakohtainen arviointi

2. joko yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa 3. todennäköisesti merkittävästi heikentää verkostoon kuuluvan alueen

luonnonarvoja• Milloin todennäköisesti heikentää?• Natura-suojelun perusteena olevat luonnonarvot• Luonteeltaan heikentävät ja laadultaan merkittävät• Jos vaikutuksia ei ennalta arvioiden voida objektiivisesti sulkea pois• Waddenzee C-127/02, KHO 2005:42, KHO 2005:69

Þ Hankkeen toteuttajan on arvioitava vaikutukset


Waddenzee


Waddenzee C-127/02


Waddenzee


KHO 2008:29”B ry:n valituksessa on katsottu, että suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä tehtäessä ei ole arvioitu luonnonsuojelulain 65 §:n edellyttämin tavoin kaavassa suunnitellun maankäytön vaikutuksia Natura 2000 -verkoston kohteeseen FI0100092 Matalajärvi. Valitusta on perusteltu tältä osin hankkeen vaikutuksilla järven veden ravinteisuuteen.

Mainittu kohde on sisältynyt pinta-alaltaan 112 hehtaarin suuruisena SCI-kohteena valtioneuvoston 8.5.2002 tekemään päätökseen Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen täydentämisestä. Euroopan komissio on hyväksynyt alueen Natura 2000 -verkostoon 13.1.2005. Kohteen valintaperusteina ovat seuraavat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit: 3150 luontaisesti runsasravinteiset järvet (67 %), 7140 vaihettumissuot ja rantasuot (23 %), 9080 metsäluhdat (4 %), 9050 lehdot (4 %) sekä seuraava luontodirektiivin liitteen II laji: 1963 hentonäkinruoho Najas tenuissima.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen liitetyn ehdon 5) mukaan alueen hule- ja pintavedet tulee käsitellä siten, ettei toiminta aiheuta kuormitusta Matalajärveen. Suunnitelma tulee lähettää lausunnolle Espoon ja Uudenmaan ympäristökeskuksille. Ehdon 8) mukaan ratsastuskeskus tulee rakentaa nykyisten ympäristönsuojeluvaatimusten mukaisesti. Hevosten laiduntaminen ei saa aiheuttaa kuormitusta Matalajärveen.

Rakennuspaikkana oleva määräala sijaitsee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä mainitun kohteen reunasta ja 200 metrin etäisyydellä Matalajärven vesialueesta. Rakennusten ja kohteen välinen etäisyys on 200 metriä ja rakennusten ja vesialueen välinen etäisyys noin 300 metriä.


KHO 2008:29Matalajärven tilaa koskevista selvityksistä (Matalajärvi, kunnostussuunnitelma, Natura-arviointi, Jack Barkman 1.5.2005; Matalajärven kuormitusselvitys, Tuomo Karvonen, Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2007) ilmenee, että Matalajärven vesipinta-ala on nykyisin noin 70 hehtaaria ja keskisyvyys on noin yksi metri. Matalajärven valuma-alue on kooltaan 487 hehtaaria. Järven laatua heikentäviksi on katsottu ensinnäkin pelloilta ja golfkentältä puroja pitkin tulevat laskuvedet. Lisäksi heikentävänä tekijänä on pidetty Kehä III:n hulevesiä, jotka joutuvat laskupurojen kautta Matalajärveen. Myös Koskelon teollisuusalueen sadevesien on katsottu joutuvan viemärin kautta Matalajärveen laskeviin puroihin. Maatalous on todettu järven suurimmaksi yksittäiseksi kuormittajaksi (42 % fosforin ja 30 % typen osalta) ja golfkenttä toiseksi suurimmaksi kuormittajaksi (29 % fosforin osalta). Maatalouden kuormitusvaikutus johtuu käytettävistä lannoitteista. Laidunnuksen tai eläintenpidon kuormitusvaikutusta ei ole erikseen arvioitu. Se ei kuitenkaan ole todennäköisesti merkittävä, koska laidunmaita valuma-alueesta on vain 1,27 % peltojen osuuden ollessa 18,07 %.

Hankesuunnitelman mukaan ratsastuskenttä salaojitetaan ja rakennetaan neljällä kerroksella. Salaojavedet kootaan lammikkoihin, joista ne käytetään kesäaikana. Ratsastusmaneesi ja hevostalli liitetään vesijohtoverkostoon. Tallissa ja maneesissa kertyvä lanta kompostoidaan. Hakemukseen liitetyn ympäristöselvityksen mukaan päästöt ovat pienemmät kuin nykyisestä toiminnasta aiheutuvat päästöt. Hanketta varten laaditussa ympäristöselvityksessä Matalajärven luonnonarvoihin kohdistuvaa heikentävää vaikutusta ei ole arvioitu olevan. Uudenmaan ympäristökeskus on 20.6.2005 hankkeesta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei luonnonsuojelulain 65 §:ssä säädetty arviointi ole tarpeen.

Edellä lausutuin perustein korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei hankkeesta todennäköisesti aiheudu Natura 2000 -verkoston kohteen Matalajärvi valintaperusteina olleisiin luonnonarvoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 65 §:ssä säädetty arviointi- ja lausuntomenettely ei siten ole ollut tarpeen ennen suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen tekemistä.”Jussi Airaksinen 2015 22

KHO 2005:69”Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt ranta-asemakaavan noin 45 hehtaarin suuruiselle alueelle, joka sijaitsi Saimaan vesistöön kuuluvassa saaressa. Ranta-asemakaavassa oli osoitettu yhteensä kaksitoista rakennuspaikkaa Saimaan rannalle. Kaava-alue sisältyi Natura 2000 -kohteeseen, joka oli kokonaisuudessaan saimaannorpan elinympäristöä. Kaava-alue sisältyi myös seutukaavan luonnonsuojelualuevaraukseen (SL). Kaava-alueella ei ollut voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Metsähallitus sekä A ja B valittivat kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle. Valittajien mukaan kaava ei perustunut saimaannorpan suojelutavoitteet huomioon ottaen riittäviin selvityksiin, minkä lisäksi se oli seutukaavan vastainen. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Metsähallitus sekä A ja B valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi saadun selvityksen perusteella kaavahankkeen todennäköisesti merkittävästi heikentävän kysymyksessä olevan Natura 2000 -kohteen suojeltavia luonnonarvoja. Kaavahanke oli näin ollen edellyttänyt luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetun arvioinnin tekemistä. Kunnanvaltuuston päätös oli arvioinnin puuttumisen johdosta lainvastainen. Kun lisäksi otettiin huomioon kaavassa osoitettu maankäyttö ja alueen luonnonarvoista asiakirjoista saatu selvitys, seutukaava ei ollut ollut kaavaa laadittaessa riittävästi ohjeena. Kunnanvaltuuston päätös oli myös tältä osin lainvastainen.”


KHO 20.3.2008 t. 591 (LRS) ”Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin säännös edellytti vaikutusten arvioimista, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentäisi Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn kohteen niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue oli sisällytetty verkostoon. Maakuntakaava oli sinänsä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu suunnitelma. Jos maakuntakaavan aluevarauksessa tai kaavamerkinnässä edellytetyn maankäytön tai sen eri vaihtoehtojen toteuttamisen vaikutukset Natura 2000 -verkoston kohteeseen olivat siten täsmentyneet, että arviointi oli mahdollista suorittaa, vaikutusarviointi oli tehtävä ennen maakuntakaavan hyväksymistä ja vahvistamista. Tällaisessa tapauksessa ei ollut riittävää, että kaavamääräyksellä vaikutusarviointi määrättiin tehtäväksi yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

Valtatien 12 parantamisvaihtoehdot Kirkkojärven kohdalla olivat tien sijainnin ja Natura 2000 -kohteen läheisyyden vuoksi poikkeuksellisen rajatut. Vaikka maakuntakaavan laatimisen yhteydessä oli selvitetty tien parantamisen vaihtoehtoja ja myös otettu kantaa näiden vaihtoehtojen vaikutuksiin, asiakirjoihin ei sisältynyt luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa edellytettyä arviointia maakuntakaavan vaikutuksista kohteen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Tämän vuoksi maakuntakaavan hyväksymispäätös oli kysymyksessä olevilta osin lainvastainen.”


• Arvioinnin toteuttamistapa– Ei YVA-lain mukainen määrämuotoinen– Hyväksyttävä menetelmä ja tulosten raportointi– Voidaan toteuttaa YVA-menettelyn yhteydessä– Unionin tuomioistuin C‑521/12, kohta 27: ”Luontodirektiivin 6

artiklan 3 kohdan perusteella tehdyssä arvioinnissa ei siis saa olla aukkoja ja siinä pitää olla täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia ja päätelmiä, joilla voidaan hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys asianomaisella suojelualueella suunniteltujen töiden vaikutuksista” ks. Sweetman C‑258/11

• Arvioinnin merkitys lupa- ja ilmoitusmenettelyssä– Luvan myöntävä tai suunnitelman hyväksyvä viranomainen

• Katsoo, että arviointi on tehty• Pyytää ELY-keskuksen lausunnon asiassa

– Ilmoituksen vastaanottava viranomainen• Ryhtyy toimivallassaan oleviin toimenpiteisiin hankkeen/suunnitelman

toteuttamisen keskeyttämiseksi• Kunnes arviointi- ja lausuntomenettely toteutettu


Heikentämiskielto

• Lupaa ei saa myöntää, jos arviointi osoittaa hankkeen merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi on sisällytetty verkostoon

• Lupa voidaan myöntää, jos VN yleisistunnossaan päättää, että hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole

• Jos kyseessä luontodirektiivin liitteessä 1 tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, lisäksi erityisedellytyksiä ja komission lausuntopyyntö


Heikentääkö hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi niitä luonnonarvoja,

joiden vuoksi alue on verkostossa?

Onko vaihtoehtoja?

SCI: Ensisijaisesti suojeltava laji/luontotyyppi?

Liittyykö hanke/suunnitelma terveyteen/yleiseen

turvallisuuteen/ympäristölle koituviin merkittäviin

suotuisiin vaikutuksiin?

Natura estää hankkeen/suunnitelman toteuttamisen

Verkoston heikentämisen kompensointi

Natura ei vaikuta hankkeen/suunnitelm

an toteuttamiseen

Osoittaako, että heikentää merkittävästi?

Lausuntopyyntö ELY:lle ja alueen haltijalle

Arviointi (ensisijaisesti YVA)

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

SPA

Komissiolle lausuntopyyntö

Erittäin tärkeän yleisen edun

kannalta pakottava syy

KylläEi

Kyllä

Ei

EiKyllä


Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken museopadon purkamiseksi

• Perustellaan kalakantojen parantamisella

– Lohi (VU, II) ja taimen (CR) nousisi paremmin

– Vimpa (LC) ja toutain (NT, II) pystyisi nousemaan

– Ankeriaat silpoontuu turbiineihin

• Virkistysarvot– Teollisuusympäristöllä

ja uimarannallakin on


Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken museopadon purkamiseksi• Asiaan liittyy myös

rakennussuojelulainsäädäntö ja vesioikeus (vesihuollon turvaaminen, penkkojen kantavuus)

• Vantaanjoki Natura 2000 –aluetta

– Perusteena vuollejokisimpukka (VU, II) ja saukko (NT, II)

– Ei luonnonsuojelualuetta

• Alueella myös luonnollinen nahkiaiskanta (NT, II)


Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken museopadon purkamiseksi• Suomi sai EU:n jäsenyysneuvotteluissa varauman

luontodirektiivin soveltamisesta mm. loheen, toutaimeen, nahkiaiseen

• Luontodirektiivin 6 art.– 2 Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien

alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin.

– 3 Kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta saattavat vaikuttaa tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Jussi Airaksinen 2015 30

Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken museopadon purkamiseksi• LSL 64a §: Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen

suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.

• LSL 65 §: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.


Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken museopadon purkamiseksi• Uhanalaisempi taimen ei ole liitteessä II mainittu laji,

eivätkä liitteen II kalat ole Vantaajoen Natura 2000 -mukainen suojeluperuste

• => Natura 2000 –suojelun kannalta huomioon otetaan vain vuollejokisimpukka ja saukko

• Poikkeusta haettaessa täytyttävä– Hankkeelle ei ole vaihtoehtoja (Itäväylän loiventaminen,

turbiinien sulkeminen)– Erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy


Luonnonsuojelualueiden yleiset perustamisedellytykset1) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi;

2) alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja;

3) alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma;

4) alue on erityisen luonnonkaunis;5) alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi;6) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai

7) alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.


Luonnonsuojelualueet valtion maalla


Luonnonsuojelualueet valtion mailla

• Kansallispuisto– Kansallispuiston perustamisesta ja

tarkoituksesta säädetään lailla. – Kansallispuisto voidaan perustaa vain

valtion omistamalle alueelle.– Kansallispuiston pinta-alan on oltava

vähintään 1 000 hehtaaria. – Alueella on oltava merkitystä yleisenä

luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.

• Luonnonpuisto– Luonnonpuiston perustamisesta ja

tarkoituksesta säädetään lailla, jos alue on vähintään 1 000 hehtaarin suuruinen, muussa tapauksessa asetuksella.

– Luonnonpuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle.

– Luonnonpuistolla on oltava merkitystä luonnonmukaisen kehityksen turvaamiselle, tieteelliselle tutkimukselle tai opetukselle


• Muu luonnonsuojelualue– Muun luonnonsuojelualueen perustamisesta valtion

omistamalle alueelle sekä alueen tarkoituksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

– Jos muuksi luonnonsuojelualueeksi perustettava valtion omistama alue on enintään 100 hehtaarin suuruinen, siitä säädetään kuitenkin YM:n asetuksella.


Luonnonsuojelualueen perustamisprosessi1. Esisuojelukiinteistön muodostaminen

Ei välttämätöntä2. Perustamissäädös

Laki, VN:n tai ministeriön asetus3. Suojelualuekiinteistön muodostaminen

Ei edellytä toimitusta, jos esisuojelukiinteistö perustettu4. Rajojen maastomerkintä

YM:n merkintäasetuksen (53/2008) mukainen merkintä tunnuskilvin ja maastomerkein


Lähde: Luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelun projektiryhmä 2009

Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen• Valtion omistukseen siirtynyt alue

– Päätös laajennusalueesta hankinnan tai saannon yhteydessä– Luetaan kuuluvaksi asianomaiseen luonnonsuojelualueeseen

• Muun julkisoikeudellisen yhteisön kuin valtion omistama alue

– Yhteisön suostumuksella liittäminen kansallispuistoon• Kiinteistönmuodostuksessa noudatetaan

kiinteistönmuodostamislakia


Kielletyt toimenpiteet kansallis- ja luonnonpuistossa• Luontoa muuttava toiminta kielletty (LSL 13.1 §)• Luettelo kielletyistä toimenpiteistä. Alueilla ei saa

1. rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;2. ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä eikä vahingoittaa maa-

tai kallioperää;3. ojittaa;4. ottaa taikka vahingoittaa sieniä, puita, pensaita tai muita

kasveja tai niiden osia;5. pyydystää, tappaa tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia

eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä

6. ryhtyä muihinkaan toimiin, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen.

Sallitut toimenpiteet kansallis- ja luonnonpuistossa• Toimenpiteet, joita luonnonsuojelualueen asianmukainen hoito tai käyttö

edellyttää ja jotka eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta (LSL 14.1 §)• Luettelo sallituista toimenpiteistä. Alueilla saa

1. rakentaa, entistää ja kunnostaa alueen hoitoa, valvontaa, tutkimusta, yleisön opastamista, retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;

2. hoitaa ja ennallistaa luonnonympäristöjä ja perinneluontotyyppejä sekä palauttaa alueen luontaisen kehityksen;

3. rakentaa sellaisen tien, joka on tarpeen alueen opastustoiminnan kannalta;4. poimia marjoja ja hyötysieniä;5. onkia ja pilkkiä;6. harjoittaa poronhoitoa poronhoitolain mukaisesti;7. käyttää ja kunnostaa alueella olevia teitä, sähkö- ja puhelinlinjoja sekä näihin

liittyviä laitteita;8. kunnostaa merenkulun turvalaitteita ja vesistön kulkuväyliä sekä tehdä

vähäisiä turvalaitteiden edellyttämiä raivauksia; sekä9. kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä.

Luvanvaraiset toimenpiteet kansallis- ja luonnonpuistossa• Perustamistarkoitusta vaarantamatta saa hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla:

1) pyydystää tai tappaa eläimiä, kerätä sieniä ja kasveja tai niiden osia, eläinten pesiä ja kivennäisnäytteitä tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta tai opetusta varten;

2) vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muidenkin kasvi- ja eläinlajin yksilöiden lukumäärää;

3) poistaa sellaisten pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien yksilöitä, jotka suojelualueen ulkopuolella aiheuttavat ilmeisen uhan ihmisen turvallisuudelle tai omaisuudelle aiheutuvasta merkittävästä taloudellisesta vahingosta;

4) ottaa haltuun alueelle kaatunut riistaeläin;5) kalastaa muutoinkin kuin onkimalla tai pilkkimällä;6) rakentaa poronhoitoon liittyviä rakennuksia ja rakennelmia;7) tehdä geologisia tutkimuksia ja etsiä malmeja;8) laskeutua ilma-aluksella; sekä9) entistää ja kunnostaa muitakin kuin 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja

rakennuksia ja rakennelmia.Kansallispuistossa voidaan lisäksi 1 momentissa säädetyin edellytyksin ajaa hirveä

metsästyksen yhteydessä.• Kansallispuiston perustamisesta annetussa laissa voidaan säätää poikkeuksia (esim.

Teijo)

Hoito ja käyttö

• Hoito- ja käyttösuunnitelma – Kansallispuiston hoidon ja käytön järjestämistä varten on laadittava

hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteet puiston perustamistavoitteiden toteuttamiseksi. Hoito- ja käyttösuunnitelma voidaan laatia myös luonnonpuistolle ja muulle luonnonsuojelualueelle.

– Hoito- ja käyttösuunnitelman laatii se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on.

– Suunnitelman vahvistaa YM• Järjestyssääntö

– Kansallispuistolle on sen käyttäjiä varten laadittava järjestyssääntö– Järjestyssääntö voidaan tarvittaessa laatia myös luonnonpuistolle ja

muulle luonnonsuojelualueelle.– Järjestyssäännön antaa se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa

alue on


Luonnonsuojelu yksityisen alueella


Yksityinen luonnonsuojelualue

Yksityinen luonnonsuojelualueilman maanomistajan suostumusta


Merkintä kiinteistörekisteriin, karttoihin jne.

Lainvoimainen päätös

Valitusaika 30 pv

Tiedoksianto

ELY:n päätös (rauhoitusmääräykset, korvaukset)

Asianosaisten kuuleminen (HL)

Sopimus

Neuvottelut: korvaus, rauhoitusmääräykset

Maanomistajan tai ELY:n aloite

Merkintä rekisteriin, maastoon, korvaukset

Lainvoimainen päätös

Valitusaika 30 pv

Tiedoksianto

ELY:n päätös

Asian valmistelu

Kuuluu luonnonsuojeluohjelmaan

Neuvottelut: MO vastustaa

ELY:n aloite

Alueen määräaikainen rauhoittaminen

ELY-keskus ja maanomistaja voivat luonnon- tai maisemansuojelun edistämiseksi tehdä sopimuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta joko kokonaan tai tiettyjen toimenpiteiden osalta.

Sopimus voidaan tehdä enintään 20 vuodeksi kerrallaanSopimus on voimassa, vaikka alue siirtyy uudelle

omistajalle.Sopimuksesta merkintä kiinteistörekisteriin

Koskiensuojelu

• Koskiensuojelulaki (35/1987)

• Voimalaitosrakentamisen rajoittaminen tietyissä koskissa

• Valtion varoista korvaus, joksi on määrättävä vesivoiman luonnonmukaisen nimellistehon perusteella lasketun käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (KSL 2 §)

• KKO 2006:71• KKO 2000:28

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2006/20060071

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000028

Erämaiden suojelu

• Erämaalaki (62/1991)

• Erämaa-alueita perustetaan alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi

• Laissa luetellut alueet• Käyttörajoituksia• Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonmuistomerkit• Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu

niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella

• Rauhoittamisesta päättäminen– Viranomainen tai laitos, jonka

hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee

– Yksityismaalla kunta omistajan hakemuksesta/suostumuksella

• Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty

• Lakkauttaminen– Omistajan hakemuksesta tai ELY-

keskuksen esityksestä– Jos ei enää perusteita tai– Estää yleisen edun kannalta merkittävän

hankkeen tai suunnitelman toteutumisen• KHO 2009:21


Maisemansuojelu Kv. tasolla maisemanhoidon tavoitteet on

määritelty Eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa (Suomi hyväksyi 2006)

Perustaminen YM: Valtakunnallisesti merkittävä maisema-

alue ELY-keskus (maakunnan liiton esityksestä):

Muu maisema-alue Perustamispäätökseen liitettävät

määräykset Voidaan ottaa maiseman olennaisten

piirteiden säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä

Määräykset eivät kuitenkaan saa aiheuttaa kiinteistön omistajalle merkityksellistä haittaa.

ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen maisema-aluetta koskevista määräyksistä

Lakkauttaminen Soveltuvin osin samoin kuin perustaminen Jos alueen maisema-arvo on olennaisesti

vähentynyt tai Jos suojelu estää yleisen edun kannalta

tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen


Luonnonsuojelulain mukaiset pienluontotyypit• Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai

luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu:

1. luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt;

2. pähkinäpensaslehdot;3. tervaleppäkorvet;4. luonnontilaiset hiekkarannat;5. merenrantaniityt;6. puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit;7. katajakedot;8. lehdesniityt; sekä9. avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät


Kielto tulee voimaan, kun 1. ELY-keskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun

luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja 2. antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille

Kielto voimassa julkipanon jälkeenPäätökset voimassa mahdollisesta valituksesta huolimatta,

jollei valitusviranomainen toisin päätäJos suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen luonnonarvot

ovat hävinneet => suojelu voidaan lakkauttaa.Yksittäistapauksessa poikkeus, mikäli

kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu tai

luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen


Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 10 §)• Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai

luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto;2) seuraavat a–e-alakohdissa luetellut suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:

a) lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus; b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus;c) letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; sekäe) luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus;

3) rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus;4) kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana;5) kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään kymmenen metriä syvät rotkot ja kurut, joiden ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus;6) pääosiltaan vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät;7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto.


• Pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä• Kaikki käsittely ei kielletty, ainoastaan ominaispiirteiden

heikentäminen• Poikkeuslupa

– Jos aiheutuu metsäntuoton vähenemistä tai muuta taloudellista menetystä tai haittaa, mikä ei ole vähäistä

– Käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys on pienempi kuin neljä prosenttia poikkeusluvan hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee, tai alle 3 000 euroa

– Hoito- ja käyttötoimenpiteiden toteuttaminen tavalla, josta asianomaiselle aiheutuva menetys jää vähäiseksi

– Ei, jos saa ympäristötukea


Vesilain pienvesiluontotyypit (VL 2:11)

• Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty

• Vesiuoman fyysinen muuttaminen


Suoluontotyyppien suojelu (YSL 13 §)

• Kaikki turvetuotanto vaatii ympäristöluvan• Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävien

luonnonarvojen turmelemiselle ei lupaa• Arvioidaan suon luonnontilaluokituksen perusteella• Poikkeus myönnetään, jos ei vaaranna säilymistä ko. maan

osassa• Poikkeus yleisen edun perusteella

– Hyvin hankalasti sovellettava• Poikkeus kaavoittamalla

– Kaavan selvityksien pitää olla riittäviä – yleensä tuskin on

56

Tehtävä 2

ELY-keskuksen virkamies ottaa yhteyttä Tiinaan ja kertoo, että heidän tietojensa mukaan Tiinan omistamalla tilalla on katajaketo, joka on LSL:n tarkoittama luontotyyppi. Tiina kertoo käyttävänsä kedolla olevia katajia käsiteolliseen tuotantoon ja tekevänsä niistä voiveitsiä.

Ovatko Tiinan suunnitelmat mahdollisia?

Onko Tiinan mahdollista saada korvausta mahdollisesta tuotannon loppumisesta?

Lajien rauhoittaminen

• Suoraan lain nojalla voimassa: – eläinlajit (39.1 §): tahallisen tappamisen, ottamisen, häirinnän jne. kielto pesän

ja pesinnän suojelu– kasvilajit (42.2 §): ottamisen, hävittämisen jne. kielto myös siemenet – suurten petolintujen (LSA 19 §) pesäpuut (39.2 §) – kaupan, maahantuonnin ja maastaviennin kielto (45 § ja neuvoston CITES-asetus

- 44 §) – luontodirektiivin liitteen IV a eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikan suojelu

(49.1 §) – luonto- ja lintudirektiivilajien kaupan, hallussapidon jne. kielto (49.2 §)

• Valvonnan mahdollistamiseksi säännös: – haltuunoton kielto (40 §) (maahantuonnin, maastaviennin kielto)

• Edellyttävät toimenpiteitä: – muut kuin suurten petolintujen pesäpuut (edellyttävät merkintää) (39.2§) – erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskielto

(edellyttää rajojen määrittämistä) (47.2 §)


Erilaiset suojelun tasot

• Uhanalaiset lajit– Asetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen

eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. • Erityisesti suojeltavat lajit

– Asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen.

– Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.

– Suojelun voimaantulo päätöksen tiedoksiannosta• EU:n lajisuojelua koskevat erityissäännökset

– Liito-oravailmoitus (LSL 72a §)• Saatuaan metsäkeskukselta metsälain 14 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen on ELY-

keskuksen ryhdyttävä toimenpiteisiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittämiseksi

• KHO 2009:38


Poikkeukset rauhoitussäännöksistä (48 §)• Rauhoitetut eläin- ja kasvilajit (39 § ja 42.2 §)

– Rauhoitussäännökset eivät estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan eikä rakennuksen tai laitteen tarkoituksenmukaista käyttämistä.

– Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja eläimiä ja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

• Poikkeukset rauhoitettujen eläinten ja kasvien sekä erityisesti suojeltavien lajien suojelusta

– ELY-keskuksen lupa (tai YM, jos hakemus koskee koko maata)– Jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana

• 49 §:n mukaiset lajit– ELY-keskuksen myöntämä poikkeus luonto- ja lintudirektiivin

mukaisilla perusteilla


Luontodirektiivin mukaiset poikkeamisperusteet

• Luontodirektiivin 16 artikla 1 k– Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa

kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella

– Kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt.

– Muita perusteita• Turun HAO 03.12.2010 10/0544/1: Tältä osin hallinto-

oikeus totesi, että luontodirektiivissä tai luonnonsuojelulaissa, jolla direktiivin säännökset on tältä osin saatettu Suomessa voimaan, ei ole määritelty, mitä erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavalla syyllä tarkoitetaan. Direktiivin kieliversioiden välisestä vertailusta ilmenee, että kyseiseen poikkeamisperusteeseen sisältyy poikkeamistarpeen punnintaa suhteessa suojeluintressiin, mitä korostetaan myös Euroopan komission julkaisemassa tulkintaohjeessa. Yhtiön hakemuksen johdosta tuli siten ratkaistavaksi, onko kyseessä olevan malmiesiintymän hyödyntämiseen sinänsä ja siihen liittyvän kaivostoiminnan työllisyys- ja muihin paikallis- ja aluetaloudellisiin vaikutuksiin kohdistuva yleinen etu katsottava riittävän suureksi oikeuttaakseen laajennushankkeen edellyttämän heikennyksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikalle.

• KHO 2013:15• KHO 2003:98

Jussi Airaksinen 2015

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2013/201300299?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=luonnonsuojelulaki

http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2003/200303381

Tehtävä 3• ELY-keskus on 4.9.2013 päätöksellään määritellyt Jaakon tilaan

kuuluvalla niittyalueella esiintyvän pikkunoidanlukkokasvin, joka on sekä rauhoitettu laji että erityisesti suojeltava laji, esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi maanomistajalle. Päätöksessään ELY-keskus on todennut, että muun muassa kasvin ottaminen, maaperän muokkaus ja ojittaminen alueella heikentäisi esiintymispaikkaa. Jaakko valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätös on tullut valituksen jälkeen lainvoimaiseksi 4.9.2014. Jaakko haluaa kuitenkin käyttää aluetta maatalouteen ja muokata niityn peltoalueeksi.

Kerro– Ovatko Jaakon suunnitelmat mahdollisia 20.9.2014?– Olisivatko Jaakon suunnitelmat olleet mahdollisia 20.9.2013?– Millä edellytyksillä Jaakko voisi saada korvauksia suojelun hänelle

aiheuttamista haittavaikutuksista?

Tehtävä 4

Risto kysyy ELY-keskukselta neuvoa, miten hänen tulisi toimia. Riston maatilan takametsikköön on asettunut valkoselkätikka. Hän toivoo, että linnun pesintä muodostuisi pysyväksi. Risto aikoo myydä pesintäalueeseen kuuluvasta metsiköstä kesämökkitontin, mutta ei ole saanut ostajaehdokasta vakuuttuneeksi linnun merkityksestä.

Mitä Riston tulisi tehdä?

Lunastus

• Valtion lunastusoikeus (LSL 52 §)– Valtioneuvoston lunastuslupa

• Luonnonsuojelualueen perustamista varten• Lunastuslain mukaisesti

– YM:n lunastuslupa• Lainvoimaiseen luonnonsuojeluohjelmaan kuuluva alue• Natura-alue• Vähäinen poikkeaminen em. alueista ja luonnonsuojelu tai muu yleinen etu sitä

vaatii• Ennen lunastukseen ryhtymistä maanomistajan kanssa neuvoteltava• Rasiteoikeudet (LSL 71 §)

– Laki ei rajoita sellaisen oikeuden käyttämistä, joka ennen rauhoitusmääräysten voimaantuloa on perustettu rasitteena tai muuna oikeutena

– Tällainen oikeus voidaan kuitenkin lunastaa valtiolle

Korvaukset

• Valtion korvausvelvollisuus (LSL 53 §)– Jos aiheutuu merkityksellistä haittaa– Oikeus saada täysi korvaus– KKO 2008:73

• Edellyttää poikkeusluvan hakemista ja hakemuksen hylkäämistä

• Jos ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle ole edellytyksiä, voidaan korvaustoimitus saattaa vireille ilman luvan hakemista

• Yksityisellä luonnonsuojelualueella korvaus omistajan vaatiessa

Korvaukset Natura-asioissa

• Pääsääntö: Jos Natura-sääntelyn vuoksi päätös lupa-asiassa rajoittaa kiinteistön käyttöä siten, että oikeudenhaltijalle aiheutuu merkityksellistä haittaa, eikä luvan myöntämiselle muutoin estettä, valtio on vaadittaessa velvollinen korvaamaan haitan (LSL 53.5 §)

• Poikkeus: Oikeutta korvaukseen ei ole, jos haitta aiheutuu1. Vesilaissa tarkoitetun luvan epäämisestä2. Ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun luvan epäämisestä3. Kaivoslaissa tarkoitetun luvan ratkaisemisesta4. Lunastuslain mukaisen lunastusluvan epäämisestä5. Valtiolle, kunnalle tai kuntayhtymälle

• MRL:n ja MAL:n mukaisten lupien epäämisestä aiheutuvan haitan korvaamisesta säädetään erikseen

Tehtävä 5

Hannan omistamalla tilalla sijaitsee lehto, joka sisältyy kokonaisuudessaan valtioneuvoston 13.4.1989 hyväksymään lehtojensuojeluohjelmaan. ELY-keskuksen ylitarkastaja lähestyy Hannaa, ehdottaa alueen perustamista yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi ja Hannalle maksettavan korvauksen suuruudeksi 100 euroa. Hanna olisi suostuvainen alueen suojeluun sekä ehdotettuihin rauhoitusmääräyksiin, mutta katsoo, että ehdotettu korvaus on riittämätön.

Miten suojelun toteuttaminen on mahdollista?Miten korvaustason määrittäminen tapahtuu?

Toimenpidekiellot ja pakkokeinot

• Toimenpidekielto– ELY-keskus enintään kahdeksi vuodeksi– Jos suojelun tarkoitusperät vaarantuvat– KHO 2008:9

• Pakkokeinot– ELY-keskus voi kieltää jatkamasta lainvastaista toimintaa– Haittaa kärsivällä vireillepano-oikeus, jos vireillepanon

tarkoituksena on estää luonnonarvojen heikentyminen, joka ei ole merkitykseltään vähäinen

Rangaistukset

• Luonnonsuojelurikos (RL 48:5)• Luonnonsuojelurikkomus LSL 58 §• Menettämisseuraamus

– Rikoksen kohde– Rauhoitetun eläimen tai kasvin arvo

• Haltuunotto-oikeus– Luonnonsuojelualueen hallinnasta vastaava viranomainen– Esim. metsästysvälineet


Luontovahingon ehkäiseminen ja korjaaminen• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY

ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (ympäristövastuudirektiivi)

• Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009, korjaamislaki)

• Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (713/2009)

• Luonnonsuojelulaki (1096/1996, LSL)

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004L0035:FI:HTML

Korjaamislain soveltamisala

• Korjaamislakia sovelletaan ympäristövahinkojen korjaamiseen, jos kyseessä on

– luonnonsuojelulain (1096/1996) 5 a §:ssä tarkoitettu luontovahinko;– ympäristönsuojelulain (527/2014) 137 §:n 2 tarkoitettu pohjaveden merkittävä

pilaantuminen tai 176 §:ssä tarkoitettu vesistön merkittävä pilaantuminen; – vesilain (587/2011) 14 luvun 6 §:ssä tarkoitettu vesistön tai pohjaveden

huomattavan haitallinen muutos• Lakia ei sovelleta, jos kyseessä on

– poikkeuksellinen luonnonilmiö– toimenpide, jonka yksinomaisena tarkoituksena on suojata

luonnonmullistuksilta;– toimenpide, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maanpuolustus tai

kansainvälinen turvallisuus;– tapahtuma, johon sovelletaan merilain (674/1994) 10 ja 10 a lukua;– toiminta, josta säädetään ydinvastuulaissa (484/1972).

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20140527

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587

Luonnonsuojelulain mukainen luontovahinko (LSL 5 a §)• Luontovahingolla tarkoitetaan suotuisan suojelutason saavuttamisen tai

säilyttämisen kannalta merkittävää, mitattavissa olevaa suoraa tai välillistä haitallista vaikutusta:

1. 10 luvussa tarkoitettujen Natura 2000 - verkostoon sisältyvien alueiden niille luonnonarvoille, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty verkostoon;

2. lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille ja direktiivin liitteessä I luetelluille lajeille sekä luontodirektiivin liitteessä II luetelluille lajeille;

3. 2 kohdassa tarkoitettujen lajien sellaisille esiintymispaikoille, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty sen mukaan kuin tämän lain 47 §:ssä säädetään;

4. luontodirektiivin liitteessä IV luetelluille lajeille tai liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan yksilön lisääntymis- ja levähdyspaikoille.

• Luontovahinkona ei kuitenkaan pidetä sellaista haitallista vaikutusta, jonka aiheuttamiseen on myönnetty poikkeus 48 §:n 2 momentin, 49 §:n 3 momentin tai 66 §:n nojalla

• Haitallisen vaikutuksen merkittävyyttä arvioidaan suhteessa asianomaisen luontotyypin tai lajin suojelun tasoon vahingontapahtumahetkellä sekä niiden tuottamiin palveluihin ja luonnolliseen uudistumiskykyyn

Ilmoitusvelvollisuus

• Jos toiminnanharjoittaja tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaa tai uhkaa välittömästi aiheuttaa LSL:n tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella toimenpiteellä tai laiminlyönnillä luontovahingon, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava luontovahingosta ELY-keskukseen ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi (LSL 57 a.1 §)

• ELY-keskuksen tulee tarvittaessa velvoittaa korjaaviin toimenpiteisiin

Korjaavat toimenpiteet

• Toimenpiteistä päättää ELY-keskus• Korjaavat toimenpiteet ovat laajempia kuin ennallistamistoimenpiteet• Toimenpidejärjestys

1. Luonnonvarat ja luonnonvarapalvelut on palautettava perustilaan poistamalla vahingosta aiheutunut haitallinen muutos (ensisijainen korjaaminen)

2. Jos perustilaa ei voida täysimääräisesti palauttaa, vahingon luonnonvaralle ja luonnonvarapalvelulle aiheuttama heikennys on korvattava vahingoittuneella alueella tai muualla tehtävillä toimenpiteillä (täydentävä korjaaminen)

3. Vahingoittuneella alueella tai muualla tehtävillä toimenpiteillä on korvattava luonnonvaralle ja luonnonvarapalvelulle aiheutuvat väliaikaiset menetykset siihen saakka, kunnes ensisijainen ja täydentävä korjaaminen on vaikuttanut täysimääräisesti (korvaava korjaaminen).

Kustannusvastuu

• Vahingon aiheuttanut toiminnanharjoittaja vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat:

1. 5 §:ssä tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä; ja2. viranomaiselle vahingon ja sen välittömän uhan arvioimisesta,

korjaavista toimenpiteistä päättämisestä ja valvonnasta.• Toiminnanharjoittaja ei vastaa kustannuksista, jos

toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että vahinko:1. on kolmannen osapuolen aiheuttama ja se on aiheutunut

toiminnanharjoittajan asianmukaisista turvatoimenpiteistä huolimatta;

2. johtuu viranomaisen antaman määräyksen tai ohjeen noudattamisesta, jollei kyse ole toiminnanharjoittajan omasta toiminnasta aiheutuneen päästön tai muun tapauksen johdosta annetusta määräyksestä tai ohjeesta.

Luonnonsuojelulain mukainen muutoksenhaku• Valtioneuvoston tai ministeriön päätös

– Valitus KHO:een– Laillisuusperusteella

• Muut päätökset– Valitus hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:een

• Valitusoikeus– Niillä, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea– Muissa kuin korvausta koskevissa asioissa myös kunnalla– Muissa kuin korvausta ja poikkeuslupaa koskevissa asioissa

valitusoikeus myös rekisteröidyillä yhteisöillä, joiden tarkoituksena luonnonsuojelun edistäminen

– Luonnonsuojeluohjelmissa myös maanomistajien etua valvovilla valtakunnallisilla yhteisöillä

Tehtävä 6

• Lue ratkaisu KHO 2015:3 (kalasääski, turvetuotanto)• Analysoi seuraavia osa-alueita:

– Millaisia argumentteja ja perustelutapoja ratkaisussa esiintyy?

– Miten ratkaisussa käytetään erilaisia oikeuslähteitä ja kuinka se sopii yleiseen oikeuslähdeoppiin?

– Olisiko tuollaisessa tapauksessa mahdollisuus saada jonkinlainen poikkeus suojelusta?

– Olisiko tapaus mahdollista ratkaista jotenkin muuten?• Tarkastetaan ensi viikolla


luonnonsuojeluoikeus syksy 2015

Law