liikunnasta hyvinvointia ja viihtyvyyttäinfo.edu.turku.fi/koulutliikkeelle/koulutliikkeelle...turun...

TURUN KOULUT LIIKKEELLE -hankkeen väliraportti

Riitta Asanti ja Anu Oittinen

OPETUSPALVELUKESKUS

Liikunnastahyvinvointiaja viihtyvyyttäkouluun

Riitta Asanti ja Anu Oittinen

Liikunnasta hyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluun

TURUN KOULUT LIIKKEELLE - hankkeen väliraportti

Turun kaupunki Opetuspalvelukeskus

ISBN 952-5217-63-9

Kirjapaino Uusi Aura Oy, Raisio 2006

TURUN KOULUT LIIKKEELLE –HANKE

3

TIIVISTELMÄ JA RAPORTIN TARKOITUKSESTA

Kädessäsi oleva raportti kuvaa Turun opetustoimessa toteutettua laajaa Koulut liikkeelle

-hanketta. Raportti on koottu hankkeen ”lopun alun” tunnelmissa, kun varsinaista hanketta on

jäljellä noin vuosi. Siinä kuvataan mahdollisimman konkreettisesti hankkeen etenemisprosessia

ja sen aikana syntyneitä ajatuksia ja toimintatapoja, joilla oppilaiden koulupäivän aikaista lii-

kuntaa voidaan lisätä ja tätä kautta vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulussa viihty-

misen edellytyksiin. Kimmoke raportin kirjoittamiseen syntyi halusta koota hankkeen monet ko-

kemukset ”yksiin kansiin”, jotta muutkin kunnat ja toimijat voivat niitä hyödyntää. Riittävän

konkreettisen kuvan antamiseksi raporttiin on hyvinkin yksityiskohtaisesti (esim. liitteissä) koot-

tu hankkeen eri vaiheiden työkaluja, kuvauksia ja tuotoksia (mm. hankeprosessin kuvaus, yhteis-

tapaamisten ohjelmat, hanketuotteet, Opeapu-monisteet jne.).

Hankkeen etenemisen kannalta on ensisijaisen tärkeätä ollut koulutason toiminta eli ne koulu-

kohtaiset toimintaprosessit, joilla yksittäiset koulut ovat kehittäneet toimintakulttuuriaan ja

– ympäristöään. Koulutason toiminnan tukena on kuitenkin tarvittu monitahoista työskentelyä

kaupunkitasolla. Kaupunki- ja kuntatasolla tarvitaan ”työmyyriä”, jotka vievät asiaa eteenpäin

monella eri tasolla ja kannustavat kouluja omissa prosesseissaan.

Uudet ideat ja toimintamallit ovat syntyneet eri tavoin. Hankkeessa on korostettu alusta asti

koulujen opettajien ja oppilaiden osallistamista toimintojen kehittämiseen. Koulujen lisäksi on

ollut tärkeätä sitouttaa monia muita toimijatahoja hankkeen etenemisen eri vaiheissa. Tärkeätä

onkin hankkeen aikana syntyneiden uusien konkreettisten ideoiden rinnalla tuoda esille sitä mo-

nitahoista ja -tasoista prosessia, jolla hanke on edennyt, niin kouluissa kuin muiden keskeisten

toimijatahojen osalta. Prosessin kuvaaminen kaikkien koulujen ja muiden toimijoiden kohdalla ei

ole mahdollista, mutta haluamme korostaa niin kouluissa kuin muillakin foorumeilla käydyn kes-

kustelun merkitystä.

Oleellista sille, että liikunta toimii kouluhyvinvoinnin ja –viihtyvyyden edistäjänä on se, että siir-

rytään perinteisestä vain tiettyihin oppilaisiin kohdistuvasta kilpailu- ja valmennustoiminnasta

tai omasta koulusta poissuuntautuvasta tapahtumatoiminnasta kohti pyrkimystä saada liikunta

osaksi jokaisen oppilaan koulupäivää. Oikealla tavalla tuotteistamalla liikunta lisää lasten ja

nuorten osallistamista ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää kiusaamista.

Hankkeen edetessä on havaittu, että niissä kouluissa, joissa osallistamisessa on onnistuttu tai

päästy alkuun, on voitu huomata myös liikunnan toimiminen oivallisena työkaluna kouluhyvin-

voinnin ja –viihtyvyyden parantamispyrkimyksissä. Tärkeäksi on havaittu lasten ja nuorten näke-


4

minen aktiivisina toimijoina omien liikkumismahdollisuuksiensa luomisessa, ei pelkästään val-

miiksi mietityn ja organisoidun toiminnan kohteena.

Raportin kirjoittajat ovat olleet tiiviisti mukana hankeprosessissa, toinen hankkeen vetäjänä ja

toinen yliopiston tutkimushankkeen edustajana. Raportin työstämistapaa voisi kuvailla ”puoli-

toimintatutkimukselliseksi”. Vaikka raportoiminen eteneekin kronologisesti, on siinä jatkuvasti

pyritty reflektoivaan ja ”jälkiviisaaseen” arviointiin: koko ajan tarinan edetessä nostetaan esiin

niitä kohtia hankeprosessissa, jossa toimijoiden mielestä on erityisesti opittu jotain tai olisi ollut

järkevää toimia jollakin muulla tavalla. Esittämään pyritään myös parempia vaihtoehtoisia tapo-

ja toimia kulloisessakin tilanteessa.

Kuvio 1 Liikuntapolku kouluhyvinvointiin (kirjoittajien näkemys syksyllä 2006)

Kilpailutoiminta ja valmentaminen • ”hyvät” osallistuvat • syö koulun kerhotunteja

Tapahtumat • omasta koulusta pois suuntautuva toiminta • harvoin tapahtuva • kaikki eivät pääse osalliseksi

Lisää liikettä koulupäivään • liikunta osaksi jokaisen lapsen arkea • välituntiliikunta, välineet ym. • (vähän liikkuvien) kerhotoiminta • koulumatkaliikunta

Liikunta osallistamisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen välineenä

• koulujen pihaprojektit • oppilasaktivaattori toiminta • Huiskaus! hyötyliikunta

LIIKUNTA KOULUHYVINVOINNIN VÄLI-NEENÄ

• yhdessä tekeminen • kaikkien mukaan kannustaminen • lasten ja nuorten osallistuminen • nahistelun sijaan toimintaa

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ JA RAPORTIN TARKOITUKSESTA............................................................3

KOULUT LIIKKEELLE –HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT .......................................................7

Hankkeen taustaa ........................................................................................... 7Hankkeen valmisteluvaihe (2003 - 2004) ................................................................ 7Hankkeen uusi alku ......................................................................................... 9

HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT .......................................................... 12

Liikunnalla hyvinvointia ja viihtyisyyttä koulupäivään................................................12Hankkeen keskeiset toimijat ja vaikuttamisen tasot .................................................13

KOULUKOHTAISTEN PROSESSIEN TUKEMINEN HANKKEEN PÄÄTEHTÄVÄNÄ....................... 16

Yhteistapaamiset yhdysopettajien työn tukena .......................................................16Koulukohtaiset konsultaatiot, koulukierrokset.........................................................19”Tuotekohtaiset” koulutustilaisuudet...................................................................21

KOULUISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMINEN AVAINASEMASSA........................................... 22

Yhdysopettaja koulun kehittämismoottorina...........................................................22Rehtori, terveydenhoitaja ja koulun kehittämistiimi mukana kehittämistyössä ..................22Oppilaat mukana kehittämässä omaa koulunsa liikuntamahdollisuuksia...........................23Kouluasteiden erilaiset lähtökohdat.....................................................................24

HANKKEEN PÄÄLINJAT JA ”HANKETUOTTEET”........................................................ 26

Koulujen ideoista ”hanketuotteiksi” ....................................................................26Hanketuotteet, -kampanjat ja -projektit...............................................................26

KAUPUNKITASON TOIMINTA HANKKEEN ETENEMISEN YTIMESSÄ.................................... 37

Hallintokuntien välinen yhteistyö koulupihojen kunnostamisen haasteena ja voimavarana ....37Isossa kaupungissa on paljon toimijoita ja haastava toimintakulttuuri ............................38Yhdessä tekeminen tuottaa tulosta piha-asioissakin ..................................................40

VIESTNTÄ MERKITTÄVÄ OSA HANKETTA................................................................. 41

HANKKEEN HALLINNOLLINEN JA TALOUDELLINEN TOIMINTA ....................................... 43

Hankkeen ohjausryhmä....................................................................................43Hanketiimi...................................................................................................43Hankkeen taloudesta ......................................................................................44

KOKEMUKSIA HANKKEEN PUOLIVÄLIN KOHDALTA JA VÄHÄN SEN JÄLKEEN...................... 46

LOPUKSI ....................................................................................................... 49

LÄHDEMATERIAALIA LIITTEET


7

KOULUT LIIKKEELLE –HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT

Hankkeen taustaa

Turun koulut liikkeelle –hankkeen taustalla on niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin

yleisesti esiin nostettu huoli lasten ja nuorten ylipainon lisääntymisestä sekä siihen kytköksissä

olevista elämäntapaongelmista kuten liian vähäisestä liikkumisesta sekä vääristä ravintotottu-

muksista. Suurin haaste liikkumistottumuksiin liittyen on tällä hetkellä aktiivisuuden polarisoi-

tuminen, se että lapset ja nuoret ovat jakautumassa erittäin aktiivisesti liikkuviin ja jo oman

terveytensäkin kannalta liian vähän liikkuviin. Jos tätä kehityssuuntaa ei onnistuta kääntämään,

on sillä tulevaisuudessa erittäin merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset, muun muassa kak-

kostyypin diabeteksen hoitokustannusten lisääntymisen kautta.

Kimmokkeen hanke sai Nuori Suomi ry:n Liikkuva Iltapäivä -raporttien päädyttyä

Turun apulaiskaupunginjohtajan käsiin vuonna 2003. Samaan aikaan koululaisten iltapäivätoimin-

ta tuli hallitusohjelman myötä kuntien järjestämisvastuulle. Iltapäivätoiminnan liikunnan kehit-

tämisen lisäksi Turussa innostuttiin saman tien kehittämään koululaisten liikuntaa laajemmin

koko koulun toimintaympäristössä.

Pohjan Turun aktiivisuudelle sekä liikunnan että laajemmin hyvinvoinnin edistämisessä luo kau-

pungin mukanaolo Euroopan Terveet Kaupungit verkostossa. Se edistää laaja-alaisesti kaupunki-

laisten terveyttä ja hyvinvointia erityisesti päätöksenteon kautta. Konkreettisena osoituksena

panostuksesta terveyden edistämiseen Turussa varattiin 2004 kaupungin budjettiin ensimmäisen

kerran terveyden edistämisen määräraha, josta tuetaan kaupunkitasolla hyvinvointia edistäviä

projekteja. Turku-strategiassa 2005-2008 yksi kolmesta painopisteestä on hyvinvointi ja elämän-

laatu ja siinä kriittisenä menestystekijänä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi.

Turun koulut liikkeelle –hankkeen valmistelu käynnistyi syksyllä 2003. Jo 1990–luvulla laman ai-

heuttama tiukka taloudellinen tilanne oli pakottanut myös kaupungin liikuntatoimen arvioimaan

toimintaansa uudelleen. Liikuntatoimen painopisteet muokattiin uuteen malliin lautakuntakau-

della 1993-1996 ja erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat nousivat liikuntatoimen

ensisijaiseksi kohderyhmäksi. Käynnistettiin Liike 2000 –projekti (1994-2000) (ks. Koski 2002),

joka oli valtakunnallisesti merkittävä koko väestöä liikuntaan aktivoiva hanke kaupunkitasolla.

Tuon poikkihallinnollisen projektin aikana kaupunkilaisten liikuntaa pyrittiin lisäämään monin

tavoin. Hanke onnistuikin erinomaisesti monella tavalla, mutta koulutointa ei juurikaan onnistut-

tu saamaan mukaan. Liike 2000 -projektin jälkeen toteutettiin kaupungin liikuntatoimen tuke-

mana kahdessa alakoulussa liikkumattomien lasten kerhokokeilut, jotka osoittivat koulun olevan

oivallinen paikka kohdata kaikki lapset, myös ns. vähän liikkuvat lapset (ks. Asanti 2004). Samoi-

hin aikoihin joukko alakoulujen liikuntavastaavia kokosi alakoulujen liikunnan kehittämisrapor-

tin, jossa kyseenalaistettiin vahva kilpailutoiminta. Näin maaperä oli kypsynyt koulutoimen lii-

kunnan kehittämisprosessiin.


8

Hankkeen valmisteluvaihe (2003 - 2004)

Hankkeen suunnittelu käynnistyi varsinaisesti syksyllä 2003 (24.9.2003). Apulaiskaupunginjohtaja

Kaija Hartialan kutsumana kokoontui asiasta kiinnostuneita kaupungin eri hallintokuntien edusta-

jia neuvotteluun, jossa lausuttiin ääneen huoli lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja siitä

seuraavista ongelmista. Mukaan pyydettiin alusta lähtien myös Nuori Suomi ry, joka oli voimak-

kaasti puhunut kaikkien lasten liikkumisen puolesta. Järjestön kanssa rakennettava yhteistyö oli

merkittävää sekä eri puolilla maata olevien hankkeiden tiedottajana että uskottavuuden luomi-

seksi kaupungin sisällä. Nuori Suomi ry:n kiinnostusta Turun hankkeeseen lisäsi halu käynnistää

valtakunnallisesti koululaisten liikuntahanketta, ja Turun hanke oli pilottina mukana tämän

hahmottamisessa.

Jälkeenpäin arvioituna:

… on voitu havaita, että neuvotteluissaan opetusministeriön yleissivistävän yksikön kanssa liittyen valtakunnallisen kouluhyvinvointihankkeen liikunnan osuuteen, Nuori Suomi on päätynyt esittämään hyvin samansisältöistä ja –tavoitteista hanket-ta kuin Turussa on paikallistasolla toteutettu (Laitinen, 8.11.2006). Vuoden 2006 aikana käydyissä Turun koulut liikkeelle –hankkeen ja Nuori Suomi ry:n välisissä keskusteluissa pohdittiin paljon sitä, pitääkö liikunnan edetä omana hankkeenaan, vai tuleeko sitä pyrkiä kytkemään osaksi laajempaa kouluhyvinvointikeskustelua. Keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen, että laajempi perspektiivi – se että kye-tään osoittamaan liikunnan käyttöarvo laajemmassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä - on tässä vaiheessa myös liikunnan etu.

Hankkeen suunnittelu eteni ripeästi. Vajaan kuukauden kuluttua (16.10.2003) asetettiin työryh-

mä, jonka tehtävänä on hahmotella käynnistyvää hanketta ja sen sijoittamista kaupungin organi-

saatioon. Loppuvuonna päätettiin yhteistoimin kaupungin ja Nuori Suomi ry:n kanssa, että tarvi-

taan projektityöntekijä valmistelemaan projektisuunnitelmaa. Keväällä 2004 palkattiin loppu-

vuodeksi määräaikaiseen työsuhteeseen projektipäällikkö, jonka ensimmäisenä tavoitteena oli

rakentaa projektisuunnitelma, jolla kaupunginhallitukselta anotaan rahoitusta käynnistyvälle

hankkeelle.

Työnimenä oli suunnitteluvaiheessa ”Turun koulut terveydeksi liikkeelle -kehittämishanke”.

(Työryhmän pöytäkirja 24.9.2003.) Näin terveyden edistämien liikunnan avulla oli selkeä lähtö-

kohta hankkeelle. Hankkeessa haluttiin edetä poikkihallinnollisesti ja yhteistyötä tehden. Koh-

teena oli lasten koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen. Toimintaa ei kohdennettu koulujen

opetussuunnitelman mukaisten ”pakollisten” liikuntatuntien määrään tai laatuun. Kouluihin

suunnatun hankkeen haluttiin hallinnollisesti sijaitsevan kaupungin opetustoimessa, jolla uskot-

tiin olevan tärkeä merkitys ”asiakkaiden” kohtaamisessa.

Turun kaupunginhallituksen päätös (23.6.2004, §628) käynnisti hankkeen virallisesti kaupungissa.

Sen kestoksi määriteltiin vuoden 2007 loppuun ja vuotuiseksi avustussummaksi noin 130 000 eu-

roa kaupunginhallituksen terveyden edistämisen määrärahoista.


9

Keväällä 2004 aloitettiin koulujen rekrytointi hankkeeseen. Sähköpostiviesti suunnattiin alakou-

luissa koulun liikuntavastaavalle, joka perinteisesti on valittu kouluissa vastaamaan oman kou-

lunsa liikuntaan liittyvien yhteyksien hoitamisesta. Yläasteen ja lukion osalta rekrytointi suori-

tettiin liikunnanopettajien kautta. Myös koulujen rehtoreita informoitiin asiasta. Mukaanlähtö-

vaiheessa kouluilta vaadittiin innostusta osallistua hankkeeseen ja yhdysopettajan nimeämistä.

Erityisesti alakoulut ilmoittautuivat innokkaasti mukaan. Hankkeeseen ilmoittautui 18 alakoulua,

3 yläkoulua ja 3 lukiota. Näissä kouluissa oli yhteensä noin 7 700 oppilasta (Liite 1). Perusope-

tuksen opetussuunnitelman (2004) uudistamisen myötä on alettu puhua yhtenäisestä perusope-

tuksesta ala- ja yläkoulujen sijaan. Johtuen siitä, että Turussa perusopetuksen alimmat ja ylim-

mät luokat edelleen sijaitsevat fyysisesti ja hallinnollisesti toisistaan erillään, käytetään rapor-

tissa edelleen termejä alakoulu (luokat 1 - 6) ja yläkoulu (luokat 7 - 9). Alakouluja houkutti mu-

kaan mahdollisuus liikunnallisen kerhotoiminnan käynnistämisestä sekä koulupihojen kuntoon

saamisesta. Myös Turun ammatti-instituutti ilmoittautui mukaan. Myöhemmin kävi ilmi, että kou-

lussa koettiin tärkeämmäksi hankkeeseen liitetty tutkimus, ei välttämättä niinkään koulun oppi-

laiden liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen.

Jälkeenpäin arvioituna…

… voisi todeta, että koulujen rekrytointivaihe olisi ollut järkevä toteuttaa syste-maattisemmin ja intensiivisemmin kuin vain sähköpostilla liikunnan yhdysopettajia tai liikunnanopettajia lähestyen. Parempaan tulokseen olisi tässä vaiheessa voitu päästä lähestymällä koulujen johtoa (esim. rehtoreiden kokoukset) tai koko opet-tajakuntaa. Ehkä myös jonkinlainen suurempi käynnistämisseminaari, jossa olisi luotu kouluille konkreettisempaa käsitystä mukana olon hyödyistä, olisi voinut vai-kuttaa koulujen asenteisiin ja odotuksiin jo aivan alkumetreiltä. Nyt sana levisi vähän ”suusta suuhun” –menetelmällä ja osa kouluista tai opettajista koki jää-neensä kokonaan ilman tietoa. Myös itse hanke ja Koulut liikkeelle –tutkimushanke sekoittuivat alkuvaiheessa ja se osaltaan hämmensi kouluja.

Syksyn 2004 aikana perustettiin työryhmiä (olosuhde-, koulu-, tutkimus- ja aamu- ja iltapäivä-

toiminnan työryhmät, ks. liite 2) sekä kutsuttiin opettajat kokoon. Kouluille esitettiin tuolloin

erilaisia vaihtoehtoisia ”moduuleita”. Erityisesti kerhotoiminta kiinnosti kouluja ja usealle kou-

lulle jaettiin rahallisia resursseja käynnistynyttä kerhotoimintaa varten. Koulujen yhdysopettajil-

le luvattiin korvausta tehdystä työstä, joka suurelta osin liittyi kerhotoiminnan organisointiin ja

toteuttamiseen.

Hankkeen uusi alku

Loppuvuonna 2004 todettiin, että hanke ei ollut käynnistynyt ohjausryhmän toivomalla tavalla.

Ohjausryhmän mielestä uusien ja pysyvien ratkaisujen etsiminen oli riittämätöntä. Lisäksi koulut

eivät olleet riittävän tietoisia toistensa saamista tuista esimerkiksi kerhotoiminnan osalta ja kou-

lujen kesken syntyi ”napinaa”. Koulujen ja yhdysopettajan rooli ja tehtävät eivät olleet riittävän

selkeät. Hankkeelle palkattiin uusi projektipäällikkö vuoden 2005 alusta lähtien, ja hänen joh-


10

dollaan toimintatapaa alettiin pohtia uudelleen. Mukana jatkoivat alkuperäisesti ilmoittautuneet

koulut, jotka nyt lähtivät uudelleen ”hankematkalle”.

Uuden projektipäällikön toimesta hanke ”heilautettiin uusille raiteille” hankekoulujen opettaji-

en yhteistapaamisessa 17.2.2005. Tällöin käytiin läpi tavoitteiden uudelleen määrittelyä ja kes-

kusteltiin asiantuntija-alustuksen pohjalta koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä.

Joensuulaisen Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko kuvasi esityksessään koulun toimintakult-

tuurin sisältävän kaiken sen, minkä kouluyhteisön jäsenet – opettajat, muu henkilökunta ja oppi-

laat – tekevät ”yhteisön tavalla”. Se sisältää ne koulun käytänteet, jotka koostuvat ryhmän

omaksumasta tiedosta, vallitsevista uskomuksista, arvoista, tottumuksista jne. Toimintakulttuu-

rin kehittämistä hän kuvasi muutokseksi, ”jonka seuraukset ulottuvat oppilastasolle ja tulevat

esiin oppilaitoksen perustehtävän – opiskelijoiden opetus- ja kasvatustyön paranemisena” (Huus-

ko, 2005).

Yhteistapaamisen ja sen jälkeen käytyjen koulukohtaisten keskustelujen jälkeen projektin tahol-

ta koottiin yhteen kouluissa syntyneet lähtökohtaodotukset. Näiden pohjalta voitiin muodostaa

hankkeelle niin sanotut yhteiset intressialueet, joiden pohjalta lähdettiin kehittämään koulujen

prosesseja tukevaa materiaalia, koulutuksia, ja samalla verkostoitiin samasta ideasta kiinnostu-

neita opettajia ja kouluja keskenään.

Tarpeen mukaan etsittiin eri hallintokuntia yhdessä kehittämään ideaa (esim. koulupihahanke,

terveyden edistämisen / syrjäytymisen ehkäisyn kerhotoiminta, terveyden edistämisen reissari)

tai haettiin muita yhteistyötahoja rahoituksen turvaamiseksi (terveyden edistämisen keskus,

STM). Ideoita lähdettiin ”tuotteistamaan”.

Hankkeen rinnalle Turun yliopiston tutkijat rakensivat alusta alkaen laajan monitieteisen turku-

laislasten ja –nuorten hyvinvointia selvittävän Koulut liikkeelle -tutkimuksen. Hankkeen alkuvai-

heessa tutkimus ja hanke sekoittuivat toisiinsa osittain siksi, että tutkimusryhmä kokoontui aluk-

si neljän alakoulun, ns. tutkimuskoulun yhdysopettajan kanssa rakentamaan interventiota. Hank-

keen uudelleen käynnistymisen myötä alettiin pohtia, että samanlaista tarvetta pienelle, erik-

seen kokoontuvalle kouluryhmälle ei enää ollut, ja tapaamiset lopetettiin vuoden 2005 aikana.


…tällä tutkimusryhmän ja tutkimuskoulujen yhdysopettajien kokoontumisilla on merkitystä sikäli, että kokoontumisten ideoimana ja osittain myös painostamana jaettiin alakouluille seuraavana keväällä (huhtikuussa 2005) niin sanotut välitunti-korit. Kuten myöhemmin kävi ilmi, niistä tuli merkittävä hankkeen käynnistymisen symboli.


11

Hankkeessa nähtiin tärkeäksi koulujen ja mukana olijoiden sitouttaminen sekä innokkuuden ja

uteliaisuuden herättäminen hankkeeseen. Tällöin tärkeää on osallistujien omien näkökulmien

selventäminen ja sitä seuraava osallistujien perspektiivien yhdistäminen (Perttilä ym. 2003, 39 -

40). Koko hankkeen toimintafilosofiana on ollut, että vain koulujen omista lähtökohdista ponnis-

tavien ja osallistavien toimintaprosessien kautta voidaan vaikuttaa koulujen toimintakulttuurin

muuttumiseen. Hankkeen tehtävänä on eri toiminnan tasoilla tukea koulujen prosesseja.

Kuvio 2. Projektipäällikön näkemys koulujen toimintakulttuurin muutoksen etenemisestä (muka-ellen Perttilä ym. 2003) ja hankkeen roolista sen tukemisessa esitettynä mm. ohjausryhmän ko-kouksessa 14.3.2006

KOULUKOHTAISET TOIMINTAPROSESSIT

(osallistuminen, osallistaminen, omat lähtökohdat)

YHTEISTEN INTRESSIALUEIDEN LÖYTÄMINEN (tuotteet, materiaalit, koulutukset, verkostot, yhteistyö, päätöksen-

tekoon, strategioihin ym. vaikuttaminen)

TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS


12

HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT

Liikunnalla hyvinvointia ja viihtyisyyttä koulupäivään

Hankkeen tavoitteissa ja toimintatavoissa korostettiin voimakkaasti koululähtöistä ajattelutapaa.

Vain koulujen lähtökohdista ponnistaen voidaan aikaansaada pysyviä koulutason muutoksia, mut-

ta samalla haluttiin korostaa sitä, että koulut eivät kykene toimimaan ilman laajemman yhteisön

tukea. Koulut liikkeelle –hankkeen visiona (hankkeen yhteistapaaminen 17.2.2005, hankkeen

ohjausryhmä 3.3.2005) nähtiin nyt, että hankkeen päättyessä kolmen vuoden kuluttua on lisään-

tyneen liikunnan avulla kyetty lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja koulussa viihtymistä.

Hanke haluttiin alusta asti nähdä osana laajaa viitekehystä. Oleellista ei ole vain liikunnan li-

sääminen, vaan sen lisääminen niin, että se palvelee yleisempää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

edistämispyrkimystä.


… hankkeen linjaus kytkeä liikunta alusta asti kiinteästi laajempiin kokonaisuuk-siin, kuten kouluhyvinvoinnin ja –viihtyvyyden edistämiseen, on osoittautunut on-nistuneeksi ja vähintäänkin ajanmukaiseksi, kun verrataan sitä viimeisen vajaan vuoden aikana käynnistyneeseen kouluhyvinvointikeskusteluun.

Kuvio 3. Hankkeen tavoitteiden asettelu siten kun se esitettiin 17.2.2005 hankekoulujen yhteis-tapaamisessa ja 3.3.2005 hankkeen ohjausryhmälle

Liikunta nähtiin siis alusta asti välineenä sille, että koulussa voidaan tukea lasten ja nuorten hy-

vinvointia ja koulussa viihtymistä erityisesti osallistamisen ja yhdessä tekemisen kulttuurin kehit-

tymisen myötä. Kouluihin ei tuoda valmiita toimintamalleja, vaan opettajia ja koululaisia akti-

voidaan itse etsimään mahdollisuuksia liikkumisen lisäämiseksi omassa koulussaan. He ovat par-

haita oman koulunsa ja sen ympäristön tuntevia ”asiantuntijoita”.

Oppilaat eivät ole ainoastaan liikkujia, liikuttamisen kohteita, vaan itse aktiivisia toimijoita toi-

minnan sisältöjen ja toimintaympäristön kehittämisessä - mukana luomassa liikuntamahdolli-

KOULUT LIIKKEELLE

VISIO Missä haluamme olla kolmen vuoden kuluttua?

Lisääntyneen liikunnan avulla on kyetty lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja koulussa viihtymistä

KOULUT LIIKKEELLE

Koulujen toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittymistä lasten ja nuorten liikuntaa lisääväksi

Miten se tapahtuu?

Koulukohtaisten toimintaprosessien kautta syntyvienuudenlaisten lasten ja nuorten liikkumista tukevien

ratkaisujen avulla


13

suuksia ja uusia ideoita sekä kehittämässä koulunsa ympäristöä liikuntaan aktivoivaan suuntaan.

Uudenlaisia lasten ja nuorten liikkumista tukevia ratkaisuja uskottiin syntyvän koulukohtaisten

toimintaprosessien kautta ja siten myös hankkeen tavoitteiden toteutuvan.

Hankkeen keskeiset toimijat ja vaikuttamisen tasot

Koulut ovat hankkeen keskiössä. Hankkeen eteenpäin viemiseksi tarvitaan myös paljon muita

tahoja, ja kaikkien tahojen selkeän roolin hahmottamista. Näitä keskeisiä tahoja koottiin hank-

keen eri työtyhmiksi (ks. liite 2). Jokaisen työryhmän ylimmäksi tavoitteeksi määriteltiin koulu-

tason toiminnan edellytysten luominen ja tukeminen.

Ohjausryhmään on koottu kaupungin keskeisten hallintokuntien (opetus-, terveys-, liikunta-,

nuorisotoimet, tilalaitos, kiinteistölaitos, ympäristö- ja kaavoitusvirasto) sekä keskushallinnon

edustajia (puheenjohtajana palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja, palvelutoimen sekä osaa-

mis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajien avustajat), jotta resurssien ja toimintakäy-

täntöjen kehittämisen turvaaminen olisi taattu kaupungin johdon tasolla. Lisäksi ohjausryhmässä

on Nuori Suomi ry:n sekä Koulut liikkeelle –tutkimushankkeen edustus.

Keskeisin hanketta eteenpäin vievä foorumi on ollut hankekoulujen yhdysopettajien yhteista-

paamiset, joita on järjestetty 1 - 2 kertaa lukukaudessa. Näillä tapaamisilla pyrittiin varmista-

maan se, että vuorovaikutusta syntyy myös hankkeeseen osallistuvien koulujen välillä eikä pel-

kästään yksittäisten koulujen sisällä. Yhteistapaamisia kuvataan tarkemmin luvussa ”Yhteista-

paamiset yhdysopettajan työn tukena”.

Olosuhdetyöryhmän tavoitteeksi määriteltiin toimia koulujen tukena koulupihaolosuhteiden

kehittämisprosessissa, ja siihen kutsuttiin jäseniksi muun muassa kaupungin tilalaitoksen, kiin-

teistölaitoksen, ympäristö- ja kaavoitusviraston, opetustoimen sekä liikuntatoimen edustajia.

Tavoitteeksi asetettiin kaupunkitasoinen koulupihojen kehittämisohjelma, joka sisältää kriteeri-

en mukaisen koulupihojen kiireellisyysjärjestykseen asettamisen, kehittämisaikataulun sekä yh-

teistyö- ja rahoituspohjan valmistelun.

Koulutyöryhmän jäseniksi kutsuttiin koulujen edustajia sekä opetustoimen liikunnanohjaaja, ja

sen tehtäviksi todettiin toimia opettajien ja koulujen tukena toimintaprosessin läpiviemisessä.

Työryhmässä suunniteltiin ja valmisteltiin projektipäällikön etukäteisvalmistelun pohjalta keino-

ja ja työkaluja opettajien ja koulujen tukemiseen ja motivointiin (koulutukset, materiaalit,

tuotteet, välineet, verkostoituminen jne.) sekä pohdittiin koulujen osallistamisen keinoja. Kou-

lutyöryhmä tarjosi projektipäällikölle myös hyvän areenan testata ajatuksiaan hankkeen etene-

miseen liittyen, ennen kuin ne esiteltiin isommalle yhdysopettajaryhmälle.


14

Aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmän tavoitteeksi asetettiin vaikuttaa liikunnan aseman vah-

vistamiseen osana aamu- ja iltapäivätoimintaa. Keskeisenä yhteistyötahona tässä työryhmässä on

ollut kaupungin nuorisotoimi, joka Turussa koordinoi iltapäiväkerhotoimintaa.

Projektipäällikkö hahmotteli hankkeen työryhmiä ja niiden suhdetta toisiinsa alkuvaiheessa alla

olevan kuvion avulla. Kuvion tavoitteena on kuvata sitä, että koulut ja niiden sisäiset ja väliset

prosessit ovat hankkeen ytimessä ja muiden toimijatahojen keskeisenä tavoitteena tulee olla

koulujen prosessien tukeminen.

Kuvio 4. Hankkeen ”organisaatiokaavio” keskeisten toimijoiden osalta: koulut ja niiden prosessit hankkeen ydin, muut ryhmät tukevat niiden prosesseja (projektipäällikön kuvaus ohjausryhmän kokouksessa 12.1.2005 sekä Koulut liikkeelle –yhteistapaamisessa 17.2.2006) Tärkeätä on ollut hankkeen eteneminen samanaikaisesti usealla eri tasolla. Osoittautui hyvin

nopeasti, että vain täten voi edetä laaja kaupunkitason hanke, joka edellyttää useamman hallin-

tokunnan toimintoja. Asioiden eteneminen kullakin tasolla samanaikaisesti on ratkaisevaa, jotta

yhteisen tavoitteen toteutumiselle on edellytyksiä. Asioiden eteneminen koulutasolla on tietysti

kaikkein ratkaisevinta. Ilman koulujen omaa panostusta, omien odotusten ja lähtökohtien mää-

rittelyä sekä lasten ja nuorten osallistamista mukaan toimintaan ei synny kestävää pohjaa toi-

mintakulttuurin muutokselle.

Koulut liikkeelle –hanke tukee koulujen liikuntaa edistävää toimintaa järjestämällä koulutuksia,

hankkeistamalla tai tuotteistamalla uusia ideoita, tuottamalla materiaaleja jne. Ideat syntyvät

mukana olevien koulujen vuorovaikutuksessa hankekoulujen yhteistapaamisissa tai koulukeskus-

teluissa. Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla hanketta viedään eteenpäin monella taval-

la kaupungin eri taholla: vaikuttamalla strategiatasolla ja toimintakäytäntöihin sekä nostamalla

esille uusia kehittämiskohteita ja -tarpeita. Vain laajalla hallintokuntien välisellä yhteistyöpoh-

KOULUT LIIKKEELLE

Ä M

HYRU SJ

A

HO

OL

O

EDH

US

HY D Y SP

O

ET

TU

T

K.

IPAP

M U UT?

ALAKOU-LUT

Prosessi

YLÄKOU-LUT

Prosessi

LUKIOTProsessi

TAI Prosessi

ULUO

K


15

jalla kyetään tarjoamaan tuki koulukohtaisten ohjelmien toteuttamiselle. Koulut liikkeelle –

hankkeessa on mukana myös kansallinen taso, lähinnä Nuori Suomi ry:n kanssa tehtävän yhteis-

työn kautta, sekä kansainvälinen ulottuvuus, joka toteutuu Shape Up –nimisen, lasten ja nuorten

ylipaino-ongelmaan ratkaisuja etsivän EU-hankkeen kautta (www.shapeupeurope.com).

Kuvio 5. Hankkeen toiminnan ja vaikuttamisen tasot (projektipäällikön kuvaus ohjausryhmän kokouksessa 30.9.2005)

Tässä raportissa kuvataan seuraavaksi kunkin edellä mainitun tason toimintaa omana lukunaan.

Niiden toteutuminen tapahtui ajallisesti rinnakkain ja ne kytkeytyivät vahvasti toisiinsa. Näin

ollen niiden erottaminen toisistaan on paikoin epämielekästä tai -johdonmukaista. Tällä tavoin

pyritään kuitenkin antamaan monisyisestä prosessista selkeästi hahmottuva kokonaisuus. Hanke-

prosessi on myös kuvattu ajallisesti ja toimijatasoittain (sidosryhmittäin) syksyyn 2006 asti graa-

fisessa muodossa kaaviona kaupungin kehittämispalveluiden avulla (liite 3). Kaavion piirtämises-

sä on käytetty QPR ProcessQuidea, joka on Turun kaupungin yhteisesti käyttämä tietokoneoh-

jelma prosessien kuvaamiseen graafisessa muodossa.

KOULU- TASO

HANKE- TASO

KAUPUNKI- TASO

KANSALL. KANS.VÄL

TASO

Omat lähtökohdat & odotukset Osallistuminen Osallistaminen Toimintaprosessi

Yhteiset intressi-alueet Tuotteet Materiaalit Koulutukset Verkostot, yht.työ

Päätöksentekoon, strategioihin, toimintatapoihin vaikuttaminen Uusien ideoiden hankkeistaminen

Yht.työkumpp. Rahoitus Kansall. & KV-hankkeet (EU: Shape up)

TOIMINNAN/VAIKUTTAMISEN TASOT


16

KOULUKOHTAISTEN PROSESSIEN TUKEMINEN HANKKEEN PÄÄ-

TEHTÄVÄNÄ

Hankkeen perustavoitteena on ollut luoda kehys, joka mahdollistaa koulujen toiminnan kehitty-

misen oppilaiden koulupäivän aikaista liikkumista aktivoivaan suuntaan. Hanke tukee toisaalta

kaikkia kouluja samanaikaisesti (yhteistapaamiset, materiaalit, tuotteet, verkostot jne.) ja toi-

saalta rinnalla kulkee koulukohtainen tuki ja kunkin koulun omien tarpeiden kuuntelu (koulukoh-

taiset keskustelut, ”koulukerrokset”). Hankkeen koulukohtainen ajattelutapa heijastuu myös

siinä, että sen aikana syntyneet toiminnot ovat eri kouluilla erilaisia johtuen koulujen erilaisista

toimintakulttuureista ja -ympäristöistä. Seuraavassa käsitellään hanketta eteenpäin vieviä kes-

keisiä foorumeita, jotka ovat hankekoulujen yhdysopettajien yhteistapaamiset sekä koulukohtai-

set keskustelut.

Yhteistapaamiset yhdysopettajien työn tukena

Hankkeen alkuvaiheessa ryhdyttiin koulukohtaisesti kartoittamaan koulujen omia lähtökohtia,

tarpeita ja mahdollisuuksia. Koulukohtaiset keskustelut ja prosessit nähtiin ratkaisevan tärkeä-

nä, sillä ne mahdollistivat myös opettajien vuoropuhelun aiheesta. Samalla koulut oppivat, että

”mitään ei saa ilmaiseksi”.


… alkuvaiheen yhdeksi ongelmaksi voi nostaa sen, että lähtökohtakeskusteluja ei ehditty vieläkään käydä riittävän perinpohjaisesti koulutasolla. Menetelmänä koko koulun osallistamiseksi olisi haluttu käyttää Hyvinvointi kouluyhteisössä –kehittämishankkeessa (Perttilä ym. 2003, 42 - 45) käytettyä teemaseula-menetelmää, mutta hankkeen siihenastinen liian hitaaksi koettu käynnistyminen esti tämän vaiheen läpikäymisen. Menetelmän tutuksi tekeminen ja läpivieminen olisi vaatinut omat perehdytyksensä ja prosessina sen katsottiin silloisessa tilan-teessa vievän liian kauan aikaa useimpien opettajien odottaessa jo malttamatto-masti ”konkretiaa”. Niinpä lähtökohtakeskustelujen toteuttamisen tapa jätettiin koulujen itsensä päätettäväksi. On vaikeaa arvioida, olisiko teemaseulan hyödyn-täminen tässä vaiheessa edesauttanut laajempaa tai nopeampaa sitoutumista hankkeeseen kuin mihin nyt on päästy.

Kaikki koulut kutsutaan kerran tai kaksi lukukaudessa niin sanottuihin yhteistapaamisiin. Yhteis-

tapaamisten merkitys hankkeen etenemisen kannalta on muuttunut hankkeen edetessä. Alkuai-

koina mukana olivat lähinnä hankkeen yhdysopettajiksi nimetyt opettajat. Tällöin etsittiin koulu-

jen omia lähtökohtaodotuksia, kehiteltiin edelleen ryhmissä syntyneitä ideoita sekä rakennettiin

hankkeen yhteisiä intressialueita.

Yhteistapaamisten merkitys alkuvaiheessa oli siis uuden ideointi, innostuksen ja inspiraation syn-

nyttäminen ja yhteisten intressialueiden löytäminen. Hyvin pian yhteistapaamisissa nousi tärke-

äksi hyvien käytänteiden levittäminen. Koulujen hyviä käytäntöjä, kokeiluja ja toimintamalleja


17

kerrottiin toisille näin mahdollistaen ideoiden leviäminen ja hankkeen avoimuus. Toisten koulu-

jen ideoiden jakaminen oli tärkeää monella tavalla: se oli merkittävää idean keksineille kouluille

ja sen opettajille, sillä tavoin innostettiin muita ja levitettiin hyviä käytäntöjä kaupungin eri

kouluihin. Tärkeää oli myös se, että näissä eri kouluasteiden opettajat tapasivat toisensa ja sai-

vat ideoita toisilta. Erityisesti yläkouluihin syntyi hyviä ideoita alakoulujen kokeiluista.

Koulujen näkökulmasta hankkeen eteneminen kuvattiin aluksi niin sanotun ”silmukkamallin”

mukaisena. Tavoitteisiin katsottiin päästävän selkeästi hahmottuvien eri vaiheiden – silmukoiden

– kautta. Osana valmistelutyötä opettajille kehitettiin ns. OPEAPU –monisteet (Liite 4), jossa

käsiteltävät asiat on kuvattu ja koulukohtaiset tehtävät ja mietittävät asiat listattu. Opeapu tuli

täyttää koulussa, mielellään yhdessä muiden opettajien kanssa. Eri koulujen samanmalliset

opeavut helpottivat projektipäällikköä kokoamaan yhteen eri kouluilla syntyneitä ideoita ja

saamaan kokonaiskuvaa hankkeen koulukohtaisesta etenemisestä. Opeavut ovat olleet merkittä-

vä työkalu hankkeen edetessä ja niitä purettiin koulukohtaisesti projektipäällikön kanssa koulu-

keskustelujen aikana. Niissä on pyritty ottamaan aina seuraava askel eteenpäin, vaikuttamaan

siihen, että hanke etenee koko ajan eikä jää jauhamaan paikoilleen.

Kuvio 6. Hankkeen eteneminen ns. ”silmukkamallin” kautta, kuten vuoden 2005 alussa havain-nollistettiin (projektipäällikön esittämä prosessikuvaus yhdysopettajien yhteistapaamisessa 17.2.2005)

Yhteistapaamisissa on kuultu tarpeen mukaan myös asiantuntija-alustuksia sekä yhteisesti hank-

keen etenemisestä ja seuraavista suunnitelmista. Myöhemmässä vaiheessa mukaan on kutsuttu

myös rehtorit ja terveydenhoitajat. Yhteistapaamiset on toteutettu iltapäivisin, noin neljän tun-

nin pituisina vaihdellen eri paikoissa, jolloin yhdeksi tapaamisen elementiksi on tullut normaali

koulutyöstä ja -ympäristöstä irtaantuminen (kuvio 8 ja liite 5).

OPEAPU I Lomakkei-

den täyttö

kouluissa

Palautuskierros koulukohtaisesti Koonti (Anu) Koulutyöryhmä

Työstö kouluissa Yhteistyö virkamiesten kanssa Palautuskierros koulukohtaisesti

OPEAPU II OPEAPU III OPEAPU IV

…

LÄHTÖKOHDAT - mitä halutaan kehittää? 17.2.2005

KOULUKOHTAISET SUUNNITELMAT - miten edetään kehittämisalueilla? 21.4.2005

KOULUKOHTAISET TOTEUTTAMIS-SUUNNITELMAT - mitä, missä, milloin? 19./26.5.??

TOTEUTUS JA SEURANTA

HANKKEEN ETENEMINEN YHTEISTAPAAMISTEN KAUTTA


18

Yhteistapaamisten merkitys on, kuten opettajat ovat kuvanneet, mahdollisuus ”samanmielisten”

kanssa innovoida asioita yhdessä eteenpäin. Yhdysopettajat ovat todenneet yhteistapaamiset

erittäin merkittäväksi asian eteenpäin viemisessä omassa koulussaan. Niistä saatujen ideoiden ja

kannustuksen tukemana opettajat kokevat olevansa ”parhaimmillaan omassa koulussaan aina

muutamia päiviä yhteistapaamisten jälkeen”, kuten erään koulun yhdysopettaja asiaa kuvaili.

Hankkeen etenemisprosessia on kaiken aikaa pyritty ”tekemään näkyväksi” erilaisten kuvioiden,

yhteenvetojen, tiedottamisen sekä konkreettisten tuotteiden ja materiaalien avulla. Tämän pro-

sessin kautta myös opettajille on selvinnyt paremmin se, että koulujen - tai ainakin useamman

yhdysopettajan - odottamaa nopeaa muutosta ei näin suuressa ja laajassa kaupunkitason hank-

keessa ole mahdollista saavuttaa, etenkin kun etsitään pysyviä ja kestäviä ratkaisuja.

Kaikkien mukana olevien koulujen yhdysopettajien yhteisten tapaamisten lisäksi hanke järjesti

eri kouluasteiden opettajille kokoontumisia. Yläkoulujen ja lukioiden liikunnanopettajien ko-

koontumisessa (13.5.2005) pohdittiin esim. yhdessä Nuori Suomi ry:n asiantuntijan kanssa mm.

välituntiaktivaattori- ja vertaisohjaajatoiminnan käynnistämistä.

Yhteistapaamisiin liittyy projektipäällikön huolellinen valmistelutyö ja varsinkin alkuvaiheessa

ideoiden testaaminen koulutyöryhmässä. Tapaamisten teemojen suunnittelun lisäksi projekti-

päällikkö on koonnut kouluilta raportteja ja palautetta, joiden yhteenveto kuvaa osallistujille

hankkeen etenemistä ja oman koulun ”sijaintia” hankekartassa.

Kuvio 7. Yhteenveto kouluittain käynnistyneistä toiminnoista ja osallistumista hankkeen järjes-tämään toimintaan (hankekartan tilanne 30.5.2006)

TOIMINTA: Aun Cyg Han Hep Ilp Jäk Kat Kre Lau Num Nun Pan Pää Sir Ter Var Vas Waa KLAya LUOya Perno TSYK TKL LUOlu TSYKlu

Välituntiliikunta

Välituntiväl.

Vanhemp.yhd.

Pihatalk.

Pihaleikit

Itsekeksityt

Leikkivälitunnit

Leikkipäivät

Leikittäjät/Trai.

Suunnittelukilp.

Pihan laajenn.

Kerhot. keh.

Koulutus+or

Yhteistyö th

Suunnitelmat

Rakennem.

Pitkä välitunti

Koulu kylän kp

Koulumatkal.

kartat

Kampanjat ?

Viestintä

Reissari

Liikuntaneuv. "Personal trainer" -kokeilu

Porukkaliik. Vertaisohjaajakokeilu, liikkuminen kaveriporukalla


19

Koulukohtaiset konsultaatiot, koulukierrokset

Osana kunkin mukana olevan koulun toimintakulttuurin tukemista hankkeen toimintaan liitettiin

niin sanotut koulukierrokset. Projektipäällikkö on kiertänyt vuoden 2006 loppuun mennessä

”konsultaation tapaan” kaikki mukana olevat koulut kuuteen kertaan. Noin tunnin mittaiseen

keskusteluun osallistui aluksi koulun yhdysopettaja tai yhdysopettajat ja joissakin kouluissa myös

rehtori. Myöhemmässä vaiheessa, kun keskustelu on kääntynyt enemmän jatkon edellytysten

turvaamiseen, on koulukeskusteluihin kutsuttu myös rehtorit ja terveydenhoitajat. Tapaamiset

rakentuivat etenkin alkuaikoina ”silmukkamallin” mukaan. Yhdysopettajatapaamisissa jaettua

OPEAPUA (liite 4) käytiin koulun näkökulmasta läpi ja etsittiin yhdessä projektipäällikön kanssa

koulun kehittämishaasteita. Samalla pohdittiin koulun mahdollisesti tarvitsemaa tukea projektil-

ta. Näin kunkin koulun kohdalla on voitu pohtia sitä, miten hanke voi koulun kehittämistoimintaa

tukea ja myös etsitty ydinkohtia, joissa hankkeen tulee toimia.

Koulukierrosten aikana projektipäällikkö on saanut aidon kuvan hankkeen etenemisestä eri kou-

luissa, tutustunut kouluihin ja niiden liikuntaolosuhteisiin sekä yhdysopettajan toimintaympäris-

töön. Hän pystyy kartoittamaan itselleen tilanteen ja samalla kokoamaan parhaita käytäntöjä

opettajien yhteistapaamisiin. Projektipäällikkö on samalla tutustunut kouluihin ja niiden opetta-

jiin sekä saanut tarkkaa tietoa koulun toiminnoista ja ennen kaikkea niistä lukuisista erilaisista

ratkaisuista, joita eri kouluissa samankin ”tuotteen” toteuttamisessa on löytynyt. Samalla pro-

jektipäällikön vierailu kouluilla on tehnyt hankkeen koulujen opettajahuoneessa ”eläväksi”, han-

ke on saanut ”kasvot” kaupungin taholla. Yhdysopettajat ovat kokeneet koulukierrokset merkit-

täviksi. Koulukierrokset ovat ”pakottaneet” yhdysopettajat pohtimaan hankeasioita oman kou-

lunsa tasolla ja ottamaan asioita esille myös muiden opettajien kanssa, mikä muuten olisi arjen

tohinoissa saattanut unohtua. Koulut ovat arvostaneet hankkeen toteuttamaa ”lempeää painos-

tusta ja takamuksille potkintaa”, kuten erään koulun yhdysopettajat ja rehtori asiaa ovat kuvail-

leet.

Osana koulukierroksia haastateltiin hankkeeseen liittyvänä tutkimuksena yhdysopettajia, ja

myöhemmässä vaiheessa myös rehtoreita ja terveydenhoitajia. Pian huomattiin, että koulukoh-

tainen konsultaatio, jossa yhdistyy projektipäällikön näkökulma ja tutkimuksellinen näkökulma

palvelee parhaiten sekä hankkeen etenemistä että myös tutkimusta. Koulun tilannekartoituksen

jälkeen on läpikäyty koulun ”tekemisen tapaa”. On pohdittu opettajakunnan osallistumista pro-

jektiin ja annettu yhdysopettajalle mahdollisuus pohtia omia ja opettajakunnan toimintatapoja.

Koulukierrokset ovat myös varmistaneet hankkeen etenemistä kouluissa, ja kehitetyt hyvät käy-

tännöt ”tulleet näkyviksi”. Koulukierrosten aikana esitetyt kysymykset ovat saaneet yhdysopet-

tajan pohtimaan uusia ratkaisuja oman koulunsa näkökulmasta. Yhdysopettajat ovat myös mai-

ninneet koulukierrosten merkityksen siinä, että on joku taho joka on todella kiinnostunut heidän


20

ajatuksistaan. Vaikka koulukierrokset ovat vaatineet runsaasti aikaa, ovat ne olleet merkittävä

tapa tehdä hankkeesta ”ihmisläheinen”, juuri ”meidänkin koulua koskettava”. Se ei ole jäänyt

etäiseksi, vain hallinnossa olevaksi suunnitelmaksi.

TILAISUUS Yhteistapaaminen Koulukierros 1 Yhteistapaaminen Koulukierros 2 Koulukierros 3 Yhteistapaaminen Koulukierros 4 Yhteistapaaminen Koulukierros 5 Yhteistapaaminen Koulukierros 6

AJANKOHTA 17.2.2005 10.3.–7.4.2005 12.4.2005 25.4.–20.5.2005 31.8.–27.9.2005 26.10.2005 18.1.–10.2.2006 30.3.2006 4.5.–30.5.2006 13.9.2006 26.10.-

TEEMA Hankkeen heilautus "uudelle raiteelle", tavoitteet, toimintatavat, koulun toi-mintakulttuurin kehittäminen. Koulujen lähtökohdat Opeapu 1 avulla + koulujen toimintakulttuurin arviointi (tutk.hanke). Hankkeen yhteisten intressialueiden ensimmäinen esittely, ideoiden jatko-kehittely, jatkotyöstön pohja kouluille. Koulujen konkreettisemmat suunnitel-mat eri osa-alueiden suhteen Opeapu 2 avulla + toimintakulttuuri (tutk.hanke). Koulujen konkreettisten toimintojen läpikäyminen Opeapu 3:n avulla + toi-mintakulttuurin arviointi (tutk.hanke). Ajankohtaista hankkeesta, koulujen hyvien kokeilujen, käytäntöjen ja toi-mintatapojen esittelyä. Toimintaprosessin ja toimenpiteiden arviointia Opeapu 4:sen avulla + toi-mintakulttuurin arviointi (tutk.hanke) "Verbaalista lämmittelyä" ja pohdintaa siitä, miten luodaan pysyviä toimintoja ja toimintatapoja Vapaa keskustelu tähänastisista koulu-jen toiminnoista, odotuksista ja ideois-ta jatkossa + toimintakulttuurin arvi-ointi (tutk.hanke) "Liikunta kouluhyvinvoinnin välineenä" -seminaari, yhdysopettajat, rehtorit, terveydenhoitajat Jatkon edellytysten turvaaminen, mu-kana yhdysopettajat, rehtori ja th toimintakulttuurin muutoksen arviointi (tutk.hanke)

Kuvio 8. Turun koulut liikkeelle-hankkeen yhteistapaamisten ja koulukierrosten ajankohdat ja

teemat

+


21

”Tuotekohtaiset” koulutustilaisuudet

Yhteistapaamisten lisäksi on toteutettu muutama ”tuotekohtainen” koulutus, jossa on keskitytty

vain yhden hankkeessa esille nousseen osa-alueen edistämiseen. Koulutustilaisuuksia on järjes-

tetty esimerkiksi perinteisten pihaleikkien, kerhotoiminnan kehittämisen sekä oppilasaktivaatto-

ritoiminnan merkeissä. Koulutusten avulla on pyritty varmistamaan, että koulut toteuttavat uut-

ta toimintaa toivotulla tavalla, ja opettajat saavat uusia eväitä. Koulutus on samalla kyseessä

olevan tuotteen yhteinen kehittämistilaisuus, johon osallistuvat opettajat tai oppilaat antavat

oman ison panoksensa. Kouluja velvoitetaan osallistumaan valitsemiensa kehittämisalueiden kou-

lutuksiin varmistaakseen tuotteen toteuttamiseen liittyvää rahallista tai materiaalista tukea

(esim. avustusta kerhotoimintaan tai pihajulisteita). Koulujen sitoutumista tuotteen eteenpäin

viemisessä edistää se, että koulutuksiin osallistuu yhdysopettajan lisäksi muitakin henkilöitä.

Tuotekohtaisten koulutustilaisuuksien toteutus on jätetty ulkopuolisen tahojen vastuulle. Piha-

leikkikoulutuksesta sekä kerhotoiminnan kehittämiskoulutuksesta vastasivat Nuori Suomi ry ja

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (Liiku ry). Oppilasaktivaattorikoulutus toteutettiin yhteis-

työssä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen liikunnan sivuaineopiskelijoiden kanssa. Luet-

telo tuotekohtaisista koulutustilaisuuksista löytyy liitteestä 6.


22

KOULUISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMINEN AVAINASEMASSA

Yhdysopettaja koulun kehittämismoottorina

Hankkeen ytimessä ovat kunkin koulun omat kehittämisprosessit. Kukin koulu on hankkeeseen

ilmoittautuessaan nimennyt koulunsa yhdysopettajan tai -opettajat. Heidän tehtävänään on

koordinoida oman koulunsa lähtökohtien ja kehittämistarpeiden pohdintaa, levittää viestiä hank-

keesta koulun sisällä sekä osallistua projektin järjestämiin tapaamisiin ja koulutuksiin. Varsinkin

hankkeen alkuvaiheessa heidän sitoutumistaan ja työtään edesauttoi yhdysopettajalle annettu

mahdollisuus 22 euron tuntipalkkioon lukukaudessa (maksimi 20 tuntia/lukukausi) hankkeen

eteen tehdystä työstä. Tämä mahdollisti jossain tilanteessa (erityisesti yläkoulussa) esim. sijai-

sen palkkauskulut. Korvauksen saaminen edellytti osallistumista hankkeen järjestämiin yhteista-

paamisiin ja koulutuksiin, hankkeen koordinointia omassa koulussa sekä raportointivelvollisuutta.

Eri koulut ovat edenneet hyvin eri tavoin. Koulujen lähtökohtien erilaisuus (oppilaiden ikä, kou-

lun sijainti, pihan kunto, alueen sosioekonominen profiili, koulun koko jne.) näyttää vaikuttavan

oleellisesti koulujen toimintaan. Oleellista oli myös yhdysopettajan ja erityisesti rehtorin innos-

tuneisuus hankkeeseen. Myös koulujen työskentelytapojen ja toimintakulttuurien erilaisuus vai-

kutti selkeästi hankkeen etenemiseen. Jotkut koulut etenivät ”laajalla rintamalla” kehittäen

toimintoja monella eri tavalla samanaikaisesti. Toiset koulut valitsivat selkeästi joitakin asioita,

joihin koulu halusi erityisesti panostaa, ja kehittivät toimintaa valitsemallaan alalla. Koulujen

käyttöön ottamien tuotteiden määrää seurattiin taulukolla (ks. kuvio 5, s.17).

Useimmissa kouluissa oli hankkeen alkaessa yksi yhdysopettaja. Pian huomattiin kuitenkin, että

kouluissa, joissa oli kaksi yhdysopettajaa tai jopa kehittämisryhmä tai vastaava, toimintaa oli

helpompi kehittää. Jo keskinäinen vuoropuhelu ja yhdessä asioiden kehittäminen sujui tällöin

helpommin. Niinpä hankkeen aikana kannustettiin yhdysopettajaa etsimään itselleen vähintään-

kin työparia. Kun hankkeen tavoitteet ovat pikkuhiljaa paremmin avautuneet (ei ”vain liikunta-

hanke” vaan kouluhyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla tähtäävä hanke) kouluissa, on kou-

luista alkanut löytyä ”uudentyyppisiä”, hyvinvointityöstä kiinnostuneita opettajia mukaan toi-

mintaan.

Rehtori, terveydenhoitaja ja koulun kehittämistiimi mukana kehittämis-

työssä

Hankkeessa pyritään koulun toimintakulttuurin muutokseen. Silloin tarvitaan mahdollisimman

laaja joukko koulussa toimivia tahoja mukaan ”kehittämismatkalle”. Kouluissa on etsitty erilaisia

tapoja viedä asiaa eteenpäin (”tekemisen tapa” tai ”kohtaamisen areenat”). Onkin osoittautu-

nut, että erityisen hyvin hanke etenee kouluissa, joissa yhdysopettaja on mukana koulun kehit-


23

tämistiimissä, johtoryhmässä tai vastaavassa. Tällöin Koulut liikkeelle –hanke ja oppilaiden liik-

kumiseen aktivointi nähdään laajemmin koulun viitekehyksessä, ei ainoastaan yksittäisenä pro-

jektina. Hankkeen edetessä yhteistapaamisiin ja konsultaatioihin ovat osallistuneet yhdysopetta-

jien lisäksi myös rehtorit ja terveydenhoitajat.

Rehtorin asenne ja toimintatavat on koulun toimintakulttuurin kannalta avainasemassa. Koulujen

opettajien yhteiset tilaisuudet ovat hyvin eriluonteisia ja niitä pidetään myös eri tavoin. Joissa-

kin kouluissa Koulut liikkeelle –hankkeen yhdysopettajalla on opettajien yhteiskokouksissa mah-

dollisuus keskusteluttaa asiaa, joissakin kouluissa yhteiset tapaamiset ovat enemmän informaati-

on jakoa. Joissakin kouluissa yhdysopettajat ovat todenneet opettajankokouksen olevan suhteel-

lisen merkityksetön hankkeen etenemisen kannalta, ja asiat hoidetaan epävirallisemmin ja asi-

oista vapaammin keskustellen ja sopien. Myös terveydenhoitajan kanssa tehtävä yhteistyö nou-

see merkittävään rooliin, ja tätä yhteistyötä tulisi edelleen vahvistaa.

Oppilaat mukana kehittämässä omaa koulunsa liikuntamahdollisuuksia

Hankkeessa on alusta asti kannustettu kouluja osallistamaan lapsia ja nuoria monella tavalla.

Tärkeätä on ollut, että he ovat mukana aktiivisina toimijoina – oman toimintansa ja ympäristönsä

suunnittelijoina ja toteuttajina – eivät pelkästään liikuttamisen kohteina. Osallistaminen lähti

liikkeelle pienimuotoisina kokeiluina yksittäisissä kouluissa. Hyvä esimerkki on Cygnaeuksen kou-

lun ”keksi uusi peli/leikki” –toiminta, joka käynnistettiin välituntikorien jakamisen yhteydessä.

Jokainen luokka keksi leikkejä uusilla välineillä, ja koulun liikuntapäivä kytkettiin tähän tee-

maan: luokat sekoitettiin ja näin jokaisen luokan leikki tuli opetettua jokaiselle oppilaalle ja

opettajalle. Uudet pihamaalaukset ovat saaneet aikaan sen, että lapset alkavat omatoimisesti

kehittää yhteisiä tapoja ja sääntöjä niillä leikkimiseen. Kouluissa on myös huomattu, että lapset

kykenevät tähän keskenään varsin hyvin, ilman aikuisen asiaan puuttumistakin. Pihoille syntynyt

vilkas toiminta on aiheuttanut kaikin tavoin tarvetta yhteisten toimintasääntöjen laatimiseen

(vuorot, piha-alueen jakaminen jne.).

Hankkeen edetessä osallistaminen on alkanut laajeta ja systematisoitua: muun muassa välitunti-

tai oppilasaktivaattoritoiminta (vanhemmat oppilaat leikittävät pienempiä) on käynnistynyt lä-

hes kaikissa hankealakouluissa ja erittäin hienosti myös yhdessä yläkoulussa (Luostarivuoren kou-

lu). Toiminnan käynnistämistä tuettiin yhteistyössä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

liikunnan sivuaineopiskelijoiden kanssa toteutetulla pienimuotoisella koulutuksella. Aktivaattorit

ovat joissakin kouluissa alkaneet ”mainostaa” toimintaansa itse tehdyillä julisteilla ja keskusra-

dion kautta kuuluttamalla.

Yläkouluissa toiminta käynnistyi hitaammin, mutta myös siellä alettiin löytää omia toimintatapo-

ja. Välituntitoiminnan lisäksi kaveriporukkaliikunnan toimintamuodot alkoivat kehittyä oppilai-


24

den ”päästyä liikkeelle” (mm. Pernon koulu). Hyvistä yksittäisistä kokeiluista kiirinyt sana on

laajentanut toimintaa eri kouluille.

Kouluasteiden erilaiset lähtökohdat

Useimmat hankkeen kouluista ovat alakouluja. Kaupungin alakouluista hankkeeseen osallistui

noin puolet. Koulut olivat hyvin vaihtelevan kokoisia (noin 130 – 480 oppilasta, ks. liite 1), osa on

lähiökouluja osa keskustan kouluja. Alakoulujen yhdysopettajia oli mukana runsaasti (noin 25),

mikä yhteistapaamisissa ja projektin edetessä se edesauttoi näiden koulujen toiminnan kehittä-

mistä. Nämä toisensa hyvin tuntevat opettajat ovat olleet innolla suunnittelemassa ja kokeile-

massa uusia asioita. Eri kouluissa on syntynyt erilaisia ajatuksia, jolloin näillä kouluilla on ollut

runsas ”tarjotin” valittavana. Koulujen opettajahuoneessa he ovat usein liikuntavastaavia, joille

koulun liikunnan kehittäminen ”kuuluu jo itsestään”. Tämä on ollut joissakin kouluissa samanai-

kaisesti ”heikkoutena”, sillä he leimautuivat helposti kilpaurheilumaailmaan. He ovat perintei-

sesti innostaneet ja koonneet koulunsa oppilaat kaupungin koulutoimen järjestämään runsaaseen

kilpailu- ja tapahtumatoimintaan. On ollut havaittavissa, että koulut joissa yhdysopettaja oli

”tavallinen opettaja”, uuden ajatuksen eteenpäin vieminen on ollut jopa helpompaa.

Alakouluissa kokoonnutaan usein, jopa viikoittain yhteisiin opettajankokouksiin, jolloin asioiden

yhteinen eteenpäinvieminen on mahdollista. Oppilaiden kokonaisvaltainen kasvattaminen on

opettajille jo koulutustaustankin huomioiden luonnollisempaa. Oppilaiden ikä 7 - 12 vuotta on

leikinomaisen liikunnan kehittämiseen otollinen aika. Alakoulujen heikotkin pihaolosuhteet tar-

joavat useimmiten tilaa liikkumiseen. Näin koulun toimintakulttuurin kehittäminen liikuntaan

kannustavaan suuntaan on monella tavoin helpompaa kuin kouluissa, joissa on vanhempia oppi-

laita.

Hankeyläkoulujen oppilasmäärä vaihtelee noin 60 (Katariinan koulu, erityiskoulu) ja 560 oppilaan

välillä, ja lukioissa 340 ja 360 oppilaan välillä (ks. liite 1). Katariinan koulua lukuun ottamatta

kaikissa kouluissa toimii yläkoulu ja lukio samassa rakennuksessa. Oppilasmäärältään suurimmas-

sa koulussa on yhteensä noin 920 oppilasta. Koulut sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja niiden

fyysiset olosuhteet ovat hyvin erilaisia. Koulut eroavat pihaolosuhteiltaan (puisto tai kaupungin

keskustan autoja täynnä oleva asfalttipiha) samoin koulun liikuntatilojen koulupäivän aikaisen

käytön suhteen.

Yhdysopettajat ovat yläkouluissa ja lukioissa kaikki liikunnanopettajia, useimmat opettavat sekä

yläkoulussa että lukiossa. Joissakin kouluissa hankkeessa on mukana sekä tyttöjen että poikien

liikunnanopettaja, joissakin kouluissa vain toinen (osa) koulun liikunnanopettajista. Koulujen

rehtorit ovat hyvin eri tavoin innostuneet hankkeesta, joten myös liikunnanopettajan mahdolli-

suudet toimia poikkeavat toisistaan. Koulun opettajien yhteisiä opettajankokouksia on harvem-


25

min, jolloin kaikkien opettajien yhteinen keskustelu ei onnistu luontevasti osana koulun normaa-

litoimintaa ja -työskentelyä. Aineopettajajakoisen tehtäväkentän vuoksi oppilaiden liikuntamah-

dollisuuksien kehittämisen mielletään liikunnanopettajien toimenkuvaan kuuluvaksi.

Yhteistä koko koulun opettajahuoneen kehittämishanketta on näin ollen vaikeampaa kehittää

kuin alakouluissa. Murrosikäisten nuorten liikuntaan aktivointi on toisenlainen tehtävä kuin nuo-

rempien oppilaiden. Koulujen, samanikäistenkään oppilaiden keskinäinen vertailu ei hankkeen

puitteissa ole mielekästä, vaan oppilaiden liikkumisen lisäämiseksi kehitettyjen uusien hyvien

käytäntöjen tarkastelu. Suurimmaksi osaksi yläkoulujen ja lukioiden opettajat ovat kuitenkin

halunneet yhteistapaamiset yhteisesti alakoulujen opettajien kanssa, koska ovat kokeneet saa-

vansa ideoita ja palautetta paremmin laajemmalta ryhmältä.

Jälkeenpäin ajateltuna…

… yhdeksi ongelmaksi muodostui se, että niitä kouluja, joissa hanketta olisi halut-tu viedä lukioasteelle, oli vähän. Vain yhdessä koulussa oli pelkästään lukion toi-mintaan keskittyvä yhdysopettaja muiden keskittyessä yläkouluihin. Lukion toimin-takulttuurin haastavuus yhdessä ”pelikavereiden” puuttumisen kanssa vaikutti sii-hen, että lukiotasolta ei onnistuttu saamaan kovinkaan paljon kokemuksia. Lukio-laisten oman kuvauksen mukaan he ovat henkisesti jo lähempänä yliopisto-opiskelijaa kuin perusopetuksen oppilasta. Tästä johtuen myös heille suunnatun toiminnan tulisi olla perusopetukseen suunnatusta poikkeavaa. Ideana nousi yli-opistoliikunnan kaltainen tarjonta, johon lukiolaiset voisivat osallistua oman aika-taulunsa puitteissa. Turussa tätä toimintaa lähinnä on tällä hetkellä liikuntatoi-men Power action –toiminta, josta myös tälle ikäryhmälle voitaisiin saada toimiva ja houkutteleva tuote (www.poweraction.net).

Ammatti-instituutti (TAI) on mukana olevista kouluista selkeästi haasteellisin. Koulun ilmoittau-

tuminen hankkeeseen johtuu osittain Koulut liikkeelle -tutkimushankkeen vahvasta ”markkinoin-

nista” hankkeen alkuvaiheessa. Koulu oli erityisesti kiinnostunut saamaan tutkimuksellista tietoa

koulun oppilaiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Itse hankkeen lähtökohtia ei onnistuttu avaa-

maan tässä tilanteessa riittävän selkeästi koulun edustajille. Ammatti-instituutti koostuu fyysi-

sesti ja myös hallinnollisesti eri koulutaloista, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Koulutalot

muodostuvat eri koulutusohjelmista ja poikkeavat toisistaan mm. kulttuuriltaan, oppilasaineksen

ja oppilaiden sukupuolijakauman osalta. Koulun ilmoitti hankkeeseen koulun kehitysjohtaja. Lii-

kunnanopettajat tulivat hankkeeseen hieman myöhemmin. Yhteistyötä viriteltiin hankkeen aika-

na monella tavalla, ja joitakin pienimuotoisia kokeiluja käynnistyi (mm. markkinoinnin opiskeli-

joiden ”Mikä sinua liikuttaa” –kampanja, vapaamuotoisen välituntitoiminnan tukeminen Juhan-

nuskukkulan koulutalossa, maahanmuuttajatyttöjen uimakoulu sekä liikunta osana masennusryh-

mien työskentelyä). Tämän kaltaisille hankkeille ammatti-instituutin maaperä on suhteellisen

tuore, ja siksi pysyvämpien muutosten aikaansaaminen vaatii ehkä täysin omaa, vain TAI:iin kes-

kittyvää hanketta.


26

HANKKEEN PÄÄLINJAT JA ”HANKETUOTTEET”

Koulujen ideoista ”hanketuotteiksi”

Hankkeen alkuvaiheessa kouluilla syntyi erilaisia ideoita koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämi-

seksi. Ensimmäisen puolen vuoden aikana uusi projektipäällikkö kokosi yhteen eri kouluissa syn-

tyneet ideat. Näin syntyivät hankkeen yhteiset intressialueet. Nämä koottiin yhteen hankkeen

”pallurakartaksi”. Hankekartta kuvasi ”yhdellä silmäyksellä” laajan hankkeen monipuoliset ke-

hittämisalueet. Se kuvaa hankkeen päälinjat, joita kutakin kehitetään syvemmälle erikseen, eri-

laisiksi hanketuotteiksi. Hankekartta palveli sekä mukana olevia kouluja hahmottamaan synty-

neitä eri vaihtoehtoja, mutta samalla se toimi hankkeen kuvauksena, viestinnän välineenä. Syn-

tyneitä päälinjoja lähdettiin kehittämään monella eri tavalla sekä eri kouluissa että yhteistyössä

eri hallintokuntien tai tahojen kanssa. Toiset päälinjat ovat edenneet eri kouluasteilla, toiset

päälinjat vain joillakin asteilla. Seuraavassa luvussa kuvataan hankkeen tuotteet ”tuotekorttei-

na”.

Välituntiliikunta

Koulumatkaliikunta

· Koulumatkakartat· Koulujen kampanjat ja kokeilut

Kerhotoiminnan kehittäminen

· Koulun sitoutuminen· Passiivisten mukaan saaminen· Terveyden edistäminen· Syrjäytymisen ehkäisy· Yhteistyö terveydenhoitajien kanssa· Seurayhteistyön kehittäminen

Liikennemummotja -vaarit

· Pitkä välitunti- lisäaikaa liikkumiseen

ja työntekoon

Liikuntaneuvonta

Hankkeen päälinjat

Alahankkeet

Koulu kylän keskipisteenä

· yläkoulut, lukiot ja TAI

· Välituntivälineet

- vanhempainyhdistys täydentää- uutuudet hankkeelta

· Leikkikulttuurin elvyttäminen

- perinteiset pihaleikit- itse keksityt

· Koulujen kokeilut

- leikkivälitunnit- leikki- ja pelipäivät- leikittäjät - jne

Olosuhdetyö

Kaveriporukkaliikunta

· yläkoulut, lukiot ja TAI

Positiivinen viestintäja vuorovaikutus

· www· reissari· yhteistyö terveydenhoitajan kanssa· muut tuotteet

Reissari terveyden edistämisen välineenä

Koulupäivän rakennemuutos

Rahoitus tervey-denedistämisen määrärahoista?

Kuvio 9. Turun koulut liikkeelle –hankkeen päälinjat, hankkeen ”pallurakartta”

Hanketuotteet, -kampanjat ja -projektit

Jo ensimmäisessä yhteistapaamisessa (17.2.2005) huomattiin, että selkeäksi kehittämisen koh-

teeksi nousi kaikissa alakouluissa oppilaiden välituntiliikuntamahdollisuuksien kehittäminen,

viettäähän lapsi ja nuori välitunneilla enemmän aikaa kuin minkään oppaineen parissa. Hanke

käynnistyi kouluissa konkreettisesti, kun kaikille alakouluille lahjoitettiin ensimmäisen toiminta-


27

vuoden päätteeksi keväällä 2005 ns. välituntikorit. Ne sisälsivät yksinkertaisia liikuntavälineitä

oppilaiden välituntiliikuntaa varten. Korit lahjoitettiin hankkeessa mukana olevien alakoulujen

jokaiseen luokkaan. Kori oli riittävän konkreettinen, ja sen innoittamana lasten liikunta lisääntyi

välitunnilla selkeästi.

Heti koreja jaettaessa alettiin korostaa niiden ylläpitämisen merkitystä. Välituntivälineet kulu-

vat nopeasti loppuun, ja siksi toivottiin koulukohtaisesti pohdittavan keinoja korien täydentämi-

seksi. Joissakin kouluissa täydennyksestä vastaa koulu itse, mutta monissa kouluissa vanhem-

painyhdistykset ovat löytäneet tästä oivallisen tavan tukea koulun toimintaa. Lisäksi korostettiin

välineiden käyttöön oton merkitystä: miten lapsia kannustetaan pitämään välineistä huolta ”kuin

omistaan”, miten luokittain taataan tasapuoliset mahdollisuudet kaikille lapsille käyttää välinei-

tä jne.

Tätä täydensivät erilaiset toimintaa aktivoimaan pyrkivät julisteet, taulut ja koulutukset sekä

koulujen itsensä toteuttamat pihaprojektit (pihamaalausten suunnittelu ja toteutus, pienimuo-

toisten pihavälineiden rakentaminen). Pihoille on syntynyt uudenlaista leikkikulttuuria. Luokit-

tain hypitään pitkää narua, pallotellaan yhdessä, opetetaan uusia temppuja toisille jne. Koulu-

jen kuvausten mukaan lapset ovat ”koko ajan leikkimässä”, leikkivät ”sikin sokin”, ”luokat se-

kaisin”, ”pienet ja isot yhdessä”, myös ne ”pullukammat löytää omat tapansa liikkua” jne. Kou-

lut totesivat myös yhdeksi positiiviseksi asiaksi sen, että ”tapahtui muutos, missä opettaja ei ole

sanomassa tai käskemässä”, vaan toiminta tapahtui lasten aloitteesta ja ehdoilla.

Tämä kaikki sai aikaan nopeasti positiivista ilmapiiriä hankkeelle. Se näkyi myös kaikille opetta-

jille, jolloin hanke tuli tunnetuksi kertaheitolla koko koulun opettajahuoneeseen. Toiminnan

edetessä koulut ovat tuoneet esille lisääntyneen välituntitoiminnan vaikutusta jopa välitun-

tinahistelun, -tappeluiden ja –kiusaamisen vähenemiseen: ” Kyllä se näkyy ihan siinä, että mun

mielestä lapset on sopuisampia ja isot on tutustunut pieniin… Ja mä tykkään, että riitoja on vä-

hemmän ja se mitä mulle tulee näitä välituntitapaturmia, niin hirveen harvoin on ollut tänä syk-

synä enää sitä, että joku olis kiusaa tehnyt ja tönäissyt… Kyllä se mun mielestä yleistä sopuisuut-

ta ja ilmapiiriä on parantanut.…” (erään hankealakoulun kouluterveydenhoitajan kommentti syk-

syltä 2006).

Useissa kouluissa nousi esille koulupihan kehittäminen liikuntaa aktivoivampaan suuntaan. Kou-

lupihojen kehittäminen nähtiin heti alusta asti niin suurena tehtävänä, että sitä lähdettiin voi-

mallisesti viemään eteenpäin hankkeen ohjausryhmän, kaupunginjohtotason ja kaupungin eri

hallintokuntien yhteisvoimin. Kouluja kannustettiin alusta lähtien toteuttamaan omia pienimuo-

toisempia pihaprojektejaan: suunnittelemaan ja toteuttamaan pihamaalauksia sekä yksinkertai-

sia liikuntavälineitä jne.


28

Hankkeen käynnistysvaiheessa oli useissa kouluissa käynnistetty liikunnallinen kerhotoiminta,

joka viime vuosina tuntikehyksen pienentyessä oli lopetettu. Nyt aloitettiin kerhotoiminnan koh-

deryhmän pohdinta, toisin sanoen liikuntakerhotoiminnan kohdistaminen niihin lapsiin ja nuoriin,

jotka eivät liiku edes oman terveytensä kannalta riittävästi. Opettajia kannustettiin yhteistyöhön

kouluterveydenhoitajien kanssa. Lisäksi suunnattiin huomio koulumatkaliikuntaan ja kehitettiin

viestintää kodin ja koulun välillä. Hankkeen kehittämisalueet, niin sanotut ”hanketuotteet”, on

kuvattu yksityiskohtaisemmin seuraavassa taulukossa.

VÄLITUNTILIIKUNTA Lapset ja nuoret viettävät välitunneilla noin viisi tuntia viikossa. Se on suurempi määrä kuin minkään oppiaineen tuntimäärä viikossa. Välitunnit ovat silti miltei täysin hyödyntämä-tön voimavara lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan lisäämisessä. Välituntiliikunnan akti-vointi edellyttää sekä olosuhteiden paranta-mista että lasten aktivointia.

Välituntikorit & aktivointitaulut

Edullinen, helppo ja nopea tapa lisätä lasten liikkumista välitunneilla ovat pienimuotoiset välituntivälineet. Hanke jakoi keväällä 2005 jokaisen hanke-alakoulun jokaiseen luokkaan ”välituntikorin”, joka sisälsi ensimmäisessä vaiheessa koripallon, jalkapallon, 2 pikkupal-loa, 2 pitkää hyppynarua, 2 twist-nauhaa, pehmofrisbeen. Keväällä 2006 jaettiin täydennyksenä jokai-seen koriin lyhyt hyppynaru, footbag ja tennis-pallo. Lisäksi kullekin koululle jaettiin välinei-den käyttöön aktivoivat isot ulkokäyttöä kes-tävät tempputaulut. Kouluissa on vuoden mittaan huomattu kuinka paljon välineet elävöittävät välitunteja ja ovat jopa vähentäneet oppilaiden keskinäistä nahis-telua. Koulut ovat kokeneet saaneensa välitun-tivälineistä ja –toiminnasta toimiva työkalun sosiaalisessa kasvatustyössään (yhdessä teke-minen, sääntöjen oppiminen jne.). Lisäksi välineiden runsaus on edesauttanut arempien ja vähemmän liikkuvienkin lasten osallistumis-kynnystä. Monessa koulussa vanhempainyhdis-tykset ovat ottaneet aktiivisen roolin korien täydentämisessä.

Koulujen pihaprojektit Isompia koulupiharemontteja odotellessa kou-lut voivat omalla aktiivisuudellaan saada pal-jon aikaiseksi. Hanke kannusti kouluja toteut-tamaan omia pihaprojektejaan tarjoamalla välineet, kun koulu järjestää oman projektin. Keskeisenä osana koulujen omia pihaprojekte-ja ovat olleet itse suunnitellut ja toteutetut


29

pihamaalaukset, jotka ovat loistavasti täyden-täneet välituntivälineistöä. Maalaukset ovat monessa koulussa lasten itsensä keksimiä, joten myös säännöt ja tavat niiden käytölle tulee itse kehitellä. Tämä on lisännyt toimin-nallisuutta ja yhdessä tekemistä välitunneilla. Koulut ovat voineet halutessaan myös rakentaa mm. puujalkoja sekä sählykaukaloita. Hanke on kustantanut tarvikkeet ja lapset ovat opet-tajien tai vanhempainyhdistyksen kanssa teh-neet välineet. Hanke on alusta asti koonnut vinkkejä pihan omatoimisesta kehittämisestä nettisivuilleen www.koulutliikkeelle.fi. Koulujen pihat ovat usein pieniä, mutta lähis-töltä voi löytyä metsä, palloilukenttä tai jokin muu viihtyisä alue. Hyvällä suunnittelulla ja valvonnalla voi lasten välituntialue pienellä laajennuksella muuttua mukavammaksi ja virikkeellisemmäksi.

Pihaleikkikulttuurin elvyttäminen

Perinteisen pihaleikkikulttuurin elvyttämiseksi järjestettiin halukkaille hankekouluille koulu-tus perinteisistä pihaleikeistä syksyllä 2005. Kullekin pihaleikkikoulutukseen osallistuneelle hanke-alakoululle lahjoitettiin myös 10 piha-leikkijulistetta ja julisteteline. Leikkijulisteiden ja julistetelineen saamisen ehtona oli osallistuminen hankkeen tarjoa-maan pihaleikkikoulutukseen, joka tällä kertaa kohdistettiin opettajille. Koulut ovat käyttä-neet julisteita sekä välitunneilla, leikkiväli-tunneilla, koulujen liikuntatapahtumissa ja -päivissä että joskus myös liikuntatunneilla.

Itse keksityt leikit

Perinteisten pihaleikkien esille nostaminen ja koulujen saamat välituntivälineet innostivat kouluja uusien leikkien keksimiseen. Hankeen kouluilta keräämistä lasten itse keksimistä leikeistä julkaistiin keväällä 2006 13 leikkiä julisteena, jotka jaettiin koulujen julisteteli-neisiin laitettaviksi. Näin lapset tutustuvat eri kouluissa leikittäviin leikkeihin ja keksivät niistä uusia sovelluksia. Lasten kulttuuria par-haimmillaan!


30

Leikkivälitunnit ja -päivät

Koulut ovat alkaneet järjestää eri tavoin orga-nisoitua välituntitoimintaa saamiensa välinei-den ja koulutusten avulla. Ohjelma vaihtelee laidasta laitaan, se voi olla mitä tahansa missä lapset pääsevät leikkimään ja liikkumaan. Koulut ovat toteuttaneet leikkivälitunteja eri tavoin: joissakin kouluissa vastuuta leikittämi-sestä ottivat opettajat tai avustajat, joissakin vastuuta annettiin heti alusta asti oppilaille. Koulut ovat ideoineen oman tyylisiänsä leikki-päiviä tai -tapahtumia, jossa kaikki pääsevät mukaan leikkimään ja liikkumaan. Hankkeen toimittamia materiaaleja on käytetty apuna tai keksitty jotain ihan omaa. Esimerkki hyvin organisoidusta leikkipäivästä oli mm. Cygnaeuksen koulun liikuntapäivä, johon kytkettiin jokaisen luokan välituntiväli-neiden käyttöön liittyvät, itse keksityt leikit. Luokat sekoitettiin keskenään ja jokaisen luo-kan edustajat opettivat toisille sekä opettajil-le oman leikkinsä. Näin koko koulu oppi jokai-sen luokan leikin!

Oppilasaktivaattorikoulutus

Alakouluissa todettiin, että välituntileikittämi-sessä hyvin toimiva tapa on vertaisohjaaperi-aattella toimiva systeemi, jossa koulun van-hemmat oppilaat saavat vastuuta toiminnan organisoimisesta ja pienempien leikittämises-tä. Tämän toiminnan tueksi järjestettiin syksyllä 2006 5. - 6. luokkalaisille mahdollisuus osallis-tua parin tunnin välituntiaktivaattorikoulutuk-seen, jonka puitteissa heidän kanssaan ideoi-tiin sitä mitä välituntileikittäminen voi olla, opeteltiin ja keksittiin leikkejä sekä mietittiin keinoja muiden, myös vähän liikkuvien ja syr-jään vetäytyvien mukaan saamiseksi. Koulu-tuksen päätteeksi koulut saivat hankkeen lo-golla varustettuja huomioliivejä välituntiakti-vaattoreiden käyttöön. Lisäksi jokainen akti-vaattori sai oman chope-huivin. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Turun yli-opiston opettajankoulutuslaitoksen liikunnan sivuaineopiskelijoiden kanssa, ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa niin että koulutusta olisi tarjolla vuosittain. Näin saataisiin uusia innok-kaita välituntitoiminnan organisoija kouluille.


31

Hyötyliikuntavälineet

Syksyllä 2006 hankkeen toimesta jaettiin hyö-tyliikuntavälineitä turkulaiskouluihin. Huiska-us! -hyötyliikuntakampanja saa lapset tarttu-maan luutiin, haravoihin, lumilapioihin, lumi-koliin sekä istuttamaan kukkasipuleita ja mar-japensaita. Tarkoituksena on tarjota välineitä lasten akti-vointiin koulupäivän aikana sekä tehdä koulu-pihan kaunistamisesta ja kunnossa pitämisestä kaikkien yhteinen asia. Kampanjaan on saatu varat Turun kaupungin kaunistamis-rahastosta ja se kohdistui kaikkiin turkulais-alakouluihin, ei vain hankekouluihin.

Yläkoulujen välituntitoiminta Välituntitrainerit

Hankkeen alkuvaiheessa, kun välituntikorit oli jaettu alakouluille, lähti yksi hankeyläkouluis-ta (Luostarivuoren koulu) ennakkoluulottomas-ti kokeilemaan välituntivälineiden toimivuutta nuorilla. Välineiksi hankittiin pitkiä hyppynaru-ja, footbageja, jalkapalloja, koripalloja sekä frisbeitä. Toiminnasta alkoivat vastata oppilaiden kes-kuudesta ilmoittautuneet ”välituntitrainerit”. He vastaavat välituntitoiminnan aktivoinnista omassa koulussaan ja huolehtivat vastuulleen annetuista välineistä: vievät ne liikuntaväli-tunneilla ulos kaikkien yhteiseen käyttöön ja kokoavat porukoita pelailemaan. Myös yläkoulujen välituntitrainereille järjes-tettiin toimintaa tukeva koulutus (koululiikun-taliiton SPIN –koulutus).

Koulupihojen kehittäminen lähiliikunnan tar-peet huomioiden Turku strategian tavoitteek-si

Turun koulupihat ovat valtakunnallisestikin vertaillen huonossa kunnossa (Nuori Suomi, 2004). Kaupunki on Koulut liikkeelle –hankkeen myötä sitoutunut koulupihojen kunnostami-seen jopa Turku-strategian tasolla niin, että koulupihojen kehittäminen ja lähiliikunnan tarpeet kytketään toisiinsa. Vuosittain on tar-koitus uudistaa 2 - 4 koulupihaa. Koulupihojen kehittäminen vaatii monen tahon yhteisyötä (opetustoimi, tilalaitos, kiinteistölaitos, suun-


32

nittelutoimisto, liikuntatoimi jne.), ja Koulut liikkeelle –hanke on tehnyt paljon työtä tämän yhteistyöpohjan synnyttämiseksi.

Vuoden 2006 alkupuolelle palkattiin koulupiha-suunnittelija kaupungin suunnittelutoimistoon. Hänen vastuulleen tuli kaupunkitason suunni-telman laadinta, jossa pihat on eri kriteerein pisteytetty ja asetettu kiireellisyysjärjestyk-seen sekä ensimmäisten yksityiskohtaisten pihasuunnitelmien laadinta.

Koululaisia on osallistettu pihojen suunnitte-luun ensimmäisissä kohteissa. Sen lisäksi osal-listaminen oli päätavoitteena kun vuoden 2005 keväällä julistettiin monipuolisen palloseinän suunnittelukilpailu turkulaiskouluille. Saatujen ehdotusten pohjalta koottiin ideat ”Turun omaksi palloseinäksi”. Ensimmäiset palloseinät tullaan pystyttämään vuoden 2007 aikana suunnittelukilpailuun osallistuneiden koulujen pihoille.

LIIKUNTAKERHOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Koulut liikkeelle hanke on tukenut koulujen liikuntakerhotoimintaa kustantamalla kullekin halukkaalle koululle 25 lisäkerhotuntia. Ehtona on ollut se, että koulut varaavat omasta ke-hyksestään 10 - 13 tuntia lisää sekä sitoutuvat uudenlaisen kerhokonseptin luomiseen; koulu-jen kerhoihin kutsutaan pääsääntöisesti oppi-laita, jotka erityisesti hyötyvät lisäliikunnasta, motoriikan parantumisesta sekä sosiaalisten kontaktien syntymisestä.

Kaikille niille kouluille, jotka halusivat lähteä kehittämään kerhotoimintaansa yllämainitusta näkökulmasta järjestettiin koulutus. Kerhojen ohjaajien koulutuksessa on tärkeää, että oh-jaajat ymmärtävät kerhoihin tulevien oppilai-den tarpeet: kaikille liikunta ei ole itsestään selvästi kivaa, onnistumisen elämysten tar-joaminen ei ole helppoa, miten ei aina jää ”jonon hännille” tai ”seinän viereen notku-maan” jne.

Alakoulujen kerhotoiminta

Hankkeen aikana on todettu, että omassa kou-lussa, välittömästi oppituntien jälkeen, omalla porukalla ja tutun opettajan kanssa tapahtuva toiminta on varmasti yksi tehokkaimpia tapoja saada liikunnallisesti passiivisia lapsia mukaan liikuntatoimintaan.

Oppilaiden valikoinnin ja kutsumisen kerhoihin tekevät opettajat ja kouluterveydenhoitaja. Vetäjinä toimivat liikunnasta vastaavien opet-tajien lisäksi ”tavalliset” opettajat tai esim. pienryhmäopettajat. Jotkut koulut ovat hyö-dyntäneet oppilasaktivaattoreita myös kerho-toiminnassaan, ja tulokset ovat olleet myös


33

tämän tyyppisessä vertaisohjaajuudessa lupaa-via.

Koulut ovat keksineet kerhoille positiivisia nimiä, tässä muutamia, kuten Rento-kerho, Aktiv, Vauhtimatka, Helppi-kerho, Sportti-kerho, Liikkumaan-kerho jne.

Yläkoulujen kerhotoiminta Myös yläkouluissa kerhoihin kutsutaan (koulu-terveydenhoitaja ja opettaja) vähän liikkuvia oppilaita. Tehtävä on koettu alakouluja huo-mattavasti haastavammaksi, mutta myös tulos-ta tuottavaksi.

Yhteistyö kouluterveydenhoitajan kanssa

Kouluterveydenhoitajan kanssa tehtävä yhteis-työ ensi ensisijaisen tärkeätä, varsinkin kun tavoitellaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria. Tämä on huomattu hankkeessa mm. lasten ja nuorten aktivoinnis-sa kerhotoimintaan. Kouluterveydenhoitajan sana terveysalan ammattilaisena ”painaa” vielä ehkä opettajan sanaakin paremmin.

KOULUPÄIVÄN RAKENNEMUUTOS

Koulupäivän rakennetta muuttamalla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten liikkumismahdolli-suuksiin suurestikin koulupäivän aikana. Jos päivässä on yksi pidempi, esimerkiksi 30 - 45 minuutin välitunti, on yhtäjaksoinen pidempi liikkuminen mahdollista. Koulut liikkeelle –hankkeen puitteissa kannustetaan kouluja käynnistämään koulupäivän rakennetta muut-tavia kokeiluja, joita tähän mennessä on käyn-nistynyt muutamassa koulussa. Kokeilu voi toteutua esim. vain joinakin päivinä viikossa.

Pitkä välitunti

Pitkän välitunnin etuna on se, että lapset saa-vat enemmän aikaa leikkiä; varsinkin talvisin 15 minuutin välitunnista kuluu paljon pukeu-tumiseen ja riisumiseen. Samalla opettajille jää omaa aikaa tuntien järjestelyyn tai vaikka opettajapalaverin pitämiseen. Esimerkiksi pitämällä aamupäivisin kaksi tuntia yhteen ja lisäämällä välitunti lounastaukoon saadaan 30 - 40 min. pituinen välitunti. Näin oppilaat saa-vat rauhassa syödä ja leikkiinkin jää aikaa. Pidennetyn välitunnin ei välttämättä tarvitse olla koko koulun juttu, myös yksittäiset luokat voivat tunteja yhteen pitämällä lisätä liikunta-


34

aikaa jopa 2 x 45min viikossa. Tämä toiminta-malli on käytössä mm. Vasaramäen koulussa.

KOULUMATKALIIKUNTA

Koulumatkaliikunta on erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikunta-annosta. Tehokasta liikuntaa on kulkea kouluun ja ta-kaisin kävellen tai pyörällä. Jos oppilas käve-lee 20 minuutin koulumatkansa päivittäin edes takaisin, tulee siitä yli kolme tuntia hyötylii-kuntaa viikossa!

Koulumatkakartat

Koulumatkaliikuntaan aktivoinnin lisäksi on tärkeätä nostaa esille liikenneturvallisuusky-symyksiä ja pyrkiä löytämään ratkaisuja niihin liittyen. Koulut liikkeelle –hankkeessa on kou-lumatkaliikunnan aktivoinnissa ja turvallisem-maksi tekemisessä lähdetty liikkeelle koulu-matkakartoista, joissa on koulukohtaisesti rajattu koulun oppilasalue ja merkitty vaaran-paikkoja, joissa kannattaa olla erityisen varo-vainen, sekä merkitty turvallisin koulumatka-reitti. Karttoihin on myös merkitty oppilaille ja kou-lulle tärkeitä paikkoja. Vuoden 2006 - 2007 alakoulujen reissareihin on lisätty Hannunnii-tun koulussa laadittu koulumatkakartta-tehtävä, jossa lapset voivat yhdessä opettajan ja vanhempien kanssa tutustua koulumatkan varrella oleviin liikennemerkkeihin ja niiden selityksiin.

Koulumatka-kampanjat, koulutien turvaajat

Hankkeen haaveena on alkuvaiheista lähtien ollut saada käyntiin ”lasten koulutien turvaa-jat” tai ”liikennemummot ja –vaarit” -toimintaa, jossa koulumatkojen varrella olisi aikuisia neuvomassa lapsia turvallisesta liik-kumisesta liikenteessä. Ideaa on kokeiltu pienimuotoisesti Nummen koulussa, mutta laajemman kaupunkitasoisen toiminnan käynnistäminen vaatisi täysin oman hankkeensa rahoituksineen ja toimijoineen.

LIIKUNTA-, HYVINVOINTI- JA TERVEYSVIES-TINTÄ

Uusien välineiden löytäminen terveys-, hyvin-vointi- ja liikuntaviestintään on myös hank-keen tavoitteena. Tärkeätä olisi myös tiedon-kulun vahvistaminen kodin ja koulun välillä.


35

Reissari syksyllä 2005

Tästä käytännön esimerkkinä on kouluihin jo syksyllä 2005 jaettu terveys- ja liikuntatiedolla sekä koululaishuumorilla täydennetty reissu-vihko, joka on hankealakouluissa korvannut perinteisen ”ruutuvihkoreissarin”. Lukuvuoden 2005 - 2006 reissari jaettiin samansisältöisenä kaikille hankealakoulujen luokille.

Reissari syksyllä 2006

Syksyn 2005 reissaria kehiteltiin edelleen, ja lukuvuonna 2006 - 2007 se on suunnattu pel-kästään hankealakoulujen kolmansille luokille. Reissariin on liitetty asiaa sekä puuha- ja koti-tehtäviä eri teemoihin liittyen. Teemoina on mm. koulumatkaliikunta, välituntiliikunta, oikea pukeutuminen, riittävä lepo, ystävyys-suhteet ja ravinto. Lisäksi 3. luokkien opetta-jat saivat ns. opettajan kansion, joka täyden-tyy erilaisilla työkaluilla joiden avulla opettaja voi käsitellä oppilaan reissarissa olevia teemo-ja. Ruotsinkielisille kouluille kaikki materiaali on ruotsiksi. Reissarin tekemiseen hanke sai rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriön ter-veyden edistämisenmäärärahoista.

ERITYISESTI VANHEMMILLE OPPILAILLE SOPI-VIA TOIMINTAMUOTOJA

Hankkeen aikana on todettu, että helpoiten liikkeelle päästään ja tapoja aktivoida lapsia keksitään alakouluissa. Todettu on myös se, että alakouluissa kehitetyt toiminnot (mm. välituntivälineet, kerhotoiminta) toimivat so-vellettuna myös yläkouluissa. On myös noussut esille tiettyjä ideoita, jotka on selkeästi ”räätälöity” yläkoulujen ja lukioi-den tarpeesta.

Liikuntaneuvonta Koulun oma ”personal trainer”

Yläkoulussa, lukiossa ja ammatti-instituutissa liikunnanopettaja, yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa, voi toimia koulunsa ”personal trainerina”, joka antaa henkilökohtaista liikuntaneuvontaa vähän liik-kuville. Taustalla on Luostarivuoren koulussa tehty huomio siitä, että joillekin oppilaille perinteinen ryhmässä tapahtuva liikkuminen ei


36

Kuvio 10. Turun koulut liikkeelle –hankkeen hanketuotteet

ole mieluista, mutta liikunta silti kiinnostaisi. Oppilaat voivat tulla mukaan itse tai opettajan ja terveydenhoitajan kutsumana. Tarkoitukse-na on löytää oppilaan näköistä liikuntaa yhdes-sä keskustellen. Traineri-toiminnan tueksi hanke tuotti syksyllä 2006 liikuntapäiväkirjan.

Yläkoulujen liikuntapäiväkirja

Syksyllä 2006 ilmestynyt ”Mikä sinua liikuttaa” -liikuntapäiväkirja tukee mm. koulun liikunta-neuvontaa. Osallistuessaan toimintaan oppilas saa itselleen päiväkirjan, jossa liikuntakalen-terin lisäksi on tietoa terveys- ja hyötyliikun-nasta, ravinnosta sekä hauskoja ja hyödyllisiä liikuntavinkkejä. Mottona on, että liikkumista ei tarvitse harras-taa hampaat irvessä, se voi olla myös hauskaa! Kevennyksenä päiväkirjassa on nuorisoon ko-lahtavia mietelauseita.

Kaveriporukkaliikunta

Vähän vanhemmat oppilaat eivät välttämättä myöskään pidä ”aikuisen ohjaamasta” liikun-nasta, vaan haluavat toimia enemmän omalla porukalla, vapaammin ja omaehtoisesti. Tämän toiminnan tukemista on kokeiltu mm. Pernon koululla. Koulu tarjoaa tilat ja väli-neet, sekä kannustaa oppilaita kokoamaan kaveriporukoita. Kaveriporukat voivat käyttää koulun salia vapaina iltapäivän tunteina. Oppi-laat voivat käyttää myös hyväkseen Power Action -palveluja. Nuoret kokoavat kaveripo-rukan, joka liikkuu ja viihtyy yhdessä. Ryhmäs-sä on hauskempi lähteä vaikka punttisalille tai näyteikkunakävelylle kuin yksinään. Ryhmä voi pysyä samana koko yläkouluajan luokalta toi-selle, tutut naamat nähdään taas syksyllä!


37

KAUPUNKITASON TOIMINTA HANKKEEN ETENEMISEN YTIMESSÄ

Hankkeelle on leimallista, että se on edennyt samanaikaisesti kaupungissa eri tahoilla ja tasoilla.

Edellä kuvatun kouluille suunnatun toiminnan tueksi on tehty paljon projektipäällikön ”näkymät-

tömäksi työksi” kutsumaa työtä kaupunkitasolla eri hallintokunnissa. Hankkeen toimintojen saa-

minen osaksi kaupunkitason päätöksentekoa on ainoa mahdollisuus pysyvien käytänteiden ai-

kaansaamiseksi. Yksittäisiä lukemattomia neuvotteluja on käyty esim. koulunpihaprojektin käyn-

nistämiseen liittyen. Eri hallintokuntien välisten raja-aitojen määrittely on vaatinut runsaasti

aikaa.

Hallintokuntien välinen yhteistyö koulupihojen kunnostamisen haasteena

ja voimavarana

Koulut liikkeelle –hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulupihojen kehittäminen viih-

tyisämmiksi ja paremmin liikkumaan aktivoiviksi. Haastetta riittää, jäihän Turku likipitäen jum-

bosijalle Nuori Suomi ry:n teettämässä suurten kaupunkien koulupihatarkastelussa vuonna 2003

(Nuori Suomi ry, 2004). Koulut liikkeelle –hankkeen myötä on keskustelu koulupihojen kehittämi-

sestä kiitettävästi aktivoitunut, ja toimenpiteisiin on ryhdytty sekä hallinnollisen yhteistyöpoh-

jan kuin riittävän rahoituksenkin turvaamiseksi tulevina vuosina.

Koulupihojen kehittämisessä erittäin tärkeäksi todettua koulujen ja erityisesti lasten ja nuorten

osallistamista suunnitteluprosessiin voidaan kuvata jäävuoren pinnan yläpuolella näkyväksi pie-

neksi huipuksi. Ennen kuin voidaan käynnistää osallistavaa suunnitteluprosessia koulutasolla,

tulee saada ”paletti kasaan” kaikkien muiden toimijoiden osalta. Lapsia ja nuoria ei pidä ottaa

mukaan suunnitteluprosessiin vain ”osallistamisen vuoksi”, vaan siinä vaiheessa kun on selvillä

konkreettiset kohteet, toteutuksen varmuus ja aikataulut.

Turussa on päädytty monien muiden kaupunkien ja kuntien tapaan siihen, että koulupihojen ke-

hittäminen ja lähiliikunnan edellytysten luominen kytketään toisiinsa. Tälle antoi sysäyksen se,

että liikuntatoimi ilmaisi halunsa suunnata lähiliikuntapaikkarakentamiseen kohdistettavia raho-

ja koulupihoihin, edellyttäen että riittävä yhteistyö- ja rahoituspohja syntyy. Ensimmäinen edis-

tysaskel koulupihojen kehittämiseen tähtäävissä ponnisteluissa oli se, että asia nostettiin yhdeksi

Turun kaupunkitason strategian tuloskortiston kriittiseksi menestystekijäksi. Turku strategiassa

vuosille 2005 - 2008 on määritelty tavoitteeksi se, että vuoden 2006 aikana on tuotettu koulupi-

hojen kehittämisen kokonaissuunnitelma ja ensimmäiset kohteet on toteutettu. Lopulliseksi ta-

voitteeksi on asetettu, että joidenkin vuosien kuluttua merkittävä osa koulujen pihoista palvelee

myös alueiden lähiliikuntaa. Nämä toimenpiteet koetaan merkittäviksi tekijöiksi lasten, nuorten

ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisessä.


38

Tämä strateginen kannanotto oli vahvasti myötävaikuttamassa siihen, että vuoden 2006 alussa

kaupunkiin palkattiin koulupihasuunnittelija laatimaan kaupunkitason kokonaissuunnitelmaa sekä

ensimmäisiä yksityiskohtaisia pihasuunnitelmia. Kaupunkitason kokonaistarkastelun pohjaksi luo-

tiin kattava kriteeristö, jonka pohjalta pihat arvioitiin kalusteiden, välineiden, valaistuksen, au-

topaikkojen sijoittumisen, lähikentän ja muiden lähiliikuntapaikkojen sijainnin, kevyen liiken-

teen väylien ja viihtyisyyden suhteen. Tämän pohjalta koulupihahankkeet kyettiin priorisoimaan

ja ensimmäiset kohteet poimimaan suunnittelun kohteeksi. Ensimmäiset osallistavat suunnitte-

luprosessit käynnistettiin kahden koulun pihojen osalta (Topeliuksen koulun Snellmanin yksik-

kö/Mikael ja Nummen koulun Halisten yksikkö) keväällä 2006.

Isossa kaupungissa on paljon toimijoita ja haastava toimintakulttuuri

Yhteistyö- ja rahoituspohjan rakentamisessa ehdoton etu on kaupunkiorganisaation tuntemus ja

hahmottamiskyky: tulee tietää, kuka on suunnittelu-, investointi- ja ylläpitovastuussa milläkin

alueella. Turussa koulukiinteistöjen (sekä koulurakennukset että niiden tontit eli välituntipihat)

suunnittelusta, kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavat opetustoimi ja tilalaitos. Opetustoimi

esittää tilalaitokselle kehittämis- ja ylläpitotarpeitaan. Näiden pohjalta tilalaitos investoi uusiin

kohteisiin, peruskorjaa vanhaa tai suorittaa ylläpito-/kunnostustoimenpiteitä. Näiden toimenpi-

teiden kustannukset tilalaitos perii vuokrina opetustoimelta. Tilalaitos on ilmoittanut valmiuten-

sa suorittaa koulupihoihin kohdistuvia investointeja. Opetustoimi puolestaan on sitoutunut näistä

investoinneista aiheutuviin vuokrankorotuksiin, joiden arvioitu muodostuvan pihaa kohden vuosi-

tasolla noin 10 000 euroksi.

Lähiliikuntanäkökulman kytkeminen koulupihojen kehittämiseen toi ainakin Turun hallinto-

organisaatiolle uusia haasteita. Kuten jo aiemmin todettiin, on koulupihojen kehittämisvastuu

perinteisesti ollut opetustoimella ja tilalaitoksella. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen taas on

tapahtunut kiinteistölaitoksen ja liikuntatoimen yhteistyöllä. Haasteen koulupihojen kehittämi-

selle tässä viitekehyksessä luo se, että tilalaitoksen vastuulla on kehittämis- ja ylläpitotyöt ton-

teilla (=koulupihoilla), mutta sillä ei ole liikunta- ja lähiliikuntapaikkasuunnittelukokemusta.

Kiinteistölaitokselta taas löytyy asiantuntemusta lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen, mutta

heillä ei ole ollut asiaa tilalaitoksen tonteille.

Turussa vastuista eri tasoilla on sovittu niin, että suunnitteluvaiheessa ovat mukana niin opetus-

ja liikuntatoimi kuin tila- ja kiinteistölaitoskin. Tällä turvataan se, että suunnittelussa tulee

huomioitua sekä koulupäivän aikainen liikuntakäyttö että alueen lähiliikunnan tarpeet. Suunnit-

telua koordinoi tällä hetkellä Koulut liikkeelle –hanke ja siitä vastaa käytännössä koulupihasuun-

nittelija. Ratkaistavaksi jää, mikä taho ja kuka on vastuussa asiasta hankkeen päättymisen jäl-

keen ja jos koulupihasuunnittelijaa ei jatkossa palkata.


39

Varsinaisista pihojen kehittämiseen liittyvistä investoinneista vastaavat tilalaitos ja kiinteistölai-

tos. Ylläpitokustannuksista vastaa koulupihojen osalta opetustoimi osana vuokranmaksuaan tila-

laitokselle. Opetustoimi maksaa vuokrissaan sekä koulupihoille tehdyt investoinnit että vuosittai-

set ylläpitokustannukset.

Kuvio 11. Koulupihojen suunnittelukokonaisuus (projektipäällikön kuvaus keväällä 2006)

Koulupihojen kehittämisinnostus on herättänyt myös huolta kouluissa. Huolta on opettajien ja

koulujen johdon taholla aiheuttanut varsinkin valvonta- ja vastuukysymykset kouluajan ulkopuo-

lella. Kauhukuvia on synnyttänyt ajatus siitä, että koulu on vastuussa jos joku satuttaa itsensä

koulupihan alueella kouluajan ulkopuolella. Oleelliseksi seikaksi vastuuasiassa nousee pihalle

tulevien liikuntapaikkojen ja –välineiden kunto. Kun ne ovat turvanormien ja –säännösten mu-

kaan toteutettuja ja hyvin kunnossa pidettyjä, ei koulun vastuuongelmaa synny. Sama käytäntö

pätee muun muassa yleisillä alueilla tai puistoissa sijaitseviin leikkipaikkoihin: kaupungin vas-

tuulla on rakentaa ne oikein ja pitää rakennetut välineet kunnossa. Ihmisten pääsyä näille pai-

koille ei voida kieltää vetoamalla siihen, että kaupunki ei voi taata riittävää alueen valvontaa.

Myös tuhotöiden lisääntymistä pelätään. Niiltä ei varmasti voida välttyä, mutta ajatella voi myös

niin päin, että viihtyisien ja aktivoivien pihojen lisääntynyt ”oikeanlainen” käyttö lisää kontrollia

ja pahan tekemisen mahdollisuuksia.

Toteutus

Osallistava suunnitteluprosessi kouluissa

Opetustoimi (vuokranmaksu) Tilalaitos/Talotoimi (toteutus) Kiinteistölaitos (yleiset alueet)

Tilalaitos (koulupihat) Kiinteistölaitos (yleiset alueet)

INVESTOINNIT:

SUUNNITTELU:

Opetustoimi Tilalaitos Liikuntatoimi Kiinteistölaitos

(KOULUPIHAT)

(YLEISET ALUEET)

Kou

luje

n

Osa

llis

tam

inen

&

tote

utus

Yht

eist

yö-

ja r

ahoi

-tu

spoh

jan

rake

nta-

min

en


40

Yhdessä tekeminen tuottaa tulosta piha-asioissakin

Vaikka Turun kokoisessa kaupungissa haasteita riittääkin kokonaisuuden hiomisessa sellaiseksi,

että koulupihojen kehittäminen on mahdollista, on prosessi kuitenkin edennyt, voisi sanoa jopa

kiitettävää vauhtia. Ison organisaation jähmeässä liikkeelle lähdössä on ollut positiivisiakin vai-

kutuksia. Sitä odotellessa koulut ovat aktivoituneet itse tekemällä vaikuttamaan ympäristöönsä.

Koulut liikkeelle –hankkeen tuella koulut ovat käynnistäneet omia pihaprojektejaan, joihin on

liittynyt monipuolisten ja värikkäiden pihamaalausten tekemistä sekä pienimuotoisten liikunta-

välineiden valmistamista (mm. puujalat, mölkky, sählykaukalo). Tämä osa hanketta on ollut erit-

täin positiivinen siitä syystä, että se on fyysisen aktiivisuuden kannustamisen lisäksi luonut poh-

jaa yhdessä tekemisen kulttuurille kouluissa.

Koulujen omaa aktiivisuutta on Turussa haluttu korostaa koulupihasuunnitelmista lähtien. Niinpä

nyt valmisteilla oleviin suunnitelmiin on haluttu jättää tilaa muun muassa koulujen omille piha-

ja puutarhaprojekteille. Tärkeätä on, ettei pihoja suunnitella ja rakenneta liian valmiiksi, vaan

jätetään tilaa lasten oma-aloitteiselle tekemiselle ja luovuudelle.

Koulun omatoimisuudella saadaan paljon fyysistä aktiivisuutta aikaan saavaa ilman suuria piha-hankkeitakin


41

VIESTNTÄ MERKITTÄVÄ OSA HANKETTA

Uuden projektipäällikön alkaessa toimintansa, kiinnitettiin heti aluksi huomiota hankkeen vies-

tintään (mm. ohjausryhmä 12.1.2005). Sen tuli tapahtua monella taholla ja tasolla. Keskeisim-

miksi viestinnän keinoiksi on kehittynyt hankkeen omat nettisivut (www.koulutliikkeelle.fi), ker-

ran - pari lukukaudessa julkaistava, laajasti levitettävä hankkeen sähköinen uutiskirje (jakelu

noin 600 henkilöä), koulujen kanssa käytävä aktiivinen sähköpostiviestintä sekä yksittäiset kam-

panjat ja teemat, joilla on saatu näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Alkuun nähtiin tärkeäksi hankkeen logon ja nettisivujen suunnittelu. Hankkeen hengen mukaises-

ti koulujen oppilaiden haluttiin osallistuvan näiden suunnitteluun. Hankeyläkoulujen oppilaille

julistettiin logokilpailu ja yhden koulun oppilaita pyydettiin ideoimaan nettisivuston rakennetta.

Nettisivuissa tuli huomioida sekä lasten ja nuorten näkökulma sekä sisällön tuottajina että käyt-

täjinä. Hankkeen nettisivusto avattiin kesällä (20.8.2005) juuri uuden kouluvuoden alkaessa.

Näille sivustoille on logolla vahvistettu linkki helposti löydettävissä kaupungin opetustoimen etu-

sivulta.

Hankkeen nettisivut ovat palvelleet monella tavalla. Ne ovat olleet viestintäkanava ulospäin.

Sinne on koottu myös suuri joukko hankkeen eri tuotteissa tarvittavaa materiaalia, esim. puujal-

kojen ja pihakaukaloiden teko-ohjeita, ideoita esim. pihamaalauksiin ja –leikkeihin.

Hanke on pyrkinyt saamaan näkyvyyttä (paikallisissa) tiedotusvälineissä mm. kouluissa järjeste-

tyillä tiedotustilaisuuksilla sekä syksystä 2005 lähtien uutiskirjeillä (liite 7). Hankkeen keskiössä

ovat koulut, siksi myös hankkeen tiedottamista on halutta toteuttaa ”koulupää edellä”, toisin

sanoen koulujen toimintoja ja käytäntöjä esitellen (mm. Cygnaeuksen leikkipäivä, Luostarivuo-

ren toiminta, välituntitoiminta Runosmäessä). Syksylla 2006 hyvinkin laajaa näkyvyyttä saatiin

Huiskaus! -hyötyliikuntakampanjaan liittyen.

Kouluihin yhdysopettajille suunnattu viestintä on yhteistapaamisten ja koulukierrosten lisäksi

tapahtunut pääosin sähköpostin välityksellä. Yhteydenpidon on havaittu vaativan erittäin aktii-

vista otetta, muistuttamista ja taas muistuttamista.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut positiivisten liikunta-, terveys- ja hyvinvointiviestinnän

välineiden kehittäminen. Tätä tavoitetta tukemaan ryhdyttiin kehittelemään uudenlaista reissa-

ria perinteisen koululaukussa kulkevan ruutuvihkoreissarin tilalle. Tähän koottiin hankkeen kes-

keisiä asioita, liikunta-, ravinto- ym. vinkkejä. Syksyllä 2005 reissari jaettiin samansisältöisenä

kaikille alakoulujen oppilaille. Syksyllä 2006 reissari oli kehittynyt entistä runsassisältöisemmäksi

ja terveystiedon teemojen esille ottamista tukevaksi, ja se jaettiin hankekoulujen kolmannen


42

luokan oppilaille. Sen rinnalle kehitettiin myös opettajien kansio, jolla pyrittiin myötävaikutta-

maan siihen, että opettajat ottavat reissarin asiat osaksi oppitunteja. Vuoden 2006 - 2007 reissa-

riin saatiin 20 000 euron avustus sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrära-

hoista.

Hanke on viestinnässä panostanut myös viestinnän ilmeeseen. Mainostoimiston kanssa on alusta

lähtien tehty tiivistä yhteistyötä. Jo keväällä 2005 löytyi mainostoimiston kanssa yhteinen linja

hankkeen ulkoisesta ilmeestä. Mainostoimistoyhteistyö ei ole ilmaista, mutta sen avulla on löy-

detty värikäs ja positiivinen ulkoinen ilme sekä monin kohdin tarttuva ja värikäs kieli.

Hanketta on esitelty laajalti sekä koti- että ulkomaisilla areenoilla (liite 8). Hankkeen hengen

mukaisesti kokemuksia halutaan jakaa mahdollisimman monelle taholle. Levittämistä on

edesauttanut yhteistyö Nuori Suomi ry:n kanssa.

Koulut liikkeelle –hankkeen nettisivuille on pyritty kattavasti kokoamaan hankkeeseen liittyvää

materiaalia (www.koulutliikkeelle.fi)


43

HANKKEEN HALLINNOLLINEN JA TALOUDELLINEN TOIMINTA

Hanke on hallinnollisesti sijoitettu kaupungin opetustoimen alaisuuteen. Fyysinen sijainti ope-

tuspalvelukeskuksessa helpottaa viestien kulkua ja yhteydenpitoa hallintokunnan avainhenkilöi-

hin sekä tietysti helpottaa huomattavasti koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Itsenäisen rahoi-

tuksensa avulla se pystyy toimimaan suuressakin organisaatiossa melko itsenäisesti.

Hankkeen ohjausryhmä

Hankkeen etenemistä seuraa ohjausryhmä. Sen puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja

Kaija Hartiala, joka hankkeen alkaessa toimi vielä opetustoimesta vastaavana apulaiskaupungin-

johtajana. Sittemmin vastuut ovat muuttuneet, ja nykyisin opetustoimesta vastaava apulaiskau-

punginjohtaja on Tero Hirvilammi, jota ohjausryhmässä edustaa hänen avustajansa Sami Savolai-

nen. Ryhmässä on myös kaupungin niiden hallintokuntien johtajat, joiden toimintaan hanke ta-

valla tai toisella liittyy. Lisäksi ohjausryhmässä on Turun yliopiston tutkimusryhmän sekä Nuori

Suomi ry:n edustaja. Ohjausryhmä kokoontuu pari kertaa lukukaudessa projektipäällikön kanssa

keskustelemaan hankkeen toimintalinjoista. Ohjausryhmän tavoitteena on taata hankkeen ete-

neminen kaupungin eri hallintokunnissa. Sen merkitys on erittäin suuri, koska kyseessä on han-

ke, joka ei asettaudu selkeästi yhden johtamisjärjestelmän osa-alueen alle.

Hanketiimi

Hankkeesta vastaavana työntekijänä on toiminut projektipäällikkö. Hänen apunaan on hankkeen

alusta lähtien työskennellyt liikunnanohjaaja, jonka toimenkuvaan on kuulunut selkeätä liikun-

nanohjaustyötä (mm. iltapäiväkerhojen opastava ohjaus), mutta enenevissä määrin erilaisia

hankkeen eteenpäinviemiseen liittyviä valmistelu-, suunnittelu- ja koordinointitehtäviä yhdessä

hanketiimin kanssa. Liikunnanohjaajan tehtäväkenttää on määritelty seuraavasti: 1) osallistua

hankkeen edustajana iltapäiväkerhotoiminnan kehittämiseen pyrkimyksenä saada liikunta pysy-

väksi osaksi iltapäiväkerhotoimintaa (koulutukset, tiedotus, seuranta, raportointi), 2) vastata

Koulut liikkeelle –hankkeen kerhotoiminnan kehittämisen osa-alueesta yhteistyössä liikuntaviras-

ton kanssa, 3) toimia apuna muihin hankkeen valmisteluun, suunnitteluun, koordinointiin ja ra-

portointiin liittyvissä asioissa (mm. hankintojen valmistelu, hankkeen dokumentointi jne.)

Hanketiimi täydentyi keväällä 2005 sihteeriharjoittelijalla, joka harjoittelunsa jälkeen jatkoi

työllistämistuen avulla hanketyöntekijänä. Hänen työpanoksensa osoittautui hyvin pian välttä-

mättömäksi, ja työsopimusta jatkettiin myös työllistämistukijaksojen päätyttyä. Moneen suun-

taan leviävä hanke edellyttää runsaasti yhteydenottoja. Jo pelkästään yli 20 koulun kanssa ta-

paamisajoista sopiminen useaan kertaan vuodessa vaatii huomattavaa työpanosta. Lisäksi mm.

hankkeen aktiivinen nettisivuston ylläpito, hankerekisterien (koulut, työryhmät, Huiskaus!, tie-


44

dotusvälineet, jakelulistat jne.) ylläpito ja materiaalin arkistointi ovat olleet täysin hanketyön-

tekijän vastuulla.

Vaikka Koulut liikkeelle –hanketiimi on ollut pieni, siihen on sattumalta onnistuttu saamaan erit-

täin aktiiviset ja asiasta innostuneet ihmiset, jotka jokainen omalla panoksellaan ovat vaikutta-

neet vahvasti asian etenemiseen.

Hankkeen taloudesta

Hankkeen kaupungin rahoitusosuus, jonka suuruus on noin 130 000 euroa vuodessa tulee Turun

kaupungin terveyden edistämisen määrärahoista, joiden jakamisesta päättää kaupunginhallitus.

Nuori Suomi ry on avustanut hanketta noin 30 000 eurolla vuosittain. Hankkeen edetessä on pys-

tytty hankkimaan lisärahoituslähteitä. Lisärahoitusta on saatu muun muassa sosiaali- ja terveys-

ministeriön terveyden edistämisen määrärahoista. Avustuksen suuruus oli 20 000 euroa vuodelle

2006, ja se myönnettiin ”Reissari terveyden edistämisen välineenä” –hankkeeseen. Turun kau-

pungin kaunistamisrahaston tuottoa on kohdistettu hankkeeseen. Avustusta saatiin noin 20 000

euroa HUISKAUS! –hyötyliikuntakampanjan toteuttamiseen. Myös koulupihasuunnittelijan palkka-

us puoleksi vuodeksi (25 000 euroa) hoidettiin kaunistamisrahaston tuotolla. EU-rahoituksen

osuus on vuosittain noin 17 000 euroa (2006 - 2008).

Kuvio 12. Turun koulut liikkeelle –hankkeen talouden tulojen ja menojen muodostuminen vuosina 2005 ja 2006 (28.11.2006) Hankehenkilökunnan palkkojen sekä yhdysopettaja- ja kerhokorvausten osuus on noin 46 pro-

senttia hankkeen kokonaiskustannuksista sisältäen henkilöstösivukulut. Materiaalin ostoihin kulu-

Tulot 2005

133 000 €

9 400 €

30 000 €

Kaupungin rahoitus

Silja Spurt

Nuori Suomi

Tulot 2006

130 000 €30 000 €

20 354 €

20 000 €

16 834 €

Kaupungin rahoitus

Nuori Suomi

Turun kaupunginkaunistamisrahasto

Sosiaali- jaterveysministeriö

EU

Menot 2005

83 557 €

16 098 €

50 049 €

900 € Palkat jahenkilöstösivukulut

Materiaalin ostot

Palvelujen ostot

Muut menot

Menot 2006

76 489 €

34 471 €

1 138 €

95 869 €

Palkat jahenkilöstösivukulut

Materiaalin ostot

Palvelujen ostot

Muut menot


45

va osuus on noin 17 prosenttia. Materiaalin ostoilla tarkoitetaan erilaisten koulupäivän aikaista

liikkumista aktivoivien välineiden ja tarvikkeiden hankintaa (mm. välituntikorien välineet, piha-

maalit ym. pihaprojektitarvikkeet, Huiskaus! –pihanhoitovälineet jne.). Palvelujen ostot muodos-

tavat suhteellisen suuren osuuden hankekokonaisuudesta, noin 36 prosenttia. Tämä pitää sisäl-

lään muun muassa mainostoimisto- ja painokustannukset kouluille suunnattujen materiaalien

(hanke- ja leikkijulisteet, tempputaulut, Reissari + opettajan kansio, hankkeen uutiskirjeet jne.)

tuottamiseen liittyen.


46

KOKEMUKSIA HANKKEEN PUOLIVÄLIN KOHDALTA JA VÄHÄN SEN

JÄLKEEN

Koulut liikkeelle –hankkeen tavoitteena on koulun toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittämi-

nen lasten liikuntaa aktivoivaan suuntaan. Liikunta nähdään hankkeessa keinona lisätä lasten

hyvinvointia ja koulussa viihtymistä. Hankkeen alkaessa ei tavoitteita määritelty mitattavin mää-

rällisin suurein, vaan ne kytkettiin toimintakulttuurissa ja –ympäristössä tapahtuneisiin muutok-

siin. Niinpä hankkeen arviointi tässä vaiheessa perustuukin pääasiassa kouluilta saatuihin arvioin-

teihin ja kommentteihin eri asioista. Ne pohjautuvat hankkeen aikana suoritettujen koulukier-

rosten haastatteluissa kuultuihin ajatuksiin.

Hankkeen käynnistymisvaiheen ongelmaksi voisi todeta sen, että koulut joutuivat liian pitkään

”roikkumaan” mukana ilman käsitystä siitä, mistä konkreettisesti oli kyse. Mitä konkreettisem-

min koulujen saamat ”hyödyt” kyettäisiin alusta asti esittämään, sen suurempi todennäköisyys

olisi saada koulut innostumaan asiasta, muutoin kuin että ainoaksi motiiviksi osallistumiselle

muodostuisi opettajalle maksettava henkilökohtainen korvaus.

Tärkeätä on koko ajan tehdä hanketta konkreettiseksi ja näkyväksi kouluja hyödyntävien työka-

lujen (välineet, julisteet, koulutukset jne.) avulla. Oleellista on kuitenkin se, että asioita ei an-

neta ”ilmaiseksi”, vaan koulujen odotetaan osoittavan sitoutumisensa asiaan (yhdyshenkilöiden

nimeäminen eri asioihin, koulutuksiin osallistuminen, suunnitelmien laadinta ja raportointi).

Kaikkea ei tarvitse suunnata kaikille kouluille automaattisesti, vaan pyytää kouluja pohtimaan

omaa halukkuuttaan olla mukana.

Hankkeen aikana on koettu tärkeäksi liikunnan käsitteen pohtiminen ja siitä keskustelu. Liikunta

käsitteen sisäistäminen käsittämään myös arkiliikunnan ja hyötyliikunnan vei yllättävän paljon

aikaa. Huiskaus –välituntikampanja konkretisoi usealle opettajalle liikunta-käsitteen ”laajuu-

den”. Hankkeen liikunta sana voidaankin nähdä fyysisen aktiivisuuden käsitteenä. Suomenkieli-

nen sana liikunta on erinomainen, mutta hankkeen aikana on törmätty yllättävän usein silti sii-

hen, että se mielletään käsittävän eri urheilumuotojen harjoittelua ja ainoastaan osallistumista

organisoituun liikuntatoimintaan.


47

MUUTOSPROSESSI

Liikunta (/urheilu)

Liikunta (fyysinen aktiivisuus)

Liikunta hyvinvoinnin välineenä

•Oppituntiliikunta

•koulun liikunta

•kilpailuun suuntautuminen

•Kaikille oppilaille

•erityisesti vähän liikkuvat kohteena

•Osana koulupäivää

•osallistamisenvälineenä

•”hyville/valituille/aktiivisille”

•”koulusta pois”

•”kaikille”

•”omassa koulussa”

Kuvio 13. Liikunnan käsitteen muuttuminen hankkeen edetessä (raportin kirjoittajien näkemys keväällä 2006) Välituntiliikunnan aktivoinnissa on onnistuttu hankkeessa parhaiten. Kun kouluja pyydettiin syk-

syn 2006 koulukierroksella kuvaamaan oman toimintakulttuurinsa liikuntaan liittyviä muutoksia,

tuli esille välituntiliikunnan huomattava aktivoituminen lähes joka koulussa. Sen lisäksi että las-

ten todettiin liikkuvan enemmän todettiin myös, että lasten rooli sekä oma ideointi ja osallista-

minen kouluissa oman ympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet. Lisäksi tuotiin esille sitä,

että toiminnan lisääntyminen oli selvästi vähentänyt välituntihäiriöitä.

Oppilaiden osallistaminen nähdään hankkeessa tärkeänä uusien ideoiden syntymisessä, mutta

ennen kaikkea kouluhyvinvointia lisäävänä seikkana. Oppilaat eivät ole vain liikunnan kohteena

(liikutettavina) vaan myös liikunnan subjekteja (itse ideoimassa, toteuttamassa, järjestämässä).

Oppilaat kokevat tuolloin asiat omikseen ja niistä tulee ”meidän luokan tai koulun juttu”. Eri-

tyisesti välituntitoiminnan kehittämisessä lapset ovat kehittäneet luokilleen pelisääntöjä (mm.

välituntikorivälineiden tasapuolinen käyttö ja niistä huolehtiminen, itse suunniteltujen ja toteu-

tettujen pihamaalausten käyttöön liittyvät säännöt), jakaneet pihaa toimintoihin sopivalla taval-

la (mm. pihamaalausten suunnittelu ja toteutus) sekä huolehtineet kaikkien lasten mukanaolosta

(mm. välituntiliikuttajat). Osallistamisprosessit vaativat aikansa, niinpä hankkeen alkuvaiheessa

opettajat kokivat hankkeen etenevän kovin hitaasti. Myöhemmin kaikki ovat todenneet tämän

tavan sopivan hyvin koulun toimintakulttuurin kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteena on aikaansaada pysyviä käytäntöjä, jotka projektin loppumisen jälkeen

jäävät elämään kouluihin ja leviävät muihinkin kaupungin kouluihin. Koulut liikkeelle –projekti

näkee koulun toimintakulttuurin muuttumisen laajasti. Kouluihin luodaan uusia liikkumisen mah-

dollisuuksia ja –tapoja. Kouluista syntyneitä ideoita kehitetään, ”tuotteistetaan”, levitetään.


48

Kaupungin eri hallintokuntien yhteistyöllä rakennetaan monenlaisia mahdollisuuksia lisätä lasten

liikuntaa koulupäivän aikana. Toisaalta yksittäisissä kouluissa on etsitty ”tekemisen tapoja”,

jolla lasten liikuntamahdollisuuksien lisääminen nähdään. Koulun toimintakulttuurin kehittämi-

sessä on etsitty uusia ”areenoita” (lapset lapsille, lapset vanhemmille), joissa voidaan luoda

uudenlaista yhteisöllistä toimintakulttuuria. Koulun toimintakulttuurin muuttuminen edellyttää,

että lasten ja nuorten liikuntaan aktivointi nähdään osana koulun toimintakulttuuria, jolloin se

on yhteisöllinen tavoite. Koulun toimintakulttuurin käsite selkeni hankkeen edetessä. Alussa et-

sittiin uusia käytäntöjä, mutta vähitellen huomattiin ”tekemisen tavan” olevan ratkaisevassa

asemassa lasten liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä.

Koulut liikkeelle –hanke on edennyt vahvasti sen jälkeen kun toimintamalliksi otettiin koululäh-

töinen ajattelutapa. Kaikki alussa mukaan lähteneet koulut ovat edelleen mukana. Koulun ke-

hittämistoiminta on riippuvaista yhdysopettajan aktiivisuudesta, innovatiivisuudesta sekä hänen

roolistaan koulun opettajakunnassa, rehtorin tuen laadusta sekä opettajahuoneen hengestä.

Myös koulun muiden tahojen merkitys on suuri. Yhdysopettaja kaipaa useimmiten tukea (esim.

kiitosta) vanhempainyhdistyksiltä tai opettajakollegoiltaan.

Hankkeen koululähtöinen toimintamalli on ollut hyvä. Yhdysopettajien ryhmä on osoittautunut

toimivaksi ja innostuneeksi verkostoksi. Yhteistapaamisten ja koulutusten jatkumiselle sekä

kouluille jalkautumiselle on todettu olevan tarvetta. Kouluja tulee jatkuvasti kannustaa, tukea,

muistuttaa ja taas muistuttaa, jotta asiat etenevät. Koulukierrosten merkitys on ollut suuri sekä

opettajien kuuntelemisen että koulun toimintakulttuurin pohtimisen näkökulmasta. Arjen tuok-

sinassa ei opettajalle jää aikaa uuden, koko koulua koskevan toiminnan kehittämiseen, mikäli

tällaista prosessia ei tueta. Hankkeen, idean myyminen kouluun on tärkeää. Ei saa pakottaa,

vaan tarjota opettajille mahdollisuuksia tulla mukaan eri tavoin, kuten asiaa kuvasi eräs opetta-

ja.

Laaja kaupunkitasoinen hanke edellyttää ehdottomasti etenemistä usealla eri tasolla rinnakkain

samanaikaisesti. Projektin analyyttinen toimintatapa, selkeiden kouluja hyödyttävien ”tuottei-

den” säännöllinen ulostulo, koulujen ja niiden opettajien kuuntelu ja samanaikainen ”selän var-

mistus” kaupunkitasolla on ollut ratkaisevaa. Kaupunkitason hankkeen etenemistä valvova ohja-

usryhmä on välttämätön. Sen riittävän ”arvovaltainen” kokoonpano on tässä hankkeessa ollut

merkittävä etu. Hallintokuntien päälliköiden sitoutuminen hankkeeseen onnistui alusta lähtien.

Apulaiskaupunginjohtajien vaihtuminen ja tehtävien vaihdot hankkeen aikana aiheuttivat sen,

että hankkeen tuli käydä neuvotteluja useamman tahon kanssa.


49

LOPUKSI

Väliraportin kirjoitusvaiheessa Koulut liikkeelle –hanketta on jäljellä noin vuosi. Viimeisen vuo-

den suurimmaksi haasteeksi nousee hankkeen aikana syntyneiden ideoiden ja toimintamallien

levittäminen kaikkiin turkulaiskouluihin ja pohjan luominen pysyvälle toiminnalle. Keskustelu on

jo nyt kääntynyt niin koulu- kuin kaupunkitasollakin uuden luomisesta ja ideoinnista kohti sitä,

miten luodaan toimintojen jatkumisen edellytyksiä.

6) LAAJENTAMINEN JA PYSYVÄKSI TEKEMINEN

2004:

- mukaan lähtö ja hankkeen käynnistäminen

2005:

- lähtökohtien määrittely ja ideointi

- koulutukset, materiaalit

- toiminta / kokeilut

2006:

- toiminta / kokeilut

- niitä tukevat koulutukset

- uudet ideat, hankkeistaminen

- seuranta, dokumentointi

2007:

- laajentaminen

- pysyväksi tekeminen

- dokumentointi, seuranta

Kaikki koulut mukaan: teemat > koulutukset > materiaalit

Koululiikunnanohjaajien toimenkuvat ja toimintaraamit!!

Terv. ed. kerhotoiminnan rahoitus

Yhteistyökumppanit (välituntikorit, reissari ym.)

Olosuhdeasian eteneminen

Kuvio 14. Hankkeen vuositason aikataulu (projektipäällikön esitys yhteistapaamisessa

26.10.2005)

Hankkeen haastavana seuraavana vaiheena on viimeisen hankevuoden aikana rakentaa pohjaa

pysyville toimintamuodoille. Tämä valmistelu on aloitettu jo hyvissä ajoin syksyn 2006 aikana.

Edelleen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä sekä uusia avauksia ja ideoita niin henkisten kuin

taloudellistenkin resurssien turvaamiseksi. Hankkeen loppuraportissa tullaan yksityiskohtaisem-

min kuvaamaan juuri tätä viimeistä, mutta ehdottomasti haastavinta vaihetta.

Liit

e 8

a. T

uru

n K

oulu

t lii

kkeelle

-hankkeen e

sitte

lytila

isuudet 2005-2

006

1(2

)

2005

2.5

.2005

Liik

unta

virasto

johto

ryhm

ä, T

urk

u

10.5

.2005

Ym

päristö

toim

en johto

ryhm

ä, koulu

pih

a-a

sia

n e

sitte

ly, T

urk

u

24.-

25.5

.2005

Liik

unta

tiete

en p

äiv

ät, L

ahti

16.6

.2005

OP

M, lii

kunta

polii

ttin

en jaosto

, ”M

itä v

oim

me tehdä e

dis

tääksem

me liik

kum

ista

koulu

issa?”,

Hels

inki

18.8

.2005

Koulu

t lii

kkeelle

tie

dotu

stila

isuus, N

um

men k

oulu

, T

urk

u

19.8

.2005

Hanke-e

sitte

ly e

duskunnan v

altio

vara

invalio

kunnan s

ivis

tys-

ja tie

de jaosto

lle, T

OP

-keskus, T

urk

u15.9

.2005

Hankekoulu

jen terv

eydenhoitaja

t, T

urk

u

29.9

.2005

Laste

n s

airaanhoitaja

päiv

ät, T

YK

S, T

urk

u

30.9

.2005

UB

C c

onfe

rence, A

n a

ctive a

nd a

ttra

ctive c

ity –

physic

al activity p

rom

ote

s w

ellb

ein

g, T

urk

u

11.1

0.2

005

Nuori S

uom

i ry

:n h

alli

tus ja toim

isto

18.1

0.2

005

Terä

sra

ute

lan k

oulu

n v

anhem

pain

ilta, T

urk

u

19.1

0.2

005

Liik

unta

lauta

kunta

, T

urk

u

16.1

1.2

005

Opetu

sla

uta

kunta

, T

urk

u17.1

1.2

005

Kasvatu

stiete

en p

äiv

ät, J

yväskylä

12.1

2.2

005

Folk

häls

an, H

els

inki

13.1

2.2

005

Turu

n s

eura

parlam

entti, T

urk

u

2006

19.1

.2006

Nuori S

uom

i ry

, nuorisopäälli

köt, H

els

inki

13.-

14.3

.2006

Lappset, R

ovanie

mi

16.3

.2006

Nuori S

uom

i ry

, la

jiliit

toje

n v

asta

avat, H

els

inki

3.4

.2006

Kaupungin

halli

tuksen iltakoulu

, T

urk

u

25.4

.2006

Koulu

lais

et lii

kkeelle

–kuts

usem

inaari, S

ääty

talo

, H

els

inki

26.4

.2006

Koulu

lais

et lii

kkeelle

-ty

ösem

inaari, S

uom

en u

rheilu

opis

to, V

ieru

mäki

5.5

.2006

UB

C-c

om

mis

sio

n o

n s

port

, G

dynia

, P

uola

12.5

.2006

WIS

2006-s

em

inaari, T

urk

u

17.5

.2006

Liik

unnan ja terv

eystiedon s

ym

posiu

m, T

uru

n y

liopis

to, R

aum

an O

KL, R

aum

a1.6

.2006

Hanke e

sitte

ly lähik

untien liik

unta

toim

enjo

hta

jille

, V

erita

s-s

tadio

n, T

urk

u

16.6

.2006

Itäm

ere

n A

lueen T

erv

e k

aupunki verk

osto

n k

oord

inaattorikokous, K

aunas, Lie

ttua

7.7

.2006

AIE

SE

P W

orld C

ongre

ss (

the Inte

rnational A

ssocia

tion o

f P

hysic

al E

ducation in H

igher

Education),

Jyväskylä

8.8

.2006

Kuopio

n s

ivis

tys-,

nuoriso-

ja o

petu

sto

imen e

dusta

jat, T

urk

u

8.-

9.6

.2006

Kansain

välin

en A

ctive liv

ing –

sem

inaari, T

urk

u

25.9

.2006

Valtakunnalli

set te

rveyslii

kunta

päiv

ät, U

KK

-institu

utti, T

am

pere

28.9

.2006

Näköalo

ja-s

em

inaari, V

ieru

mäki

Liit

e 8

a. T

uru

n K

oulu

t lii

kkeelle

-hankkeen e

sitte

lytila

isuudet 2005-2

006

2(2

)

2.1

0.2

006

Huis

kaus! hyöty

liikunta

tie

dotu

stila

isuus, V

asara

mäen k

oulu

, T

urk

u17.1

0.2

006

Laste

n s

elä

ssä T

ULE

-vais

uus, S

elk

älii

tto, S

uom

en T

ule

ry, T

urk

u

2.1

1.2

006

Mik

ä liik

uttaa n

uoria? -

sem

inaari, Liik

unnalli

nen iltapäiv

äto

imin

ta -

sem

inaari, O

PM

, N

uori S

uom

i ry

, H

els

inki

7.1

1.2

006

Opetu

sto

imen johto

ryhm

ä, T

urk

u8.1

1.2

006

Liik

unnalli

sen iltapäiv

äto

imin

nan k

ehittä

mis

sem

inaari, O

PM

, N

uori S

uom

i ry

, H

els

inki

TURUN KOULUT LIIKKEELLE -hankeOpetuspalvelukeskus

PL 362, Käsityöläiskatu 10, 20101 Turku

puh. (02) 2629 516, 050 4071 530

ISBN 952-5217-63-9

www.koulutliikkeelle.fi

liikunnasta hyvinvointia ja viihtyvyyttäinfo.edu.turku.fi/koulutliikkeelle/koulutliikkeelle...turun...

Documents